UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIM INNAN TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIM INNAN TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Utajärven kunta UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIM INNAN TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 H y v i n v o i n t i t a l o, K i r k k o t i e 32, U T A J Ä R V I

2 2 Sisällys 1. JOHDANTO NUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN TOIMINTA AJATUS TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET YHTEISTYÖKUMPPANIT JA SIDOSRYHMÄT HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TALOUSARVIO ARVIOINTI KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 12

3 3 1. JOHDANTO Utajärven kunnanhallitus nimesi Työllisyystoimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin laatia työllistämissuunnitelma, jossa määritellään mm. kunnan työllistämisen tavoitteet, keinot ja resurssit. Työllisyyssuunnitelman laajana kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämisen tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, terveyserojen kaventaminen, työn tekemisen kulttuurin vahvistaminen ja osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Työllistämisen ensisijaisena tavoitteena on tukea nuoria sekä pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistyviä työttömiä kohti avoimia työmarkkinoita, elämänhallintaa sekä yhteiskuntaa. Kunnassa vapautui uuden koulurakennuksen valmistuttua elokuussa 2011 Kirkonkylän koulu, jonka käyttötarkoitusta on työstetty laajasti eri toimijoiden ja kohderyhmien kanssa vaikutusten ennakkoarviointi-menetelmän avulla. Kunnanhallitus päätti kesäkuussa 2011, että Kirkonkylän koululle siirtyvät syyskuussa 2011 kuntouttava työtoiminta, työpaja ja pitkäaikaistyöttömien ohjaus. Lisäksi talossa on kansalaisopiston, kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoimintaa. Vieressä olevaan viipalekoulun tulee Oulunkaaren perhepalvelujen järjestämä kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta sekä mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta. Liikuntasali jää kaikkien toimijoiden yhteiseen käyttöön. Talon tavoitteena on olla yhteisöllinen, matalan kynnyksen paikka Hyvinvointitalo, joka on kaikkien kuntalaisten käytössä. Työttömyys tai riski joutua työttömäksi sekä taloudelliset vaikeudet ovat nuorten eniten (15 20%) kokemia huolia, jotka vaikeuttavat jokapäiväistä elämää. Osalla nuorista on muitakin vakavia huolia, kuten työssä jaksaminen, mielekkään tekemisen puute, masentuneisuus ja yksinäisyys. Työttömyys on erityisesti pitkittyessään vakava nuoren hyvinvointia uhkaava riski. Työttömyyteen kytkeytyy taloudellisen toimeentulon ongelmia sekä työn kautta rakentuvien sosiaalisten suhteiden ja pahimmillaan yhteiskunnallisen osallisuuden ulkopuolelle jäämistä. Utajärvellä on valmistunut sähköinen Hyvinvointikertomus, joka sisältää mm. kuvauksen kuntalaisten hyvinvoinnista ikäryhmittäin ja johtopäätökset sekä konkreettiset toimenpidenostot. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteiksi on nostettu 1. Nuorten hyvinvointi, 2. Työllistäminen, 3. Kansansairauksien ennaltaehkäisy, 4. Ikäihmisten aktivointi. Hallintokunnat työstävät alkuvuodesta 2012 kehittämiskohteille toimenpide-ehdotukset. Kunnanhallitus on hyväksynyt Hyvinvointikertomuksen ja lähettänyt sen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi (kokoukseen ). Utajärvellä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli syyskuun lopussa 11,4 %. Alle 25- vuotiaita nuoria työttömiä työnhakijoita oli 9, mikä oli 6 vähemmän kuin vuosi sitten. Utajärvellä nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli 6,8 %. Kunnanhallituksen hyväksymässä Työllisyyssuunnitelmassa ensisijaisina kohderyhminä nähdään nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Tavoitteena on, että nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys laskee 0 %:iin ja yli 500 päivää työttömänä olleiden määrä vähenee nollaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Utajärvellä toimii tällä hetkellä työpaja, jossa on työllistettynä pitkäaikaistyöttömiä, henkilöitä työkokeiluissa, työelämänvalmennuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja työharjoittelussa. Tämän suunnitelman mukainen nuorten työpaja tulee fyysisesti myös Hyvinvointitaloon. Tämä toiminta- ja kehittämissuunnitelma on laadittu Utajärven alle 29-vuotiaiden nuorten työpajan tavoite- ja menettelytapaohjeeksi vuodeksi Suunnitelmassa määritellään työpajan toimintaajatus ja perustehtävä, resurssit, suunnitelma nuorten seurannasta ja itsearvioinnista sekä kehittämistoimenpiteet. Liitteet sisältävät talousarvion (liite 1), selvityksen neuvotteluista TE-

