REHTORIN PÄÄTÖS *+Z /2014 1(6)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "REHTORIN PÄÄTÖS *+Z /2014 1(6)"

Transkriptio

1 1 0 REHTORIN PÄÄTÖS *+Z /2014 1(6) Dnro 64/04/2014 Lausunto uudesta kalastuslakiluonnoksesta Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Helsingin yliopistolta lausuntoa lohistrategiatyöryhmän esityksestä kansalliseksi Lohi- ja Meritaimenstrategiaksi Itämeren alueelle. Esitys: Bio-ja ympäristötieteellisen tiedekunnan näkemyksen mukaan lohistrategiatyöryhmän mietinnössä esitetyt menettelytavat pääsääntöisesti edistävät lohi- ja meritaimenkantojen elinvoimaisuutta, geneettistä monimuotoisuutta ja kalastuksen kestävyyttä. Strategia on laadittu vuoteen 2020 ulottuvaan ajanjaksoon saakka. Kuten strategiassa on mainittukin, suuri yksittäinen uhka Itämeren alueen heikoille lohikannoille on merellä tapahtuva sekakantakalastus. Sitä tapahtuu sekä Pääaltaalla että rannikon tuntumassa Pohjanlahdella ja Suomenlahdella. Meritaimenen osalta kantojen elpyminen edellyttää ehdottomasti merialueella tapahtuvan verkkokalastuksen voimakasta rajoittamista niillä alueilla ja niinä aikoina, jolloin taimenia jää siika-, kuha ja muille kaloille viritettyihin pyydyksiin. Muutoin kantojen elinvoimaisuuden palauttaminen tulee olemaan hyvin vaikeaa. Visio Toteutuessaan visio palauttaisi elinvoimaiset lohi- ja meritaimenkannat Suomen jokiin, myös potentiaalisiin jokiin. Tämän ohella tavoitteena on siirtyä kestävään kalastukseen Suomen merialueilla ja joissa. Erinomainen visio tältä osin. Kuitenkin merialueen sekakantakalastuksessa pyydetään myös muiden maiden jokien lohia ja meritaimenia, eikä suomalaisten pyynti saisi vaikuttaa niidenkään elinvoimaisuuteen. Strateginen päämäärä 1 Päämäärä 1:n tavoitteena on lohi- ja meritaimenkantojen vahvistuminen elinkelpoisiksi ja monimuotoisiksi. Kalastuksen säätelyssä on tavoitteena turvata smolttituotannon ja kutukantojen monimuotoisuus. Tavoitteet ovat kaikin puolin hyviä ja edistävät lohi- ja meritaimenkantojen vahvistumista. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

2 Smolttituotannolle asetettava 80 prosentin minimitavoite ja sitä vastaava kutukantatavoite ovat realistisia ja riittänevät takaamaan lohikantojen elinvoimaisuuden. Riskitaso 25 % on kuitenkin aivan liian iso. Sen tulisi olla 5 % tai enintään 10 %, jolloin kutukantatavoite olisi riittävän korkea. Jokikohtaisten päämäärien toteuttamisen kannalta olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää luopua merellä tapahtuvasta sekakantakalastuksesta ja siirtää kalastus kokonaisuudessaan jokiin ja jokisuihin kantakohtaisten, tutkimuksiin perustuvien kiintiöiden puitteissa. Strateginen päämäärä 2 Päämääränä on varmistaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kalastus ottamalla huomioon paras käytettävissä oleva tieteellinen ja muu olennainen tieto sekä ennalta varautuva lähestymistapa. Lähtökohta on hyvä, mutta kuitenkin voidaan tuoda esiin seuraavat huomiot. Tieteellisen tiedon systemaattinen huomioon ottamatta jättäminen on ollut harjoitetun lohipolitiikan suurimpia virheitä ja johtanut lähes kaikkien lohi- ja meritaimenkantojen romahtamisiin. Siksi tieteellisen tiedon ottamista lähestymistavaksi on pidettävä huomattavana parannuksena aikaisempaan. Strategiassa jää kuitenkin epäselväksi, mitä tarkoitetaan muulla kuin tieteellisellä tiedolla ja mikä on sen suhde tieteelliseen neuvonantoon. Tähän asti muu tieto on ollut lähinnä ristiriitaisia poliittisia mielipiteitä, mikä on näkynyt lohikantojen heikossa tilassa. Tältä osin lohistrategia kaipaa ehdottomasti täydennystä. Pyynnin ajallinen ja alueellinen tasaaminen ja kalastuksen suuntaaminen yli koko kalastuskauden eivät edistä lohikantojen kehittymistä parhaalla mahdollisella tavalla. Ensimmäisinä kutuvaellukselle lähtevien isokokoisten naaraskalojen vaelluksen turvaamisen tulisi olla lohikantojen kehittymisen kannalta keskeinen periaate. Se edellyttää kalastuksen aloittamisen ajankohdan siirtämistä riittävän myöhäiseksi, jotta riittävä määrä kookkaita kutulohia saa rauhassa kulkea kutujokiinsa niin Suomessa kuin muissakin maissa. Hyvä tavoite on myös valikoimattoman sekakantakalastuksen vähentäminen. Lohistrategiassa ei kuitenkaan esitetä menettelytapoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Istutettujen ja luonnonlohien vaellusreitit ja - ajat ovat likipitäen samoja ja eri jokien kannat eriytyvät vasta jokien suualueilla. Siksi sekakantakalastuksen vähentäminen edellyttää kalastuksen painopisteen siirtämistä merialueelta jokiin ja jokisuihin. Istutettujen lohien kalastusta varten perustetut terminaalialueet ovat käytännössä muuttaneet luonnettaan istutettujen lohien huomattavasti luonnonlohia suuremman kuolevuuden vuoksi. Lohi-istutukset ovat nykyään taloudellisesti täysin kannattamattomia. Esimerkiksi Kemijoen terminaalialueen ulko-osissa pyydetään valtaosin Tornionjokeen ja Ruotsin jokiin matkalla olevaa luonnonvaraista lohta. Kun kalateiden rakentamisessa päästään vauhtiin, tulee terminaalialueet joka tapauksessa purkaa ja antaa lohien hoitaa lisääntyminen luonnossa. Vapaa-ajankalastajille suunniteltu saalisrajoitus yksi lohi päivässä ja rajoitettu verkkojen käyttö tukee osaltaan kestävää lohenkalastusta. Epäselväksi jää kuitenkin mitä tarkoitetaan rajoitetulla verkkojen käytöllä. Asia vaatii tarkennusta, koska muutoin pyyntikiintiö verkkokalastuksen osalta jää helposti kuolleeksi kirjaimeksi.

3 Istutettavien lohien ja meritaimenten pakolliset rasvaeväleikkaukset helpottavat valvontaa ja mahdollistavat ainakin teoriassa rasvaevällisten kalojen vapauttamisen. Meritaimenen luonnonkantojen kriittisen tilan vuoksi niiden kohdennetun pyynnin täydellinen kieltäminen on nykytilanteessa täysin perusteltua. Ongelmaksi nousee kuitenkin muiden kalojen verkkopyynti, joka tappaa runsaasti myös meritaimenia. Parannusta tuo sen sijaan väkäsellisten koukkujen kieltäminen meritaimenen pyynnissä ja alamitan nostaminen 60 senttiin sekä vahvalankaisten verkkojen käytön kieltäminen. Rannan läheisyydessä tapahtuvan verkkopyynnin rajoittaminen on ensiarvoisen tärkeä toimenpide meritaimenen kalastuskuolevuuden pienentämisessä. Kieltoaikaan tulee sisällyttää myös koko talviaika, koska meritaimenet oleskelevat silloin yleisesti lähellä rantoja. Samoin etäisyyden rannasta tulisi olla mieluummin 100 metriä kuin 50 metriä. Strateginen päämäärä 3 Päämäärän tavoitteena on tarkastella Itämeren lohenkalastusta EU:n, kansallisen ja alueellisen tason kokonaisuutena. Tavoite on hyvä, vaikka hoitokysymyksissä korostuvat kantakohtaiset lähtökohdat sitä voimakkaampina mitä pienemmäksi sekakantakalastus saadaan. Strategisen päämäärän toimenpiteiden luettelossa oleva maininta, jonka mukaan todennettu laiton lohisaalis tulee asianomaisen jäsenvaltion kiintiöstä, saattaa johtaa muiden tavoitteiden vastaiseen tilanteeseen. Esimerkiksi Puola on viime vuosina ylittänyt oman kiintiönsä moninkertaisesti. Jos sen oma kiintiö pudotettaisiin nollaan, kestäväksi tasoksi sallittu kokonaiskuolevuus ylittyisi muiden, kiintiötä noudattavien maiden toimesta. Tämä johtaisi kestävän kalastuksen kannalta liian suureen kalastuskuolevuuteen. Toimenpideosiossa oleva maininta, että Suomi toimii lohen valikoimattoman sekakantakalastuksen, kuten ajosiimakalastuksen ja vetouistelun vähentämiseksi Itämeren pääaltaan alueella on erittäin tarpeellinen toimenpide. Sekakantakalastusta tapahtuu kuitenkin erityisesti rysäkalastuksessa myös Pohjanlahdella, Saaristomerellä, Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella. Myös sen voimakas rajoittaminen olisi tarpeen kantakohtaisen lohenhoidon aikaan saamiseksi. Strateginen päämäärä 4 Päämääränä on saada aikaan pitkäjänteinen kalastuksen säätely ja avoin osallistava ja syrjimätön päätöksentekoprosessi., läpinäkyvä, Kalastuksen säätelyä koskevan päätöksenteon tuleekin olla täysin avointa, läpinäkyvää, osallistavaa ja syrjimätöntä. Toimenpiteisiin tulisi lisätä maininta, että kiintiöistä päätetään ensisijaisesti kansainvälisen merentutkimuslaitoksen (ICES) lohityöryhmän tieteellisen neuvonannon mukaisesti. Viime vuosina kestävä taso on ylitetty joka vuosi poliittisen kädenväännön seurauksena. Ylitys on yleensä ollut noin kaksinkertainen. Mainittakoon, että muiden kiintiöityjen lajien kuin lohen osalta ICES:n suosituksia on noudatettu varsin tarkoin. Strateginen päämäärä 5 Päämäärän tavoitteena on kalastuksenvalvonnan riittävyys järjestelmän uskottavuuden ja tehokkaan toimeenpanon ylläpitämiseksi. Ehdotetut toimenpiteet ovat kannatettavia.

4 Strateginen päämäärä 6 Elinympäristöjen suojelu ja kalakantojen hoidon toimenpiteiden painopisteen siirtäminen istutuksista luontaiseen elinkiertoon ovat kestävästi toteutetun kalastuksen ohella äärimmäisen kannatettavia asioita elinvoimaisten lohi- ja meritaimenkantojen aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Strateginen päämäärä 7 Päämääränä on ajankohtainen ja käyttökelpoinen tutkimukseen perustuva tieto lohi- ja meritaimenkannoista sekä kalastajien osallistuminen saalista ja kalastusta koskevan tiedon tuottamiseen. Tavoite, jossa lohen ja meritaimenen hyödyntämistavoista vallitsee yhteisymmärrys, on valitettavasti kaukana nykytodellisuudesta. On myös epätodennäköistä, että muutosta asiantilaan saavutettaisiin ehdotettujen toimenpiteiden avulla. Lohi- ja meritaimenkantojen tilan arvioinnin tulee perustua ensisijaisesti puolueettomien tutkijoiden keräämään ja kalastuksesta riippumattomaan aineistoon johtuen asioiden ristiriitaisesta luonteesta. On syytä pelätä, että kalastajat antavat tarkoitushakuisesti vääristeltyjä tietoja edistääkseen omia tavoitteitaan. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan näkemyksen mukaan strategian pääsisältö lähtökohtineen, tavoitteineen, sekä strategiset päämäärät ja niihin liittyvät toimenpiteet tarkastelevat lohikantojen suojelua ja käyttöä kattavasti ja oikeudenmukaisesti. Taloudellis-ekologisesta näkökulmasta strategiaa tukisi, jos jatkossa otettaisiin päätöksenteon tueksi bioekonominen malli (tai malleja ), jolla voitaisiin tarkastella haluttujen säätelyvaihtojen vaikutuksia. Alla olevassa on lueteltu muutamia erityiskohtia, joita jo olemassa olevilla malleilla pystyttäisiin tekemään kohtuullisella kehittämistyöllä. Päämäärä 2: Kalastajakohtaiset kiintiöt Kaupattavat kiintiöt lisäävät kalastajien sopeutumismahdollisuuksia Kalastajakohtaisten kiintiöiden tapauksessa kiintiöiden jakoperuste on suunniteltava perinpohjaisesti Kalastajakohtaisten kiintiöiden perustana ovat maakohtaiset kiintiöt, jotka tulee asettaa tieteellisen neuvonannon mukaiselle tasolle Kalastajakohtaiset kiintiöt ovat selkeä parannus nykytilaan verrattuna. Nykyinen säätely luo kalastajille monella tapaa epävarman toimintaympäristön. Se kannustaa kalastajia kilpailemaan saaliista, sillä yksittäisten kalastajien kannattaa kalastaa mahdollisimman paljon niin kauan kuin maakohtaista kiintiötä on jäljellä. Kalastajakohtaisilla kiintiöillä tältä ongelmalta vältytään, mikä puolestaan tasoittaa lohen markkinahinnan vaihteluita ja kalan tarjontaa kalastuskauden aikana. Siirtyminen kalastajakohtaisiin kiintiöihin parantaa myös kalastajien työturvallisuutta, kun huonolla säällä voi jäädä kotiin ilman huolta maakohtaisen kiintiön täyttymisestä sillä välin. Myös myytävän kalan laatu voi parantua, kun kalastajat voivat käyttää enemmän aikaa kalan käsittelyyn. Kalastajakohtaisilla kiintiöillä on siis positiivinen vaikutus kalastajien tuottoihin ja työoloihin. Myös kuluttajat hyötyvät tasaisemmasta tarjonnasta ja paremmasta kalan laadusta.

5 Säätelyä on kuitenkin mahdollista viedä vieläkin parempaan suuntaan sallimalla kiintiöiden kauppaaminen. Tällöin kalastuskiintiöillä olisi rahallinen arvo, joka kannustaa kalastajia omaehtoisesti kalakannan suojeluun, sillä kalakannan olemassaololle muodostuu arvo. Kaupattavien kiintiöiden tapauksessa kalastajilla on mahdollisuus joko laajentaa toimintaansa ostamalla lisää kiintiöitä, tai vaihtoehtoisesti pienentää kalastuspanosta ja myydä ylimääräiset kiintiöt muille. Kaupallinen kalastus on luonteeltaan epävarmaa, koska kalastajan toimintaa rajoittavat monet hänestä riippumattomat tekijät, kuten sääolot ja kannan koon biologinen vaihtelu. Tästä syystä kalastusta ei ole syytä rajoittaa tarpeettoman jäykällä säätelyllä, jos käytettävissä on myös taloudellisesta näkökulmasta tehokas säätelymekanismi, joka antaa paremmat mahdollisuudet sopeutua muutoksiin. Suosittelemme siis harkitsemaan joustavan järjestelmän luomista sallimalla kiintiöiden kauppaamisen. Olivatpa kiintiöt kaupattavia tai eivät, kalastajakohtaisten kiintiöiden tapauksessa on tärkeää määritellä jakoperuste selkeästi. Mitä strategiassa (s. 12) mainittu objektiivinen jakoperuste käytännössä tarkoittaa? Erityisen tärkeää kiintiöiden jako on eikaupattavien kiintiöiden tapauksessa, koska kyseinen järjestelmä ei salli kiintiöiden uudelleenjakoa. Alkujakoon liittyy läheisesti myös maakohtaiset kiintiöt, sillä kalastajakohtaiset kiintiöt jaetaan maakohtaisten kiintiöiden puitteissa. Kalastuksen säätelyn onnistumisen kannalta on olennaista, että maakohtaiset kiintiöt on määritelty tieteellisen neuvonannon mukaisesti, huomioiden sekä biologiset, sosiaaliset että taloudelliset seikat, kuten strategiassa jo todetaankin päämäärässä 2. Jos maakohtaiset kiintiöt ovat liian suuret, on hyvin epätodennäköistä että kalakantojen suojelutavoitteeseen päästään. Kiintiöiden alkujako on mahdollista toteuttaa myös huutokaupalla, joko kokonaan tai osittain. Kansainvälisestä hyödyntämisestä katso lisää Kulmala ym Päämäärä 2: Suurten naaraslohien säilyttäminen Saaliin koon minimirajojen lisäksi on hyvä rajoittaa myös suurten, lisääntymisen kannalta tärkeiden naaraskalojen kalastusta. Millä toimenpiteillä tähän päästään? Päämäärä 3: Poisheittokielto Poisheittokiellon toteuttaminen ei saa estää ala- tai ylämittaisten lohikalojen elävänä vapauttamista. Päämäärä 7: Hylkeiden vaikutus Hylkeiden vaikutusta rannikkokalastukseen voidaan minimoida käyttämällä hylkeenkestäviä ponttoonirysiä. Perinteisten rysätyyppien käyttäminen ei ole enää taloudellisesti kannattavaa hylkeiden aiheuttamien saalisvahinkojen vuoksi (Holma (2010) ja Holma, Lindroos ja Kulmala (tuleva julkaisu )). Siirtyminen ponttoonirysien käyttöön sallii myös ala- ja ylämittaisten lohikalojen elävänä vapauttamisen ja estää hylkeiden sivusaaliskuolevuutta, kunhan rysän kalapesän nielun rakenteet estävät hylkeiden pääsyn pyydykseen. Muuta Strategiassa esitetään, että kalastusjärjestelyissä tulee ottaa huomioon sekä niiden hyödyntämis - että suojelutarpeet ( s. 10). Nykyiset lohen virkistyskalastustutkimukset (Pakarinen ym 2009) ovat keskittyneet lohen käyttöarvon määrittämiseen, eivätkä mahdollista Itämeren lohikantojen suojeluun eli ei-käyttöön perustuvien olemassaoloarvojen mittaamista. Lohikantojen säätelyä - ja käyttöä koskevia taloudellisia malleja voitaisiinkin tarkentaa erityisesti lohikantojen olemassaolo - ja virkistysarvotietojen osalta.

6 Lohistrategiatyö on kytketty myös valtioneuvoston hyväksymään kalatiestrategiaan. Parkkila ym. (2011) ovat tutkimuksessaan arvioineet Iijoen lohikannan palauttamistoimien hyötyjä ja niiden arvoa alueen nykyisille virkistyskalastajille. Tulosten mukaan suurin osa vastaajista piti luontaisesti uudistuvan lohikannan palauttamista erittäin tärkeänä. Vastaajille esitettiin, että lohen palautushanke toteutettaisiin osittain kalastajille kohdistuvien lisäkustannusten avulla. Kalastajat olivat valmiita maksamaan vuodessa keskimäärin 25,6 euroa lohikannan hoitomaksua nykyisten kalastuskustannusten lisäksi. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta Hannu Lehtonen sekä maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta Marko Lindroos, Maija Holma ja Katja Parkkila Päätös: Esityksen mukainen Rehtori Jukka Kola ( Kehittämispäällikkö ranne Sariola JAKELU Maa- ja metsätalousministeriö Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018 1 (5) Ympäristövaliokunta Suomen kanta kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES suosituksiin Itämeren vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista Asiantuntijakuuleminen 6.6.2017 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN

Lisätiedot

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansallinen Itämeren lohistrategia Avoin kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 30.5.2017 VIITE: ASIA: Kutsu asiantuntijakuulemiseen - E

Lisätiedot

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat heikentyivät nopeasti 1900- luvun puolivälin

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-

Lisätiedot

TIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

TIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet Jyväskylä 3.3.2014 Dnro: - Vastaanottaja: Viite: Maa- ja metsätalousministeriö Lausuntopyyntö 161925, 21.1.2014, MMM041:00/2012 Asia: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta E 149/2011 vp Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 16.3.2012 Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta

Lisätiedot

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti) WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 5.9.2016 VIITE: ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ KOMISSION EHDOTUKSESTA ERÄIDEN

Lisätiedot

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Tapio Hakaste, mmm 3.11.2015 6.11.2015 1 Sisältö Muutama sana toiselta rajajoelta Lohi- ja meritaimenstrategian toteutus Kalastuslain toimeenpano 6.11.2015

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 23.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016 vp

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous 27.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 10.6.2015 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

HE 103/2016 laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (YKP-laki)

HE 103/2016 laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (YKP-laki) HE 103/2016 laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (YKP-laki) Eduskuntakäsittely Maa- ja metsätalousvaliokunta Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö/ Luonnonvaraosasto

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.2014 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Strategian lähtökohdat ja tavoite 3 3. Strategian aikajänne 5 4. Kansallinen

Lisätiedot

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Erikoistutkija Soile Kulmala SYKE/LYNET Esitetyt tutkimustulokset on tuotettu yhteistyössä: Maija Holma, Katja Parkkila, Emmi

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi 22.9.2016 Luke 1956/00 00 02 00/2016 Eduskunta Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite: Ympäristövaliokunnan kutsu 9.9.2016 Asia: E 82 /2016 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Kansallinen Itämeren lohistrategia Kansallinen Itämeren lohistrategia kuulemistilaisuus 3.5.2013 Pellossa Esitys: Lapin Vapaa-ajankalastajat / Jorma Kaaretkoski Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta kassilohi onkin

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 - näkökohtia 27.9.2016 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Kilohailikannan saalis, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00371 LVO Bondestam Orian 01.06.2017 Asia Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:in suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille Kokous

Lisätiedot

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat. Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00589 LVO Bondestam Orian 08.09.2016 Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 VIITE: ASIA: Lausuntopyyntö E 149/2011 vp Selvitys hallituksen

Lisätiedot

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kalatalousneuvos Risto Lampinen 31.1.2017 Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam VALTIONEUVOSTON ASETUKSET LOHENKALASTUKSEN RAJOITUKSISTA POH- JANLAHDELLA

Lisätiedot

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Vaelluskalafoorumi 11.2.2014, Oulu Kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi MMM / Luonnonvaraosasto Sisältö Kalatiestrategia ja MMM / Luonnonvaraosaston strategia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Kuulemistilaisuus Pello

Kuulemistilaisuus Pello Kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013 Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua ns. kassilohta. Kassilohi onkin auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus DEATNU TENO TANA 16 386 m 2 vesistöalue >1200 km lohen nousualuetta

Lisätiedot

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5

Lisätiedot

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohikalojen tilanne merialueella Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-

Lisätiedot

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Hankkeen ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö / jord- och skogsbruksministeriet Lapin liitto

Lisätiedot

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 4/2012 vp Valtioneuvoston selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry meän väylitten ja ihmisten puolesta Maa- ja metsätalousministeriö kirjaamo@mmm.fi orian.bondestam@mmm.fi - tapio.hakaste@mmm.fi Lausuntopyyntö 2379/443/2011 TORNIONJOEN KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...

Lisätiedot

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 16.4.2012 2011/0206(COD) TARKISTUKSET 22-69 Lausuntoluonnos Carl Schlyter (PE480.861v01-00) Itämeren

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään

Lisätiedot

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle Asia: Eduskunnan ympäristövaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen asiakirjaan Selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta, E 149/2011 vp, suullinen esittäminen

Lisätiedot

Uusi kalastussopimus uhkaa Tenon kalastusperinnettä

Uusi kalastussopimus uhkaa Tenon kalastusperinnettä Uusi kalastussopimus uhkaa Tenon kalastusperinnettä Ylimitoitetut kalastusrajoitukset tuhoavat Tenon saamelaiskulttuurin perustan! Keskeistä Tenon alueen saamelaisyhteisön elinvoimaisuuden kannalta on

Lisätiedot

Tenon kalastussopimusneuvottelut

Tenon kalastussopimusneuvottelut Tenon kalastussopimusneuvottelut Maa- ja metsätalousvaliokunta 25.9.2015 Pentti Lähteenoja, Heidi Aliranta, Tapio Hakaste Maa- ja metsätalousministeriö Kalastussopimusneuvottelut Norjan kanssa Nykyinen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Kaupallisen kalastuksen rajoittamisen oikeusperusta

Kaupallisen kalastuksen rajoittamisen oikeusperusta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 23.11.2015 Orian Bondestam VALTIONEUVOSTON ASETUS SILAKAN JA KILOHAILIN TROOLIKALASTUKSEN RAJOITTAMISESTA SUOMENLAHDELLA JA ITÄMEREN PÄÄALTAALLA

Lisätiedot

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio 14092011 Perämeren kalatalousyhteisöjen Liitto Kalatalouden neuvontajärjestö, jonka toimialue

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Uuden lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen,

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Lohistrategiatyöryhmän mietintö

Lohistrategiatyöryhmän mietintö Lohistrategiatyöryhmän mietintö Helsinki 2013 Työryhmämuistio mmm 2013:4 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö asetti 18.12.2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella kansallinen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Luonnos selvitykseksi toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä ja sen soveltamisesta Suomessa

Luonnos selvitykseksi toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä ja sen soveltamisesta Suomessa Luonnos selvitykseksi toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä ja sen soveltamisesta Suomessa Orian Bondestam MMM/luonnonvaraosasto 1 Selvityksen rakenne 1. Suomen kiintiöt 2. Kiintiöjärjestelmää koskevat

Lisätiedot

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa

Lisätiedot

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ...

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Pohjanlahden silakkakiintiö (ICES osa-alueet 30 31)

Pohjanlahden silakkakiintiö (ICES osa-alueet 30 31) PÄÄTÖS Luonnos 1 (6) XX.12.2017 1855/04.02.03.00/2017 PÄÄTÖS SUOMEN VUODEN 2018 KALASTUSKIINTIÖIDEN JAKAMISESTA MANNER- SUOMEN JA AHVENANMAAN MAAKUNNAN KESKEN ASIA Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon Hämeen vapaa-ajankalastajapiirin neuvottelupäivät 7.-8.4.2017 Olli Saari, SVK Kalakantojemme nykykunto Vaelluskalat uhanalaisia Syinä vesirakentaminen,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kalatalousneuvos Risto Lampinen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kalatalousneuvos Risto Lampinen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kalatalousneuvos Risto Lampinen 26.4.2017 VALTIONEUVOSTON ASETUKSET LOHENKALASTUKSEN RAJOITUKSISTA POH- JANLAHDELLA JA SIMOJOESSA SEKÄ TORNIONJOEN EDUSTAN

Lisätiedot

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa?

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa? Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa? Kuva: Ville VähäV Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Esitelmän n lähtl htökohdat Tausta-aineistot aineistot ja tutkimukset:

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Markku Marttinen, kalatalouspalvelut-yksikkö 8.12.2015 1 Uusi kalastuslaki

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS 239/2016 vp TENOJOEN KALASTUSSOPIMUS JA VOIMAANSAATTAMISLAKI

HALLITUKSEN ESITYS 239/2016 vp TENOJOEN KALASTUSSOPIMUS JA VOIMAANSAATTAMISLAKI Maa- ja metsätalousvaliokunta 23.11.2016 HALLITUKSEN ESITYS 239/2016 vp TENOJOEN KALASTUSSOPIMUS JA VOIMAANSAATTAMISLAKI Heidi Aliranta ja Tapio Hakaste Maa- ja metsätalousministeriö Kalastussopimuksen

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (6) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (6) 1294 V Sj / Valtuutettu Emma Karin aloite äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen kutuvaelluksen turvaamisesta HEL 2012-008632 T 00 00 03 Päätös Käsittely päätti

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta.

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta. Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta 2017 mmv@eduskunta.fi maa-jametsatalousvaliokunta@eduskunta.fi Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite : ITÄMEREN LOHENKALASTUSKIINTIÖT 2018 Viittaamme

Lisätiedot

2. Uusiutuvat luonnonvarat: Kalastuksen taloustiede

2. Uusiutuvat luonnonvarat: Kalastuksen taloustiede YLE5 / YET-209 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi 2. Uusiutuvat luonnonvarat: Kalastuksen taloustiede Marko Lindroos & Maija Holma Uusiutuvat luonnonvarat Kalastuksen taloustiede: Luentoteemat 2.1 Johdanto

Lisätiedot