TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 02 / TALVI

Transkriptio

1 TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 02 / TALVI

2 TERRAMARE OY VESIRAKENNUSURAKOINNIN KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN SISÄLTÖ KANSIKUVA PORALAUTTA ROCKBUSTER KAPELLSKÄRIN TYÖMAALLA, VALOKUVA: HENRIK HOLMBERG TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA INFRAN MATALASUHDANNE MAASSAMME JATKUU, TOIVOA LÄHIALUEILLA ASIAKKAAN KUULUMISIA TORNION KAUPUNGIN TEKNINEN JOHTAJA MARKUS KANNALA 06 TORNIONJOEN RUOPPAUS TORNIONJOEN TULVASUOJELU- RUOPPAUKSEN ENSIMMÄINEN VUOSI YARA SUOMI OY:N LAITURIEN SYVENNYSTYÖT LAITURISYVENNYS JA -VAHVISTUS YARAN UUDENKAUPUNGIN SATAMASSA UUTISET KAPELLSKÄRIN MATKUSTAJA- JA RAHTISATAMA LAAJENEE TERRAMAREN TYÖMAAT JA AVAINLUVUT TAKAKANSI HINAAJA GLYTTEN TORNIONJOEN JÄISSÄ MARRASKUUSSA 2013 VALOKUVA: MARKKU SALONEN TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 02 TALVI VUOSIKERTA TERRAMARE Oy Laurinmäenkuja 3A, Helsinki Vaihde: (09) Faksi: (09) PÄÄTOIMITTAJA: Henrik Holmberg P. (09) F. (09) Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 75 maassa ja kuudella eri mantereella.

