K 9/2015 vp Hallituksen vuosikertomus Peruskoulujen digitalisoinnin nykytilanne ja suunnitellut toimintamallit
|
|
- Tommi Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausunto Sivistysvaliokunnalle Asia: K 9/2015 vp Hallituksen vuosikertomus Peruskoulujen digitalisoinnin nykytilanne ja suunnitellut toimintamallit Sivistysvaliokunta on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä asiantuntijalausuntoa peruskoulujen digitalisoinnin nykytilanteesta ja suunnitelluista toimintamalleista. 1. Taustaa Tieto- ja viestintä tekniikka liittyy oleellisena osana koulutuksen ja koko yhteiskunnan toimintaan. EU:n Digitaalinen Agenda (COM(2012) 784) linjaa Eurooppa strategian tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikka. Agendan ensisijaisena tavoitteena on kehittää Euroopasta maailmanlaajuinen ja kilpailukykyinen digitaalitoimija vuoteen 2020 mennessä. Yksi keskeisistä asioista on digitaalisten sisämarkkinoiden luominen ja Euroopan talouden kasvun vauhdittaminen digitaalisin keinoin. Keskeisiä toimia ovat osaamisen ja tietoisuuden lisääminen digitaalitaloudesta, edistyneen sähköisen infrastruktuurin rakentaminen sekä yrittäjyyden ja alan eurooppalaisten toimijoiden verkostoitumisen edistäminen. Agendan osia ovat: 1. Yhteiset digitaaliset sisämarkkinat, 2. Yhteensopivuus ja standardit, 3. Luottamus ja turvallisuus, 4. Tutkimus-, tuotekehitys ja innovaatiot, 5. Digitaalinen lukutaito, tekniset taidot ja osallisuus, 6. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen laajasti yhteiskunnassa. Agendaan sisältyy tavoitteita, joilla kannustetaan jäsenmaita kehittämään tulevaisuuden osaamista ja lisätään koulutuksen avoimuutta, vahvistetaan alan tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatioita sekä varmistetaan kaikkien kansalaisten osallistuminen yhteiskunnan toimintaan. EU:ssa on linjattu että jäsenvaltioiden ja komission yhteistyötä tarvitaan, jotta voidaan varmistaa virallisen koulutusjärjestelmän sisällä hyödynnettävien sekä tutkintojen osaksi luettavien avointen oppimisaineistojen laatu ja vertailtavuus. Digitaalisuudella on useita etuja koulutuksen kehittämiselle: tiedonhaun helpottuminen auttaa saavuttamaan uusia oppijaryhmiä ja oppimisen yksilöllistäminen helpottuu. Uusia koulutuksen tarjoajia syntyy, oppimateriaalien jakaminen on aiempaa helpompaa ja koulutus sekä tieto voivat siirtyä helpommin rajojen yli.
2 Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä on linjattu mm. seuraavilla suunnitelmilla: Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma (2010), Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 (OKM 2010/12) ja Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia (2013). 2. Nykytila tutkimuksen valossa Digitaalisuutta ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä on tutkittu useissa tutkimuksissa. muutamia viimeisimpiä: Seuraavassa PISA 2012 ja ICT:n käyttö ICT:n käyttöä arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten osalta PISA -tutkimuksen yhteydessä. Vuoden 2012 arvioinnissa parhaan lukutaidon pistemäärän saavuttivat ne oppilaat, jotka käyttivät tyypillisenä arkipäivänä internetiä 1 60 minuuttia. Sama tilanne oli myös tarkasteltaessa matematiikan ja luonnontieteiden pistemääriä. Selkeästi heikoiten pärjäsivät ne, jotka eivät käyttäneet internetiä ollenkaan, sekä toisaalta ne, jotka käyttävät sitä yli neljä tuntia tyypillisenä arkipäivänä koulun ulkopuolella. Myönteisesti tieto- ja viestintäteknologiaan suhtautuvat pärjäsivät keskimäärin paremmin lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden arvioinnissa sekä ongelmanratkaisussa kuin teknologian käyttöön kielteisesti suhtautuvat. Tulokset viittaavat siihen, että tietokoneen ja internetin käyttö koulussa on selvästi lisääntynyt vuoden 2009 PISA tuloksiin verrattuna, sillä 2012 vain 33 prosenttia oppilaista ilmoitti, ettei käyttänyt internetiä lainkaan tyypillisenä koulupäivänä. Tämä on melko lähellä OECD:n keskiarvoa (36 %). Oppilaista 56 prosenttia ilmoitti käyttävänsä internetiä tyypillisenä päivänä koulussa alle tunnin, mikä on hieman enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin (47 %). Huomionarvoista on myös että todella paljon koneella olevat kokivat vaikeuksia saada ystäviä, ja näin ollen he kokivat useammin olevansa ulkopuolisia.
