UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIM INNAN TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIM INNAN TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Utajärven kunta UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIM INNAN TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 H y v i n v o i n t i t a l o, K i r k k o t i e 32, U T A J Ä R V I

2 2 Sisällys 1. JOHDANTO NUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN TOIMINTA AJATUS TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET YHTEISTYÖKUMPPANIT JA SIDOSRYHMÄT HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TALOUSARVIO ARVIOINTI KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 12

3 3 1. JOHDANTO Utajärven kunnanhallitus nimesi Työllisyystoimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin laatia työllistämissuunnitelma, jossa määritellään mm. kunnan työllistämisen tavoitteet, keinot ja resurssit. Työllisyyssuunnitelman laajana kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämisen tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, terveyserojen kaventaminen, työn tekemisen kulttuurin vahvistaminen ja osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Työllistämisen ensisijaisena tavoitteena on tukea nuoria sekä pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistyviä työttömiä kohti avoimia työmarkkinoita, elämänhallintaa sekä yhteiskuntaa. Kunnassa vapautui uuden koulurakennuksen valmistuttua elokuussa 2011 Kirkonkylän koulu, jonka käyttötarkoitusta on työstetty laajasti eri toimijoiden ja kohderyhmien kanssa vaikutusten ennakkoarviointi-menetelmän avulla. Kunnanhallitus päätti kesäkuussa 2011, että Kirkonkylän koululle siirtyvät syyskuussa 2011 kuntouttava työtoiminta, työpaja ja pitkäaikaistyöttömien ohjaus. Lisäksi talossa on kansalaisopiston, kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoimintaa. Vieressä olevaan viipalekoulun tulee Oulunkaaren perhepalvelujen järjestämä kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta sekä mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta. Liikuntasali jää kaikkien toimijoiden yhteiseen käyttöön. Talon tavoitteena on olla yhteisöllinen, matalan kynnyksen paikka Hyvinvointitalo, joka on kaikkien kuntalaisten käytössä. Työttömyys tai riski joutua työttömäksi sekä taloudelliset vaikeudet ovat nuorten eniten (15 20%) kokemia huolia, jotka vaikeuttavat jokapäiväistä elämää. Osalla nuorista on muitakin vakavia huolia, kuten työssä jaksaminen, mielekkään tekemisen puute, masentuneisuus ja yksinäisyys. Työttömyys on erityisesti pitkittyessään vakava nuoren hyvinvointia uhkaava riski. Työttömyyteen kytkeytyy taloudellisen toimeentulon ongelmia sekä työn kautta rakentuvien sosiaalisten suhteiden ja pahimmillaan yhteiskunnallisen osallisuuden ulkopuolelle jäämistä. Utajärvellä on valmistunut sähköinen Hyvinvointikertomus, joka sisältää mm. kuvauksen kuntalaisten hyvinvoinnista ikäryhmittäin ja johtopäätökset sekä konkreettiset toimenpidenostot. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteiksi on nostettu 1. Nuorten hyvinvointi, 2. Työllistäminen, 3. Kansansairauksien ennaltaehkäisy, 4. Ikäihmisten aktivointi. Hallintokunnat työstävät alkuvuodesta 2012 kehittämiskohteille toimenpide-ehdotukset. Kunnanhallitus on hyväksynyt Hyvinvointikertomuksen ja lähettänyt sen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi (kokoukseen ). Utajärvellä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli syyskuun lopussa 11,4 %. Alle 25- vuotiaita nuoria työttömiä työnhakijoita oli 9, mikä oli 6 vähemmän kuin vuosi sitten. Utajärvellä nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli 6,8 %. Kunnanhallituksen hyväksymässä Työllisyyssuunnitelmassa ensisijaisina kohderyhminä nähdään nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Tavoitteena on, että nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys laskee 0 %:iin ja yli 500 päivää työttömänä olleiden määrä vähenee nollaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Utajärvellä toimii tällä hetkellä työpaja, jossa on työllistettynä pitkäaikaistyöttömiä, henkilöitä työkokeiluissa, työelämänvalmennuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja työharjoittelussa. Tämän suunnitelman mukainen nuorten työpaja tulee fyysisesti myös Hyvinvointitaloon. Tämä toiminta- ja kehittämissuunnitelma on laadittu Utajärven alle 29-vuotiaiden nuorten työpajan tavoite- ja menettelytapaohjeeksi vuodeksi Suunnitelmassa määritellään työpajan toimintaajatus ja perustehtävä, resurssit, suunnitelma nuorten seurannasta ja itsearvioinnista sekä kehittämistoimenpiteet. Liitteet sisältävät talousarvion (liite 1), selvityksen neuvotteluista TE-