3 INFRAN MATALASUHDAN- NE MAASSAMME JATKUU, TOIVOA LÄHIALUEILLA 03 Kulunut vuosi on merkinnyt meille tuotannollisen painopisteen muuttumista sekä alueellisesti että palvelujemme osalta. Ruoppaustöiden merkittävä kasvu etenkin Ruotsissa on tarkoittanut sitä, että suurin osa vesirakennuskalustostamme ja samalla myös henkilöstöstämme on ollut työllistettynä lukuisissa Ruotsin itärannikon kohteissa. Viimeisimmät ruoppaustyöt aloitimme Åhusin satamassa ja tuloväylällä sekä Kapellskäriin satamassa, johon Tukholman satama investoi seuraavan 2-3 vuoden aikana yhteensä noin 745 miljoonaa kruunua matkustajaliikenteen kehittämiseen. Vertailu Pohjoismaiden infra-investointien kesken osoittaa, että Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kasvattaneet selvästi investointejaan tänä vuonna ja kehitys näyttää jatkuvan samansuuntaisena. VTT:n ennusteen mukaan Suomessa investoinnit infraan laskevat kuluvana vuonna 3,5 % ja ensi vuodeksi ennustetaan vielä 2 %:n laskua. Käännettä parempaan voimme odottaa aikaisintaan vuonna 2015 tai Vuoden 2009 infrarakentamisemme indeksiluku oli 100, joka jo sinänsä oli alhainen luku globaalin finanssikriisin puhjettua, ja kuluvan vuoden loppuun mennessä indeksiluku laskee vielä 95:een. Positiivinen kehitys Ruotsin meri-infran investoineissa selittyy lähinnä kahdella alueellisella keskittymällä. Ensimmäinen näistä on maan suurimman sataman Göteborgin laajeneminen entisestään EU:n myönnettyä noin 35 miljoonan euron tukirahoituksen tulevan LNG-terminaalin (LNG, Liquid Natural Gas = Nesteytetty kaasu) rakentamiseen. Projekti toteutetaan hollantilaisen energiasäiliöiden valmistajan Vopakin ja ruotsalaisen kaasuverkon omistajan Swedegasin kanssa. Tarkoituksena on luoda Göteborgista ensimmäinen avoin LNG-satama, johon kaikki alukset voivat purkaa lastinsa ja jossa ne voivat myös tankata. Göteborg on luokiteltu tulevaisuuden yhdeksi Euroopan HUB-satamakeskittymäksi, missä mm. massiiviset Triple-E -konttialukset voivat liikennöidä. Triple-E-alus (Economy of scale, Energy efficient and Environmentally improved) voi kuljettaa yhdellä kertaa kontteja noin TEU:ta (1 TEU = kahdenkymmenen jalan kontti), jolloin alus tarvitsee 14,5 metrin syväyksen. Vertailun vuoksi Helsingin Vuosaaren satamaan pääsee tällä hetkellä TEU:n konttialukset. Edellä mainitut suunnitelmat edellyttävät Göteborgin satamassa ja meriväylillä merkittäviä investointeja tulevina vuosina. Toinen merkittävä meri-infran keskittymä sijaitsee Tukholman alueella. Tukholman satama on investoimassa Värtanin ja Kapellskärin satamiin yhteensä noin 3,3 miljardia kruunua tarkoituksenaan kasvattaa matkustaja- ja rahtiliikennettä Itämeren alueella. Tämän lisäksi satama suunnittelee uutta kontti- ja bulkkisatamaa Tukholman eteläpuolelle Nynäsiin. Tähän uuteen Stockholm Norvikin satamaan rakennetaan laitureita yhteensä noin metriä ja enimmäiskulkusyvyydeksi tulee 16,5 metriä. Uuden teollisuussataman kustannusarvio on yli 1,7 miljardia kruunua. Terramaren kuluvan vuoden liikevaihto tulee olemaan hieman edellistä vuotta suurempi, mikä johtuu ruoppaustöiden määrän kasvusta. Laituritöiden määrä jää selvästi pienemmäksi edellisvuoteen verrattuna. Merkittävimpiä kohteitamme Suomessa ovat olleet Helsingin Länsisataman ruoppaus- ja täyttötyöt sekä Tornionjoen tulvasuojeluruoppaus. Aloitimme myös Uudessakaupungissa Yara Suomi Oy:n laiturien syvennystyöt. Ruotsissa olemme olleet rakentamassa mm. Kalixin, Söderhamnin, Gävlen, Kapellskärin, Halmstadin ja Åhusin satamia. Viron Sillamäessä on valmistumassa mittava satama-altaan syvennystyö. Emoyhtiön kanssa rakensimme Cherbourgin satamaa Pohjois-Ranskassa. Näkymät tulevat säilymään jatkossa haastavina, ja pääpaino ruoppaustöissä tulee olemaan lähialueillamme. Terrramare on sitoutunut RT:n (Rakennusteollisuus) asettamaan 0 tapaturmatavoitteeseen vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on todella haastava ja sen saavuttaminen teettää meillä Terramaressa vielä töitä. Työtapaturmien määrä on kuitenkin laskenut kuluvana vuonna noin 30 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna, joten voimme olla tyytyväisiä tästä suotuisasta kehityksestä. Vaikka Terramaren tapaturmataajuus (tapaturmia / miljoona työtuntia) tänä vuonna tulee olemaan tasolla 10, joka on kansallisessa vertailussa hyvää tasoa, jää meillä vielä kirittävää 0 tapaturmaa tavoiteltaessa. Haastavin osuus on meillä vielä edessä. Talven tulo näytti olevan tänä vuonna hieman viiveessä, mutta selvät merkit on jo nähtävissä jääpeite muodostuu jo Pohjanlahden perukoille. Kuluvan vuoden ollessa lopuillaan haluan kiittää koko henkilökuntaamme hyvästä työstä sekä meidän asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme antoisasta yhteistyöstä. Toivotan lehtemme lukijoille Rauhaisaa Joulun aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta. Jarmo Yletyinen, toimitusjohtaja Terramare Oy KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