3 Myös harvempi heistä koki kuuluvansa kouluun, vaan pikemminkin he tunsivat olevansa väärässä paikassa. Tämän perusteella on mahdotonta sanoa, onko runsas tietokoneella oleminen syy ystävien puutteeseen vai pakokeino ja sijaistoiminto, kun ystäviä ei ole. Joka tapauksessa kouluviihtyvyyden ja yksilön hyväksytyksi tulemisen kokemusten kannalta tähän asiaan tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi kaikissa osallistuvissa maissa oli nähtävissä, että tietokoneen käytön määrä oli yhteydessä koulusta myöhästymisiin ja koulusta lintsaamiseen. Esimerkiksi Suomessa 36 prosenttia vähiten tietokonetta päivittäin käyttävistä ilmoitti myöhästyneensä koulusta PISA-koetta edeltäneen kahden viikon aikana, kun aktiivisimmista käyttäjistä näin ilmoitti 49 prosenttia. European SchoolNet: ICT in Education -tutkimus Tämä tutkimus on EU:n komission Liegin yliopistolta ja (EUN) -verkostolta tilaama tutkimus tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Euroopan kouluissa (2013). Tutkimuksen mukaan suomalaiset koulut ovat tietotekniseltä varustukseltaan Euroopan huipputasoa, mutta tieto- ja viestintätekniikan aktiivinen opetuskäyttö ja osaamisen kehittäminen ovat jääneet muista maista jälkeen. Suomessa laitteet ovat vähintään keskitasoa, mutta käyttö vähäistä. Suomalaiset koulut luokiteltiin tutkimuksessa parhaiten varusteltujen joukkoon. Luokitteluun vaikuttivat suhteellisen hyvät tietoliikenneyhteydet ja se, että viime vuosina kouluihin on hankittu paljon esitystauluja, oppimisalustoja ja datatykkejä. Laitteiden käyttömäärissä suomalaiskoulut kuitenkin ovat viimeisten joukossa, kun asiaa kysytään oppilailta itseltään. Oppilaiden työskentelymahdollisuuksiin eniten vaikuttavien laitteiden eli kiinteiden työasemien, kannettavien ja tablettitietokoneiden määrässä Suomi on lähes keskitasolla, niiden käytön määrässä tilaston viimeinen. Huolestuttavaa on, että Suomessa oppilailla ei ole riittäviä mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintäteknisiä välineitä kouluissa oppimisensa tukena. Opettajat hyödyntävät jonkin verran uutta tekniikkaa oppituntien ja tehtävien valmistelussa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, peruskouluissa vähemmän. Vertailtaessa muihin maihin, oppilaiden mielestä mahdollisuus hyödyntää tietotekniikkaa oppitunneilla on Suomen peruskoulussa alhaisin, lukioissa neljänneksi alhaisin ja ammatillisissa oppilaitoksissakin alle keskitason. Tietotekniikan hyödyntämistä tarkasteltiin tiedonhankinnan ja työstämisen, muiden oppilaiden kanssa tehtävän yhteistyön, tehtävien tekemisen, kokeellisen oppimisen jne. näkökulmasta. Lisäksi suomalaiset peruskoulujen rehtorit uskoivat tieto- ja viestintätekniikan hyötyihin vähemmän kuin eurooppalaiset kollegansa. Lukion ja ammatillisten oppilaitosten rehtorien luottamus on keskitasoa parempaa. Suomessa kahdeksannen luokan opettajien luottamus omiin tietoteknisiin taitoihinsa on vertailumaihin verrattuna heikoimpien joukossa. Myös lukion ja ammatillisten opettajien luottamus on alle keskitason. Suurimpana esteenä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle suomalaiset opettajat pitävät pedagogisia syitä, kuten hyvien mallien puuttumista, vähäistä täydennyskoulutusta ja digitaalisten oppimateriaalien
