MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam VALTIONEUVOSTON ASETUKSET LOHENKALASTUKSEN RAJOITUKSISTA POH- JANLAHDELLA JA SIMOJOESSA SEKÄ TORNIONJOEN EDUSTAN MERIALUEELLA Ehdotukset ja niiden perusteet Ehdotetaan, että valtioneuvosto antaisi asetuksen, jolla korvataan valtioneuvoston asetus lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa (190/2008) ja että muutettaisiin valtioneuvoston asetus Tornionjoen kalastusalueella sovellettavista kansallisista kalastusmääräyksistä (436/2011). Uudella kalastuslailla (379/2015) otettiin käyttöön määritelmä kaupallisesta kalastajasta, joten kumotun kalastuslain (286/1982) mukaista ammattikalastajan määritelmää ei siten enää voida soveltaa. Uuden kalastuslain 88 :n mukainen kaupallisten kalastajien ryhmäjako (ryhmä 1 (= vähintään euron myyntitulo) ja ryhmä 2 (= alle euron myyntitulo)) eroaa myös merkittävästi kumotun kalastuslain 6 a :n mukaisesta ammattikalastajien luokituksesta (luokat 1 (= vähintään 30 %:n kalastustulo), 2 (= vähintään 15 %:n kalastustulo) ja 3 (= alle 15 %:n kalastustulo)). Valtioneuvoston asetuksissa (190/2008) ja (436/2011) viitataan edelleen ammattikalastajaa koskevaan määritelmään ja luokitukseen, eikä niitä siten enää voida muutoksitta soveltaa. Ehdotetuilla asetuksilla on tarkoitus mahdollisimman neutraalilla tavalla säilyttää lohenkalastusta koskevat määräykset sellaisina kuin ne olivat eri ammattikalastajien luokille vuonna Tämä tehtäisiin niin, että uuden kalastuslain nojalla ryhmään 1 rekisteröityneet kaupalliset kalastajat rinnastettaisiin aiempaan 1 ja 2 luokan ammattikalastajiin. Heillä olisi oikeus asetuksen (190/2008) 3 :ssä säädettyyn aiennettuun lohenkalastukseen kahdella isorysällä. Nykyiseen 2 ryhmään kuuluvat kaupalliset kalastajat saisivat aloittaa lohenkalastuksen 2 :n yleisrajoitusten mukaisesti. Tämä olisi lievennys aiempaan säätelyyn, jonka mukaan ammattikalastajat luokassa 3 saivat aloittaa lohenkalastuksen vasta myöhemmin heinäkuussa ja vain yhdellä isorysällä. Vastaavat muutokset tehtäisiin asetukseen (436/2011). Koska kaupallisen kalastajan ja ammattikalastajan määritelmät eroavat olennaisesti perusteiltaan, on mahdollista, että uuteen 2 ryhmään kuuluva kaupallinen kalastaja kuului vuonna 2015 luokkaan 3 ja että hän voisi jatkossa kalastaa lohta lievemmin rajoituksin. Toisaalta ryhmään 2 saattaa nyt kuulua kalastajia, jotka vuonna 2015 kuuluivat luokkaan 1 tai 2, joten rajoitukset olisivat heidän osaltaan jatkossa tiukemmat. Nykyiseen 2 ryhmään kuuluvien kaupallisten kalastajien rinnastaminen vanhaan luokkaan 3 olisi kuitenkin merkittävämpi lisärajoitus ja se koskisi aiempaa suurempaa kalastajamäärää. Heidän rinnastamisensa luokkaan 1 tai 2 olisi vastaavasti merkittävä rajoitusten lievennys. Myös kalastajien tulot kalastuksesta ovat voineet muuttua, joten täysin neutraalin korjauksen tekeminen ei ole mahdollista. Tässä tilanteessa neutraali ratkaisu olisi se, että ryhmään 2 kuuluvia kaupallisia kalastajia ei sellaisenaan rinnasteta luokkaan 1 tai 2 (aiempi kalastuksen aloitus) tai luokkaan 3 (myöhäisempi kalastuksen aloitus), vaan että heidän osaltaan sovellettai-

2 2 siin yleisrajoituksia. Näin ollen kumottaisiin entisiä 3 luokan ammattikalastajia koskevat tiukemmat rajoitukset. Valtioneuvoston kalastuksesta annetun asetuksen (1360/2015) 4 :ssä on säännös siitä, että vapaa-ajankalastuksessa on sallittu enintään kahden lohen saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti. Tämän vuoksi asetuksen (190/2008) 2 :n päällekkäinen säännös yhdestä lohesta on tarpeen poistaa. Lisäksi ehdotuksiin on tehty teknisiä muutoksia muun muassa kaupallisen kalastajan nimityksen, seisovan pyydyksen ja isorysän muuttuneiden säädösten osalta. Asetukset on tarkoitettu olemaan voimassa erityisesti kalastuskaudella Vuodesta 2017 voimaan tulevat säännökset lohenkalastuksesta on tarkoitus valmistella lohi- ja meristrategian linjausten mukaisesti syksyllä 2016 ja ne annettaisiin erikseen. Lohen kalastuksen rajoittamisen oikeusperusta Kalastuslain (379/2015) 52 :n mukaan vesialueella, jossa esiintyy kalalaji tai -kanta, jonka elinvoimaisuus tai tuotto on heikentynyt tai vaarassa heikentyä taikka vesialueella, joka on keskeinen kalalajin tai -kannan lisääntymisen kannalta, voidaan valtioneuvoston asetuksella: 1) kieltää kalastaminen tietyllä pyydyksellä tai kalastustavalla taikka rajoittaa sitä; 2) kieltää kalastaminen tiettynä ajankohtana tai rajoittaa sitä; 3) rajoittaa käytettävien pyydysten määrää; 4) kieltää tiettyä määrää suuremman saaliin ottaminen; 5) kieltää tiettyä sukupuolta tai kokoluokkaa olevien kalojen taikka sellaisten kalojen saaliiksi ottaminen, joita ei ole merkitty 75 :n nojalla säädetyllä tavalla; sekä 6) antaa tarkempia määräyksiä pyydysten rakenteesta. Pykälän 4 momentin mukaan voidaan asetuksia annettaessa niiden mukaiset velvoitteet asettaa erilaisina eri kaupallisten kalastajien ryhmiin kuuluville kalastajille. Yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain (1188/2014) 40 :n 1 momentin mukaan kaupallinen kalastus tulee järjestää tavalla, joka ei vaaranna Suomen käytössä olevien kiintiöiden riittävyyttä, kiintiöiden täysimääräistä hyödyntämistä, kalakantojen säilyttämistä ja hoitamista, alueellisen kalastuspaineen sääntelyä tai kaupallisten kalastajien tasapuolisia kalastusmahdollisuuksia. Lain 43 :n 1 momentin mukaan voidaan valtioneuvoston asetuksella 40 :n 1 momentin mukaisessa tarkoituksessa säätää tiettyä merialuetta koskevasta määräaikaisesta kalastuskiellosta ja ajallisista, alueellisista tai määrällisistä rajoituksista Euroopan unionissa kiintiöityjen tai muutoin säädeltyjen kalakantojen pyyntiin käytettävien pyydysten käytölle.

3 3 Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, sopimuksen soveltamisesta ja eräiden lakien kumoamisesta annetun lain (722/2010) 4 :n 1 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kalastussäännön 11 :n 6 momentissa säädettyjen kiinteiden pyydysten sallituista kalastusajoista, pyydysten määrästä ja muista pyydysrajoituksista. Säädettäessä sallituista kalastusajoista tai pyydysrajoituksista otetaan huomioon pyrkimys kestävään kalastukseen ja kalastajien yhdenvertainen kohtelu Suomen puoleisen Pohjanlahden rannikkoalueilla. Tällöin voidaan kalastuslain (286/1982) 6 a :ssä tarkoitetut ammattikalastajat asettaa etusijalle muulla perusteella kalastaviin nähden. Lain 4 :n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan lisäksi antaa kalastuksen valvonnan vuoksi tarpeellisia säännöksiä kiinteillä pyydyksillä tapahtuvan kalastuksen pyydysten kokemisen ja saaliiden ennakkoilmoituksista, saaliiden maihintuontipaikkojen ja pyydysten kokemisen ajankohtien rajoituksista sekä muista kiinteillä pyydyksillä tapahtuvan kalastuksen valvontatoimista. Suomelle on EU:n neuvoston asetuksella 2015/2072 vahvistettu lohen kiintiö Itämeren pääaltaalle ja Pohjanlahdelle. Yksityiskohtaiset perustelut Valtioneuvoston asetus lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa 1 Pykälän 1 momentti muutettaisiin verrattuna voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen (190/2008) 1 :n 1 momenttiin niin, että viittaus lohen tieteelliseen nimeen Salmo salar poistettaisiin, koska uuden kalastuslain mukaan lohella ei enää samanaikaisesti tarkoiteta taimenta. Taimenta ei siten tieteellisellä nimellä tarvitse sulkea pois soveltamisalalta. Samoin poistettaisiin viittaus Suomen lipun alla purjehtivista kalastusaluksista, koska pelkkä viittaus Suomeen rekisteröityihin kalastusaluksiin on täsmällisempi. Lisäksi viitattaisiin uuden kalastuslain 8 :ään, joka vastaa vanhan kalastuslain 6 :ää. Muilta osin momentti säilyisi muuttumattomana. Pykälän 2 momentti muutettaisiin niin, että viittaus Tornionjoen kalastusaluetta koskevaan maa- ja metsätalousministeriön kumottuun päätökseen (319/1998) muutetaan viittaukseksi päätöksen tilalle annettuun valtioneuvoston asetukseen (436/2011). 2 Pykälän 1 momentti tarkennettaisiin nykyisestään siten, että yleisrajoituksella kielletyiksi määriteltävät pyydykset olisivat uudella kalastuslailla käyttöön otetun termin mukaisesti seisovat pyydykset. Termi seisovat pyydykset kattaa nykysäännöksessä mainitut langasta kudotut pyydykset ja siimat. Pykälässä olevat lohenkalastuksen yleisrajoituksen kieltoajat ja alueet säilytettäisiin muuttumattomia siten, että ne nykyisellä tavalla varmistaisivat luonnonlohien kutuvaelluksen Pohjanlahdella. Lohenkalastuksen säätelyä koskeva uudistus on tarkoitus aloittaa syksyllä 2016 siten, että lohi- ja meritaimenstrategian linjausten mukaista lohenkalastuksen uutta säätelyjärjestelmää voitaisiin soveltaa kalastuskaudesta 2017 alkaen. Kumottavassa valtioneuvoston asetuksessa (190/2008) olevaa 2 momenttia ei säilytettäisi uudessa asetuksessa, koska siinä olevaa määräystä muiden kuin vanhan kalastuslain 6 a :ssä tarkoitettujen ammattikalastajien (3 luokka) pidemmästä isorysien

4 4 kieltoajasta ei voida soveltaa uuden kalastuslain mukaisiin 2 ryhmän kaupallisiin kalastajiin. Tähän ryhmään sisältyy myös lukuisia entisiin luokkiin 1 ja 2 kuuluneita ammattikalastajia, joiden kalastusrajoitukset tiukkenisivat merkittävästi aiemmasta. Lisäksi pykälässä olevaa määräystä 3 luokan ammattikalastajien pintaverkkojen käytön rajoituksesta (enintään 180 metriä) ei edellä olevalla perusteella voida soveltaa 2 ryhmän kaupallisiin kalastajiin. Myös pykälän nykyinen 3 momentti kumottaisiin, koska siinä oleva määräys enintään yhden lohen pyytämisestä ja saaliiksi ottamisesta kalastajaa ja vuorokautta kohti on sisällytetty uuteen valtioneuvoston asetukseen kalastuksesta (1360/2015), jonka 4 :n mukaan vapaa-ajankalastuksessa on sallittua enintään kahden lohen saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti. 3 Pykälän 1 momentti muutettaisiin niin, että uuden kalastuslain 88 :ssä tarkoitetut ryhmään 1 kuuluvat kaupalliset kalastajat rinnastettaisiin vanhan kalastuslain 6 a :ssä tarkoitettuihin ammattikalastajiin, eli luokkiin 1 ja 2. Vain 1 ryhmään kuuluvat kaupalliset kalastajat saisivat siten oikeuden kalastaa lohta kahdella isorysällä seitsemän vuorokauden ajan ennen 2 :n yleisrajoituksen päättymistä. Lisäksi momentista siirrettäisiin maininta kalastuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesta isorysästä 4 momenttiin. Pykälän 2 momentti muutettaisiin niin, että ryhmään 1 ja 2 kuuluvat kaupalliset kalastajat rinnastettaisiin vanhan kalastuslain 6 a :n mukaisiin ammattikalastajiin. Näin