4 4 toimiston sekä sosiaalitoimen kanssa (liite 2). Liitteenä on Utajärven työllistämissuunnitelma (liite 3), joka on hyväksytty kunnanhallituksessa ja Hyvinvointikertomus (liite 4). Hyvinvointitalon toiminnalle työstetään liiketoimintasuunnitelmaa, joka käsitellään kunnanhallituksessa Nuorten työpajatoiminnan suunnitelmaa ja valtion avustushakemusta täydennetään kunnanhallituksen päätöksellä ja Hyvinvointitalon liiketoimintasuunnitelmalla tammikuussa 2012 viikolla 1. Tämän nuorten työpajan toiminta- ja kehittämissuunnitelman tavoitteena on varmistaa se, että tuleva työpaja pystyy vastaamaan olemassa oleviin nuorten ja yhteiskunnan palvelutarpeisiin sekä tuleviin muutoksiin. Suunnitelmalla on tarkoitus vastata myös uuden hallitusohjelman mukaiseen nuorten yhteiskuntatakuuseen, joka tulee voimaan v alusta. Sen mukaan jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 2. NUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN TOIMINTA AJATUS Nuorten työpajatoiminnan toiminta-ajatuksena on tarjota nuoren yhteiskuntaan sijoittumista tukevaa ja voimavaraistavaa toimintaa yksilöllisesti ja asiakaskohtaisesti. Tavoitteena on nuoren syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja yhteiskuntaamme sijoittuminen sekä nuorten valmiuksien parantaminen päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun tai päästä avoimille työmarkkinoille. Toiminnan keskeisenä tehtävänä on saada kaikki elämänhallinnan, työllistymisen tai koulutukseen sijoittumisen tukea tarvitsevat utajärveläiset nuoret tarvittavien tukitoimien piiriin sekä kehittää edelleen menetelmiä, jotka tukevat nuorten elämäntaitoja, sosiaalista vahvistumista, toiminta- ja työkykyä sekä ennalta ehkäistä nuorten päihde- ja huumausaineiden käyttöä. Toiminnan sisältö mitoitetaan kunkin nuoren työ- ja toimintakyvyn mukaisesti. Jonkun nuoren kohdalla toiminta on sisällöltään hyvin lähellä normaalia työtä kun taas toisen nuoren kohdalla sisältö voi olla totuttautumista säännönmukaiseen päivärytmiin ja ohjattuun toimintaan. Nuorten työpajatoimintajakson kesto määritellään alustavasti aktivointisuunnitelmassa jokaisen nuoren kohdalla erikseen huomioon ottaen yksilöllisesti nuoren tarpeet. Jokaisella nähdään olevan annettavaa nyt tai tulevaisuudessa työelämälle ja jokaisen henkilön vahvuudet nostetaan esille. Tavoitteena on kehittää Utajärvelle toimintamalli, joka vakinaistetaan osaksi kunnan palveluja. Lisäksi tavoitteena on kehittää yhteistyömalleja etsivän nuorisotyöntekijän, nuorisotyön ja muiden kuntien nuorten työpajojen kanssa. Yhteistyömalleja paikallisten yritysten kanssa kehitetään ja lisätään. Utajärven nuorten työpaja tarjoaa työskentelyä eri tehtävissä kuten puutyö, kädentaidot, keittiötyö, sisustus, atk, puutarhatyöt, kiinteistönhuoltotyöt, kodinhoidolliset työt ja erilaiset nuorten elämänhallintaa tukevat kurssit ja koulutukset. Lisäksi on mahdollista osallistua esim. kirpputoritoiminnan eri vaiheisiin (mm. vaatteiden ym. tavaran huolto- ja korjaustyöt, lajittelu, hinnoittelu, siivoustyö, myynti, mainostyö, asiakaspalvelu). Toimintaa ohjaavat Utajärven kunnan strategian arvot: luottamus, asiakaslähtöisyys, laatu ja tehokkuus, kehittämismyönteisyys ja kestävä kehitys. Utajärvi on ollut v lähtien Reilun kaupan kunta, mikä näkyy toiminnassa ja sisältää myös osaltaan kansainvälistä toimintaa. Aktiivista kansainvälistä toimintaa on myös virolaisen Saarenmaalla sijaitsevan Muhun kunnan kanssa tehtävä

