TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 02 / TALVI
|
|
- Pentti Leppänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 02 / TALVI
2 TERRAMARE OY VESIRAKENNUSURAKOINNIN KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN SISÄLTÖ KANSIKUVA MARIEHOLMSTUNNELN, GÖTEBORG HAVAINNEGRAFIIKKA KUVA: TRAFIKVERKET, RUOTSI TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA RAKENTAMISEN ORASTAVAA KASVUA EUROOPASSA ASIAKKAAN KUULUMISIA TRAFIKVERKETIN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ STEIN KLEIVEN. 06 KUUDEN VUODEN MITTAVA MARIEHOLMSTUNNELN-URAKKA GÖTEBORGIA HALKOVAN GÖTAJOEN ALIT- SE RAKENNETAAN YHTEENSÄ KUUSI- KAISTAINEN VALTATIETUNNELI PALDISKI VAHVISTAA KILPAILUKYKYÄÄN LUOTEIS-VIROSSA SIJAITSEVAN PALDISKIN ETELÄ-SATAMAN VÄYLÄRUOPPAUS JA LAITU- RIN EDUSTAN LOUHEVERHOUS. 14 UUTISET TORNIONJOEN RUOPPAUKSISSA LÖYTYI ARVOITUKSELLINEN LENTOPOMMI TYÖMAAT JA AVAINLUVUT 16 TAKAKANSI LUONNON TAIDETTA ENSIPAKKASILLA KUVA: MARKKU SALONEN TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 02 TALVI VUOSIKERTA TERRAMARE Oy Laurinmäenkuja 3A, Helsinki Vaihde: (09) Faksi: (09) PÄÄTOIMITTAJA: Henrik Holmberg P. (09) F. (09) Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 75 maassa ja kuudella eri mantereella.
3 RAKENTAMISEN ORASTAVAA KASVUA EUROOPASSA 03 Kulunut vuosi lähestyy loppuaan jääden aikakirjoihin yhtenä nihkeimmistä vuosista rakentamisen alalla täällä kotimaassamme. Euroopassa vuosi 2013 oli rakennusalan vedenjakaja. Tuolloin päättyi seitsemän vuoden mittainen negatiivisen kasvun aika. Euroconstruct-maiden tuoreen markkinakatsauksen mukaan tulevaisuuden kasvun vetureita ovat Itä-Euroopan maat ja kasvun moottorina toimii EU-projektirahoitus. Rakentaminen supistuu edelleen Ranskassa, Espanjassa, Italiassa, Portugalissa, Slovakiassa ja Suomessa. Pohjoismaiden vertailussa asemamme ei ole yhtään sen parempi, sillä varsinkin infrarakentamisen osalta pidämme selvästi perää Tanskaan, Norjaan ja lähinaapuriimme Ruotsiin verrattuna. Norjan ja Ruotsin valtiovallan sitoutuminen perusinfran rakentamiseen on pitkäjänteisempää kuin mihin me olemme täällä tottuneet. Tulokset on nähtävissä meillä lisääntyneenä korjausvelkana, jonka mittakaava alkaa olla jo sitä suuruusluokkaa, että sen nopeaa korjausliikettä ei ole enää realistisesti mahdollista toteuttaa. Kaikkien puolueiden työryhmät julkaisivat joulukuussa tuloksensa, jonka mukaan korjausvelkaa on tällä hetkellä noin 2,4 miljardia euroa. Korjausvelka tarkoittaa rahasummaa joka tarvitaan, jos valtion tiet, radat ja vesiväylät laitettaisiin nykytarpeita vastaavaan kuntoon. Terramaren toimintavuosi 2014 tulee jäämään kotimaan osalta ennätysalhaiseksi johtuen varsinkin vesirakentamisen volyymin selkeästä supistumisesta verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tulevan kevään eduskuntavaalien vaikutus on jo aistittavissa, sillä uudet väylähankkeet, kuten Kokkolassa ja Vuosaaressa, tarvitsevat tulevan eduskunnan päätöksiä. Toimintamme ulkomailla on ollut kuitenkin aktiivista. Tästä kiitokset lähinaapurillemme Ruotsille, jonka vilkkaat inframarkkinat työllistävät suurinta osaa henkilöstöämme ja kalustostamme. Naapurimaamme tuoreita projekteja ovat olleet Kapellskärin laiturityö sekä Marieholmin tunnelitöiden aloittaminen Göteborgissa. Näiden lisäksi olemme aloittaneet valmistelevat työt Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Elleholmin satamaprojektissa, joka työllistää ammattilaisiamme vuoden 2015 kevääseen asti. Muualla ulkomailla toteutimme loppuvuodesta Paldiskin eteläsataman väyläsyvennyksen ja laiturin edustan louheverhouksen. Kuokkaruoppaaja Kouralla on ollut pitkäkestoinen työ Saksan Rostockissa Baltic 2 offshore tuulivoimaan liittyvän merikaapelin asennustyössä. Työ tulee kestämään pitkälle vuoden 2015 kevääseen, joten sillä on positiivinen vaikutus talviajan työllisyyteemme. nykyisten laitureiden korjausurakan sekä uuden hinaajalaiturin. Satama on nyt valmis ottamaan vastaan syvemmän syväyksen aluksia. Torniossa valmistui juuri ennen itsenäisyyspäivää Tornionjoen tulvasuojelun ruoppaustyöt erittäin haastavissa olosuhteissa. Tornion ja Haaparannan edustajat esittivät luovutustilaisuudessa lämpimät kiitokset kaikille projektiin osallistuneille myös siitä, että jo yli 20 vuotta vireillä ollut tärkeä Suomen ja Ruotsin yhteishanke saatiin ajallaan valmiiksi ja alkuperäisen budjetin mukaisin kustannuksin. Tässäkin projektissa toteutuivat yhtiömme kirkastetut toimintaperiaatteet konkreettisella tavalla: Tehdään mitä luvataan, kerralla kuntoon ja yhteistyöllä. Positiivisten näkymien ennustaminen vuodelle 2015 ei ole yhtään sen helpompaa kuin edellisenäkään vuonna. Uusien hankkeiden aloitusnäkymät etenkin Suomessa ovat edelleen hitaanlaisia, vaikka oletammekin, että pahin pudotus olisi jo takanapäin. Kaikesta huolimatta tilauskantamme on tällä hetkellä suhteellisen hyvä, noin 48 miljoonaa euroa, josta on kuitenkin budjetoitu ensi vuodelle vain 18 miljoonaa euroa. Huomionarvoista on, että tilauskantamme koostuu tällä hetkellä ainoastaan ulkomaan projekteista. Joka tapauksessa näemme tunnelin päässä hieman valoa ja uskomme vahvasti, että infrainvestointien kasvu alkaa näkyä askel askeleelta myös täällä Suomessa. Talvista vuodenaikaa odotellessa haluan toivottaa omalle joukkueellemme sekä kaikille asiakkaillemme ja sidosryhmille hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa. Mutta kyllä kotimaassakin on sentään jotakin tapahtunut. Olemme saaneet vuoden 2014 jälkipuoliskolla valmiiksi Riihimäelle valmistuvan Valion uuden tehtaan porrastornien liukuvalut ja perustustyöt. Uudessakaupungissa olemme luovuttaneet Yaralle Jarmo Yletyinen Toimitusjohtaja, Terramare Oy
