Suurelle valiokunnalle

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suurelle valiokunnalle"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 4/2012 vp Valtioneuvoston selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 3 päivänä helmikuuta 2012 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta (E 149/2011 vp) ympäristövaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, maa- ja metsätalousministeriö - neuvotteleva virkamies Penina Blankett, ympäristöministeriö - tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos - kalastusbiologian professori Sakari Kuikka ja kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen, Helsingin yliopisto. Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin liitto Kalatalouden Keskusliitto Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry Suomen luonnonsuojeluliitto ry Tornio-Muoniojokiseura ry WWF Suomi. VALTIONEUVOSTON SELVITYS Eduskunnan suuri valiokunta on kokouksessa hyväksymässään lausumassa (SuVX 113/2011 vp) edellyttänyt viitaten perustuslain 97 ja 47 :ään, että valtioneuvosto toimittaa suurelle valiokunnalle sekä maa- ja metsätalousvaliokunnalle mennessä kattavan selvityksen hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta. Selvityksessä tulee käsitellä mm. arviota Itämeren lohikantojen tilasta ja kalastuksenkestävyydestä sekä hallituksen käsitystä lohenkalastuksen eri intressiryhmien etujen arvioinnista ja yhteensovittamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö on pyynnöstään saanut lisäaikaa selvityksen antamiseen saakka. Maa- ja metsätalousministeriö on toimittanut eduskunnalle selvityksen, jossa on arvioitu Itämeren luonnonlohikantojen tilaa, Itämeren lohenkalastuksen kestävyttä, kansallista ja EU:n lohipolitiikkaa sekä kirjattu lohenkalas- E 149/2011 vp Versio 1.1

2 tusta koskevia kansallisia linjauksia ja uusia aloitteita. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Yleistä Valiokunta tarkastelee maa- metsätalousministeriön lohiselvitystä oman toimialansa kannalta keskittyen luonnonlohikantojen tilaan ja monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä vesi- ja ympäristönsuojelulakien perusteella tehtäviin lohen velvoiteistutuksiin. Valiokunta viitaten aikaisempaan lausuntoonsa valtioneuvoston kirjelmästä EU:n Itämeren lohenhoitosuunnitelmasta (YmVL 14/2011 vp U 53/2011 vp) uudistaa siinä esittämänsä kannanotot Itämeren lohikantojen suojelun tehostamistarpeesta ja korostaa edelleen sitä, että useiden Itämeren luonnonvaraisten lohikantojen tila on tällä hetkellä heikko. Itämeren alkuperäisistä noin 100 lohikannasta on jäljellä enää noin 30 kantaa. Valiokunta toteaa, että Itämerellä harjoitettu lohipolitiikka ei ole toistaiseksi riittänyt takaamaan luonnonlohikantojen hyödyntämistä kestävän kalastuksen periaatteiden mukaisesti, eikä kalastuksen säätelyssä ja valvonnassa ole päästy riittävän hyviin tuloksiin luonnonkantojen suojelun näkökulmasta. Lohikannat ovat heikentyneet viimeisen 20 vuoden aikana murto-osaan aikaisemmasta, ja samoin myös saaliit. Valiokunta katsoo, että selvityksessä esitetyt lohipolitiikan kansalliset linjaukset ja uudet aloitteet ovat oikeansuuntaisia, mutta kestävän lohenkalastuksen saavuttamisen kannalta riittämättömiä. Lisäksi selvityksessä on koko Itämeren lohikantojen tilan arviointia koskien selkeitä puutteita. Merkittävä puute selvityksessä on lisäksi se, ettei siinä oteta konkreettisesti kantaa uusien lohipolitiikan linjausten suhteesta tämänhetkisiin ongelmallisiin lohenkalastusta koskeviin säätelypoliittisiin linjauksiin ja käytäntöihin. Valiokunta pitää tärkeänä, että eri kalastajaryhmiä kohdellaan tasavertaisesti. Itämeren lohikantojen tila Valiokunta toteaa, että kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) on ilmaissut huolensa Itämeren luonnonlohikantojen tilasta ja geneettisestä monimuotoisuudesta. Myös Itämeren suojelukomissio (HELCOM) on kiinnittänyt huomiota Itämeren lohikantojen huonoon tilaan. Itämereen laskevien jokiemme lohikannat on määritelty Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa uhanalaisuusluokkaan vaarantunut. Määritelmän mukaan loheen kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta minkä tahansa uhanalaisuuskriteerin perusteella määriteltynä. ICES:n tieteellisen neuvonannon mukaan useisiin Itämeren heikkoihin luonnonlohikantoihin ei saisi nykytilanteessa kohdistua lainkaan kalastusta, jotta lohikantojen elpyminen voitaisiin taata. Huomattava osa Itämeren lohen geneettisestä muuntelusta on jo aiemmin peruuttamattomasti menetetty lukuisten lohikantojen häviämisen takia. Valiokunta korostaa, että ministeriön selvityksessä ei ole riittävästi käsitelty luonnonlohikantojen geneettisen monimuotoisuuden turvaamista ja sen vaatimia toimenpiteitä. Geneettiseltä kannalta kutukannan koon kehitys kuvaa tilannetta paremmin kuin selvityksessä esitetty poikastuotanto. Lohikannat Etelä-Itämeren joissa ovat yleisesti arvioituna selvästi pienempiä ja heikommassa tilassa verrattuna pohjoisempiin jokiin. Etelä-Itämeren lohikantoihin kohdistuvaa kalastuspainetta tulisi ICES-neuvonannon mukaan huomattavasti pienentää. Myös Suomenlahteen laskevien jokien lohikannat ovat erittäin heikkoja. Venäjän ja Viron lohikantoihin ei tulisi kohdistaa lainkaan kalastusta. Pohjanlahteen laskevien suurempien luonnonlohijokien kannat ovat yleisesti ottaen parhaassa tilassa Itämeren alueella. Useat kannat ovat lähellä ns. MSY-tasoa (Maximum Sustai- 2

