Sen johdosta, että minut kutsuttiin valtiosihteeri Jouni Lindin toimesta maa- ja metsätalousministeriön

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sen johdosta, että minut kutsuttiin valtiosihteeri Jouni Lindin toimesta maa- ja metsätalousministeriön"

Transkriptio

1 Antti Sorro Perhokalastaja PL ROVANIEMI Maa- ja Metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö Dnro 3428/01/2007 Lohiasetustyöryhmä: Sen johdosta, että minut kutsuttiin valtiosihteeri Jouni Lindin toimesta maa- ja metsätalousministeriön kokoamaan työryhmään Lapin Vapaa-ajankalastajien edustajana nimeltä ja edelleen sen johdosta, ettei työryhmässä syntyneitä ministeriön vastaisia mielipiteitä mitenkään otettu huomioon, vaan ministeriö esitteli asetusehdotuksensa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle (paikalla ainakin ministeri Paavo Väyrynen ja kansanedustajat Erkki Pulliainen ja Hannes Manninen) valmiina jo ennen työryhmän työskentelyn loppumista ja edelleen sen johdosta, että kalatalousylitarkastaja Orian Bondestam esitteli työryhmän yhteiseksi muistioksi omaa muistiotaan, lausun seuraavaa. Työryhmän puheenjohtajana toiminut valtiosihteeri Jouni Lind painotti heti ensimmäisen kokouksen aluksi, ettei työryhmällä ole virallista asemaa, vaan työryhmä on epävirallinen kokoontuminen, joka ei tee minkäänlaisia päätöksiä. Jouni Lind kertoi, ettei työryhmän työskentelystä pidetä minkäänlaista pöytäkirjaa ja ettei siitä kirjoiteta minkäänlaista muistiota. Lind kutsui työryhmää reflektiotyöryhmäksi. Näin ollen en voi hyväksyä työryhmästä ja sen työskentelystä minkäänlaista yhteistä muistiota tai lausuntoa kenenkään tekemänä. Työryhmä kokoontui maa- ja metsätalousministeriössä neljä kertaa, , , ja ja siihen olivat kutsuttuina valtiosihteeri Jouni Lindin toimesta Ahvenamaan maakunnan hallitus, toimistopäällikkö Olof Karlström, Kalatalouden Keskusliitto ry, toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Lapin Liitto, maakuntajohtaja Esko Lotvonen (Jaakko Ylitalo), Lapin Vapaa-ajankalastajat ry, varapuheenjoht. Antti Sorro, Satakuntaliitto, maakuntajohtaja Pertti Rajala, Suomen Ammattikalastajaliitto, toimitusjohtaja Kim Jordas, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry, toiminnanjoht. Ilkka Mäkelä (Hannu Lehtonen, Markku Markkula), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, tutkimusjohtaja Petri Suuronen, MMM, kala- ja riistaosasto, kalastusneuvos Markku Aro, MMM, kala- ja riistaosasto, kalastusneuvos Pentti Munne sekä MMM, kala- ja riistaosasto, kalatalousylitarkastaja Orian Bondestam. 1/6 Työryhmään osallistuneet ministeriön jäsenet olivat selkeästi lohen ammattikalastuksen puolella vähätellen vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun merkitystä, josta esimerkkinä kalastusneuvos Markku Aron esittelmä ministeriön oma Tornion-Muonionjoen sosioekonominen tarkastelu, joka oli haparoiva ja naivi perustuen vanhoihin puhelinsoittoihin joillekin alueen kalastusmatkailuyrittäjille ja siitä tehtyyn listaan.

2 Riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Petri Suuronen esiintyi työryhmässä erikoisesti. Puolueettoman tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan sijaan hän tuntui olevan kala- ja riistaosaston elinkeinokalatalousyksikön jäsenten ja ammattikalastajien takuumies. Tästä esimerkkinä Petri Suurosen työryhmälle antama kuva "Pohjanlahden rannikon ammattikalastuksen kohteina olevien saalislajien arvojen prosenttiosuudet vuonna 2006" (Maa- ja metsätalousministeriön asetusesityksen liitteenä oleva muistio , kuva 4), jonka perusteella ministeriö esittää seuraavaa: "Kuvassa 4 on esitetty Pohjanlahden rannikon ammattikalastajien saalislajien arvojen prosentuaaliset osuudet. Pohjanlahdella lohi, siika ja ahven muodostavat kaikki osaltaan yhden keskeisen tukijalan (kuva 4), jonka menetys tulonmuodostuksessa uhkaisi koko elinkeinoa. Lohen merkitys saaliin arvossa on prosenttia. Tämän tulonlähteen alentuminen taikka jääminen pois voi tehdä kalastustoiminnasta kokonaisuudessaan taloudellisesti kannattamatonta. Tällöin vaarana on, että kotimaisen luonnonkalan tarjonta vähenee ratkaisevasti ja siihen liittyvät työpaikat menetetään." Kysyttäessä asiaa Petri Suuroselta, tämä vastasi 15.1.: "Käsittääkseni tuollaiseen prosenttilukuun päädytään kun tarkastellaan lohisaaliin arvoa sellaisten rannikkokalastajien saaliissa, joille lohi ylipäätänsä näyttelee jotain merkitystä." Kuvaa luovuttaessaan hän kertoi, kuten ministeriö asetusesityksessään, sen kuvaavan lohen merkitystä koko Pohjanlahden rannikkokalastukselle antaen näin ollen harhaanjohtavaa tietoa. Asetusesityksen perusteena olevassa kuvassa lohen merkitystä Pohjanlahden rannikkokalastajille kuvataan huomattavasti suuremmaksi kuin se todellisuudessa on. Tutkimusjohtaja Petri Suurosen kuva on tehty väärin: kuvasta puuttuu kokonaan kuha, jonka arvo Pohjanlahden ammattikalastajille on yhtä suuri kuin lohen. Suurosen tavalla laskien kuhan saalisarvo oli vuonna 2006 yli 11 %. Tutkimusjohtaja Suurosen kuvassa maininnalla lohikalat lohen merkityksestä on tehty harhaanjohtavan suuri 22,4 %. Suurosen tavalla (kun mukaan ei lasketa silakkaa ja kilohailia) kuvattuna lohen oikea osuus olisi pitänyt olla 11,7 % eli noin puolet Suurosen antamasta tiedosta. Tämä vie pohjan, paitsi ministeriön esitykseltä, kaikilta tutkimusjohtaja Petri Suurosen tässä yhteydessä esittelemiltä kuvaesityksiltä ja lausumilta, eikä niitä näin ollen pidä voida käyttää ainakaan puolueettoman tahon perusteena lohen ammattikalastuksen perustaksi. Mainittakoon samalla, että Riista- ja kalataloudentutkimuslaitos on luokitellut Itämeren alueen lohet ja merialueilta jokiin vaeltavat taimenet erittäin uhanalaisiksi (RKTL, Uhanalaiset kalat, internetsivut ). Näin ollen katson velvollisuudekseni antaa oman henkilökohtaisen lausuntoni maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntöön Dnro 3428/01/2007. Lausunto lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoella sekä lohiasetuksen 258/1982 ja kalastusasetuksen 1116/1982 muuttamisesta Sosioekonomia: 2/6 Ajankohtaisin ja paras olemassa oleva tutkielma lohen sosioekonomisesta vaikutuksesta Tornion-Muonionjoella ja sen ympäristössä on Valtiontalouden tarkastusviraston julkaiseman toiminnantarkastuskertomuksen 155/2007, Kalatalouden kehittäminen, liite 1 (sivut 44-50). Siitä huolimatta, että kalastusneuvos Markku Aron lohiasetustyöryhmässä esittelmä ministeriön oma Tornion-Muonionjoen sosioekonominen tarkastelu ei perustunut minkäänlaiseen taloudelliseen arviointiin, kalastusneuvos Aro oli uutisvälineessä (Radio Perämeri) julistamassa, ettei VTV:n esitys lohenpyynnin luvanvaraisuudesta ole realistinen ja että "muutoksia merikalastuksen rajoittamiseen ei ole tulossa." Ruotsin Fiskeriverket julkisti samaan aikaan tehdyn sosioekonomisen tutkimuksensa kalastusmatkailun edellytyksistä Ruotsissa (Fritidsfiske och fritidsfiskebaserad verksamhet). Tässä yhteydessä on erittäin huomionarvoista se, että selvityksen mukaan vapaa-ajankalastuksen kansantaloudellinen merkitys on Ruotsissa yli kym-

3 3/6 menkertainen ammattikalastukseen nähden. Vapaa-ajankalastuksesta saatu voitto on Ruotsissa lähes miljardi kruunua samaan aikaan kun ammattikalastuksesta saatu voitto on 75 miljoonaa kruunua. Tämä tukee täydelisesti mainittua Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksen liitteenä olevaa Tornion-Muonionjoen sosioekonomista raporttia. Näin ollen kaikki se, mitä VTV tarkastuskertomuksen liitteessä 1 lausuu, on valtion oman talousviraston sosioekonomisena lausuntona erityistä syytä ottaa todesta lohiasetusta asetettaessa. VTV mainitsee mm: "Vuoden 2006 kyselyaineiston mukaan kalastuspäiviä Tornionjoella oli yhteensä noin , josta paikallisten osuus oli päivää ja ulkopaikkakuntalaisten osuus päivää. Kertomalla kalastuspäivien lukumäärä estimoidulla kuluttajan ylimäärällä saadaan arvio Tornionjoen virkistyskalastajien nettohyödystä. Tämä on noin 6,6 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä paikalllisten osuus on noin 3,8 miljoonaa euroa ja ulkopaikkakuntalaisten osuus noin 2,8 miljoonaa euroa." (sivu 48) "Ulkopaikkakuntalaisten toteutuneet matkakustannukset olivat noin 103* = 1,6 miljoonaa euroa. Tulokset osoittavat, että ulkopaikkakuntalaisetkin saavat virkistyskalastuksesta merkittäviä hyötyjä yli niiden kustannusten, joita itse kalastusmatkat aiheuttavat." (sivu 49) "Olennaista ei ole kuitenkaan kalastuksesta saatu kokonaishyöty vaan yhteiskunnallisten nettohyötyjen muutos, jos lohiresurssien jaossa tapahtuu muutoksia....kuinka suuri olisi muutos virkistyskalastajien yhteenlasketussa nettohyödyssä? Jos arvioidaan, että suuremmat lohisaaliit toisivat joelle pääasiassa ulkopaikkakuntalaisia, joiden yhteenlasketut kalastuspäivät lisääntyisivät esimerkiksi 30 %, nettohyödyn lisäys olisi noin euroa." (sivu 49) "Kun verrataan muutoksia lohen virkistys- ja merikalastuksen tuottamista nettohyödyistä, niin havaitaan, että sivutoimisen merikalastuksen lisärajoittamiselle Pohjanlahdella on olemassa varsin selviä yhteiskuntataloudellisia perusteita." (sivu 50) Valtiontalouden tarkastusvirasto lausuukin tarkastuslauselmansa lopuksi: "Nykyinen lohenkalastus ei maksimoi yhteiskunnan lohesta saamaa kokonaishyötyä. Tarkastusvirasto katsoo, että lohen hyödyntäminen osana matkailuelinkeinoa olisi yhteiskuntataloudellisesti perusteltua." (sivu 39) Lohiasetustyöryhmässä sosioekonomiasta käyty keskustelu oli hapuilevaa, koska ministeriöllä ei ollut keskustelun pohjaksi taloudellista tutkimustietoa asiasta. Ministeriö ei halunnut mitenkään huomioida vapaa-ajankalastuksesta ja siitä syntyneestä matkailukalastuksesta saatavilla olevia arvioita, koska työryhmässä esille tulleiden arvioiden huomioonottaminen muuttaisi puheenjohtajan mukaan lohenkalastuksen rakennetta. Jo 1970-luvulla Skotlannissa todettiin, että ammattimainen merikalastus tuottaa 90 % lohisaaliista, mutta vain 10 % lohen kalastuksen arvosta. Joissa tapahtuvassa vapaa-ajankalastukseen perustuvalle matkailulle luvut ovat päinvastaiset: 10% saalis tuotaa 90 % lohenkalastuksen arvosta. Vuonna 2006 Ruotsissa ammattikalastajien vuosisaalis oli n lohta arvoltaan alle 8 milj. kruunua. Vapaa-ajankalastuksesta Mörrum-joella saadaan lähes yhtä paljon pelkästään lupatuloina. 400:sta Mörrum-joelta saadusta lohesta syntyvän liikevaihdon lasketaan olevan n. 50 milj. kruunua. Kehitys on ollut huima: 30 vuodessa vapaaajankalastuksen yhdeksänkertainen tuottavuus on noussut 1000-kertaiseksi. Tornio-Muoniojoen lohisaalis vuonna 2006 oli kiloa. Lohta pyytävät matkailukalastajat käyttivät jokilaakson palveluja n. 1,6 milj. edestä, mikä tekee n. 140 saatua lohikiloa kohti ja noin 420 matkailukalastajan saamaa saaliskiloa kohden (kolmannes jokilaakson lohisaaliista). Samana vuonna ammattikalastajien saalis Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella oli yhteensä kiloa ja sen arvo 0,935 milj., eli 3,86 euroa kilolta (alv 0). Näin ollen Tornio-Muoniojoen matkailukalastuksessa lohesta saatava kilohinta on laskentatavasta riippuen kertainen verrattuna lohen kilohintaan ammattikalastajan saaliina.

4 Jokivarsien kalastusmatkailu on tuottavaa toimintaa, joka työllisyyttä lisäävänä tulee ottaa huomioon hallinnossa ja nyt asetettavassa lohiasetuksessa, kuten hallitusohjelma siitä mainitsee: "Kalatalouden ohjelman puitteissa kehitetään elinkeino- ja matkailukalataloutta." -On täysin mahdotonta ylläpitää matkailukalastusta ja ammattikalastusta yhtäaikaa maksimaalisina. Taloudellinen kasvu voi lohesta tulla vain tappiollisen meripyynnin lopettamisesta. Jokikalastus tuottaa tulosta nopeasti, kun taas satsaus merelle tuottaa pitkäaikaisen ylikalastuksen johdosta edelleen tappiota ja mikä pahinta, vaarantaa luonnonlohen olemassaolon jo lähitulevaisuudessa. Lohen todellista merkitystä rannikon ammattikalastajalle laskettaessa on huomioitava, ettei ammattikalastajien ryhmä ole homogeninen. Rannikkokalastajat, jotka lohta ovat pyytäneet, eivät ole olleet 100 %:sesti ammattikalastajia, vaan kalastuksen osuus vuositulosta on joitakin poikkeuksia lukuunottamatta ollut esim 20 % tai puolet. Näin ollen lohen merkitys rannikon ammattikalastajalle, joka ei pyydä silakkaa ja kilohailia, on ollut vain 2-6 % vuositulosta (vuonna 2006 lohen osuus oli 11,7 % kalastustulosta kun mukaan ei lasketa silakkaa ja kilohailia). Näin ollen lohen meripyynnin lopettaminen ei tee "kalastustoiminnasta kokonaisuudessaan taloudellisesti kannattamatonta." kuten ministeriö väittää. Lohen meripyynnin lopettaminen ei vaaranna kotimaisen kalan tarjontaa eikä siihen liittyviä työpaikkojakaan voi näin ollen menettää. Varhennettu kalastus: 4/6 Varhennettu meripyynti aiheutti voimakkaan vastustuksen jo ennen sen asettamista eikä sitä pidetty sopivana ajoverkkokallastuksen korvaajana edes ylimenokaudella Riista- ja kalantutkimuslaitos RKTL varoitti sen seurauksista ministeriötä lausunnossaan (114/401/2004): "Ylimenokauden kalastus tulisi esitetyssä muodossaan merkittävästi lisäämään luonnonlohiin kohdistuvaa kalastusta." RKTL totesikin, että: "Lohen pituuteen perustuvaa valikointia ei siis voida pitää edes väliaikaisesti käyttökelpoisena keinona luonnonlohikantojen suojelemiseksi." Viime kesänä päättyneen lohiasetuksen, Valikoiva kalastus (397/2004), aikana lohen varhennettu meripyynti toteutettiin valikoivana, jota varten tehtiin tuolloin aivan uudenlaisia, hylkeenkestäviä dyneema-rysiä. Varhennetun lohiasetuksen alkaessa kesällä 2005 siihen ehti mukaan 37 kalastajaa 75 rysällä, kesällä 2007 pyynnissä oli jo 57 kalastajaa 113 rysällä. Kun kesällä 2005 pyyntiaikaa varhennettiin viikolla ja kesällä 2007 kahdella viikolla, kasvoi varhennetun meripyynnin pyyntiponnistus kahdessa vuodessa kolmekertaiseksi. Nyt valikoinnista aiotaan luopua, jotta rannikkon ammattikalastajat voisivat osallistua varhennettuun pyyntiin kaikilla rysillä. Tämä tarkoittaa luonnonlohien emokalaparviin kohdistuvan pyyntiponnistuksen entisestään moninkertaistuvaa kasvua, kun rannikkokalastajilla on mahdollisuus pyytää lohta koko sen pohjoiseen vaeltavasta parvesta koko Pohjanlahden rannikon matkalla. -On suorastaan uskomatonta, että ministeriö haluaa tällaiseen ryhtyä, vaikka hyvin tietää sen vaarantavan erityisesti pienten jokien erittäin uhanalaiset luonnonlohikannat. Tästä on hyvänä esimerkkinä Simojoen kanta, joka romahti katastrofaalisen heikkoon tilaan lohiasetuksen (397/2004) aikana. Varhennettu meripyynti ei näin ollen toteuta kalastuslain 1 :n ehtoa: "Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon." Varhennetusta meripyynnistä päätettäessä (397/2004) asetukseen liitettiin ehtoja, kuten "Mikäli lohenkalastuksesta koejaksolla aiheutuu luonnonlohikannoille haitallisia seuraamuksia, ministeriö esittää viipymättä asetukseen tarvittavat muutokset." sekä "Maa- ja metsätalousministeriö seuraa vaikutuksia lohenkalastuksesta riippuvaisiin elinkeinoihin, niin että varmistetaan muun muassa kalastusmatkailun mahdollisuuksien hyvä kehitys, niin että pohjoisten jokien kalakantoihin perustuva vetovoima voi kasvaa merkittävästi." Jo varhennetun meripyynnin aikana nähtiin, että lohikannat romahtivat. Pääministeri Matti Vanhanen totesi Pellossa lohisaaliiden pudonneen vuonna 2006 merellä n. 40 % ja jokialueilla n. 50 %. Pääministerin mukaan tämä merkitsee sitä, että lohiasetuksen Valikoiva kalastus (397/2004) yhtey-

5 dessä kirjatut ponsilausumien ehdot lankeavat ja varhennetusta rannikkokalastuksesta tulee luopua. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan varhennettua meripyyntiä jatkettiin asetusajan loppuun saakka. Seuraukset ovat tiedossa, joten luonnonlohien merellä vaeltaviin emokalaparviin ei pidä kohdistaa minkäänlaista ammattikalastusta. Terminaalialueet: Kannanottoni: 5/6 Terminaalikalastusalueet tulee lopettaa. Meri-istukkaiden pyyntiä varten perustettujen terminaalikalastusalueiden sovittuna edellytyksenä oli, että meri-istukkaat merkitään. Tämä piti aloittaa viimeistään 2004 keväästä alkaen rasvaeväleikkauksin, kuten maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja asian ilmoitti: "Istutettavien lohenpoikasten rasvaevien leikkausohjelma on tarkoitus aloittaa kuluvana vuonna siten, että kaikki vuonna 2004 ja sen jälkeen Suomesta istutettavat lohen vaelluspoikaset olisivat merkittyjä". Ruotsi aloitti, Suomi ei. Maa- ja metsätalousministeriön, Kalatalouden keskusliiton ja Suomen ammattikalastajaliiton toimintamalli, jossa merialueita pidetään peltoina ja lohta sieltä kerättävänä viljana, ei enää vuosiin ole ollut taloudellisesti kestävällä pohjalla. Viljelykustannukset ovat kasvaneet samalla kun lohesta saatu hinta on pudonnut niin, ettei Lohen meripyynti ole enää vuosiin ollut tuottavaa toimintaa. Lohen meriviljely on maksanut vuosittain 7-10 milj. ja siitä on saatu 1-1,5 milj.. Tulos on vieläkin kehnompi, kun mukaan lasketaan lohipyydyksiin annetut tuet. Lohen merilaiduntamisen oikea kuva paljastuu, kun huomioidaan, että suurin osa Suomen lohisaaliista on pyydetty rysillä. Selkä- ja Perämerellä sekä vain meri-istukkaiden kalastamista varten perustetuilla terminaalialueilla pyydetään nyt %:sesti luonnonlohta. Lohen luonnonvastainen merilaiduntaminen on tullut tiensä päähän. Itämerellä vaeltavat lohet ovat nyt Simojoen, Tornio-Muonionjoen ja muiden Pohjanlahden jokien jokista luonnonvaraa, josta Suomen tulee kantaa vastuuta. Lohen meri-istukkaat ja niiden pyytäminen terminaaleissa on suuri uhka luonnonlohikannoille, joten meri-istuttaminen ja terminaalikalastustoiminta tulee lopettaa. Lohisaaliita merellä jaettaessa pitäisi muistaa, että lähes kolmannes Itämeren alueen lohista tulee Tornion-Muonionjoen poikastuotannosta. Itämeren kokonaissaaliista Tornion-Muonionjoen saaliit eivät ole täyttäneet prosentin puolikastakaan. Mukaan on laskettava merellä rehottava kontrolloimaton kalastus, joka Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n mukaan on kolmannes Itämeren meripyynnistä. Laiton kalastus mukaan lukien Itämeren alueen lohisaaliit on pyydystetty yli 95 %:sesti merialuilta ja vain alle 5 % on saatu joista. ICES:n mukaan luonnonlohen tulevaisuuskuva lohiasetusalueella on uhkaava, jos ammattikalastusta merellä jatketaan: Tänä vuonna tehtyjen päätöksien seuraukset näkyvät vasta muutaman vuoden kuluttua. Mikäli Itämerenalueen lohikiintiöstä pyydetään tänäkin vuonna puolet eli n lohta, Tornion-Muonionjoen poikastuotanto putoaa neljän vuoden kuluessa nyt vallitsevalta tasolta kolmannekseen ollen enää vain 20 % joen tuotantopotentiaalista. Simojoella poikastuotanto ei olisi edes kymmenettä osaa joen poikastuotantokapasiteetista. En voi mitenkään hyväksyä sitä, että jokiemme lohikannat tuhotaan väärin perustein asetetulla meripyynnillä. Itämerellä vaeltavat luonnonlohikannat ovat kantoja, josta on sovittu YK:n merioikeussopimuksen 66. artiklassa "States in whose rivers anadromous stocks originate shall have the primary interest in and responsibility for such stocks." eli: Valtioiden tulee kantaa vastuu joissaan alkunsa saavista ja niihin kutemaan nousevista kalakannoista ja asettaa nämä ensisijaiseen etupiiriinsä. Tätä sanotaan kutuvaltioperiaatteeksi. Meidän kansallisen etumme mukaista on, että kutuvaltioperiaatetta ryhdytään pikimmiten noudattamaan lohen kalastuksessa myös Itämerellä. Joki on lohen syntymäkoti ja jokeen lohi nousee sukuansa jatkamaan. Tämä on fakta, se eettinen pohja, jolle kansanedustajiemme, ministeriemme ja virkoihin valittujen tulee päätöksentekonsa perustaa. Ja toimia sen mukaiseksi myös kansainvälisesti. Oikea ratkaisu on lopettaa lohen ammattikalastus kokonaan kaikilla merialueilla. Tämä on kansallisen etumme mukaista. Kun itse lopetamme lohen ammattikalastuksen merialueillamme, voimme vaatia muilta samaa.

6 Ruotsi on kanssamme samassa asemassa ja on varmasti valmis vaatimaan kutuvaltioperiaatteen toteuttamista Itämeren alueella, kun vain annamme esimerkin ja esitämme asian ruotsalaisille. Fiskerivärket esitti erittäin voimakkaan kannanoton tuomalla julki, että EU:n kalastuspolitiikka on epäonnistunut ja että nyt tarvitaan voimakkaita kansallisia toimenpiteitä kalakantojen pelastamiseksi. Fiskeriverket in edellä mainitun sosioekonomisen tutkimuksen jälkeen Ruotsissa tuntuu nyt puhaltavan kokonaan uudet tuulet. Tänään Ruotsin maatalousministeri Eskil Erlandsson on ilmoittanut, että Ruotsin kalastuslaivastoa pienennetään 30 %, siihen käytetään 200 milj. kruunua. Vapaa-ajankalastus nähdään Ruotsissa suurena mahdollisuutena. Muualla maailmassa tämä on huomattu jo vuosia ja vuosikymmeniä sitten ja suuria rahamääriä käytetään kalakantojen palauttamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. On erittäin valitettavaa, että meillä Suomessa käytetään suuria rahamääriä vaelluskalakantoja heikentävien pyyntimenetelmien kehittämiseksi ja kannattamattomien meriistutusten jatkamiseksi. Toivon, että lohen todellinen arvo kalastusmatkailuelinolle ymmärretään vihdoin myös meillä Suomessa. Kun lohta ei Itämeren merialueilla pyydetä, se synnyttää nopeasti laajoille alueille kalastusmatkailun, joka helposti tuottaa nettohyötynä enemmän kuin merialueiden koko ammattikalastus tuottaa bruttona. Lohiasetus: Edellä olevaan perustaen vastustan ministeriön esitystä ja esitän lohiasetukseen sisällytettäväksi seuraavaa: Lohen ammattikalastus kielletään. Lohen pyynti ja sen myynti tehdään luvanvaraiseksi. Terminaalialueet lopetetaan. Kalastusasetus: Edellä olevaan perustaen vastustan ministeriön esitystä ja esitän kalastusasetukseen sisällytettäväksi seuraavaa: 14 :n kohta "Merilohen valikoivaa kalastusta saa harjoittaa isorysällä, jonka..." ei enää valikoivan kalastuksen päätyttyä kuulu asetukseen ja tulee näin ollen alakohtineen 1-3 poistaa asetuksesta. 19 :n esitys meritaimenen alamitan nostamisen 50 cm sijaan meritaimen tulee sen erityisen uhanalaisuuden vuoksi rauhoittaa kokonaan. Jos tätä ei parempien vastakkaisien perusteiden perusteella tehdä, meritaimenen alamitaksi tulee asettaa 60 cm. Kalastuslakia uudistettaessa alamittoja on tarkastettava kautta linjan. Rovaniemellä tammikuun 29. päivänä 2008 Antti Sorro perhokalastaja 6/6

LOHI - MUISTIO POHJANLAHDEN TILANTEESTA ENNEN UUTTA ASETUSTA 25.3.2008

LOHI - MUISTIO POHJANLAHDEN TILANTEESTA ENNEN UUTTA ASETUSTA 25.3.2008 LOHI MUISTIO POHJANLAHDEN TILANTEESTA ENNEN UUTTA ASETUSTA 25.3.28 Lohi ei ole yhden ministeriön asia, vaan kysymys on koko hallituksen imagosta. Lohi on myös kansainvälisesti merkittävä, kysymys on Suomen

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Lapin liitto Lapin lääninhallitus Saamelaiskäräjät Lapin kansanedustajat. Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki LAUSUNTO LOHIASETUSLUONNOKSESTA

Lapin liitto Lapin lääninhallitus Saamelaiskäräjät Lapin kansanedustajat. Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki LAUSUNTO LOHIASETUSLUONNOKSESTA Lapin liitto Lapin lääninhallitus Saamelaiskäräjät Lapin kansanedustajat 1 Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki LAUSUNTO LOHIASETUSLUONNOKSESTA Esitys lohiasetukseksi lähtee toiveesta, että ajoverkkokalastuksen

Lisätiedot

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä Lohiasetuksen reflektiotyöryhmä 13.12.2007/20.12.2007 Lohiasetuksen perusteet Ilkka Mäkelä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS! Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri Lohenkalastus SEIS! Loma-ajasta huolimatta käännymme puoleenne lohiasiassa. Viime kesän ja varsinkin tämän kesän havainnot ovat huolestuttavia.

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 VIITE: ASIA: Lausuntopyyntö E 149/2011 vp Selvitys hallituksen

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Vastauksia lohen uuden hoitosuunnitelman valmistelun tueksi (mare d(2009) 1460/13.2.2009)

Vastauksia lohen uuden hoitosuunnitelman valmistelun tueksi (mare d(2009) 1460/13.2.2009) Antti Sorro Perhokalastaja PL 1222 FIN- 96101 ROVANIEMI +358-500-312565 antti @ sorro.com www.sorro.fi FI EUROPEAN COMMISSION DIRECTORATE-GENERAL FOR MARITIME AFFAIRS AND FISHERIES mare-balticsalmon-consultation

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

Simo- ja Tornion-Muonionjoen luonnonlohikannat on pelastettava

Simo- ja Tornion-Muonionjoen luonnonlohikannat on pelastettava LAPIN LIITON JÄRJESTÄMÄ MINISTERITAPAAMINEN Helsinki 19. marraskuuta 2010 AVOIN KIRJE Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle Simo- ja Tornion-Muonionjoen luonnonlohikannat on pelastettava

Lisätiedot

ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI

ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI Toimenpiteiden tavoite Luonnonlohikannan 90 % poikastuotanto joen poikastuotantopotentiaalista Merioikeusyleissopimuksen noudattaminen Toimenpiteet Toimenpide

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus

KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus TORNIO-MUONIOJOKISEURA ry 27 vuotta meän väylitten ja ihmisten puolesta Antti Sorro, perhokalastaja, Rovaniemi 30.01.2012 www.sorro.fi Ministeri MARTTI PURA

Lisätiedot

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Tapio Hakaste, mmm 3.11.2015 6.11.2015 1 Sisältö Muutama sana toiselta rajajoelta Lohi- ja meritaimenstrategian toteutus Kalastuslain toimeenpano 6.11.2015

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI Tornio Lohiseminaari 14.9.2011 Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry Kalastuskomissaari Maria Damanaki tämä asetus näyttn yttää suuntaa pyrittäess essä varmistamaan, että Itämeren

Lisätiedot

Jokiseura rannikon lohiasetusehdotuksesta 2017

Jokiseura rannikon lohiasetusehdotuksesta 2017 Maa- ja metsätalousministeriö Turtola 8. maaliskuuta 2017 kirjaamo@mmm.fi orian.bondestam@mmm.fi Viite : Ministeriön lausuntopyyntö 31.1.2017-147/01.02./2017 Jokiseura rannikon lohiasetusehdotuksesta 2017

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot

25 YEARS IN FAVOR OF THE PEOPLE AND THE

25 YEARS IN FAVOR OF THE PEOPLE AND THE TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry 25 YEARS IN FAVOR OF THE PEOPLE AND THE SALMON OF THE VALLEY OF TORNE-MUONIO RIVER TORNE-MUONIO RIVER ASSOCIATION Maa- ja metsätalousministeriö Lausunto ehdotuksista kalastuksen

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-

Lisätiedot

KUTUVALTIOPERIAATE Hemälvsprincipen

KUTUVALTIOPERIAATE Hemälvsprincipen KUTUVALTIOPERIAATE Hemälvsprincipen YK:n MERIOIKEUSYLEISSOPIMUS V osa 66 artikla ANADROMOUS STOCKS Artikla jokiin lisääntymään nousevista merialueilla syönnöstävistä kaloista Antti Sorro, perhokalastaja,

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry meän väylitten ja ihmisten puolesta Maa- ja metsätalousministeriö kirjaamo@mmm.fi orian.bondestam@mmm.fi - tapio.hakaste@mmm.fi Lausuntopyyntö 2379/443/2011 TORNIONJOEN KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansallinen Itämeren lohistrategia Avoin kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta E 149/2011 vp Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 16.3.2012 Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus

Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM, kala- ja riistaosasto HANKKEEN TAUSTA Kalastuslain kokonaisuudistus on Matti Vanhasen IIhallituksen ohjelmassa Hallitusohjelma: Käynnistetään

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.2014 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Strategian lähtökohdat ja tavoite 3 3. Strategian aikajänne 5 4. Kansallinen

Lisätiedot

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat heikentyivät nopeasti 1900- luvun puolivälin

Lisätiedot

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018 1 (5) Ympäristövaliokunta Suomen kanta kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES suosituksiin Itämeren vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista Asiantuntijakuuleminen 6.6.2017 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN

Lisätiedot

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 - näkökohtia 27.9.2016 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Kilohailikannan saalis, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta.

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta. Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta 2017 mmv@eduskunta.fi maa-jametsatalousvaliokunta@eduskunta.fi Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite : ITÄMEREN LOHENKALASTUSKIINTIÖT 2018 Viittaamme

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 9.5.2016 Orian Bondestam VALTIONEUVOSTON ASETUKSET LOHENKALASTUKSEN RAJOITUKSISTA POH- JANLAHDELLA JA SIMOJOESSA SEKÄ TORNIONJOEN EDUSTAN

Lisätiedot

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle Asia: Eduskunnan ympäristövaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen asiakirjaan Selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta, E 149/2011 vp, suullinen esittäminen

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 10.6.2015 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

Lohistrategiatyöryhmän mietintö

Lohistrategiatyöryhmän mietintö Lohistrategiatyöryhmän mietintö Helsinki 2013 Työryhmämuistio mmm 2013:4 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö asetti 18.12.2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella kansallinen

Lisätiedot

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohikalojen tilanne merialueella Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-

Lisätiedot

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry MMM ei ole vastannut kansalaisjärjestöjen toistuviin vaatimuksiin lohistrategian laatimisesta Suomeen. Niinpä on erinomaista, että Eduskunta on kiinnittänyt huo- TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry meän väylitten

Lisätiedot

Luonnos selvitykseksi toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä ja sen soveltamisesta Suomessa

Luonnos selvitykseksi toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä ja sen soveltamisesta Suomessa Luonnos selvitykseksi toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä ja sen soveltamisesta Suomessa Orian Bondestam MMM/luonnonvaraosasto 1 Selvityksen rakenne 1. Suomen kiintiöt 2. Kiintiöjärjestelmää koskevat

Lisätiedot

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM2013-00736 LVO Bondestam Orian 27.09.2013 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille 5.6.2017 Luke 1795/00 00 02 00/2017 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi Viite: Maatalousvaliokunnan kutsu 31.5.2017 (E-kirje) Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Jari

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat. Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00589 LVO Bondestam Orian 08.09.2016 Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Kiuruveden kalapäivä 16.12.2015 Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus 21.12.2015 1 Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen L-S Kalatalouskeskus ry 60 v. 17.3.2010 Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Jäsentely Taustaa Välimietintö Lain tarkoitus Kalastuslaissa

Lisätiedot

saalisvahingot vuonna 2013

saalisvahingot vuonna 2013 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Tenon kalastussopimusneuvottelut

Tenon kalastussopimusneuvottelut Tenon kalastussopimusneuvottelut Maa- ja metsätalousvaliokunta 25.9.2015 Pentti Lähteenoja, Heidi Aliranta, Tapio Hakaste Maa- ja metsätalousministeriö Kalastussopimusneuvottelut Norjan kanssa Nykyinen

Lisätiedot

Suomen Kalastusopaskilta ry

Suomen Kalastusopaskilta ry Suomen Kalastusopaskilta ry Maa- ja metsätalousministeriö, kirjaamo@mmm.fi Viite: Mmm:n lausuntopyyntö 158876 MMM022:00/2008 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ KALASTUSLAIKSI Kalastuslakiesityksen tavoitteet

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015 RKTL:n työraportteja 2/214 Kalakantojen tila vuonna 213 sekä ennuste vuosille 214 ja 215 Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven Toimittajat: Jari Raitaniemi ja Kati Manninen Riista- ja

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa?

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa? Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa? Kuva: Ville VähäV Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Esitelmän n lähtl htökohdat Tausta-aineistot aineistot ja tutkimukset:

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014 PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

1 (39) 2016-04-01. Tausta

1 (39) 2016-04-01. Tausta 1 (39) 2016-04-01 Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen arviointi sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2016 Stefan Palm (SLU), Atso

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastajat, kommenttipuheenvuoro KL ja KA

Vapaa-ajankalastajat, kommenttipuheenvuoro KL ja KA Vapaa-ajankalastajat, kommenttipuheenvuoro KL ja KA Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakuntien yhteinen kalastusaluepäivä 18.11.2015 Kalastuslaki voimaan 1.1.2016 Kalastusasetusluonnoksen

Lisätiedot

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015

Lisätiedot

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA ESISELVITYSHANKEEN TULOKSET

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA ESISELVITYSHANKEEN TULOKSET LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA ESISELVITYSHANKEEN TULOKSET Lapin ELY-keskus Pekka Keränen 21.5.2014 SISÄLLYS Johdanto... 3 Tornionjoki...

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio 14092011 Perämeren kalatalousyhteisöjen Liitto Kalatalouden neuvontajärjestö, jonka toimialue

Lisätiedot

LOHIFOORUMI ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI

LOHIFOORUMI ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI LOHIFOORUMI 18.10.2011 ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI JOHDANTO Luonnonlohikannat ovat jokikohtaisia ja perinnöllisesti erilaistuneita kantoja. Aiemmin lohi lisääntyi yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Erikoistutkija Soile Kulmala SYKE/LYNET Esitetyt tutkimustulokset on tuotettu yhteistyössä: Maija Holma, Katja Parkkila, Emmi

Lisätiedot

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00371 LVO Bondestam Orian 01.06.2017 Asia Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:in suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille Kokous

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 313 Erkki Jokikokko Simojoen lohitutkimukset vuosina 21-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu 24 Tekijä(t) Erkki

Lisätiedot

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä Rovaniemi Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on koonnut yhteen tutkituntiedon

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi 22.9.2016 Luke 1956/00 00 02 00/2016 Eduskunta Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite: Ympäristövaliokunnan kutsu 9.9.2016 Asia: E 82 /2016 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 187. Laki. eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 187. Laki. eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2008 N:o 187 191 SISÄLLYS N:o Sivu 187 Laki eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain

Lisätiedot