5 5 ystävyyskuntayhteistyö, joka on jatkunut jo 21 vuotta. Hyvinvointitalon kokonaisuuden toiminnan tärkeitä yhteisiä periaatteita ovat yhteisöllisyys, osallisuus, luottamus, rehellisyys, välittäminen, vastuuntunto, avoimuus, arvostus, yhdenvertaisuus, erilaisuuden kunnioittaminen ja kestävä kehitys. Talolle ollaan tekemässä kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaa. 3 TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET Oulunkaaren perhepalvelujen sosiaalityöntekijät ja/tai Oulun seudun TE-toimiston työvoimaneuvoja tekevät nuoren kanssa aktivointisuunnitelman, jossa nuori osoitetaan nuorten työpajatoiminnan piiriin ja kerrotaan toiminnan sisältö pääpiirteissään ja asetetaan toiminnan tavoitteet ja aikataulut. Kuntouttavaan työtoimintaan osoitetaan sitä tarvitsevat. Myös työpajaohjaaja osallistuu aktivointisuunnitelmien laatimiseen saatuaan nuorelta luvan siihen. Nuorten työpajatoimintaa toteutetaan työpajaohjaajan ja yhteistyöverkoston yhteistyönä. Työpajatoimintajakson alussa jokaisen nuoren kanssa pidetään kahdenkeskinen tulohaastattelu/keskustelu ja kartoitetaan nuoren tilannetta tarkemmin. Nuoren kanssa laaditaan myös tarkempi tavoite- ja toimintasuunnitelma. Työvalmennus suoritetaan mahdollisuuksien ja nuoren mielenkiinnon mukaan kunnan eri toimipisteissä tai yhdistyksissä. Työpajatoiminnassa ohjataan nuoria elämänhallinnassa sekä arkielämän tiedoissa ja taidoissa työelämänpelisääntöjen, työ- ja opiskelumahdollisuuksien tuntemisessa asiakaspalvelutaitojen kehittämisessä tiedonhaussa ja eri atk-ohjelmien käytössä ym. järjestetään työtoimintaa/koulutusta, tutustumiskäyntejä yrityksiin/oppilaitoksiin ja harrastustoimintoihin tutustumisia tarvittaessa ohjataan oikeiden palvelujen piiriin etsitään yhdessä nuoren kanssa työelämävalmennus-, opiskelu- ja/tai työpaikkaa tuetaan nuorten koulutukseen/työhön hakeutumisessa tuetaan nuorten koulutuksessa/työssä pysymisessä Tulohaastattelu ja tilannekartoitus Nuorelle tehdyn aktivointisuunnitelman jälkeen, nuoren tullessa nuorten työpajatoiminnan kuntouttavaan työtoimintaan, ensimmäisenä on työpajatoimintapisteessä tapahtuva tulohaastattelu. Tulohaastattelu on kahdenkeskinen ja vapaamuotoinen haastattelu, jossa pyritään luomaan heti alusta alkaen hyvä ja toimiva yhteys nuoren ja ohjaajan välille. Tulohaastattelun yhteydessä pyritään tekemään myös laajempi tilannekartoitus. Tilannekartoituksessa selvitetään muun muassa nuoren elämäntilanne, koulutus, työkokemus, talous ja terveys sekä keskustellaan nuoren suunnitelmista, mielenkiinnonkohteista, harrastuksista ym. asioista. Keskustelussa pyritään siihen, että tutustutaan ja luodaan luottamuksellinen suhde sekä nähdään nuoren kokonaistilanne ja motivaation taso. Starttijakso Starttijakso toteutetaan yksilö- ja ryhmävalmennuksena, nuoren ja ohjaajan kahdenkeskisinä tapaamisina ja ryhmätoiminnan avulla. Starttijakson aikana kartoitetaan ja arvioidaan nuoren työ- ja

6 6 toimintakyky sekä terveys. Utajärven työpajatoiminnassa kaikille nuorille tarjotaan mahdollisuus työ-/terveystarkastukseen Utajärven terveysasemalla. Jos starttijakson aikana huomataan, että nuoren tilanne vaatii erilaista tukea kuin työpajatoiminnassa voidaan antaa, nuori ohjataan oikeiden ja hänelle parhaiten sopivien palvelujen piiriin. Starttijakso painottuu nuoren arjenhallinta-, toiminta- ja sosiaalisten taitojen tukemiseen. Starttijakson aikana käytetään motivoivaa valmennusta ja harjoitellaan käytännössä erilaisia arkitoimintoja ja työtehtävien suorittamista. Lisäksi mietitään yhdessä elämänhallinnassa tärkeitä asioita (esim. hygienia/terveys, ravinto, raha-asiat, vapaa-aika, opiskelu ja työelämä) ja osallistutaan eri asiantuntijoiden teemakoulutuksiin. Starttijakson aikana laaditaan nuoren kanssa henkilökohtainen valmennussuunnitelma nuoren tarpeiden ja toiveiden mukaan sekä tehdään tavoitesuunnitelma. Starttijakson kesto määräytyy kunkin nuoren tarpeen mukaan. Starttijakson lopussa pidetään väliarviointipalaveri yhdessä nuoren, sosiaalityöntekijän, työvoimaneuvojan ja ohjaajan kanssa. Palaverissa arvioidaan nuoren sen hetkinen tilanne. Väliarvioinnissa sovitaan nuoren kanssa seuraavasta vaiheesta, esim. siirtyykö hän valmennusjaksolle, aloittaako opiskelun tai työharjoittelun vai olisiko valmis työllistymään avoimille työmarkkinoille. Tarvittaessa täydennetään valmennussuunnitelmaa. Jakson aikana selvitetään myös mahdollisuudet tarvittaessa korottaa perusopetuksen arvosanoja tai suorittaa puuttuvia toisen asteen opintojen kursseja. Starttijakson aikana nuori itse ja työpajaohjaaja arvioivat toiminnan vaikuttavuutta ja lisätarpeita hänen osaltaan. Väliarviointiin osallistuu myös sosiaalityöntekijä ja/tai työvoimaneuvoja. Valmennusjakso Valmennusjakson keskeisenä sisältönä on työ-, yksilö- ja ryhmävalmennus. Jakson aikana nuorelle tarjotaan työvalmennusta nuoren edellytysten mukaisesti. Valmennusjakso on nuoren tarpeen mukaan koulutukseen ja/tai työelämään suuntaavaa kuntoutumista, jonka sisältönä on työ- ja toimintakykyisyyden, elämänhallinnan ja työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen. Toiminta on arkielämää ja hyvinvointia tukevaa ja siinä huomioidaan kokonaisvaltaisesti nuoren psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kuntoutuminen opiskelu- ja työelämän vaatimusten rinnalla. Toiminnassa on tärkeällä sijalla palveluverkoston ja yhteistyökumppaneiden tuki ja apu. Toiminnan lopussa on loppuhaastattelu/-arviointi, jossa selvitetään taas nuoren sen hetkinen tilanne ja päätetään jatkosta. Nuori tekee myös itse arvioinnin toiminnan vaikuttavuudesta. Jälkiseuranta Nuorten työpajatoimintajakson jälkeenkin nuorta tuetaan tarpeen mukaan ja nuoren tilannetta ja sijoittumista seurataan mahdollisuuksien mukaan puolivuosittain noin 2 vuoden ajan yhteistyössä palveluverkoston kanssa. Näin pyritään tukemaan nuoren koulutuksessa tai työssä pysymistä tai oikeiden polkujen löytymistä, jotta nuori ei palaa uudestaan lähtötilanteeseen. Tämän seurannan pohjalta arvioidaan myös toiminnan vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä. MENETELMÄT Nuorten työpajatoiminnan menetelmiä ovat mm. työelämävalmennus, työharjoittelu ja työhönvalmennus. Työhönvalmennusta toteutetaan työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksen avulla