4 04 ASIAKKAAN KUULUMISIA TRAFIKVERKETIN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ STEIN KLEIVEN: KOHTI YHTEISTÄ MAALIA, HAASTEISIIN ENNALTA VARAUTUEN TERRAMARE TÄNÄÄN TALVI TEKSTI JA KUVAT: MARKKU SALONEN 01 Trafikverketin projektipäällikkö Stein Kleiven huokuu tyytyväisyyttä. Göteborgin kaupungin läpi virtaavan Götajoen alitse rakennettavan Marieholmstunneln-nimisen valtatietunnelin neljä vuotta kestänyt kilpailutus- ja suunnittelutyö on takana, ja itse rakentaminen on vihdoin alkanut. Valmistuessaan vuonna 2020 tunneli tuo suurta helpotusta kaupungin päivittäiseen liikenteeseen. Tapaan sanoa, että Göteborgin keskustassa kiemurteleva tieverkosto on kuin spagettia. Myös kaupunkilaisilla on oma nimityksensä punaisella yleisvärillä maalatuille eritasoliittymille, he kutsuvat niitä punaiseksi käärmeeksi Stein Kleiven naurahtaa. Mutta vakavasti ottaen tilanne on ollut jo pitkään huolestuttava, sillä liikenteeseen nähden tieverkostomme on täällä vanhentunut jo aikaa sitten. Ruuhkat ovat erittäin pahoja varsinkin aamuisin ja iltapäivisin. Huolestuttavaa on myös tilanne, jossa yllättävän ongelmatilanteen vuoksi joutuisimme 01 sulkemaan jonkin pääväylistämme, silloin liikenne pysähtyisi täysin, Kleiven kertoo. Yhteensä kuusikaistainen Marieholmstunneln rakentuu jo vuonna 1968 avatun ja niin ikään Götajoen alitse kulkevan Tingstadstunneln-nimisen E6-valtatietunnelin viereen. Tämä 455 metriä pitkä ja yhteensä kuusikaistainen Tingstadstunneln mitoitettiin aikanaan auton päiväliikenteelle. Liikennemäärä ylittyi jo vuonna 1980, ja tänään tunnelista ahtautuu läpi jo yli autoa päivässä. Avautuessaan uusi 500 metriä pitkä Marieholmstunneln tarjoaa uuden päivittäisen väyläyhteyden autolle, joten se tuo merkittävää helpotusta ruuhkaiseen liikenteeseemme, Kleiven toteaa. TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ
5 05 Projektipäällikkö Stein Kleiven valvoo hankkeessa kolmea eri urakkaa. Urakat käsittävät sekä itse tunnelin että kahtena erillisenä urakkana toteutettavat uudet tieliittymät kummallakin puolen Götajoen rantaa. Päädyimme hankkeen kilpailutuksessa uudentyyppiseen ja innovaatiseen ratkaisuun. Kerroimme urakoitsijoille, mitä täsmälleen halusimme ja pyysimme jokaiselta urakoitsijalta oman toteutussuunnitelman. Tämä osoittautui erittäin antoisaksi menetelmäksi, sillä saatoimme nyt arvioida useita ratkaisumalleja. Tiiviin yhteistyön ja myös ulkopuolisten asiantuntijatahojen, kuten Chalmersin teknillisen korkeakoulun tuella, saavutimme parhaan mahdollisen toteutustavan, jossa tunneli rakennetaan betonielementein, jotka valmistetaan paikan päällä. Työmaa on suunniteltu siten, että se ei häiritse Götajoen päivittäistä vesiliikennettämme, Kleiven kertoo. Göteborgin liikenneongelmiin on haettua ratkaisua myös ruuhkamaksuilla. Eri tieliittymissä sijaitsevat kamerat kuvaavat autojen rekisterikilvet, ja näiden mukaan autojen omistajille lähetetään kuukausittain ajomäärien mukainen lasku. Ruuhkamaksut vaihtelevat ruuhka-aikojen mukaan ja hinnat ilmoitetaan valotauluilla kamerapisteiden yhteydessä. Ruuhkamaksuilla pyrimme kannustamaan autoilijoita käyttämään julkista liikennettä, ja vaikutus on ollutkin noin % luokkaa. Ruuhkamaksuilla on luonnollisesti myös taloudelllista merkitystä, sillä rahoitamme niillä mm. tästä tunnelihankkeesta peräti puolet. Näin autoilijat saavat maksuilleen konkreettista vastinetta, Kleiven kertoo. Marieholmstunnelnin rakentaminen kestää kuusi vuotta. Mittava hanke ja pitkä toteutusaika eivät huolestuta Stein Kleiveniä, jolla on uransa ajalta kokemusta niin konsultoijan kuin urakoitsijankin rooleista. Näkökulmaa siis löytyy kaikkien osapuolien vinkkelistä. Sanotaanko näin, että tässä vaiheessa voin olla jo luottavaisin mielin, sillä projekti on huippuasiantuntijoiden käsissä. Suunnittelutyötä tehdään viidessä eri maassa ja 01 STEIN KLEIVEN TAKANAAN GÖTEBORGIN SATELLIITTIKUVA, jossa näkyy keskustan "spagettimainen" ja ruuhkautuva tieverkosto. Kaupunkia halkovan Götajoen alitse rakennettava Marieholmstunneln tarjoaa tuntuvaa helpotusta alueen liikenteelle. 02 GÖTEBORGIN ERITASOLIITTYMIEN SILLAT OVAT MAALATTU TIILENPUNAISIKSI. Samaa sävyä tullaan käyttämään myös rakennettavan tunnelin ilmeessä. Väri-idea on peräisin Göteborgin vanhan kaupungin historiallisista tiilirakennuksista. Kuvassa olevien opasteiden vasemmassa yläreunassa on merkintä ruuhkamaksullisista väylistä. kaikki urakoitsijat ovat oman alansa erikoisosaajia. näin harmonisen linkin vanhan ja uuden Fokustamme siihen, että kaikil- välille, Kleiven toteaa. la osapuolilla on yhteinen tavoite ja yhteen Mottoa kysyttäessä Stein Kleiven pohtii nivoutuvat toimintatavat. Olemme myös hetken ja antaa moton samalla myös koko etukäteen tietoisia hankkeeseen liittyvistä hankkeelle. haasteista ja voimme näin varautua niihin Lainatakseni maanmiestäni norjalaista jo ennalta, Kleiven kertoo. tutkimusmatkailijaa Roald Amundsenia, Marieholmstunneln-hankkeessa otetaan mottoni on, että toivokaamme parasta huomioon myös visuaaliset seikat. ja pelätkäämme pahinta. Tähän projektiin Teknisen toteutuksen rinnalla olemme se on sovellettavissa siten, että pyrimme huolehtineet myös tunnelin visuaalisesta ilmeestä määrätietoisesti parhaaseen mahdolli- ja sen istuvuudesta kaupunkimme seen lopputulokseen, yhteiseen maaliin ja miljööseen. Tunnelin ja tieliittymien rakenteissa valmistaudumme jo ennalta yllättäviinkin päävärinä on tiilenpunainen. Värisä- haasteisiin, Kleiven tiivistää. vy valittiin Göteborgin vanhan kaupungin historiallisista tiilirakennuksista ja luomme 02 KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA
6 06 TRAFIKVERKETIN TILAAMA UUSI VALTATIETUNNELI GÖTEBORGIIN KUUDEN VUODEN MITTAVA MARIEHOLMSTUNNELN-URAKKA Marieholmstad C TERRAMARE TÄNÄÄN TALVI TEKSTI JA KUVAT: MARKKU SALONEN, GRAFIIKAT: TRAFIKVERKET B F D A Tingstad E Götajoki 01 Trafikverketin tilaama Marieholmstunneln-urakka on käynnistynyt. Urakka toteutetaan työliittymällä, jossa pääurakoitsijoina toimivat Boskalis Sweden AB ja Züblin Scandinavia AB. Boskalis Sweden toteuttaa urakkakohteensa yhteistyössä Terramare Oy:n kanssa. Terramaren työmaapäällikkö Juhani Naukkarinen on hankkeeseen kaikin puolin motivoitunut. Hänellä on vankka kokemus vastaavasta projektista, joka toteutettiin 20 vuotta sitten Englannin Kentissä Medway-joen alitse. Tämä on mielenkiintoinen ja monipuolinen projekti, joka sisältää monia erilaisia työvaiheita. Jotakin tietysti tämän hankkeen mittaluokasta kertoo sekin, että urakka kestää kaikkinensa kuusi vuotta. Vaikka eräät yksittäiset asiat ovat vielä suunnittelupöydillä, niin urakan tekniset pääpiirteet ovat kyllä jo selvillä, Naukkarinen kertoo. Kyseessä on Göteborgin vilkkaaseen ja 01 HAVAINNEKUVA MARIEHOLMS- TUNNELN-HANKKEESTA A. Yhteensä kuusikaistainen ja 500 metriä pitkä valtatietunneli alittaa Götajoen. B. Pohjoisrannan ajoramppi C. Etelärannan ajoramppi D. Pohjoisrannan Marina-satama. E. Etelärannan Marina-satama. F. Viereen valmistuva rautatiesilta TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ
7 07 Marieholmstunneln on merkittävä investointi, jolla sekä helpotetaan tuntuvasti Göteborgin ruuhkautuvaa liikennettä että varmistetaan liikenteen kulku, jos jokin pääväylä jouduttaisiin yllättävän ongelmatilanteen vuoksi sulkemaan. ruuhkaiseen liikenteeseen uuden ajoväylän tarjoava yhteensä kuusikaistainen valtatietunneli, jolla on ramppeineen pituutta 500 metriä. Se alittaa Götajoen ja toimii joen kummallakin puolen olevien tiestöjen yhdistäjänä. RANTA-ALUEIDEN PURKUTYÖT JA YMPÄRISTÖRUOPPAUS Tunnelin rakennustyöt on aloitettu kohteen ranta-alueilla sijaitsevien rakennusten purkutöillä. Purkutöissä puretaan mm. teollisuus- ja varastorakennuksia. Purkutöiden rinnalla aloitetaan myös työmaa-alueen ympäristöruoppaus, jossa joen pohjasta kuoritaan ympäristökauhalla pilaantunut maa-aines, joka sisältää kohteessa mm. tributyylitinaa ja elohopeaa. Ympäristöruoppauksella varmistetaan, ettei pilaantunut maa-aines rakennusvaiheessa leviä joen alajuoksulle. Ympäristöruoppauksen massat ovat arviolta m 3. Kaikki ruoppausalueet suojataan ilmakuplaverhouksella, jossa ruoppausalueen reunoille lasketaan pohjaan reikäiset ilmaputket. Pintaan kohoava ilma muodostaa eristävän verhon, joka estää sameutuneen veden sekoittumisen ympäröivään veteen. Alkuvaiheen urakkaamme sisältyy myös ympäristöruoppausten ja purkutöiden valmistuttua ranta-alueiden puu- ja betonirakenteisten paalujen poisto sekä laitureiden purku. Kohteessa lojuu pohjalla myös kaksi hylkyä, joista toinen on proomu ja toinen vanhempi puinen alus. Myös nämä poistetaan, Naukkarinen kertoo KUIVATELAKAT JA TUNNELIELEMENTIT Purkutöiden jälkeen kohteen rantaosuuksille kaivetaan ja rakennetaan kuivatelakat. Züblin rakentaa kuivatelakoilla tunnelin massiiviset betonielementit. Varsinaisia joen alittavia elementtejä rakennetaan kolme. Ne ovat kukin pituudeltaan noin 100 metriä, leveydeltään 30 metriä ja korkeudeltaan 10 metriä. Kuivatelakoilla rakennetaan myös tunneliin johtavat ajo- > GÖTAJOEN POHJAAN RUOPATAAN TUNNELIA VARTEN 20 metriä syvä ja 35 metriä leveä ura. Lähinnä savesta koostuvaa maa-ainesta poistetaan kohteesta noin m 3. TUNNELI TOTEUTETAAN MASSIIVISISTA betonielementeistä, jotka uitetaan ja upotetaan uraan. 100 metriä pitkät, 30 metriä leveät ja 10 metriä korkeat elementit asennetaan ja yhdistetään paikoilleen väliaikaisten paalujen ja tunkkien avulla. Yhdistetyt elementit sisältävät kaksi kolmikaistaista valtatietunnelia. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA
8 08 TRAFIKVERKETIN TILAAMA UUSI VALTATIETUNNELI GÖTEBORGIIN > rampit, jolloin tunnelin kokonaispituudeksi tulee 500 metriä. Elementit sisältävät kaksi kolmikaistaista tunnelia. 04 VEDENALAINEN TUNNELIURA JA ELEMENTTIEN ASENNUS Valmiit betonielementit uitetaan vuorollaan kuivatelakalta Terramaren ruoppaamaan noin 20 metriä syvään ja 35 metriä leveään uraan. Ruoppausalueella joen syvyys on noin kahdeksan metriä. Tunneliuran ruoppaus on kokoluokaltaan varsin suuri, sillä sinänsä kompaktilta alueelta ruopataan kaikkiaan noin m 3 pääasiassa savesta koostuvaa maa-ainesta. Uran reunoihin ruopataan myös luiskat. Kun varsinainen ruoppaus on valmis, ura puhdistetaan ennen elementtiasennusta. Ruoppauksen mittatyöt toteutetaan Multibeam-kaikuluotauksella, Naukkarinen kertoo. Betonielementit asennetaan uraan ja yhdistetään toisiinsa väliaikaisten paalujen ja tunkkien avulla. Kun betonielementit ovat paikoillaan, niiden ja pohjan väliin pumpataan elementteihin valmiiksi rakennettujen putkien kautta hiekkaa nk. sandfl ow-täytöllä. Paikoilleen asennetut betonielementit muodostavat yhteen liitettyinä ajosuunnassa rannoilta alas kaartuvan rakenteen TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ Juhani Naukkarinen (kuvassa vasemmalla) esittelee ilmakuplaverhouksen saloja. Pohjaan laskettavasta reiällisestä putkesta nousevalla ilmavirralla estetään rakennusvaiheessa samentuneen veden leviämistä Götajokeen. Kuvassa ilmavirta näkyy juovana satama-altaan edustalla. 05 TUNNELIHANKKEEN ETELÄpuoleinen eli Marieholmstadin puoleinen rantaosuus ennen purkutöitä. Purkutyöt toteutetaan punaisten makasiinien kohdalla TUNNELIHANKKEEN POHJOISpuoleinen eli Tingstadin puoleinen rantaosuus. Edustalla Skanskan väkeä tunneliprojektin viereen rakennettavan rautatiesillan työmaalla.
9 09 07 Tunnelielementtien alle pumpattava hiekka muodostaa tunnelin maavaraisen perustuksen. Myös tunnelin sivustat täytetään mm. hiekalla ja louheella. Tunnelin päälle tulee 80 cm:n paksuinen louhe- ja sepelikerros, joka suojaa rakenteita potkurivirroilta ja esimerkiksi mahdollisilta alusten ankkureilta. Sepeli- ja louhekerros toimii samalla vastapainona tukien ja pitäen tunnelia paikoillaan, Naukkarinen kuvailee. Tunnelin rakentaminen ei juuri haittaa paikallista liikennettä. Jokiosuudella työvaiheet on jaksotettu siten, että laivaliikenne voi ohittaa työmaan aina vapaana olevalta puolelta. Kun vedenalainen tunneliosuus on valmis, rakennetaan tunneliin johtavat ajorampit sekä uudet liittymät joen kummallakin puolella sijaitsevilta valtateiltä. RAMPPIEN PÄÄLLE KAKSI MARINA-SATAMAA Urakkaan sisältyy myös ajoramppien päälle rakennettavat Marina-satamat. 07 PUNAISELLA MERKITYT VALTAVÄYLÄ-YHTEYDET LIITETÄÄN Marieholmstunnelniin kahtena erillisenä urakkana. Kuvaa tarkemmin katsoen Marieholmstunnelnin tulevasta sijainnista alaspäin voi havaita 1968 valmistuneen ja niin ikään Götajoen alittavan Tingstadstunnelnin ajorampin. Varsinaisen urakan päätteeksi toteutamme vastakkaisille rannoille ramppien pääl- rakennetaan myös Götajoen ylittävää hanke, sillä aivan työmaamme vieressä le lähes identtiset satamat. Ruoppaamme rautatiesiltaa, jonka tarkoitus on tehostaa kolme metriä syvät satama-altaat ja rakennamme molempiin satamiin noin 300 Täällä on reipas tekemisen meininki ja luu- Göteborgin sataman junarahtiliikennettä. metriä täysin varustettuja ponttiseinä- ja lenpa, että vuosien mittaisesta tunneliurakasta tulee kaikin puolin antoisa kokemus. putkipaalutettuja laitureita, Naukkarinen kertoo. Götajokikin on virtaukseltaan ja pinnanvaihteluiltaan rauhallinen, eivätkä talviset Marieholmstunneln tarjoaa valmistuttuaan uuden ja tehokkaan yhteysväylän, jäätkään yleensä ole täällä haitaksi, Naukkarinen toteaa. joka on mitoitettu auton päiväliikenteelle. Urakka sisältyy Ruotsin valtion Länsi-Ruotsin liikennepakettiin, jolla tie- ja Terramare tänään lehti tulee seuraamaan rautatieyhteyksiä parannetaan laajemminkinheita tulevissa numeroissaan. Marieholmstunneln-projektin rakennusvai- Marieholmstunneln ei suinkaan ole Göteborgin ainoa liikenteeseen liittyvä KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA
10 10 PALDISKIN ETELÄSATAMAN VÄYLÄRUOPPAUS JA PONTTILAITURIN VEDENALAINEN LOUHEVERHOUS PALDISKI VAHVISTAA KILPAILUKYKYÄÄN TERRAMARE TÄNÄÄN TALVI TEKSTI: MARKKU SALONEN, KUVAT: TERRAMARE OY, SATELLIITTIKUVA: PORT OF TALLINN Paldiskin eteläsatamassa toteutetun ruoppaushankkeen jälkeen väylällä voivat purjehtia BRT:n vetoiset ro-ro-alukset ja tankkerit. Tallinnan sataman omistuksessa oleva satama tähtää investoinnillaan vahvaan kasvuun. Luoteis-Virossa sijaitsevalla Paldiskin kaupungilla on poikkeuksellinen satamahistoria. Venäläiset perustivat sinne laivastotukikohdan jo 1700-luvulla. Vuonna 1939 Neuvostoliiton ja Viron välisen sopimuksen mukaisesti Paldiskista tuli Neuvostoliiton kaupunki ja sotilastukikohta. 60-luvulla tukikohdan luonne mullistui täysin. Silloin se muutettiin neuvostolaivaston sukellusvenesodankäynnin ja etenkin ydinsukellusveneiden valmennuskeskukseksi. Sinne rakennettiin kaksi sukellusveneiden ydinreaktoria koulutuskäyttöön ja tukikohdasta muodostui omaleimaisin lajissaan koko Neuvostoliitossa. Paldiskista tuli suljettu kaupunki, mikä tarkoitti sitä, että sinne pääsy oli ulkopuolisilta kielletty ja luvallakin liikkuneita kontrolloitiin tarkoin. Kaupunki eristettiin varmuuden vuoksi myös piikkilanka-aidalla. Viimeinen venäläinen sota-alus poistui satamasta vasta vuonna 1994 ja tukikohta luovutettiin takaisin Virolle PROJEKTIA SUOSI TUULETON MERISÄÄ Neuvostoaikaiset ydinreaktorit ja satamarakennukset ovat jo aikaa sitten purettu. Tilalle on kehittynyt nykyaikainen satamakeskus. Alueella toimii nykyisin kaksi erillistä satamaa; yksityisessä omistuksessa oleva Paldiskin pohjoissatama ja Tallinnan sataman omistama Paldiskin eteläsatama. Paldiskin eteläsataman TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ
11 11 Paldiskin eteläsatamassa toteutetun ruoppaushankkeen jälkeen väylällä voivat purjehtia BRT:n vetoiset ro-ro-alukset ja tankkerit. Tallinnan sataman omistuksessa oleva satama tähtää investoinnillaan vahvaan kasvuun. TALLINNAN SATAMAN OMISTUKSESSA OLEVAT SATAMAT VIROSSA: OLD CITY HARBOUR, TALLINN OLD CITY MARINA, TALLINN MUUGA HARBOUR 03 PALDISKI SOUTH HARBOUR PALJASSAARE HARBOUR SAAREMAA HARBOUR 01 väylä ruopattiin syksyllä uuteen syvyyteen. Terramaren toteuttamassa hankkeessa noin 1,7 kilometrin pituinen väylä ruopattiin 13,5 metristä 14,5 metriin. Väyläinvestoinnilla satama paransi kilpailukykyään ja voi ottaa nyt vastaan BRT:n vetoisia aluksia. Urakkaan sisältyi myös ponttilaiturin vedenalainen tuenta louheverhouksella. Paldiskin eteläsatamasta on kehittynyt vuosien mittaan Viron tärkein ro-ro-satama. Vilkkaan vienti- ja tuontisataman pääasiallisiin rahteihin kuuluvat mm. puutavara, turve ja öljytuotteet sekä erityisesti metalliromu, joka myös lajitellaan ja käsitellään satamassa. Satamaan tuodaan myös kasvavassa määrin uusia autoja ja työkoneita vietäväksi lähimarkkinoille ja Venäjälle. Terramaren työmaapäällikkö Markku Pöyhöselle sata- > 01 PALDISKIN ETELÄSATAMASTA AVAUTUU UPEA ulappanäkymä Itämerelle. Noin 45 kilometriä Tallinnasta länteen sijaitsevan vilkasliikenteisen tuonti- ja vientisataman pääasialliset rahdit käsittävät puuta, vaneria, turvetta, öljytuotteita ja metalliromua. Satamaan tuodaan myös uusia autoja ja koneita. Kuvassa oikealla trailer-ruoppaaja Shoreway, joka ruoppasi väyläkohteen pehmeät maa-ainekset. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA
12 12 PALDISKIN ETELÄSATAMAN VÄYLÄRUOPPAUS JA PONTTILAITURIN VEDENALAINEN LOUHEVERHOUS 02 > man vilkas ja eläväinen laivaliikenne teki ruoppausprojektista vaiherikkaan ja mielenkiintoisen. Ruoppausten ajoittaminen onnistui kuitenkin hyvin ja urakka saatiin etuajassa valmiiksi. Ruoppausurakka aloitettiin lokakuun alussa ja saatiin valmiiksi marraskuun lopulla. Urakka toteutui joutuisasti ja turvallisesti myös suotuisan sään puolesta. Voimakas tuuli haittasi ruoppaustöissä lastaustoimintaa vain kahtena päivänä, Pöyhönen toteaa. POIKKEUKSELLINEN ILMIÖ KAIKULUOTAUKSESSA Muutoin ripeästi edenneessä projektissa todettiin kuitenkin poikkeuksellinen ilmiö, joka hankaloitti kaikuluotaimella tehtyä mittausta ja datan keräämistä. Ilmiö ei ollut uusi, sillä juuri samalla alueella se on havaittu aikaisemminkin. Paldiskin edustalla kaikuluotainmittauksissa todetussa ilmiössä äänennopeuden vaihtelu vedessä on harvinaisen epäsäännöllistä. Tästä syystä pinnalta suoritettua Multibeam -laitteella toteutettua monikanavaista kaikuluotausta ei voitu tehdä ilman lisämittauksia. Kyseisellä laitteella