UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIM INNAN TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIM INNAN TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Utajärven kunta UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIM INNAN TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 H y v i n v o i n t i t a l o, K i r k k o t i e 32, U T A J Ä R V I

2 2 Sisällys 1. JOHDANTO NUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN TOIMINTA AJATUS TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET YHTEISTYÖKUMPPANIT JA SIDOSRYHMÄT HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TALOUSARVIO ARVIOINTI KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 12

3 3 1. JOHDANTO Utajärven kunnanhallitus nimesi Työllisyystoimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin laatia työllistämissuunnitelma, jossa määritellään mm. kunnan työllistämisen tavoitteet, keinot ja resurssit. Työllisyyssuunnitelman laajana kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämisen tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, terveyserojen kaventaminen, työn tekemisen kulttuurin vahvistaminen ja osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Työllistämisen ensisijaisena tavoitteena on tukea nuoria sekä pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistyviä työttömiä kohti avoimia työmarkkinoita, elämänhallintaa sekä yhteiskuntaa. Kunnassa vapautui uuden koulurakennuksen valmistuttua elokuussa 2011 Kirkonkylän koulu, jonka käyttötarkoitusta on työstetty laajasti eri toimijoiden ja kohderyhmien kanssa vaikutusten ennakkoarviointi-menetelmän avulla. Kunnanhallitus päätti kesäkuussa 2011, että Kirkonkylän koululle siirtyvät syyskuussa 2011 kuntouttava työtoiminta, työpaja ja pitkäaikaistyöttömien ohjaus. Lisäksi talossa on kansalaisopiston, kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoimintaa. Vieressä olevaan viipalekoulun tulee Oulunkaaren perhepalvelujen järjestämä kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta sekä mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta. Liikuntasali jää kaikkien toimijoiden yhteiseen käyttöön. Talon tavoitteena on olla yhteisöllinen, matalan kynnyksen paikka Hyvinvointitalo, joka on kaikkien kuntalaisten käytössä. Työttömyys tai riski joutua työttömäksi sekä taloudelliset vaikeudet ovat nuorten eniten (15 20%) kokemia huolia, jotka vaikeuttavat jokapäiväistä elämää. Osalla nuorista on muitakin vakavia huolia, kuten työssä jaksaminen, mielekkään tekemisen puute, masentuneisuus ja yksinäisyys. Työttömyys on erityisesti pitkittyessään vakava nuoren hyvinvointia uhkaava riski. Työttömyyteen kytkeytyy taloudellisen toimeentulon ongelmia sekä työn kautta rakentuvien sosiaalisten suhteiden ja pahimmillaan yhteiskunnallisen osallisuuden ulkopuolelle jäämistä. Utajärvellä on valmistunut sähköinen Hyvinvointikertomus, joka sisältää mm. kuvauksen kuntalaisten hyvinvoinnista ikäryhmittäin ja johtopäätökset sekä konkreettiset toimenpidenostot. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteiksi on nostettu 1. Nuorten hyvinvointi, 2. Työllistäminen, 3. Kansansairauksien ennaltaehkäisy, 4. Ikäihmisten aktivointi. Hallintokunnat työstävät alkuvuodesta 2012 kehittämiskohteille toimenpide-ehdotukset. Kunnanhallitus on hyväksynyt Hyvinvointikertomuksen ja lähettänyt sen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi (kokoukseen ). Utajärvellä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli syyskuun lopussa 11,4 %. Alle 25- vuotiaita nuoria työttömiä työnhakijoita oli 9, mikä oli 6 vähemmän kuin vuosi sitten. Utajärvellä nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli 6,8 %. Kunnanhallituksen hyväksymässä Työllisyyssuunnitelmassa ensisijaisina kohderyhminä nähdään nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Tavoitteena on, että nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys laskee 0 %:iin ja yli 500 päivää työttömänä olleiden määrä vähenee nollaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Utajärvellä toimii tällä hetkellä työpaja, jossa on työllistettynä pitkäaikaistyöttömiä, henkilöitä työkokeiluissa, työelämänvalmennuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja työharjoittelussa. Tämän suunnitelman mukainen nuorten työpaja tulee fyysisesti myös Hyvinvointitaloon. Tämä toiminta- ja kehittämissuunnitelma on laadittu Utajärven alle 29-vuotiaiden nuorten työpajan tavoite- ja menettelytapaohjeeksi vuodeksi Suunnitelmassa määritellään työpajan toimintaajatus ja perustehtävä, resurssit, suunnitelma nuorten seurannasta ja itsearvioinnista sekä kehittämistoimenpiteet. Liitteet sisältävät talousarvion (liite 1), selvityksen neuvotteluista TE-

