Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman laadintaohje

Transkriptio

1 Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman laadintaohje Khall Taloudellinen kehitys Yleinen talouden kehitys Suomen kansatalous on palannut kasvu-uralle, Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan 2,4 % v. 2017, 1,6 % v ja 1,5 % v Myös kansainvälisen talouden näkymät ovat aiempaa paremmat. Maailman ostovoimakorjattu bkt kasvaa 3,4 % v. 2017, 3,6 % v ja 3,7 % v Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen kasvu on ollut selvästi odotettua nopeampaa, talouskasvu kiihtynyt selvästi ja sen perusta on vankka. Talouskasvu vahvistaa julkista taloutta lähivuosina, mutta myönteinen suhdannetilanne ei ratkaise julkisen talouden rakenteellisia ongelmia. Maailmantalouden näkymät ovat myös piristyneet, ostovoimakorjatun bkt:n kasvu nousee noin 3½ prosenttiin v ja kiihtyy edelleen vuosina 2018 ja Maailmantalouden lujittumisen kasvunäkymiin liittyy silti yhä epävarmuutta. Kuntatalouden tila keväällä 2017 on näyttää paremmalta kuin vuosi sitten. Tilastokeskuksen julkaisemien tilinpäätöstietojen mukaan 2016 kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2016 noin 3,1 mrd. euroa, kunnissa kasvua oli edellisestä vuodesta yli 500 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista lähes 120 prosenttia. Kunnissa vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti toimintamenojen matalasta 0,4 prosentin kasvusta. Tilikauden tulos kunnissa parani edellisestä vuodesta huomattavasti ja oli 842 miljoonaa euroa. Kuntien lainakanta kuitenkin jatkoi kasvuaan euroon/asukas (kasvua noin 0,54 mrd. euroa, yhteensä kuntien lainakanta on 16,0 mrd. euroa). Kuntien velka on kuitenkin käytetty lähes yksinomaan investointeihin. Vaikka kuntien talouden tunnusluvut ovat pääsääntöisesti hyvät, on kuntien välillä kuitenkin suuria eroja. Tilinpäätösarvioiden mukaan tilikauden tulos on negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Kilpailukykysopimuksen epäsuorat vaikutukset vähentävät kuntien verotuloja valtionvarainministeriön mukaan 379 miljoonalla eurolla, tämän nettovaikutus rahoitusasemaan on noin 90 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan myös valtionosuusindeksin muutos, saadaan kilpailukyky-sopimuksen nettovaikutukseksi kunnille vuonna 2017 yhteensä -168 miljoonaa euroa. Kilpailukykysopimuksen hyödyt, veropohjan heikennykset ja valtionosuusleikkaukset määräytyvät ja kohdistuvat kuntiin eri tekijöiden perusteella. Sopimuksen yhteisvaikutus yksittäisissä kunnissa voi siten poiketa merkittävästikin valtakunnallisista keskiarvoista. Suomen talouden elpyminen on perustunut kotimaisen kasvun varaan. Viennin osalta näkymät eivät ole olennaisesti vahvistuneet. Kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset kasvattavat julki-