4 4 toimiston sekä sosiaalitoimen kanssa (liite 2). Liitteenä on Utajärven työllistämissuunnitelma (liite 3), joka on hyväksytty kunnanhallituksessa ja Hyvinvointikertomus (liite 4). Hyvinvointitalon toiminnalle työstetään liiketoimintasuunnitelmaa, joka käsitellään kunnanhallituksessa Nuorten työpajatoiminnan suunnitelmaa ja valtion avustushakemusta täydennetään kunnanhallituksen päätöksellä ja Hyvinvointitalon liiketoimintasuunnitelmalla tammikuussa 2012 viikolla 1. Tämän nuorten työpajan toiminta- ja kehittämissuunnitelman tavoitteena on varmistaa se, että tuleva työpaja pystyy vastaamaan olemassa oleviin nuorten ja yhteiskunnan palvelutarpeisiin sekä tuleviin muutoksiin. Suunnitelmalla on tarkoitus vastata myös uuden hallitusohjelman mukaiseen nuorten yhteiskuntatakuuseen, joka tulee voimaan v alusta. Sen mukaan jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 2. NUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN TOIMINTA AJATUS Nuorten työpajatoiminnan toiminta-ajatuksena on tarjota nuoren yhteiskuntaan sijoittumista tukevaa ja voimavaraistavaa toimintaa yksilöllisesti ja asiakaskohtaisesti. Tavoitteena on nuoren syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja yhteiskuntaamme sijoittuminen sekä nuorten valmiuksien parantaminen päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun tai päästä avoimille työmarkkinoille. Toiminnan keskeisenä tehtävänä on saada kaikki elämänhallinnan, työllistymisen tai koulutukseen sijoittumisen tukea tarvitsevat utajärveläiset nuoret tarvittavien tukitoimien piiriin sekä kehittää edelleen menetelmiä, jotka tukevat nuorten elämäntaitoja, sosiaalista vahvistumista, toiminta- ja työkykyä sekä ennalta ehkäistä nuorten päihde- ja huumausaineiden käyttöä. Toiminnan sisältö mitoitetaan kunkin nuoren työ- ja toimintakyvyn mukaisesti. Jonkun nuoren kohdalla toiminta on sisällöltään hyvin lähellä normaalia työtä kun taas toisen nuoren kohdalla sisältö voi olla totuttautumista säännönmukaiseen päivärytmiin ja ohjattuun toimintaan. Nuorten työpajatoimintajakson kesto määritellään alustavasti aktivointisuunnitelmassa jokaisen nuoren kohdalla erikseen huomioon ottaen yksilöllisesti nuoren tarpeet. Jokaisella nähdään olevan annettavaa nyt tai tulevaisuudessa työelämälle ja jokaisen henkilön vahvuudet nostetaan esille. Tavoitteena on kehittää Utajärvelle toimintamalli, joka vakinaistetaan osaksi kunnan palveluja. Lisäksi tavoitteena on kehittää yhteistyömalleja etsivän nuorisotyöntekijän, nuorisotyön ja muiden kuntien nuorten työpajojen kanssa. Yhteistyömalleja paikallisten yritysten kanssa kehitetään ja lisätään. Utajärven nuorten työpaja tarjoaa työskentelyä eri tehtävissä kuten puutyö, kädentaidot, keittiötyö, sisustus, atk, puutarhatyöt, kiinteistönhuoltotyöt, kodinhoidolliset työt ja erilaiset nuorten elämänhallintaa tukevat kurssit ja koulutukset. Lisäksi on mahdollista osallistua esim. kirpputoritoiminnan eri vaiheisiin (mm. vaatteiden ym. tavaran huolto- ja korjaustyöt, lajittelu, hinnoittelu, siivoustyö, myynti, mainostyö, asiakaspalvelu). Toimintaa ohjaavat Utajärven kunnan strategian arvot: luottamus, asiakaslähtöisyys, laatu ja tehokkuus, kehittämismyönteisyys ja kestävä kehitys. Utajärvi on ollut v lähtien Reilun kaupan kunta, mikä näkyy toiminnassa ja sisältää myös osaltaan kansainvälistä toimintaa. Aktiivista kansainvälistä toimintaa on myös virolaisen Saarenmaalla sijaitsevan Muhun kunnan kanssa tehtävä