7 7 nuoren edellytysten mukaisesti. Työhönvalmennus voi sisältää muutakin valmennusta kuten esimerkiksi erilaiset kurssit ja koulutukset kuten tulityökurssi ja hygieniapassi. Seuraavassa kuvataan, mitä työ-, yksilö- ja ryhmävalmennus voivat sisältää: Työvalmennus Työvalmennus on valmentautujan/kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan suunniteltua, tavoitteellista työn avulla tapahtuvaa yksilön työkyvyn edistämistä (Lähde: Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet, Balanssi Akatemia, 2005). Nuorten työpajatoiminnassa on nuoren edellytysten mukaisesti työvalmennusta. Työvalmennuksen painopiste voi olla nuoren tarpeiden mukaisesti työelämätavoitteinen, opiskelua ja ammatillista koulutusta tukeva tai muu nuoren kuntoutumista ja työllistymistä edistävä valmennus. Tarkoituksena on tukea nuoren toiminta- ja työkykyä sekä osaamista, ja se on nuoren tarpeiden ja valmiuksien mukaan suunniteltua, tavoitteellista yksilön työ- ja toimintakyvyn edistämistä. Työvalmennus tapahtuu paikassa, joka vastaa nuoren tarpeita. Näitä paikkoja ovat etupäässä kunnan eri yksiköt ja yhdistykset. Työtehtävät ovat luonteeltaan avustavia, kuten esim. avustamista kiinteistöhuollossa, keittiö- ja siivoustyössä, vanhus- ja vammaistyössä, kierrätystehtävissä, puistojen ja metsien kunnostuksessa sekä ympäristön siistimisessä. Työvalmennukseen voi tarpeen mukaan sisältyä myös tutustumisjaksoja yrityksissä tai oppilaitoksissa. Yksilövalmennus Yksilövalmennus on työvalmennusta tukevaa toimintaa, joka edistää kokonaisvaltaisesti kuntoutujan/valmentautujan arjen hallintaa ja toimintakykyä (Lähde: Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet, Balanssi Akatemia, 2005, Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet, VATES-säätiö, 2004). Yksilövalmennus tapahtuu nuoren ja ohjaaja kahdenkeskisinä tapaamisina. Yksilövalmennus koostuu nuoren motivoinnista, arkielämän taitojen ja työelämävalmiuksien tukemisesta. Aluksi arvioidaan nuoren lähtötilanne ja tukitarpeet laaditaan yhdessä nuoren kanssa henkilökohtainen valmennussuunnitelma nuoren tarpeiden ja toiveiden mukaan sekä henkilökohtaisen tavoitesuunnitelma. Yksilövalmennuksessa suunnitelmien ja tavoitteiden laatimisen lisäksi on painopisteenä suunnitelmien ja tavoitteiden arvioiminen ja toteutumisen seuraaminen. Yksilövalmennus painottuu elämänhallinnallisten asioiden tukemiseen, jossa paneudutaan tarpeen mukaan esimerkiksi nuoren raha-asioiden hoitamiseen, ajanhallinnan parantamiseen, terveyden edistämiseen, henkilökohtaisten vahvuuksien löytämiseen tai niiden oikealla tavalla hyväksi käyttämiseen, kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja kehittämiseen, vapaa-aikaan liittyvien mahdollisten ongelmien ratkaisemiseen sekä opiskeluun tai työelämään liittyvien asioiden hoitamiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien rakentumiseen.