3 nable Yield), mutta nekin ovat kuitenkin saavuttaneet MSY-tason enimmäkseen vain prosentin todennäköisyydellä. Näitäkin parhaassa tilassa olevia lohikantoja koskien ICES-neuvonanto toteaa, että lohen kalastuskuolevuutta ei tulisi lainkaan lisätä nykytasosta. Nousulohimäärät ovat viime vuodet olleet laskussa sekä Pohjanlahden lohijoilla sekä Suomessa että Ruotsissa. Esimerkiksi Itämeren merkittävimmän luonnonlohijoen, Tornionjoen, nykytiedolla arvioitu tarvittava kutukalamäärä MSY-tason saavuttamiseksi suurella varmuudella tulisi olla lohta, jolloin nykyisen jokikalastuksen vallitessa nousulohia tulisi olla noin Vuosien arvioitu nousukalamäärä on Tornionjoella vaihdellut ja välillä sekä kutukalamäärä ja välillä. Pohjanlahden lohijoista heikoimmassa tilanteessa ovat Simojoki Suomessa sekä Ricleån, Öreälven, Råneälven, Sävarälven ja Lödgeälven Ruotsissa. Simojoen kannan uusi elpyminen ei todennäköisesti käynnisty nykyisen kalastuskuolevuuden vallitessa. Näitä lohikantoja kalastetaan myös Suomen rannikkokalastuksessa, ja tässä mielessä Suomen rannikkokalastuksen säätelyllä on suuri merkitys heikkojen pienten kantojen tilaan. Voimakkaiden kantojen ehdoilla mitoitetussa nykyisessä Itämeren lohenkalastuksessa pienten kantojen todennäköisyys menettää peruuttamattomasti kannan elinkyvylle tärkeitä geneettisiä ominaisuuksia tai riski koko kannan häviämiseen on suuri. Geneettisissä tutkimuksissa eri lohikannat erottuvat toisistaan, ja jokaisella niistä on perinnöllistä merkitystä, vaikka esimerkiksi Tornionjoen lohella on huomattava geneettinen muuntelu verrattuna moneen muuhun pienempään lohikantaan. Omiin erityisiin jokiolosuhteisiin sopeutuneita pieniäkin luonnonkantoja voidaan kuitenkin tarvita tulevaisuudessa esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ilmastonmuutoksen aiheuttama Itämeren lämpeneminen saattaa edellyttää lohikannoilta sellaisia perinnöllisiä yhdistelmiä, joita Itämeren pienet kannat tuovat. Lohikiintiöiden asettaminen Itämeren lohen suurinta sallittua saalismäärää meressä (TAC, total allowable catch, suurin sallittu saalis) säädellään EU:ssa vuosittain annettavalla ns. kiintiöasetuksella. Tällä EU:n asetuksella säädetään vuotuiset TAC:t, jotka jaetaan jäsenvaltioille suhteellisen vakauden periaatteen mukaisesti jäsenvaltiokohtaiseksi lohikiintiöksi. Valiokunta toteaa, että Itämeren lohen TAC:t ovat olleet viime vuosina yli kaksinkertaisia ICES:n kestävän kalastuksen mukaisiin enimmäissaalissuosituksiin verrattuina. 1 Itämeren lohikiintiöitä ei ole virallisten tilastojen mukaan saatu kalastettua täyteen viime vuosina. Suomen lohikiintiöstä on viime vuosina kalastettu noin puolet. Tilanne on ollut ICES:n arvion mukaan sellainen, että jos koko Itämerelle säädetty lohikiintiö olisi saatu kalastettua, ei emokaloja olisi jäänyt juurikaan jäljelle. Valiokunta toteaa, että TAC:n ja kiintiöiden asettamisella ei ole ollut viime vuonna käytännössä juurikaan lohenkalastusta ohjaavaa vaikutusta. Maa- ja metsätalousministeriön selvityksessä on käsitelty yleisellä tasolla vaikuttamista EU:n lohipolitiikkaan, mutta selvityksessä ei ole mainintoja Suomen tavoitteista vuosittaisissa EU:n lohikiintiöitä koskevissa neuvotteluissa. Valiokunta huomauttaa, että Suomi ajoi esimerkiksi syksyllä 2011 vuoden 2012 kiintiöitä koskevissa neuvotteluissa komission esitykseen verrattuna huomattavasti suurempia lohikiintiöitä ja pidättäytyi lopulta äänestyksestä neuvoston kiintiöpäätöstä koskien. Vuoden 2012 lohen saaliskiintiö ylittää kaksinkertaisesti ICES:n tieteellisesti määritellyn kestävän kalastuksen tason siitä huolimatta, että lohikiintiötä pienennettiin 51 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Kaikkien muiden Itämeren kiintiöityjen kalalajien kuin lohen saaliskiintiö 1 ICES:n suosittama lohenkalastuskiintiö Itämeren pääaltaalle ja Pohjanlahdelle vuodelle 2010 oli lohta, mutta kiintiöksi päätettiin poliittisella tasolla lohta. Vuoden 2011 suositus oli lohta, mutta kiintiöksi päätettiin lohta. Vuoden 2012 suositus oli lohta, ja kiintiöksi päätettiin noin lohta. 3