5 5 ystävyyskuntayhteistyö, joka on jatkunut jo 21 vuotta. Hyvinvointitalon kokonaisuuden toiminnan tärkeitä yhteisiä periaatteita ovat yhteisöllisyys, osallisuus, luottamus, rehellisyys, välittäminen, vastuuntunto, avoimuus, arvostus, yhdenvertaisuus, erilaisuuden kunnioittaminen ja kestävä kehitys. Talolle ollaan tekemässä kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaa. 3 TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET Oulunkaaren perhepalvelujen sosiaalityöntekijät ja/tai Oulun seudun TE-toimiston työvoimaneuvoja tekevät nuoren kanssa aktivointisuunnitelman, jossa nuori osoitetaan nuorten työpajatoiminnan piiriin ja kerrotaan toiminnan sisältö pääpiirteissään ja asetetaan toiminnan tavoitteet ja aikataulut. Kuntouttavaan työtoimintaan osoitetaan sitä tarvitsevat. Myös työpajaohjaaja osallistuu aktivointisuunnitelmien laatimiseen saatuaan nuorelta luvan siihen. Nuorten työpajatoimintaa toteutetaan työpajaohjaajan ja yhteistyöverkoston yhteistyönä. Työpajatoimintajakson alussa jokaisen nuoren kanssa pidetään kahdenkeskinen tulohaastattelu/keskustelu ja kartoitetaan nuoren tilannetta tarkemmin. Nuoren kanssa laaditaan myös tarkempi tavoite- ja toimintasuunnitelma. Työvalmennus suoritetaan mahdollisuuksien ja nuoren mielenkiinnon mukaan kunnan eri toimipisteissä tai yhdistyksissä. Työpajatoiminnassa ohjataan nuoria elämänhallinnassa sekä arkielämän tiedoissa ja taidoissa työelämänpelisääntöjen, työ- ja opiskelumahdollisuuksien tuntemisessa asiakaspalvelutaitojen kehittämisessä tiedonhaussa ja eri atk-ohjelmien käytössä ym. järjestetään työtoimintaa/koulutusta, tutustumiskäyntejä yrityksiin/oppilaitoksiin ja harrastustoimintoihin tutustumisia tarvittaessa ohjataan oikeiden palvelujen piiriin etsitään yhdessä nuoren kanssa työelämävalmennus-, opiskelu- ja/tai työpaikkaa tuetaan nuorten koulutukseen/työhön hakeutumisessa tuetaan nuorten koulutuksessa/työssä pysymisessä Tulohaastattelu ja tilannekartoitus Nuorelle tehdyn aktivointisuunnitelman jälkeen, nuoren tullessa nuorten työpajatoiminnan kuntouttavaan työtoimintaan, ensimmäisenä on työpajatoimintapisteessä tapahtuva tulohaastattelu. Tulohaastattelu on kahdenkeskinen ja vapaamuotoinen haastattelu, jossa pyritään luomaan heti alusta alkaen hyvä ja toimiva yhteys nuoren ja ohjaajan välille. Tulohaastattelun yhteydessä pyritään tekemään myös laajempi tilannekartoitus. Tilannekartoituksessa selvitetään muun muassa nuoren elämäntilanne, koulutus, työkokemus, talous ja terveys sekä keskustellaan nuoren suunnitelmista, mielenkiinnonkohteista, harrastuksista ym. asioista. Keskustelussa pyritään siihen, että tutustutaan ja luodaan luottamuksellinen suhde sekä nähdään nuoren kokonaistilanne ja motivaation taso. Starttijakso Starttijakso toteutetaan yksilö- ja ryhmävalmennuksena, nuoren ja ohjaajan kahdenkeskisinä tapaamisina ja ryhmätoiminnan avulla. Starttijakson aikana kartoitetaan ja arvioidaan nuoren työ- ja

6 6 toimintakyky sekä terveys. Utajärven työpajatoiminnassa kaikille nuorille tarjotaan mahdollisuus työ-/terveystarkastukseen Utajärven terveysasemalla. Jos starttijakson aikana huomataan, että nuoren tilanne vaatii erilaista tukea kuin työpajatoiminnassa voidaan antaa, nuori ohjataan oikeiden ja hänelle parhaiten sopivien palvelujen piiriin. Starttijakso painottuu nuoren arjenhallinta-, toiminta- ja sosiaalisten taitojen tukemiseen. Starttijakson aikana käytetään motivoivaa valmennusta ja harjoitellaan käytännössä erilaisia arkitoimintoja ja työtehtävien suorittamista. Lisäksi mietitään yhdessä elämänhallinnassa tärkeitä asioita (esim. hygienia/terveys, ravinto, raha-asiat, vapaa-aika, opiskelu ja työelämä) ja osallistutaan eri asiantuntijoiden teemakoulutuksiin. Starttijakson aikana laaditaan nuoren kanssa henkilökohtainen valmennussuunnitelma nuoren tarpeiden ja toiveiden mukaan sekä tehdään tavoitesuunnitelma. Starttijakson kesto määräytyy kunkin nuoren tarpeen mukaan. Starttijakson lopussa pidetään väliarviointipalaveri yhdessä nuoren, sosiaalityöntekijän, työvoimaneuvojan ja ohjaajan kanssa. Palaverissa arvioidaan nuoren sen hetkinen tilanne. Väliarvioinnissa sovitaan nuoren kanssa seuraavasta vaiheesta, esim. siirtyykö hän valmennusjaksolle, aloittaako opiskelun tai työharjoittelun vai olisiko valmis työllistymään avoimille työmarkkinoille. Tarvittaessa täydennetään valmennussuunnitelmaa. Jakson aikana selvitetään myös mahdollisuudet tarvittaessa korottaa perusopetuksen arvosanoja tai suorittaa puuttuvia toisen asteen opintojen kursseja. Starttijakson aikana nuori itse ja työpajaohjaaja arvioivat toiminnan vaikuttavuutta ja lisätarpeita hänen osaltaan. Väliarviointiin osallistuu myös sosiaalityöntekijä ja/tai työvoimaneuvoja. Valmennusjakso Valmennusjakson keskeisenä sisältönä on työ-, yksilö- ja ryhmävalmennus. Jakson aikana nuorelle tarjotaan työvalmennusta nuoren edellytysten mukaisesti. Valmennusjakso on nuoren tarpeen mukaan koulutukseen ja/tai työelämään suuntaavaa kuntoutumista, jonka sisältönä on työ- ja toimintakykyisyyden, elämänhallinnan ja työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen. Toiminta on arkielämää ja hyvinvointia tukevaa ja siinä huomioidaan kokonaisvaltaisesti nuoren psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kuntoutuminen opiskelu- ja työelämän vaatimusten rinnalla. Toiminnassa on tärkeällä sijalla palveluverkoston ja yhteistyökumppaneiden tuki ja apu. Toiminnan lopussa on loppuhaastattelu/-arviointi, jossa selvitetään taas nuoren sen hetkinen tilanne ja päätetään jatkosta. Nuori tekee myös itse arvioinnin toiminnan vaikuttavuudesta. Jälkiseuranta Nuorten työpajatoimintajakson jälkeenkin nuorta tuetaan tarpeen mukaan ja nuoren tilannetta ja sijoittumista seurataan mahdollisuuksien mukaan puolivuosittain noin 2 vuoden ajan yhteistyössä palveluverkoston kanssa. Näin pyritään tukemaan nuoren koulutuksessa tai työssä pysymistä tai oikeiden polkujen löytymistä, jotta nuori ei palaa uudestaan lähtötilanteeseen. Tämän seurannan pohjalta arvioidaan myös toiminnan vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä. MENETELMÄT Nuorten työpajatoiminnan menetelmiä ovat mm. työelämävalmennus, työharjoittelu ja työhönvalmennus. Työhönvalmennusta toteutetaan työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksen avulla

