Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman laadintaohje

Transkriptio

1 Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman laadintaohje Khall Taloudellinen kehitys Yleinen talouden kehitys Suomen kansantalous on palaamassa kasvu-uralle. Kasvu on pääosin kotimaisen kasvun varassa ja vienti on jäämässä edelleen heikoksi. Suomen bruttokansantuotteen kasvu on ollut ennakkotietoja vahvempi vuoden alussa. Teollisuustuotannon kasvua saadaan yhä odottaa. Iso-Britannian kansanäänestys EU:sta eron puolesta on aiheuttanut voimakasta liikehdintää koroissa, pörsseissä ja valuuttakursseissa. Merkitys suomen vientikumppanina on merkittävästi vähentynyt vuosituhannen alusta mikä myös rajoittaa vaikutuksia kauppaan. Vaikutus Suomeen on pienempi kuin euroalueella keskimäärin. OECD:n arvio negatiivisesta vaikutuksesta EU:n tuotantoon on n. 1 % vuoteen 2020 mennessä. Kulutuksen kasvun arvioidaan jatkuvan. Kotitalouksien kulutus lisääntyy nopeammin kuin reaaliset käytettävissä olevat tulot, mikä painaa säästämisastetta entistä enemmän miinukselle. Vuosille kulutuksen arvioidaan kasvavan samaa vauhtia kuin käytettävissä olevat tulot. Tätä kehitystä selittää mm. matala korkotaso. Pääosin raakaöljyn hinnanlaskun vuoksi kuluttajahinnat nousevat suomessa vuonna 2016 hitaasti ja inflaatio jää 0,2 %. Myös ennustejakson loppupuolella inflaatio jää totuttua hitaammaksi vaimean talouskehityksen, palkkojen hitaan nousun ja edullisten tuontihintojen johdosta. Ennuste vuoteen 2017 on 0,8 % ja vuoteen ,0 % Työttömyys Pohjois-Pohjanmaalla on laskussa. Työttömyysasteen arvioidaan laskeneen vuonna ,5 %. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on 06/ ,4 %, mikä on 1,0 % vähemmän mitä vastaavana aikana vuonna Kuntatalouden tilaa Kuntatalousohjelman mukaan oli odotettua parempi vuonna Lähivuosina kuntatalouden näkymät arvioidaan vaikeaksi. Toimintamenojen kasvupainen pysyy tulevina vuosina suurena, sillä palvelutarvetta kasvattaa mm. väestön ikärakenteen muutos. Kuntien rahoitusaseman näkökulmasta vuosi 2017 näyttää aikaisempaa myönteisemmältä. Ilman lisätoimenpiteitä tilanne vuodesta 2018 muuttuu huonommaksi. Rahoitustavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi hallitus on asettanut euromääräisen menorajoitteen jolla rajoitetaan valtion toimenpiteitä kuntatalouden toimintamenoihin aiheutuvaa painetta. Kunnilla on suuri vastuu kuntatalouden tasapainottamisessa. Ansioiden Suomenpankin ennusteiden arvioidaan nouseva vuonna ,48 %. Kuntien Henkilöstökustannuksiin vaikuttaa merkittävästi maltillinen työehtosopimuskierros, lomarahojen 30 % leikkaus sekä työaikojen muutokset.

2 Sote -uudistus Sote -uudistuksen edellyttämä lainsäädäntö on luonnosvaiheessa ja lausuntopyynnöt esitetään syksyn 2016 aikana. Sote- ja maakuntauudistuksen kuntiin kohdistuvat taloudelliset vaikutuksen on laskennallisesti vaikeaa ennakoida tässä vaiheessa yksiselitteisesti. Verotus ja valtionosuus järjestelmät uudistuvat täydellisesti eikä kuntakohtaisia laskelmia ole saatavilla. Talousarvion suunnitteluvuodella 2019 tulisi jo pystyä esittämään arvioita uudistuksenjälkeisestä talouden tasapainosta. Kunnan pärjääminen uudistuksen jälkeen riippuu olennaisesti siitä missä kunnossa kunnan talous on ennen uudistusta koska lähtötolanne jäädytetään lähelle uudistusta edeltävään tilaan. Näitä varten muutokseen sisällytetään sote-siirron muutosrajoitin ja järjestelmän muutoksen tasaus. Tämä on ydinasia talousarviota 2017 laadittaessa. 2. Talousarvion rakenne Talousarvio ja suunnitelma (KL 410/ ) Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Suunnitteluvuoden 2019 luvuissa tulee esittää alustavat arviot sote-palveluiden siirron ja uuden maakuntahallinnon tuottamien palvelumuutosten vaikutuksista sekä muutoksista verotuloihin ja valtionosuuksiin. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Toiminnallisten tavoitteiden tulee perustua Hailuodon kunnan uuteen hyväksyttyyn kuntastrategiaan. Kuntastrategiaa tarkistetaan prosessien määrittämisen jälkeen vastaamaan uusia prosesseja ja niistä aiheutuvia muutoksia. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio otetaan bruttomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Hierarkiamuutokset Talousarvion rakennetta ja toimintaa vuodelle 2017 tarkistetaan siten, että palvelualueet muodostavat toiminnallisia ulkoisia ja sisäisiä, nykyistä selkeämpiä, palvelukokonaisuuksia. Mahdollisten hierarkiamuutosten käsittely sisällytetään valtuustoseminaariin Muutokset vahvistetaan johtoryhmässä siten, että WEB-talsupohjat ovat käytettävissä Sisäiset erät Talousarvioon tulee sisällyttää sisäisiä eriä määrärahana ja tuloarvioina. Sisäisten suoritteiden laskutus perustuu ennalta sovittuun hintaan. Ostava palvelualue voi vaikuttaa laskutettavien suoritteiden määrään. Sisäiset kiinteistömenot ja -tulot käsitellään tulosvaikutteisesti uuden sisäisenvuokran laskentamallin mukaisesti.

3 Vyörytyserät ovat kustannuslaskennallisia menoja ja tuloja, jotka on keskitetysti hoidettu. Vyörytettävät erät eivät sisälly talousarvion määrärahaan tai tuloarvioon. Ne kohdistetaan jälkilaskennalla toteutuneiden kustannusten perusteella. Palvelualue ei voi vaikuttaa vyörytettävien kustannusten määrään. Tilinpäätöksessä 2015 ei käytetty vyörytyksiä.. Talousarvion laadintaohjelma Talousarvio 2017 laaditaan käyttämällä Intime taloussuunnitteluohjelmaa (WEB -talsu). Laskentapohjat toimitetaan uuden rakenteen mukaisina. Historiatiedot TP2015 ja toteuma 07/2016 ovat mukana talousarviopohjissa. Kiinteistöjen ja muun käyttötalouden budjetoinnin ja tiliöinnin, hierarkian ja tulosalueiden ja tulosyksiköiden tasot arvioidaan yhdessä palvelualueen johtajien (johtoryhmä) kanssa ennen talousarviopohjien avaamista. 3. Raami Kriisikuntakriteerit (KL 410/ , 118) Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää. Hailuodon kunnan tilinpäätös 2015 osoittaa ylijäämää euroa. Taseen edellisten vuosien ylijäämä on tilinpäätöksessä euroa ja ylijäämä euroa. Hailuodon kunnalla ei vielä ole alijäämän kattamisvelvoitetta. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat rajaarvot: 1 kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; 2 kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti; 3 asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; 4 kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Kriisikuntakriteerit tulevat muuttumaan 2019 Sote-uudistuksesta johtuen. Verotulot ja valtionosuudet Raamin veroennusteena on käytetty Kuntaliiton kuntakohtaista veroennustepohjaa, ennustetta täydennetään valtion syksyn budjettiriihen veroperustemuutostiedoilla sitten kun ne ovat käytettävissä. Valtionosuudet on arvioitu tilastokeskuksen ja OM:n laskelmien mukaisesti.