4 04 ASIAKKAAN KUULUMISIA TORNION KAUPUNGIN TEKNINEN JOHTAJA MARKUS KANNALA: JÄÄPADOT RAJASEUTUMME YHTEINEN HUOLI TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 2 TALVI TEKSTI JA KUVAT: MARKKU SALONEN, ILMAKUVA: TORNION KAUPUNKI 01 Suomen ja Ruotsin pohjoiset rajanaapurit, Tornio ja Haaparanta, muodostavat yhdessä harvinaislaatuisen ilmiön, jonka vertaista saa maailmalta etsiä. Lähes 200 vuoden tiivis yhteiselo Skandinavian vilkkaimmalla rajanylityspaikalla on johtanut esimerkilliseen yhteistoimintaan ja yhteisiin hankkeisiin, joista on syntynyt käsite nimeltään TornioHaparanda kaksoiskaupunki. TornioHaparanda kaksoiskaupungilla on ollut aina myös yksi merkittävä ja yhdistävä luonnontekijä Tornionjoki. Se virtaa vuolaasti rajanaapurien välistä tarjoten runsaasti elämyksiä, mutta keväisin myös suurta huolta. Tornion ja Haaparannan läheisyyteen ahtautuvat jääpadot muodostavat nimittäin joka vuosi erittäin suuren tulvariskin, ja vahingollisia tulvia sekä läheltä piti -tilanteita on jo saatu useampana vuotena kokeakin. Tornion kaupungin tekninen johtaja Markus Kannala tuntee ongelman hyvin. Kannala pitää vähintäänkin ajankohtaisena sitä, että jo 1990-luvun alussa kaavaillut ruoppaukset tulvien estämiseksi saatiin nyt syksyllä vihdoin alkumetreille. Tulvasuojeluprojektissa ruopataan erittäin

5 matalavetisen Tornionjoen suiston jokiuomaan yli kuuden kilometrin väylä, jonka tarkoituksena on sekä estää jäiden patoutumista että johtaa virtaava vesi mahdollisten jääpatojen alitse. Tornionjoen ruoppausten käynnistyminen on suuri helpotus, sillä arvioiden mukaan kevättulvat saattavat aiheuttaa alueella jopa kymmenien miljoonien eurojen vahingot. Näiden huolien lisäksi tulvariski rajoittaa myös merkittävästi alueen potentiaalisia rakennus- ja kehityssuunnitelmia. Sama koskee myös luonnollisesti Haaparannan alueita, Kannala kertoo. Tulvariskiä vastaan on tehty alueella toimenpiteitä aikaisemminkin, mutta Tornionjoen jääpato-ongelmaa on haasteellista nujertaa. Tulvariskiä on pyritty pienentämään muun muassa yläjuoksulla sekä jokisuulla suoritetuilla jäänsahauksilla ja alueelle rakennetuilla tulvapenkereillä. Näistä on varmasti ollut hyötyä normaaleissa olosuhteissa. Mutta jos talvesta tulee pitkä, kylmä ja sateinen, niin näillä toimenpiteillä suistoalueen jääpadoilta tuskin vältytään. Tilanne kärjistyy keväisin jos sää lämpenee yläjuoksulla ennen alajuoksua. Tällöin jokisuun jäät eivät ole ehtineet heikentyä ja virran mukana kulkevat jäämassat eivät pääse Perämereen vaan patoutuvat. Tulvasuojeluruoppaus auttaa juuri tähän ongelmaan, Kannala täsmentää. Ruoppaushankkeen tilaajana on Tornion kaupunki. Projektin rahoittavat yhdessä Suomen ja Ruotsin valtio sekä omilla osuuksillaan Tornio ja Haaparanta. Markus Kannalalle vuosia neuvoteltu yhteisrahoitus valtioilta on työvoitto, mutta valtioiden eriävät lupakäytännöt ja lainsäädännöt saattavat laittaa projektin etenemiselle kapuloita rattaisiin. Tilanne on se, että rahoitus on vihdoinkin kunnossa, mutta lupa-asiat saattavat asettaa haasteita projektin etenemiselle. Suomen lupaviranomaisen myöntämä lupa on voimassa vuoden 2014 loppuun, mutta Ruotsin lupa vain tämän vuoden loppuun. Ja kun täällä pohjoisessa elellään, niin jäätilanne saattaa kehittyä nopeastikin siihen pisteeseen, että ruoppaaminen on tältä vuodelta keskeytettävä. Sitä siis yllättäen huomaa toivovansa aamuisin työhön tullessa, että olisipa nyt mahdollisimman lämmin alkutalvi, Kannala kertoo. Tornion ja Haaparannan asukkaat ovat olleet tyytyväisiä ruoppausten käynnistymiseen. Tulvariskialueilla on suhteellisen paljon asutusta ja teitä, jotka vaarantuvat jäädä veden valtaan laajemman tulvan myötä. Hieman nihkeämmin tulvasuojeluruoppauksiin ovat suhtautuneet paikalliset kalastajat. Kalastajilla on toki huoli hyvien saaliskalojen, kuten lohen, siian sekä syksyisin vaeltavien taimenen ja nahkiaisen osalta. Ruoppaus suoritetaan kuitenkin oikea-aikaisesti vaelluskalojen vaelluksen päätyttyä ja rajoitetulla alueella, Kannala toteaa Kevättulvat saattavat arvioiden mukaan aiheuttaa Tornion alueella jopa kymmenien miljoonien eurojen vahingot. Vaelluskalojen lisäksi Tornion ja Haaparannan välillä vaeltaa vuosittain myös miljoonia rajanylittäviä matkailijoita ja ohikulkijoita. Se on risteyspaikka, johon tullaan ja josta jatketaan matkaa kaikkialle Skandinaviaan ja nykyisin myös Venäjälle. On mukavaa, että rajallamme on todella vilkasta, mutta vielä mukavampaa olisi, että tänne jäätäisiin nauttimaan vähän pidemmäksikin aikaa. Nähtävää ja koettavaa kyllä riittää molemmin puolin rajaa, lämpimästi tervetuloa, Kannala vinkkaa. TORNION KAUPUNGIN TEKNINEN JOHTAJA MARKUS KANNALA havainnollistaa satelliittikuvasta Tornionjoen suiston alueita, joihin voimakkaan virran mukana kulkevat kevätjäät tyypillisesti patoutuvat. RUOPPAUSKALUSTO JA LASTIALUKSET taistelevat aikaa ja pian alkavaa jäätymistä vastaan. Ilmakuva on otettu lokakuussa. Kuvan taustalla näkyvät rajanaapurit Haaparanta ja Tornio. ASIAKKAAN KOTISIVUT: KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

