Suurelle valiokunnalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suurelle valiokunnalle"

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2011 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (yhteinen kalastuspolitiikka (ykp) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan puhemies on 9 päivänä syyskuuta 2011 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (yhteinen kalastuspolitiikka (ykp) (U 30/2011 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että maa- ja metsätalousvaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - kalastusneuvos Markku Aro, maa- ja metsätalousministeriö - kalastusmestari Lars Sundqvist, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) - tutkija Riku Varjopuro, Suomen ympäristökeskus (SYKE) - elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto - tilastopäällikkö Anssi Ahvonen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos - toimitusjohtaja Kim Jordas, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry - luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto ry - puheenjohtaja Jouko Ojanperä, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry - meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi - professori Hannu Lehtonen, Helsingin yliopisto - europarlamentaarikko Carl Haglund. Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet Lapin liitto Suomen Kalakauppiasliitto ry Suomen Kalankasvattajaliitto ry WWF Suomi Tornio-Muoniojokiseura ry. VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ Ehdotus Yleiset säännökset Pitkäaikaiset kestävät ympäristöedellytykset ovat EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (ykp) yleisiä tavoitteita kalastus- ja vesiviljelytoiminnalle. Pyrkimys kestävän enimmäistuoton tasolle unionin hyödyntämiä kalakantoja koskien voi kohentaa kalakantojen tilaa merkittävästi ja johtaa huomattaviin taloudellisiin ja sosiaalisiin pa- U 30/2011 vp Versio 2.0

2 rannuksiin. Tahattomien saaliiden väheneminen, saaliiden poisheittämisen lopettaminen ja meriekosysteemeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoiminen edistävät ympäristön hyvän tilan saavuttamista merialueilla meristrategian puitedirektiivin mukaisesti. Pääsy vesialueille Ehdotuksella säilytetään periaate ja säännökset yhtäläisestä pääsystä vesialueille. Komissio ehdottaa, että 12 meripeninkulman sisällä kalastamista koskevien nykyisten rajoitusten voimassaoloa jatketaan vuoteen Suomi ja Ruotsi ovat sallineet vastavuoroisesti pääsyn kalastamaan toistensa aluevesille neljän (4) mpk:n etäisyydelle perusviivoista. Täten pääsyn kalavesille ja -varoille, josta maiden kesken oli sovittu jo paljon ennen EU-jäsenyyttä, on tarkoitus jatkua muuttumattomana ykp-asetuksen liitteen mukaisesti vuosina Meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen Kalastusmahdollisuuksien pitäminen kestävinä on ykp:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta politiikan peruskysymys. Toimeenpanon välineitä ovat kalakantojen monivuotiset hoitosuunnitelmat. Niitä koskien olisi tarkoitus siirtyä kalastuskohtaisiin suunnitelmiin. Tämä tarkoittaisi useampaa kuin yhtä kalakantaa koskevia suunnitelmia silloin kuin nämä esiintyisivät saaliissa samanaikaisesti. Komissio on asetuksen valmistelun ajan painottanut voimakkaasti saaliiden poisheittämistä koskevan käytännön lopettamista ja tahattomien saaliiden vähentämistä pyydysten valikoivuutta ja kalastuskäytäntöjä kehittämällä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että otetaan käyttöön velvoite purkaa aluksista satamissa kaikki tiettyjen kantojen saaliit. Kalojen mereen heittäminen on tavallista, ja poisheitetyn saaliin osuus voi olla % alukseen nostetun kalan määrästä, joskus tätäkin enemmän. Eräissä tilanteissa saaliin heittäminen takaisin mereen on unionilainsäädännön määräämä pakko. Aluksella ei ole lupa pitää saaliita, jos ne muodostuvat alamittaisista kaloista tai kaloista, joita koskeva aluskohtainen taikka maakohtainen kiintiö on käytetty. Saaliita heitetään pois muistakin syistä. Eikaupalliset, sivusaaliina saadut lajit heitetään takaisin mereen ja pitkään kestäneen kalastusmatkan alkupäivien saaliita voidaan heittää pois, jos matkan loppupuolella saadaan suuria saaliita. Viimeksi pyydetty kala on paremman laatuista ja hintaista markkinoille. Ehdotuksessa esitetään myös kalavarojen teknisiä säilyttämistoimenpiteitä koskevat pääperiaatteet. Näitä ja monivuotisia suunnitelmia koskien komission tavoitteena on siirtyä pois yksityiskohtaisesta lainsäädännöstä. Komissio ehdottaa alueellistamista niin, että jäsenvaltiot voisivat toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisia säilyttämistoimia ja teknisiä toimenpiteitä luonnonvarojen säilyttämispolitiikan toimenpidevalikoimaa käyttäen. Komissio katsoo tämän lisäävän alueellista joustavuutta ja politiikan yksinkertaistumista. Ehdotus säilyttää jäsenmaiden toimivallan syrjimättömiin kalavarojen säilyttämistoimenpiteisiin aluevesillään (12 mpk:n sisäpuolella) sekä toteuttaa ainoastaan oman lippunsa alla purjehtiviin aluksiin sovellettavia toimenpiteitä. Näiden on tällöin oltava yhdenmukaisia ykp:n tavoitteiden kanssa ja oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin voimassa olevassa unionin lainsäädännössä säädetyt toimenpiteet. Mahdollisuudet hyödyntää luonnonvaroja Komissio ehdottaa käyttöön otettavaksi siirrettäviä kalastusoikeuksia koskevan järjestelmän. Vuonna 2014 otettaisiin käyttöön pakollinen, säänneltyjä kalakantoja koskeviin kalastusmahdollisuuksiin liittyvä, siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmä. Sitä sovellettaisiin kaikkiin aluksiin lukuun ottamatta passiivisia pyydyksiä käyttäviä alle 12-metrisiä aluksia. Jäsenmaan päätettävissä olisi, otettaisiinko järjestelmä käyttöön edellä sanottua laajemmin. Siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmä olisi perustettava viimeistään Jäsenvaltiot voivat säännellä siirrettäviä kalastusoikeuksia ja esim. ottaa käyttöön niitä koskevia maksuja. Pyyntioikeudet jaettaisiin lähtökohtai- 2