8 8 Ryhmävalmennus Ryhmävalmennus on muun muassa erityistyöllistämisen yksiköissä (esimerkiksi työllistämisen monipalvelukeskukset, tuotannolliset työkeskukset, työpajat, tuetun työllistymisen yksiköt/palvelut, mielenterveyskuntoutujien toimintayksiköt ja klubitalot) toteutettavaa, vertaisryhmissä toiminnallisin menetelmin tapahtuvaa arki-, työelämä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä. (Työja yksilövalmennuksen perusteet, Balanssi Akatemia, 2005, Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet, VATES-säätiö, 2004). Ryhmävalmennuksen tarkoituksena kehittää nuoren arki-, työelämä- ja vuorovaikutustaitoja. Ryhmävalmennus tapahtuu pien-/vertaisryhmissä ryhmätoiminnan avulla. Ryhmätoiminnan aiheita ovat ryhmän tarpeiden mukaan esimerkiksi koulutus- ja työelämätietouteen, ruokatalouteen, terveyskasvatukseen, päihdekasvatukseen, kodinhoitoon, vapaa-aikaan, harrastuksiin, vuorovaikutukseen ja kommunikointiin sekä itseilmaisuun ja itsetuntemukseen liittyvät asiat. Ryhmätoiminnan toteutus tapahtuu muun muassa asiantuntijaluentojen, keskustelujen, erilaisten tehtävien, käytännönharjoittelujen ja erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla. Ryhmätoiminnassa käydään myös nuorten kanssa tutustumiskäynneillä yrityksissä ja oppilaitoksissa nuorten kiinnostuksen puitteissa. Ryhmätoiminnan avulla pyritään pääasiassa nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen sekä elämänhallinnan lisääntymiseen. Utajärven nuorten työpajan toiminnalliset tavoitteet Konkreettiset ja mitattavat tavoitteet: 1. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet ja työttömät alle 29-vuotiaat nuoret osallistuvat työpajatoimintaan 100%:sti. Arvio vähintään 10 alle 29-vuotiasta nuorta vuodessa. 2. Kaikki työpajajakson aloittaneet suorittavat sen loppuu, mikäli eivät työllisty tai lähde opiskelemaan jo pajajakson aikana. 3. Kaikilla pajajakson suorittaneista alle 29-vuotiaista nuorilla on pajajakson päättyessä koulutukseen ja/tai työelämään johtava suunnitelma. 4. Kaikki pajajakson suorittaneet alle 29-vuotiaat nuoret sijoittuvat työhön, koulutukseen tai muuhun aktiiviseen toimintaan mahdollisimman pian, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa pajajakson päättymisestä. 4 YHTEISTYÖKUMPPANIT JA SIDOSRYHMÄT Nuorten työpaja tekee tiivistä yhteistyötä Oulunkaaren perhe- ja terveyspalvelujen, Oulun seudun TE-toimiston, nuoriso- ja liikuntatoimen, opetuspalvelun (perusopetus ja lukio), seurakunnan ja erilaisten yhteisöjen kanssa. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä (terveydenhuolto, mielenterveystyö, TE-toimisto, Kela, sosiaalitoimisto) on moniammatillinen työryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja käsittelee tarvittaessa myös nuorten asioita. TE-toimiston ja sosiaalityöntekijän palvelujen saavutettavuutta parannetaan, joten suunnitteilla on, että TEtoimiston työntekijän ja sosiaalityöntekijän palvelut ovat saatavilla muutamana päivänä kuukaudessa Hyvinvointitalolla. Nuorten työpaja pitää yhteyttä ja verkostuu myös Oulunkaaren