2 sen talouden alijäämää ennen kuin sopimuksen myönteiset vaikutukset alkavat näkyä. Tulevan talouskasvun mahdollisuuksia rajoittavat korkea rakenteellinen työttömyys sekä työikäisen väestön määrän supistuminen, tosin työttömyys on vuoden 2017 aikana lähtenyt hyvää vauhtia vähenemään. Lisäksi väestön ikääntyminen myötä julkisten menojen automaattinen kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Taloudellisen aktiviteetin nopea voimistuminen on kääntänyt työllisyyden jälleen kasvuun kevään 2017 aikana. Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen alueella työttömyys laski vuoden takaisesta 3 750:llä (14,2 %). Voimakkainta työttömyyden lasku oli nuorten alle 25vuotiaiden (19,7 %) ja vammaisten/pitkäaikaissairaiden (14,1 %) ryhmissä. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni vuoden takaisesta 12,9 %:lla ja yli 50-vuotiaiden määrä 10,8 %:lla. Hailuodon työttömyysaste oli elokuussa 9,5 %. Vuoden takaiseen verrattuna työttömyys on vähentynyt 23 % (11 henkilöä). Sote -uudistus Merkittävin ja laajin kunnan toimintaan vaikuttava uudistus taloussuunnittelukaudella on sote- ja maakuntauudistus. Uudistuksen myötä kuntien ja kuntayhtymien tehtäviä siirretään maakunnille. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy 18 maakunnalle vuoden 2020 alusta lukien. Samalla työelämä- ja elinkeinopalvelujen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, aluehallintoviraston sekä maakuntien liittojen tehtävät siirretään maakunnille. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta, sekä sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto. Sote-uudistuksen suunnitelmat ja lait elävät edelleen, eikä varmuutta sen reunaehdoista vielä ole. Uudistuksella tavoitellaan lisäksi julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämistä 3 mrd. eurolla vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää, että terveydenhuollon menot saavat jatkossa kasvaa reaalisesti vain 0,9 prosenttia vuodessa. Ilman uudistusta niiden ennakoidaan kasvavan keskimäärin 2,4 prosenttia vuosittain. Kunnille jää edelleen kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä, jossa onnistuminen tullaan huomioimaan valtionosuuksissa kertoimien kautta. Hailuodon kunnan kannattaa huomioida tämä ja tehdä satsauksia jo tämän suunnittelukauden aikana terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä sisältää muutosrajoittimen, joka määrittelee kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien määrän uudistuksen jälkeen. Muutosrajoitin tarkoittaa sitä, että mikäli sotekustannukset kasvavat vuosina enemmän kuin Suomen kunnissa keskimäärin, niin toimintakulujen kasvusta 40 prosenttia jää kunnan peruspalvelujen valtionosuuksien pysyväksi vähennykseksi vuodesta 2019 alkaen. Muutosrajoittimen tavoitteena on hillitä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeetonta resursointia ennen järjestämis- ja rahoitusvastuun siirtoa maakunnille.

3 2. Talousarvion rakenne Talousarvio ja suunnitelma (KL 410/ ) Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Suunnitteluvuoden luvuissa tulee esittää alustavat arviot sote-palveluiden siirron ja uuden maakuntahallinnon tuottamien palvelumuutosten vaikutuksista sekä muutoksista verotuloihin ja valtionosuuksiin. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Toiminnallisten tavoitteiden tulee perustua Hailuodon kunnan kuntastrategiaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio otetaan bruttomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Hierarkiamuutokset Talousarvioon ei tehdä tulosalue tai tulosyksikkötasolla hierarkiamuutoksia vuodelle Tulosalueiden vastuuviranhaltijat määritetään talousarvion laadinnan yhteydessä. Sisäiset erät Talousarvioon tulee sisällyttää sisäisiä eriä määrärahana ja tuloarvioina. Sisäisten suoritteiden laskutus perustuu ennalta sovittuun hintaan. Ostava palvelualue voi vaikuttaa laskutettavien suoritteiden määrään. Sisäiset kiinteistömenot ja -tulot käsitellään tulosvaikutteisesti uuden sisäisenvuokran laskentamallin mukaisesti. Vyörytyserät ovat kustannuslaskennallisia menoja ja tuloja, jotka on keskitetysti hoidettu. Vyörytettävät erät eivät sisälly talousarvion määrärahaan tai tuloarvioon. Ne kohdistetaan jälkilaskennalla toteutuneiden kustannusten perusteella. Palvelualue ei voi vaikuttaa vyörytettävien kustannusten määrään. Tilinpäätöksessä 2016 ei käytetty vyörytyksiä. Talousarvion laadintaohjelma Talousarvio 2018 laaditaan käyttämällä Intime taloussuunnitteluohjelmaa (WEB -talsu). Historiatiedot TP2016, TA2017 ja toteuma 06/2016 ovat mukana talousarviopohjissa. Talousarviopohjalla tarvittavat sarakkeet ovat avoinna. Samassa näkymässä on käytössä myös TA2017 muutos tietojen syöttö. Lisätietoja ohjelman käytöstä kunnansihteeriltä.