4 Valtionosuuksia vähentää budjettivuonna kuntien velvoitteiden muutokset jotka edellyttävät toimenpiteitä myös kunnilta. Valtionosuusvaikutuksia on mm. vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen muutoksella, subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutoksella, yli 3-vuotiaiden lasten kasvattajien määrän suhteen muutos, perustoimeentulotuen rahoituksen siirto Kelalle. Raami TA2017 Raamitus laaditaan siten, että se mahdollistaa valtuuston talousarvioseminaarissa asetetun talouden tilan saavuttamisen. Vuosikate tavoite on positiivinen vuosikate , jolloin toimintakatteen maksimi on :a. (n. keskiarvo tp 2015 ja ta 2016) Tytäryhtiöiden (Hailuodon Vesihuolto Oy) tulostavoitteeksi vuodelle 2017 asetetaan 0. Kuntakonsernin asukasta kohti lasketun lainamäärän tavoitteeksi vuodelle 2017 asetetaan (max vuoteen 2020 mennessä). Poistosuunnitelman mukaiset poistot ja alas kirjaukset vaikuttavat tulokseen. Vaikka kunnan vuosikatetavoite asetetaan positiiviseksi, niin tuloksen arvioidaan olevan negatiivinen. Kustannusmuutokset Verotulojen arvioidaan kasvavan 5,4 % vuodelle 2017 (veroennustekehikko, Kuntaliitto). Verotulot vastaavat vuoden 2015 tasoa. Valtionosuuksien arvioidaan pysyvän vuoden 2016 tasossa. (Kuntaliitto). Valtionosuuksien tarkistuksia vähentää perustoimeentulotuen siirto Kelalle. Yleisen kustannustason arvioidaan nousevan 0,8 % vuodelle 2016 (Kuntatalousohjelma , Valtiovarainministeriö). Käyttömenojen kasvu ohjeistetaan olevan korkeintaan vuoden 2015 tasosta 0,0 %, mikä on käytännössä alle yleisen kustannustason kasvun. Talouden tasapainottaminen Varaudutaan talousarvion laadinnassa tasapainottamiseen. Palvelualueet ohjeistetaan esittämään tasapainotuslaskelmat johtoryhmälle. 4. Budjetin laatimisen painopistealueet Kuntastrategian painojen nostaminen taloussuunnitelmiin: Hyvinvoiva kuntalainen ja laadukkaat palvelut Sote- uudistukseen varautuminen (mm. Saarenkartanon kiinteistön tilojen käytön tehostaminen ja osittainen remontointi). Selvitykset sote-kiinteistöistä sekä keskitetysti järjestetyistä tukipalveluista. Palveluiden rajapintojen selvitykset. Vahva talous ja motivoitunut hyvinvoiva henkilöstö Palveluprosessien määrittäminen organisaatiota kehittäen ja ketteröittäen. Uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotto ja hallintosäännön uusiminen. Kunnan henkilöstöpolitiikan tavoitteiden määrittäminen ja sisäisen viestinnän kehittäminen (intra) sekä henkilöstöpalvelun resursointi. Toimistopalvelun keskittäminen ja palvelun resursointi. Asiahallinnan kehittäminen.

5 Kunta-alan johtamiskoulutuksen suorittaminen palvelualueiden johtajille Terveelliset ja turvalliset työtilat. Kunnanviraston tilojen vaihtoehtojen ratkaiseminen ja vaadittavien töiden käynnistäminen. Tulot arvioidaan realistisesti ja kaikkien maksujen ja taksojen korotusesitykset huomioiden. Investointiosassa pitäydytään välttämättömässä. Saaristolainen asuminen ja ainutlaatuinen ympäristö Paikallisliikenteen tukemisen ja vaihtoehtoisen kunnallisen palveluliikenteen huomioiminen. Maanhankinnat ja kiinteistöjen myynnit budjetoidaan investointina tavoitteellisesti. Rakennusten myynnit budjetoidaan varovaisuusperiaatetta noudattaen. Luova ja positiivinen yrittäjyysilmasto Viestinnän ja kuntamarkkinoinnin kehittäminen ja resursointi. Toimialakohtaiset (kalastus, maa- ja metsätalous, matkailu) toimenpideohjeiden laatimisen, vuokrattavien toimitilojen ja myytävien yrityskiinteistöjen sekä kuntayhteistyön tavoitteet ja resursointi Henkilöstö Kuntien ansiotason muutoksen arvioidaan olevan 0,8% (Suomen Pankki). Kuntatyönantajien sosiaalimaksujen arvioidaan olevan seuraavat: sairausvakuutusmaksu 2,02 %, työttömyysvakuutusmaksu 3,74 %, eläkemaksu (KuEL) 23,0 %, opettajien eläkemaksu 18,1 % ja muut sosiaalivakuutusmaksut 0,7 %. Yhteensä kuntatyönantajamaksujen arvioidaan olevan 29,4 %. (Kuntatalousohjelma , Valtiovarainministeriö). Prosentit tarkistetaan WEB-talsuun sen hetkisen tiedon perusteella ja ohjelma laskee sivukulut automaattisesti. Talousarvionlaadinnan yhteydessä varaudutaan henkilöstön koulutuksiin erikseen laadittavan koulutussuunnitelman mukaisesti (laaditaan yhdessä talousarvion kanssa). Työterveyshuollon taso määritellään työhyvinvointia tukevasta näkökulmasta sairauspoissaolojen minimoimiseksi. Henkilöstön rekrytoinnissa noudatetaan avointa menettelyä, ja kaikki rekrytoinnit suoritetaan Kuntarekry.fi -palvelun kautta (myös nk. sisäisessä menettelyssä). Hankinnat Hankintasopimus Oulun seudun kuntien kanssa on uudistettu Ennen tavara ja palveluhankinnan suorittamista tulee tarkistaa onko kunta mukana yhteishankinnan tuoteryhmässä. Muissa tuoteryhmissä tulee tarkistaa Kuntahankintojen mahdollinen puitesopimus asiassa. Poikkeaminen Oulun hankintarenkaan tuoteryhmien valikoimista tulee erikseen perustella. Pienhankinnoissa noudatetaan pienhankintojen menettelytapa -ohjetta. Omissa kilpailutuksissa tulee tarkistaa että hankintamallit ja menettelyt ovat hankintalain mukaisia ja että hankinnan sopimusehdot esitetään jo tarjouspyynnön yhteydessä. Oulun konttorin hankintapalveluiden toimita on siirretty Monetra Oy:n hoidettavaksi Investoinnit