9 9 kuntien työpajoihin (Ii, Pudasjärvi, Vaala ja Simo), Oulun ja lähialueiden työpajoihin ja muihin lähialueella käynnissä oleviin projekteihin. Tarvittaessa myös Kelan kanssa tehdään yhteistyötä. Vuoden 2012 aikana sovitaan ja aloitetaan yhteistyö lähialueen toisen asteen koulujen kanssa (mm. Oulun Seudun Ammattiopisto, Muhoksen yksikkö ja Luovi). Yhteistyökumppanit ovat toiminnassa tarvittaessa mukana mahdollistamassa työvalmennuksen ja lyhyet tutustumisjaksot oppilaitoksiin ja yrityksiin. Yhteistyöverkoston luominen yrityksiin on myös tärkeä osa nuorten työpajatoimintaa. 5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Henkilöstösuunnitelma Työpajatoiminnan tulee olla ammatillista, joten ammattitaitoinen ja riittävä henkilöstö on tärkeä resurssi. Työntekijöillä tulee olla riittävä koulutus ja osaaminen. Kelpoisuusehdoksi asetetaan esim. sosionomi (AMK), yhteisöpedagogi, tms. alempi korkeakoulututkinto. Työsuhteiden vakinaisuus luo pohjan pitkäjänteiselle ja tuloksekkaalle toiminnalle. Vakinaisilla ammatillisesti osaavilla henkilöillä on mahdollisuus suunnitella toiminnan sisältöjä. Ohjaajien on osattava menetelmiä, jotka ottavat nuorten tarpeet huomioon. Ohjaajilta vaaditaan yksilö- ja valmennusosaamista sekä halua ja taitoja kehittää ohjauksellisia palveluja nuorten työpajaan. Utajärven nuorten työpajassa työskentelee varsinaisesti yksi yksilövalmentaja. Lisäksi budjettiin on tehty varaus yhdelle avustavalle palkkatukityöntekijälle. Koska nuorten työpaja on fyysisesti samassa talossa muun työpajatoiminnan kanssa, hyödynnetään myös muiden työpajan työntekijöiden osaamista ja työpanosta. Lisäksi etsivään nuorisotyöhön haetaan valtion avustusta yhden henkilön työpanos. Utajärvi on savuton kunta, ja savuttoman kunnan periaatteita sovelletaan myös työpajatoiminnassa, mikä mainitaan myös henkilöstörekrytoinnissa. Henkilöstön kehittäminen Työpajan kohderyhmä, työttömyyteen ja työpajatoimintaan liittyvä lainsäädäntö ja normisto sekä ympäröivä yhteiskunta muuttuvat koko ajan, mikä vaatii työpajapalveluilta, henkilöstöltä ja valmennusmenetelmiltä jatkuvaa kehittymistä ja uusiin vaatimuksiin mukautumista. Tämä edellyttää ammattitaitoista, kouluttautumisaktiivista ja mukautumiskykyistä henkilöstöä sekä työpajalta resursseja jatkuvaan koulutukseen ja vertaiskehittämiseen. Henkilöstöresurssien kehittäminen Nuorten työpajatoiminta on osa Hyvinvointitalon toimintaa, josta ollaan tekemässä liiketoimintasuunnitelmaa. Hyvinvointitalon kokonaisuuden toimintamallia on tarkoitus rakentaa kahden seuraavan vuoden aikana ( ). Liiketoimintasuunnitelmassa Hyvinvointitalon työntekijöiden työsuhteet on määritelty ensin kahden vuoden määräaikaisiksi, minkä jälkeen tavoitteena on työsuhteiden vakinaistaminen. Suunnitelma käsitellään Utajärven kunnanhallituksessa

10 10 6 TALOUSARVIO Kustannusarvio vuodelle 2012 on Summa sisältää yhden yksilövalmentajan palkkakulut ja yhden avustavan henkilön palkkakulut. Kunnan oma budjettiin varattu rahoitus on Valtionavustusta haetaan ARVIOINTI Työpaja seuraa toimintansa vaikuttavuutta: työpaja seuraa nuoren asiakkaansa sijoittumista työpajajakson jälkeen. Työpajan vaikuttavuus mitataan sillä miten nuoret sijoittuvat pajajakson aikana, puoli vuotta ja vuosi pajajakson jälkeen. Toiminnan ohjausta ja seurantaa suorittaa ohjausryhmä, tehtävää hoitaa tällä hetkellä Työllisyystoimikunta. Kokoonpanoa tarkistetaan vuoden 2012 alussa. Ohjausryhmä tukee ja ohjaa toimintaa tiiviisti sekä valvoo sen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista. Nuorten työpajatoimintaa ja muita työllistymisen tukitoimia varten perustettu työllisyystoimikunta seuraa ja arvioi toimintaa sekä on osaltaan mukana kehittämässä toimintaa. Työllisyystoimikunta seuraa kuukausittain työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden, työllisyysrakenteen, nuorten työllisyyden tilannetta ja työmarkkinatukimenoja. Työllisyystyöryhmä raportoi kunnanhallitukselle em. työllisyystilanteen ja tämän suunnitelman toimenpiteiden toteutumista neljännesvuosittain sekä tekee tarvittaessa nopeammallakin aikataululla muutos- ja kehittämisehdotuksia. Työllisyystoimikuntaan kuuluvat henkilöt ovat nuorten työpajatoiminnan yhteistyötahojen edustajia ja he tuovat mukanaan oman erityisosaamisensa kehitettäviin alueisiin. Työllisyystoimikuntaan kuuluvat hyvinvointivastaava Hannele Karhu (pj.), tekninen johtaja Jouni Jurva, va. hallintosihteeri Tarja Haapapuro, yrityspuiston tj. Asko Merilä, työpajaohjaaja Mikko Kujala, nuorisotyöntekijä/yrittäjä Jukka Grip ja perhepalvelujen esimies Kaisa Hiltunen (Oulunkaaren kuntayhtymä). Nuorten työpajatoimintaa arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta. Arvioinnin päämääränä on nuorten työpajatoiminnan kehittäminen, jotta löydetään sopivimmat toimintamuodot, jotka parhaiten tukevat päämäärien ja tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin tärkeimpänä tehtävänä on tuottaa tietoa, joka palvelee toiminnan jatkuvaa kehitystä. Nuoren seuranta ja itsearviointi Nuoren seurannasta työpajatoiminnan aikana vastaavat työpajaohjaaja yhdessä sosiaalityöntekijöiden ja työvoimaneuvojien kanssa. Nuoren itsearviointi sekä sosiaalityöntekijän ja työpajaohjaajan arviointi nuoren tilanteesta tehdään määräajoin. Nuorten työpajatoiminnassa havainnoinnin ja keskustelujen lisäksi nuoren kanssa pidetään alkuhaastattelu/-arviointi, välihaastattelu/-arviointi ja loppuhaastattelu/-arviointi. Tarpeen mukaan haastatteluja voi olla myös enemmän, jos nuoren tilanne niin vaatii. Haastatteluissa arvioidaan ja

