Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maa- ja metsätalousvaliokunnalle"

Transkriptio

1 Asia: Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen Itämeren lohikanta, (U 53/2011 vp), suullinen esittäminen valiokunnassa Lausunnon antaja: kalastusbiologian professori Sakari Kuikka, Lappeentie 34, Helsinki, p , Maa- ja metsätalousvaliokunnalle Asiakohtaan liittyen haluan kunnioittaen todeta seuraavaa: Sekä valtioneuvoston kirjelmän, sen liittenä olevan muistion että käydyn julkisen keskustelun perusteella asiakohdassa on seuraavat oleelliset seikat, joissa lisänäkemys on lausunnon antajan näkökulmasta tarpeellista: 1) Suositellun kalastustehon (kalastuskuolevuus = 0,1) määräytymisestä 2) Kalastustehon muutosten ja istutusten vaikutus perinnölliseen riskiin 3) Joissa sallittavan kalastustehon määräytyminen 4) Arvio ohjelman onnistumisesta tavoitteiden saavuttamisessa Eduskunnassa annetun suullisen esityksen ( ) ydinkohdat on lihavoitu tässä tekstissä. 0) Tiivistelmä Nykyinen Itämeren ammattimainen kalastus perustuu pitkälti siihen, ettei kantoja ole enää kalastettu yhtä voimallisesti kuin esim luvulla. Elpyneen luonnontuotannon seurauksena Tornionjoen luonnontuotanto tuottaa yksinään yli puolet Itämeren tämän hetken lohista. Komission esittämä 10 %:n kalastuskuolevuus takaa hyvin suurella todennäköisyydellä tuottavimpien kantojen elpymisen, mutta se ei kuitenkaan takaa heikkojen kantojen elpymistä. Heikkoihin kantoihin ei saisi nykytilanteessa kohdistua lainkaan kalastusta jotta elpyminen taattaisiin. Itämeren luonnonlohikannoissa on edelleen toteutumatonta tuotantopotentiaalia, jonka hyödyntäminen olisi biologisesti ja taloudellisesti perusteltua. Tulevaisuuden perinnöllisten riskin tieteellinen arvioiminen on erittäin vaikeaa. Omiin erityisiin jokiolosuhteisiin sopeutuneita pieniäkin luonnonkantoja voidaan tarvita tulevaisuudessa esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kalastustehon pienentäminen 10 %:iin lisäisi riskiä sille, että ns. eksykit vaikuttaisivat negatiivisesti pienimpiin luonnonkantoihin. Mikäli käytetään annettuja poliittisia säätelytavoitteita toimenpiteiden arvioinnissa, niin johtopäätöksenä on, että laajamittaisista velvoiteistutuksista tulisi luopua kun kalastustehoa pienennetään. Ei ole nähtävissä tieteellisiä perusteita sille, että rakennettujen jokien jokisuihin kerääntyviä istutuslohia laskettaisiin mukaan kiintiöihin. Niiden kalastus voisi pienentää perinnöllistä riskiä, kunhan saalis koostuu riittävässä määrin viljellyistä kaloista. Soveltamalla annettuja poliittisia tavoitteita, Simojoen jokikalastus tulisi sulkea kunnes kannan elpyminen on tieteellisesti osoitettu. Vaikka ongelma on monimutkainen, niin nykyiset tieteelliset menetelmät pystyvät erittäin hyvin tukemaan tarvittavaa päätöksentekoa ja ohjelman onnistumisen arviointia.