kerätään tarkkaa tietoa pohjatopografiasta, mutta nyt äänennopeuden vaihtelut ikään kuin nostivat keilamaisen pohjaprofiilikuvan reunojen mittapisteitä, Pöyhönen kertoo. - Kohtasimme saman ilmiön täällä jo vuonna Äänennopeuden vaihteluja syntyy mm. veden suolapitoisuuden, lämmön ja epäpuhtauksien myötä, mutta täällä ne ovat kyllä poikkeuksellisen vaihtelevia, Pöyhönen kummastelee LANA-NIMISELLÄ LANAAJALLA OLI TÄRKEÄ rooli Paldiskin väyläruoppauksessa. Sen avulla tasoiteltiin trailer-ruoppaajan Shorewayn kaivamat urat sekä kuokkaruoppaaja Attilan jättämät highspotit. Lanaa työnnettiin R-Towingin hinaaja Jacobilla. TERRAMAREN HENKILÖSTÖ PEREHTYY kunkin projektin alussa työmaan turvallisuuteen liittyviin asioihin. Kuvassa on saatu päätökseen Paldiskia koskeva NINA Start Up työturvallisuuskokous. Kuvassa vasemmalla projektipäällikkö Nick Kalle ja hänen vierellään työmaapäällikkö Markku Pöyhönen. PALDISKIN ETELÄSATAMAA KEHITETÄÄN monin tavoin. Sataman laajennusinvestointien lisäksi alueelle rakennetaan myös teollisuuspuistoja satamaa hyödyntäville yrityksille. TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ
13 13 03 Mittausongelma ratkaistiin siten, että merenpohjaan laskettavan äänennopeutta mittaavan mitta-anturin data yhdistettiin käsityönä multibeam -laitteen dataan. Ratkaisu oli varsin toimiva, mutta aikaa vievä toimenpide. Pohjasta saatavan topografiatiedon pohjalta ruoppausta sekä suunnitellaan että seurataan. Väylän ruopattava pinta-ala oli kaiken kaikkiaan m 2 ja ruopattavia massoja oli noin m 3. Pehmeät maakerrokset poistettiin Boskaliksen trailer-ruoppaaja Shorewaylla. Kyseisellä 90 metrisellä ruoppaajalla on m 3 lastitila ja sen ruoppausulottuvuus yltää 30 metrin syvyyteen. Shoreway pärjää hyvin tuulisissa olosuhteissa, joten se soveltuu sääolosuhteiltaan haastaviinkin kohteisiin. Pehmeiden maakerrosten osuus ruoppausmassoista oli m 3. Loput m 3 olivat kovaa maa-ainesta, lähinnä kivikon, hiekan ja saven muodostamaa moreenia, joka ruopattiin kuokkaruoppaaja Attilalla. Lastialukset George ja Hans kuljettivat massat noin kuuden merimailin päähän erikseen määrättyyn läjityspaikkaan, Pöyhönen kertoo. Ruoppaukset viimeisteltiin Lana-nimisellä lanaajalla, joka tasoitteli trailer- ja kuokkaruoppaajan työn jäljet. Lanaa työnnettiin R-Towingin hinaaja Jacobilla. PONTTILAITURIN SUOJAUS JA TUENTA LOUHEVERHOUKSELLA Ruoppausurakan rinnalla toteutettiin myös ponttilaiturin suojaus ja tuenta. Laiturin alaosan reunaan kaivettiin sadan metrin pituinen ja laiturin myötäinen juurioja 15,5 metrin syvyyteen. Oja täytettiin mm louheella. Täytöllä ja tuennalla ehkäistään voimakkaiden potkurivirtojen aiheuttamaa maaainesten liikettä, mikä muutoin saattaisi heikentää laiturin ponttiseinän stabiliteettia. Louhe tilattiin paikallisesta kalkkikivilouhoksesta. Juuriojan täyttöön louhetta käytettiin kaikkiaan 1500 tonnia. Juuriojan kaivutyössä ja täytössä käytettiin niin ikään kuokkaruoppaaja Attilaa ja lastialuksia Georgea ja Hansia. Ruoppaus ja laiturin louheverhous toteutuivat onnistuneesti. Onnistunut oli myös majoituspaikkavalintamme, joka oli tällä kertaa Laulasmaan Spa -hotelli. Harvoinpa sitä henkilöstö pääsee työvuorojen välillä niinkin mukavasti uimaan ja saunomaan, Markku Pöyhönen kertoo tyytyväisenä. 04 KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA
14 14 UUTISET TORNIONJOEN RUOPPAUKSISSA LÖYTYI ARVOITUKSELLINEN LENTOPOMMI! TEKSTI: MARKKU SALONEN, KUVA: TERRAMARE OY Marraskuun alkupuolella työmaapäällikkö Reijo Kultalahti sai aamulla kello 6.35 ruoppaajalta yllättävän puhelun. Ruoppaaja Kuokka-Pekan kauha oli nostanut Tornionjoen suiston pohjasta suurehkon lentopommin. Paikka sijaitsi noin seitsemän kilometriä Torniosta ja Haaparannasta etelään Ruotsin aluevesien puolella. Työt seisautettiin välittömästi ja asiasta ilmoitettiin paikallisille viranomaisille. Olihan se huolestuttava tilanne niin turvallisuuden kuin aikataulunkin kannalta. Onneksi pommi havaittiin ajoissa. Ruoppauksessa pohjasta nostettua kauhaa nimittäin kallistellaan pinnan yläpuolella, jolloin ylimääräinen vesi saadaan poistettua ruopatusta massasta. Juuri tässä vaiheessa pommi havaittiin, Reijo Kultalahti kertoo. Koska pommi löytyi Ruotsin aluevesiltä, asiaa ryhtyi selvittämään Haaparannan poliisi. Tiedon saatuaan Ruotsin puolustusvoimat lähettivät Tukholmasta pommiryhmän, joka ryhtyi toimiin välittömästi. Pommi tutkittiin ja määritettiin vanhaksi noin 200-kiloiseksi lentopommiksi, joka oli turvallisinta tuhota paikan päällä. Varotoimien ja alueellisen tiedotuksen jälkeen pommi laskettiin ruoppaajan kauhalla pommiryhmän avustamana pohjaan, minkä jälkeen ruoppaaja ja lastialukset siirrettiin turvaan noin puolen kilometrin päähän. Ruotsin puolustusvoimien raivaussukeltajat asensivat lentopommiin räjähteen ja tuhosivat sen löytöpaikallaan hallitusti. Täytyy sanoa, että Ruotsin puolustusvoimat toimivat tässä ripeästi, sillä pommin löytymishetkestä se tuhottiin jo seuraavana päivänä yhdeksän maissa illalla. Pian sen jälkeen pääsimme jälkeen ruoppaamaan. Huoli siitä, että operaatioon olisi mennyt useampi päivä, oli turha, Kultalahti kertoo. Lentopommin alkuperä on vielä arvoitus. Se on todennäköisesti sodanaikainen pommi. Se voi olla venäläistä alkuperää, mutta myös saksalaiset pommittivat löytöpaikan lähellä sijaitsevaa Röyttän satamaa ja sen läheisyydessä olleita suomalaisaluksia Lapin sodan alkuvaiheessa. Saksalaiset pommittivat tuolloin satama-aluetta Stuka-syöksypommittajilla. Erikoisin selitys pommin alkuperälle olisi se, että sitä olisi yritetty käyttää Tornionjoen jääpatojen räjäytyksissä 70-luvun alussa. Joka tapauksessa pommista on lähetetty kuvamateriaalia jatkotutkimuksiin. Kyllähän näitä lentopommeja aina silloin tällöin ruoppauksissa löytyy. Suurin pommi, jonka itse muistan, löytyi luvun alussa Mäntyluodon väylältä. Se oli peräti 1000-kiloinen lentopommi. Silloin paikalliset asukkaat evakuoitiin ennen pommin tuhoamista peräti kilometrin säteeltä, Kultalahti muistelee. Nyt löytynyt Tornionjoen lentopommi nousi pohjasta rajaseudun tulvasuojeluruoppauksessa, jossa Terramare Oy levensi ja syvensi suistoalueen matalaa uomaa 6,3 kilometrin matkalta. Toteutetun ruoppauksen tarkoitus on ehkäistä alueelle muodostuvien jääpatojen aiheuttamaa tulvavaaraa. TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ
15 15 BOSKALIS AREA NORDICIN TYÖMAAT TYÖMAA TYÖPÄÄLLIKKÖ TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ SATAMAN UUSIMINEN, ELLEHOLM, RUOTSI Seppo Ajanko Olli Väätäjä LAITURIN KORJAUS, YARA, UUSIKAUPUNKI *) Seppo Ajanko Markku Sollo SATAMAN LAAJENNUS, VAIHE 2, KAPELLSKÄR, RUOTSI Marko Saarelma Christian Gamerdinger TORNIONJOKISUUN RUOPPAUS, TORNIO *) Jouko Sederholm Reijo Kultalahti MARIEHOLMSTUNNELN, GÖTEBORG, RUOTSI Jouko Sederholm Juhani Naukkarinen PALDISKIN SATAMAN RUOPPAUS, PALDISKI, VIRO *) Jouko Sederholm Nick Kalle LIUKUVALU RU 9A, VALIO, RIIHIMÄKI *) Esa Kunnassaari Pertti Sukanen *) TYÖMAA ON LUOVUTETTU AVAINLUVUT HENKILÖKUNTA : 177 LIIKEVAIHTO 2013: 50,3 MILJ. EUROA Terramarella on laatustandardin ISO 9001 ja ympäristöstandardin ISO mukaisesti sertifioitu toimintajärjestelmä. Työturvallisuus täyttää OHSAS 18001:n vaatimukset. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA
16
PERÄMEREN SATAMAT SATAMARAKENTAMISEN HAASTEET TERRAMARE OY JARMO YLETYINEN PIETARSAARI 10-11.4.2013 1 ROYAL BOSKALIS WESTMINSTER N.V. Yhtiö perustettu 1910 Hollannissa Pörssinoteerattu yhtiö Amsterdamissa,
LisätiedotTERRAMARE OY WWW.TERRAMARE.FI VESIRAKENNUS- URAKOINNIN AMMATTILAINEN
TERRAMARE OY WWW.TERRAMARE.FI VESIRAKENNUS- URAKOINNIN AMMATTILAINEN 2 KOHTEINAMME SATAMAT, VÄYLÄT JA YMPÄRISTÖ SISÄLTÖ SIVU YHTIÖN ESITTELY 3 5 TUOTTEET JA PALVELUT 6 7 HENKILÖSTÖ JA KALUSTO 8 9 TURVALLISUUS,
LisätiedotTERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 01 / KESÄ 2018
TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 01 / KESÄ 2018 KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE SISÄLTÖ 01 03 04 06 10 11 13 14 15 16 KANSIKUVA STOCKHOLM NORVIK HAMN -HANKE KUVA: STOCKHOLMS HAMNAR
LisätiedotKaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta
Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta HaminaKotka Satama Oy:n omistavat Kotkan ja Haminan kaupungit Kotka 60% Hamina 40% 2018 henkilöstömäärä 66, liikevaihto noin 39,5 milj. Tavaraliikenne HaminaKotkan
LisätiedotTERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 02 / TALVI 2013 2014
TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 02 / TALVI 2013 2014 TERRAMARE OY VESIRAKENNUSURAKOINNIN KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN SISÄLTÖ 01 03 KANSIKUVA PORALAUTTA ROCKBUSTER KAPELLSKÄRIN TYÖMAALLA, VALOKUVA: HENRIK
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (5) 276 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta HEL 2012-014235 T 11 01 01 Viite: Dnro ESAVI/165/04.09/2012
LisätiedotTilaisuuden sisältö ja aikataulu
Tilaisuuden sisältö ja aikataulu Tilaisuuden avaus ja kahvit (klo 18:00 18:15) Väylän syventäminen hankeosa (klo 18:15 18:35) Sataman syventäminen hankeosa (klo 18:35 18:55) Vesistö- ja kalataloustarkkailu
LisätiedotLEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006
LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 200 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta ESAVI/197/04.09/2013 Päätös Asia tulisi käsitellä 10.6.2014 kokouksessa. päätti merkitä
LisätiedotMERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä
MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen
LisätiedotHonnin padon korjaaminen
Honnin padon korjaaminen Pato puhki säätökaivon vierestä Säätökaivon putken ympäriltä syöpynyt maata ja kaivo kallistunut Patorakenteeseen jääneen puunrungot ja onkalot sekä liian kapea pato perimmäiset
LisätiedotUIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi
LisätiedotTyömaan yleisesittely, siltatekniikan päivät Vt14 Laitaatsalmen kohta
Työmaan yleisesittely, siltatekniikan päivät Perustiedot projektista Pohjimmiltaan vesiväylähanke. Syväväylä siirtyy Kyrönsalmesta helpommin navigoitavaan Laitaatsalmeen. Jatkoa Destian urakoimalle rinnakkaisväylähankkeelle
LisätiedotVIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
LisätiedotPunkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund
1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotKUUKAUSITIEDOTE MAALISKUU 2015
18.3.2015 Sivu 1/8 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE MAALISKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan
LisätiedotBetoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry
Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoni muutti maailmaa n. 2000 vuotta vanha Pantheon Roomassa on tunnetuimpia vanhoja betonirakenteita Portland-sementti keksittiin1800-luvulla Suomeen 1800-luvun
LisätiedotVIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa
28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia
LisätiedotMökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11
Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti
LisätiedotSISÄLTÖ TERRAMARE OY VESIRAKENNUSURAKOINNIN KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN
TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO / KESÄ 24 TERRAMARE OY VESIRAKENNUSURAKOINNIN KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN SISÄLTÖ 03 KANSIKUVA KUOKKARUOPPAAJA ATTILA JA LASTIALUS GEORGE KAPELLSKÄRIN SATAMAN EDUSTALLA
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotTIEDOTUSLEHTI KESÄKUU 2004. Vuosaari Maarianhamina Hernesaari
TIEDOTUSLEHTI KESÄKUU 2004 Vuosaari Maarianhamina Hernesaari Sisällysluettelo KESÄKUU 2004 Toimitusjohtajan palsta Vuosaaren sataman ruoppaukset 3 4 Vuosaari s. 4 Kansainvälinen maa- ja vesirakentaja Maarianhamina,
LisätiedotHANKKEEN KUVAUS 29.4.2015
Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta
LisätiedotLiikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin
Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin Esittäytyminen PANK RY Tiemerkintävaliokunta Informaatiota Tiemerkinnästä Mitä asioita tutkitaan Suomessa nyt Tulevaisuuden näkymät 1 Harri
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000
LisätiedotTIEDOTUSLEHTI KESÄKUU 2005. Vuosaari Kaskinen Sunila
TIEDOTUSLEHTI KESÄKUU 2005 Vuosaari Kaskinen Sunila Sisällysluettelo KESÄKUU 2005 Toimitusjohtajan palsta 3 Vuosaaren sataman ruoppausurakka 4-5 Vuosaari s. 4-5 Kansainvälinen maa- ja vesirakentaja Kaskisten
LisätiedotNäin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto
Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000
LisätiedotLiikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014
Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti
LisätiedotTeettäjän kokemuksia monipilaantuneen raskaanteollisuuden alueen kunnostuksesta
Teettäjän kokemuksia monipilaantuneen raskaanteollisuuden alueen kunnostuksesta Pekka Puska/Kalmar Industries Oy Ab 12.3.2008 1 16 April 2008 Teollisuusalueen ilmakuva 2 16 April 2008 Esitysrunko 1. Yleistä
LisätiedotEvijärven ruoppausalueet Evijärven kunnostushanke
Evijärven ruoppausalueet Evijärven kunnostushanke Evijärvi on jaettu viiteen eri vesiosakaskuntaan: Kirkonkylän, Lahdenkylän, Inankylän, Särkikylän ja Jokelankylän osakaskunnat (Kuva 1). Ruoppaukset toteutetaan
LisätiedotRauman meriväylän ja sataman syventäminen
Rauman meriväylän ja sataman syventäminen Mediatilaisuus 1.9.2016 1.9.2016 Hanke-esittelyn sisältö 1. Väylähankkeen yleisesittely, projektipäällikkö Seppo Paukkeri/ Liikennevirasto 2. Ruoppausurakan ajankohtainen
LisätiedotMetro länteen. Länsimetro Oy
Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ
LisätiedotVinyyliponttiseinän käyttömahdollisuudet.