4 noudatti sen sijaan vuonna 2012 varsin tarkoin ICES:n tieteellistä suositusta. Valiokunta pitää keskeisenä sitä, että tulevissa kiintiöpäätöksissä niin Suomen kuin muiden Itämeren valtioiden osalta noudatetaan ICES:n tieteellisiin tutkimuksiin perustuvia suosituksia lohikiintiöiden koolle. Samalla tulee huolehtia siitä, että ICES:n tieteellisen neuvonannon tietopohja on riittävä. Selvityksessä hallituksen lohipolitiikasta on esitetty, että maa- ja metsätalousministeriö selvittää pikaisesti, olisiko mahdollista säädellä lohen rannikkokalastusta kalastajakohtaisilla lohikiintiöillä. Valiokunta pitää myönteisenä kalastajakohtaisten kiintiöiden käyttöönoton pikaista selvittämistä ja sitä, että järjestelmään suunnitellaan sisällytettäväksi lohiin kiinnitettävä tunnistemerkki kiintiöiden valvontaa varten. Valiokunta kuitenkin korostaa sitä, että tulevaisuudessa asetettavien EU:n lohikiintiöiden tulee olla ICES:n suositusten mukaisia. Lohen sekakantakalastus Lohen kalastus on merialueella avomerellä ja rannikolla tapahtuvaa sekakantakalastusta, jossa pyynnin kohteena on yleensä samanaikaisesti sekä vahvojen että heikkojen lohikantojen kaloja. Itämeren pääaltaalla tarvitaan avomerellä tapahtuvan lohen siimakalastuksen lopettamista, mutta kaikessa lohenkalastuksessa tarvitaan tiukkoja säätelytoimia. Sekakantakalastus tuottaa erityisiä ongelmia lohenkalastuksen säätelylle koko Itämeren osalta ja on uhkana luonnonlohikantojen monimuotoisuudelle. Avomerellä tapahtuva Itämeren lohenkalastus tulee jatkossa lopettaa, jotta heikkoja lohikantoja voidaan elvyttää tehokkaasti. Erityinen ongelma on tutkijoiden mukaan tällä hetkellä Puolassa harjoitettu lohen siimakalastus, joka on ilmeisesti huomattavasti suurempaa kuin Puolan kiintiöt. Puolan ilmoittama tilastoitu lohisaalis on ollut suhteettoman pieni suhteessa maan kalastuslaivaston pyyntiponnistukseen. Lisäksi on vahva epäily siitä, että Puolan kalastuksessa tapahtuu virheellistä lohisaaliin kirjaamista meritaimensaaliiksi. Valiokunta pitää täysin välttämättömänä Puolan salakalastuksen tiukempaa valvontaa ja samalla sen nopeaa lopettamista. Ruotsi on päättänyt lopettaa ruotsalaisten harjoittaman lohen sekakantakalastuksen avomerellä pysyvästi vuoden 2012 loppuun mennessä. Vastaisuudessa lohen kaupallinen pyynti Ruotsissa tapahtuisi vain rysillä kutujokien suualueilla ja joissa. Valiokunta toteaa, että Itämeren lohikantojen kestävän kalastuksen tason ja luonnonlohikantojen tavoitetasojen saavuttaminen edellyttää lukuisia kansallisia toimenpiteitä. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös Suomi lopettaa oman lohta koskevan avomerikalastuksensa. Useita heikkoja lohikantoja pyydetään sekakantakalastuksena myös Suomen rannikkokalastuksessa, ja tässä mielessä myös Suomen rannikkokalastuksen säätelyn tiukentamisella on tärkeä merkitys pienten kantojen toipumiselle. Tavoitteena tulee olla sekakantakalastuksen vähentäminen. Vapaa-ajankalastuksessa arvioidaan saatavan noin 20 prosenttia lohisaaliista. Valiokunta korostaa, että lohen ammattikalastussaaliiden lisäksi on selvitettävä nykyistä tarkemmin muun kuin ammattikalastuksen lohisaaliit rannikolla erityisesti verkko- ja rysäkalastuksen osalta sekä rajoitettava tehokkaasti tätä ei-ammattimaista meripyyntiä. Osa näistä lohista päätyy todennäköisesti säädösten vastaisesti myyntiin. Tähän harmaaseen kalastukseen sisältyy tällä hetkellä mitä ilmeisimmin valvonnallisia ongelmia. Lisäksi vapaa-ajankalastusta joissa tulee säädellä tehokkaasti kantojen tilan mukaisesti. Lohenpoikasten merikuolleisuus Post-smolttikuolevuudella tarkoitetaan lohenpoikasten merivaelluksen ensimmäisen vuoden aikaista kuolevuutta. Lohenpoikasten postsmolttikuolevuus on kasvanut jyrkästi viimeisen 20 vuoden aikana. Esimerkiksi Perämeren jokien luonnonpoikasista palaa tällä hetkellä takaisin arvioiden mukaan vain noin neljännes verrattuna 1990-luvun alun tilanteeseen. Syitä post-smolttien eloonjäännin vaihteluun ei vielä täysin tunneta. Vaihtelun tärkeimpinä taustatekijöinä pidetään Itämeren ekosysteemissä tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat poikasten selviytymismahdollisuuksiin merivaelluksen alussa. Uusien tutkimustulosten mukaan sekä kasva- 4

5 neet harmaahyljekannat että Selkämeren silakkakannan poikastuotannon alentunut määrä voivat osaltaan selittää Itämeren pohjoisten lohikantojen kasvanutta post-smolttikuolevuutta. Hylkeiden vaikutuksia lohikantoihin tulee selvittää edelleen, koska hyljekannat ovat kasvaneet. Valiokunta pitää tärkeänä, että post-smolttikuolevuuden syistä saadaan nopeasti lisää tutkimustietoa. Post-smolttikuolevuuden kasvun haitallisia vaikutuksia voidaan kuitenkin lyhyellä tähtäimellä vähentää vain säätelemällä kalastusta nykyistä voimakkaammin luonnonkantojen elvyttämiseksi. Lohi-istutukset Lohisaaliista yhä suurempi prosentuaalinen osuus on nykyisin luonnonlohta, koska viljeltyjen lohenpoikasten selviytyminen Itämeressä on tällä hetkellä jopa luonnonpoikasiakin huomattavasti alhaisemmalla tasolla. Valiokunta katsoo, että heikosti tuottavia lohi-istutuksia tulee pyrkiä suunnitelmallisesti vähentämään pitkällä aikavälillä luontaista lisääntymistä ja jokivaelluksen aikaista eloonjääntiä parantavilla suunnitelmallisilla toimilla kutujoissa ja kutujokien suualueilla nousuesteiden poistamisella tai ohittamisella, lisääntymiselinympäristöjen kunnostuksella sekä veden laadun parantamiseen tähtäävillä toimilla. Valiokunta pitää keskeisenä lohi-istutuksia koskevien linjausten tarkentamista pitkällä tähtäimellä siten, että velvoiteistutuksista siirrytään suunnitelmallisesti kohti lohikantojen luontaista elinkiertoa oikeuskäsittelyt mahdollistavan riittävän pitkän siirtymäajan puitteissa siellä missä se on mahdollista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen valtion varoilla suorittamia lohen ns. sopimuskasvatusistutuksia tulee myös arvioida uudelleen huonojen istutustulosten takia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa on selvitetty lohikantojen rakennettuihin jokiin palauttamista mallinnustutkimuksen avulla. Tulokset osoittavat, että lohikannan palauttamiseen on hyvät mahdollisuudet ainoastaan, jos syönnösja kutuvaelluksen kalastusta vähennetään nykyisestä tasosta kauttaaltaan ja samalla kalojen vaellus joessa ylä- ja alavirtaan pystytään aikaansaamaan kohtuullisin tappioin. Valtioneuvoston hyväksymän kansallisen kalatiestrategian 2 mukaan vaelluskalojen kestävän käytön ja hoidon varmistaminen sekä kalojen kulun turvaaminen edellyttää monilta osin nykyistä tehokkaampia kalastuksensäätelytoimenpiteitä. Vaelluskalakantojen elvyttäminen on hidasta ja pitkäjänteistä työtä, joka vaatii onnistuakseen muutoksia lohenkalastuksen säätelypolitiikkaan. Valiokunta toteaa lisäksi, että vaelluskaloista meritaimen on nykyään erittäin uhanalainen. Johtopäätökset Valiokunnalle toimitetun selvityksen perusteella arvioituna Itämeren lohikantojen tilaan ja kalastuksen säätelyyn liittyy monimuotoisuuden suojelun kannalta arvioituna enemmän ongelmia ja muutostarpeita kuin maa- ja metsätalousministeriön selvityksessä esitetään. Ministeriön selvityksessä on esitetty 11 toimenpidettä, joiden pitkäjänteisenä tavoitteena on luonnonlohikantojen vahvistaminen ja hyödyntäminen kestävän enimmäistuoton mukaisesti siten, että kantojen geneettinen monimuotoisuus turvataan. Valiokunta pitää esitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä oikeansuuntaisina, mutta riittämättöminä nykyisen huolestuttavan kehityssuunnan kääntämisessä. Valiokunta korostaa tarvetta muuttaa lohipolitiikkaa nopeasti siihen suuntaan, että lohenkalastuksen sekakantakalastusta säädellään tehokkaasti koko Itämeren alueella eikä pelkästään avomerikalastusta Itämeren pääaltaalla. Avomerikalastuksen kieltäminen nopeasti olisi kuitenkin keskeinen askel kohti kestävää lohenkalastusta. Jäljellä olevien luonnonvaraisten lohikantojen kutunousun kasvattamisesta jokiin on huolehdittava siten, että saavutetaan kasvava emokalamäärä ja säilytetään Itämeren luonnonlohikantojen jäljellä oleva monimuotoisuus. Tämä edellyttää koko Itämeren aluetta koskevan lohi- 2 Valtioneuvoston periaatepäätös

6 politiikan muuttamista. Valiokunta huomauttaa, että lohen luontaisen poikastuotannon kasvattaminen nykyistä suuremmaksi tehostaa lohikantojen säilymistä koko Itämeren mittakaavassa ja on myös ammattimaisen rannikkokalastuksen säilymisen edun mukaista. Valiokunta korostaa lopuksi sitä, että tarvitaan pikaisesti kansallinen laajapohjaisesti valmisteltu tutkimustietoon pohjautuva kokonaisvaltainen lohistrategia, jonka avulla kansallista lohipolitiikkaa muutetaan kestävämpään suuntaan ottaen huomioon ekologiset lähtökohdat, alueelliset ja sosiaalis-ekonomiset puitteet sekä lohen istutuspolitiikan hallittu muuttaminen. Kansallinen lohistrategia tulee kytkeä kiinteästi yhteen kansallisen kalatiestrategian tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa. Lausunto Lausuntonaan ympäristövaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan selvityksen tavoitteiden osalta, mutta pitää valtioneuvoston selvitystä monilta osin riittämättömänä ja puutteellisena Itämeren luonnonlohikantojen monimuotoisuuden suojelun kannalta arvioituna. Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2012 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Martti Korhonen /vas jäs. Christina Gestrin /r Antti Kaikkonen /kesk Pauli Kiuru /kok Jukka Kärnä /sd Jari Lindström /ps Martti Mölsä /ps Sirpa Paatero /sd Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Jaakko Autio. vjäs. Sari Palm /kd (osittain) Anni Sinnemäki /vihr Mirja Vehkaperä /kesk Juha Väätäinen /ps Susanna Huovinen /sd (osittain) Inkeri Kerola /kesk Anne-Mari Virolainen /kok. 6