4 puutetta. Täydennyskoulutukseen osallistuneiden opettajien määrä kahden edellisen vuoden aikana onkin Suomessa Euroopan alhaisimpia. Suomalaisten oppilaiden käsitykset tietotekniikan hyödystä opetuksessa ovat myös Euroopan alhaisimpia. Silti oppilaat luottavat omiin käyttötaitoihinsa eurooppalaisia ikätovereitaan enemmän. Vaikka opettajat ovat muuten epävarmoja osaamisestaan, he luottavat sosiaalisen median käyttötaitoihinsa. Oppilaat puolestaan luottavat internetin turvallisuuteen ja sosiaalisen median osaamiseensa. Oppilaiden tietotekniikan käyttö vapaa-aikana onkin Suomessa yleisempää kuin muissa maissa, vaikka sen koulukäyttö on vähäistä (OPH, tiedote, Survey of Schools: ICT in Education.). Suomen osallistuneiden otoskoulujen määrä tässä tutkimuksessa on ollut noin 50 %, mikä antaa todennäköisesti luotettavan kuvan maan tilanteesta. Kuitenkin esim. Ruotsin (9 %) ja Tanskan (19 %) Norjan (19 %) vastausprosentit jäävät alle 20 %, mikä pitää huomioida European Schoolnet: ICT in Education tutkimuksen käytössä maiden välisessä vertailussa. Positiivisesti suhtautuvat opettajat myös kehittävät itse omia tieto- ja viestintäteknologisia taitojaan ja uskovat niiden vaikuttavan positiivisesti oppimistuloksiin. Tällaisia opettajia on eniten kouluissa, joissa henkilöstöllä on yhteinen visio tieto- ja viestintäteknologioiden käytöstä opetuksessa pelkkä laitteiden tai digitaalisten sisältöjen saatavilla olo ei riitä. Selvityksen mukaan koulun hyvä tieto- ja viestintäteknologinen varustelutaso ei sinänsä vaikuta parantavasti sen enempää oppilaiden kuin opettajienkaan teknologian käyttötaitoihin tai asenteisiin tieto ja viestintäteknologiaa kohtaan. (European Comission 2013.) Tutkimusten mukaan suomalaisnuorten mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöön kotona ovat kansainvälisessäkin vertailussa erittäin hyvät (European Comission 2013). Education and training monitor in Finland (European komission 2013) selvityksessä todetaan, että 80,6 % neljäsluokkalaisista käyttää tietokonetta koulussa. Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen ReadIT-tutkimusten (ks. esim. Kivinen & Kaarakainen 2012) yhteydessä peruskoulun yhdeksännen luokan oppilailta kerätyn kyselyaineiston mukaan valtaosa Suomen koulujen opetuksesta annetaan edelleen perinteisten opetus- ja havainnointivälineiden avulla. 3. Tehtyjä toimenpiteitä Opettajien pedagoginen ICT-käytön ohjaus Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi valtionavustusta pedagogiseen ICT-käytön ohjaukseen 233 perusopetuksen opetuksen järjestäjälle 2,8 miljoonaa euroa. Tavoitteena on oppilaiden innostuksen kasvattaminen opetusta kohtaan hyväksikäyttämällä uutta teknologiaa. Myönnetyn rahoituksen avulla halutaan edistää tieto- ja viestintätekniikan käyttöä oppimisen tukena. Avustuksilla lisätään opettajien valmiuksia käyttää monipuolisesti uusia opetusmenetelmiä ja -välineitä sekä laajentaa yhteistyötä opettajien kesken. Avustusta voidaan käyttää opettajien pedagogista ICT-ohjausta antavien opettajien palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin sekä pedagogista ICT-ohjausta antavien opettajien ohjauksen ja koulutuksen