4 4 toimiston sekä sosiaalitoimen kanssa (liite 2). Liitteenä on Utajärven työllistämissuunnitelma (liite 3), joka on hyväksytty kunnanhallituksessa ja Hyvinvointikertomus (liite 4). Hyvinvointitalon toiminnalle työstetään liiketoimintasuunnitelmaa, joka käsitellään kunnanhallituksessa Nuorten työpajatoiminnan suunnitelmaa ja valtion avustushakemusta täydennetään kunnanhallituksen päätöksellä ja Hyvinvointitalon liiketoimintasuunnitelmalla tammikuussa 2012 viikolla 1. Tämän nuorten työpajan toiminta- ja kehittämissuunnitelman tavoitteena on varmistaa se, että tuleva työpaja pystyy vastaamaan olemassa oleviin nuorten ja yhteiskunnan palvelutarpeisiin sekä tuleviin muutoksiin. Suunnitelmalla on tarkoitus vastata myös uuden hallitusohjelman mukaiseen nuorten yhteiskuntatakuuseen, joka tulee voimaan v alusta. Sen mukaan jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 2. NUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN TOIMINTA AJATUS Nuorten työpajatoiminnan toiminta-ajatuksena on tarjota nuoren yhteiskuntaan sijoittumista tukevaa ja voimavaraistavaa toimintaa yksilöllisesti ja asiakaskohtaisesti. Tavoitteena on nuoren syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja yhteiskuntaamme sijoittuminen sekä nuorten valmiuksien parantaminen päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun tai päästä avoimille työmarkkinoille. Toiminnan keskeisenä tehtävänä on saada kaikki elämänhallinnan, työllistymisen tai koulutukseen sijoittumisen tukea tarvitsevat utajärveläiset nuoret tarvittavien tukitoimien piiriin sekä kehittää edelleen menetelmiä, jotka tukevat nuorten elämäntaitoja, sosiaalista vahvistumista, toiminta- ja työkykyä sekä ennalta ehkäistä nuorten päihde- ja huumausaineiden käyttöä. Toiminnan sisältö mitoitetaan kunkin nuoren työ- ja toimintakyvyn mukaisesti. Jonkun nuoren kohdalla toiminta on sisällöltään hyvin lähellä normaalia työtä kun taas toisen nuoren kohdalla sisältö voi olla totuttautumista säännönmukaiseen päivärytmiin ja ohjattuun toimintaan. Nuorten työpajatoimintajakson kesto määritellään alustavasti aktivointisuunnitelmassa jokaisen nuoren kohdalla erikseen huomioon ottaen yksilöllisesti nuoren tarpeet. Jokaisella nähdään olevan annettavaa nyt tai tulevaisuudessa työelämälle ja jokaisen henkilön vahvuudet nostetaan esille. Tavoitteena on kehittää Utajärvelle toimintamalli, joka vakinaistetaan osaksi kunnan palveluja. Lisäksi tavoitteena on kehittää yhteistyömalleja etsivän nuorisotyöntekijän, nuorisotyön ja muiden kuntien nuorten työpajojen kanssa. Yhteistyömalleja paikallisten yritysten kanssa kehitetään ja lisätään. Utajärven nuorten työpaja tarjoaa työskentelyä eri tehtävissä kuten puutyö, kädentaidot, keittiötyö, sisustus, atk, puutarhatyöt, kiinteistönhuoltotyöt, kodinhoidolliset työt ja erilaiset nuorten elämänhallintaa tukevat kurssit ja koulutukset. Lisäksi on mahdollista osallistua esim. kirpputoritoiminnan eri vaiheisiin (mm. vaatteiden ym. tavaran huolto- ja korjaustyöt, lajittelu, hinnoittelu, siivoustyö, myynti, mainostyö, asiakaspalvelu). Toimintaa ohjaavat Utajärven kunnan strategian arvot: luottamus, asiakaslähtöisyys, laatu ja tehokkuus, kehittämismyönteisyys ja kestävä kehitys. Utajärvi on ollut v lähtien Reilun kaupan kunta, mikä näkyy toiminnassa ja sisältää myös osaltaan kansainvälistä toimintaa. Aktiivista kansainvälistä toimintaa on myös virolaisen Saarenmaalla sijaitsevan Muhun kunnan kanssa tehtävä