7 7 nuoren edellytysten mukaisesti. Työhönvalmennus voi sisältää muutakin valmennusta kuten esimerkiksi erilaiset kurssit ja koulutukset kuten tulityökurssi ja hygieniapassi. Seuraavassa kuvataan, mitä työ-, yksilö- ja ryhmävalmennus voivat sisältää: Työvalmennus Työvalmennus on valmentautujan/kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan suunniteltua, tavoitteellista työn avulla tapahtuvaa yksilön työkyvyn edistämistä (Lähde: Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet, Balanssi Akatemia, 2005). Nuorten työpajatoiminnassa on nuoren edellytysten mukaisesti työvalmennusta. Työvalmennuksen painopiste voi olla nuoren tarpeiden mukaisesti työelämätavoitteinen, opiskelua ja ammatillista koulutusta tukeva tai muu nuoren kuntoutumista ja työllistymistä edistävä valmennus. Tarkoituksena on tukea nuoren toiminta- ja työkykyä sekä osaamista, ja se on nuoren tarpeiden ja valmiuksien mukaan suunniteltua, tavoitteellista yksilön työ- ja toimintakyvyn edistämistä. Työvalmennus tapahtuu paikassa, joka vastaa nuoren tarpeita. Näitä paikkoja ovat etupäässä kunnan eri yksiköt ja yhdistykset. Työtehtävät ovat luonteeltaan avustavia, kuten esim. avustamista kiinteistöhuollossa, keittiö- ja siivoustyössä, vanhus- ja vammaistyössä, kierrätystehtävissä, puistojen ja metsien kunnostuksessa sekä ympäristön siistimisessä. Työvalmennukseen voi tarpeen mukaan sisältyä myös tutustumisjaksoja yrityksissä tai oppilaitoksissa. Yksilövalmennus Yksilövalmennus on työvalmennusta tukevaa toimintaa, joka edistää kokonaisvaltaisesti kuntoutujan/valmentautujan arjen hallintaa ja toimintakykyä (Lähde: Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet, Balanssi Akatemia, 2005, Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet, VATES-säätiö, 2004). Yksilövalmennus tapahtuu nuoren ja ohjaaja kahdenkeskisinä tapaamisina. Yksilövalmennus koostuu nuoren motivoinnista, arkielämän taitojen ja työelämävalmiuksien tukemisesta. Aluksi arvioidaan nuoren lähtötilanne ja tukitarpeet laaditaan yhdessä nuoren kanssa henkilökohtainen valmennussuunnitelma nuoren tarpeiden ja toiveiden mukaan sekä henkilökohtaisen tavoitesuunnitelma. Yksilövalmennuksessa suunnitelmien ja tavoitteiden laatimisen lisäksi on painopisteenä suunnitelmien ja tavoitteiden arvioiminen ja toteutumisen seuraaminen. Yksilövalmennus painottuu elämänhallinnallisten asioiden tukemiseen, jossa paneudutaan tarpeen mukaan esimerkiksi nuoren raha-asioiden hoitamiseen, ajanhallinnan parantamiseen, terveyden edistämiseen, henkilökohtaisten vahvuuksien löytämiseen tai niiden oikealla tavalla hyväksi käyttämiseen, kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja kehittämiseen, vapaa-aikaan liittyvien mahdollisten ongelmien ratkaisemiseen sekä opiskeluun tai työelämään liittyvien asioiden hoitamiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien rakentumiseen.