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat heikentyivät nopeasti 1900- luvun puolivälin

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018 1 (5) Ympäristövaliokunta Suomen kanta kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES suosituksiin Itämeren vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista Asiantuntijakuuleminen 6.6.2017 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta E 149/2011 vp Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 16.3.2012 Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta

Lisätiedot

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti) WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 5.9.2016 VIITE: ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ KOMISSION EHDOTUKSESTA ERÄIDEN

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 14/2011 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Itämeren lohikanta) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 23.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016 vp

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Lohifoorumi 18.10.2011, Eduskunta Kansalaisinfo Tapani Pakarinen, Jaakko Erkinaro ja Atso Romakkaniemi Tietoa kestäviin valintoihin Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 13/2012 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Itämeren lohikanta) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle Asia: Eduskunnan ympäristövaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen asiakirjaan Selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta, E 149/2011 vp, suullinen esittäminen

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous 27.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 10.6.2015 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat. Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00589 LVO Bondestam Orian 08.09.2016 Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohikalojen tilanne merialueella Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-

Lisätiedot

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansallinen Itämeren lohistrategia Avoin kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00371 LVO Bondestam Orian 01.06.2017 Asia Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:in suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille Kokous

Lisätiedot

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 - näkökohtia 27.9.2016 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Kilohailikannan saalis, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 30.5.2017 VIITE: ASIA: Kutsu asiantuntijakuulemiseen - E

Lisätiedot

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 VIITE: ASIA: Lausuntopyyntö E 149/2011 vp Selvitys hallituksen

Lisätiedot

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Kansallinen Itämeren lohistrategia Kansallinen Itämeren lohistrategia kuulemistilaisuus 3.5.2013 Pellossa Esitys: Lapin Vapaa-ajankalastajat / Jorma Kaaretkoski Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta kassilohi onkin

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi 22.9.2016 Luke 1956/00 00 02 00/2016 Eduskunta Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite: Ympäristövaliokunnan kutsu 9.9.2016 Asia: E 82 /2016 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille 5.6.2017 Luke 1795/00 00 02 00/2017 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi Viite: Maatalousvaliokunnan kutsu 31.5.2017 (E-kirje) Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Jari

Lisätiedot

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio 14092011 Perämeren kalatalousyhteisöjen Liitto Kalatalouden neuvontajärjestö, jonka toimialue

Lisätiedot

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä Lohiasetuksen reflektiotyöryhmä 13.12.2007/20.12.2007 Lohiasetuksen perusteet Ilkka Mäkelä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM2013-00736 LVO Bondestam Orian 27.09.2013 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä

Lisätiedot

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI Tornio Lohiseminaari 14.9.2011 Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry Kalastuskomissaari Maria Damanaki tämä asetus näyttn yttää suuntaa pyrittäess essä varmistamaan, että Itämeren

Lisätiedot

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Tapio Hakaste, mmm 3.11.2015 6.11.2015 1 Sisältö Muutama sana toiselta rajajoelta Lohi- ja meritaimenstrategian toteutus Kalastuslain toimeenpano 6.11.2015

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS! Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri Lohenkalastus SEIS! Loma-ajasta huolimatta käännymme puoleenne lohiasiassa. Viime kesän ja varsinkin tämän kesän havainnot ovat huolestuttavia.

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta.

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta. Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta 2017 mmv@eduskunta.fi maa-jametsatalousvaliokunta@eduskunta.fi Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite : ITÄMEREN LOHENKALASTUSKIINTIÖT 2018 Viittaamme

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Lehtinen Heikki Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Lehtinen Heikki Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00289 LVO Lehtinen Heikki 09.05.2017 Asia Komission ehdotus asetukseksi Itämeren lohikannan ja kyseistä kantaa hyödyntävien kalastuksien monivuotisesta

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

REHTORIN PÄÄTÖS *+Z /2014 1(6)

REHTORIN PÄÄTÖS *+Z /2014 1(6) 1 0 REHTORIN PÄÄTÖS *+Z /2014 1(6) 27.2.2014 Dnro 64/04/2014 Lausunto uudesta kalastuslakiluonnoksesta Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt 21.1.2014 Helsingin yliopistolta lausuntoa lohistrategiatyöryhmän

Lisätiedot

Kuulemistilaisuus Pello

Kuulemistilaisuus Pello Kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013 Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua ns. kassilohta. Kassilohi onkin auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman

Lisätiedot

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa?