3 sesti vähintään 15 vuodeksi siirrettävien kalastusoikeuksien haltijoille. Nämä voisivat siirtää kalastusoikeuksia keskenään. Suhteellisen vakauden säilyttämiseksi kyseisten oikeuksien siirrettävyys voitaisiin rajata koskemaan saman valtion lipun alla purjehtivia aluksia. Jäsenvaltio voisi kuitenkin antaa luvan toiseen jäsenvaltioon tai toisesta jäsenvaltiosta suuntautuvaan siirrettävien kalastusoikeuksien siirtoon. Ehdotuksen taustalla ovat eräistä jäsenmaista saadut kokemukset siirrettävien kalastusoikeuksien käyttämisestä. Laivastot ovat kooltaan mukautuneet aikaisempaa paremmin ja tehokkaammin käytettävissä olevien pyyntimahdollisuuksien määrään, ts. ylikapasiteettiongelma on vähentynyt tai poistunut. Komissio katsoo, että edellä yleispiirteisesti kuvattu järjestely tulisi säätää pakolliseksi. Komission ehdottama järjestelmä jäsenmaan käytettävissä olevien yksittäisten kalastusmahdollisuuksien jakamisesta koskisi myös ei-kiintiöityjä merellisiä kalavaroja. Tätä ehdotuksen kohtaa ei esityksen perusteluissa kuitenkaan selosteta millään tavalla. Kalastuskapasiteetin hallinnointi Jäsenmaiden yleinen velvoite mukauttaa laivaston pyyntiteho kalastusmahdollisuuksien mukaiseksi säilyy ennallaan. Jäsenvaltiokohtaisesti määriteltäisiin kalastuskapasiteetin (vetoisuus ja koneteho) ylärajat. Komission käsitys on, että siirrettävät kalastusoikeudet nopeuttavat laivaston kapasiteetin vähennystä. Kalastuksen hoidon tieteellinen perusta Toimivan kalastuksenhoitojärjestelmän eräs edellytys on, että käytettävissä on luotettavia ja riittäviä tieteellisiä tietoja. Komission ehdotukseen sisältyy jäsenvaltioihin sovellettavia tietojen keräämistä, hallintaa ja käytettäväksi saattamista koskevia perussääntöjä ja -velvoitteita sekä tiedonsaantia koskevat säännökset komissiota varten. Kalastuksenhoidossa tarvittavien tietojen aikaisempaa laajamittaisempi kerääminen sisältää uusia velvoitteita jäsenmaille. Sama koskee lisääntyvää yhteistoimintaa muiden, samalla merialueella toimivien jäsenvaltioiden ja komission kanssa. Ulkosuhdepolitiikka Komissio haluaa integroida yhteisen kalastuspolitiikan ulkosuhdepolitiikkaan ja osallistua aktiivisesti alueellisten kalastusjärjestöjen ja kansainvälisten monenvälisten elinten (YK, FAO) toiminnan vahvistamiseen kalakantojen hoidossa ja säilyttämisessä. Osaltaan komission kalastus- ja meriasioiden pääosasto pitää yllä suhteita kolmansiin maihin kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten kautta. Niiden tulee olla yhteneviä kehitysyhteistyönpolitiikan tavoitteiden kanssa ja painottua kalavarojen kestävään ja avoimeen hoitoon sekä seurantaan, tarkkailuun ja valvontaan. Kalavarojen hyödyntämisen tulee perustua luotettavaan tutkimustietoon ja kohdistua vain sellaiseen kalavarojen ylijäämään, jota kumppanimaa ei voi taikka halua kalastaa itse. Vesiviljely Vesiviljelyalan kehittämistä voidaan tukea ykp:n keinoin. Keskeisiä ovat ympäristö-, talous- ja sosiaaliset näkökohdat. Vesiviljely parantaa elintarviketurvaa ja lisää kasvua ja työpaikkoja rannikko- ja maaseutualueilla. Komission olisi laadittava viimeistään vuonna 2013 vesiviljelytoiminnan kehittämisen yhteisiä painopisteitä ja tavoitteita koskevat unionin strategiset suuntaviivat. Jäsenvaltiot puolestaan laativat viimeistään vuonna 2014 monivuotiset kansalliset strategiasuunnitelmat vesiviljelytoiminnan kehittämistä varten. Suunnitelmien tavoitteina muun ohella olisi yksinkertaistaa lupajärjestelmää ja turvata varmuus vesille pääsyyn. Komission näkemyksen mukaan vesiviljelyn erityisluonteen vuoksi tarvitaan alan sidosryhmien neuvoa-antava elin, ja tämän vuoksi se ehdottaa, että perustetaan vesiviljelyalan neuvoaantava toimikunta. Valvonta ja täytäntöönpano Otettaessa huomioon saaliiden poisheittämisen kielto ja velvollisuus purkaa kaikki alukseen nostettu saalis, komissio esittää seuranta- ja val- 3

4 vontavelvoitteita. Kaikki kalastus- ja jalostustoimet olisi dokumentoitava kattavasti kaikkien saaliiden purkamista koskevan velvoitteen noudattamisen seurantaa varten. Tämä edellyttää aluksien uudenlaista varustelua (videoseurantalaitteet) ja viranomaisvalvojilta tämän toiminnan kautta kertyneen valvonta-aineiston tarkastamista. Näistä toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia voitaisiin siirtää toimijoille. Menettelysäännökset Siirretyn säädösvallan käyttämiseksi ehdotetaan komissiolle valtaa antaa delegoituja säädöksiä. Kymmeneen artiklaan sisältyy tätä tarkoittava valtuutus. Komissio ehdottaa siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä täsmentää kalastukseen liittyvien, kalastustoiminnasta erityissuojelualueille aiheutuvien vaikutusten lieventämiseksi toteutettavia toimenpiteitä (artikla 12.2); saaliiden purkamispakon alaisten kalalajien kalastusta koskevia määräyksiä (artikla 15.1); monivuotisten suunnitelmien nojalla toteutettavia yksipuolisia säilyttämistoimia (artikla 20.1 ja 2); teknisen toimenpidekehyksen yksipuolisia toimenpiteitä koskevia määräyksiä (artikla 24.1 ja 2); ja kalastuksenhoidossa tarvittavien monivuotisen ohjelman mukaisesti kerättävien tietojen tarkkuutta koskevia tavoitteita (artikla 37.6). Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate Komissio toteaa, että meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevat ehdotuksen säännökset kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan, eikä kyseisiin säännöksiin sen vuoksi sovelleta toissijaisuusperiaatetta. Ehdotuksen säännökset, jotka liittyvät vesiviljelyyn ja tarpeeseen laatia vesiviljelytoiminnan kehittämiseksi yleisiä painopisteitä ja tavoitteita koskevat unionin strategiset suuntaviivat, kuuluvat unionin ja jäsenvaltioiden kesken jaettuun toimivaltaan. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto hyväksyy asetusehdotuksen tavoitteet kalastuksen järjestämisestä kestävällä tavalla ja kalastusmahdollisuuksien asettamisen kestävän enimmäistuoton rajoissa, Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksen sitoumusten mukaisesti vuoteen 2015 mennessä, jos mahdollista. Valtioneuvosto kannattaa poisheitettyjen saaliiden vähentämistä tavoitteena poisheiton kieltäminen. Monivuotisten hoitosuunnitelmien laatiminen ja soveltaminen sekin saa lähtökohtaisesti valtioneuvoston kannatuksen. Myös ehdotus läheisyysperiaatteen soveltamisesta (alueellistaminen) hoitosuunnitelmia koskevien tarkempien säännösten antamisessa saa valtioneuvoston kannatuksen. Niin ikään valtioneuvosto kannattaa ehdotusta vesiviljelyä koskevien kansallisten strategioiden laatimisessa. Asetusehdotuksen aineellinen sisältö alueellistamista, pienimuotoista rannikkokalastusta ja vesiviljelyä koskien näyttäisi kuitenkin olevan suhteellisen vaatimaton. Valtioneuvoston tavoitteena on, että alueellinen lähestymistapa ilmenisi ehdotuksen artikloissa selvemmin ja että rannikkokalastusta ja vesiviljelyä koskien saataisiin lisää konkreettisuutta ottamalla huomioon niiden tarpeet erityisesti tulevassa rahoitusta koskevassa asetusehdotuksessa. Mitä tulee siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmään, valtioneuvoston näkemyksen mukaan tästä järjestelmästä on käytävä vielä hyvin perusteellinen ja yksityiskohtainen keskustelu. Erityisesti olisi arvioitava, onko tarpeellista tehdä järjestelmästä pakollista kullekin kalastusalueelle, sillä ehdotettu järjestelmä ei kaikkiin maihin ja aluksiin sovellettuna näyttäisi olevan tarkoituksenmukainen ja hyödyllinen. Erityisesti olisi myös ehdotuksen käsittelyn alkuvaiheessa selvitettävä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden näkökulmasta, voidaanko jäsenmaa velvoittaa määrittelemään ei-kiintiöityjen merellisten kalavarojensa kalastusmahdollisuudet jaettaviksi jäsenvaltion lipun alla purjehtiville kalastusaluksille, joka tarkoittaisi pyyntimahdollisuuksien jakamista ehdotuksessa 4

5 Perustelut MmVL 9/2011 vp U 30/2011 vp tarkoitetuille siirrettävien kalastusoikeuksien haltijoille. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Yleistä Suurin osa EU:n merialueiden kalakannoista kärsii voimakkaasta ylikalastuksesta tällä hetkellä. Valiokunta toteaa, että nykyisin toteutettavalla yhteisellä kalastuspolitiikalla ei ole saavutettu asetettuja kestävän kalastuksen tavoitteita. EU:n yhteinen kalastuspolitiikka tarvitsee perusteellisen muutoksen, koska kalastuslaivaston pyyntiteho on kasvanut ja kalastuksen tehokkuus on ylittänyt kalakantojen kestokyvyn. Tämä on johtanut vakavaan ylikalastukseen useimpien EU:n kaupallisten kalakantojen kohdalla. Kalakantojen lisääntyminen on häiriintynyt mm. emokalojen kääpiöitymisen ja kutukantojen pienenemisen takia. Seurauksena on ollut Euroopan vesiltä pyydettyjen saaliiden jatkuva väheneminen: tällä hetkellä jo yli puolet Euroopan markkinoilla myytävästä kalasta on peräisin EU:n ulkopuolelta. Valiokunta katsoo, että EU:n kalastuspolitiikan yleiset tavoitteet (mm. kestävä kalastus) ovat sinänsä olleet oikeansuuntaisia, mutta kalastuspolitiikan käytännön toteutus on epäonnistunut pahoin. Saaliskiintiöitä jaettaessa tutkimustiedolle kalakantojen tilasta ei ole annettu käytännössä riittävästi painoa. Kiintiöpäätökset on tehty poliittisella tasolla siten, että jokainen valtio on yleensä saanut lähes haluamansa suuruiset kalastuskiintiöt. Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan keskeisimmät ongelmat nivoutuvat saaliskiintiöiden kasvattamiseen päätöksenteon yhteydessä. Lisäksi EU:n eri merialueiden poikkeavat luonnonolosuhteet, pyyntiponnistuksen vaihtelu sekä erilaiset pyyntimenetelmät ovat myös osaltaan vaikeuttaneet yhteisten kalastuksensäätelytoimenpiteiden toteuttamista, hallinnointia ja valvontaa. Valiokunta toteaa, että kalastuspolitiikan keskeiset ongelmat on tiedostettu komission ehdotuksen yhteydessä (liian suuri kalastuslaivasto, päätöksenteon ongelmat ja säädösten noudattamisen heikkous). Komission ehdotuksen mukaan meren elollisten luonnonvarojen suojelun parantaminen edellyttää jatkossa myös saaliiden poisheiton lopettamista ja monivuotisia kalastuksenhoitosuunnitelmia. Valiokunta pitää erityisen tärkeänä tieteellisen neuvonannon tietoperustan kehittämistä, tiedon tarkkuuden kasvattamista ja tämän tiedon aitoa hyödyntämistä päätöksenteossa. Kalastuksen säätelyssä tulee soveltaa ennalta varautumisen periaatetta sekä ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa. EU:ssa tehtyjen arvioiden mukaan uudistuksen toteuttaminen johtaisi pitkällä tähtäyksellä paitsi kutukantojen huomattavaan voimistumiseen myös saatavien saaliiden ja niiden arvon huomattavaan kasvuun. Itämeren kalakantojen tila on yleisesti ottaen varsin tyydyttävä lukuun ottamatta vaelluskalakantojen tilaa (lohi, meritaimen ja vaellussiika), joka on heikko. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) on ilmaissut huolensa Itämeren luonnonlohikantojen tilasta ja geneettisestä monimuotoisuudesta. Myös Itämeren suojelukomissio (HELCOM) on kiinnittänyt huomiota Itämeren lohikantojen huonoon tilaan. Valiokunta korostaa, että yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisen yhteydessä Itämeren vaelluskalakantojen säätelyjärjestelmä on uudistettava ja niiden säätely erotettava muista kaloista. Kalan omavaraisuusaste on Suomessa romahtanut muutamassa vuodessa ja kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan osuus on enää noin seitsemän prosenttia kokonaiskulutuksesta. Kotimainen kala on korvautunut kasvavalla tuonnilla. Valiokunta pitääkin erityisen tärkeänä sitä, että alueellinen näkökulma, lainsäädännön yksinkertaistaminen sekä byrokratian ja hallinnollisten kustannusten vähentäminen sisällytetään selkeästi mukaan jatkoneuvotteluihin. Va- 5

6 Perustelut liokunta pitää ongelmallisena sitä, että EU:n viimeaikaiset toimet kalatalousalalla ovat jatkuvasti lisänneet alan toimijoiden taakkaa sekä kaventaneet toimintaedellytyksiä hallinnollisten tehtävien lisääntyessä. EU- ja kansallisen kalastuspolitiikan on konkreettisemmin kyettävä turvaamaan Suomen rannikkokalastuksen toimintaedellytykset ja alan kehittyminen kestävällä pohjalla. Valiokunta katsoo, että yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisessa on toistaiseksi hyvin vähän elementtejä, jotka lisäisivät nuorten kalastajien määrää. Alalle hakeutuvien nuorten tilanteen parantaminen on tärkeätä ammattikalastuksen kehittämiseksi. Siirrettävät kalastuskiintiöt Komissio ehdottaa käyttöön otettavaksi ns. siirrettäviä kalastusoikeuksia koskevan järjestelmän. Siirrettävissä kalastusoikeuksissa periaatteena on, että kalastusyrityksille annetaan osuus tietylle kalakannalle osoitetusta kalastuskiintiöstä. Tällöin kalastusyritys voi oman kiintiönsä osalta itse suunnitella ja ajoittaa kalastuksensa. Samalla kalastusoikeudesta muodostuu kalastajalle myyntikelpoista omaisuutta. Ehdotuksen mukaan kiintiöosuuksien siirrettävyys mahdollistaisi sen, että tehokkaimmat yksiköt voisivat hankkia suurempia osuuksia, jolloin yksiköiden määrä sekä ylikapasiteetti vähenisivät. Valiokunta kuitenkin korostaa, että vaihdettavien kalastusoikeuksien myötä näiden oikeuksien hinnat nousevat huomattaviksi, joka on usein maailmalla johtanut siihen että perinteiset kalastajat luopuvat aluksistaan. Suomessa ei ole siirrettäviä kiintiöitä, mutta sen sijaan kalastuksen kapasiteettia säädellään. Kalastajilla on oikeus kalastaa tietyllä kapasiteetilla, joka on sidottu aluksen kokoon ja moottoritehoon. Valiokunta toteaa, että jo nykyisen järjestelmän aikana suomalaista kapasiteettia on siirtynyt merkittävästi virolaiseen ja ruotsalaiseen hallintaan. Suomalaiset ulkomaisessa omistuksessa olevat yritykset ovat ostaneet kalastusaluksia, joilla pyydetään silakkaa ja kilohailia Suomen kalastuskiintiöstä. Näissä tapauksissa myös saalis päätyy usein Suomen ulkopuolelle eikä hyödytä kalataloussektoriamme. Vaarana on, että vaihdettavien kiintiöiden myötä kalastus keskittyisi edelleen esimerkiksi troolauksessa vain muutaman yrityksen käsiin. Tämä vaikeuttaisi suomalaisen silakanjalostuksen raakaaineen saantia entisestään. Valiokunta pitää tätä keskeisenä ongelmana myös huoltovarmuudelle. Asetusehdotus antaa mahdollisuuden säädellä kiintiöiden siirtoa toisiin jäsenmaihin. Uhkana kuitenkin on, että käytännössä kiintiöiden hyödyntäminen siirtyisi edelleen pois Suomesta vaikeasti estettävien omistusjärjestelyiden kautta. Komission esittämä pakollinen siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmä on siirtymistä päinvastaiseen suuntaan tavoitteena olleesta kansallisen päätäntävallan ja rannikkokalastuksen suosimisesta. Muutos mahdollistaisi kaikkien ulottuvilla olevan kansallisomaisuuden siirtymisen suurille, ulkomaisessa omistuksessa avomerellä operoiville pyyntiyksiköille. Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa kestävä kalastus vaarantuu, koska taloudellisten riskien kasvaessa myös yritysten riskinotto kalavarojen kustannuksella voi kasvaa. Valiokunta pitää välttämättömänä sitä, että järjestelmästä ei tehdä EU-tasolla pakollista vaan mahdollisen järjestelmän käyttöönoton tulee perustua kansallisiin päätöksiin. Pienimuotoinen rannikkokalastus Yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevassa uudistuksessa on pidetty yleisesti tärkeänä pienimuotoisen rannikkokalastuksen suosimista etenkin sen positiivisten sosio-ekonomisten vaikutusten vuoksi. Rannikkokalastuksen kehittämisellä voidaan myös tuottaa pienellä hiilijalanjäljellä kotimaista kalaa kuluttajille. Valiokunta korostaa, että komission asetusehdotuksessa rannikkokalastuksen näkökanta ei ole kuitenkaan riittävästi esillä. Tiettyjä yksittäisiä velvoitteita on rajattu koskemaan vain vähintään 12-metrisiä aluksia, mutta konkreettisia rannikkokalastuksen edistämistoimia ehdotukseen ei sisälly. Valiokunta pitää tärkeänä, että asetukseen kirjataan selkeämmin tavoitteeksi pienimuotoisen rannikkokalastuksen säilyttäminen ja kehittäminen sekä mahdollistetaan sen konkreettiset edistämistoimet. Asetuksessa selkeästi määritel- 6

7 Perustelut MmVL 9/2011 vp U 30/2011 vp tyihin tavoitteisiin perustuen voidaan jatkossa helpommin esittää esimerkiksi rakennetukea koskeviin asetuksiin Suomen olosuhteisiin tarpeellisia toimenpiteitä. Näitä voisivat olla esimerkiksi tuki nuorten kalastajien alalle tulemiseen tai kalastuksen sukupolvenvaihdokseen, hyljekorvaukset/sietopalkkiot ja tuki hylkeenkestäviin pyydyksiin. Harkinnanvaraista tukea tulisi suunnata myös erilaisiin vesiluontoa parantaviin tai ennallistaviin toimiin, kuten poistokalastukseen tai kalateiden rakentamiseen. Sisävesien osalta tulee huolehtia Kuolimon uhanalaisen nieriän suojelusta. Valiokunta korostaa lisäksi, että rannikkokalastuksen kehittämisen yhteydessä tulee huolehtia merimetsojen ja harmaahylkeiden kantojen riittävästä säätelystä ja haittojen tehokkaasta vähentämisestä. Itämeren kalastuksen hallinnoinnin kehittäminen Valiokunta toteaa, että komission tavoite saattaa kalakannat vuoteen 2015 mennessä kestävälle tasolle on välttämätön tavoite myös Itämeren osalta. Valiokunta korostaa, että vaelluskalakantojen kestävä kalastus edellyttää kantojen huomattavaa vahvistumista nykyisestä. Itämeren vaelluskalakannat (lohi, meritaimen ja vaellussiika) ovat herkkiä sekä elinympäristön muutoksille että kalastuksen tehostumiselle, koska niiden elinkierto on varsin pitkä. Valiokunta pitää täysin välttämättömänä nykyisen lohipolitiikan muuttamista siten, että pohjoisiin jokiin nouseva lohimäärä kasvaa. Valiokunta toteaa, että useiden Itämeren luonnonvaraisten lohikantojen tila on tällä hetkellä hälyttävä. Lohisaaliista yhä suurempi prosentuaalinen osuus on kuitenkin edellä sanotusta huolimatta luonnonlohta, koska viljeltyjen lohenpoikasten selviytyminen Itämeressä on tällä hetkellä erittäin heikkoa. Itämereen istutetaan vuosittain yli viisi miljoonaa lohen vaelluskokoista poikasta, mutta niistä jää henkiin ainoastaan muutama prosentti. Sekakantakalastus (yhdessä liikkuvien villien ja viljeltyjen kalojen kalastus) tuottaa erityisiä ongelmia lohenkalastuksen säätelylle ja uhkaa lohikantojen monimuotoisuutta. Heikentyneiden istutustulosten vuoksi on välttämätöntä parantaa Itämeren luonnonvaraista lohipoikastuotantoa ja turvata nykyistä runsaslukuisampi lohen nousu kutujokiin. Valiokunta huomauttaa, että lohen luontaisen poikastuotannon kasvattaminen nykyistä suuremmaksi lisää pitkällä tähtäimellä lohisaaliita koko Itämeren mittakaavassa ja on myös rannikkokalastuksen säilymisen edun mukaista. Itämeren lohen suurinta sallittua saalista meressä (TAC, total allowable catch, suurin sallittu saalis) säädellään EU:ssa vuosittain annettavalla ns. kiintiöasetuksella. Tällä asetuksella säädetään vuotuiset TAC:t, jotka jaetaan jäsenvaltioille suhteellisen vakauden periaatteen mukaisesti jäsenvaltiokohtaiseksi lohikiintiöksi. Valiokunta huomauttaa, että Itämeren lohen TAC:t ovat olleet viime vuosina yli kaksinkertaisia kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n kestävän kalastuksen mukaisiin enimmäissaalissuosituksiin verrattuna. Viime vuosina tilanne on ollut jopa sellainen, että jos koko Itämerelle säädetty lohikiintiö olisi kalastettu, ei emokaloja olisi jäänyt juuri lainkaan. TAC:n ja kiintiöiden asettamisella ei ole ollut käytännössä lainkaan kalastusta ohjaavaa vaikutusta. Itämeren lohenkalastusta säädellään teknisillä kalastusmääräyksillä neuvoston asetuksella (EY) N:o 2187/2005. Asetuksessa säädetään mm. sallituista kalastusajoista, sallituista pyydyksistä ja niiden ominaisuuksista. Lohenkalastuksen säätelyssä aiheuttaa ongelmia lohen kasvanut ajosiimakalastus Itämeren eteläosissa. Tällä hetkellä ajosiimapyynnissä saaliiksi saadaan myös alamittaisia lohia, joita ei voida vapauttaa elävänä mereen. Suomen liittyessä Euroopan yhteisöön Suomen osuus yhteisön saaliskiintiöstä laskettiin kalastajien merellisen saalishistorian perusteella. Suomen kansallinen lohikiintiö perustuukin EU:n ns. suhteellisen vakauden periaatteeseen. Periaate tarkoittaa sitä, että kukin EU:n jäsenvaltio saa tietyn vakioidun vuodesta toiseen samana pysyvän prosenttiosuuden saaliskiintiöstä. Suhteellisen vakauden (stabiliteetin) periaate on EU:n kalastuspolitiikan peruspilari, ja sitä sovelletaan kaikkiin kalakantoihin. 7

8 Perustelut Lohen osalta tilanne on kuitenkin olennaisesti muuttunut 1990-luvun tilanteeseen verrattuna, koska viljeltyjen lohien osuus saaliissa on romahtanut ja Suomen ja Ruotsin pohjoiset joet tuottavat luontaisen lisääntymisen kautta merkittävän osan Itämeren lohesta. Valiokunta korostaa, että lohi-istutusten merkityksen vähenemisen myötä myös kantojen säätelyä ja hyödyntämistä tulee muuttaa. Kestävän enimmäistuoton (MSY) suoraviivainen soveltaminen aiheuttaisi ongelmia vaelluskalakantojen monimuotoisuuden säilyttämiselle eikä turvaa riittävästi kantojen kehitystä. Anadromiset eli jokiin lisääntymään nousevat kalakannat tulee eriyttää EU:n yhteisessä kalastuspolitiikassa. Yhteiseen kalastuspolitiikkaan tulee luoda kahtiajako anadromisten kalakantojen hoidolle ja muiden kalakantojen hoidon periaatteille. Vaelluskalakantojen kalastuksen säätelyn periaatteet tulee toteuttaa noudattaen YK:n merioikeusyleissopimusta, jonka V osan 66 artiklassa säädetään anadromisten kalakantojen hallinnasta muista kalalajeista erillisenä. Merioikeusyleissopimuksen mukaan Suomella ja Ruotsilla on sopimuksen mukaisina alkuperäisvaltioina suurin vastuu Itämeren lohikantojen hoidosta ja myös oikeus näiden kantojen hyödyntämiseen. Suomen ja Ruotsin osuus Itämeren pääaltaan lohikiintiöstä on hieman yli 50 prosenttia. Suomen ja Ruotsin osuus tilastoiduista lohisaalista Itämeren pääaltaalla on vuosina vaihdellut 75 ja 86 prosentin välillä virallisesti tilastoiduista saaliista. Jos mukaan kuitenkin lasketaan ICES:n tutkijoiden arvioimat Puolan saaliskiintiöiden voimakkaat ylitykset, niin osuus putoaa viime vuosien osalta prosenttiin. Tällä tavoin arvioitu lohen saalisosuus on huomattavasti pienempi kuin Suomen ja Ruotsin jokien osuus Itämeren lohentuotannosta. Kiintiöiden ylityksiin ja kalastuksen valvontaan on liittynyt suuria ongelmia erityisesti Puolan siimakalastuksessa. Puolan lohisaalis on tutkijoiden arvion mukaan ollut yli kymmenkertainen maan kiintiöön verrattuna. Valiokunta toteaa, että EU:n raportointi- ja valvontajärjestelmillä ei ole kyetty toistaiseksi puuttumaan Puolan tilanteeseen, vaikka tilanne on ollut tutkijoiden tiedossa jo vuodesta 2009 lukien. Valiokunta korostaa, että EU:n komission tulee tehokkaasti valvoa lohikiintiöitä ja saattaa laittoman kalastuksen sallinut jäsenvaltio vastuuseen voimassa olevien säännösten pohjalta. Valiokunta pitää lisäksi välttämättömänä, että yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisen yhteydessä tulee ratkaista tämänkaltaisten kiintiöylitysten ongelmat nykyistä nopeammin. Valiokunta pitää täysin välttämättömänä Itämeren vaelluskalakantojen säätelyn kokonaisuudistusta EU:n kalastuspolitiikan uudistamisen yhteydessä. Lohen kutunousun nopeasta kasvattamisesta pohjoisiin jokiin on huolehdittava siten, että kasvava emokalamäärä saavutetaan ja kantojen monimuotoisuus säilytetään. Valiokunta korostaa myös sitä, että Itämeren suhteellisen stabiliteetin muuttamisesta lohen osalta tulee laatia pikaisesti kokonaisvaltainen arvio. Sen perusteella on käynnistettävä neuvottelut, joiden tavoitteena on suhteellisen stabiliteetin muuttaminen Suomelle suotuisammaksi. Lisäksi valiokunta korostaa sitä, että lohen ajosiimakalastuksen nopeaan rajoittamiseen ja pitkällä tähtäimellä jopa sen kieltämiseen on ryhdyttävä lohikantojen heikon tilan takia. Valiokunnan arvion mukaan Itämeren luonnonlohikantojen turvaamiseksi on lyhyellä tähtäimellä varmistettava, että Itämeren lohikiintiöitä lasketaan jo vuodeksi 2012 kestävälle tasolle, joka aidosti vähentää kalastusta komission ehdotuksen ja ICES:n suosituksen suuntaisesti. Saaliin poisheitto Komission ehdotukseen sisältyy saaliin poisheittämisen kieltäminen, joka tulisi vaiheittain koskemaan 36 kalastettavaa lajia. Ehdotetun lajilistan perusteella turskan ja joidenkin kampelalajien kalastusta lukuun ottamatta uudistuksen vaikutukset jäisivät Itämerellä vähäisiksi, mutta se on merkittävä muutos vallitseviin kalastuksen käytäntöihin EU:n alueella kokonaisuudessaan. Valiokunta pitää poisheittämisen kieltämistä kannatettavana muutoksena siltä osin kuin se samalla kannustaa kohti nykyistä valikoivam- 8

9 paa kalastusta ja siten vähentää kalastuksen sivusaaliita. Valiokunta toteaa, että kalastuksen valikoivuus on kalastuksen ympäristövaikutusten osalta myös olennaista. Erityisen tärkeää on vähentää alamittaisten kalojen saaliita ja estää pyydyksen läpi uivien kalojen vahingoittuminen pyydyksissä. Itämerellä ongelmia liittyy erityisesti lohen ajosiimakalastukseen, jossa saaliiksi saadaan huomattavia määriä alamittaista lohta. Vapaa-ajankalastus Valiokunta toteaa, että ehdotuksessa ei käsitellä vapaa-ajankalastusta osana yhteistä kalastuspolitiikkaa, vapaa-ajankalastuksen merkitystä kalavarojen talteenotossa ja ihmisten fyysisen ja henkisen virkistyksen lähteenä tai kestävän matkailukalastuksen mahdollisuuksia. Suomessa muiden kuin ammattikalastajien osuus pyydetystä kalasta on monien lajien osalta jo suurempi kuin ammattikalastajien elintarvikkeena hyödynnetty saalis. Valiokunta pitää keskeisenä vapaa-ajankalastuksen merkityksen kasvattamista kansainvälisessä ja kansallisessa kalastuspolitiikassa. Yhteinen kalastuspolitiikka vaikuttaa käytännössä yhä enemmän vapaa-ajankalastukseen, eikä jäsenvaltioiden liikkumisvara tässä suhteessa ole niin suuri kuin uudistamisehdotuksessa esitetään. Epäonnistuneen yhteisen kalastuspolitiikan seuraukset, kuten kalavarojen ehtyminen ja vaelluskalakantojen tuhoutuminen liikakalastuksen vuoksi, ovat vahingollisia myös vapaaajankalastukselle. Vapaa-ajankalastus tuleekin edellä mainituista syistä ottaa paremmin huomioon EU:n yhteisessä kalastuspolitiikassa. Valiokunta katsoo uudistamisehdotuksen erityiseksi puutteeksi sen, että se ei tunnista vapaaajankalastusta kalastusalan toimijaksi. Ehdotus ei näe vapaa-ajankalastuksen eikä kalastusmatkailun mahdollisuuksia hyödyntää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla kalavaroja sekä tukea rannikkoyhteisöjen säilymistä elinvoimaisina. Erityisesti matkailukalastuksen kehittäminen tulee olla mahdollista. Valiokunta katsoo, että Pohjois-Suomen aluekehitykselle kalastusmatkailulla ja sen kehittämisellä on keskeinen merkitys. Pohjoisten jokien kalastusmatkailun kehittäminen edellyttää kuitenkin lohikantojen tilan parantamista. Vapaa-ajankalastuksen sisällyttäminen osaksi yhteistä kalastuspolitiikkaa saattaisi luoda paremmat mahdollisuudet saada käyttöön EU-varoja myös muuhun kuin merialueen ammattikalastusta palvelevaan kalavesien kunnostamiseen ja kalakantojen hoitoon. Valiokunta painottaa kuitenkin sitä, että vapaa-ajankalastuksen merkityksen kasvattaminen EU:n kalastuspolitiikassa ei saa johtaa tilanteeseen, jossa vapaa-ajankalastusta säädellään EU:n tasolla yksityiskohtaisesti merellä ja sisävesissä. Lopuksi Valiokunta pitää tärkeänä, että Itämeren alueellinen näkökulma, vaelluskalakantojen säätelyn uudistaminen, lainsäädännön yksinkertaistaminen sekä byrokratian ja hallinnollisten kustannusten vähentäminen ovat mukana jatkoneuvotteluissa. Valiokunta yhtyen valtioneuvoston kantaan kannattaa alueellisen ja paikallisen näkökulman sekä päätöksenteon vahvistamista. Alueellinen tarkastelu on hyvin perusteltua Suomelle tärkeän rannikkokalastuksen ja kalanviljelyn kehittämisen kannalta. Valiokunta painottaa lisäksi, että kalastuksen huomattavasti nykyistä tehokkaampaa säätelyä ja perusteellisia muutoksia tarvitaan Itämeren lohikantojen tilan parantamisessa. EU:n kalastusalan viimeaikaiset lainsäädäntöuudistukset ovat säännönmukaisesti lisänneet päinvastaisista tavoitteista huolimatta byrokratiaa ja alan kustannuksia. Tässä yhteydessä on voimakkaasti torjuttava tällainen kehitys. Kalastus- ja kalatalouselinkeinon tarve on saada vakaa toimintaympäristö, ja samassa yhteydessä tulee pyrkiä keventämään hallinnointia pienimuotoisen kalastuksen tarpeet huomioiden. Lausunto Lausuntonaan maa- ja metsätalousvaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä nä- 9

10 kökohtia, edellyttäen lisäksi sitä, että Itämeren lohikantojen säätely uudistetaan sekä kansainvälisesti että kansallisesti tehostamalla huomattavasti merikalastuksen säätelyä nykyisestä ja lisäämällä siten pohjoisiin jokiin nousevien luonnonlohien määrää. Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2011 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Jari Leppä /kesk Lauri Heikkilä /ps Markku Eestilä /kok Satu Haapanen /vihr Anne Kalmari /kesk (osittain) Timo V. Korhonen /kesk Pirkko Mattila /ps Jari Myllykoski /vas Mats Nylund /r vjäs. Kari Rajamäki /sd Janne Sankelo /kok Arto Satonen /kok Katja Taimela /sd Reijo Tossavainen /ps Tytti Tuppurainen /sd Raimo Piirainen /sd Simo Rundgren /kesk. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Jaakko Autio. 10

11 Eriävä mielipide 1 MmVL 9/2011 vp U 30/2011 vp ERIÄVÄ MIELIPIDE 1 Perustelut Yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisen painopiste on, kuten lausunnossa oikein todetaan, Itämeren kalastuksen sääntelyssä. Lohen kalastuksen kokonaissääntelyn riittävän tehokas toteutuminen edellyttää kuitenkin myös sen tosiasian näkemistä, että Suomen ja Ruotsin rannikkokalastus riittämättömästi säänneltynä uhkaa luonnonlohen nousua pohjoisiin jokiin. Rannikkokalastuksen osalta on syytä huomata, että lohen luontaisen poikastuotannon kasvattaminen nykyistä suuremmaksi lisää pitkällä tähtäimellä lohisaaliita koko Itämeren mittakaavassa ja on myös asianmukaisesti säännellyn rannikkokalastuksen säilymisen edun mukaista. Mielipide Edellä olevan perusteella katsomme, että maa- ja metsätalousvaliokunnan olisi tullut ottaa edellä oleva huomioon. Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2011 Jari Leppä /kesk Lauri Heikkilä /ps Anne Kalmari /kesk (osittain) Timo V. Korhonen /kesk Pirkko Mattila /ps Reijo Tossavainen /ps Simo Rundgren /kesk 11

12 Eriävä mielipide 2 ERIÄVÄ MIELIPIDE 2 Perustelut Suomen edun mukaista ei ole tässä vaiheessa EU:n yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta täysin muuttaa linjaa, vaan tulee pitää kiinni nykyisestä kannastamme. Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto tarkoittaa, että pienimuotoisen ammattikalastuksen mahdollisuutta toimia tulevaisuudessa vähennetään voimakkaasti. Mielipide Edellä olevan perusteella katson, 1. että maa- ja metsätalousvaliokunnan tulisi turvata rannikkokalastajien mahdollisuus myös tulevaisuudessa kalastaa lohta 2. että valiokunnan olisi tullut yhtyä lausunnossaan valtioneuvoston kantaan. Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2011 Mats Nylund /r 12

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2012 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (yhteinen kalastuspolitiikka (ykp) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.7.2014 COM(2014) 454 final 2014/0211 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

LIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

LIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.2.2014 COM(2014) 49 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET ehdotukseen Neuvoston päätös Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2016 COM(2016) 241 final 2016/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2016 COM(2016) 123 final 2016/0068 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN

Lisätiedot

LIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiossa (IATTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

LIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiossa (IATTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 COM(2014) 134 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET ehdotukseen Neuvoston päätös Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiossa (IATTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018 1 (5) Ympäristövaliokunta Suomen kanta kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES suosituksiin Itämeren vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista Asiantuntijakuuleminen 6.6.2017 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2017 COM(2017) 214 final 2017/0091 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa koskevien EU:n asetusten muuttaminen (Valtioneuvoston U-kirjelmä U 66/2018 vp)

Kalastuksenvalvontaa koskevien EU:n asetusten muuttaminen (Valtioneuvoston U-kirjelmä U 66/2018 vp) Kalastuksenvalvontaa koskevien EU:n asetusten muuttaminen (Valtioneuvoston U-kirjelmä U 66/2018 vp) Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Harri Kukka 12.9.2018 Muutettavat asetukset 1) neuvoston

Lisätiedot

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti) WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 5.9.2016 VIITE: ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ KOMISSION EHDOTUKSESTA ERÄIDEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Kaakkois-Aasian kalatalousjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Kaakkois-Aasian kalatalousjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 COM(2014) 137 final 2014/0073 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kaakkois-Aasian kalatalousjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (6) / /2018. JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET Regeringsgatan 3 A, Helsingfors PB 30, Statsrådet

PÄÄTÖS 1 (6) / /2018. JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET Regeringsgatan 3 A, Helsingfors PB 30, Statsrådet PÄÄTÖS 1 (6).12.2018 1710/04.02.03.00/2018 PÄÄTÖS SUOMEN VUODEN 2019 KALASTUSKIINTIÖIDEN JAKAMISESTA MANNER- SUOMEN JA AHVENANMAAN MAAKUNNAN KESKEN ASIA Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 465 final 2015/0222 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS kumppanuussopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjan mukaisten kalastusmahdollisuuksien jakamisesta FI FI 1. EHDOTUKSEN

Lisätiedot

Pohjanlahden silakkakiintiö (ICES osa-alueet 30 31)

Pohjanlahden silakkakiintiö (ICES osa-alueet 30 31) PÄÄTÖS Luonnos 1 (6) XX.12.2017 1855/04.02.03.00/2017 PÄÄTÖS SUOMEN VUODEN 2018 KALASTUSKIINTIÖIDEN JAKAMISESTA MANNER- SUOMEN JA AHVENANMAAN MAAKUNNAN KESKEN ASIA Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.11.2013 COM(2013) 818 final 2013/0405 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2017 COM(2017) 774 final 2017/0348 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta tiettyjä Itämeren silakkakantoja koskevien

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 23.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016 vp

Lisätiedot

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET KALAVAROJEN SÄILYTTÄMINEN Kalavarojen säilyttäminen edellyttää niiden ekologisesti kestävän hyödyntämisen ja alan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamista. Sen vuoksi Euroopan unionissa on annettu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2017 COM(2017) 215 final 2017/0092 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS seitivarojen säilyttämisestä ja hallinnoinnista keskisellä Beringinmerellä tehdyn yleissopimuksen osapuolten

Lisätiedot

ÅLR 2016/2421

ÅLR 2016/2421 Ahvenanmaan maakunnan hallitus Asiakirjanimi Nro LAUSUNTO Pvm 193 N3 Dnro 8.11.2016 ÅLR 2016/2421 Viite Lausuntopyyntönne Yhteyshenkilö Jenny Eklund-Melander, Tom Karlsson Asia TÄYDENTÄVÄ LAUSUNTO HALLITUKSEN

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Risto Lampinen ja Harri Kukka

Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Risto Lampinen ja Harri Kukka Hallituksen esitys yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 204/2017 vp) Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Risto Lampinen ja Harri

Lisätiedot

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 26. lokakuuta 2017 (OR. en) 2017/0190 (COD) PE-CONS 48/17 PECHE 340 CODEC 1416 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous 27.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.10.2015 COM(2015) 487 final 2015/0236 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Sinievätonnikalan suojelukomissiossa (CCSBT) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Sinievätonnikalan suojelukomissiossa (CCSBT) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 COM(2014) 126 final 2014/0069 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Sinievätonnikalan suojelukomissiossa (CCSBT) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2012 COM(2012) 591 final 2012/0285 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) Asia: Ruotsin Riksdagenin lausunto perusteluineen muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0077(COD) Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0077(COD) Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kalatalousvaliokunta 16.10.2012 2012/0077(COD) TARKISTUKSET 19-31 Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496.385v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12.2014 COM(2014) 719 final 2014/0341 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma Rovaniemellä 20.11.2018 Kalle Torvinen Lapin ELY - keskus 24 Kalatalousalueiden tehtävät Kalatalousalueen tehtävät ovat: 1) kalavarojen kestävän käytön ja

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. helmikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. helmikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. helmikuuta 2016 (OR. en) 6258/16 PECHE 46 AGRI 73 AGRIFIN 10 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sisäisen ja ulkoisen kalastuspolitiikan työryhmä Pysyvien edustajien

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.11.2017 C(2017) 7875 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 30.11.2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.10.2014 COM(2014) 684 final 2014/0317 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön ja Madagaskarin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 8. huhtikuuta 2011 (OR. en) 2010/0255 (COD) PE-CONS 9/11 PECHE 63 CODEC 338 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Lisätiedot

Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus; kysymyksiä ja vastauksia

Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus; kysymyksiä ja vastauksia MEMO/11/503 Bryssel, 13. heinäkuuta 2011 Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus; kysymyksiä ja vastauksia Nykyaikaisempaa ja yksinkertaisempaa yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP) koskevien komission ehdotusten

Lisätiedot

Parempi tulevaisuus kalavaroille ja kalastajille

Parempi tulevaisuus kalavaroille ja kalastajille Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) uudistus Parempi tulevaisuus kalavaroille ja kalastajille Euroopan komission ehdotus lyhyesti Liikakalastusta vähentävät ja kestävää kalastuksenhoitoa edistävät toimet.

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0176/304. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0176/304. Tarkistus 27.3.2019 A8-0176/304 304 Johdanto-osan 11 kappale (11) Vuoden 2020 jälkeen EMKR:n olisi perustuttava yksinkertaistettuun rakenteeseen, jossa ei ole ennalta määrittäviä toimenpiteitä eikä yksityiskohtaisia

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 4/2012 vp Valtioneuvoston selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta

Lisätiedot

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat

Lisätiedot

KALASTUS JA VESIVILJELYTUOTTEIDEN JÄLJITETTÄVYYSSÄÄNNÖT YHTEISESSÄ KALASTUSPOLITIIKASSA. Maija Mela Kala ja riistaosasto MMM 25.1.

KALASTUS JA VESIVILJELYTUOTTEIDEN JÄLJITETTÄVYYSSÄÄNNÖT YHTEISESSÄ KALASTUSPOLITIIKASSA. Maija Mela Kala ja riistaosasto MMM 25.1. KALASTUS JA VESIVILJELYTUOTTEIDEN JÄLJITETTÄVYYSSÄÄNNÖT YHTEISESSÄ KALASTUSPOLITIIKASSA Maija Mela Kala ja riistaosasto MMM 25.1.2012 Yhteisen kalastuspolitiikan jäljitettävyyssäännöillä pyritään siihen,

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.9.2014 COM(2014) 547 final 2014/0253 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin ja Senegalin tasavallan välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0001 (NLE) 5018/17 PECHE 1 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU,

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

IP/05/1470. Brysselissä 24. marraskuuta 2005

IP/05/1470. Brysselissä 24. marraskuuta 2005 IP/05/1470 Brysselissä 24. marraskuuta 2005 Itämeren kalastuskiintiöt vuodelle 2006: Komissio ehdottaa, että turskankalastusmahdollisuuksien edellytykseksi asetettaisiin pyyntiponnistuksen vähentäminen,

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2017 C(2017) 2358 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 18.4.2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2017 (OR. en) 12710/17 PECHE 365 AGRI 510 AGRIFIN 101 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Kotitarvekalastajan puheenvuoro

Kotitarvekalastajan puheenvuoro Kotitarvekalastajan puheenvuoro Markku Ahonen kotipaikka Ivalo 1985 alk. FM 1984, FL 1991 (Inarijärven nieriän ja harmaanieriän istutustulokset) tutkijana, kalataloussuunnittelijana, hankekoordinaattorina

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.9.2017 COM(2017) 483 final 2017/0221 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin ja Mauritiuksen tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.3.2019 COM(2019) 101 final 2019/0050 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissiossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.4.2018 COM(2018) 240 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta aloittaa Euroopan unionin puolesta neuvottelut kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen ja pöytäkirjan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.3.2019 COM(2019) 98 final 2019/0048 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen 9398/1/14

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

HE 103/2016 laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (YKP-laki)

HE 103/2016 laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (YKP-laki) HE 103/2016 laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (YKP-laki) Eduskuntakäsittely Maa- ja metsätalousvaliokunta Risto Lampinen ja Orian Bondestam Maa- ja metsätalousministeriö/

Lisätiedot

HE 37/2016 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan niin pian kuin mahdollista.

HE 37/2016 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan niin pian kuin mahdollista. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan yhteisen kalastuspolitiikan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2018 COM(2018) 261 final 2018/0124 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Italian kunnan Campione d Italian sekä Luganonjärven

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 30.5.2017 VIITE: ASIA: Kutsu asiantuntijakuulemiseen - E

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (33/2010)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (33/2010) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 9.12.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (33/2010) Asia: Puolan parlamentin alahuoneen (Sejm) perusteltu lausunto Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi 22.9.2016 Luke 1956/00 00 02 00/2016 Eduskunta Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite: Ympäristövaliokunnan kutsu 9.9.2016 Asia: E 82 /2016 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta 21.10.2015 A8-0305/4 4 Johdanto-osan 7 kappale 7) Syyt, joiden perusteella direktiivillä (EU) 2015/412 muutettiin direktiiviä 2001/18/EY viljelyyn tarkoitettujen muuntogeenisten organismien osalta, pätevät

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (32/2010)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (32/2010) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 8.12.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (32/2010) Asia: Luxemburgin suurherttuakunnan parlamentin perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta E 149/2011 vp Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 16.3.2012 Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0274(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0274(NLE) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kalatalousvaliokunta 9.12.2014 2014/0274(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Välimeren yleisen kalastuskomission perustamista koskevan muutetun sopimuksen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. joulukuuta 2012 (04.12) (OR. en) 16889/12. Toimielinten välinen asia: 2012/0339 (NLE) PECHE 505 EHDOTUS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. joulukuuta 2012 (04.12) (OR. en) 16889/12. Toimielinten välinen asia: 2012/0339 (NLE) PECHE 505 EHDOTUS EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. joulukuuta 2012 (04.12) (OR. en) 16889/12 Toimielinten välinen asia: 2012/0339 (NLE) PECHE 505 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komissio Päivä: 3. joulukuuta 2012 Kom:n

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksista neuvoston asetuksiksi (yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisestä kalastuspolitiikasta

Aluekehitysvaliokunta. ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisestä kalastuspolitiikasta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 14.6.2012 2011/0195(COD) TARKISTUKSET 63-179 Lausuntoluonnos Younous Omarjee (PE489.430v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:

Lisätiedot

Luonnos selvitykseksi toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä ja sen soveltamisesta Suomessa

Luonnos selvitykseksi toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä ja sen soveltamisesta Suomessa Luonnos selvitykseksi toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä ja sen soveltamisesta Suomessa Orian Bondestam MMM/luonnonvaraosasto 1 Selvityksen rakenne 1. Suomen kiintiöt 2. Kiintiöjärjestelmää koskevat

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0128/54. Tarkistus. Linnéa Engström Verts/ALE-ryhmän puolesta Anja Hazekamp GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0128/54. Tarkistus. Linnéa Engström Verts/ALE-ryhmän puolesta Anja Hazekamp GUE/NGL-ryhmän puolesta 22.4.2015 A8-0128/54 54 Anja Hazekamp Johdanto-osan 8 kappale (8) On aiheellista vahvistaa useita lajeja koskeva kalastuksenhoitosuunnitelma ottaen huomioon turska-, - ja kilohailikantojen välinen vuorovaikutus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission ehdotus neuvoston asetukseksi

LIITTEET. asiakirjaan. Komission ehdotus neuvoston asetukseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.7.2016 COM(2016) 441 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan Komission ehdotus neuvoston asetukseksi asetusten (EU) 2016/72 ja (EU) 2015/2072 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.9.2015 COM(2015) 413 final 2015/0184 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 13/2012 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Itämeren lohikanta) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo

Lisätiedot

11552/08 VHK/phk DG B III

11552/08 VHK/phk DG B III EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2008 (OR. fr) 11552/08 PECHE 187 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS asetusten (EY) N:o 2015/2006 ja (EY) N:o 40/2008 muuttamisesta eräiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Lehtinen Heikki Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Lehtinen Heikki Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00289 LVO Lehtinen Heikki 09.05.2017 Asia Komission ehdotus asetukseksi Itämeren lohikannan ja kyseistä kantaa hyödyntävien kalastuksien monivuotisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.8.2016 COM(2016) 545 final 2016/0260 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

U 41/2014 vp. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

U 41/2014 vp. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo U 41/2014 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (asetus Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Esteban González Pons (PE595.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Esteban González Pons (PE595. Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2016/2016(INI) 30.1.2017 TARKISTUKSET 1-14 Esteban González Pons (PE595.662v01-00) Kalastuslaivastojen hallinnointi syrjäisimmillä alueilla (2016/2016(INI))

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2011 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta maito- ja maitotuotealan

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. yhteisestä kalastuspolitiikasta. {SEK(2011) 891 lopullinen} {SEK(2011) 892 lopullinen}

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. yhteisestä kalastuspolitiikasta. {SEK(2011) 891 lopullinen} {SEK(2011) 892 lopullinen} EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.7.2011 KOM(2011) 425 lopullinen 2011/0195 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisestä kalastuspolitiikasta {SEK(2011) 891 lopullinen} {SEK(2011) 892 lopullinen}

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 VIITE: ASIA: Lausuntopyyntö E 149/2011 vp Selvitys hallituksen

Lisätiedot

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio 14092011 Perämeren kalatalousyhteisöjen Liitto Kalatalouden neuvontajärjestö, jonka toimialue

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 12.6.2018 COM(2018) 390 final ANNEXES 1 to 5 LIITTEET asiakiran Ehdotus Euroopan parlamentin neuvoston asetukseksi Euroopan meri- kalatalousrahastosta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Tapio Hakaste, mmm 3.11.2015 6.11.2015 1 Sisältö Muutama sana toiselta rajajoelta Lohi- ja meritaimenstrategian toteutus Kalastuslain toimeenpano 6.11.2015

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.1.2013 COM(2013) 15 final 2013/0010 (COD) C7-0021/13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGTlupajärjestelmän

Lisätiedot