myös uudessa ryhmässä 2 olevat kaupalliset kalastajat saisivat yleisrajoituksen päätyttyä aloittaa lohenkalastuksen samalla tavalla kuin ryhmään 1 kuuluvat kaupalliset kalastajat voivat jatkaa kalastustaan. Loheen kohdistuvaa pyyntiponnistusta tasattaisiin nykyisellä tavalla kahteen kolmen viikon jaksoon siten, että isorysien enimmäismäärä olisi ensin viisi ja tämän jälkeen kahdeksan isorysää. Momenttia täsmennettäisiin myös siten, että ilmoitus pyyntiin asetettavien isorysien sijainnista tulisi lähettää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, joka on toimivaltainen alueellinen kalastusviranomainen. Pykälän entinen 3 momentti kumottaisiin, koska siinä olevaa määräystä vanhan kalastuslain luokkaan 3 kuuluvien ammattikalastajien tiukemmista rajoituksista (vain yksi isorysä kylänvesillä) ei voida soveltaa ryhmään 2 kuuluville kaupallisille kalastajille. Tähän ryhmään sisältyy myös lukuisia entisiin luokkiin 1 ja 2 kuuluneita ammattikalastajia, joiden kalastusrajoitukset tiukkenisivat merkittävästi aiemmasta. Uusi kolmas ja vanhan asetuksen neljäs momentti isorysien valmistelevasta asentamisesta mereen kymmenen vuorokautta ennen 2 :n kieltojen päättymistä säilyisi lähes muuttumattomana. Momenttiin sisällytettäisiin viittaus uuteen kalastuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 13 :n 2 momentissa tarkoitettuun isorysään. 4 Pykälä sisältää entiset määräykset Oulu-, Ii- ja Kemijokien edustojen terminaalialueista, joilla lohenkalastuksen rajoituksia ei sovelleta tai sovelletaan lievempinä (Kemijoen terminaalialue). Terminaalialueiden tarkoitus on mahdollistaa niille istutetun lohen hyödyntäminen. 5 Pykälä sisältää entiset määräykset lohenkalastuksen tiukemmista rajoitukset Simojen edustan merialueella, joiden tarkoituksena on suojella Simojoen lohikantaa. Pykälän

5 5 1 momenttiin on sisällytetty uuden kalastuslain mukainen termi seisova pyydys samalla tavalla kuin 2 :ssä tehty muutos. Pykälän nykyinen 3 momentti poistettaisiin 2 :n 3 momentin tavoin, koska siinä oleva määräys enintään yhden lohen pyytämisestä ja saaliiksi ottamisesta kalastajaa ja vuorokautta kohti Simojoessa on sisällytetty uuteen valtioneuvoston asetukseen kalastuksesta (4 ). 6 Pykälässä olisi säännös asetuksen voimaantulosta, joka olisi jo toukokuun 16. päivä. Voimaantuloa on tarpeen jouduttaa, koska lohiparvet saapuvat kutuvaellukselle Pohjanlahdelle viimeistään kesäkuun alussa. Valtioneuvoston asetus Tornionjoen kalastusalueella sovellettavista kansallisista kalastusmääräyksistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1 Voimassa oleva pykälä muutettaisiin 1 momentissa niin, että kumotun kalastuslain (286/1982) mukaisten ammattikalastajien sijaan viitattaisiin uuden kalastuslain (379/2015) mukaisiin ryhmään 1 kuuluviin kaupallisiin kalastajiin. Näin ollen ryhmän 1 kuuluvat kaupalliset kalastajat rinnastettaisiin vanhan kalastuslain mukaisiin ammattikalastajiin luokissa 1 ja 2. Heillä olisi siten oikeus aikaistettuun lohenkalastukseen kahdella kiinteällä pyydyksellä (isorysällä) sekä tämän jälkeen lisääntyvällä määrällä isorysiä nykyisten määräysten mukaisesti. Pykälästä on myös poistettu viittaukset taimenen kalastukseen, koska Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 16 :n perusteella on sovittu, että Tornionjoen kalastusalueella saaliiksi saadut taimenet on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena. Taimeneen kohdistuvaa kalastusta ei siten voida sallia. Pykälän 2 momentilla tarkennettaisiin, että ryhmään 2 kuuluvat kaupalliset kalastajat saisivat kalastaa lohta heinäkuun 2 päivän alusta, eli asetuksen (190/2008) yleisrajoituksen mukaisesti. 