8 8 Ryhmävalmennus Ryhmävalmennus on muun muassa erityistyöllistämisen yksiköissä (esimerkiksi työllistämisen monipalvelukeskukset, tuotannolliset työkeskukset, työpajat, tuetun työllistymisen yksiköt/palvelut, mielenterveyskuntoutujien toimintayksiköt ja klubitalot) toteutettavaa, vertaisryhmissä toiminnallisin menetelmin tapahtuvaa arki-, työelämä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä. (Työja yksilövalmennuksen perusteet, Balanssi Akatemia, 2005, Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet, VATES-säätiö, 2004). Ryhmävalmennuksen tarkoituksena kehittää nuoren arki-, työelämä- ja vuorovaikutustaitoja. Ryhmävalmennus tapahtuu pien-/vertaisryhmissä ryhmätoiminnan avulla. Ryhmätoiminnan aiheita ovat ryhmän tarpeiden mukaan esimerkiksi koulutus- ja työelämätietouteen, ruokatalouteen, terveyskasvatukseen, päihdekasvatukseen, kodinhoitoon, vapaa-aikaan, harrastuksiin, vuorovaikutukseen ja kommunikointiin sekä itseilmaisuun ja itsetuntemukseen liittyvät asiat. Ryhmätoiminnan toteutus tapahtuu muun muassa asiantuntijaluentojen, keskustelujen, erilaisten tehtävien, käytännönharjoittelujen ja erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla. Ryhmätoiminnassa käydään myös nuorten kanssa tutustumiskäynneillä yrityksissä ja oppilaitoksissa nuorten kiinnostuksen puitteissa. Ryhmätoiminnan avulla pyritään pääasiassa nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen sekä elämänhallinnan lisääntymiseen. Utajärven nuorten työpajan toiminnalliset tavoitteet Konkreettiset ja mitattavat tavoitteet: 1. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet ja työttömät alle 29-vuotiaat nuoret osallistuvat työpajatoimintaan 100%:sti. Arvio vähintään 10 alle 29-vuotiasta nuorta vuodessa. 2. Kaikki työpajajakson aloittaneet suorittavat sen loppuu, mikäli eivät työllisty tai lähde opiskelemaan jo pajajakson aikana. 3. Kaikilla pajajakson suorittaneista alle 29-vuotiaista nuorilla on pajajakson päättyessä koulutukseen ja/tai työelämään johtava suunnitelma. 4. Kaikki pajajakson suorittaneet alle 29-vuotiaat nuoret sijoittuvat työhön, koulutukseen tai muuhun aktiiviseen toimintaan mahdollisimman pian, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa pajajakson päättymisestä. 4 YHTEISTYÖKUMPPANIT JA SIDOSRYHMÄT Nuorten työpaja tekee tiivistä yhteistyötä Oulunkaaren perhe- ja terveyspalvelujen, Oulun seudun TE-toimiston, nuoriso- ja liikuntatoimen, opetuspalvelun (perusopetus ja lukio), seurakunnan ja erilaisten yhteisöjen kanssa. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä (terveydenhuolto, mielenterveystyö, TE-toimisto, Kela, sosiaalitoimisto) on moniammatillinen työryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja käsittelee tarvittaessa myös nuorten asioita. TE-toimiston ja sosiaalityöntekijän palvelujen saavutettavuutta parannetaan, joten suunnitteilla on, että TEtoimiston työntekijän ja sosiaalityöntekijän palvelut ovat saatavilla muutamana päivänä kuukaudessa Hyvinvointitalolla. Nuorten työpaja pitää yhteyttä ja verkostuu myös Oulunkaaren