6 Käyttöomaisuuden hankintaraja on euroa. Tätä pienemmät hankinnat rahoitetaan käyttötaloudesta ja suuremmista muodostetaan investointi. Hankkeiden budjetointi ja jaksotus suunnitteluvuosille tulee esittää todellisen vaiheistuksen mukaisesti. Hankkeita ei voi keinotekoisesti pilkkoa. Investointihankkeet ja -suunnitelmat käsitellään ja hyväksytään kustannusarvioineen toimielimissä. Kaikki investointihankkeet käsitellään ennen toimielinkäsittelyä johtoryhmässä. Hankintojen rahoitusvaihtoehdot on selvitettävä investointihanketta suunniteltaessa. Kunnalla on käytössä rahoituslimiitti Kuntarahoitukselta. 5. Aikataulut Tytäryhtiöt (Hailuodon Vesihuolto Oy) antavat TA2016 -esityksensä ja esittävät tavoitteet jotka tulisi ottaa huomioon kunnan talousarviossa mennessä. Lautakunnat antavat ehdotuksensa kunnanhallitukselle tallennettuina atk listoina sekä talousarviokirjan mukaisina tekstiosina, josta käy ilmi seuraavat asiat: toimintaympäristöanalyysi, o olennaiset muutokset toiminnassa o hankintatavan muutokset, ostopalvelu oma toiminta yleiskuvaus palvelualueen palveluista ja tarkoituksesta, o palveluprosessittainen kuvaus ja arvio palvelun tarpeesta ja sen kehityksestä palvelualueen toiminnan yleistavoite, yksityiskohtaiset strategiset tavoitteet ja mittarit ja tulosalueittaiset keskeiset toimenpiteet Lisäksi käsitellään seuraavat talousarvion kohdat: mahdolliset henkilöstömuutokset (virat ja toimet), lautakunnittaiset investoinnit ja mahdolliset kehittämishankkeet Lautakunta käsittelee talousarvioehdotuksen tarkemmalla tasolla (tulosyksikkötasolla tai tarkemmalla) eli ehdotus on myös alustava käyttösuunnitelma. Käyttösuunnitelma vahvistetaan toimielimissä budjetin vahvistamisen jälkeen 2017 tammikuussa (hallintosääntö 27 ). Johtoryhmä käsittelee talousarvioehdotusta sisällöltään ja vk 44 sekä kokonaisuutena vk 46. Johtoryhmä voi kokoontua käsittelemään asiaa myös tarvittaessa Kunnanhallitus käsittelee alustavasti talousarviota ja tekee ehdotuksen valtuustolle vero % asettamisesta Lautakuntien hyväksymistä talousarvioehdotuksista käydään kunnanjohtajan ja hallintoalueiden johtajien väliset neuvottelut, jonka perusteella laaditaan kunnanhallitukselle esitettävä talousarvioehdotus. Kunnanhallitus käsittelee talousarvioesitystä ja tekee esityksen kunnanvaltuustolle vuoden 2016 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta (sekä tarvittaessa jatkaa käsittelyä ) Kunnanvaltuusto käsittelee kunnanhallituksen talousarvioehdotuksen