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa? Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa? Kuva: Ville VähäV Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Esitelmän n lähtl htökohdat Tausta-aineistot aineistot ja tutkimukset:

Lisätiedot

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto

Lisätiedot

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta

Lisätiedot

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus DEATNU TENO TANA 16 386 m 2 vesistöalue >1200 km lohen nousualuetta

Lisätiedot

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Hankkeen ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö / jord- och skogsbruksministeriet Lapin liitto

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle Asia: Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen Itämeren lohikanta, (U 53/2011 vp), suullinen esittäminen 2.12.2011 valiokunnassa

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 9.5.2016 Orian Bondestam VALTIONEUVOSTON ASETUKSET LOHENKALASTUKSEN RAJOITUKSISTA POH- JANLAHDELLA JA SIMOJOESSA SEKÄ TORNIONJOEN EDUSTAN

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.2014 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Strategian lähtökohdat ja tavoite 3 3. Strategian aikajänne 5 4. Kansallinen

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2011 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (yhteinen kalastuspolitiikka (ykp) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kalatalousneuvos Risto Lampinen 31.1.2017 Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam VALTIONEUVOSTON ASETUKSET LOHENKALASTUKSEN RAJOITUKSISTA POH- JANLAHDELLA

Lisätiedot

ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI

ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI Toimenpiteiden tavoite Luonnonlohikannan 90 % poikastuotanto joen poikastuotantopotentiaalista Merioikeusyleissopimuksen noudattaminen Toimenpiteet Toimenpide

Lisätiedot

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry meän väylitten ja ihmisten puolesta Maa- ja metsätalousministeriö kirjaamo@mmm.fi orian.bondestam@mmm.fi - tapio.hakaste@mmm.fi Lausuntopyyntö 2379/443/2011 TORNIONJOEN KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Erikoistutkija Soile Kulmala SYKE/LYNET Esitetyt tutkimustulokset on tuotettu yhteistyössä: Maija Holma, Katja Parkkila, Emmi

Lisätiedot

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin kalatalouspäivät, Rovaniemi 13. 14.11.2014

Lisätiedot

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry meän väylitten ja ihmisten puolesta Maa- ja metsätalousministeriö Turtola 19. syyskuuta 2014 kirjaamo@mmm.fi Viite : Valtioneuvoston E-kirje MMM2014-00855 Tornio-Muoniojokiseura

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Tenon kalastussopimusneuvottelut

Tenon kalastussopimusneuvottelut Tenon kalastussopimusneuvottelut Maa- ja metsätalousvaliokunta 25.9.2015 Pentti Lähteenoja, Heidi Aliranta, Tapio Hakaste Maa- ja metsätalousministeriö Kalastussopimusneuvottelut Norjan kanssa Nykyinen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0206(COD)

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0206(COD) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 2011/0206(COD) 9.2.2012 LAUSUNTOLUONNOS ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Lohistrategiatyöryhmän mietintö

Lohistrategiatyöryhmän mietintö Lohistrategiatyöryhmän mietintö Helsinki 2013 Työryhmämuistio mmm 2013:4 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö asetti 18.12.2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella kansallinen

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:

Lisätiedot

VALIOKUNNAT. * tnjx*.* ^

VALIOKUNNAT. * tnjx*.* ^ EDUSKUNTA VALIOKUNNAT ASIAKIRJAVIHKO * tnjx*.* ^ Valtiopäiväasia, 19/2005 E Sivu 1/1 Lakivaliokunta Saapunut 11.04.2005 Käsittely päättynyt 14.04.2005LaVP 29/2005 vp 3 Käsittely päättynyt 23.09.2005 La

Lisätiedot

Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa

Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 20/2005 vp Keskiviikko 4.5.2005 kello 13.30-14.47 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Jari Vilén /kok Antti Kaikkonen /kesk Kimmo Kiljunen /sd Mikko Elo /sd Heidi

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2010 vp Hallituksen esitys Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta,