6 06 TULVASUOJELURUOPPAUKSEN ENSIMMÄINEN VUOSI TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 2 TALVI TEKSTI JA KUVAT: MARKKU SALONEN, ILMAKUVAT: TORNION KAUPUNKI On marraskuun alku ja Tornionjoen suiston lahdelmat alkavat jo jäätyä. Lokakuun alussa aloitettua tulvasuojeluruoppausta kiirehditään kaikin voimin ympäri vuorokauden. Suiston jäätyminen on kuitenkin vasta tässä vaiheessa tulevaisuuden haaste, sillä kohteessa saa laittaa ammattitaidon peliin reaaliaikaisesti muutenkin. HAASTEENA MATALUUS Terramaren työmaapäällikkö Reijo Kultalahti ei muista pitkän ruoppausuransa aikana yhtään niin haasteellista työkohdetta, kuin Tornionjoen suisto. Tornionjoen suistossa on erittäin matalaa. Se on melkoinen haaste etenkin pitkille lastialuksille, jotka joutuvat navigoimaan kapeilla väylillä virtaavassa vedessä. Lisäsäväyksen lastiliikenteeseen tarjoaa myös aikaisin alkava ja pitkään kestävä pimeys, ja kun siihen tarjoillaan vielä navakkaa tuulta, niin tarkkana saa olla, Kultalahti kertoo. Alueen tulvariski on keväisin erittäin korkea, sillä Tornionjoen suiston mataluus ja usein pitkään jäässä pysyttelevä Perämeri patoaa jäitä alueelle. Ruoppauksella pyritään sekä estämään patoumia, että mahdollistamaan virtaavan veden pääsy muodostuvien jääpatojen alitse. Tornionjoen suiston matalaan jokiuomaan ruopataan 6,3 kilometrin pituinen väylä, joka helpottaa jäiden purkautumista ja jota myöten kevään sulamisvedet pääsevät jäiden alla virtaamaan. Väylä ruopataan 3,5 4,8 metrin syvyiseksi ja se on noin puoleen väliin asti 20 metrin ja loppuosaltaan 35 metrin levyinen. Väylän sivustoille ruopataan myös sortumista estävät luiskat, jotka käsittävät noin kolmasosan väylän leveydestä, Kultalahti kertoo.