5 matkakustannuksiin. Tavoitteena on tukea opettajien ammatillista kehittymistä liittyen tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opettajien omassa työyhteisössä kollegiaalisen tuen avulla. Kyseinen avustus on tarkoitus olla opetuksen järjestäjän omasta oppimisympäristöstä lähtevää toimintaa, joka tehdään vertaistukea hyväksikäyttäen, ei ylhäältä annettuna toimintana. Avustuksen käyttöönotosta tehdään vaikuttavuusarviointi digitaalisen kyselyn avulla kesän 2015 aikana. Opetuksen järjestäjiä pyritään tukemaan ja avustamaan verkostoitumisessa mahdollisuuksien mukaan. EduCloud Alliance EduCloud Alliance on opetus- ja kulttuuriministeriö projekti, jossa on tuonut yhteen digitaalisten työvälineiden kehittäjiä muodostamaan EduCloud Alliance nimistä konsortiota, jonka tavoitteena on yhteisien standardien ja käytäntöjen luominen digitaalisten oppimistyökalujen välille, joka mahdollistaisi paremmin toimivat digitaalisten oppimistyökalujen markkinat ja loisi loppukäyttäjille helppokäyttöisempiä ratkaisuja ja parantaisi digitaalisten oppimistuotteiden yhteentoimivuutta. Tausta Pilviväylä -hanke aloitti toimintansa vuoden 2013 loppupuolella. Vuoden 2014 keväällä ja kesällä toteutettiin digitaalisen oppimateriaalin kauppapaikka (Bazaar) sekä tunnistautumisjärjestelmä, joka hyödynsi opettajien ja oppilaiden olemassa olevia kirjautumistunnuksia. Ensisijaisena tavoitteena oli selvittää digitaalisen oppimismateriaalin ja -järjestelmien ekosysteemin rakentamisen käytännön toimivuus. Useat tahot eri sektoreilta ilmaisivat halukkuutensa olla mukana konseptin mukaisen ekosysteemin luomisessa. Vuoden 2014 keväällä julkaistiin lisäksi avoin kutsu konsortioon, joka vastaisi jatkossa luodun ekosysteemin ja sitä tukevien järjestelmien ja rajapintojen kehittämisestä. Konsortioon lähti mukaan 27 tahoa, joihin kuului yrityksiä, yhdistyksiä ja korkeakouluja. Maaliskuussa 2015 järjestettiin EduCloud Alliancen perustamiskokous, jossa siirrettiin koordinoimisvastuu kokonaisuudessaan konsortiolle ja ministeriön rooli muuttui lopullisesti koordinoijasta yhdeksi EduCloud Alliancen strategiajäseneksi. Kuluvan vuoden aikana aloitettiin myös toimet standardin viemiseksi kansainväliseksi. Konsortion toimintaa esiteltiin maaliskuun 2015 alussa DG EAC: jäsenille (DG Education and Culture European Commission). Tapaamisessa EduCloud Alliance sai myönteistä palautetta ja DG EAC selvittääkin voisiko ECA Standardi osa EU:n Open Education Europe- tai e-learning.eu portaaleja. EduCloud Alliancen tulevaisuus Vuoden 2015 aikana EduCloud Alliance tekee pohjatyötä laajempaa jalkautusta varten. Tähän tähdäten konsortio tekee verkostoitumistyötä Suomen pedagogisen yhteisön suuntaan sekä aktivoi aihepiirin kannalta keskeisiä kansallisia ja kansainvälisiä kaupallisia toimijoita mukaan toimintaan nopeuttaakseen ECA-yhteensopivien digitaalisten oppimismateriaalien saatavuutta. Digitaalisten materiaalien käyttöönoton helpottamiseksi jatketaan digitaalisten oppimateriaalien avointen rajapintojen sekä alaikäisten erityistarpeet huomioivan tunnistautumisratkaisun kehittämistä. EduCloud Alliance jatkaa lisäksi kansainvälistymistä Euroopan ja Aasian suuntaan tavoitteenaan saada luotu standardi kansainväliseksi standardiksi. Näillä kehityskuluilla pyritään aikaansaamaan tilanne, jossa vuoden 2016 alussa on olemassa laaja valikoima ECA-yhteensopivia tuotteita ja materiaaleja, jotka ovat opetuksen kannalta relevantteja sekä helppo ottaa käyttöön, ylläpitää ja räätälöidä erilaisiin oppimiskokonaisuuksiin.