2 Tämänkin pykälän 1 momentin muutoksella viitattaisiin ryhmään 1 kuuluviin kaupallisiin kalastajiin, jotka saisivat kesäkuun 11 päivän alusta kalastaa muikkua, silakkaa ja muita lajeja kuin lohta ja taimenta enintään kahdella pienisilmäisellä isorysällä. Tämä lähinnä muikun rysäkalastus on tarpeen mahdollistaa ennen lohenkalastuksen alkamista. Pykälän 2 momentin muutoksella tarkennettaisiin, että ryhmään 1 ja 2 kuuluvat kaupalliset kalastajat saisivat heinäkuun 2 päivästä kalastaa muita lajeja kuin lohta ja taimenta rajoittamattomalla määrällä isorysiä. 3 Pykälää tarkennettaisiin niin, että viitattaisiin uuden kalastuslain mukaisesti muihin kuin kaupallisiin kalastajiin, jotka nykysäännöksen tavoin saisivat heinäkuun 16 päivästä elokuun 31 päivään kalastaa muita lajeja kuin lohta ja taimenta samanaikaisesti enintään yhdellä kiinteällä pyydyksellä kalastajaa kohden. 4 Pykälä muutettaisiin niin, että voimassa olevat säännökset koskisivat kaupallisia kalastajia ja että siinä edellytetyt ilmoitukset tehtäisiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, joka kyseisellä merialueella on toimivaltainen alueellinen kalastusviranomainen.

6 6 Ehdotusten vaikutukset Ehdotetuilla asetuksilla on tarkoitus mahdollisimman neutraalilla tavalla säilyttää lohenkalastusta koskevat määräykset sellaisina kuin ne olivat eri ammattikalastajien luokille vuonna Asetukset on tarkoitettu olemaan voimassa erityisesti kalastuskaudella Vuonna 2017 voimaan tulevat säännökset lohenkalastuksesta on tarkoitus valmistella lohi- ja meristrategian linjausten mukaisesti syksyllä 2016 ja ne annettaisiin erikseen. Luonnonvarakeskus Luke on tarkastellut vanhan kalastuslain mukaisesti tuloluokkiin ryhmiteltyjen ammattikalastajien sijoittumista uusiin kaupallisten kalastajien ryhmiin vuoden 2014 lohisaaliiden ja niistä saatujen arvioitujen kalastustulojen perusteella. Luke toteaa, että kaupallisten kalastajien uudelleenryhmittelystä huolimatta Pohjanlahden alueen kaupallisen kalastuksen lohen kokonaissaalis ei tule kasvamaan edellisvuosista, sillä kalastuskiintiö rajoittaa saaliin määrää. Lohikiintiö tulee todennäköisesti täyttymään kesällä 2016 kesken kalastuskauden, kuten on tapahtunut vuosina 2014 ja Tehdyn tarkastelun perusteella Luke katsoo, että asetusmuutos saattaa kuitenkin vaikuttaa Pohjanlahden lohisaaliin ajoittumiseen. Vaikutuksen suuruutta tai suuntaa on hyvin vaikeaa arvioida, koska osalla kalastajista lohenkalastuksen aloitus viivästyy nykyiseen verrattuna, osalla taas aikaistuu. Yleisrajoituksia aikaisemmin lohenkalastukseen pääsevien kalastajien määrän arvioidaan kuitenkin vähenevän selvästi. Luke arvioi, että luonnoksissa esitettyjen muutosten vaikutus lohen mereiseen kalastuskuolevuuteen ja lohikantojen tilaan jää vähäiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö yhtyy Luken arvioon ehdotusten suhteellisen vähäisistä vaikutuksista verrattuna aiempaan vallinneeseen tilanteeseen. Tornionjoen ja Simojen luonnonlohikantojen tilaan vaikuttavat monet muutkin seikat, kuten lohen kutuvaelluksen ajoittuminen, kudulle vaeltavien lohien runsaus ja kalastuskaudella vallitsevat sääolosuhteet. Ehdotuksista annetut lausunnot Ehdotuksista pyydettiin lausunnot lukuisilta viranomais- ja sidosryhmätaholta, sekä valtakunnan tasolla että alueellisella ja paikallisella tasolla. Luonnonvarakeskus Luke, Suomen ympäristökeskus SYKE, Metsähallitus, Lapin poliisilaitos, Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen kalankasvattajaliitto, Kaakamoniemen lohipatoyhtymä sekä useat maakunnat liitot antoivat lausuntonsa ehdotuksista. Lausunnoissa tehtyjä ehdotuksia kannatettiin laajasti mukaan lukien Suomen Ammattikalastajaliitto. Luonnonvarakeskus Luke arvioi, että luonnoksissa esitettyjen muutosten vaikutus lohen mereiseen kalastuskuolevuuteen ja lohikantojen tilaan jää vähäiseksi. Kaupallisten kalastajien uudelleenryhmittelystä huolimatta Pohjanlahden alueen kaupallisen kalastuksen lohen kokonaissaalis ei tule kasvamaan edellisvuosista, sillä kalastuskiintiö rajoittaa saaliin määrää. Lohikiintiö tulee todennäköisesti täyttymään kesällä 2016 kesken kalastuskauden, kuten on tapahtunut vuosina 2014 ja Luke katsoo, että asetusmuutos saattaa kuitenkin vaikuttaa Pohjanlahden lohisaaliin ajoittumiseen. Vaikutuksen suuruutta tai suuntaa on hyvin vaikeaa arvioida, koska osalla ka-

7 7 lastajista lohenkalastuksen aloitus viivästyy nykyiseen verrattuna, osalla taas aikaistuu. Yleisrajoituksia aikaisemmin lohenkalastukseen pääsevien kalastajien määrän arvioidaan kuitenkin vähenevän selvästi. Suomen ympäristökeskus SYKE toteaa, että on vaikeaa ennakoida miten kalastajien jakaminen uusiin ryhmiin muuttaa kalastuksen määrää. SYKE katsoo, että Simojoen edustan merialueella olisi tarkoituksenmukaista säädellä myös muuta kuin lohenkalastusta, jotta se ei estäisi lohen ja vaellussiian nousemista Simojokeen. SYKE myös tuo esille, että asetusmuutosten vaikutukset eivät ehkä ole kovin merkittäviä kun ne koskisivat vain vuotta Vaelluskalakantojen hyvän tilan ja elpymisen turvaaminen tulee SYKE:n mukaan ottaa huomioon valmisteltaessa vuodesta 2017 sovellettavia asetuksia. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö katsoo, että Tornionjoen ja Simojoen nousulohimäärät ovat lohi- ja meritaimenstrategian linjauksia pienempiä ja että lohiasetuksilla tulee tavoitella nousumäärien kasvua. Tätä koskevia muutoksia ei keskusjärjestön mielestä ole tehty edellisiin asetuksiin verrattuna. Keskusjärjestö katsoo, että ryhmään 2 kuuluvien kaupallisten kalastajien lohenkalastus tulee rinnastaa aiempaan luokkaan 3 kuuluvien ammattikalastajien tilanteeseen, eli soveltamalla tiukempia rajoituksia. Keskusjärjestö kannattaa vapaa-ajankalastajia koskevan yhden lohen vuorokausikiintiötä Pohjanlahdella että Simojoessa koskevien määräysten poistamista, koska asiasta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa kalastuksesta. Kaakamoniemen lohipatoyhtymä katsoo, että Tornionjoen edustan merialuetta koskevaan valtioneuvoston asetukseen tulisi lisätä maininta siitä, että lohenkalastusta koskevat aika- ja pyydysrajoitukset eivät koskisi lohipatoa. Lohipatoyhtymä mainitsee siihen liittyvän oikeuskanslerinviraston päätöksen ja Tornion käräjäoikeuden tuomion. Lausunnoissa tehtyjä ehdotuksia kannatettiin laajasti eikä mihinkään muutosehdotukseen kohdistunut useammalta taholta perusteltua muutostarvetta. Tästä johtuen ehdotuksia ei ole muutettu lausuntojen perusteella. Lausunnolla olleeseen asetusehdotukseen verrattuna Tornionjoen kalastusalueella sovellettavista kansallisista kalastusmääräyksistä annettavaan valtioneuvoston asetukseen on lisätty 3 :n muutos, jotta muiden kuin kaupallisten kalastajien kalastusta koskevat säännöt olisivat nykyisenlaisia ja mahdollisimman selkeät.