7 TERRAMARE ALOITTI TORNIONJOEN SUISTOSSA TULVIA EHKÄISEVÄN 07 RUOPPAUKSEN POIKKEUKSELLISEN HAASTAVISSA OLOSUHTEISSA Jokiuoman mataluus ja ruopattavan tulvaväylän kapeus vaatii lastialusten kippareilta erityistä tarkkaavaisuutta. Korjausliikkeisiinkään ei ole mainittavasti varaa, kun ottaa huomion, että kuljetaan metrin levyisellä väylällä noin metrin pituisilla ja noin 7 metriä leveillä proomuilla. Pohjakosketuksen vaara täydessä lastissa ja virtaavassa vedessä on erittäin suuri. Tornionjoen suiston mataluuteen on syynä sekä joen mukanaan tuoma kiintoaines, mutta myös jääkauden päätyttyä alkanut ja yhä edelleen tapahtuva maan koho- > KUOKKARUOPPAAJA KUOKKA-PEKKA 2 ruoppaa kohteessa mm. kuuden kuution kauhalla. Ruoppausalueen reunoilla on erittäin matalaa, joten lastialusten tulee navigoida huolellisesti kohti Röyttän sataman kupeessa sijaitsevaa läjitysallasta. TERRAMAREN TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ Reijo Kultalahti ja Tornion kaupungin hankevalvoja rakennusmestari Janne Malila ovat seuraamassa ruoppaustoimien etenemistä. LASTIALUSTEN KIPPAREILTA vaaditaan haastavassa kohteessa sekä navigointitaitoa että lujia hermoja. Kuvassa Terramaren lastialus Erik, jonka lastikapasiteetti on 270 m 3. Muita kohteessa käytettyjä lastialuksia ovat olleet Fredrik (270 m 3 ), Adam (150 m 3 ) ja David (150 m 3 ). KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

8 08 TORNIONJOKI ON OLLUT MUINOIN TÄRKEÄ TUKINUITON KULJETUSVÄYLÄ. RUOPATESSA KAUHAAN TARTTUIKIN YLI 60 VUOTTA VANHA UITTOVENE. > aminen, mikä edelleen tekee tulvauhasta tulevaisuudessa todennäköisemmän. RUOPPAUSKAUHAAN UITTOHISTORIAA Tornionjoen tulvasuojeluruoppaus aloitettiin jo syyskuussa mobilisoinnilla, jolloin paikalle kuljetettiin kuokkaruoppaaja Kuokka-Pekka 2 sekä lastialukset Erik ja Fredrik että Adam ja David. Samalla kuljetettiin paikalle myös 70 metriä pitkä ja 20 metriä leveä työlautta Bolle VIII, joka valjastettiin lähellä sijaitsevan läjitysaltaan purkulautaksi. Varsinaiset ruoppaukset aloitettiin lokakuun alussa ja samalla todentui Tornionjokeen liittynyt uittohistoria. Ruopatessamme saimme konkreettisen tuntuman Tornionjoen 100-vuotiseen uittohistoriaan, kun nostimme väylälinjalta joskus luvulla uponneen uittoveneen. Pohjasta nousi myös tukkeja ja rautaa. Muutenhan ruoppausmassa muodostuu lähinnä tiukasta moreenista, lietteestä ja savesta, Kultalahti kertoo. TOIMIVAA LÄJITYSTÄ Ruoppausmassat kuljetetaan lastialuksilla Röyttän sataman kupeessa sijaitsevalle läjitysaltaalle. Laaja allas rakennettiin jo vuonna 2008 silloisten väyläruoppausten yhteydessä. Läjitysaltaalla ruoppausmassa otetaan vastaan työlautta Bolle VIII:lta toimivilla kaivinkoneilla, jotka kuormaavat lastin edelleen dumppereihin. Läjityksestä vastaa kohteessa aliurakoitsijana toimiva Maansiirtoliike Kyösti Kaihu. Ruoppausmassojen määrä koko projektissa tulee olemaan arviolta m 3. Haasteellista ruoppausta viedään eteenpäin niin pitkälle kuin jäätilanne vain sallii. Tehokkuuden ylläpito on tässä tärke-