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 16.4.2012 2011/0206(COD) TARKISTUKSET 22-69 Lausuntoluonnos Carl Schlyter (PE480.861v01-00) Itämeren

Lisätiedot

APULAISOIKEUSKANSLERI Aleksanterinkatu 3 A PL 310 00171 HELSINKI 16.8.1995 Dnro 973/1/93

APULAISOIKEUSKANSLERI Aleksanterinkatu 3 A PL 310 00171 HELSINKI 16.8.1995 Dnro 973/1/93 tunnus: OKV paikka: H:\95ELO nimi: T973/1/93 numero?: 0776 viite: Tornio-Muonionjokiseura r.y./js sivuja: 15 luotu: 04.04.95 muutettu: 21.08.95 APULAISOIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS Aleksanterinkatu 3 A PL 310

Lisätiedot

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

LOHIFOORUMI ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI

LOHIFOORUMI ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI LOHIFOORUMI 18.10.2011 ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI JOHDANTO Luonnonlohikannat ovat jokikohtaisia ja perinnöllisesti erilaistuneita kantoja. Aiemmin lohi lisääntyi yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Vaelluskalafoorumi 11.2.2014, Oulu Kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi MMM / Luonnonvaraosasto Sisältö Kalatiestrategia ja MMM / Luonnonvaraosaston strategia

Lisätiedot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Sen johdosta, että minut kutsuttiin valtiosihteeri Jouni Lindin toimesta maa- ja metsätalousministeriön

Sen johdosta, että minut kutsuttiin valtiosihteeri Jouni Lindin toimesta maa- ja metsätalousministeriön Antti Sorro Perhokalastaja PL 1222 96101 ROVANIEMI Maa- ja Metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö Dnro 3428/01/2007 Lohiasetustyöryhmä:

Lisätiedot

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015 RKTL:n työraportteja 2/214 Kalakantojen tila vuonna 213 sekä ennuste vuosille 214 ja 215 Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven Toimittajat: Jari Raitaniemi ja Kati Manninen Riista- ja

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 313 Erkki Jokikokko Simojoen lohitutkimukset vuosina 21-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu 24 Tekijä(t) Erkki

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Saariselkä, 24.3.21 Eero Niemelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tenojoen tutkimusasema Lohemme on Barentsin kulkija kansainvälinen yhteistyö pelasti lohet 1 Tenon

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00807

Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00807 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00807 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 09.10.2015 Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto 22.10.2015 Maatalous- ja kalastusneuvoston on määrä päästä poliittiseen

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2012 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (yhteinen kalastuspolitiikka (ykp) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO

Lisätiedot

TIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

TIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet Jyväskylä 3.3.2014 Dnro: - Vastaanottaja: Viite: Maa- ja metsätalousministeriö Lausuntopyyntö 161925, 21.1.2014, MMM041:00/2012 Asia: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry meän väylitten ja ihmisten puolesta Maa- ja metsätalousvaliokunta Jokiseura EU:n monivuotisesta lohen hoitosuunnitelmasta Jatkokirje 1. MMM 14.01.2014, U 53/2011 vp Itämeren

Lisätiedot

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Lapin liitto Lapin lääninhallitus Saamelaiskäräjät Lapin kansanedustajat. Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki LAUSUNTO LOHIASETUSLUONNOKSESTA

Lapin liitto Lapin lääninhallitus Saamelaiskäräjät Lapin kansanedustajat. Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki LAUSUNTO LOHIASETUSLUONNOKSESTA Lapin liitto Lapin lääninhallitus Saamelaiskäräjät Lapin kansanedustajat 1 Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki LAUSUNTO LOHIASETUSLUONNOKSESTA Esitys lohiasetukseksi lähtee toiveesta, että ajoverkkokalastuksen

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry MMM ei ole vastannut kansalaisjärjestöjen toistuviin vaatimuksiin lohistrategian laatimisesta Suomeen. Niinpä on erinomaista, että Eduskunta on kiinnittänyt huo- TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry meän väylitten

Lisätiedot

Suomessa lisääntyvien Itämeren lohikantojen tila tieteellisen havaintoaineiston perusteella

Suomessa lisääntyvien Itämeren lohikantojen tila tieteellisen havaintoaineiston perusteella RKTL:n työraportteja 12 /2011 Suomessa lisääntyvien Itämeren lohikantojen tila tieteellisen havaintoaineiston perusteella Maa- ja metsätalousministeriön 29.12.2010 asettaman työryhmän mietintö 31.10.2011

Lisätiedot