5 5 ystävyyskuntayhteistyö, joka on jatkunut jo 21 vuotta. Hyvinvointitalon kokonaisuuden toiminnan tärkeitä yhteisiä periaatteita ovat yhteisöllisyys, osallisuus, luottamus, rehellisyys, välittäminen, vastuuntunto, avoimuus, arvostus, yhdenvertaisuus, erilaisuuden kunnioittaminen ja kestävä kehitys. Talolle ollaan tekemässä kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaa. 3 TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET Oulunkaaren perhepalvelujen sosiaalityöntekijät ja/tai Oulun seudun TE-toimiston työvoimaneuvoja tekevät nuoren kanssa aktivointisuunnitelman, jossa nuori osoitetaan nuorten työpajatoiminnan piiriin ja kerrotaan toiminnan sisältö pääpiirteissään ja asetetaan toiminnan tavoitteet ja aikataulut. Kuntouttavaan työtoimintaan osoitetaan sitä tarvitsevat. Myös työpajaohjaaja osallistuu aktivointisuunnitelmien laatimiseen saatuaan nuorelta luvan siihen. Nuorten työpajatoimintaa toteutetaan työpajaohjaajan ja yhteistyöverkoston yhteistyönä. Työpajatoimintajakson alussa jokaisen nuoren kanssa pidetään kahdenkeskinen tulohaastattelu/keskustelu ja kartoitetaan nuoren tilannetta tarkemmin. Nuoren kanssa laaditaan myös tarkempi tavoite- ja toimintasuunnitelma. Työvalmennus suoritetaan mahdollisuuksien ja nuoren mielenkiinnon mukaan kunnan eri toimipisteissä tai yhdistyksissä. Työpajatoiminnassa ohjataan nuoria elämänhallinnassa sekä arkielämän tiedoissa ja taidoissa työelämänpelisääntöjen, työ- ja opiskelumahdollisuuksien tuntemisessa asiakaspalvelutaitojen kehittämisessä tiedonhaussa ja eri atk-ohjelmien käytössä ym. järjestetään työtoimintaa/koulutusta, tutustumiskäyntejä yrityksiin/oppilaitoksiin ja harrastustoimintoihin tutustumisia tarvittaessa ohjataan oikeiden palvelujen piiriin etsitään yhdessä nuoren kanssa työelämävalmennus-, opiskelu- ja/tai työpaikkaa tuetaan nuorten koulutukseen/työhön hakeutumisessa tuetaan nuorten koulutuksessa/työssä pysymisessä Tulohaastattelu ja tilannekartoitus Nuorelle tehdyn aktivointisuunnitelman jälkeen, nuoren tullessa nuorten työpajatoiminnan kuntouttavaan työtoimintaan, ensimmäisenä on työpajatoimintapisteessä tapahtuva tulohaastattelu. Tulohaastattelu on kahdenkeskinen ja vapaamuotoinen haastattelu, jossa pyritään luomaan heti alusta alkaen hyvä ja toimiva yhteys nuoren ja ohjaajan välille. Tulohaastattelun yhteydessä pyritään tekemään myös laajempi tilannekartoitus. Tilannekartoituksessa selvitetään muun muassa nuoren elämäntilanne, koulutus, työkokemus, talous ja terveys sekä keskustellaan nuoren suunnitelmista, mielenkiinnonkohteista, harrastuksista ym. asioista. Keskustelussa pyritään siihen, että tutustutaan ja luodaan luottamuksellinen suhde sekä nähdään nuoren kokonaistilanne ja motivaation taso. Starttijakso Starttijakso toteutetaan yksilö- ja ryhmävalmennuksena, nuoren ja ohjaajan kahdenkeskisinä tapaamisina ja ryhmätoiminnan avulla. Starttijakson aikana kartoitetaan ja arvioidaan nuoren työ- ja

6 6 toimintakyky sekä terveys. Utajärven työpajatoiminnassa kaikille nuorille tarjotaan mahdollisuus työ-/terveystarkastukseen Utajärven terveysasemalla. Jos starttijakson aikana huomataan, että nuoren tilanne vaatii erilaista tukea kuin työpajatoiminnassa voidaan antaa, nuori ohjataan oikeiden ja hänelle parhaiten sopivien palvelujen piiriin. Starttijakso painottuu nuoren arjenhallinta-, toiminta- ja sosiaalisten taitojen tukemiseen. Starttijakson aikana käytetään motivoivaa valmennusta ja harjoitellaan käytännössä erilaisia arkitoimintoja ja työtehtävien suorittamista. Lisäksi mietitään yhdessä elämänhallinnassa tärkeitä asioita (esim. hygienia/terveys, ravinto, raha-asiat, vapaa-aika, opiskelu ja työelämä) ja osallistutaan eri asiantuntijoiden teemakoulutuksiin. Starttijakson aikana laaditaan nuoren kanssa henkilökohtainen valmennussuunnitelma nuoren tarpeiden ja toiveiden mukaan sekä tehdään tavoitesuunnitelma. Starttijakson kesto määräytyy kunkin nuoren tarpeen mukaan. Starttijakson lopussa pidetään väliarviointipalaveri yhdessä nuoren, sosiaalityöntekijän, työvoimaneuvojan ja ohjaajan kanssa. Palaverissa arvioidaan nuoren sen hetkinen tilanne. Väliarvioinnissa sovitaan nuoren kanssa seuraavasta vaiheesta, esim. siirtyykö hän valmennusjaksolle, aloittaako opiskelun tai työharjoittelun vai olisiko valmis työllistymään avoimille työmarkkinoille. Tarvittaessa täydennetään valmennussuunnitelmaa. Jakson aikana selvitetään myös mahdollisuudet tarvittaessa korottaa perusopetuksen arvosanoja tai suorittaa puuttuvia toisen asteen opintojen kursseja. Starttijakson aikana nuori itse ja työpajaohjaaja arvioivat toiminnan vaikuttavuutta ja lisätarpeita hänen osaltaan. Väliarviointiin osallistuu myös sosiaalityöntekijä ja/tai työvoimaneuvoja. Valmennusjakso Valmennusjakson keskeisenä sisältönä on työ-, yksilö- ja ryhmävalmennus. Jakson aikana nuorelle tarjotaan työvalmennusta nuoren edellytysten mukaisesti. Valmennusjakso on nuoren tarpeen mukaan koulutukseen ja/tai työelämään suuntaavaa kuntoutumista, jonka sisältönä on työ- ja toimintakykyisyyden, elämänhallinnan ja työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen. Toiminta on arkielämää ja hyvinvointia tukevaa ja siinä huomioidaan kokonaisvaltaisesti nuoren psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kuntoutuminen opiskelu- ja työelämän vaatimusten rinnalla. Toiminnassa on tärkeällä sijalla palveluverkoston ja yhteistyökumppaneiden tuki ja apu. Toiminnan lopussa on loppuhaastattelu/-arviointi, jossa selvitetään taas nuoren sen hetkinen tilanne ja päätetään jatkosta. Nuori tekee myös itse arvioinnin toiminnan vaikuttavuudesta. Jälkiseuranta Nuorten työpajatoimintajakson jälkeenkin nuorta tuetaan tarpeen mukaan ja nuoren tilannetta ja sijoittumista seurataan mahdollisuuksien mukaan puolivuosittain noin 2 vuoden ajan yhteistyössä palveluverkoston kanssa. Näin pyritään tukemaan nuoren koulutuksessa tai työssä pysymistä tai oikeiden polkujen löytymistä, jotta nuori ei palaa uudestaan lähtötilanteeseen. Tämän seurannan pohjalta arvioidaan myös toiminnan vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä. MENETELMÄT Nuorten työpajatoiminnan menetelmiä ovat mm. työelämävalmennus, työharjoittelu ja työhönvalmennus. Työhönvalmennusta toteutetaan työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksen avulla