9 ää, mutta sen kustannuksella ei myöskään saa tinkiä turvallisuuden tasosta. Suunnitelmallisesti, tarkasti ja johdonmukaisesti kun edetään, niin hyvää jälkeä tuppaa tulemaan, Reijo Kultalahti muistuttaa RÖYTTÄN SATAMAN KUPEESSA SIJAITSEVA LÄJITYSALLAS on rakennettu jo vuonna 2008 alueella toteutettujen ruoppausten yhteydessä. RUOPPAUSMASSOJEN VASTAANOTTO tapahtuu Terramaren 70 metriä pitkältä ja 20 metriä leveältä työlautta Bolle VIII:lta, jonka kannella toimii kaksi kaivinkonetta. JÄLKIKOMMENTTI Terramaren ruoppaukset keskeytyivät tältä vuodelta jäätilanteen vuoksi. Projektin on näillä näkymin tarkoitus jatkua ensi vuonna. 06 KUOKKA-PEKKA 2 HUOLTOTAUOLLA keskellä marraskuisia Tornionjoen jäitä. Huollossa Liebherrin kaivuriin asennettiin uusi jäähdytin. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

10 10 SYVYYTTÄ PANAMAX LUOKAN ALUKSILLE TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 2 TALVI TEKSTI JA KUVAT: MARKKU SALONEN, KUVA 05: MARKKU SOLLO ILMAKUVA: YARA SUOMI OY 01 Jo noin vuoden kuluttua suuret Panamax-luokan alukset tulevat olemaan tuttu näky Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin kemikaalisatamassa. Tämän mahdollistaa parhaillaan toteutettava hanke, jossa satamaan johtavaa väylää syvennetään 10 metristä 12,5 metriin. Samalla syvennetään ja vahvistetaan sataman 340 metristä laituriosuutta, josta vastaa erillisenä KVR-urakkana Terramare Oy. Laituri syvennetään reilut kaksi metriä 13,7 metrin haraustasoon. Laituriurakassa otetaan huomioon myös satamaan myöhemmin rakennettava uusi nestelaituri. Panamax-luokan alukset varustettuna suurella rahtikapasiteetilla säästävät Yaran kuljetuskustannuksia ja samalla ne mahdollistavat sataman logistista kehitystyötä. Suuremmat alukset tuovat helpotusta myös laivaliikenteeseen ja tulevaisuuden kasvunäkymiin. Sataman rakennuspäällikkö Olli Kartano on tilanteeseen erittäin tyytyväinen. Satamassamme käy vuosittain noin 250 rahtialusta ja varsinkin keväällä lannoiteviennin kasvaessa laivaliikenne vilkastuu. Suuremmat alukset helpottavat rahtitoimintaa ja samalla alueellamme yk-

11 YARA SUOMI OY SYVENTÄÄ UUDENKAUPUNGIN 11 LANNOITETEHTAANSA SATAMALAITURIA JA VÄYLÄÄ SUUREMMILLE RAHTIALUKSILLE kösasiana pitämämme turvallisuus tehostuu entisestään, Kartano kertoo. KASUUNILAITURIN OSUUS Laituriurakka aloitettiin syyskuussa 157 metrin kasuunilaiturin tuennalla ja vahvistamisella, joilla mahdollistetaan varsinainen syvennystyö. Kasuunilaituri tuetaan koko pituudeltaan injektoimalla laiturielementtien alla olevaa maaperää. Injektointi tehdään putkien avulla jotka asennetaan laiturin etureunaan. Injektointitöiden jälkeen putket poistetaan. Vedenalaiset poraukset putkia varten urakoi suomalais- > PAALU- JA KASUUNILAITURIEN linja näkyy ilmakuvassa vasemmalla. Laiturissa parhaillaan kaksi tankkeria. Laiturien eteläkärjen kohdalle rakentuu piakkoin myös uusi nestelaituri. YARAN UUDENKAUPUNGIN satamassa trafiikkia riittää.raaka-ainetta tuodaan ja lannoitetta lähtee niin kotimaahan kuin kaikkialle maailmalle. YARAN RAKENNUSPÄÄLLIKKÖ Olli Kartano (kuvassa vasemmalla) ja satamapäällikkö Olli Saarinen huolehtivat Yaran Uudenkaupungin sataman turvallisesta toiminnasta. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

12 12 04 > yhtiö Oy Baltic Divers Ltd:n rakennussukeltajat. Vahvistettavan kasuunilaiturin yläosa tuetaan vaaka-ankkureilla, jotka porataan laiturin ulkoreunasta satamakenttään. 26 metriä pitkät ankkurit kiinnitetään laiturin reunapalkkiin ja toinen pää satamakentän alle asennettaviin betonilaattoihin. 05 PAALULAITURIN OSUUS Laituriurakkaan sisältyy myös noin 160 metrisen paalulaiturin vahvistustyöt ennen vedenalaista syvennyslouhintaa. Laiturin etulinjan paaluja vahvistetaan pulttaamalla ne kallioon. SYVENNYSTYÖT JA VIIMEISTELY Kun tuenta- ja vahvistustyöt ovat valmiit, laiturin edustaa voidaan syventää ruoppaamalla ja louhimalla. Vanha eroosiolaatta poistetaan. Syvennysruoppauksen valmistuttua asennetaan uusi viisi metriä leveä eroosiolaatta suojaamaan laituriedustan merenpohjaa potkurien aiheuttamilta virtauksilta. Vedenalainen louhe hyödynnetään aikanaan rakennettavan uuden nestelaiturin penkereeseen. Muut ruoppausmassat läjitetään ja stabiloidaan sitä varten rakennettuun maa-altaaseen. Urakan päätteeksi kasuunilaiturin nykyistä reunapalkkia levennetään metrillä. Lopuksi sekä kasuuni- että paalulaituriin asennetaan myös uudet fenderit. Olli Kartano seuraa laituriurakan vaiheita ja suunnitelman mukaista toteuttamista tarkasti. Laituriurakointi, kuten muukin toiminta satama-alueellamme, jaksotetaan rahtiliikenteen mukaan. Laivaliikenne saattaa 04 YARA SUOMI OY kuuluu norjalaiseen Yara International ASA -yhtiöön, joka on yksi maailman suurimmista typpilannoitteiden valmistajista. Yaralla on Suomessa neljä tuotantolaitosta: Uudessakaupungissa, Harjavallassa, Kokkolassa ja Siilinjärvellä. Siilinjärvellä toimii myös Länsi- Euroopan ainoa fosfaattikaivos. Yaran Uudenkaupungin tehtaiden päätuotteita ovat lannoitteet ja typpihappo. Lannoitetuotannosta noin 80 % menee vientiin, pääosin Ruotsiin, Tanskaan ja Alankomaihin. Tämän mahdollistaa tehtaiden yhteydessä oleva syväsatama ja erinomaiset merikuljetusmahdollisuudet. joskus olla hyvinkin elävää, joten aikataulullisiin muutoksiin on aina varauduttava. Olemme kuitenkin harjaantuneet arvioimaan näitä tilanteita ja yhteistoiminta Terramaren väen kanssa näyttää sujuvan mainiosti. Seuraan luottavaisin mielin projektin turvallista ja tehokasta edistymistä, Kartano toteaa. Joukkuehenki on satama-alueellamme tärkeää, olipa sitten paikalla omaa tai ulkopuolista väkeä, hän lisää.

13 Terramare asensi urakan yhteydessä Yaran Uudenkaupungin satamassa myös kaksi silttiverhoa vedenottamoiden suojaamiseksi Terramaren työmaapäällikkö Markku Sollo on myös tyytyväinen yhteistyön sujuvuuteen Yaran satamahenkilöstön kanssa. Toiminta täällä Yaran satamassa on selkeästi ohjeistettu ja turvallisuutta pidetään esimerkillisen järjestelmällisesti yllä. Kemikaalisataman toimintaan liittyy aina riskejä, joten tehokasta valvontaa, tiedonkulkua ja toimivaa turvallisuuskäytäntöä osamme kyllä arvostaa, Sollo kertoo. Laituriurakan yhteydessä Terramare on myös asentanut lannoitetehtaan vedenottamon ympärille silttiverhon suojaamaan sitä ruoppauksen aikana tapahtuvalta sameutumiselta. PANAMAX-ALUKSET Panamax-luokan alus on mitoitettu mahtumaan Panaman kanavan suluista. Suurimmat mitat ovat pituus 294,1m, leveys 32,3m ja syväys 12 m. Lisäksi vaaditaan että komentosillalta näkee vedenpinnan pisteessä, joka on aluksen keulasta aluksen pituuden verran edempänä. 05 KASUUNILAITURIN VAHVISTUS toteutetaan vaaka-ankkureilla, jotka porataan satamakenttään laiturin ulkoreunasta. 06 TERRAMARE ASENSI SILTTIVERHON suojaamaan lannoitetehtaan vedenottamoa ruoppauksessa aiheutuvalta sameutumiselta. 07 NYKYISEN LAITURIOSUUDEN syvennyksen myötä satamaan voi purjehtia myös Panamax-luokan alukset. Kuvassa pienempi LPG-tyypin nestekaasutankkeri. 07 ASIAKKAAN KOTISIVUT: KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