2 1) Suositellun kalastustehon (kalastuskuolevuus = 0,1) määräytymisestä Olemassa olevasta dokumentaatiosta ei käy selvästi ilmi, miksi komission päätyi juuri noin 10 % kalastuskuolevuuteen (F=0,1). Vuonna 2009 EU:n neuvoja antava tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomiteankalastuskomitea (STECF, Scientific and Technical Committee for Fisheries, tämän lausunnon antaja oli silloinen ja on nykyinen komitean jäsen) päätyi siihen ratkaisuun (STECF 2009), että mikäli kaikkien Itämeren lohikantojen suojeluun noudatetaan samaa 5 % kannan romahdusriskiä kuin yleisesti EU:n kalakantoihin tieteellisessä neuvonannossa sovelletaan (ns hyväksytty riskitaso), kalastusta ei saisi olla lainkaan niillä alueilla missä kannat ovat sekaisin. Tämä perustui siihen ICES:n näkemykseen että heikoimmat kannat ovat niin huonossa kunnossa, että ennen niiden todennettua elpymistä (jonka katsottiin toteutuvan vasta tulevaisuudessa) kalastusta ei voida sallia. Avomerikalastus on tyypillisintä sekakantojen kalastusta, mutta myös pääosalla kutuvaellusreittejä eri lohikantoja esiintyy yhdessä (esim. Pohjanlahden rannikon rysäkalastus). Komissio päätyi 10 % kalastuskuolevuuteen ilmeisesti osittain poliittisena kompromissinä. Vaikka 10 %:n kalastuskuolevuus takaa hyvin suurella todennäköisyydellä tuottavimpien kantojen elpymisen, se ei takaa heikkojen ja huonosti tuottavien kantojen elpymistä. Nämä kannat voivat kuitenkin olla perinnöllisesti arvokkaita. Kalastamalla 10 % kannasta elpyminen tapahtuu hitaammin kuin sulkemalla kalastus kokonaan, ja kokonaisriskistä tulee suurempi kuin siinä tapauksessa että kantojen annettaisiin ensin elpyä ja kun tämä on todennettu, kalastus avattaisiin uudelleen. Maantieteellisesti ajatellen hyvässä kunnossa olevien luonnonkantojen yksilöitä voisi siis kalastaa vasta niillä alueilla, missä ne ovat riittävissä määrin erottautuneet muista kannoista eli käytännössä niiden kutuvaelluksella hyvin lähellä jokisuita tai vasta joissa. Rakennettujen jokien suihin istuttuja viljeltyjä kaloja saisi vastaavasti kalastaa vasta patojen tuntumassa. Vaikka 10 %:n kalastusteholle (asetusehdotuksen F = 0,1) ei ole selviä tieteellisiä perusteita, on selvää että tätä arvoa voitaisiin tulevaisuudessa ruveta melko nopeasti tarkistamaan tieteellisestä seuranta-aineistosta (3 5 vuotta säätelyn alkamisesta) saatujen säätelytulosten valossa, eli seurattaessa kantojen tulevaa kehitystä. Komission ehdotus ei sisällä asteittaista sopeutumista uuteen kalastuskuolevuuden tasoon kuten normaalisti. Tämä tarkoittaa tehon vähittäistä pienentämistä vuosien yli jotta taloudellinen vaikutus ei olisi niin voimakas. Syytä sopeutumisvaiheen puuttumiselle suunnitelmasta ei täsmälleen kerrota, mutta se johtunee siitä, että tällä hetkellä riski heikkojen kantojen epäsuotuisalle kehitykselle on katsottu liian isoksi ja välittömiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Hyvin oleellinen seikka on se, että Itämeren nykyiset lohisaalistasot (luonnonkalojen osuus on % vuodesta ja alueesta riippuen) perustuvat siihen, ettei kalastus ole ollut yhtä tehokasta kuin se oli esim luvulla. Nykyinen ammattikalastuksen taso merialueella ei olisi mahdollista jos kalastuskuolevuus olisi ollut oleellisesti korkeampi. On nähtävissä että kalastustehon pienentäminen edelleen nostaisi saalista, ja tähänhän MSY politiikalla juuri pyritään niin lohen kuin muidenkin lajien osalta. Pienemmästä kalastustehosta seuraa myös pienemmät kalastuskustannukset, joka nostaisi jäljelle jäävien yritysten kannattavuutta. Täsmällisiä taloudellisia arvioita MSY:n mukaisen kalastustehon mukaisesta tilanteesta ei ole olemassa, ja lausunnon antajan näkemyksen mukaan taloudellinen vaikutus riippuu aivan keskeisesti siitä, miten säätely toteutettaisiin (jäljelle jäävien alusten määrä, kiintiöiden allokointi alusten välillä, jne). ICES:n (Kansainvälinen merentutkimusneuvosto) mukaan esimerkiksi Tornionjoki saavuttaisi MSY:n mukaisen smolttituotannon 40 %:n todennäköisyydellä vuoteen 2016 mennessä, jos kalastustehon vähennys nykyisestä olisi 75 % (ICES 2011). Simojoella vastaava todennäköisyys

3 on 10 % ja eteläisellä Mörrumjoella 20 %. Tarkastelussa oli yhteensä 15 lohijokea joista kolmen kohdalla ennustettavissa oleva kalastus (kalastus ilman lisärajoituksia) johtaisi yli 50 % todennäköisyydellä MSY:n mukaisen arvon saavuttamiseen. Pohjoisen joista heikoimmassa kunnossa ovat Simojoki Suomessa ja Rickleån, Öreälven, Råneälven, Sävarån ja Lödgeälve Ruotsissa. Geneettisissä tutkimuksissa eri kannat erottuvat toisistaan, ja voidaan ajatella että kullakin niistä on perinnöllistä merkitystä, vaikka Tornionjoki omaakin huomattavan geneettisen muuntelun verrattuna moneen muuhun kantaan. Tässä mielessä Suomen rannikkokalastuksen säätelyllä on suuri merkitys pienten kantojen toipumiselle. Ottaen huomioon kantojen heikon tilan ja niiden todennäköisesti hitaan reagoinnin säätelyyn, on todettava että valtioneuvoston kirjelmän toteamus sivulla 7 Eräät lohijoet tuottavat jo lähes kestävän enimmäistuoton tai jopa sitä ylittävän määrän smoltteja ei kovin hyvin kuvasta tulevaa, nähtävissä olevaa tilannetta. Kantojen tuleva ennustettavissa oleva tilanne on merkityksellinen silloin kun arvioidaan tulevaisuuden toimenpiteitä, ei niinkään historialliset arviot. Vain Ume/Vindelälven on nyt siinä tilanteessa, että 75 % MSY tavoitteen saavuttaminen vuonna 2011 on todennäköistä (ICES 2011). Muiden kantojen kohdalla se on epävarmaa tai hyvin epävarmaa. Epävarmuutta syntyy esimerkiksi siitä, ettei kukaan pysty täsmällisesti sanomaan jokikohtaisesti, missä nykytilanne on suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (50 tai 75 % MSY tason smolttituotannosta). Todennäköisyys saavuttaa 50 % tavoite on ICES:n mukaan hyvin todennäköistä tai todennäköistä joka kolmannessa joessa (8 joessa 27:stä pääaltaan/pohjanlahden sellaisista kannoista joille arvio voidaan tuottaa, WGBAST 2011). Erot johtuvat kantojen eri tilasta tällä hetkellä ja niiden erilaisesta tuottavuudesta (yhden jokeen päässeen emokalan kyvystä tuottaa vaelluspoikasia ko. joen ympäristöolosuhteissa). Asetuksen tavoitteeseen, eli 10 % kalastuskuolevuuteen pääseminen vaatisi (luvut eivät salli aivan täsmällistä arviota) vielä selvää kalastustehon leikkausta jotta nykyisestä arvioitavissa olevasta kuolevuustasosta päästään 10 % tasoon (Pääaltaan avomerikalastus, Pohjanlahden rannikkokalastus ja luonnonlohikantojen joet). On hyvin oleellista, lasketaanko kiintiöön raportoimaton saalis ja vapaa-ajankalastuksen saalis, joista molemmista on olemassa arviot. Nykyinen kiintiö suhteessa kannan kokoon Valtioneuvoston kirjelmän mukana olevassa muistiossa todetaan (s.8) että vuonna 2010 Itämeren Pääaltaalla olisi jo ollut 10 % kalastuskuolevuutta vastaava taso. Tämä perustuu arvioon, että alueella arvioidaan olleen noin 1,7 miljoonaa kalastuksen kohteena olevaa aikuista lohta ja vertaamalla tätä arviota ICES:lle raportoituun saaliiseen. Tämän suuruisia lukuja kannan koosta on esitetty ICES:n lohityöryhmän (WGBAST 2009) toimesta vuonna Vuonna 2010 ICES:n työryhmässä kannan koon ennustettiin olevan vuonna ,14 miljoonaa lohta ja vuonna 2011 työryhmä arvioi saman vuoden kannan kooksi 1,28 miljoonaa (siis kannan koko vuoden 2011 alussa, WGBAST 2011). Erot vuosien välillä johtuvat siitä että vuosittain saadaan uutta tieteellistä tietoa joka muuttaa arvioita ja näin ollen myös tulevaisuutta koskevia ennustuksia sekä historiaa koskevia arvioita kannan kehityksestä. Vaikka arviot vaihtelevat, niin tärkeintä on huomata, ettei näitä kannan koon arvioita voi verrata suoraan kiintiöön ja laskea tästä suhteesta toteutuva kalastuskuolevuus siten kuin kirjelmän muistiossa esitetään. Esimerkiksi hyljekannan syömät lohet ja raportoimaton lohisaalis puuttuvat muistion luvuista ja ns. kossien rooli kanta-arviossa ja raportoidussa saaliissa kaipaa vielä hallinnollista ja tieteellistä täsmennystä. Tähän arviointiin tarvitaan juuri sitä mallia jonka RKTL:n tutkijat ovat pääosin kehittäneet. ICES:n mukaan Perämeren lohikantoihin (kaksivuotiaat lohet) kohdistuu kumulatiivisesti (koko niiden eliniän yli) noin 50 % kalastuskuolevuus, kun taas komissio antaa yhden vuoden

4 kalastuskuolevuutta koskevan arvon (10 %, eli F = 0,1). Näiden lukujen suhteuttaminen ja eri kalastusten huomioiminen kiintiön laskennassa vaatii vielä tieteellistä työtä. Äskettäisessä suomalaisen lohityöryhmän lausunnossa todetaan että hyvissä olosuhteissa kantaan voisi vuosittain rekrytoitua yli puolitoista miljoonaa lohta (Anon. 2011). Tällä hetkellä olosuhteet ovat huonot ja viimeaikaisten arvioiden mukaan istukkaista on arvioitu jäävän eloon alle 10 % ja luonnonvaelluspoikasista noin 10 %. Kun nämä yhdistetään arvioituihin viimeaikaisiin tuotantolukuihin, niin koko Itämerellä lohikantaan rekrytoituisi vuosittain aikuisia istukaslohia enintään noin ja luonnonkaloja noin Valtioneuvoston kirjelmän mukana olevassa muistiossa todetaan myöskin Vuonna 2010 Perämereen istutettiin yhteensä 2 miljoonaa smolttia, eli samaa suuruusluokkaa kuin alueen luonnonlohijokien 2,2 miljoonan smoltin tuotanto. Istutuslohet on viljelty pyyntiä varten ja ne jäisivät kalastuskiellon johdosta osaksi hyödyntämättä. Olisikin arvioitava ja keskusteltava komission kanssa, kuuluvatko kiintiöön lainkaan ne lohet jotka nousevat rakennettujen jokien jokisuihin. Ei ole nähtävissä tieteellisiä perusteita sille, että merialueen rajan yläpuolelta, vapaana olevalta jokialueelta patojen alapuolelta pyydettävät lohet laskettaisiin kiintiöön siinä tapauksessa että kalastuskuolevuus pudotetaan tavoitteeksi asetettuun 10 %:iin. Tätä ongelmaa ei luonnollisesti enää ole siinä vaiheessa, jos rakennettujen jokien istutuksista luovuttaisiin kokonaan. Kalastuksen järjestelyistä EU komissio on lähiaikoina suhtautunut myönteisesti vaihdettavissa olevien kalastusmahdollisuuksien käyttöön yleisestikin EU:n kalastuksen säätelyssä (esim. ITQ, eli vaihdettavissa oleva kalastuskiintiö). Lohen kohdalla tämä tarkoittaisi markkinoiden luomista sille, kuka lohta saa kalastaa. Tämä voisi edesauttaa järkevän biologisen ja taloudellisen lopputuloksen saavuttamista, sillä jokikalastuksessa olevalla mahdollisella pääomalla voisi olla intressi ostaa merialueen kalastuskiintiöt jopa kokonaan. Vapaaehtoisiin markkinoihin perustuva ratkaisu vähentäisi todennäköisesti merkittävästi myös hallinnollisia ja tieteellisiä kuluja kantojen elpymisen myötä. Lisäksi se heijastuisi vapaaehtoisuuden kautta perustellulla tavalla ns. suhteellisuusperiaatteeseen, jonka mukaan jäsenmaiden osuus kokonaiskiintiöstä tulisi pitää vakiona. Lähtötilanteessa kunkin maan kalastajat voisivat myydä omaa osuuttaan nykykiintiöiden suhteessa, mutta markkinavoimat määrittelisivät käyvät suhteet uudelleen. Lohenkalastusluvan myöntäminen ammattimaisille toimijoille voisi olla perusteltu tapa säädellä ja valvoa merialueen kalastusta. ITQ järjestelmässä tähän voitaisiin liittää kertakäyttöiset merkit, jotka kalaan tulisi kiinnittää, ja joiden ostamisella jokikalastus voisi kohdistaa kaloja merialueelta jokeen. Lausunnon antajalla ei ole juridista asiantuntemusta, joten EU:n toimivalta sisävesissä ei kuulu tämän lausunnon piiriin. Lohen kohdalta on kuitenkin huomattava, että lajin biologiasta johtuen jokien kalastuksen säätely on käytännössä pakko liittää merialueen säätelyyn. Ankeriaan osalta EU on jo aiemmin laatinut kalastuksen säätelyä koskevan toimenpideohjelman. 2) Kalastustehon muutosten ja istutusten vaikutus geneettiseen riskiin Ainakin kahdessa Pohjanlahden joessa (Rickleån ja Öreälve) lohikannat ovat ICES:n mukaan edelleen heikossa kunnossa (ICES 2011), ja nopein ja tehokkain tapa turvata näiden jokien geneettinen monimuotoisuus on kalastuksen tehon rajoittaminen sekä pääaltaalla että Pohjanlahden rannikolla. Suomessa Simojoki kuuluu tällä hetkellä melko heikossa kunnossa olevien kantojen ryhmään. Kalastuksen säätelyn lisäksi voidaan ajatella että kunkin joen veden laatua on parannettava. Itse asiassa elinympäristön parantamisen on komission kannassa katsottu olevan säätelyn lisäksi toinen edellytys, jotta kannat oletetulla tavalla elpyisivät ( Jos ehdotetut toimenpiteet pannaan kunnolla

5 täytäntöön ja niihin yhdistetään lakisääteisten ympäristövelvoitteiden täytäntöönpano, ) Jokien veden laatuun vaikuttaminen on kuitenkin epävarmaa, hidasta, eivätkä siihen liittyvät toimenpiteet kuulu CFP:n eikä kalastusviranomaisten määräysvaltaan. Mikäli ympäristöolosuhteet joskus tulevaisuudessa näissä joissa paranisivat, tällä voisi olla vaikutusta kalastuksen säätelytarpeeseen. Kalastuksen säätelytoimenpiteitä on pidettävä nykytilanteessa ensisijaisina toimenpiteinä. Edellä mainittuja kahta heikossa kunnossa olevaa lohikantaa, ja samaten muita Pääaltaan/Pohjanlahden kantoja kalastetaan sekä Pääaltaalla että Pohjanlahdella. Valtioneuvoston alustava ehdotus uudeksi säätelymalliksi (muistion s. 11, jossa kalastusta säädeltäisiin erityisesti Pääaltaalla) ei siis turvaisi Pohjanlahden heikkojen luonnonkantojen tilannetta. Lohen kalastuksen säätelyyn liittyvässä keskustelussa on todettu, että perinnöllisten riskien, kalastuksen säätelyn ja istutuspolitiikan yhdistelmien vaikutuksia ei ole tieteellisesti kuvattu riittävän hyvin päätöksenteon pohjaksi. Tämä johtuu erityisesti siitä, ettei tällä hetkellä ole matemaattista mallia, joka yhdistäisi kaikki nämä aspektit. Myöskään olemassa olevia havaintoja on vaikea käyttää hyväksi. Voidaankin todeta että mikäli geneettisiä ongelmia tällä hetkellä käytännössä havaittaisiin, oltaisiin toimenpiteissä jo auttamattomasti myöhässä. Toimenpiteiden vaikutusta on siis arvioitava pitkälti yhdistelemällä mallituloksia ja asiantuntijatietämystä. Lisäksi esimerkiksi Atlantin puolelta on havaintoja että ainakin aikuisiksi asti viljellyt ns. kassilohet (joita on tietoisesti valikoitu) voivat sotkea luonnonlajien lisääntymistä pahasti. Tulevaisuuden perinnölliset riskit liittyvät sekä kalastustehoon että istutuspolitiikkaan. Mikäli kalastusteho pudotetaan ehdotetulle tasolle (vuosittain merialueella kalastetaan n. 10 % aikuisesta kannasta), niin istutusalueille palaavat kalamäärät ovat huomattavia. Kutujokiinsa tai istutusalueilleen palaavista lohista eksyy aina muutama prosentti läheisiin jokiin, ja koska istutusmäärät ovat suuret, olisi näistä peräisin olevien eksykkien määrä väistämättä niin suuri että ne vaikuttaisivat heikossa kunnossa olevien Perämeren jokien geneettiseen koostumukseen. Kukin kanta on sopeutunut juuri siihen jokeen jossa se lisääntyy, joten sekoittaminen voisi olla haitallista. Tämän sekoittumisen täsmällistä vaikutusta on ilmeisen vaikeaa arvioida, mutta varovaisuusperiaatteen näkökulmasta tämän kaltaista ei pidä päästää tapahtumaan juuri sen takia, että seuraukset olisivat arvaamattomia. Tämä riski on kuitenkin heikosti tunnettu, ja komission linja perustunee tieteelliseltä osaltaan ennen kaikkea vuoden 2008 ICES työryhmän (WGBALSAL 2008) lausuntoon. Esimerkiksi ns. delayed release (myöhennetty istutus) ohjelma keskeytettiin koska istukkaat levisivät useihin eri jokiin, jonka katsottiin olevan ongelmallista. Tässä päätöksessä geneettisellä riskillä on ollut ilmeinen roolinsa, eli se on hyväksytty kannan hoitopäätösten perustaksi. Saman ongelman voidaan todennäköisesti katsoa liittyvän siihen tilanteeseen, että vain 10 % aikuisesta kannasta hyödynnettäisiin lisääntyneiden eksykkien absoluuttisen lukumäärän myötä. Asetuksen suomennettu teksti puhuu geneettisestä saastumisesta, joka on ehkä liian vahva termi ongelman kuvaukseen. Näiden riskien takia STECF päätyi vuonna 2009 (STECF, 2009) suosittamaan istutusten lopettamista pitkällä aikavälillä. Tämän toimenpidesuositus oli ilmeinen, kun otettiin huomioon komission tieteellistä arviointia varten antamat säätelytavoitteet (villien kantojen MSY ja villien kantojen geneettinen suojelu). Samalla katsottiin, että on turvattava istutuksin tuettujen kantojen lisääntyminen joissa, jotta niiden perintöaines säilyy. Tällä hetkellä voimayhtiöt velvoitetaan istuttamaan lohia rakennettujen jokien suihin, millä korvataan merialueen kalastajien saalismenetyksiä ja pidetään yllä lohi-kantoja, jotka olisivat muuten hävinneet. Komission näkemys lohen kalastuksen säätelyasetukseksi tähtää kalastuksen huomattavaan vähentämiseen ja samalla istutusmäärien pienentämiseen. Tällöin voidaan lyhyellä aikajänteellä ajatella että velvoiteistutukset eivät enää tue merikalastajia samalla tavalla kuin aikaisemmin.

6 Luonnonkantojen edelleen jatkuva elpyminen kuitenkin nostaisi hyvin todennäköisesti lohien kokonaismäärää niin paljon että saalismenetykset ainakin osin kompensoituisivat. Jo nykyisessä tilanteessa % saaliista perustuu luonnonkantoihin, eli siihen että kalastuspaine on pienentynyt joka on johtanut lohen lisääntyneeseen luonnontuotantoon. Luonnon lohikannat ovat siis hyvin osoittaneet kykynsä saaliin ylläpitäjinä, ja niiden kautta tapahtuva kalastuksen ylläpito on paljon halvempaa kuin istutuksilla. Tulevaisuuden lohikannan tason täsmällinen ennustaminen on lähes mahdotonta, mutta olemassa olevan tiedon valossa on käytännössä selvää että luonnonkannoissa on edelleen jäljellä merkittävää toteutumatonta tuotantopotentiaalia jota ei täsmälleen tunneta ennen kuin säätelyä ryhdytään toteuttamaan. STECF (2009) suosittaa että istutuksissa olevat viljellyt kannat otettaisiin luonnonkiertoon mahdollisuuksien mukaan. Varsinaisilta rekrytointivaikutuksiltaan (vaelluspoikastuotanto) tämän toiminnan ei välttämättä tarvitsisi olla kovin tuottavaa, jos se nykyistä tehokkaammin suojaisi kantojen perimän. Jos kalastuskuolevuuden 10 % taso toteutetaan, niin on aivan ilmeisesti arvioitava, olisiko lohikantojen, kalastajien ja veromaksajien edun mukaista käyttää voimavaroja mieluummin jokiluonnon entisöintiin niissä joissa, missä vaelluskaloilla on vielä elinmahdollisuuksia. Tämä turvaisi lohen geneettistä monimuotoisuutta luultavasti paremmin kuin nykyinen toiminta jossa velvoiteistutusten suuret määrät todennäköisesti (yhdistämällä mallituloksia, havaintoja tietämystä viljelykannoista ja asiantuntijatietoa) aiheuttavat turhia lisäriskejä heikoille luonnonkannoille. Tämä tieteellinen johtopäätös siis syntyy kun tieto yhdistetään annettuihin tavoitteisiin (luonnonkantojen MSY ja luonnonkantojen geneettinen turvaaminen), jotka määräytyivät komission linjauksen mukaisesti. 3) Joissa sallittavan kalastustehon määräytyminen ja kalastuksen järjestely Komission laatiman ehdotuksen mukaan kullekin joelle asetettaisiin sellainen kalastuskuolevuuden taso, joka tarvitaan pitkän aikavälin MSY tavoitteeseen (noin 75 % maksimaalisesta vaelluspoikastuotannosta). Jos joki ei saavuttaisi 50 % tavoitetta, sille olisi asetettava teknisiä kalastusrajoituksia. Tämän lausunnon laatijan oma näkemys Simojoen tilanteesta on, että sillä ei saisi nykytilanteessa sallia kalastusta lainkaan. Mikäli toisenlaiseen johtopäätökseen päädytään, kalastus ei ainakaan saisi olla muuta kuin ns pyydystä ja päästä kalastusta (catch and release) rajoitetussa määrin. Jokikalastus voi kehittää merkittävän kuolevuuslisän, ja koska jokikalastuksen arvo määräytyy erityisesti kalastusmahdollisuuden ja joessa olevan kalamäärän eikä niinkään tapetun saaliin mukaan, kalan tappamisen kieltäminen olisi perusteltua niin kauan että on vahva näyttö siitä että smolttituotanto on välillä % maksimista. Joessa olevan lohen kyky kestää saaliiksi joutumista ja vapautuksen rasituksia lienee kohtuullisen hyvä, vaikkakaan lausunnon antajalla ei ole saatavilla vahvaa tieteellistä näyttöä asiasta. Tornionjoella voitaisiin nykytilanteessa harkita samankaltaisia kiintiöitä kuin esimerkiksi Pohjois- Norjassa, missä yhdelle kalastajalle annetaan sekä päivä- että vuosikohtaisia kiintiöitä. Näissä on erikseen kiintiöt pienille nousulohille jotka ovat käytännössä koiraita, ja kookkaammille lohille joissa naaraiden osuus on suurempi. Kannan seurannan avulla parantuva kannan tilanne voisi sitten heijastua hyödyntämismahdollisuuksia, joten paikallisille jokialueen toimijoille voisi syntyä merkittävä intressi osoittaa säätelyn toimivan hyvin. Sekä kansallisessa että kansainvälisessä säätelyssä ns. todistustaakan ohjaamisessa voisi ottaa huomioon sen, että hyödyntämisintressejä omaavan pitää osoittaa kannan elpyneen riittävälle tasolle. On huomattava, että Suomessa on sekä Tornionjoella että Simojoella hyvät seurannat, ja jokien kannoille on olemassa maailman huippua edustavia mallitustuloksia jotka pystyvät arvioimaan riskejä ja yhdistämään erilaista saatavilla olevaa tietämystä. RKTL on myöskin

7 ilmaissut sillä olevan valmiuksia toimittaa täsmällisempiä jokikohtaisia kehitysarvioita jos niitä tarvitaan (Anon. 2011). Verrattuna lähes mihin tahansa muuhun kalakantaan, lohikannan tila pystytään varsin hyvin arvioimaan ja lyhyen aikavälin ennusteet ovat luotettavia. Lohen biologiasta johtuen (nopea elinkierto) ympäristöolosuhteet pystyvät vaikuttamana kantaan nopeasti, ja koska tulevaisuuden ympäristöolosuhteita on vaikea ennustaa, pidemmän aikavälin ennusteet ovat selvästi epävarmempia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tiede pystyisi arvioimaan riittävän hyvin tarvittavien toimenpiteiden laajuutta ja sitten seuraamaan tilannetta toteutuksen jälkeen niin että saatu palaute varmistaa toimenpiteiden oikean mitoituksen. 4) Arvio ohjelman onnistumisesta tavoitteiden saavuttamisessa On varsin selvää, että mikäli esitetty asetus käytännössä toteutetaan, se tulee parantamaan Itämeren luonnon lohikantojen tilaa. Tässä tapauksessa astuttaisiin pitkä askel kohti asetuksen tavoitteita, eli MSY:n saavuttamista ja luonnonkantojen geneettistä suojelua. Vaikka tieteelliset työkalut ovatkin lähes parhaita ajateltavissa olevia, niin aivan täsmällistä arvioita kantojen koon muutoksesta uuden politiikan myötä ei pystytä vielä antamaan. Tulevaisuuden lohikantojen ennustamiseen yksinkertaisesti liittyy epävarmuutta, mistä pienentynyt ja vaikeasti selitettävä postsmolttieloonjäänti on selvä esimerkki. Vastaavasti kantojen todellinen maksimaalinen tuotantokyky alhaisen kalastustehon aikana on vielä näkemättä. Itämeren joet ovat sinänsä varsin tuottavia, kunhan virtaamat pysyvät lohelle suotuisina. On kuitenkin oleellista huomata, ettei täsmällistä ennustetta edes tarvita. Mikäli säätely toteutetaan, olemassa olevat tieteelliset järjestelmät parantavat arvioita kantojen tuottavuudesta, ja MSY tasoja lähestyttäessä saamme esimerkiksi varmasti jokien poikastiheyksiä seuraamalla ja lisätutkimuksin havaintoja siitä, että poikastiheydet alkavat lähestyä tasoja jotka ovat lähellä MSY:tä (nyt asetettu 75 % maksimista, mutta maksimit ovat epävarmoja). Tämä on myös varovaisuusperiaatteen mukaista politiikkaa (tieteellinen epävarmuus ei saa estää kantaa parantavien toimenpiteiden toteuttamista). Tärkeimpiä ovat toimenpiteet ja niiden toteuttaminen, nykyisiä riskejä voidaan pienentää vain toimenpiteillä. Ohjelman onnistumisen kannalta erinomainen piirre on jokikohtaisten poikastuotantotavoitteiden asettaminen. Toisin kuin abstraktinen F (hetkellinen kalastuskuolevuus), jokainen joella oleva voi yrittää arvioida jokipoikasmäärien muutoksia vuosien välillä. Sähkökoekalastusten tieteellinen kyky arvioida muutoksia on hyvä. Konkreettinen ja havainnoitavissa oleva tavoite mahdollistaa poliittisten tavoitteiden saavuttamisen. Lausunnon antaja ei yhdy siihen käsitykseen, että uusi säätelyohjelma lisäisi merkittävästi tieteellisiä tai hallinnollisia kustannuksia, mikäli käytännön toteutus on järkevä. Historiallisesti asiaa katsottaessa tiede lienee aiemmin aliarvioinut lohikantojen kykyä tuottaa luonnonkaloja luvulla luonnonkannoista oltiin huolestuneita, ja hyvin toteutettu rannikkokalastuksen säätelyohjelma nosti luonnontuotannon erityisesti Tornionjoessa aivan uudelle tasolle. Nykytilanteessa yksi joki tuottaa selvästi yli puolet Itämeren aikuisista lohista. Muutoksen nopeus ja laajuus olivat positiivisia yllätyksiä myös tutkijoille. Siinäkään tilanteessa ei itse asiassa tarvittu täsmällisiä ennusteita, mutta muuttunut tilanne pystyttiin jälkikäteen analysoimaan ja nyt tämä uusi tieto on oleellinen osa käytettyjä matemaattisia malleja. Pienissä luonnonkannoissa on todennäköisesti sellaisia erilaisten jokiluontojen tuottamia perinnöllisiä yhdistelmiä, joita Itämeren lohikannat tarvitsevat sopeutuessaan ilmastomuutokseen. Lausunnon antajan näkemyksen mukaan niiden perimää ei pitäisi vaarantaa liiallisella kalastuksella tai liiallisilla istutuksilla. Tässä tapauksessa varovaisuusperiaate tarkoittaa istutusten vähentämistä

8 ennen kuin ongelmia havaitaan. Olemassa oleva tieteellinen ymmärrys tukee ajatusta, että esimerkiksi velvoiteistutukset ovat ennemmin riskiä kasvattava kuin pienentävä tekijä, mikäli kalastuspainetta oleellisesti pienennetään. Ilman lisäanalyysejä näyttäisi siltä että istutuksia on vähennettävä samalla kun kalastuspainetta pienennetään. Kirjallisuus Anon RKTL:n työraportteja 12 /2011. Suomessa lisääntyvien Itämeren lohikantojen tila tieteellisen havaintoaineiston perusteella. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän mietintö ICES Advice for salmon in Subdivisions (Main Basin and Gulf of Bothnia). ICES Advice 2011, Book 8. WKBALSAL Report of the Workshop on Baltic Salmon Management Plan Request (WKBALSAL). ICES CM 2008/ACOM:55 WGBAST Working Group on Baltic Salmon and Trout report 2010.ICES advisory committee. ICES CM 2010/ACOM:08 STECF Casey, J & Dörner, H (eds.) nd plenary meeting report of the scientific, technical and economic committee for fisheries (PLEN-09-03). November 9-13, 2009, Brussels.

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle Asia: Eduskunnan ympäristövaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen asiakirjaan Selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta, E 149/2011 vp, suullinen esittäminen

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018 1 (5) Ympäristövaliokunta Suomen kanta kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES suosituksiin Itämeren vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista Asiantuntijakuuleminen 6.6.2017 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansallinen Itämeren lohistrategia Avoin kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 10.6.2015 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat heikentyivät nopeasti 1900- luvun puolivälin

Lisätiedot

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Lohifoorumi 18.10.2011, Eduskunta Kansalaisinfo Tapani Pakarinen, Jaakko Erkinaro ja Atso Romakkaniemi Tietoa kestäviin valintoihin Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta E 149/2011 vp Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 16.3.2012 Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta

Lisätiedot

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio 14092011 Perämeren kalatalousyhteisöjen Liitto Kalatalouden neuvontajärjestö, jonka toimialue

Lisätiedot

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti) WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 5.9.2016 VIITE: ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ KOMISSION EHDOTUKSESTA ERÄIDEN

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 23.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016 vp

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous 27.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016

Lisätiedot

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00371 LVO Bondestam Orian 01.06.2017 Asia Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:in suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille Kokous

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 - näkökohtia 27.9.2016 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Kilohailikannan saalis, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 30.5.2017 VIITE: ASIA: Kutsu asiantuntijakuulemiseen - E

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat. Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00589 LVO Bondestam Orian 08.09.2016 Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Erikoistutkija Soile Kulmala SYKE/LYNET Esitetyt tutkimustulokset on tuotettu yhteistyössä: Maija Holma, Katja Parkkila, Emmi

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi 22.9.2016 Luke 1956/00 00 02 00/2016 Eduskunta Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite: Ympäristövaliokunnan kutsu 9.9.2016 Asia: E 82 /2016 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2017 COM(2017) 774 final 2017/0348 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta tiettyjä Itämeren silakkakantoja koskevien

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS! Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri Lohenkalastus SEIS! Loma-ajasta huolimatta käännymme puoleenne lohiasiassa. Viime kesän ja varsinkin tämän kesän havainnot ovat huolestuttavia.

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 4/2012 vp Valtioneuvoston selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta

Lisätiedot

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM2013-00736 LVO Bondestam Orian 27.09.2013 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 14/2011 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Itämeren lohikanta) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo

Lisätiedot

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus DEATNU TENO TANA 16 386 m 2 vesistöalue >1200 km lohen nousualuetta

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 VIITE: ASIA: Lausuntopyyntö E 149/2011 vp Selvitys hallituksen

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille 5.6.2017 Luke 1795/00 00 02 00/2017 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi Viite: Maatalousvaliokunnan kutsu 31.5.2017 (E-kirje) Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Jari

Lisätiedot

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-

Lisätiedot

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Hankkeen ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö / jord- och skogsbruksministeriet Lapin liitto

Lisätiedot

Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito

Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito Baltic salmon status and management Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Finnish Game and Fisheries Research Institute POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Lehtinen Heikki Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Lehtinen Heikki Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00289 LVO Lehtinen Heikki 09.05.2017 Asia Komission ehdotus asetukseksi Itämeren lohikannan ja kyseistä kantaa hyödyntävien kalastuksien monivuotisesta

Lisätiedot

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä Lohiasetuksen reflektiotyöryhmä 13.12.2007/20.12.2007 Lohiasetuksen perusteet Ilkka Mäkelä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

Lisätiedot

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Tapio Hakaste, mmm 3.11.2015 6.11.2015 1 Sisältö Muutama sana toiselta rajajoelta Lohi- ja meritaimenstrategian toteutus Kalastuslain toimeenpano 6.11.2015

Lisätiedot

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Tässä selvityksessä tarkasteltiin Ounasjoen lohikannan mahdollisia kehittymisnäkymiä 5

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( ) RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA (2011-2016) www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/ Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimuksia Monitavoitteista: biologian,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.7.2014 COM(2014) 454 final 2014/0211 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa?

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa? Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa? Kuva: Ville VähäV Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Esitelmän n lähtl htökohdat Tausta-aineistot aineistot ja tutkimukset:

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0001 (NLE) 5018/17 PECHE 1 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU,

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0077(COD) Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0077(COD) Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kalatalousvaliokunta 16.10.2012 2012/0077(COD) TARKISTUKSET 19-31 Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496.385v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 13/2012 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Itämeren lohikanta) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo

Lisätiedot

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI Tornio Lohiseminaari 14.9.2011 Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry Kalastuskomissaari Maria Damanaki tämä asetus näyttn yttää suuntaa pyrittäess essä varmistamaan, että Itämeren

Lisätiedot

Pitäisikö maailman kalakannat yksityistää?

Pitäisikö maailman kalakannat yksityistää? Pitäisikö maailman kalakannat yksityistää? Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Biotieteellinen tiedekunta www.helsinki/science/fem Esitelmän sisältö: 1) Kalakantojen tila Euroopassa ja maailmalla

Lisätiedot

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Kansallinen Itämeren lohistrategia Kansallinen Itämeren lohistrategia kuulemistilaisuus 3.5.2013 Pellossa Esitys: Lapin Vapaa-ajankalastajat / Jorma Kaaretkoski Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta kassilohi onkin

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta.

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta. Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta 2017 mmv@eduskunta.fi maa-jametsatalousvaliokunta@eduskunta.fi Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite : ITÄMEREN LOHENKALASTUSKIINTIÖT 2018 Viittaamme

Lisätiedot

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry meän väylitten ja ihmisten puolesta Maa- ja metsätalousministeriö Turtola 19. syyskuuta 2014 kirjaamo@mmm.fi Viite : Valtioneuvoston E-kirje MMM2014-00855 Tornio-Muoniojokiseura

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry meän väylitten ja ihmisten puolesta Maa- ja metsätalousministeriö kirjaamo@mmm.fi orian.bondestam@mmm.fi - tapio.hakaste@mmm.fi Lausuntopyyntö 2379/443/2011 TORNIONJOEN KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

REHTORIN PÄÄTÖS *+Z /2014 1(6)

REHTORIN PÄÄTÖS *+Z /2014 1(6) 1 0 REHTORIN PÄÄTÖS *+Z /2014 1(6) 27.2.2014 Dnro 64/04/2014 Lausunto uudesta kalastuslakiluonnoksesta Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt 21.1.2014 Helsingin yliopistolta lausuntoa lohistrategiatyöryhmän

Lisätiedot

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 313 Erkki Jokikokko Simojoen lohitutkimukset vuosina 21-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu 24 Tekijä(t) Erkki

Lisätiedot

Kuulemistilaisuus Pello

Kuulemistilaisuus Pello Kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013 Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua ns. kassilohta. Kassilohi onkin auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

1 (39) 2016-04-01. Tausta

1 (39) 2016-04-01. Tausta 1 (39) 2016-04-01 Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen arviointi sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2016 Stefan Palm (SLU), Atso

Lisätiedot

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohikalojen tilanne merialueella Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.2014 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Strategian lähtökohdat ja tavoite 3 3. Strategian aikajänne 5 4. Kansallinen

Lisätiedot

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo

Lisätiedot

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit

Lisätiedot

Tenon kalastussopimusneuvottelut

Tenon kalastussopimusneuvottelut Tenon kalastussopimusneuvottelut Maa- ja metsätalousvaliokunta 25.9.2015 Pentti Lähteenoja, Heidi Aliranta, Tapio Hakaste Maa- ja metsätalousministeriö Kalastussopimusneuvottelut Norjan kanssa Nykyinen

Lisätiedot

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN

Lisätiedot

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015 RKTL:n työraportteja 2/214 Kalakantojen tila vuonna 213 sekä ennuste vuosille 214 ja 215 Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven Toimittajat: Jari Raitaniemi ja Kati Manninen Riista- ja

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2016 COM(2016) 123 final 2016/0068 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN

Lisätiedot

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 16.4.2012 2011/0206(COD) TARKISTUKSET 22-69 Lausuntoluonnos Carl Schlyter (PE480.861v01-00) Itämeren

Lisätiedot

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen River-specific spawnerrecruit models Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit Migratory Fish Forum, workshop 3.2.2016 docent Harri Helminen Esityksen (30 min) sisältö: Johdanto ja tausta Pohjoisten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.10.2015 COM(2015) 487 final 2015/0236 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset

Lisätiedot

LOHIFOORUMI ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI

LOHIFOORUMI ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI LOHIFOORUMI 18.10.2011 ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI JOHDANTO Luonnonlohikannat ovat jokikohtaisia ja perinnöllisesti erilaistuneita kantoja. Aiemmin lohi lisääntyi yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä Rovaniemi Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on koonnut yhteen tutkituntiedon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2017 COM(2017) 214 final 2017/0091 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Saariselkä, 24.3.21 Eero Niemelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tenojoen tutkimusasema Lohemme on Barentsin kulkija kansainvälinen yhteistyö pelasti lohet 1 Tenon

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Kalatalousvaliokunta 2004 12. joulukuuta 2003 PE 327.857/13-47 TARKISTUKSET 13-47 Mietintöluonnos (PE 327.857) Dominique F.C. Souchet ehdotuksesta neuvoston asetukseksi pohjoisen

Lisätiedot

Lohen runsaudenarviointi, kalastuksen säätely, kantojen suojelu ja elvytys

Lohen runsaudenarviointi, kalastuksen säätely, kantojen suojelu ja elvytys Lohen runsaudenarviointi, kalastuksen säätely, kantojen suojelu ja elvytys I tunti: Kalakantojen arviointi kalastuksen säätelyssä: Itämeren lohi II tunti: Viljely- ja istutustoiminnan tuloksellisuus Itämeren

Lisätiedot

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?

Lisätiedot

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0206(COD)

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0206(COD) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 2011/0206(COD) 9.2.2012 LAUSUNTOLUONNOS ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL

RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi 20.4.2012 Aki Mäki-Petäys RKTL TAUSTAA Historiallisesti Suomessa 35 Itämereen laskevaa

Lisätiedot

ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI

ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI Toimenpiteiden tavoite Luonnonlohikannan 90 % poikastuotanto joen poikastuotantopotentiaalista Merioikeusyleissopimuksen noudattaminen Toimenpiteet Toimenpide

Lisätiedot