6 Miksi avoin standardi? Avoimien standardien kehittäminen on hallitusohjelman kärkihankkeen kannalta kriittinen menestystekijä. Tukemalla digitaalisten palveluiden sekä digitaalisten materiaalien yhteensopivuutta teknisellä ja semanttisella tasolla, mahdollistetaan kustannustehokkaiden, asiakaslähtöisten ja pitkäkestoisten ratkaisujen aikaansaaminen. Ilman yhteisiä avoimia standardeja on riskinä jatkaa kehityskulkua, jossa yksittäiset kunnat hankkivat erillisiä tietojärjestelmiä tai digitaalisia palveluita, eikä tieto tai palvelut ole siirrettävissä muihin oppilaan tai opettajan käyttämiin palveluihin. Tähän kehityskulkuun liittyy myös korostunut riski erilaisten toimittajaloukkujen muodostumiseen, jolloin tilaajan valitseman tuotteen jatkokehittäminen tai vaihtaminen on hankalaa ja kallista. Avoimet standardit lisäksi edistävät pienten ja keskisuurten yritysten markkinoita edutech-sektorilla. Avoimet rajapinnat sekä avoimen lähdekoodin avulla rakennetut digitaaliset palvelut antavat tilaajalle mahdollisuuden kilpailuttaa digitaalisten palveluiden rakentaminen, ylläpito ja jatkokehittäminen helpommin tai vaihtoehtoisesti käyttää eri yrityksiä ylläpidon ja jatkokehittämisen toteutuksiin. Hallinnollinen opetuksen järjestäjien tukeminen ICT:n käyttöönotossa Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Oppijan verkkopalvelut -hankkeessa rakennetaan opetustoimen sähköisen asioinnin verkkopalvelukokonaisuus. Hankkeessa tuotetaan opiskelua ja siihen hakeutumista sekä oppimista ja urasuunnittelua tukevia palveluita elinikäisen oppimisen periaatteella. Kokonaisuuden keskeinen ja näkyvin palvelu on Opintopolku.fi -portaali ( Osana tätä kokonaisuutta on julkaistu opetussuunnitelmat rakenteistetussa muodossa eli eperusteet esi- ja perusopetukseen, lisäopetukseen ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Opetushallitus on tuottanut uuden työkalun perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman laadintaa varten. Ops-työkalun avulla opetuksen järjestäjä voi laatia, julkaista ja päivittää perusopetuksen opetussuunnitelman sähköisesti. Työkalu on osa eperusteet-palvelua. Se mahdollistaa paikallisen opetussuunnitelman laatimisen seutukunnallisena, kuntakohtaisena tai koulukohtaisena. Ops-työkalu tarjoaa selkeän rakenteen paikalliselle opetussuunnitelmalle annettujen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Työkalu on kiinteässä yhteydessä muuhun eperusteet-palveluun ja jatkossa myös opetussuunnitelman perusteiden kehittämiseen. Lisäksi selvitetään Opintopolun sekä Todennetun osaamisen rekisterin (TOR) osalta mahdollisuuksia kytkeä ne osaksi Kansallista palveluarkkitehtuuria. Tieto- ja viestintätekniikkaan suunnattu rahoitus Vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö on myötänyt Opetushallituksen jaettavaksi yhteensä euroa esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa.