7 7 nuoren edellytysten mukaisesti. Työhönvalmennus voi sisältää muutakin valmennusta kuten esimerkiksi erilaiset kurssit ja koulutukset kuten tulityökurssi ja hygieniapassi. Seuraavassa kuvataan, mitä työ-, yksilö- ja ryhmävalmennus voivat sisältää: Työvalmennus Työvalmennus on valmentautujan/kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan suunniteltua, tavoitteellista työn avulla tapahtuvaa yksilön työkyvyn edistämistä (Lähde: Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet, Balanssi Akatemia, 2005). Nuorten työpajatoiminnassa on nuoren edellytysten mukaisesti työvalmennusta. Työvalmennuksen painopiste voi olla nuoren tarpeiden mukaisesti työelämätavoitteinen, opiskelua ja ammatillista koulutusta tukeva tai muu nuoren kuntoutumista ja työllistymistä edistävä valmennus. Tarkoituksena on tukea nuoren toiminta- ja työkykyä sekä osaamista, ja se on nuoren tarpeiden ja valmiuksien mukaan suunniteltua, tavoitteellista yksilön työ- ja toimintakyvyn edistämistä. Työvalmennus tapahtuu paikassa, joka vastaa nuoren tarpeita. Näitä paikkoja ovat etupäässä kunnan eri yksiköt ja yhdistykset. Työtehtävät ovat luonteeltaan avustavia, kuten esim. avustamista kiinteistöhuollossa, keittiö- ja siivoustyössä, vanhus- ja vammaistyössä, kierrätystehtävissä, puistojen ja metsien kunnostuksessa sekä ympäristön siistimisessä. Työvalmennukseen voi tarpeen mukaan sisältyä myös tutustumisjaksoja yrityksissä tai oppilaitoksissa. Yksilövalmennus Yksilövalmennus on työvalmennusta tukevaa toimintaa, joka edistää kokonaisvaltaisesti kuntoutujan/valmentautujan arjen hallintaa ja toimintakykyä (Lähde: Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet, Balanssi Akatemia, 2005, Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet, VATES-säätiö, 2004). Yksilövalmennus tapahtuu nuoren ja ohjaaja kahdenkeskisinä tapaamisina. Yksilövalmennus koostuu nuoren motivoinnista, arkielämän taitojen ja työelämävalmiuksien tukemisesta. Aluksi arvioidaan nuoren lähtötilanne ja tukitarpeet laaditaan yhdessä nuoren kanssa henkilökohtainen valmennussuunnitelma nuoren tarpeiden ja toiveiden mukaan sekä henkilökohtaisen tavoitesuunnitelma. Yksilövalmennuksessa suunnitelmien ja tavoitteiden laatimisen lisäksi on painopisteenä suunnitelmien ja tavoitteiden arvioiminen ja toteutumisen seuraaminen. Yksilövalmennus painottuu elämänhallinnallisten asioiden tukemiseen, jossa paneudutaan tarpeen mukaan esimerkiksi nuoren raha-asioiden hoitamiseen, ajanhallinnan parantamiseen, terveyden edistämiseen, henkilökohtaisten vahvuuksien löytämiseen tai niiden oikealla tavalla hyväksi käyttämiseen, kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja kehittämiseen, vapaa-aikaan liittyvien mahdollisten ongelmien ratkaisemiseen sekä opiskeluun tai työelämään liittyvien asioiden hoitamiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien rakentumiseen.

8 8 Ryhmävalmennus Ryhmävalmennus on muun muassa erityistyöllistämisen yksiköissä (esimerkiksi työllistämisen monipalvelukeskukset, tuotannolliset työkeskukset, työpajat, tuetun työllistymisen yksiköt/palvelut, mielenterveyskuntoutujien toimintayksiköt ja klubitalot) toteutettavaa, vertaisryhmissä toiminnallisin menetelmin tapahtuvaa arki-, työelämä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä. (Työja yksilövalmennuksen perusteet, Balanssi Akatemia, 2005, Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet, VATES-säätiö, 2004). Ryhmävalmennuksen tarkoituksena kehittää nuoren arki-, työelämä- ja vuorovaikutustaitoja. Ryhmävalmennus tapahtuu pien-/vertaisryhmissä ryhmätoiminnan avulla. Ryhmätoiminnan aiheita ovat ryhmän tarpeiden mukaan esimerkiksi koulutus- ja työelämätietouteen, ruokatalouteen, terveyskasvatukseen, päihdekasvatukseen, kodinhoitoon, vapaa-aikaan, harrastuksiin, vuorovaikutukseen ja kommunikointiin sekä itseilmaisuun ja itsetuntemukseen liittyvät asiat. Ryhmätoiminnan toteutus tapahtuu muun muassa asiantuntijaluentojen, keskustelujen, erilaisten tehtävien, käytännönharjoittelujen ja erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla. Ryhmätoiminnassa käydään myös nuorten kanssa tutustumiskäynneillä yrityksissä ja oppilaitoksissa nuorten kiinnostuksen puitteissa. Ryhmätoiminnan avulla pyritään pääasiassa nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen sekä elämänhallinnan lisääntymiseen. Utajärven nuorten työpajan toiminnalliset tavoitteet Konkreettiset ja mitattavat tavoitteet: 1. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet ja työttömät alle 29-vuotiaat nuoret osallistuvat työpajatoimintaan 100%:sti. Arvio vähintään 10 alle 29-vuotiasta nuorta vuodessa. 2. Kaikki työpajajakson aloittaneet suorittavat sen loppuu, mikäli eivät työllisty tai lähde opiskelemaan jo pajajakson aikana. 3. Kaikilla pajajakson suorittaneista alle 29-vuotiaista nuorilla on pajajakson päättyessä koulutukseen ja/tai työelämään johtava suunnitelma. 4. Kaikki pajajakson suorittaneet alle 29-vuotiaat nuoret sijoittuvat työhön, koulutukseen tai muuhun aktiiviseen toimintaan mahdollisimman pian, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa pajajakson päättymisestä. 4 YHTEISTYÖKUMPPANIT JA SIDOSRYHMÄT Nuorten työpaja tekee tiivistä yhteistyötä Oulunkaaren perhe- ja terveyspalvelujen, Oulun seudun TE-toimiston, nuoriso- ja liikuntatoimen, opetuspalvelun (perusopetus ja lukio), seurakunnan ja erilaisten yhteisöjen kanssa. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä (terveydenhuolto, mielenterveystyö, TE-toimisto, Kela, sosiaalitoimisto) on moniammatillinen työryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja käsittelee tarvittaessa myös nuorten asioita. TE-toimiston ja sosiaalityöntekijän palvelujen saavutettavuutta parannetaan, joten suunnitteilla on, että TEtoimiston työntekijän ja sosiaalityöntekijän palvelut ovat saatavilla muutamana päivänä kuukaudessa Hyvinvointitalolla. Nuorten työpaja pitää yhteyttä ja verkostuu myös Oulunkaaren

9 9 kuntien työpajoihin (Ii, Pudasjärvi, Vaala ja Simo), Oulun ja lähialueiden työpajoihin ja muihin lähialueella käynnissä oleviin projekteihin. Tarvittaessa myös Kelan kanssa tehdään yhteistyötä. Vuoden 2012 aikana sovitaan ja aloitetaan yhteistyö lähialueen toisen asteen koulujen kanssa (mm. Oulun Seudun Ammattiopisto, Muhoksen yksikkö ja Luovi). Yhteistyökumppanit ovat toiminnassa tarvittaessa mukana mahdollistamassa työvalmennuksen ja lyhyet tutustumisjaksot oppilaitoksiin ja yrityksiin. Yhteistyöverkoston luominen yrityksiin on myös tärkeä osa nuorten työpajatoimintaa. 5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Henkilöstösuunnitelma Työpajatoiminnan tulee olla ammatillista, joten ammattitaitoinen ja riittävä henkilöstö on tärkeä resurssi. Työntekijöillä tulee olla riittävä koulutus ja osaaminen. Kelpoisuusehdoksi asetetaan esim. sosionomi (AMK), yhteisöpedagogi, tms. alempi korkeakoulututkinto. Työsuhteiden vakinaisuus luo pohjan pitkäjänteiselle ja tuloksekkaalle toiminnalle. Vakinaisilla ammatillisesti osaavilla henkilöillä on mahdollisuus suunnitella toiminnan sisältöjä. Ohjaajien on osattava menetelmiä, jotka ottavat nuorten tarpeet huomioon. Ohjaajilta vaaditaan yksilö- ja valmennusosaamista sekä halua ja taitoja kehittää ohjauksellisia palveluja nuorten työpajaan. Utajärven nuorten työpajassa työskentelee varsinaisesti yksi yksilövalmentaja. Lisäksi budjettiin on tehty varaus yhdelle avustavalle palkkatukityöntekijälle. Koska nuorten työpaja on fyysisesti samassa talossa muun työpajatoiminnan kanssa, hyödynnetään myös muiden työpajan työntekijöiden osaamista ja työpanosta. Lisäksi etsivään nuorisotyöhön haetaan valtion avustusta yhden henkilön työpanos. Utajärvi on savuton kunta, ja savuttoman kunnan periaatteita sovelletaan myös työpajatoiminnassa, mikä mainitaan myös henkilöstörekrytoinnissa. Henkilöstön kehittäminen Työpajan kohderyhmä, työttömyyteen ja työpajatoimintaan liittyvä lainsäädäntö ja normisto sekä ympäröivä yhteiskunta muuttuvat koko ajan, mikä vaatii työpajapalveluilta, henkilöstöltä ja valmennusmenetelmiltä jatkuvaa kehittymistä ja uusiin vaatimuksiin mukautumista. Tämä edellyttää ammattitaitoista, kouluttautumisaktiivista ja mukautumiskykyistä henkilöstöä sekä työpajalta resursseja jatkuvaan koulutukseen ja vertaiskehittämiseen. Henkilöstöresurssien kehittäminen Nuorten työpajatoiminta on osa Hyvinvointitalon toimintaa, josta ollaan tekemässä liiketoimintasuunnitelmaa. Hyvinvointitalon kokonaisuuden toimintamallia on tarkoitus rakentaa kahden seuraavan vuoden aikana ( ). Liiketoimintasuunnitelmassa Hyvinvointitalon työntekijöiden työsuhteet on määritelty ensin kahden vuoden määräaikaisiksi, minkä jälkeen tavoitteena on työsuhteiden vakinaistaminen. Suunnitelma käsitellään Utajärven kunnanhallituksessa

