TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Transkriptio

1 TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

2 DEATNU TENO TANA m 2 vesistöalue >1200 km lohen nousualuetta

3 Tenon lohikantojen perinnöllinen rakenne ~ 30 geneettisesti eriytynyttä lohikantaa Merkittävät geneettiset erot populaatioiden välillä Tenon pääuoma Yläosan sivujoet Ajallisesti pysyvä rakenne: 1970 > 80 > 90 > 2000-luku Inarijoki Laaja elinkiertopiirteiden kirjo Utsjoki Kárášjohka, Iešjohka Turun yliopisto Pulmankijoki

4 Lohikantojen seuranta Tenolla Poikasten sähkökalastus 1979 Saalis- ja kalastustilastointi 1972 Saalisnäytteet 1975 Videoseurannat 2002 Sukelluslaskennat 2003 Kaikuluotaus Genetiikka Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestö (NASCO): seuranta ja lohenkalastuksen säätely on oltava lohikantakohtaista

5 Eri seurantamenetelmien arviot lohikantojen vaihtelusta

6 Tenon lohisaalis 140 t 90 t 2015: kg, kpl Keskim: kg, kpl

7 Tenon lohisaaliin jakautuminen pyydystyypeittäin

8 Miksi Tenon alaosalla saadaan edelleen vuosittain hyviä lohisaaliita? Kaikki Tenojoen vesistön eri lohikantojen kalat uivat Tenon alaosan läpi Alueella näkyy ja saadaan aina paljon lohta Patojen määrä vähentynyt Jokisuu Tana bru: 1984: : 52 Jäljellä olevat padot pyydystävät yhtä paljon tai enemmän lohta per pato vaikka lohien kokonaismäärä olisi pienempi

9 Kolmen merivuoden lohien (8-15kg) saalis Tenossa

10 Pohjois-Norjan lohikantojen kalastusta edeltävän koon vaihtelu Teno, kaikki muut joet yhdessä

11 Kantakohtaiset suojelurajat (kutukantatavoitteet) ja niiden täyttymisen seuranta Kantakohtaisen kalastuskuolevuuden arviointi Tenon pääuoman sekakantakalastuksessa Photo: Panu Orell Seuranta Kanta-arviointi Lohikantojen hoito, kalastuksen säätely Tavoitteellisen, populaatiokohtaisen lohikantojen suojelun ja hyödyntämisen hallinnointi edellyttää:

12 Tenon sivujokien kutukantatavoitteen täyttyminen (%) Maskejohka Pulmankijoki Lákšjohka Vetsijoki Utsjoki Váljohka Akujoki Inarijoki Kárášjohka Iešjohka

13 Kutukantatavoitteiden täyttyminen Tenojoen vesistön eri osissa Vihreä: keskimäärin 75% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen, keskim. täyttyminen yli 100% Keltainen: keskim % todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen, keskim. täyttyminen yli 75% Oranssi: keskim. alle 40% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen

14 Eri kannoista peräisin olevien lohien määrän arviointi Tenon pääuoman sekakantakalastuksen saaliissa FIN turisti- Saalis (n, kg) FIN paikall. saalis (kg) NOR saalis (n, kokoluokat) Saalisnäytteet (ikä, koko) Kg -> lohia, kpl eri ikäryhmissä Kokoluokat -> ikäryhmät Lohisaalis (kpl) eri meri-ikäryhmissä Geneettiset näytteet Eri kannoista peräisin olevien lohien saalis (kpl), jaoteltuna meriikäryhmiin, vuosiin, viikkoihin, maihin, pääuoman osaalueisiin, pyyntitapoihin, kalastajaryhmiin Saalisnäytteet (ikä, koko)

15 Tenon pääuoman kalastuksen sekakantasaalis: Inarijoen, Káráš- ja Iésjohkan lohien joutuminen saaliiseen pääuomassa Turistit Verkkopyydykset Káráš-Iésjohka Turistit Verkkopyydykset Inarijoki Kalastuskauden viikot

16 Kantojen elvytysohjelman vaikutus lohikantojen elpymiseen tavoitetasolle (keskimäärin 75% todennäköisyys kutukantatavoitteen saavuttamiselle) Kolme kalastuskuolevuuden leikkausvaihtoehtoa: 20% (oranssi) 30% (sininen) 50% (violetti) Máskejohka Iešjohka

17 Yhteenveto: Lohikantojen tila Tenossa Kalastussopimuksen biologiset perusteet Saaliit aiempaa pienemmät vuodesta 2004, isojen lohien määrä vähentynyt pitkällä aikavälillä Suurin osa kutukantatavoitteista ei täyty, latvajoilla huonoin tilanne, joissakin sivujoissa vahvemmat kannat Kalastuksen aiheuttamaa kuolevuutta pienennettävä 30% jotta lohikannat elpyisivät 1-2 lohisukupolven aikana (6-14 vuotta)

18 Lohikantojen seurannan kehittäminen Kaikuluotain Tenon pääuomaan? Lohikantojen seuranta kantakohtaista pelkkä kokonaislohimäärä ei riitä! Tenon pääuoman kaikuluotausta voidaan tehdä sivujokiseurantojen LISÄKSI, ei niiden SIJASTA Kaikuluotain Tenon alaosaan Kaikuluotain Karasjokeen ja/tai Inarijokieen Pääuoman saaliin geneettinen alkuperämääritys Nykyiset seurannat

19 Photo: Panu Orell Natural Resources Institute Finland