7 Vastaavasti vuonna 2014 myönnettiin euroa esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen. Tässä rahoituksessa ei ollut mukana ylioppilastutkinnon sähköistämiseen liittyvää rahoitusta, vaan se myönnettiin erikseen suoraan Ylioppilastutkintolautakunnalle. Opetus ja kulttuuriministeriö on suunnannut vuonna 2015 Opetushallituksen jaettavaksi rahoitusta hyväksytyn talousarvion mukaisesti Opetushallituksen käytettäväksi enintään euroa innovatiivisten oppimisympäristöjen tieto ja viestintäteknisten oppimisympäristöjen edistämiseen. Erityisesti tällä halutaan laajentaa hyviä tieto- ja viestintäteknisiä käytänteitä koskemaan koko maan perusopetusta. 4. Haasteita ja mahdollisuuksia Uuden teknologian ja avointen oppimisresurssien hyödyntämisen yhteydessä on tärkeää varmistaa opetusmateriaalien laatu ja pedagoginen soveltuvuus. Keskeistä olisi löytää opetuskäyttöön ne ICT ratkaisut ja -sovellutukset, jotka tukevat parhaiten lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehittymistä perustaidot ja osaamisen turvaten. Oppilaiden oikeusturva, tietosuoja sekä eettisesti oikea ICT:n käyttö tulee myös ottaa huomioon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteydessä. Hyvien käytänteiden levittäminen Opetushallituksen hankkeiden kautta edesauttaa opettajien tieto- taitoa käyttää pedagogisesti tieto- ja viestintätekniikkaa oppimista hyödyntävällä tavalla. Vastaavasti valtionavustus pedagogisten ICT-ohjaajien työn tukemiseen auttaa opettajia ottamaan tieto- ja viestintätekniikan haltuun. Avoimien standardien avulla edistetään avointen oppimateriaalien käyttöönottoa kouluissa, joka puolestaan mahdollistaa laajemman valikoiman vapaita tai edullisempia oppimateriaaleja oppilaitosten käyttöön. Samalla kotimaisen laadukkaan oppimateriaalin vienti Euroopan sisämarkkina-alueelle helpottuu, mikäli standardi saadaan ulotettua kansainväliseksi standardiksi. Pääministeri Juha Sipilän hallituskauden tavoitteena on oppimisympäristöjen modernisointi sekä digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen oppimisessa. Hallituskauden eräinä kärkihankkeina ovat uudet oppimisympäristöt ja digitaalisten materiaalien saaminen peruskouluihin. Tavoitteena on päivittää perusopetuksen oppimistapoja ja -ympäristöjä kehityksen haasteita vastaaviksi sekä painottaa tulevaisuuden taitopohjaa. Hankkeen tavoitteena on parantaa oppimistuloksia sekä kaventaa niissä syntyneitä eroja. Samalla panostetaan kouluviihtyvyyteen ja nostetaan lasten ja nuorten henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin tasoa. Kehittämisen kohteena on myös se, että laajennetaan oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä ja uudistetaan pedagogiikkaa. Hallituksen strategian läpileikkaavana teemana on myös se, että digitalisoidaan julkiset palvelut. Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä. Kokeiluissa hyödynnetään kansalaislähtöisiä toimintatapoja.
Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja
Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.2013 Tieto- ja viestintätekniikka Euroopan kouluissa ja Suomessa Mitä
LisätiedotTilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotOsaamisen ja sivistyksen parhaaksi
1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotMuutoksesta voimaa! Onnistuminen edellyttää visiota ja tahtoa. EDUCA 2013 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 25.1.2013
Muutoksesta voimaa! Onnistuminen edellyttää visiota ja tahtoa EDUCA 2013 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 25.1.2013 Koulutuksen haasteita Oppimistulosten parantaminen Monipuolisemmat oppimisympäristöt
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen Oulu 6.3.2017 #uusiperuskoulu Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa (Hallituksen strateginen ohjelma)
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotOlli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM
Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta
LisätiedotAvauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotKansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH
Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotKoulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä
Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE
OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus
For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat
LisätiedotProjektipäällikkö Olli Vesterinen
Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotSähköiset oppimateriaalit osana opetusta
Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja
LisätiedotKansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi Digioppimisen Areena 27.11.2018 Perusopetus Opetusneuvos Kimmo Koskinen Perusopetuksen digitalisaatiolle suunnitellaan yhteisiä
LisätiedotPerusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.
Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä
LisätiedotPilviväylä projekti 24.1.2014
Pilviväylä projekti 24.1.2014 Tarkoitus ja tavoite Pilviväylän teknisten ratkaisujen tavoitteena on ratkaista ongelmia jotka liittyvät pilvipalveluiden hankintaan, saatavuuteen ja käyttöönottoon kouluissa.
LisätiedotEuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet
EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla
LisätiedotECA - EduCloud-allianssi. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi
ECA - EduCloud-allianssi Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 4.8.2015 EduCloud-allianssi opetus- ja kulttuuriministeriön alulle panema hanke avoimen koulutuspilvipalvelun standardin toteuttamiseksi
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotOppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus
Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän
LisätiedotLappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot 7/2019 Yleissivistävän koulutuksen opetus- ja oppimisympäristöjen digitalisointi 257/54/2017
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot 7/2019 Yleissivistävän koulutuksen opetus- ja oppimisympäristöjen digitalisointi 257/54/2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 11.4.2019. Valtioneuvoston kanslia, 12.4.2019.
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN
LisätiedotKoulutuspoliittisen ohjelman mittarit
Koulutuspoliittisen ohjelman mittarit Oppimisen ja opetuksen oppijakeskeinen uudistaminen Mittari 1: Oppijat voivat vaikuttaa opetuksen suunnitteluun Kuvaus: Oppijoita kuunnellaan säännöllisesti opetuksen
Lisätiedoteperusteet käyttäjäkoulutus
eperusteet käyttäjäkoulutus 22.4.2015 Käsiteltävät aiheet Päivän kulku, käytännön asiat ja koulutuksen tavoitteet eperusteet-palvelun ja Ops-työkalun yleisesittely Perusteiden haku ja selaus Ops -työkalu
LisätiedotHankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen
Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotUudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi
Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu
LisätiedotKoulutus: Koulutuksen monimuotoistaminen luentovideoiden avulla
Tampereen eoppimisen klusteri: eoppimisen ajankohtaistiedote 26.4.2013 Ajankohtaisia aiheita: Koulutus: Koulutuksen monimuotoistaminen luentovideoiden avulla (21.5.2013) Koulutus: Oppimisen uudet tilat
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotKESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012
KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012 Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 Tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamisja koulutuseroja sekä sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen
LisätiedotRopeka. Taustakysymykset
Ropeka Kysely koostuu taustakysymyksistä ja neljästä eri teemasta koostuvasta osiosta. Jokaisessa osiossa pyydetään ensin arvioimaan oppilaitoksesi tämän hetkistä tilannetta neljän kuvauksen perusteella
LisätiedotLukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki
Lukion kehittäminen Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki 10.11.2014 Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä - Lukiolaki (629/1998) ja lukioasetus (810/1998)
Lisätiedot1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta
Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotAjankohtaista opetushallinnosta
Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotTulevaisuus haastaa opettajuuden
Tulevaisuus haastaa opettajuuden Peruskoulupäivät 21.11.2014 Helsinki Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Opetushallitus For learning and competence Opettajien työtyytyväisyys
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotKorkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA opetusneuvos Aija Töytäri
Korkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA 30.9.2019 opetusneuvos Aija Töytäri 1.10.2019 1 Edellisen hallituksen panostukset korkeakoulutuksen kehittämiseksi Nopeutetaan siirtymistä
Lisätiedoteperusteet -palvelu enorssi kevätpäivät 23.4.2015 Rauma
eperusteet -palvelu enorssi kevätpäivät 23.4.2015 Rauma Oppijan verkkopalvelut -hanke eperusteet on osa Oppijan verkkopalvelut -hanketta, jossa kehitetään monipuolisesti oppijoiden ja koulutuksen järjestäjien
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotOppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi
Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa
LisätiedotAJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA
AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA Johtaja Jorma Kauppinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Helsinki 27.11.2014 Lain käsitteet Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Opetussuunnitelman
LisätiedotKulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa
Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
Lisätiedoteperusteet esi- ja perusopetuksessa
eperusteet esi- ja perusopetuksessa Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 8.-9.12.2014 Ulla Angervo, OPH Oppijan verkkopalvelut -hanke Opetustoimen sähköisen asioinnin verkkopalvelukokonaisuus Oppijan
Lisätiedot12.6.2015. Peruskoulujen digitalisoinnin nykytilanne ja suunnitellut toimintamallit (K 9/2015 vp Hallituksen vuosikertomus 2014)
ASIANTUNTIJALAUSUNTO Ylijohtaja Petri Pohjonen 12.6.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunta Peruskoulujen digitalisoinnin nykytilanne ja suunnitellut toimintamallit (K 9/2015 vp Hallituksen vuosikertomus 2014)
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa 2016
Tieto- ja viestintätekniikka peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa 2016 Viikin normaalikoulun tvt-koulutuspäivät 28.11.2014 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Taustaksi Tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
LisätiedotSuomalaisesta oppimisesta ja opetuksesta
Suomalaisesta oppimisesta ja opetuksesta Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi, 6-7.8.2013, Helsinki, Helsinki Congress Paasitorni Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Hallitusohjelma
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotOhjausta kehittämään
Ohjausta kehittämään Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Messukeskus 18.4.2013 Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi
LisätiedotOpetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotJulkinen ja yksityinen sektori yhteistyössä yli rajojen. Jarkko Moilanen OKM
Julkinen ja yksityinen sektori yhteistyössä yli rajojen Jarkko Moilanen OKM Lähtökohdat 12/2013 Tiimi rekryttiin tarpeeseen Jarkko Moilanen (uutena taloon, tech/business) Thomas Vikberg (uutena taloon,
LisätiedotKirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016
Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna
LisätiedotDIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus
DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa
LisätiedotVähemmän säätämistä enemmän oppimista. Jarkko Moilanen OKM
Vähemmän säätämistä enemmän oppimista Jarkko Moilanen OKM Lähtökohdat 12/2013 Tiimi rekryttiin tarpeeseen Jarkko Moilanen (uutena taloon, tech/business) Thomas Vikberg (uutena taloon, peda kehitys) Merja
LisätiedotLIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotOsaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen
Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,
LisätiedotOppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016
Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi
LisätiedotTervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi
Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi Osaamisen kehittäminen muutoksen mahdollistajana 18.5.2017 Elisa Helin Opetushallitus
LisätiedotOppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä
Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Esitys Liikuntatiedon saavutettavuutta edistävä työryhmä 29.1.2013 Leena Kononen SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut
LisätiedotPeruskoulu-työpaja
Peruskoulu-työpaja 16.5.2016 Strategisen hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -painopistealue kärkihanke 1: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin toimenpide 1: Uudistetaan
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
LisätiedotOPS-tiekartta Missä mennään?
OPS-tiekartta Missä mennään? Kevät 2014 Oman tilanteen arviointi jatkuu Alueellisen/kuntakohtaisen/ koulukohtaisen ops-työn organisointi; työn rakenne, työnjako ja vastuut kasvun ja oppimisen jatkumosta
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotJyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1
Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama
LisätiedotOppijan verkkopalvelut -seminaari
Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja
LisätiedotUusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi
Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Kokkolan kv-treffit, 27.4.2016 Kimmo Koskinen - yleistavoitteita Kehittää ja ottaa käyttöön opetukseen ja oppimiseen liittyviä pedagogisia
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotCIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT
Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotArjen tietoyhteiskunta - hanke
Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä
LisätiedotALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen
ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen KUUMA - seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista 10 kehyskunnasta. KUUMA - seutuun
LisätiedotLUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Pääjohtaja Aulis Pitkälä Pro Lukio ry:n lukioseminaari Helsinki 6.11.2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Lukiopedagogiikan arviointi Koulutuksen arviointineuvoston
LisätiedotOpetushallitus HELSINKI 7/521/2008
Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
Lisätiedot