10 10 6 TALOUSARVIO Kustannusarvio vuodelle 2012 on Summa sisältää yhden yksilövalmentajan palkkakulut ja yhden avustavan henkilön palkkakulut. Kunnan oma budjettiin varattu rahoitus on Valtionavustusta haetaan ARVIOINTI Työpaja seuraa toimintansa vaikuttavuutta: työpaja seuraa nuoren asiakkaansa sijoittumista työpajajakson jälkeen. Työpajan vaikuttavuus mitataan sillä miten nuoret sijoittuvat pajajakson aikana, puoli vuotta ja vuosi pajajakson jälkeen. Toiminnan ohjausta ja seurantaa suorittaa ohjausryhmä, tehtävää hoitaa tällä hetkellä Työllisyystoimikunta. Kokoonpanoa tarkistetaan vuoden 2012 alussa. Ohjausryhmä tukee ja ohjaa toimintaa tiiviisti sekä valvoo sen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista. Nuorten työpajatoimintaa ja muita työllistymisen tukitoimia varten perustettu työllisyystoimikunta seuraa ja arvioi toimintaa sekä on osaltaan mukana kehittämässä toimintaa. Työllisyystoimikunta seuraa kuukausittain työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden, työllisyysrakenteen, nuorten työllisyyden tilannetta ja työmarkkinatukimenoja. Työllisyystyöryhmä raportoi kunnanhallitukselle em. työllisyystilanteen ja tämän suunnitelman toimenpiteiden toteutumista neljännesvuosittain sekä tekee tarvittaessa nopeammallakin aikataululla muutos- ja kehittämisehdotuksia. Työllisyystoimikuntaan kuuluvat henkilöt ovat nuorten työpajatoiminnan yhteistyötahojen edustajia ja he tuovat mukanaan oman erityisosaamisensa kehitettäviin alueisiin. Työllisyystoimikuntaan kuuluvat hyvinvointivastaava Hannele Karhu (pj.), tekninen johtaja Jouni Jurva, va. hallintosihteeri Tarja Haapapuro, yrityspuiston tj. Asko Merilä, työpajaohjaaja Mikko Kujala, nuorisotyöntekijä/yrittäjä Jukka Grip ja perhepalvelujen esimies Kaisa Hiltunen (Oulunkaaren kuntayhtymä). Nuorten työpajatoimintaa arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta. Arvioinnin päämääränä on nuorten työpajatoiminnan kehittäminen, jotta löydetään sopivimmat toimintamuodot, jotka parhaiten tukevat päämäärien ja tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin tärkeimpänä tehtävänä on tuottaa tietoa, joka palvelee toiminnan jatkuvaa kehitystä. Nuoren seuranta ja itsearviointi Nuoren seurannasta työpajatoiminnan aikana vastaavat työpajaohjaaja yhdessä sosiaalityöntekijöiden ja työvoimaneuvojien kanssa. Nuoren itsearviointi sekä sosiaalityöntekijän ja työpajaohjaajan arviointi nuoren tilanteesta tehdään määräajoin. Nuorten työpajatoiminnassa havainnoinnin ja keskustelujen lisäksi nuoren kanssa pidetään alkuhaastattelu/-arviointi, välihaastattelu/-arviointi ja loppuhaastattelu/-arviointi. Tarpeen mukaan haastatteluja voi olla myös enemmän, jos nuoren tilanne niin vaatii. Haastatteluissa arvioidaan ja