9 9 kuntien työpajoihin (Ii, Pudasjärvi, Vaala ja Simo), Oulun ja lähialueiden työpajoihin ja muihin lähialueella käynnissä oleviin projekteihin. Tarvittaessa myös Kelan kanssa tehdään yhteistyötä. Vuoden 2012 aikana sovitaan ja aloitetaan yhteistyö lähialueen toisen asteen koulujen kanssa (mm. Oulun Seudun Ammattiopisto, Muhoksen yksikkö ja Luovi). Yhteistyökumppanit ovat toiminnassa tarvittaessa mukana mahdollistamassa työvalmennuksen ja lyhyet tutustumisjaksot oppilaitoksiin ja yrityksiin. Yhteistyöverkoston luominen yrityksiin on myös tärkeä osa nuorten työpajatoimintaa. 5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Henkilöstösuunnitelma Työpajatoiminnan tulee olla ammatillista, joten ammattitaitoinen ja riittävä henkilöstö on tärkeä resurssi. Työntekijöillä tulee olla riittävä koulutus ja osaaminen. Kelpoisuusehdoksi asetetaan esim. sosionomi (AMK), yhteisöpedagogi, tms. alempi korkeakoulututkinto. Työsuhteiden vakinaisuus luo pohjan pitkäjänteiselle ja tuloksekkaalle toiminnalle. Vakinaisilla ammatillisesti osaavilla henkilöillä on mahdollisuus suunnitella toiminnan sisältöjä. Ohjaajien on osattava menetelmiä, jotka ottavat nuorten tarpeet huomioon. Ohjaajilta vaaditaan yksilö- ja valmennusosaamista sekä halua ja taitoja kehittää ohjauksellisia palveluja nuorten työpajaan. Utajärven nuorten työpajassa työskentelee varsinaisesti yksi yksilövalmentaja. Lisäksi budjettiin on tehty varaus yhdelle avustavalle palkkatukityöntekijälle. Koska nuorten työpaja on fyysisesti samassa talossa muun työpajatoiminnan kanssa, hyödynnetään myös muiden työpajan työntekijöiden osaamista ja työpanosta. Lisäksi etsivään nuorisotyöhön haetaan valtion avustusta yhden henkilön työpanos. Utajärvi on savuton kunta, ja savuttoman kunnan periaatteita sovelletaan myös työpajatoiminnassa, mikä mainitaan myös henkilöstörekrytoinnissa. Henkilöstön kehittäminen Työpajan kohderyhmä, työttömyyteen ja työpajatoimintaan liittyvä lainsäädäntö ja normisto sekä ympäröivä yhteiskunta muuttuvat koko ajan, mikä vaatii työpajapalveluilta, henkilöstöltä ja valmennusmenetelmiltä jatkuvaa kehittymistä ja uusiin vaatimuksiin mukautumista. Tämä edellyttää ammattitaitoista, kouluttautumisaktiivista ja mukautumiskykyistä henkilöstöä sekä työpajalta resursseja jatkuvaan koulutukseen ja vertaiskehittämiseen. Henkilöstöresurssien kehittäminen Nuorten työpajatoiminta on osa Hyvinvointitalon toimintaa, josta ollaan tekemässä liiketoimintasuunnitelmaa. Hyvinvointitalon kokonaisuuden toimintamallia on tarkoitus rakentaa kahden seuraavan vuoden aikana ( ). Liiketoimintasuunnitelmassa Hyvinvointitalon työntekijöiden työsuhteet on määritelty ensin kahden vuoden määräaikaisiksi, minkä jälkeen tavoitteena on työsuhteiden vakinaistaminen. Suunnitelma käsitellään Utajärven kunnanhallituksessa

10 10 6 TALOUSARVIO Kustannusarvio vuodelle 2012 on Summa sisältää yhden yksilövalmentajan palkkakulut ja yhden avustavan henkilön palkkakulut. Kunnan oma budjettiin varattu rahoitus on Valtionavustusta haetaan ARVIOINTI Työpaja seuraa toimintansa vaikuttavuutta: työpaja seuraa nuoren asiakkaansa sijoittumista työpajajakson jälkeen. Työpajan vaikuttavuus mitataan sillä miten nuoret sijoittuvat pajajakson aikana, puoli vuotta ja vuosi pajajakson jälkeen. Toiminnan ohjausta ja seurantaa suorittaa ohjausryhmä, tehtävää hoitaa tällä hetkellä Työllisyystoimikunta. Kokoonpanoa tarkistetaan vuoden 2012 alussa. Ohjausryhmä tukee ja ohjaa toimintaa tiiviisti sekä valvoo sen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista. Nuorten työpajatoimintaa ja muita työllistymisen tukitoimia varten perustettu työllisyystoimikunta seuraa ja arvioi toimintaa sekä on osaltaan mukana kehittämässä toimintaa. Työllisyystoimikunta seuraa kuukausittain työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden, työllisyysrakenteen, nuorten työllisyyden tilannetta ja työmarkkinatukimenoja. Työllisyystyöryhmä raportoi kunnanhallitukselle em. työllisyystilanteen ja tämän suunnitelman toimenpiteiden toteutumista neljännesvuosittain sekä tekee tarvittaessa nopeammallakin aikataululla muutos- ja kehittämisehdotuksia. Työllisyystoimikuntaan kuuluvat henkilöt ovat nuorten työpajatoiminnan yhteistyötahojen edustajia ja he tuovat mukanaan oman erityisosaamisensa kehitettäviin alueisiin. Työllisyystoimikuntaan kuuluvat hyvinvointivastaava Hannele Karhu (pj.), tekninen johtaja Jouni Jurva, va. hallintosihteeri Tarja Haapapuro, yrityspuiston tj. Asko Merilä, työpajaohjaaja Mikko Kujala, nuorisotyöntekijä/yrittäjä Jukka Grip ja perhepalvelujen esimies Kaisa Hiltunen (Oulunkaaren kuntayhtymä). Nuorten työpajatoimintaa arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta. Arvioinnin päämääränä on nuorten työpajatoiminnan kehittäminen, jotta löydetään sopivimmat toimintamuodot, jotka parhaiten tukevat päämäärien ja tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin tärkeimpänä tehtävänä on tuottaa tietoa, joka palvelee toiminnan jatkuvaa kehitystä. Nuoren seuranta ja itsearviointi Nuoren seurannasta työpajatoiminnan aikana vastaavat työpajaohjaaja yhdessä sosiaalityöntekijöiden ja työvoimaneuvojien kanssa. Nuoren itsearviointi sekä sosiaalityöntekijän ja työpajaohjaajan arviointi nuoren tilanteesta tehdään määräajoin. Nuorten työpajatoiminnassa havainnoinnin ja keskustelujen lisäksi nuoren kanssa pidetään alkuhaastattelu/-arviointi, välihaastattelu/-arviointi ja loppuhaastattelu/-arviointi. Tarpeen mukaan haastatteluja voi olla myös enemmän, jos nuoren tilanne niin vaatii. Haastatteluissa arvioidaan ja

11 11 kartoitetaan nuoren senhetkinen tilanne, tavoitteet, tarpeet ja jatkotoimenpiteet. Haastattelujen yhteydessä nuori arvioi myös itse omaa kehitystään ja tilannettaan. Työpajatoiminnan aikana seurataan nuoren elämänhallinnan rakentumista sekä työ- ja toimintakyvyn lisääntymistä. Seurantaa käytetään muun muassa nuoren toimintaan osallistumisen, työaikojen noudattamisen, motivaation lisääntymisen, sosiaalisuuden parantumisen sekä muiden valmiuksien arvioimisessa, jotta pystytään näkemään milloin nuori on valmis esimerkiksi siirtymään starttijaksolta valmennusjaksolle tai nuorten työpajatoiminnan piiristä eteenpäin. Ennen toiminnan alkamista nuori, sosiaalityöntekijä ja työvoimaneuvoja tekevät yhdessä nuorelle aktivointisuunnitelman, jossa päätetään nuoren tulo nuorten työpajatoimintaan. Aktivointisuunnitelma toimii nuoren arvioinnin ja seurannan pohjana. Toiminnan alussa, starttijakson aikana, nuoren kanssa tehdään työpajatoiminnan puitteissa nuoren mielenkiintoon pohjautuva valmennus- ja tavoitesuunnitelma, jotka tukevat aktivointisuunnitelmassa olevia tavoitteita. Näiden tavoitteiden pohjalta nuori ja työnsuunnittelija arvioivat nuoren tilanteen kehittymistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Aktivointisuunnitelman laatijat kokoontuvat noin kuukauden välein tai tarpeen mukaan arvioimaan toiminnan vaikutuksia asiakkaan työllistymismahdollisuuksiin ja mietitään epäkohdissa parempia toimintatapoja sekä päätetään jatkosta. Nuoren poistuttua työpajatoiminnan piiristä kirjataan ylös miten nuori sijoittuu. Nuoren tilannetta ja sijoittumista seurataan mahdollisuuksien mukaan noin 2 vuotta yhteistyössä palveluverkoston kanssa. Näin pyritään tukemaan nuoren koulutuksessa tai työssä pysymistä tai oikeiden polkujen löytymistä Laatujärjestelmä Utajärven kunnassa on käytössä ISO9001-laatujärjestelmä, johon kuuluu toiminnan systemaattinen arviointi. Nuorten työpajatoimintaa arvioidaan samoin kuin muitakin kunnan toimintoja: vuosittain työstetään laatuvastuuraportit, jotka käydään läpi johdon katselmuksessa. Palautetta kerätään jatkuvasti ja se käsitellään esimiehen johdolla tiimikokouksissa. Asiakaspalautteeseen vastataan määritellyn ajan sisällä. Sisäiset auditoinnit toteutetaan auditointisuunnitelman mukaisesti. Laatujärjestelmään kuuluu, että toimintaa kehitetään saadun palautteen pohjalta. Yhteenveto seurannasta ja arvioinnista Nuorten työpajatoiminnassa seurannan ja arvioinnin pääkohteet ovat; 1. Miten nuoret ovat hyötyneet toimintakyvyllisesti ja sosiaalisesti? 2. Miten nuoret ovat sijoittuneet toiminnan jälkeen? 3. Mitä on kehitettävä, jotta toiminta olisi vielä vaikuttavampaa? Toiminnan seurantaan ja arviointiin osallistuvat etupäässä ohjausryhmä ja työpajahenkilökunta ja toiminnassa mukana olevat nuoret. Lisäksi sisäiset auditoijat arvioivat toimintaa. Nuorten seurantaan ja arviointiin osallistuvat nuori itse, Oulunkaaren sosiaalityöntekijät ja Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimiston Muhoksen toimipisteen työvoimaneuvojat. Joidenkin nuorten osalta vanhempien tiivis yhteistyö on arvokasta nuoren tukemisessa ja arvioinnissa. Nuoren arviointiin osallistuvat myös tarpeen ja tilanteen mukaan kaikki työpajatoiminnan aikana nuoren tukena olevat henkilöt ja tahot, jotta saadaan kokonaisvaltainen kuva nuoren tilanteesta.