4 3. Raami Kriisikuntakriteerit (KL 410/ , 118) Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää. Hailuodon kunnan tilinpäätös 2016 osoittaa ylijäämää ,33 euroa ja taseen edellisten vuosien ylijäämä on ,78 euroa. Hailuodon kunnalla ei vielä ole alijäämän kattamisvelvoitetta. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat rajaarvot: 1 kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; 2 kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti; 3 asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; 4 kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Kriisikuntakriteerit tulevat muuttumaan 2020 Sote-uudistuksesta johtuen. Verotulot ja valtionosuudet Raamin veroennusteena on käytetty Kuntaliiton kuntakohtaista veroennustepohjaa, ennustetta täydennetään valtion syksyn budjettiriihen veroperustemuutostiedoilla sitten kun ne ovat käytettävissä. Valtionosuudet on arvioitu tilastokeskuksen ja OM:n laskelmien mukaisesti. Verotulojen arvioidaan vähenevän -3,6 % vuodelle 2018 (veroennustekehikko 9/2017, Kuntaliitto). Verotulojen ennustetaan kasvavan vuodesta ,9 %. Valtionosuuksien arvioidaan vähenevän -1,9 % vuodesta 2017 ja kasvavan vuodesta ,7 %. (Kuntaliitto). Merkittävimmät muutokset kuntien vuoden 2018 valtionosuusrahoituksessa johtuvat kilpailukykysopimuksesta (-22 /asukas) ja kustannustenjaon tarkistuksesta. Veromenetysten kompensaatio lisää valtionosuutta vuonna Raami TA2018 Laadittavan talousarvion vuosikatteen on katettava kunnan lainan lyhennykset. Kustannusmuutokset Yleisen kustannustason muutoksen arvioidaan olevan vuodelle ,0 % (Kuntatalousohjelma , Valtiovarainministeriö).

5 Käyttömenojen kasvu ohjeistetaan olevan korkeintaan vuoden 2016 tasosta 0,0 %, mikä on alle kotimarkkinoiden perushintaindeksin (muutos ,6 %). Talouden tasapainottaminen Varaudutaan talousarvion laadinnassa tasapainottamiseen. Palvelualueet ohjeistetaan esittämään tasapainotuslaskelmat johtoryhmälle. 4. Budjetin laatimisen painopistealueet Kuntastrategian painojen nostaminen taloussuunnitelmiin: Valtuusto määrittelee strategiset painopistealueet ja operatiivinen johto määrittää käytännön toimenpiteet, joilla strategista päämäärää kohti edetään. Tavoitteiksi ja mittareiksi luodaan asiat, joilla voidaan mitata strategisen päämäärän toteutumista. Tavoitteet luodaan konkreettisiksi ja yksinkertaisiksi, että niiden toteutumista voidaan laadittavan mittarin pohjalta raportoida ja seurata. Hyvinvoiva kuntalainen ja laadukkaat palvelut Osallisuus Hailuodon kehittämisessä, hyvä elämä Hailuodossa teemalla. Hyvinvoinnin edistämiseen panostaminen Vahva talous ja motivoitunut hyvinvoiva henkilöstö Johtaminen osallistava- ja yhteisöllinen johtaminen, vastuun jakaminen Raportointi (talous- ja henkilöstö) tukemaan johtamista ja edistymisen seurantaa Saaristolainen asuminen ja ainutlaatuinen ympäristö Hailuodon imago ja sen vahvistaminen kaikessa tekemisessä ja päätöksenteossa Mitä halutaan olla? Mitä slogan Luokseen kutsuva loistokunta tarkoittaa? Miten se näkyy johdonmukaisesti kaikessa toiminnassa. Luova ja positiivinen yrittäjyysilmasto Yhdessä tekeminen ja asioiden ratkaiseminen kunta mahdollistaja Henkilöstö Kuntien ansiotason muutoksen arvioidaan olevan 1,1 %. Kuntatyönantajien sosiaalimaksujen arvioidaan olevan seuraavat: (sairausvakuutusmaksu 1,0 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,6 %, eläkemaksu (KuEL) 21,8 %, opettajien eläkemaksu 16,8 % ja muut sosiaalivakuutusmaksut 0,7 %. Yhteensä kuntatyönantajamaksujen arvioidaan olevan 26,9 % (Kuntatalousohjelma , Valtiovarainministeriö). Prosentit tarkistetaan WEB-talsuun sivukululajeittain tarkimman tiedossa olevan tiedon perusteella ja ohjelma laskee sivukulut automaattisesti. Talousarvionlaadinnan yhteydessä varaudutaan henkilöstön koulutuksiin erikseen laadittavan koulutussuunnitelman mukaisesti (laaditaan yhdessä talousarvion kanssa). Työterveyshuollon taso määritellään työhyvinvointia tukevasta näkökulmasta sairauspoissaolojen minimoimiseksi. Henkilöstön rekrytoinnissa noudatetaan avointa menettelyä, ja kaikki rekrytoinnit suoritetaan Kuntarekry.fi -palvelun kautta (myös nk. sisäisessä menettelyssä).