11 11 kartoitetaan nuoren senhetkinen tilanne, tavoitteet, tarpeet ja jatkotoimenpiteet. Haastattelujen yhteydessä nuori arvioi myös itse omaa kehitystään ja tilannettaan. Työpajatoiminnan aikana seurataan nuoren elämänhallinnan rakentumista sekä työ- ja toimintakyvyn lisääntymistä. Seurantaa käytetään muun muassa nuoren toimintaan osallistumisen, työaikojen noudattamisen, motivaation lisääntymisen, sosiaalisuuden parantumisen sekä muiden valmiuksien arvioimisessa, jotta pystytään näkemään milloin nuori on valmis esimerkiksi siirtymään starttijaksolta valmennusjaksolle tai nuorten työpajatoiminnan piiristä eteenpäin. Ennen toiminnan alkamista nuori, sosiaalityöntekijä ja työvoimaneuvoja tekevät yhdessä nuorelle aktivointisuunnitelman, jossa päätetään nuoren tulo nuorten työpajatoimintaan. Aktivointisuunnitelma toimii nuoren arvioinnin ja seurannan pohjana. Toiminnan alussa, starttijakson aikana, nuoren kanssa tehdään työpajatoiminnan puitteissa nuoren mielenkiintoon pohjautuva valmennus- ja tavoitesuunnitelma, jotka tukevat aktivointisuunnitelmassa olevia tavoitteita. Näiden tavoitteiden pohjalta nuori ja työnsuunnittelija arvioivat nuoren tilanteen kehittymistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Aktivointisuunnitelman laatijat kokoontuvat noin kuukauden välein tai tarpeen mukaan arvioimaan toiminnan vaikutuksia asiakkaan työllistymismahdollisuuksiin ja mietitään epäkohdissa parempia toimintatapoja sekä päätetään jatkosta. Nuoren poistuttua työpajatoiminnan piiristä kirjataan ylös miten nuori sijoittuu. Nuoren tilannetta ja sijoittumista seurataan mahdollisuuksien mukaan noin 2 vuotta yhteistyössä palveluverkoston kanssa. Näin pyritään tukemaan nuoren koulutuksessa tai työssä pysymistä tai oikeiden polkujen löytymistä Laatujärjestelmä Utajärven kunnassa on käytössä ISO9001-laatujärjestelmä, johon kuuluu toiminnan systemaattinen arviointi. Nuorten työpajatoimintaa arvioidaan samoin kuin muitakin kunnan toimintoja: vuosittain työstetään laatuvastuuraportit, jotka käydään läpi johdon katselmuksessa. Palautetta kerätään jatkuvasti ja se käsitellään esimiehen johdolla tiimikokouksissa. Asiakaspalautteeseen vastataan määritellyn ajan sisällä. Sisäiset auditoinnit toteutetaan auditointisuunnitelman mukaisesti. Laatujärjestelmään kuuluu, että toimintaa kehitetään saadun palautteen pohjalta. Yhteenveto seurannasta ja arvioinnista Nuorten työpajatoiminnassa seurannan ja arvioinnin pääkohteet ovat; 1. Miten nuoret ovat hyötyneet toimintakyvyllisesti ja sosiaalisesti? 2. Miten nuoret ovat sijoittuneet toiminnan jälkeen? 3. Mitä on kehitettävä, jotta toiminta olisi vielä vaikuttavampaa? Toiminnan seurantaan ja arviointiin osallistuvat etupäässä ohjausryhmä ja työpajahenkilökunta ja toiminnassa mukana olevat nuoret. Lisäksi sisäiset auditoijat arvioivat toimintaa. Nuorten seurantaan ja arviointiin osallistuvat nuori itse, Oulunkaaren sosiaalityöntekijät ja Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimiston Muhoksen toimipisteen työvoimaneuvojat. Joidenkin nuorten osalta vanhempien tiivis yhteistyö on arvokasta nuoren tukemisessa ja arvioinnissa. Nuoren arviointiin osallistuvat myös tarpeen ja tilanteen mukaan kaikki työpajatoiminnan aikana nuoren tukena olevat henkilöt ja tahot, jotta saadaan kokonaisvaltainen kuva nuoren tilanteesta.

12 12 Työpajan esimies raportoi nuoren edistymisen ja antaa palautteen nuorelle sekä sosiaalitoimelle ja työvoimatoimistolle. Työpajan esimies myös seuraa toiminnan vaikuttavuutta sekä nuoren sijoittumista työpajatoiminnan jälkeen. Työpajatoiminnan vaikuttavuutta mitataan sillä, miten nuoret sijoittuvat työpajatoiminnan aikana ja sen jälkeen joko koulutukseen, työhön, muuhun ohjattuun toimintaan tai työttömäksi. Nuorten työpajatoiminnassa seurannassa ja arvioinnissa käytettäviä menetelmiä ovat etupäässä havainnoinnit, haastattelut, arviointipalaverit, kehittämispalaverit, kirjalliset kyselylomakkeet sekä nuorten ja työnsuunnittelijan pitämät päiväkirjat. Saavutetut tulokset ja kehittämiskohteet dokumentoidaan ja niiden avulla seurataan ja kehitetään toimintaa systemaattisesti. Toimintavuoden päätyttyä työstetään toimintakertomus ja tiliselvitys sekä vastataan Opetus- ja kulttuuriministeriön Työpajatoiminnan arviointikyselyyn. 8 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 1. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston päivittäminen ja toiminnan kehittäminen Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävää on hoitanut pitkään toiminut Seurantaryhmä, johon kuuluu edustajat mm. nuoriso- ja liikuntatoimesta, opetuspalveluista, Oulunkaaren perhe- (sosiaalityö) ja terveyspalveluista ja Utajärven seurakunnasta. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kokoonpano tarkistetaan vuoden 2012 alussa vastaamaan uuden nuorisolain velvoitteita. Työryhmään nimetään myös Nuorten työpajan edustaja. 2. Ohjausryhmän perustaminen Paikallista Nuorten työpajatoimintaa ohjaa ja kehittää asiantuntijoista koostuva ohjaus- tai johtoryhmä. Tällä hetkellä toimintaa ohjaa Työllisyystyöryhmä ja kokoonpanoa tarkistetaan vuoden 2012 alussa. Ryhmään kutsutaan myös nuorisotoimen, Oulunkaaren perhepalvelujen (sosiaalityön) sekä TE-toimiston edustajat. 3. Nuorten työpajan yhteiset säännöt Nuorten työpajalle työstetään yhdessä nuorten kanssa työpajan yhteiset säännöt heti toiminnan alkaessa. 4. Päihdesuunnitelma Nuorten työpajalle työstetään ennaltaehkäisevä päihde- ja huumetyöohjelma toiminnan alettua 5. Turvallisuussuunnitelma Nuorten työpajalle työstetään toiminnan alettua turvallisuussuunnitelma, joka sisältää työturvallisuusohjeet. Nuorten työpajan turvallisuussuunnitelma on osa Hyvinvointitalon pelastussuunnitelmaa.

UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN TOI- MINTA- JA KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN TOI- MINTA- JA KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Utajärven kunta UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN TOI- MINTA- JA KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA 2015 H y v i n v o i n t i t a l o, K i r k k o t i e 3 2, 9 1 6 0 0 U T A J Ä R V I 2 Sisällys 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Pomarkun kunnan työpajan toimintasuunnitelma POMARKUN KUNNAN TYÖPAJA TOIMINTASUUNNITELMA

Pomarkun kunnan työpajan toimintasuunnitelma POMARKUN KUNNAN TYÖPAJA TOIMINTASUUNNITELMA POMARKUN KUNNAN TYÖPAJA TOIMINTASUUNNITELMA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. POMARKUN KUNNAN TYÖPAJAN TOIMINTA-AJATUS 4 Toiminta-alueena koko kunta 4 Työpajan fyysinen toimipaikka 4 Henkilöstö 4 3.

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorten työpajatoiminta Nykyisen nuorisolain 7 :n mukaan kunnan nuorisotyöhön

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työpajatoiminta Nuori Tampere

Työpajatoiminta Nuori Tampere Työpajatoiminta 2015 Nuori2017 - Tampere Ruth Bamming - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 5.4.2017 1 Nuorten työttömyys 2006 2016* *Työttömät työnhakijat Suomessa keskimäärin kuukauden lopussa

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa Ohjaamopäivä 15.9.2016 Merja Hilpinen Etsivä nuorisotyö tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen

Länsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen Länsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 6.6.2017 Merja Hilpinen Länsi- ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 3.5.2017 Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku

Lisätiedot

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille Nuori2017 28.3.2017 Työpajatoiminnan vaikuttavuus ja Sovari-mittari Reetta Pietikäinen Valtakunnallinen työpajayhdistys Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen Aikuissosiaalityön päivät 25.1.2017 Lahti Palvelupäällikkö Tuula Kähäri ja sosiaaliohjaaja Henna Nousiainen (Eksote)

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 3.5.2017 Merja Hilpinen Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 3.5.2017 Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku VTVn nuorten

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN DUUNIPAIKAN TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTTÖMIEN DUUNIPAIKAN TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTTÖMIEN DUUNIPAIKAN TOIMINTASUUNNITELMA MIKÄ ON DUUNIPAIKKA? Duunipaikka on tarkoitettu heikossa työllisyysasemassa oleville työttömille. Siellä tarjottavan ns. matalan kynnyksen toiminnan ja helppojen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

TURUN STARTTIVALMENNUS

TURUN STARTTIVALMENNUS TURUN STARTTIVALMENNUS Turun Nuorten palvelut Ohjaus ja tuki / Starttivalmennus Jaana Petäjoki 10.6.2015 STARTTIVALMENNUS OSANA ORGANISAATIOTA Starttivalmennus kuuluu Turun kaupungin Vapaa-aikatoimialan

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

- silta parempaan tulevaisuuteen -

- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa Toimivat monialaiset verkostot 6.2.2015 Hotelli Santa Claus Tiina Keränen, yksikön päällikkö 9.2.2015 Verkostoyhteistyö on mahdollisuus Yhteistyö vaatii avoimuutta,

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille 22.9.2015 Leena Kauhanen 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen käyttötarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 9.-10.11.2016 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö Outi Rautio Pellon kunta Lapin ALUkoordinaatiotyö Tiedottaminen Alueelliset työkokoukset ja

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Nuori Tampere

Etsivä nuorisotyö Nuori Tampere Etsivä nuorisotyö 2015 Nuori2017 - Tampere 5.4.2017 1 5.4.2017 2 Milloin etsivä nuorisotyö käynnistyi organisaatiossanne? Lähde: OKM/TPY (Valtakunnallisen etsivän nuorisotyön kysely vuonna 2015) 5.4.2017

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku

Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku on tarkoitetun niille nuorten työpajoille, jotka järjestävät työpajatoimintaa ja aikovat hakea

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Nettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018

Nettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018 Nettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018 Länsi-Suomen ESR-haku Toimintalinja 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lisätiedot