Vinyyliponttiseinän käyttömahdollisuudet. Vesistöjen rantojen ylläpitämiseksi. Käyttäessä ponttiseinää on rantojen huoltaminen helpompaa. Näin rannalle ei keräänny veden kuljettamaa roskaa. Sinne ei jää
LisätiedotSATAMALAITUREIDEN KORJAUSTYÖT
SATAMALAITUREIDEN KORJAUSTYÖT Esa Kunnassaari Terramare Oy 2.3.2012 Terramare Oy SATAMALAITURIT OSANA YHTEISKUNNALLISTA INFRAA Suomessa on talvisatamia 23 kpl Talvisatamissa on erityyppisiä laitureita
LisätiedotTerramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster nv. 12
Tervetuloa kotisivuillemme: www.terramare.fi SISÄLTÖ 1 Kansikuva: Helsingin Länsisataman edustalle ruopataan uudet väylät. Kuvassa kahmariruoppaaja Kahmari 2. Kuva: Markku Salonen 9.6.2010. 3 Toimitusjohtajan
LisätiedotRaportti Vuoden 2016 investoinneista
Raportti Vuoden 2016 investoinneista RAPORTTI 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1. ELINKEINOPOLIITTISET INVESTOINNIT... 3 1.1. Pistetalon kiertoliittymän saneeraus... 3 1.2. Lammassaarentie... 3 1.3. RR-Rata... 3
LisätiedotPORIN TULVASUOJELUHANKE: KOKEMÄENJOEN YKSIUOMAISEN OSAN LISÄTUTKIMUKSET JA ANALYYSI. Janne Niinikoski
28.7.2011 PORIN TULVASUOJELUHANKE: KOKEMÄENJOEN YKSIUOMAISEN OSAN LISÄTUTKIMUKSET JA ANALYYSI Janne Niinikoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusmenetelmä... 3 3. Tulokset ja tulosten tulkinta...
LisätiedotItämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,
Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Jari Suominen Hallituksen puheenjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 10.3.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön
LisätiedotPohjois-Suomen alehallintovirasto LUPHAKEMUS PAATINJOEN VANHANUOMAN SEKÄ PAATINJOKISUUN RUOPPAAMISEEN
Pohjois-Suomen alehallintovirasto 17.12.2012 Linnankatu 1-3, Oulu PL 293, 90101 Oulu Oterman kalavedenosakaskunta Reijo Virkkunen Holapantie 19 91720 OTERMA ASIA: LUPHAKEMUS PAATINJOEN VANHANUOMAN SEKÄ
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille
LisätiedotRUOPPAUS, MASSOJEN LÄJITTÄMINEN JA VESIJÄTÖN LUNASTUS ALAKYLÄN YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNTA VUOSIKOKOUS
RUOPPAUS, MASSOJEN LÄJITTÄMINEN JA VESIJÄTÖN LUNASTUS 20.4.2018 ALAKYLÄN YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNTA VUOSIKOKOUS RUOPPAUKSESTA HUOMIOITAVA KIINTEISTÖN EDUSTALLA EI OLE LUNASTAMATONTA VESIJÄTTÖÄ KIINTEISTÖN
LisätiedotEhdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö
Ehdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö Vaasan kaupungin tekninen toimi Kuntatekniikka Antti Ruokonen 0.8.018 Sisällys 1. Johdanto. Hankkeen kuvaus. Vesistön ekologinen tila.
LisätiedotSuutarinjärven kunnostus alkuun
Vaikka talvi koetteli hermoja! Suutarinjärven kunnostus alkuun Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen alueen huonoimpaan kuntoon päässeen Suutarinjärven kunnostus on saatu näyttävästi ja hienosti
LisätiedotUusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017
Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2012
Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
LisätiedotKaivantoturvallisuus. Jutunaihetta turvavarttiin
Kaivantoturvallisuus Jutunaihetta turvavarttiin Työskentely kaivannoissa Suositaan menetelmiä ja koneita, joita käyttämällä kaivannossa ei tarvitse työskennellä, tai työskentelyaika jää mahdollisimman
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSiltasairaalan työmaalla maanrakennus- ja louhintatyöt ovat jatkuneet suunnitelmien mukaisesti ja lisäksi perustusten teko ovat käynnistynyt.
Työmaatiedote 05.07.2018-16:00 Siltasairaala Työmaatiedote 9 Heinäkuu 2018 Siltasairaalan työmaalla maanrakennus- ja louhintatyöt ovat jatkuneet suunnitelmien mukaisesti ja lisäksi perustusten teko ovat
LisätiedotYmpäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015
Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta
LisätiedotSoidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja
Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija
LisätiedotBalticconnector-hanke
Balticconnector-hanke Herkko Plit, toimitusjohtaja Maakaasumarkkinalain uudistus ja kaasumarkkinan kehittäminen -infotilaisuus 15.5.2017 Baltic Connector Oy on vuonna 2015 perustettu valtionyhtiö, joka
LisätiedotTERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 01 / KESÄ 2017
TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 01 / KESÄ 2017 KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA WWW.TERRAMARE.FI SISÄLTÖ 01 KANSIKUVA STOCKHOLM NORVIK HAMN -PROJEKTIN TYÖMAA KUVA: TERRAMARE OY 03 04 TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotRuoppaus kitkevät turhia riskejä työmailla. Satamarakentaminen Vedenalainen louhinta 6. Ympäristörakentaminen etenee kansainvälisissä
Tervetuloa kotisivuillemme: SISÄLTÖ 1 Kansikuva: Kuokkaruoppaaja Nordic Giant lähdössä Raaheen Naantalin kuivatelakalta. 4 Terramare Oy Laurinmäenkuja 3A 00440 Helsinki Vaihde (09) 613 621 Faksi (09) 6136
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne 14.10.2011 Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ. Riihipellontie 5 talot A - B - C, 7 talot A - B - C ja 8 talot A - B - C SAARIJÄRVI ULKO-OVIEN JA PARVEKEOVIEN UUSIMISURAKKA
Sivu 1 / 5 TARJOUSPYYNTÖ ULKO-OVIEN JA PARVEKEOVIEN UUSIMISURAKKA Urakassa noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 RT 16-10660 (viittauksissa on käytetty lyhennettä YSE). Riihipellontie
LisätiedotSiltasairaala. Työmaatiedote 12 Lokakuu Työmaatiedote :00
Työmaatiedote 15.10.2018-13:00 Siltasairaala Työmaatiedote 12 Lokakuu 2018 Siltasairaalan työmaalla ST-osan maanrakennustyöt sekä perustusten ja maanpaineseinien teko ovat jatkuneet suunnitelmien mukaisesti.
LisätiedotVUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN
VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &
LisätiedotMAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS
MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)
LisätiedotWest Coast VTS Master s Guide
West Coast VTS Master s Guide 23.5.2014 2 Sisällysluettelo 1 ALUSLIIKENNEPALVELUUN OSALLISTUMINEN... 3 2 VTS-ALUE... 3 2.1 Pori VTS sektori... 3 2.2 Rauma VTS sektori... 3 3 LIIKENNEILMOITUKSET... 4 3.1
LisätiedotTuule200 tuulivoimalan 18 m maston maaperustuksen asennus
1.2018 Tuulivoimalan maaperustus Tuule200 tuulivoimalan 18 m maaperustuksen asennus Tuulivoimalan masto... 2 Tuulivoimalan perustustyön suunnittelu... 2 Maston perustuksen osat... 2 Asennuspaikan valmistelu...
LisätiedotMahdollisissa vika-, häiriö- tai vauriotapauksissa pyydämme teitä olemaan yhteydessä ensisijaisesti louhintaurakoitsijaan.
Työmaatiedote 26.11.2018-17:30 Siltasairaala Työmaatiedote 13 Marraskuu 2018 Siltasairaalan työmaalla ST-osan maanrakennustyöt ovat pääosin valmistuneet. Perustusten ja maanpaineseinien teko ovat jatkuneet
LisätiedotMatkailun kehitys 2016
Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotKangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA
HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille
LisätiedotRouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry
Rouva Maria Vrouw Maria (Rouva Maria) oli hollantilainen kauppa-alus. Alus oli matkalla Amsterdamista Pietariin, kun se törmäsi 3. lokakuuta 1771 Itämerellä kahteen kariin Nauvon ulkosaaristossa. Vrouw
LisätiedotMahdollisissa vika-, häiriö- tai vauriotapauksissa pyydämme teitä olemaan yhteydessä ensisijaisesti louhintaurakoitsijaan.
Työmaatiedote 20.12.2018-15:00 Siltasairaala Työmaatiedote 14 Joulukuu 2018 Siltasairaalan työmaalla ST-osan perustusten ja maanpaineseinien teko ovat valmistuneet ja rakennuksen rungon pystyttäminen on
LisätiedotHämeensillan uudelleen rakentaminen
Hämeensillan uudelleen rakentaminen Info 1 Keskeisimmät osapuolet Tilaaja: Tampereen kaupunki, edustajana petri.kantola@tampere.fi, puh. 050 364 6095 Urakoitsija: Lemminkäinen Infra Oy, edustajat jari.humalajoki@lemminkainen.com,
LisätiedotKomin ylikulkukäytävä, U-6514 Turvallisuusasiakirja
Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 16.1.2015 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jesse Lindholm A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset
LisätiedotLahden seudun Meriklusteri. Tilaisuuden avaus Ville Uimonen p
Lahden seudun Meriklusteri Tilaisuuden avaus 24.1.2019 Ville Uimonen ville.uimonen@ladec.fi p. 050 574 3222 Vuodesta 2019 on tulossa kaikkien aikojen ennätysvuosi uusien risteilyalusten markkinoilla. Lomailuun
LisätiedotLIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Vesiväylät Rakennuskustannusten arviointiohje
16 2012 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Vesiväylät Rakennuskustannusten arviointiohje Vesiväylät Rakennuskustannusten arviointiohje Liikenneviraston ohjeita 16/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012 Kannen kuva:
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola
LisätiedotTakeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset
Takeina turvallisuus ja järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA 1982 Nostetta korkeuksiin Nostamisen ammattilaiset 1 Nykyaikainen kalusto ja ammattitaitoinen henkilökunta. Takeina turvallisuus ja järkkymätön
LisätiedotPyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu
Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Yleisötilaisuus 25.2.2016, Pyhäjoki 2016-02-26 Page 1 Lähtökohdat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suunnitellut tulvasuojelutoimenpiteitä Pyhäjoen
LisätiedotASUKASINFO 10.2.2010 - AS OY MELKONKATU 4 - Markko Kalevo, Tapani Eisanen, Seppo Siimeslehto Keskiviikkona 10.2.2010
ASUKASINFO 10.2.2010 - AS OY MELKONKATU 4 - Markko Kalevo, Tapani Eisanen, Seppo Siimeslehto Keskiviikkona 10.2.2010 Saumauksesta täyden palvelun korjausrakentajaksi Historia 1966 Yritys perustetaan Raitalinna
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset
LisätiedotKemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
LisätiedotOdpowiedzi do ćwiczeń
Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne, 2011 Kuva: Juha Kuukka Hankkeen tavoitteet
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 16.2.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön kulutuksesta
LisätiedotValtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686
Akanojan ja Mäkikylän välisen jäteveden siirtolinjan ja pumppaamon toteutus Rakentamispäällikkö Juhani Leppikangas Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Valtion vesihuoltotyössä
LisätiedotE18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie
E18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie 29.01.2019 E18 Turun kehätien parantamishankkeet 2 E18 Kirismäki-Kausela lyhyesti Turun kehätie (Kt 40) on osa E18 -tietä. Vilkkaasti
LisätiedotOssinlammen siltakilpailu. Ossin olohuone. Suunnitelmaselostus
Ossinlammen siltakilpailu Suunnitelmaselostus 1 Ratkaisun lähtökohdat Ehdotuksen perusideana on jatkaa Ossinlammen ympäristön puistomaista teemaa ja aktivoida aluetta. Silta on yksiaukkoinen palkkisilta,
LisätiedotMerenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.
LisätiedotMessumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013
Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Saavuimme Tallinnaan keskiviikkona kello 12.30. Heti satamasta siirryimme ensimmäiseen tutustumiskohteeseemme E-profiiliin, joka on Tallinnan suurin, raskaan
LisätiedotVt12 Lahden eteläinen kehätie
Uutiskirje 2 / 2017 Vt12 Lahden eteläinen kehätie Hankkeen syksyn kuulumisia Olemme koonneet tähän uutiskirjeeseen pääkohtia hankekokonaisuuden alkusyksyn kuulumisista ja töiden etenemisestä. Lukuiloa!
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (7) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 357 Aluehallintoviraston päätös Vaskilahden vesialueen ruoppauksesta, täytöstä ja ruoppausmassojen läjittämisestä mereen ESAVI/1379/2016
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
LisätiedotViranoja muuttaa muotoaan
Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas
LisätiedotEsimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
Lisätiedot