6 Hankinnat Ennen tavara ja palveluhankinnan suorittamista tulee tarkistaa onko kunta mukana yhteishankinnan tuoteryhmässä. Muissa tuoteryhmissä tulee tarkistaa Kuntahankintojen mahdollinen puitesopimus asiassa. Poikkeaminen Oulun hankintarenkaan tuoteryhmien valikoimista tulee erikseen perustella. Pienhankinnoissa noudatetaan pienhankintojen menettelytapa -ohjetta. Omissa kilpailutuksissa tulee tarkistaa että hankintamallit ja menettelyt ovat hankintalain mukaisia ja että hankinnan sopimusehdot esitetään jo tarjouspyynnön yhteydessä. Oulun konttorin hankintapalveluiden toimita on siirretty Monetra Oy:n hoidettavaksi Investoinnit Käyttöomaisuuden hankintaraja on euroa. Tätä pienemmät hankinnat rahoitetaan käyttötaloudesta ja suuremmista muodostetaan investointi. Hankkeiden budjetointi ja jaksotus suunnitteluvuosille tulee esittää todellisen vaiheistuksen mukaisesti. Hankkeita ei voi keinotekoisesti pilkkoa. Investointihankkeet ja -suunnitelmat käsitellään ja hyväksytään kustannusarvioineen ja suunnitelmineen toimielimissä. Kaikki investointihankkeet käsitellään ennen toimielinkäsittelyä johtoryhmässä. Hankintojen rahoitusvaihtoehdot on selvitettävä investointihanketta suunniteltaessa. Kunnalla on käytössä rahoituslimiitti Kuntarahoitukselta. 5. Aikataulut Tytäryhtiöt (Hailuodon Vesihuolto Oy) antavat TA2018 -esityksensä ja esittävät tavoitteet jotka tulisi ottaa huomioon kunnan talousarviossa mennessä. Lautakunnat antavat ehdotuksensa kunnanhallitukselle tallennettuina WEB-talsuun sekä talousarviokirjan mukaisina tekstiosina, josta käy ilmi seuraavat asiat: toimintaympäristöanalyysi, o olennaiset muutokset toiminnassa o hankintatavan muutokset, ostopalvelu oma toiminta yleiskuvaus palvelualueen palveluista ja tarkoituksesta, o palveluprosessittainen kuvaus ja arvio palvelun tarpeesta ja sen kehityksestä palvelualueen toiminnan yleistavoite, yksityiskohtaiset strategiset tavoitteet ja mittarit tulosalueittaiset keskeiset toimenpiteet vuodelle 2018 Lisäksi käsitellään seuraavat talousarvion kohdat: mahdolliset kehittämishankkeet mahdolliset henkilöstömuutokset (virat ja toimet) ja henkilöstövuokraukset hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, tavoitteet vuodelle 2018 Leasing-vastuut investoinnit hyödykelajeittain

7 Lautakunta käsittelee talousarvioehdotuksen tarkemmalla tasolla (tulosyksikkötasolla tai tarkemmalla). Käyttösuunnitelma vahvistetaan toimielimissä budjetin vahvistamisen jälkeen 2018 tammikuussa (hallintosääntö 27 ). Johtoryhmä käsittelee talousarvioehdotusta sisällöltään ja laatii oman käsittelyaikataulun talousarvion käsittelylle johtoryhmässä. Kunnanhallitus käsittelee alustavasti talousarviota ja tekee ehdotuksen valtuustolle vero % asettamisesta Lautakuntien hyväksymistä talousarvioehdotuksista käydään kunnanjohtajan ja hallintoalueiden johtajien väliset neuvottelut, jonka perusteella laaditaan kunnanhallitukselle esitettävä kunnanjohtajan talousarvioehdotus. Kunnanhallitus käsittelee talousarvioesitystä ja tekee esityksen kunnanvaltuustolle vuoden 2018 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta (sekä tarvittaessa jatkaa käsittelyä mennessä) Kunnanvaltuusto käsittelee kunnanhallituksen talousarvioehdotuksen