Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Transkriptio

1 Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius Martuzevicius, FT Tadas Prasauskas

2 Taustaa Sekä uusien että myös olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta on parannettava Rakennusten energiatehokkuudella on monitahoisia vaikutuksia paitsi energian kulutukseen, myös mm. Rakenteiden, rakennusosien ja järjestelmien toimintaan Sisäympäristön laatuun Asumisterveyteen ja viihtyisyyteen Näiden vaikutusten arviointi ja tutkiminen ollut vähäistä

3

4 Asumisterveysasetus, STM 2015 Asumisterveysopas ja ohje, STM 2003 Sisäympäristön laatuun vaikuttavat Melu Valaistus Lämpö- ja kosteusolosuhteet Sisäilman laatu Sisäilman hiukkaset ja kuidut Kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet, haju Radon Energiaparannuksilla voidaan vaikuttaa kaikkiin yo. tekijöihin

5 Sisäympäristön laatu vaikuttaa terveyteen ja tuottavuuteen Sisäympäristön laatu Terveysriskit Hengitystieoireet, infektiot Pitkäaikaiseen altistukseen liittyvät sairaudet (mm. astma, sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä) Poissaolot töistä/koulusta, tuottavuus Sisäympäristön laatu vaikuttaa myös asukkaiden käyttäytymiseen ja sitä kautta energiankulutukseen

6 INSULAtE-projekti Tavoitteet Rakennusten energiatehokkuuden vaikutusten arviointiin käytettävien menetelmien kehittäminen Vaikutusten kokonaisvaltainen arviointi Arvioinnin kohteina asuinkerrostalot, joihin tehty energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä korjaustoimenpiteitä Suomessa 46 kerrostaloa (241 asuntoa) ja Liettuassa 20 kerrostaloa (96 asuntoa) Suomessa korjattu 38 kohdetta ja Liettuassa 15, loput vertailukohteita Kuvat: Virpi Leivo, TTY Esimerkki kohteesta ennen peruskorjausta ja korjauksen jälkeen

7 Aineisto Suomessa kohteet Pirkanmaan seudulta sekä Etelä- ja Itä-Suomesta Pääosassa (>90 %) kohteista oli koneellinen poistoilmanvaihto Kohteissa tehtiin sisäilman laatuun liittyviä mittauksia ja asukaskyselyitä ennen korjauksia ja niiden jälkeen Tutkimukset tehtiin pääosin lämmityskaudella, mahdollisimman samaan vuodenaikaan ennen korjausta ja korjausten jälkeen

8

9 Lämpötila (T) ja suhteellinen kosteus (RH) Suomen tutkimuskohteissa Lämpötila alitti 21 o C alle 10 % ajasta. Lämpötila ylitti Asumisterveysohjeen suositusarvon (+23 C) noin 40 % ajasta, ja 17 % ajasta ylittyi jopa +24 C. Suhteellinen kosteus alitti asumisterveysohjeen mukaisen alarajan 20 %:ssa ajasta ennen korjausta ja 11% ajasta korjausten jälkeen

10 Ilmanvaihto

11 Sisäilman epäpuhtaudet Mitattu parametri, yksikkö Korjauskohteet Vertailukohteet 1. mittaus N; mediaani 2. mittaus 1 N; mediaani 1. mittaus N; mediaani PM2.5, sisä/ulko 136; 0,9 96; 0,9 16; 0,8 11; 1,1 PM10, sisä/ulko 136; 1,0 96; 1,3 16; 1,3 11; 0,8 NO 2, μg m ; 6,2 104; 6,0 16; 3,9 13; 4,9 VOC 2, μg m ; 6,5 102; 9,1* 16; 5,4 13; 7,0 CH 2 O, μg m ; 18,2 103; 16,4* 16; 15,9 13; 13,5 Radon, Bq m ; 60 88; 50 13; 40 12; mittaus N; mediaani Bakteerit, gram+, 83; ; 1363* 11; ; 1569* solua/m 2 /vrk Bakteerit, gram-, 83; ; 1386* 11; ; 1816* solua/m 2 /vrk Homeet, solua/m 2 /vrk 83; ; 97* 11; ; 138* Kuidut, cm ; 0,0 62; 0,0 16; 0,0 11; 0,0 1 Korjausten jälkeen 2 BETEX (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, xyleeni) * p < 0,05 pareittaisten havaintojen vertailussa

12 Korjauskohteet Vertailukohteet 1.. kysely 2.. kysely 1.. kysely 2. kysely N % N % p N % N % p Tyytyväinen asuntoon sisäilman laatuun Tunkkainen haju Lämpötila talvella sopivan lämmin liian kylmä liian kuuma vetoisaa Päivittäistä meluhaittaa liittyen ilmanvaihtoon sähkölaitteisiin, yms. liikenteeseen, teollisuuteen yms

13 Muutokset pitkällä aikavälillä? Rakennuskanta on kokemassa suuria muutoksia, joiden vaikutukset voivat näkyä vasta viiveellä Lyhyt seuranta-aika voi antaa liian suppean kuvan tilanteesta

14 Johtopäätökset ja suositukset Ennen korjauksia ohjearvot täyttyivät pääosassa tutkittuja asuntoja Korjausten jälkeen oli tilanne ryhmätasolla parempi verrattuna tilanteeseen ennen korjauksia Joissakin kohteissa (asunnoissa) / arvioiduissa tekijöissä suunta oli päinvastainen Energiatehokkuutta parantavien korjausten avulla on tilaisuus parantaa sisäympäristön laatua ja terveellisyyttä Jatkossa tulee kehittää seurantamenetelmiä ja ohjeita päätöksenteon tueksi

15 Kehitimme mm. asukkaille ja taloyhtiöille tarkoitettua raporttimallia sisäympäristön laadun arvioimiseksi Sisäympäristön laadun arviointi, As E RAPORTTI /3 Tässä raportissa on esitetty tuloksia sisäympäristön laatuun liittyvästä arvioinnista, joka on toteutettu INSULAtE-tutkimuksen osana kehitetyn protokollan mukaisesti. Lisätietoja käytetyistä menetelmistä ja tulosten tulkinnasta löytyy Mittaus Tulos Tulkinta perustuen Asumisterveysohjeeseen (2003) Ennen korjausta Korjauksen jälkeen Lämpötila [ o C] Hyvä lämpötila (T) on 21 C ja tyydyttävä 18 C. Lämmityskaudella huoneilman lämpötilan ei tulisi ylittää C. Lämpötilaindeksi Välttävän tason lämpötilaindeksi (TI) on 61 ja hyvän tason 65. Suhteellinen kosteus [%] Asunnon ilman suhteellisen kosteuden (RH) tulisi olla noin %. Näistä arvoista poikkeamista ei voida pitää terveyshaittana, jos asumisen muut terveydelliset olosuhteet täyttyvät. Hiilidioksidi [ppm] Ilmanvaihto ei ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla, jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus (CO 2 ) ylittää ppm. Tyydyttävänä CO 2 -pitoisuutena voidaan pitää arvoa ppm. Hiilimonoksidi [ppm] 0 0 Hiilimonoksidipitoisuus (CO) ei saa ylittää 8 mg/m 3 (6.9 ppm). Radon [Bq/m 3 ] Radon-pitoisuuden vuosikeskiarvo ei saa ylittää arvoa 400 Bq/m 3. Formaldehydi [µg/m 3 ] Sisäilman formaldehydipitoisuus (CH 2 O) saa olla enintään 100 µg/m 3. Värikoodit T [ o C] RH [%] TI CO 2 [ppm] CO [ppm] Radon [Bq/m 3 ] CH 2 O [µg/m 3 ] 21 T < < 200 <35 Hyvä 18 < T < 400 <100 Tyydyttävä / välttävä 23 < T 24 T < 18, T > 24 > > 6.9 Huono Tulkinta

16 Rakennuksen energiakatselmusta ja energiatodistusta voisi täydentää sisäympäristön laadun arvioinnilla, tarvitaan yleisesti hyväksytty malli Sisäympäristön laadun arviointi, rakennuskohtaiset tulokset RAPORTTI /1 Tässä raportissa on esitetty tuloksia sisäympäristön laatuun liittyvästä arvioinnista, joka on toteutettu INSULAtE-tutkimuksen osana kehitetyn protokollan mukaisesti. Lisätietoja käytetyistä menetelmistä ja tulosten tulkinnasta löytyy Ennen korjausta Korjauksen jälkeen Tulkinta perustuen Asumisterveysohjeeseen (2003): % apartments meeting recommended (90-100) A (80-89) (70-79) (60-69) (50-59) B C D E T RH TI CO 2 CO Radon CH 2 O Hyvä lämpötila (T) on 21 C ja tyydyttävä 18 C. Lämmityskaudella huoneilman lämpötilan ei tulisi ylittää C. Asunnon ilman suhteellisen kosteuden (RH) tulisi olla noin %. Näistä arvoista poikkeamista ei voida pitää terveyshaittana, jos asumisen muut terveydelliset olosuhteet täyttyvät. Välttävän tason lämpötilaindeksi (TI) on 61 ja hyvän tason 65. Ilmanvaihto ei ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla, jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus (CO 2 ) ylittää ppm. Tyydyttävänä CO 2 -pitoisuutena voidaan pitää arvoa ppm. Hiilimonoksidipitoisuus (CO) ei saa ylittää 8 mg/m 3 (6.9 ppm). Radon-pitoisuuden vuosikeskiarvo ei saa ylittää arvoa 400 Bq/m 3. Sisäilman formaldehydipitoisuus (CH 2 O) saa olla enintään 100 µg/m 3. (0-49) F

17 Tulisiko sisäympäristön laadun arviointi ottaa osaksi energiakatselmusta? Mitä sisäympäristön laadun arvioinnilla voidaan saavuttaa? Asunnon tasolla varmistaa ohjearvojen täyttyminen Rakennuksen tasolla täydentämässä energiakatselmusta ja todistusta Ryhmätasolla myös asumistyytyväisyyden ja terveellisyyden tarkastelu

18 Kiitokset INSULAtE-projektiryhmä Ohjausryhmä Prof. Aino Nevalainen (THL), Prof. Ralf Lindberg (TUT ), Matthias Braubach (WHO), Prof. Derrick Grump (Cranfield University), Simona Iržikevičiūtė (HUDA), Kati Takala (Energiateollisuus ry.) Tutkimuksiin osallistuneet asukkaat ja taloyhtiöt Rahoittajat: EU Life+ ohjelma, ARA ja Energiateollisuus ry.