14 14 UUTISET KAPELLSKÄRIN SATAMA LAAJENEE TEKSTI: MARKKU SALONEN, KUVA: HENRIK HOLMBERG Terramare toteuttaa parhaillaan Kapellskärin vilkkaan matkustaja- ja rahtisataman laajennustöitä. Kapellskärin satama sijaitsee Itämeren rannalla Ruotsissa, Norrtäljen kunnassa. Tukholmaan sieltä on matkaa vain noin 90 kilometriä. Kapellskärissä liikennöivät mm. Viking Line, Finnlines, Tallink ja DFDS Seaways. Kapellskäriin saapuu matkustajalaivoja mm. Ahvenanmaalta, Naantalista ja Virosta. Kapellskärissä liikennöi päivittäin kuusi alusta ja käytössä on tällä hetkellä kolme laivapaikkaa. Laajennustöillä muun muassa pohjustetaan satamaan suunniteltua pistolaituria, joka lisää sataman laivapaikkoja kahdella. Kapellskärin monipuolinen laajennusurakka käsittää mm. väylän ja satama-altaan laajennusruoppaukset ja louhinnan. Ruoppauksella ja louhinnalla toteutetaan myös myöhemmin rakennettavan 250-metrisen pistolaiturin pohjatyöt. Lisäksi urakkaan sisältyy luotsisataman uusiminen. Aseman laiturit aallonmurtajineen puretaan ja tilalle rakennetaan uudet laiturit sekä eroosiosuojatut aallonmurtajat. Terramare toteuttaa kohteessa myös maanpäälliset louhintatyöt. Urakan ruoppausmäärät ovat noin kiintokuutiota ja louhintamäärät noin kiintokuutiota. Louheet käytetään mm. uusiin aallonmurtajiin. Ruoppauskohteita alueella on kaikkiaan viisi, joista neljässä suoritetaan louhintaa. Louhinta jaksotetaan alueella laivaliikenteen mukaan. Terramare on suojannut satama-alueen ruoppausten ajaksi kahdella silttiverholla, jotka estävät ympäristön veden sameutumisen. Vedenalaiset työt valmistuvat helmikuuhun 2014 mennessä ja muut urakkakohteet kesäksi HENKILÖSTÖLLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Lämpimät kiitokseni kaikille saamistani huomionosoituksista eläkkeelle siirtymiseni johdosta. Pekka Arppe Terramaren työpäällikkö, insinööri Satamarakentaminen, betonirakenteet

15 15 TERRAMAREN TYÖMAAT TALVI TYÖMAA TYÖPÄÄLLIKKÖ TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ Gävlen tuloväylä ja majakat, Gävle, RUOTSI Jouko Sederholm Jaap Verdoorn Satama-altaan vedenalainen louhinta, Cherbourg, RANSKA Sami Soikkeli Kapellskärin sataman laajennustyö vaihe 1, RUOTSI Seppo Ajanko Marko Saarelma Yara Uki, laiturin vahvistaminen ja edustan syventäminen, UUSIKAUPUNKI Seppo Ajanko Markku Sollo Åhusin väylän ruoppaus, Åhus, RUOTSI Seppo Ajanko Markku Pöyhönen Silportin sataman ruoppaus, Sillamäe, VIRO Jouko Sederholm Juhani Naukkarinen Tornionjoen tulvaruoppaus, TORNIO Jouko Sederholm Reijo Kultalahti Halmstadin tuloväylän syventäminen, Halmstad, RUOTSI Kjell Helgesson Folkert Miedema AVAINLUVUT HENKILÖSTÖ: 201 LIIKEVAIHTO 2012: 44,5 MILJ.EUROA Terramarella on laatustandardin ISO 9001 ja ympäristöstandardin ISO mukaisesti sertifioitu toimintajärjestelmä. Työturvallisuus täyttää OHSAS 18001:n vaatimukset. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

16 Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2014 HINAAJA GLYTTEN TORNIONJOEN JÄISSÄ MARRASKUUSSA 2013 VALOKUVA: MARKKU SALONEN