11 11 kartoitetaan nuoren senhetkinen tilanne, tavoitteet, tarpeet ja jatkotoimenpiteet. Haastattelujen yhteydessä nuori arvioi myös itse omaa kehitystään ja tilannettaan. Työpajatoiminnan aikana seurataan nuoren elämänhallinnan rakentumista sekä työ- ja toimintakyvyn lisääntymistä. Seurantaa käytetään muun muassa nuoren toimintaan osallistumisen, työaikojen noudattamisen, motivaation lisääntymisen, sosiaalisuuden parantumisen sekä muiden valmiuksien arvioimisessa, jotta pystytään näkemään milloin nuori on valmis esimerkiksi siirtymään starttijaksolta valmennusjaksolle tai nuorten työpajatoiminnan piiristä eteenpäin. Ennen toiminnan alkamista nuori, sosiaalityöntekijä ja työvoimaneuvoja tekevät yhdessä nuorelle aktivointisuunnitelman, jossa päätetään nuoren tulo nuorten työpajatoimintaan. Aktivointisuunnitelma toimii nuoren arvioinnin ja seurannan pohjana. Toiminnan alussa, starttijakson aikana, nuoren kanssa tehdään työpajatoiminnan puitteissa nuoren mielenkiintoon pohjautuva valmennus- ja tavoitesuunnitelma, jotka tukevat aktivointisuunnitelmassa olevia tavoitteita. Näiden tavoitteiden pohjalta nuori ja työnsuunnittelija arvioivat nuoren tilanteen kehittymistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Aktivointisuunnitelman laatijat kokoontuvat noin kuukauden välein tai tarpeen mukaan arvioimaan toiminnan vaikutuksia asiakkaan työllistymismahdollisuuksiin ja mietitään epäkohdissa parempia toimintatapoja sekä päätetään jatkosta. Nuoren poistuttua työpajatoiminnan piiristä kirjataan ylös miten nuori sijoittuu. Nuoren tilannetta ja sijoittumista seurataan mahdollisuuksien mukaan noin 2 vuotta yhteistyössä palveluverkoston kanssa. Näin pyritään tukemaan nuoren koulutuksessa tai työssä pysymistä tai oikeiden polkujen löytymistä Laatujärjestelmä Utajärven kunnassa on käytössä ISO9001-laatujärjestelmä, johon kuuluu toiminnan systemaattinen arviointi. Nuorten työpajatoimintaa arvioidaan samoin kuin muitakin kunnan toimintoja: vuosittain työstetään laatuvastuuraportit, jotka käydään läpi johdon katselmuksessa. Palautetta kerätään jatkuvasti ja se käsitellään esimiehen johdolla tiimikokouksissa. Asiakaspalautteeseen vastataan määritellyn ajan sisällä. Sisäiset auditoinnit toteutetaan auditointisuunnitelman mukaisesti. Laatujärjestelmään kuuluu, että toimintaa kehitetään saadun palautteen pohjalta. Yhteenveto seurannasta ja arvioinnista Nuorten työpajatoiminnassa seurannan ja arvioinnin pääkohteet ovat; 1. Miten nuoret ovat hyötyneet toimintakyvyllisesti ja sosiaalisesti? 2. Miten nuoret ovat sijoittuneet toiminnan jälkeen? 3. Mitä on kehitettävä, jotta toiminta olisi vielä vaikuttavampaa? Toiminnan seurantaan ja arviointiin osallistuvat etupäässä ohjausryhmä ja työpajahenkilökunta ja toiminnassa mukana olevat nuoret. Lisäksi sisäiset auditoijat arvioivat toimintaa. Nuorten seurantaan ja arviointiin osallistuvat nuori itse, Oulunkaaren sosiaalityöntekijät ja Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimiston Muhoksen toimipisteen työvoimaneuvojat. Joidenkin nuorten osalta vanhempien tiivis yhteistyö on arvokasta nuoren tukemisessa ja arvioinnissa. Nuoren arviointiin osallistuvat myös tarpeen ja tilanteen mukaan kaikki työpajatoiminnan aikana nuoren tukena olevat henkilöt ja tahot, jotta saadaan kokonaisvaltainen kuva nuoren tilanteesta.