12 12 Työpajan esimies raportoi nuoren edistymisen ja antaa palautteen nuorelle sekä sosiaalitoimelle ja työvoimatoimistolle. Työpajan esimies myös seuraa toiminnan vaikuttavuutta sekä nuoren sijoittumista työpajatoiminnan jälkeen. Työpajatoiminnan vaikuttavuutta mitataan sillä, miten nuoret sijoittuvat työpajatoiminnan aikana ja sen jälkeen joko koulutukseen, työhön, muuhun ohjattuun toimintaan tai työttömäksi. Nuorten työpajatoiminnassa seurannassa ja arvioinnissa käytettäviä menetelmiä ovat etupäässä havainnoinnit, haastattelut, arviointipalaverit, kehittämispalaverit, kirjalliset kyselylomakkeet sekä nuorten ja työnsuunnittelijan pitämät päiväkirjat. Saavutetut tulokset ja kehittämiskohteet dokumentoidaan ja niiden avulla seurataan ja kehitetään toimintaa systemaattisesti. Toimintavuoden päätyttyä työstetään toimintakertomus ja tiliselvitys sekä vastataan Opetus- ja kulttuuriministeriön Työpajatoiminnan arviointikyselyyn. 8 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 1. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston päivittäminen ja toiminnan kehittäminen Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävää on hoitanut pitkään toiminut Seurantaryhmä, johon kuuluu edustajat mm. nuoriso- ja liikuntatoimesta, opetuspalveluista, Oulunkaaren perhe- (sosiaalityö) ja terveyspalveluista ja Utajärven seurakunnasta. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kokoonpano tarkistetaan vuoden 2012 alussa vastaamaan uuden nuorisolain velvoitteita. Työryhmään nimetään myös Nuorten työpajan edustaja. 2. Ohjausryhmän perustaminen Paikallista Nuorten työpajatoimintaa ohjaa ja kehittää asiantuntijoista koostuva ohjaus- tai johtoryhmä. Tällä hetkellä toimintaa ohjaa Työllisyystyöryhmä ja kokoonpanoa tarkistetaan vuoden 2012 alussa. Ryhmään kutsutaan myös nuorisotoimen, Oulunkaaren perhepalvelujen (sosiaalityön) sekä TE-toimiston edustajat. 3. Nuorten työpajan yhteiset säännöt Nuorten työpajalle työstetään yhdessä nuorten kanssa työpajan yhteiset säännöt heti toiminnan alkaessa. 4. Päihdesuunnitelma Nuorten työpajalle työstetään ennaltaehkäisevä päihde- ja huumetyöohjelma toiminnan alettua 5. Turvallisuussuunnitelma Nuorten työpajalle työstetään toiminnan alettua turvallisuussuunnitelma, joka sisältää työturvallisuusohjeet. Nuorten työpajan turvallisuussuunnitelma on osa Hyvinvointitalon pelastussuunnitelmaa.

UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN TOI- MINTA- JA KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN TOI- MINTA- JA KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Utajärven kunta UTAJÄRVEN NUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN TOI- MINTA- JA KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA 2015 H y v i n v o i n t i t a l o, K i r k k o t i e 3 2, 9 1 6 0 0 U T A J Ä R V I 2 Sisällys 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN DUUNIPAIKAN TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTTÖMIEN DUUNIPAIKAN TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTTÖMIEN DUUNIPAIKAN TOIMINTASUUNNITELMA MIKÄ ON DUUNIPAIKKA? Duunipaikka on tarkoitettu heikossa työllisyysasemassa oleville työttömille. Siellä tarjottavan ns. matalan kynnyksen toiminnan ja helppojen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11. Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Esityksen

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Nettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018

Nettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018 Nettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018 Länsi-Suomen ESR-haku Toimintalinja 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

- silta parempaan tulevaisuuteen -

- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU

SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU Johtava sosiaalityöntekijä Kristiina Aho 11.3.2014 12.3.2014 1 Peruslähtökohtia nuoren hyvinvoinnille jokaisella nuorella on kykyjä olennaista on, mitä nuori voi tehdä

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Kyvyt käyttöön seminaari 13.10.2015 Mirja Willberg, Parik säätiö 1 Pelkkä työvalmennus ei riitä? Hallituksen kärkihankkeita STM Toimenpide 1.

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014

Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Paula Timonen Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 Organisaatiokaavio Kunnan työllistämispalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Nastolan Kakstahti Nastolan Kierrätyskeskus Ympäristötiimi Lounaskahvila Tekninen työpaja Kiinteistöyksikkö

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Nuorten työpaja Masku, Mynämäki ja Nousiainen 2015 2016

Nuorten työpaja Masku, Mynämäki ja Nousiainen 2015 2016 Nuorten työpaja Masku, Mynämäki ja Nousiainen 2015 2016 Toiminnan järjestäjä Mynämäen kunta toimii isäntäkuntana kolmen kunnan yhteiselle nuorten työpajatoiminnalle vuonna 2015 2016. Toiminta alkaa 1.9.2015

Lisätiedot

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Taustaa Kuopio-pilotti on hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeiluhanke pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi toiminta-alueenaan Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka,

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Työllistämissuunnitelma

Työllistämissuunnitelma Utajärven kunta Työllistämissuunnitelma Voimaantumisen vahvistaminen 2015 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 3 2. Käsitteiden määrittely... 5 3. Työllistymistä vaikeuttavat tekijät... 6 4. Utajärven

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot