Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00807"

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvoston on määrä päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen komission ehdotuksesta, jolla vahvistetaan Itämeren silakka-, kilohaili-, turska-, lohi- ja punakampelakantojen kalastusmahdollisuudet vuodelle Itämeren jäsenvaltioiden kalastusfoorumin BALTFISH:n puheenjohtajamaa Puola on tehnyt ehdotuksen, jonka perusteella asiaa yritetään ratkaista neuvostossa. Kompromissiratkaisu vastaa Suomen neuvottelutavoitteita ja on linjassa kestävän kalastuksen ja tieteellisen neuvon kanssa. Kompromissiratkaisun mukaan Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC (suurin sallittu saalis) ja Suomenlahden lohen TAC säilyisivät kuluvan vuoden tasoilla sekä Pohjanlahden silakan TAC pienenisi 24 prosentilla. Turskakantojen kalastusmahdollisuuksiin liittyy ongelmia, jotka voivat vaarantaa konsensuksen BALTFISH:ssa. Tällöin komission ehdotukset silakan ja lohen TAC:sta voisivat Suomen tavoitteiden vastaisesti toteutua. Tässä tilanteessa Suomi pyrkii toimimaan niin, että myös turskan TAC:sta voitaisiin päästä yhteisymmärrykseen. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee puheenjohtajan laatimien kysymysten perusteella kalastusneuvotteluista Norjan kanssa vuodelle Puheenjohtajan tarkoituksena on selvittää unionin lähestymistapaa ja näkemyksiä koskien EU:n ja Norjan yhteisiä jaettuja kalakantoja. Suomen kalastusalukset eivät toimi Itämeren ulkopuolella eikä Suomi osallistu Norjan kanssa käytäviin keskusteluihin. Puheenjohtajavaltio ottaa mahdollisesti neuvoston asialistalle yleisnäkemyksen muodostamisen ja valtuuksien antamisen kolmikantaneuvottelujen aloittamiseen Euroopan parlamentin kanssa virallista valvontaa koskevasta asetusehdotuksesta. Asetusehdotus koskee virallista valvontaa ja muita toimia, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä, kasvien lisäysaineiston ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi. Ehdotuksesta on jäsenvaltioiden kesken päästy yhteisymmärrykseen muilta osin paitsi valvonnasta perittävien maksujen osalta. Ehdotusta käsitellään vielä Coreper I:n kokouksessa Puheenjohtajavaltio tekee maksujen osalta uuden kompromissiehdotuksen Coreper I:n kokousta varten. Suomi ei ole ollut tähän mennessä valmis hyväksymään yleisnäkemystä ehdotuksesta sellaisena kuin se on puheenjohtajavaltion edellisessä kompromissiehdotuksessa, jota käsiteltiin Coreperissa Suomi voi kuitenkin hyväksyä yleisnäkemyksen, jos asetusehdotuksen lihantarkastuksesta perittäviä maksuja koskevia säännöksiä joustavoitetaan puheenjohtajavaltion uudessa kompromissiehdotuksessa. Neuvosto käy myös keskustelun ilmastoystävällisemmästä maataloudesta. Suomi pitää tärkeänä huomioida, että maatalouden päästövähennyspotentiaali on pieni ja tulevaisuudessa tulee kiinnittää huomio päästöintensiteettiin eli päästöön per tuotettu litra tai kilo. Suomi pitää tärkeänä, että paikalliset olosuhteet huomioidaan hillitsemis- ja sopeuttamistoimia pohdittaessa.

2 2(30) Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS LUXEMBURGISSA Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen KALASTUS 4. Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien 4 Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi Poliittinen yhteisymmärrys 5. EU:n ja Norjan vuotta 2016 koskevat vuotuiset neuvottelut 14 - Keskustelu MAATALOUS Lainsäädäntökäsittelyt 6. (mahd.) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi virallisesta 16 valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä, kasvien lisäysaineistoa ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 1829/2003, (EY) N:o 1831/2003, (EY) N:o 1/2005, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 834/2007, (EY) N:o 1099/2009, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1197/2009, (EU) N:o 1151/2012 ja (EU) N:o [...]/2013 ja direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY, 2008/120/EY ja 2009/128/EY muuttamisesta - Yleisnäkemys Muut kuin lainsäädäntöasiat 7. Kohti ilmastoystävällisempää maataloutta 21 - Keskustelu 8. Muut asiat 26 a) Kestävän kehityksen mukainen kasvinsuojeluaineiden käyttö - Alankomaiden valtuuskunnan pyyntö

3 3(30) b) Komission selvitykset pikkulapsille tarkoitettuja maitopohjaisia juomia ja vastaavia tuotteita ja urheilijoille tarkoitettuja elintarvikkeita koskevien säännösten tarpeesta. - Ranskan valtuuskunnan pyyntö c) Ministerikokous Miten säilyttää maatalous, jossa ei käytetä muuntogeenisiä organismeja (GMO) Euroopassa (Ptuj, Slovenia ) - Slovenian valtuuskunnan pyyntö d) G7 - terveysministereiden kokous Berliinissä antibioottiresistentit - Saksan valtuuskunnan pyyntö

4 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Bondestam Orian (30) Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016 Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Valtioneuvoston kanta Komission ehdotus Itämeren kalakantojen saaliskiintiöistä vuodelle 2015 käsitellään Itämeren kalastusfoorumissa BALTFISH ja neuvoston kalastustyöryhmässä syys- ja lokakuussa. Päätös ehdotuksesta on määrä tehdä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa Kanta BALTFISH kompromissiehdotukseen Suomi on valmis hyväksymään BALTFISH (Itämeren jäsenvaltioiden kalastusfoorumi) puheenjohtajamaan Puolan ensimmäisen ehdotuksen kompromissiratkaisuksi, jonka mukaan Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC ja Suomenlahden lohen TAC säilyisivät kuluvan vuoden tasolla sekä Pohjanlahden silakan TAC pienenisi 24 prosentilla tonniin. Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakan TAC suurenisi 8,6 prosentilla tonniin ja kilohailin TAC pienenisi 6 prosentilla tonniin. Tämä kokonaisuus vastaa Suomen tavoitteita. BALTFISH puheenjohtajamaa ei ole tehnyt ehdotusta turskakantojen TAC:sta. Komissio on sen sijaan antanut epävirallisen asiakirjan, jonka mukaan läntisen turskan TAC pienenisi 35 prosentilla tonniin (enintään 26 prosenttia tästä saisi pyytää osaalueilla 22-23). Komissio on perustanut asiakirjansa ICES:n neuvoon (7 797 tonnia osaalueille 22-23, josta se on vähentänyt virkistyskalastuksen turskasaaliit tonnia osaalueilla ja lisännyt tonnia itäisestä turskakannasta osa-alueella 24 (12 vuoden keskiarvo)). Suomi katsoo, että komission epävirallinen asiakirja läntisen turskan TAC:sta on tulkinta ICES:n antamasta tieteellisestä neuvosta. Turskakantoja koskevan tieteellisen neuvon muutokseen (siirtyminen kantakohtaiseen neuvoon aiemmasta säätelyaluetta koskevasta neuvosta perustuen turskien kuuloluun muotoon ja genetiikkaan osa-alueella 24) liittyy merkittäviä vaikutuksia. Sen johdosta turskan kalastusmahdollisuuksia saattaa siirtyä läntiselle säätelyalueelle ja siellä noudatettavan suhteellisen vakauden perusteella

5 5(30) jaettaviksi (Suomen osuus pienenisi idän 1,76 %:sta lännen 0,86 %:iin). Tämä voisi nykytilanteeseen verrattuna siirtää Puolan, Ruotsin, Balttian maiden ja Suomen turskan kalastusmahdollisuuksia Tanskalle ja Saksalle. Esitys voi vaarantaa pyrkimyksen saavuttaa ehdotusta koskeva konsensus BALTFISH:ssa, jolloin myös komission ehdotukset silakan ja lohen TAC:sta voivat Suomen tavoitteiden vastaisesti toteutua. Tässä tilanteessa Suomi pyrkii siihen, että ICES:n muuttuneesta neuvosta ja sen soveltamisesta sekä virkistyssaaliiden huomioon ottamisesta käydään vuoden 2016 aikana perusteellinen keskustelu ennen kuin se mahdollisesti hyväksytään perusteeksi TAC:n vahvistamiselle. Vuodelle 2016 läntisen turskan TAC voitaisiin pienentää 25 prosentilla tonniin siten, että se olisi ICES:n suositteleman Fmsy vaihteluvälin sisällä. Suomi pyrkii myös varmistamaan, että kompromissiin lisätään Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakan sekä kilohailin lisäksi maininta Pohjanlahden silakan TAC:n laajennetusta siirtomahdollisuudesta (25 %) vuodelta 2015 vuodelle Tämä olisi sopeuttamiskeino Venäjän päätökselle jatkaa kalan tuontikieltoa. Suomi noudattaa alla mainittuja alkuperäisiä kantojaan sekä eduskunnan täydennyksiä niistä (E-kirjeen vastaus SuVEK 51/2015 vp) suhtautumisessaan komission ehdotukseen ja BALTFISH kompromissiehdotukseen tehtäviin muutoksiin. Alkuperäiset kannat Peruskanta Suomi kannattaa Itämeren kalastusmahdollisuuksien vahvistamista vuodelle 2016 siten, että kalakantojen hyödyntäminen kestävän enimmäistuoton (Maximum Sustainable Yield, MSY) mukaisesti saavutettaisiin EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan perusasetuksen 1380/2013 tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2015 mennessä ja asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien kalakantojen osalta. Tämä tulee toteuttaa siten, että kalastusmahdollisuuksien vahvistaminen perustuu ICES:n neuvon mukaisesti MSY kalastuskuolevuuden vaihteluväleihin. Vaihteluvälit tulevat sisältymään silakka-, kilohaili- ja turskakantoja koskevaan monivuotiseen suunnitelmaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus). Monivuotinen suunnitelmaehdotus on parhaillaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Suomi kannattaa komissio Itämeren kalakannoille ehdottamia suurimpia sallittuja saaliita (TAC) vuodelle 2016 ja sitä koskevaa asetusta, jäljempänä mainituin tarkennuksin. Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen sekä Suomenlahden lohen TAC:t Suomen tavoitteena on lohikantojen hyödyntäminen MSY:n mukaisesti sekä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä lohenkalastus. Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen (kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle) mukaisesti Suomi pyrkii löytämään yhteisymmärryksen komission ja muiden Itämeren jäsenvaltioiden kanssa Suomenlahden lohen TAC:sta sekä Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC:sta pyrkien noudattamaan ICES:n tieteellistä neuvoa. Tältä osin: Suomen tavoitteena on säilyttää Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC kuluvan vuoden ( lohta) tasolla, jolloin otettaisiin huomioon ICES:n

6 6(30) arviot raportoimattomasta ja väärinraportoidusta saaliista ja sen kehityksestä***. Jos neuvotteluissa ilmenee, että tavoitteen saavuttaminen ei ole mahdollista, Suomi pyrkii minimoimaan TAC:n suurentamisen kuluvan vuoden tasolta. Suomi on valmis hyväksymään Suomenlahden lohen TAC:n pitämisen nykytasollaan ( lohta) niin, että Viron pieni lohikiintiö ei johda kohtuuttomaan tilanteeseen, joka pakottaa Viroa sulkemaan muun rannikkokalastuksen. TAC:n nykyinen taso on mahdollistanut Viron luonnonlohikantojen myönteisen kehityksen. Lisäksi TAC:n kokonaiskäyttöaste on viime vuosina jäänyt alhaiseksi, joten saaliit ovat olleet ICES:n suosittelemalla tasolla. Tämän saalistason arvioidaan jatkuvan. Ottamalla huomioon Viron esittämät oikeutetut perustelut Suomenlahden lohen TAC:sta, Suomi pyrkii saamaan Viron tuen Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC:n pitämiseksi kuluvan vuoden tasolla em. mukaisesti. *** ICES:in neuvo on, että kaupallisen kalastuksen saalis saisi Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella olla enintään lohta. Tästä määrästä 1,9 % on aiemmin sovittu olevan Venäjän osuus, jolloin EU:n osuudeksi jää lohta. Tämän lisäksi tulee vähentää hylkeiden vahingoittamien kalojen arvioitu määrä lohta, koska purkamisvelvoitetta koskevien määräysten mukaisesti ne jätetään kirjaamatta kiintiöön, jonka tasossa niitä ei näin ollen voida huomioida. Jäljelle jää siten lohta = lohta. Tästä määrästä tulee ICES:in mukaan vähentää arvio raportoimattomasta ja väärinraportoidusta lohisaaliista vuonna ICES on arvioinut, että niiden määrä vuonna 2015 olisi lohta ja vuonna 2016 yhteensä lohta. ICES:in tilastojen mukaan tämän saaliin määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi ( lohta v. 2010, lohta v. 2011, lohta v. 2012, lohta v. 2013, lohta v. 2014), joten saman trendin mukaisesti voidaan olettaa, että vuonna 2016 se olisi n lohta. Tällä perusteella ( = lohta) tulokseksi saadaan TAC-määrä, joka on lähellä kuluvan vuoden TAC:ia. Suomi edellyttää, että komissio ja jäsenvaltiot valvovat, että Itämerellä ei harjoiteta laitonta lohenkalastusta, ja jos sellaista todennetaan, se viipymättä ja kokonaan eliminoidaan. Suomi nostaa sopivissa asiayhteyksissä esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen ja lohen merialueen vapaa-ajankalastukseen (lohen meriuistelu, eli ns. trollaus Etelä-Itämerellä) liittyvät ongelmat. Pohjanlahden silakan TAC Suomen tärkeänä tavoitteena on, että TAC vahvistetaan ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY-vaihteluvälin (Selkämeren silakka 0,11 0,18) ylärajan perusteella siten, että TAC olisi tonnia (Selkämeri tonnia + Perämeri tonnia), joka olisi 24 %:in pienennys kuluvan vuoden TAC:iin verrattuna. Selkämeren silakkakanta on arviointimenetelmää koskevan muutoksen johdosta arvioitu aiempaa pienemmäksi, mutta se on edelleen korkeimmalla havaitulla tasolla. TAC:in pienentämistarve johtuu uudesta arviointimenetelmästä. Komission ehdotus perustuu kalastuskuolevuuden MSY pistearvoon 0,15, jonka mukainen TAC pienennys (-35 %) on kannan hyvän tilan ja vuosien välisten TAC-vaihtelujen vähentämistarpeen vuoksi tarpeettoman suuri.

7 Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakan TAC 7(30) Pääasiallinen sisältö Suomi pyrkii TAC:n vahvistamiseen ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY-vaihteluvälin (0,16 0,28) mukaisesti siten, että TAC olisi kuluvaa vuotta ja komission ehdotusta suurempi. Riianlahden silakkakannan TAC Suomi kannattaa Riianlahden silakkakannan TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY-vaihteluvälin (Riianlahti 0,24 0,38) ylärajan perusteella. Kilohailin TAC Suomi kannattaa kilohailin TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY-vaihteluvälin (0,19 0,27) suuntaisesti siten, että se voidaan saavuttaa vuonna Turskakantojen TAC:t Suomi kannattaa itäisen turskakannan TAC:in pienentämistä komission ehdotuksen mukaisesti. Itäisen turskakannan tilasta ei ole voitu tehdä analyyttistä arvioita eikä ICES ole voinut suositella kalastuskuolevuuden vaihteluväliä kannalle. Suomi kannattaa läntisen turskakannan TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY-vaihteluvälin (0,13 0,39) suuntaisesti siten, että se voidaan saavuttaa vuonna Yhteisymmärryksen saavuttamiseen tarvittava neuvotteluvara Lisäksi Suomi on valmis hyväksymään sellaisia neuvotteluprosessin aikana esille tulevia muutoksia komission ehdotukseen, jotka ovat MSY 2015/2020 tavoitteen, ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kalastuksen ja varovaisuusperiaatteen mukaisia sekä ovat tarpeen poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi neuvostossa. Tausta Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES antoi (läntiselle turskalle päivitetty ) suosituksensa vuoden 2016 TAC:sta Itämeren kalakannoille. ICES:n suositukset muodostavat perustan komission ehdotukselle vuoden 2016 kalastusmahdollisuuksista Itämerellä. Komission TAC ehdotukset Kalakanta EU TAC 2015 Komission ehdotus Muutos % Pohjanlahden silakka tonnia tonnia a - 34,8 % Pääalt. ja Suomenl. silakka tonnia tonnia + 8,6 % Riianlahden silakka tonnia tonnia - 21 % Läntinen silakka tonnia tonnia + 11,6 % Kilohaili tonnia tonnia - 13,7 %

8 8(30) Pääaltaan/Pohjanlahd. lohi lohta lohta b + 10,3 % Suomenlahden lohi lohta lohta c - 25,3 % Itäinen turska tonnia tonnia - 20 % Läntinen turska tonnia Ei vielä ehdotusta Punakampela tonnia tonnia + 18,3 % a Pohjanlahden silakan TAC muodostuu Selkämerelle suositetusta tonnista ja Perämerelle suositetusta tonnista. b Suositukseen sisältyy arvio vuoden 2014 mukaisista ei-toivotuista, raportoimattomista ja väärinraportoiduista saaliista. Ei-toivottu saalis koostuu hylkeen vahingoittamasta kalasta (8 100 lohta) ja alamittaisesta kalasta (3 500 lohta), josta ensin mainittu tulee vähentää TAC:sta ja viimeksi mainittu lisätä TAC:iin. Lisäksi suositukseen sisältyy raportoimatonta (7 %) ja väärinraportoitua (6 %) saalista, jonka esiintymistä vuonna 2016 tulee harkita TAC:ia vahvistettaessa. Suosituksen haarukka on arvioista ja laskentatavasta riippuen siten lohta. c Suositukseen sisältyy arvio vuoden 2014 mukaisista ei-toivotuista ja raportoimattomista saaliista. Ei-toivottu saalis (10 %) (hylkeen vahingoittama tai alamittainen lohi) tulee ottaa huomioon vahvistettaessa TAC:ia poisheittokiellon mukaisesti. Lisäksi suositukseen sisältyy raportoimatonta saalista (7 %), jonka esiintymistä vuonna 2016 tulee harkita TAC:ia vahvistettaessa. Suosituksen haarukka on arvioista ja laskentatavasta riippuen siten lohta. Itämeren säädeltyjen kalakantojen tila EU:n yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun perusasetuksen 1380/2013 artiklassa 2 olevan tavoitteen mukaan kalakantoja tulisi hyödyntää kestävän enimmäistuoton MSY:n (Maximum Sustainable Yield) mukaisesti vuoteen 2015 mennessä ja asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien kalakantojen osalta. MSY määritellään ICES:n suosituksissa kalakannan kutukannan sekä kalakannan kalastuskuolevuuden perusteella. Kalakannan katsotaan olevan MSY tilassa, kun kutukanta on määriteltyä kokoa suurempi ja kalastuskuolevuus määriteltyä tasoa pienempi. ICES:n suositusten (MSYBtrigger ja Fmsy pistearvo) perusteella Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakkakanta sekä läntinen silakkakanta ovat molempien muuttujien osalta tavoitetilassa. Selkämeren silakkakannan tilaa koskeva analyyttinen arvio muuttui vuodesta 2014 siten, että kutukannan koko on tavoitetilassa, mutta sen kalastuskuolevuus on hieman MSY tasoa suurempi. Myös kilohailikannan ja Riianlahden silakkakannan kutukannan koot ovat tavoitetilassa, mutta niiden kalastuskuolevuus on MSY tasoa suurempi. ICES on myös antanut vaihteluvälejä MSY mukaiselle kalastuskuolevuudelle. Nämä tulevat sisältymään silakka-, kilohaili- ja turskakantoja koskevaan monivuotiseen suunnitelmaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus). Jatkossa neuvosto vahvistaa kalastusmahdollisuudet näiden vaihteluvälien perusteella siten, että MSY saavutetaan viimeistään vuonna Selkämeren silakkakantaa, Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakkakantaa sekä läntistä silakkakantaa hyödynnetään jo nyt ICES:n suosittelemien kalastuskuolevuuden vaihteluvälien mukaisesti. Selkämeren silakkakanta on korkeimmalla havaitulla tasolla ja myös silakkasaaliit Pohjanlahdella ovat viime vuosina olleet ennätyksellisiä. Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC ja Suomenlahden lohen TAC kattavat molemmat useita lohikantoja, joiden tila vaihtelee suuresti. Vahvimmat lohikannat ovat

9 9(30) Perämeren suuret lohikannat (Tornionjoki, Kalix, Pite, Åby, Byske, Ume/Vindel), jotka poikastuotannon perusteella ovat MSY tilassa tai lähellä sitä. Heikkoja lohikantoja ovat erityisesti Rickleån, Kågeälven ja Öreälven Pohjanlahdella ja monet kannat Itämeren pääaltaalla. Suomenlahden villit lohikannat (Viron lohijoet Keila, Vasalemma ja Kunda) ovat poikastuotannon perusteella osoittaneet elpymisen merkkejä. ICES määrittelee lohikantojen MSY tilaa vaelluspoikastuotannon perusteella. ICES tuo neuvossaan myös esille, että sekakantakalastus on uhka heikoille lohikannoille, erityisesti Itämeren pääaltaalla, jossa kaikki heikot lohikannat käyvät syönnöksellä. Näiden kantojen elvyttäminen edellyttää pitkäaikaisia toimia kuten kalastusrajoituksia jokisuissa ja jokialueilla, elinympäristöjen kunnostuksia ja vaellusesteiden poistamista. ICES toteaa lisäksi, että Suomenlahden alueella pääosa lohista ovat istutettuja. Lohenkalastus Suomenlahdella tulisi kohdentaa istutettuun loheen mm. hyödyntämällä eväleikkauksia. Suomen luonnonlohikantojen osalta voidaan todeta, että kesällä 2015 Tornionjokeen ja Simojokeen nousi luonnonvarakeskuksen lohilaskureiden havaintojen perusteella hyvin lohta, Tornionjokeen noin ja Simojokeen noin lohta. Lohimäärät vastaavat vuosien 2012 ja 2013 tasoa. Vuonna 2014 havaittiin ennätyksellinen n lohen nousu Tornionjokeen. Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC:n osalta komissio on perustanut ehdotuksensa ICES:n neuvoon lohesta, josta se Venäjän osuutena on vähentänyt lohta (1,8 %) ja ICES:n arvio (n lohta) hylkeiden vahingoittamista kaloista, joita purkamisvelvoitteesta riippumatta ei lasketa kiintiöihin eikä näin ollen oteta huomioon TAC:n tasossa. Näin on päädytty ehdotettuun TAC:iin lohta. Suomenlahden lohen TAC:n osalta komissio on perustanut ehdotuksensa ICES:n suositukseen siitä, että pyyntiponnistusta alueella ei lisättäisi ja että TAC perustuisi istutetun kalan määrään. Suositellusta lohesta on vähennetty Venäjän osuutena (9,3 % = lohta) sekä ICES:n arvio (n. 679 lohta) hylkeiden vahingoittamista kaloista. Näin on päädytty ehdotettuun TAC:iin lohta. Meritaimenen osalta EU:ssa ei tehdä päätöksiä TAC:sta. ICES toteaa kuitenkin meritaimenta koskevassa neuvossaan, että meritaimenen kohdennettua kalastusta ja joutumista sivusaaliiksi muussa kalastuksessa tulisi vähentää Pohjanlahdella ja eteläisellä Itämerellä villien meritaimenkantojen suojelemiseksi. Lisäksi on tarpeen kunnostaa meritaimenen elinympäristöjä ja poistaa vaellusesteitä. ICES toteaa, että se ei voi antaa analyyttistä arviota itäisen turskakannan tilasta. Tästä syystä ICES antaa varovaisuusperiaatteeseen perustuvan suosituksen kiintiön pienentämisestä. Läntinen turskakanta ei ole MSY tavoitteen mukainen, kalastuskuolevuus on liian korkea ja kutukanta liian pieni. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvosto päättää EU:n kalastusmahdollisuuksista, SEUT 43 artiklan 3 kohta. Käsittely Euroopan parlamentissa

10 Kansallinen valmistelu 10(30) Eduskuntakäsittely Kalastusjaosto (EU17) ja Valtioneuvoston selvitys E 43/2015 vp ja siitä annetut maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto (MmVL42015 vp) ja ympäristövaliokunnan lausunto (YmVL 4/2015 vp) sekä suuren valiokunnan päätös (SuVEK 51/2015 vp). Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnossa todetaan, että se yhtyy jäljempänä esitetyin täydennyksin valtioneuvoston kantaan: Valiokunta painottaa sitä, että pääaltaan ja Pohjanlahden kiintiötä koskevissa neuvotteluissa tulee aktiivisesti pyrkiä yhdessä Ruotsin kanssa pitämään kiintiö nykyisellä tasolla, eikä komission ehdotusta kiintiön nostosta tule hyväksyä. Valiokunta toteaa, että ICES:n neuvonannon mukaan lohenkalastusta pääaltaalla ja Pohjanlahdella ei tule lisätä. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä pitää kiinni ICES:n tieteellisten neuvojen noudattamisesta ja korostaa sitä, ettei Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiötä tulee nostaa vuoden 2015 tasosta. Valiokunta pitää todennäköisenä, että raportoimattoman, väärin raportoidun ja eitoivotun lohisaaliin määrä pysyy ensi vuonna suunnilleen nykyisellä tasolla, mikä tulee ehdottomasti ottaa huomioon ensi vuoden lohikiintiötä määritettäessä. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Ruotsin kanssa tehdään kiintiöitä asetettaessa tiivistä yhteistyötä, koska Suomessa ja Ruotsissa sijaitsee suurin osa Itämeren suuremmista lohijoista ja alueen merkittävin lohijoki Tornionjoki on valtioiden välinen rajajoki. Myös kutuvaltioperiaatteen soveltamista tulee edelleen pitkällä tähtäimellä edistää EU:n kalastuspolitiikassa. Suomen ja Ruotsin tulee jatkossa pyrkiä lohikantojen elvyttämisessä ja kalastuksen säätelyssä mahdollisimman yhdenmukaisiin kestävän kalastuksen ratkaisuihin, jotta koko Itämerellä saavutetaan nykyistä elinvoimaisemmat luonnonlohikannat. Valiokunta korostaa myös sitä, että yhteinen lohipolitiikan tavoitteenasettelu ja samantyyppinen kalastuksen säätely edistävät huomattavasti Ruotsin ja Suomen vaikutusmahdollisuuksia Itämerta koskevien EU:n yhteisen kalastuspolitiikan päätösten valmistelussa. Myös Viron kanssa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä lohikiintiöitä koskevassa kannanmuodostuksessa. Valiokunta korostaa sitä, että Suomenlahdella lohenkalastus tulee jatkossa kohdistaa istutettuun loheen hyödyntämällä eväleikkauksia, jotka tulee pikaisesti saada kattaviksi. Täten voidaan tukea Kymijoelle palautettavan luontaisesti lisääntyvän lohikannan vahvistamista. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomenlahden lohikiintiöt asetetaan pitkällä aikavälillä sellaisiksi, että ne vastaavat nykyistä paremmin tieteellistä neuvoa. Viime vuosina kiintiö on ollut huomattavasti suurempi kuin tieteellisen neuvonannon mukainen suositus. Valiokunta korostaa sitä, että nykyinen epätyydyttävä tilanne Suomenlahden lohikiintiön osalta tulee pyrkiä ratkaisemaan mahdollisimman pikaisesti. Valiokunta pitää välttämättömänä jatkaa ensi vuoden lohikiintiöitä koskevissa EU:n neuvotteluissa aktiivisesti ja pitkäjänteisesti keskusteluja siitä, miten voidaan vähentää sekakantakalastuksen vahingollisia vaikutuksia heikkoihin ja elvytettäviin lohikantoihin esimerkiksi lyhentämällä merkittävästi ajosiimakalastuskautta eteläisellä Itämerellä. Vaelluskalakantojen elvyttäminen edellyttää kalastuksensäätelyn ohella kalateiden rakentamista ja

11 11(30) vesistökunnostuksia. Valiokunta korostaa myös, että Itämeren heikossa tilassa oleville lohikannoille tarvitaan jatkossa jokikohtaiset elvytyssuunnitelmat. Valiokunta painottaa myös tarvetta parantaa virkistys- ja kotitarvekalastuksen lohisaaliiden raportointia koko Itämeren alueella. Erityisesti tarvitaan lisää tietoa eteläisen Itämeren lohenuistelun saaliista sekä tämän kalastuksen mahdollisista vaikutuksista lohikantoihin. Myös Suomessa tulee kehittää nykyistä kattavampi, mutta yksinkertainen ja kustannustehokas virkistys- ja kotitarvekalastuksen saalisraportointijärjestelmä sekä merelle että jokialueille. Hylkeiden jatkuvan runsastumisen myötä myös hylkeiden aiheuttamat vahingot lohenkalastukselle sekä saalis- että pyydystappioina ovat lisääntyneet. Valiokunta pitää tärkeänä hylkeiden metsästyksen tehostamista sekä myös kokonaan uusien keinojen kehittämistä tehostamaan kannanhoitoa. Valiokunta katsoo, että Itämeren turskakantojen elvyttäminen vaatii pikaisia toimenpiteitä. Valiokunta pitää tärkeänä, että syyt turskakantojen heikentyneeseen tilaan selvitetään tarkemmin, ja pikaisesti harkitaan tarvetta kalastussäännösten muutoksiin sekä tarkastellaan turskan monivuotisen hoitosuunnitelman muuttamistarvetta. Valtioneuvosto kannattaa suurimman sallitun saaliin vahvistamista ICES:n neuvon ja monivuotisen suunnitelman mukaisen kalastuskuolevuuden MSYvaihteluvälin (Selkämeren silakka 0,11 0,18) ylärajan mukaisesti siten, että suurin sallittu saalis olisi tonnia, mikä merkitsisi 24 prosentin vähennystä kuluvan vuoden kiintiöön verrattuna. Valiokunta pitää esitettyä lähestymistapaa asianmukaisena. Valiokunta korostaa lopuksi tarvetta Itämeren kalakantojen saaliskiintiötasojen parempaan ennustettavuuteen. Valiokunta painottaa erityisesti sitä, että kalakantaarvioiden laadun jatkuvaan kehittämiseen ja parantamiseen on kiinnitettävä huomiota. Ympäristövaliokunnassa todetaan, että se yhtyy jäljempänä esitetyin täydennyksin valtioneuvoston kantaan: Valiokunta pitää välttämättömänä jatkaa ensi vuoden lohikiintiöitä koskevien neuvottelujen yhteydessä aktiivisesti keskusteluja siitä, miten voidaan vähentää sekakantakalastuksen vahingollisia vaikutuksia heikkoihin ja elvytettäviin lohikantoihin. Tavoitteena tulee olla esimerkiksi ajosiimakalastuskauden lyhentäminen eteläisellä Itämerellä. Valiokunta pitää tärkeänä valtioneuvoston vuonna 2014 hyväksymässä kansallisessa lohi- ja meritaimenstrategiassa asetettua tavoitetta kasvattaa jäljellä olevien luonnonvaraisten lohikantojen kutunousua säätelemällä kalastusta riittävän tehokkaasti ja pitkäjänteisesti siten, että saavutetaan korkea pysyvä emolohimäärä. Valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymän kansallisen kalatiestrategian mukaan vaelluskalojen kestävän käytön ja hoidon varmistaminen sekä kalojen kulun turvaaminen edellyttää tehokkaita kalastuksensäätelytoimenpiteitä sekä muita toimenpiteitä. Valiokunta pitää näiden lähtökohtien huomioimista tärkeänä Itämeren lohen kalastuskiintiöitä asetettaessa. Lohikantojen elvyttäminen edellyttää tehokkaan kalastuksensäätelyn ohella kalateiden rakentamista ja virtavesien vesistökunnostuksia sekä veden hyvästä laadusta huolehtimista. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että jatkossa pyritään osin muuttamaan istutusvelvoitteita suunnitelmallisesti kalatievelvoitteiksi. Tutkimustulokset osoittavat, että lohikannan palauttamiseen on hyvät mahdollisuudet silloin, jos syönnös- ja kutuvaelluksen kalastusta vähennetään

12 12(30) nykyisestä tasosta kauttaaltaan ja samalla kalojen vaellus joessa ylä- ja alavirtaan pystytään aikaansaamaan kohtuullisin pienin tappioin. Valiokunta toteaa, että Itämeren heikommassa tilassa oleville lohikannoille tarvitaan jatkossa tarkemmat jokikohtaiset elvytyssuunnitelmat. Valiokunta huomauttaa, että Itämeren lohen luontaisen poikastuotannon kasvattaminen erityisesti sekakantakalastuksen säätelyllä sekä muilla kantojen hoitotoimilla nykyistä suuremmaksi edistää pitkällä tähtäimellä kantojen elpymistä ja parantaa kalastusmahdollisuuksia koko Itämeren mittakaavassa. ICES:n neuvonannossa todetaan, ettei lohenkalastusta pääaltaalla ja Pohjanlahdella tule lisätä. Valiokunta pitää erittäin keskeisenä pitää neuvotteluissa kiinni ICES:n tieteellisten neuvojen noudattamisesta myös tältä osin. Valiokunta pitää todennäköisenä, että raportoimattoman, väärin raportoidun ja ei-toivotun lohisaaliin määrä pysyy ensi vuonna suunnilleen nykyisellä tasolla, mikä tulee ottaa huomioon ensi vuoden lohikiintiötä määritettäessä. Valiokunta korostaa, että pääaltaan ja Pohjanlahden kiintiötä koskevissa neuvotteluissa tulee aktiivisesti pyrkiä yhdessä Ruotsin ja Viron kanssa yhteistyössä pitämään vuoden 2016 kiintiö nykyisellä tasolla, eikä komission esitystä kiintiön nostosta tule sellaisenaan hyväksyä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomenlahden lohikiintiöt asetetaan tulevaisuudessa vastaamaan nykyistä paremmin ICES:n tieteellistä neuvoa ja todellisia saalismääriä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomenlahden lohikiintiöillä mahdollistetaan jatkossa istutettujen kalojen rannikkopyynti, mutta turvataan riittävä lohen nousu Kymijokeen. Tulevaisuudessa Suomenlahdella tulee kohdistaa lohen ammattikalastus eväleikattuihin istutuslohiin ja vapauttaa luonnonkalat asianmukaisella tavalla rysistä. Tämä edellyttää kaikkien istutettujen lohien eväleikkaamista jatkossa, jotta luonnonkalat ja istutetut kalat voidaan varmuudella erottaa toisistaan. Valiokunta painottaa myös tarvetta parantaa virkistys- ja kotitarvekalastuksen lohisaaliiden raportointia koko Itämeren alueella. Myös Suomessa tulee kehittää nykyistä kattavampi kustannustehokas virkistys- ja kotitarvekalastuksen saalisraportointijärjestelmä sekä meri- että jokialueille. Valiokunta katsoo, että Itämeren turskakantojen elvyttäminen vaatii pikaisia toimenpiteitä. Valiokunta pitää tärkeänä, että syyt turskakantojen heikentyneeseen tilaan selvitetään tarkemmin, ja harkitaan samalla pikaisesti tarve kalastussäännösten muutoksiin sekä tarkastellaan myös turskan monivuotisen hoitosuunnitelman muuttamistarvetta. Suuren valiokunnan pöytäkirjassa SuVP 26/2015 vp todetaan, että: Valiokunta hyväksyi eduskunnan kannan SuVEK 51/2015 vp: Valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien lausuntojen mukaisesti valtioneuvoston kantaan. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema TAC:ien vahvistaminen neuvoston toimesta ei vaikuta kansalliseen lainsäädäntöön. Kalastuselinkeinon ohjaus kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 1144/1991 mukaan Ahvenanmaan toimivaltaan. Ahvenanmaan maakunnan hallitus on kalastusjaoston (EU 17) jäsen. Taloudelliset vaikutukset

13 13(30) Komission ehdotuksen ja Suomenkin tavoitteiden toteutuminen TAC:na pienentäisi Suomen silakan yhteenlasketut kalastusmahdollisuudet. Myös kilohailikiintiö pienenisi hieman nykyisestään. Kuluvan vuoden silakan ja kilohailin kalastusmahdollisuudet eivät Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahden avomerellä ole riittäneet ja kalastusta on jouduttu rajoittamaan merkittävästi. Voidaan kuitenkin arvioida, että Saaristomerellä ja Suomenlahden rannikkovesissä silakkaa troolaavien kalastusyritysten toimintamahdollisuudet paranisivat kuluvaan vuoteen verrattuna. Pienempi silakkakiintiö Pohjanlahdella ei arvioida vaikuttavan kalastukseen, koska kuluvan vuoden kiintiö on tarvetta suurempi. Raaka-aineen tarjonta silakan jalostusyrityksille ja rehuksi sekä vientiin säilyisi suunnilleen nykyisellä tasolla. Turskakantojen kalastusmahdollisuuksien pienentyminen ei olennaisesti vaikuttaisi niitä hyödyntävien kalastusyritysten toimintamahdollisuuksiin, koska turskan alhainen hinta on heikentänyt kiinnostusta sen hyödyntämiseen. Suomen turskakiintiöitä ei vuonna 2015 toistaiseksi juuri ole hyödynnetty. Lohen kalastusmahdollisuuksien säilyminen suunnilleen nykytasollaan pitäisi myös niitä hyödyntävien ammattikalastajien toimintamahdollisuudet ennallaan ja edistäisi lohien nousua jokiin ja niissä harjoitettavaa vapaa-ajankalastusta ja kalastusmatkailuelinkeinoa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Itämeren jäsenvaltiot ovat BALTFISH:ssä kolmena edellisenä vuonna voineet päästä yhteisymmärrykseen tulevan vuoden TAC:sta lukuun ottamatta lohen TAC:eja. Itämeren pääaltaalla loheen kalastukseen osallistuvat jäsenvaltiot (Puola ja Tanska) ovat halunneet ylläpitää Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC:n tasoa tai puolustaneet komission ehdotusta, kun Suomi ja Ruotsi ovat halunneet noudattaa ICES:n tieteellistä suositusta siitä ja pienentää TAC:ia / ADD 1 PECHE 281, COM(2015) 413 Final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kalatalousneuvos Risto Lampinen, MMM/LVO, puh Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, MMM/LVO, puh EUTORI-tunnus EU/2015/1332 Liitteet Viite

14 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Lehtinen Heikki (30) Asia EU:n ja Norjan kahdenväliset kalastusneuvottelut koskien vuotta 2016, näkemysten vaihto Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Maatalous- ja kalastusneuvosto, näkemysten vaihto Suomi ottaa käytävän keskustelun tiedoksi. Neuvostossa käydään perinteinen näkemysten vaihto erityisesti puheenjohtajan laatimien kysymysten pohjalta koskien kalastusneuvotteluja Norjan kanssa vuodelle Vuosittain käytäviä kalastusneuvotteluja varten on neuvostossa käyty valmistelevia keskusteluja vuodesta 2007 lähtien. Puheenjohtajan tarkoituksena on kysymyksillä selvittää unionin lähestymistapaa ja näkemyksiä koskien unionin ja Norjan yhteisiä jaettuja kalakantoja sekä kartoittaa mahdollisuuksia tunnistaa sellaisia mahdollisesti Norjaa kiinnostavia kalakantoja joita voitaisiin neuvotteluissa käyttää vastavuoroisten kalastusmahdollisuuksien vaihdon välineenä. Kalastusneuvotteluissa koskien vuotta 2016 voidaan tunnistaa eräitä keskeisiä teemoja. Näitä ovat yhteisesti kalastettavia kalakantoja koskevat säätelytoimet, kuten TAC:n tason asettaminen ja muut kalastuksen järjestämistä koskevat seikat. Tällaisia kalakantoja ovat esimerkiksi Pohjanmeren turska, kolja, silli, makrilli ja sei sekä eräät Skagerrakin kalakannat kuten valkoturska, punakampela, silli ja kilohaili. Lisäksi viimeisimmän tieteellisen neuvon pohjalta keskustellaan mm. koljan ja sillin kalastuksen säätelystä. Muita keskustelun aiheita ovat mm. vastavuoroiset kalastusmahdollisuudet osapuolten vesillä sekä muut osapuolten yhteisiä intressejä koskevat asiat. Norjan kanssa käytävät kalastusneuvottelut ovat keskeisimmät Pohjois-Atlantilla käytävät kalastusneuvottelut. Nämä neuvottelut luovat pohjaa unionin monenkeskisille ja kahdenvälisille kalastusneuvotteluille muiden kumppaneiden kanssa.

15 15(30) Norjan kanssa käytävät neuvottelut ovat perinteisesti olleet vaikeita. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu EU Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 12468/15 PECHE /15 PECHE 290 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Heikki Lehtinen MMM/LVO, Liitteet Viite

16 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Ruuskanen Ritva (30) Asia (Mahd.) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä, kasvien lisäysaineistoa ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi (virallista valvontaa koskeva asetus) Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus U 38/2013 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Puheenjohtajavaltion tarkoituksena on pidettävässä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa saada mahdollisesti ehdotuksesta hyväksyttyä yleisnäkemys ja antaa puheenjohtajavaltiolle valtuudet aloittaa kolmikantaneuvottelut Euroopan parlamentin kanssa. Vielä ei tiedetä, käsitelläänkö ehdotusta neuvoston kokouksessa ja jos käsitellään niin, minkä asiakirjojen pohjalta. Ehdotusta käsitellään ennen maatalous- ja kalastusneuvoston kokousta vielä Coreper I:n kokouksessa Aikaisemmat käsittelyvaiheet: Ehdotusta on käsitelty useissa neuvoston työryhmän kokouksissa kesästä 2013 lähtien, viimeisin Attaseoiden työryhmä 29.5., 2.6., 5.6., 14.6., 4.9., ja Coreper I 22.7., ja Maatalous- ja kalastusneuvosto , ja Suomi ei ole valmis hyväksymään yleisnäkemystä ehdotuksesta sellaisena kuin se on puheenjohtajavaltion laatimassa Coreper I:n pidetyssä kokouksessa esillä olleessa kompromissiehdotuksessa (asiakirjat 12539/15 + ADD 1-5). Suomi voi kuitenkin hyväksyä yleisnäkemyksen, jos asetusehdotuksen lihantarkastuksesta perittäviä maksuja koskevia säännöksiä (asiakirja 12539/15 ADD 3) muutetaan siten, että ne mahdollistavat maksujen määräämisen myös minimimaksujen ja todellisten kustannusten välille. Suomi pitää tärkeänä kansallisen joustavuuden säilyttämistä valvonnan maksullisuudesta päätettäessä.

17 Pääasiallinen sisältö 17(30) Suomi tukee asetusehdotuksen periaatetta virallisen valvonnan maksullisuudesta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä on riittävät resurssit virallisen valvonnan ja asetuksessa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Valvonnan maksullisuudella on vaikutusta sekä toimijoihin että viranomaisiin. Suomi pitää tärkeänä läheisyysperiaatteen soveltamista valvontamaksujen määräytymisessä. Voimassa olevan valvonta-asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukainen mahdollisuus kerätä maksuja joustavasti minimimaksujen lisäksi tulee säilyttää. Puheenjohtajavaltion kompromissiehdotuksen mukaan (asiakirja 12539/15 ADD 3 77 artikla) lihantarkastuksen valvontamaksut pitäisi määrätä joko todellisten kustannusten mukaan tai periä asetuksen liitteessä mainitut maksut. Suomi pitää tärkeänä, että erityisesti pienten toimijoiden osalta lihantarkastus- ja valvontamaksujen kustannusvastaavuudesta voidaan poiketa siten, että kuitenkin peritään vähintään asetusehdotuksessa säädetyt minimimaksut. Tällä varmistettaisiin, etteivät maksut muodostu esteeksi toiminnan harjoittamiselle. Suomi on valmis jatkamaan keskustelua asetusehdotuksen sisällöstä ja on lisäksi valmis tarkastelemaan maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa mahdollisesti esille tulevia muita kuin puheenjohtajavaltion kompromissiehdotuksessa (asiakirjat 12539/15 + ADD 1-5 mainittuja ehdotuksia), jotta asetusehdotuksen käsittelyssä edettäisiin. Virallista valvontaa koskevan asetuksen tavoitteena on yhtenäistää maatalouselintarvikeketjun virallista valvontaa ja toimivaltaisen viranomaisen vaatimuksia. Virallista valvontaa koskevan asetuksen soveltamisala laajenee voimassa olevaan virallista valvontaa koskevaan asetukseen (EY) N:o 882/2004 verrattuna. Komission alkuperäisen ehdotuksen soveltamisalasta on neuvoston työryhmäkäsittelyn aikana poistettu kasvien lisäysaineisto, kasvinsuojeluaineiden ruiskujen testaus ja GMO:n soveltamisalaa on rajattu. Eläinlääkärin rooli valvonnassa Eläinlääkärillä on ollut perinteisesti vahva rooli elävien eläinten ja eläinperäisten tuotteiden valvonnassa tuotannossa ja tuonnissa (asetus (EY) No 882/2004, asetus (EY) No 854/2004, direktiivi 91/496/ETY ja direktiivi 97/78/EY). Komission alkuperäisessä ehdotuksessa, jolla kumotaan em. kaksi asetusta ja direktiivit, eläinlääkärin roolia ehdotettiin muutettavaksi siten, että virallista valvontaa voisi tehdä muunkin koulutuksen omaava henkilö kuin virallinen eläinlääkäri. Joissain tapauksissa virallisen valvonnan toimet suoritettaisiin edelleen virallisen eläinlääkärin valvonnassa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä mahdollisuutta, että tarkastukset tekisi eläinlääkäri kuten tähänkin asti. Puheenjohtajavaltion kompromissiehdotuksessa eläinlääkärin roolia on jäsennelty enemmän kuin komission alkuperäisessä ehdotuksessa. Jäsenvaltiot ovat kuitenkin jakautuneet sen suhteen, millainen rooli eläinlääkärillä tulisi olla virallisessa valvonnassa. Eläinlääkärin roolista valvonnassa on kuitenkin päästy ratkaisuun, ainakin määräenemmistöllä. Kompromissiehdotuksen (asiakirja 12539/15 ADD 2) 15 artiklaan sisältyy uutena mahdollisuus käyttää virallista avustajaa ante-mortem-tarkastusten esivalinnassa. Lisäksi mahdollisuutta käyttää toimijan edustajaa apuna ante-mortem-, post-mortem- ja laitostarkastuksissa on kavennettu.

18 Maksut 18(30) Komission alkuperäisessä ehdotuksessa maatalous-elintarvikeketjun virallisen valvonnan maksuihin ehdotettiin merkittävää harmonoinnin lisäämistä. Harmonoitujen maksujen määrä on kuitenkin supistunut neuvoston työryhmäkäsittelyn aikana. Tätä eivät kuitenkaan aivan kaikki jäsenvaltiot tue. Harmonoitujen maksujen katsotaan aiheuttavan hallinnollista taakkaa johtuen niihin liittyvistä velvoitteista ja laskennan yhteensopimattomuudesta kansallisten laskentaperusteiden kanssa. Jäsenvaltiot myös tukevat eri tavalla valvontaa ja jäsenvaltioilla on eri prioriteetteja sen suhteen, mille valvontatoimille halutaan poikkeus harmonoituihin maksuihin. Jäsenvaltiot ovat olleet jakautuneita kolmeen ryhmään: 1) nykytilan kannattajiin, 2) harmonoinnin kannattajiin ja 3) läheisyysperiaatteen kannattajiin. Maksuihin on alkanut löytyä yhteisymmärrystä ja kompromissiehdotuksessa on mukana kaikkien hyväksymät pakolliset maksut. Viimeisimpänä on löytynyt yhteisymmärrystä lihantarkastuksen maksujen lisäämisestä pakollisten maksujen piiriin ja tämä on mukana kompromissiehdotuksessa (asiakirjat 12539/15 ADD 3 ja ADD 5). Lihantarkastusmaksut ovat tässä kompromissiehdotuksessa kuitenkin kiinteinä tai kustannusvastaavina maksuina toisin kuin eräissä aiemmissa kompromissiehdotuksen versioissa, joissa kiinteät maksut ovat olleet minimimaksuja vastaavia. Coreper I:n kokouksessa ei päästy ratkaisuun lihantarkastusta koskevien maksujen määräytymistä koskevista säännöksistä ja osa jäsenvaltioista piti yleisesti maksujen harmonointia riittämättömänä eikä puheenjohtajavaltio siten saanut valtuutta aloittaa epävirallisia kolmikantaneuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa. GMO:t Myös siitä, miten asetusehdotusta sovelletaan geenimuunneltuihin organismeihin (asiakirja 12539/15 ADD 2) on ollut paljon keskustelua ja jäsenvaltiot ovat halunneet rajata voimakkaasti komission alkuperäistä ehdotusta, joka olisi kattanut kaikki geenimuunnellut organismit. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklat 43(2), 114 ja 168(4)(b) - Euroopan parlamentti: tavallinen lainsäätämisjärjestys - neuvosto: määräenemmistö Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Euroopan parlamentti hyväksyi ehdotuksesta ensimmäisen käsittelyn mietinnön täysistunnossaan Maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksen käsittelyä varten perustama Ad hoc - työryhmä, jossa ovat edustajat mm. eri ministeriöistä, alaisesta hallinnosta ja sidosryhmistä

19 Eduskuntakäsittely 19(30) Maatalous- ja elintarvikejaosto 6.6. ja sekä 4.6. ja sekä Metsäjaosto (kirjallinen menettely). EU-ministerivaliokunta sekä (kirjallinen menettely) ja sekä Valtioneuvoston kirjelmä (U 38/2013 vp). Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto (25/2013 vp). Suuri valiokunta sekä ja sekä Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asetusehdotus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Siltä osin kuin tarvitaan kansallista täytäntöönpanoa, tapahtuu se usean eri maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lain nojalla. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1997) mukaan toimivalta jakaantuu maakunnan ja valtakunnan kesken. Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella on vaikutuksia virallisen valvonnan järjestelmään etenkin uusien sektorien (kasvinterveys, kasvinsuojeluaineet, GMO:t, nimisuoja-asiat, osa luomusta) ja tuontivalvonnan osalta. Asetuksesta on neuvoston työryhmäkäsittelyjen aikana pyritty karsimaan merkittävimpiä uusia hallinnollisia kustannuksia aiheuttavia vaatimuksia. Uuteen järjestelmään siirtyminen lisännee kuitenkin viranomaisten hallinnollisia kustannuksia. Yleisesti asetus edellyttää valvonnan riittävää resursointia. Osa säännöksistä annetaan myöhemmin delegoituina säädöksinä tai täytäntöönpanosäädöksinä, jolloin valvonnan kokonaiskuva ja vaadittavat resurssit selviävät tarkemmin. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Porot ja mukautukset, 15 artiklan 6(f) kohta Puheenjohtajavaltion kompromissiehdotuksessa (asiakirja 12539/15 ADD 2) on otettu huomioon mahdollisuus poikkeuksille porotaloudessa. Tämä poikkeusmahdollisuus on erityisen tärkeä Suomelle, mutta annettavan delegoidun säädöksen sisällöstä on epävarmuutta. Tällä hetkellä Suomella on kansallinen poroja koskeva mukautus, mikä perustuu nyt käsiteltävänä olevalla asetuksella kumottavaan asetukseen (EY) N:o 854/2004. Jos asia nousee pidettävässä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa esille, Suomi korostaa edelleen, että asetuksen (EY) N:o 854/2004 kansallisten mukautusten säilyminen voimassa tulisi varmistaa uudessa valvonta-asetuksessa. Suomi on tehnyt tästä useita ehdotuksia. Suomi esitti Coreper I:n kokouksessa kysymyksen kansallisten mukautusten säilymisestä voimassa. Tähän kysymykseen ei kuitenkaan ole saatu selvitystä komissiosta tai neuvoston lakipalvelusta.

20 20(30) Maksut Suomessa valtioneuvoston kanta (U 38/2013 vp) on ollut, että valvonnan maksullisuuden osalta tuetaan kansallisen joustavuuden säilyttämistä. Eduskunta on tukenut valtioneuvoston kantaa. Asiakirjat KOM(2013) 265 lopullinen 12539/15 AGRI 499 AGRILEG 180 VETER 74 PHYTOSAN 46 ANIMAUX 46 SAN 308 DENLEG 125 SEMENCES 20 CODEC ADD 1-5 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosasto, apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen, puh lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen, puh neuvotteleva virkamies Berit Korpilo, puh erityisasiantuntija Johanna Nykyri, puh hallitusneuvos Ritva Ruuskanen, puh EUTORI-tunnus EU/2013/0984 Liitteet Viite

21 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Vainio-Mattila Birgitta JULKINEN 21(30) Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto/kohti ilmastoystävällistä maataloutta Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Luxemburgin puheenjohtajakauden epävirallisen maatalousministerikokouksen aiheena piti olla Kohti ilmastoälykästä maataloutta ( Towards climate-smart agriculture ), mutta pj-valtio vaihtoi aiheen juuri ennen kokousta. Pj-valtio lupasi, että asiaan palataan lokakuun neuvostossa, jossa se on nyt asialistalla. Pj- valtio laati aiheesta taustamuistion jo epävirallista maatalousneuvostoa varten. Sama taustamuistio täydennetty kysymyksillä toimitettiin jäsenvaltioille Maatalouden ilmastoystävällisyys on aiheena tärkeä ja ajankohtainen. On erittäin hyvä, että maatalouden ilmastoasioista keskustellaan maatalousministereiden kesken. Suomi toivoo, että lähitulevaisuuden maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa on mahdollisuus keskustella myös EU 2030 ilmasto- ja energiapaketin maatalouteen ja maankäyttöön liittyvistä osista, vaikka varsinainen ilmasto- ja energiapaketin valmistelu tapahtuu ympäristö- ja energianeuvostoissa. Kasvihuonekaasupäästöjen nykyinen raportointitapa kansainvälisessä ilmastosopimuksessa ei kannusta kokonaisvaltaiseen päästöjen ja poistumien tarkasteluun maatalouden toimialalla. Maatalouden raportointi on jaettu maataloussektorin, LULUCF- sektorin ja energiasektorin välille. Pohdittaessa maatalouden kokonaispäästövähennyspotentiaalia on muistettava, että päästövähennysten vaikutus ulottuu kolmelle raportointisektorille. Yksittäistä tehokasta keinoa maatalouden päästöjen vähentämiseksi ei ole, vaan kokonaisvähennys on koottava useista pienistä osista. Vähennyskeinojen tulee olla toteuttamiskelpoisia ja kustannustehokkaita saavutettavaan päästövähennykseen nähden. Tavoitteena on vähentää nettopäästöjä suhteessa tuotettuun yksikköön (viljakilo, lihakilo, maitolitra) tarkastellen kokonaisvaltaisesti koko tuotantoprosessia alkaen lannoitteiden valmistuksesta päätyen kuluttajien lautaselle ja jätteiden käsittelyyn. Maataloudessa on hankala erottaa toisistaan suoraan vain hillitsemiseen tai sopeutumiseen liittyviä toimia, joten erityisesti tulisi kannustaa toimia, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja siihen sopeutua samanaikaisesti. Useimmilla toimilla on sekä hillintään että sopeutumiseen liittyviä vaikutuksia. Koska ilmastonmuutos on jo

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat. Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00589 LVO Bondestam Orian 08.09.2016 Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00371 LVO Bondestam Orian 01.06.2017 Asia Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:in suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille Kokous

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 23.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016 vp

Lisätiedot

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM2013-00736 LVO Bondestam Orian 27.09.2013 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä

Lisätiedot

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti) WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 5.9.2016 VIITE: ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ KOMISSION EHDOTUKSESTA ERÄIDEN

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous 27.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016

Lisätiedot

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018 1 (5) Ympäristövaliokunta Suomen kanta kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES suosituksiin Itämeren vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista Asiantuntijakuuleminen 6.6.2017 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.7.2014 COM(2014) 454 final 2014/0211 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2016 COM(2016) 123 final 2016/0068 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Lehtinen Heikki Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Lehtinen Heikki Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00289 LVO Lehtinen Heikki 09.05.2017 Asia Komission ehdotus asetukseksi Itämeren lohikannan ja kyseistä kantaa hyödyntävien kalastuksien monivuotisesta

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi 22.9.2016 Luke 1956/00 00 02 00/2016 Eduskunta Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite: Ympäristövaliokunnan kutsu 9.9.2016 Asia: E 82 /2016 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 10.6.2015 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 30.5.2017 VIITE: ASIA: Kutsu asiantuntijakuulemiseen - E

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2017 COM(2017) 774 final 2017/0348 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta tiettyjä Itämeren silakkakantoja koskevien

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0001 (NLE) 5018/17 PECHE 1 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU,

Lisätiedot

11552/08 VHK/phk DG B III

11552/08 VHK/phk DG B III EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2008 (OR. fr) 11552/08 PECHE 187 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS asetusten (EY) N:o 2015/2006 ja (EY) N:o 40/2008 muuttamisesta eräiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.10.2015 COM(2015) 487 final 2015/0236 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 - näkökohtia 27.9.2016 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Kilohailikannan saalis, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI

8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0141 (COD) 8795/2/16 REV 2 ADD 1 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: AGRI 253 PHYTOSAN 10 AGRILEG 65 CODEC 634 PARLNAT

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

Tanskan, Saksan, Suomen, Liettuan, Latvian, Puolan, Viron ja Ruotsin lausuma turskan virkistyskalastuksesta

Tanskan, Saksan, Suomen, Liettuan, Latvian, Puolan, Viron ja Ruotsin lausuma turskan virkistyskalastuksesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2015 (OR. en, es, fr) Toimielinten välinen asia: 2015/0184 (NLE) 13404/15 ADD 1 PECHE 388 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Neuvoston asetus. neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Neuvoston asetus. neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.6.2014 COM(2014) 378 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Ehdotus Neuvoston asetus neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission ehdotus neuvoston asetukseksi

LIITTEET. asiakirjaan. Komission ehdotus neuvoston asetukseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.7.2016 COM(2016) 441 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan Komission ehdotus neuvoston asetukseksi asetusten (EU) 2016/72 ja (EU) 2015/2072 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2016 COM(2016) 241 final 2016/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

Lisätiedot

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille 5.6.2017 Luke 1795/00 00 02 00/2017 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi Viite: Maatalousvaliokunnan kutsu 31.5.2017 (E-kirje) Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Jari

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0285 (COD) 14028/14 ADD 1 PECHE 455 CODEC 1967 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 7. lokakuuta 2014 Vastaanottaja:

Lisätiedot

U 41/2014 vp. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

U 41/2014 vp. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo U 41/2014 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (asetus Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.8.2016 COM(2016) 545 final 2016/0260 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. elokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. elokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. elokuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0260 (NLE) 11813/16 PECHE 296 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 30. elokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.9.2015 COM(2015) 413 final 2015/0184 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0077(COD) Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0077(COD) Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kalatalousvaliokunta 16.10.2012 2012/0077(COD) TARKISTUKSET 19-31 Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496.385v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. helmikuuta 2018 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. helmikuuta 2018 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. helmikuuta 2018 (OR. en) 6015/18 AGRILEG 23 PHYTOSAN 4 SEMENCES 3 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 7. helmikuuta 2018 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Euroopan komission

Lisätiedot

Tenon kalastussopimusneuvottelut

Tenon kalastussopimusneuvottelut Tenon kalastussopimusneuvottelut Maa- ja metsätalousvaliokunta 25.9.2015 Pentti Lähteenoja, Heidi Aliranta, Tapio Hakaste Maa- ja metsätalousministeriö Kalastussopimusneuvottelut Norjan kanssa Nykyinen

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM2014-00231. LMA Saari Kari 08.04.2014 JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta

Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM2014-00231. LMA Saari Kari 08.04.2014 JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM2014-00231 LMA Saari Kari 08.04.2014 JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta Asia Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. lokakuuta 2016 (OR. en) 13167/16 AGRILEG 146 DENLEG 76 VETER 96 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 11. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D045714/03

Lisätiedot

15.6.2016 A8-0128/65 EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET * komission ehdotukseen ---------------------------------------------------------

15.6.2016 A8-0128/65 EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET * komission ehdotukseen --------------------------------------------------------- 15.6.2016 A8-0128/65 Tarkistus 65 Alain Cadec kalatalousvaliokunnan puolesta Mietintö A8-0128/2015 Jarosław Wałęsa Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia

Lisätiedot

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle Asia: Eduskunnan ympäristövaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen asiakirjaan Selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta, E 149/2011 vp, suullinen esittäminen

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Pohjanlahden silakkakiintiö (ICES osa-alueet 30 31)

Pohjanlahden silakkakiintiö (ICES osa-alueet 30 31) PÄÄTÖS Luonnos 1 (6) XX.12.2017 1855/04.02.03.00/2017 PÄÄTÖS SUOMEN VUODEN 2018 KALASTUSKIINTIÖIDEN JAKAMISESTA MANNER- SUOMEN JA AHVENANMAAN MAAKUNNAN KESKEN ASIA Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia E-KIRJE VNEUS VNEUS Kaila Heidi(VNK) Eduskunta Suuri valiokunta

Valtioneuvoston kanslia E-KIRJE VNEUS VNEUS Kaila Heidi(VNK) Eduskunta Suuri valiokunta Valtioneuvoston kanslia E-KIRJE VNEUS2013-00604 VNEUS Kaila Heidi(VNK) 03.09.2013 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Mayotten aseman muuttaminen Euroopan unioniin nähden/poikkeukset ja siirtymäkaudet

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2009 N:o 46 51. Laki. N:o 46

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2009 N:o 46 51. Laki. N:o 46 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2009 N:o 46 51 SISÄLLYS N:o Sivu 46 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta... 181 47 Laki lääkärin hyväksymisestä

Lisätiedot

14950/14 elv/vk/jk 1 DG G 2B

14950/14 elv/vk/jk 1 DG G 2B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0400 (CNS) 14950/14 SC 182 ECON 1002 SELVITYS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed.

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM BO Liinamaa Armi(VM) JULKINEN. Eduskunta Suuri valiokunta / Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM BO Liinamaa Armi(VM) JULKINEN. Eduskunta Suuri valiokunta / Valtiovarainvaliokunta Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2014-00746 BO Liinamaa Armi(VM) 13.11.2014 JULKINEN Eduskunta Suuri valiokunta / Valtiovarainvaliokunta Asia Komission ehdotus omien varojen päätöksen soveltamisasetuksen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. toukokuuta 2016 (OR. en) 8540/16 DENLEG 34 AGRI 222 SAN 162 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 29. huhtikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043783/02

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN

***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 17.1.2017 2013/0140(COD) ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN neuvoston ensimmäisen käsittelyn

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 465 final 2015/0222 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS kumppanuussopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjan mukaisten kalastusmahdollisuuksien jakamisesta FI FI 1. EHDOTUKSEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2017 COM(2017) 214 final 2017/0091 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry meän väylitten ja ihmisten puolesta Maa- ja metsätalousministeriö Turtola 19. syyskuuta 2014 kirjaamo@mmm.fi Viite : Valtioneuvoston E-kirje MMM2014-00855 Tornio-Muoniojokiseura

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.6.2013 COM(2013) 418 final 2013/0192 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen ympäristö-, maatalous- ja sosiaalipolitiikkaan sekä kansanterveyteen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015 RKTL:n työraportteja 2/214 Kalakantojen tila vuonna 213 sekä ennuste vuosille 214 ja 215 Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven Toimittajat: Jari Raitaniemi ja Kati Manninen Riista- ja

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.1.2012 KOM(2012) 21 lopullinen 2012/0013 (COD)C7-0042/12 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS turskakantoja ja turskakantoja hyödyntävää kalastustoimintaa koskevan

Lisätiedot

Osastopäällikkö, ylijohtaja Lasse Arvelan estyneenä ollessa

Osastopäällikkö, ylijohtaja Lasse Arvelan estyneenä ollessa Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2011-00546 VO Upola Minna(VM) 06.07.2011 Korjaus 5.7.2011 annettuu E-kirjeeseen (Eutori-tunnus VM2011-00526) Eduskunta Suuri valiokunta Viite Ks. E-kirje 5.7.2011 tunnus

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 VIITE: ASIA: Lausuntopyyntö E 149/2011 vp Selvitys hallituksen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt

Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt Orian Bondestam MMM/luonnonvaraosasto 1 Nykyinen säätely Silakan ja kilohailin kalastusta on säännönmukaisesti rajoitettu vuodesta 2001 alkaen

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET 19.11.2015 L 302/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/2072, annettu 17 päivänä marraskuuta 2015, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00374

Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00374 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00374 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 04.05.2015 Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto 11.5.2015 3. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta

Lisätiedot

1. Esityslistan hyväksyminen Liitteen I-kohtien hyväksyminen

1. Esityslistan hyväksyminen Liitteen I-kohtien hyväksyminen Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. syyskuuta 2016 (OR. en) 12545/16 OJ CRP1 31 ESITYSLISTAEHDOTUS Asia: PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEAN 2599. kokous (Coreper I) Päivä: 28. syyskuuta 2016 Aika: klo 9.30

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.9.2017 COM(2017) 483 final 2017/0221 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin ja Mauritiuksen tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja C(2014) 7551 final

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja C(2014) 7551 final Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. lokakuuta 2014 (OR. en) 14547/14 PECHE 484 DELACT 205 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 20. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

HE 103/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä marraskuuta 2016.

HE 103/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä marraskuuta 2016. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain

Lisätiedot

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158 YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Komission suositus neuvostolle Euroopan unionin osallistumisesta vuoden 1979 kaukokulkeutumissopimukseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.11.2013 COM(2013) 818 final 2013/0405 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 26. lokakuuta 2017 (OR. en) 2017/0190 (COD) PE-CONS 48/17 PECHE 340 CODEC 1416 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.9.2014 COM(2014) 547 final 2014/0253 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin ja Senegalin tasavallan välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.8.2017 COM(2017) 461 final 2017/0212 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat heikentyivät nopeasti 1900- luvun puolivälin

Lisätiedot

LIITTEET MMM , COM(2014) 530 final (paperikopioina suomeksi ja ruotsiksi)

LIITTEET MMM , COM(2014) 530 final (paperikopioina suomeksi ja ruotsiksi) Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM2014-00869 HSO Schulman Markus 11.09.2014 KÄYTTÖ RAJOITETTU perustuslaki 50 liitteenä olevien EUdokumenttien osalta Suuri valiokunta Asia Neuvoston päätös komission

Lisätiedot

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

1. Esityslistan hyväksyminen Liitteessä olevan I-kohdan hyväksyminen

1. Esityslistan hyväksyminen Liitteessä olevan I-kohdan hyväksyminen Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. lokakuuta 2017 (OR. en) 12978/17 OJ CRP1 34 ESITYSLISTAEHDOTUS Asia: PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEAN 2644. kokous (Coreper I) Päivä: 11. lokakuuta 2017 Aika: klo 9.30

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Kaupallisen kalastuksen rajoittamisen oikeusperusta

Kaupallisen kalastuksen rajoittamisen oikeusperusta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 23.11.2015 Orian Bondestam VALTIONEUVOSTON ASETUS SILAKAN JA KILOHAILIN TROOLIKALASTUKSEN RAJOITTAMISESTA SUOMENLAHDELLA JA ITÄMEREN PÄÄALTAALLA

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta E 149/2011 vp Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 16.3.2012 Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta

Lisätiedot