12 12 Työpajan esimies raportoi nuoren edistymisen ja antaa palautteen nuorelle sekä sosiaalitoimelle ja työvoimatoimistolle. Työpajan esimies myös seuraa toiminnan vaikuttavuutta sekä nuoren sijoittumista työpajatoiminnan jälkeen. Työpajatoiminnan vaikuttavuutta mitataan sillä, miten nuoret sijoittuvat työpajatoiminnan aikana ja sen jälkeen joko koulutukseen, työhön, muuhun ohjattuun toimintaan tai työttömäksi. Nuorten työpajatoiminnassa seurannassa ja arvioinnissa käytettäviä menetelmiä ovat etupäässä havainnoinnit, haastattelut, arviointipalaverit, kehittämispalaverit, kirjalliset kyselylomakkeet sekä nuorten ja työnsuunnittelijan pitämät päiväkirjat. Saavutetut tulokset ja kehittämiskohteet dokumentoidaan ja niiden avulla seurataan ja kehitetään toimintaa systemaattisesti. Toimintavuoden päätyttyä työstetään toimintakertomus ja tiliselvitys sekä vastataan Opetus- ja kulttuuriministeriön Työpajatoiminnan arviointikyselyyn. 8 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 1. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston päivittäminen ja toiminnan kehittäminen Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävää on hoitanut pitkään toiminut Seurantaryhmä, johon kuuluu edustajat mm. nuoriso- ja liikuntatoimesta, opetuspalveluista, Oulunkaaren perhe- (sosiaalityö) ja terveyspalveluista ja Utajärven seurakunnasta. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kokoonpano tarkistetaan vuoden 2012 alussa vastaamaan uuden nuorisolain velvoitteita. Työryhmään nimetään myös Nuorten työpajan edustaja. 2. Ohjausryhmän perustaminen Paikallista Nuorten työpajatoimintaa ohjaa ja kehittää asiantuntijoista koostuva ohjaus- tai johtoryhmä. Tällä hetkellä toimintaa ohjaa Työllisyystyöryhmä ja kokoonpanoa tarkistetaan vuoden 2012 alussa. Ryhmään kutsutaan myös nuorisotoimen, Oulunkaaren perhepalvelujen (sosiaalityön) sekä TE-toimiston edustajat. 3. Nuorten työpajan yhteiset säännöt Nuorten työpajalle työstetään yhdessä nuorten kanssa työpajan yhteiset säännöt heti toiminnan alkaessa. 4. Päihdesuunnitelma Nuorten työpajalle työstetään ennaltaehkäisevä päihde- ja huumetyöohjelma toiminnan alettua 5. Turvallisuussuunnitelma Nuorten työpajalle työstetään toiminnan alettua turvallisuussuunnitelma, joka sisältää työturvallisuusohjeet. Nuorten työpajan turvallisuussuunnitelma on osa Hyvinvointitalon pelastussuunnitelmaa.

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Pomarkun kunnan työpajan toimintasuunnitelma POMARKUN KUNNAN TYÖPAJA TOIMINTASUUNNITELMA

Pomarkun kunnan työpajan toimintasuunnitelma POMARKUN KUNNAN TYÖPAJA TOIMINTASUUNNITELMA POMARKUN KUNNAN TYÖPAJA TOIMINTASUUNNITELMA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. POMARKUN KUNNAN TYÖPAJAN TOIMINTA-AJATUS 4 Toiminta-alueena koko kunta 4 Työpajan fyysinen toimipaikka 4 Henkilöstö 4 3.

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

TURUN STARTTIVALMENNUS

TURUN STARTTIVALMENNUS TURUN STARTTIVALMENNUS Turun Nuorten palvelut Ohjaus ja tuki / Starttivalmennus Jaana Petäjoki 10.6.2015 STARTTIVALMENNUS OSANA ORGANISAATIOTA Starttivalmennus kuuluu Turun kaupungin Vapaa-aikatoimialan

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 9.-10.11.2016 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö Outi Rautio Pellon kunta Lapin ALUkoordinaatiotyö Tiedottaminen Alueelliset työkokoukset ja

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Siun soten ja kunnan yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä

Siun soten ja kunnan yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä Siun soten ja kunnan yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä Kehittämisjohtaja Anu Niemi, Siun sote Työkokous kuntien hyvinvoinnin edistämisen toimijoille Joensuu 19.10.2016 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorten työpajatoiminta Nuorisolain 7 :n mukaan kunnan nuorisotyöhön ja - politiikkaan kuuluu

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

SOHVI-hanke

SOHVI-hanke SOHVI-hanke 1.3.2012 28.2.2014 SOHVI-hankkeen toteuttajat ja hankekumppanit SOHVI-hanketta hallinnoi Turun ammattikorkeakoulu (hankekumppanina Vakka-Suomen seutukunnan kunnat: Uusikaupunki, Laitila, Vehmaa,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Tuettu työllistyminen - yrityspankki Moniammatillinen verkostoyhteistyö - yhteistyökartta

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

JELPPIVERKKO MAHDOLLISUUS YLIKUNNALLISEEN NUORISOTYÖHÖN

JELPPIVERKKO MAHDOLLISUUS YLIKUNNALLISEEN NUORISOTYÖHÖN VERKKO MAHDOLLISUUS YLIKUNNALLISEEN NUORISOTYÖHÖN H E L I S O M E R O, K O O R D I N A A T T O R I J E L P P I V E R K K O - N U O R T E N A K T I V O I N T I P A L V E L U VERKKO NUORTEN AKTIVOITIPALVELU

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot