Omais- ja läheishoitovapaan käytön tilanneselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omais- ja läheishoitovapaan käytön tilanneselvitys"

Transkriptio

1 Omais- ja läheishoitovapaan käytön tilanneselvitys Työterveyslaitos

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 Toimeksianto 4 - Työterveyslaitoksen tehtävä 5 - Tausta 5 Vuoden 2012 Työ ja terveys-kyselyn tuloksia 7 Työ ja terveys 2012-kyselyn seurantakyselyn tuloksia 8 - Aineisto 8 - Omais- ja läheishoivan kohde ja useus 8 - Työn ja hoivavelvoitteiden yhteensovittaminen 9 - Työsopimuslain 7 a :n säännöksen tunnettavuus 10 - Hoivavapaa käytäntöjä ja vaikutuksia 10 - Hoivavapaan edelleen kehittämien rahallinen korvaus 13 - Seurantakyselyn yhteenveto 14 Hoivavapaiden työpaikkakäytäntöjä työsuojeluhenkilökysely 15 - Aineisto 15 - Taustatietoja 16 - Työsopimuslain 7 a :n säännöksen tunnettavuus 17 - Hoivavapaan järjestämisen vaikeuksia 18 - Työn ja hoivan yhteensovittamisen käytäntöjä 20 - Palkaton poissaolo 22 - Työpaikan henkilömäärä ja hoivavapaasäännös 23 - Työsuojeluhenkilöiden kommentteja kehittämisratkaisuista 25 - Työsuojeluhenkilökyselyn yhteenveto 27 Yhteenveto ja johtopäätökset 28 - Ruotsin läheishoivaraha (Närståendepenning) 30 Kirjallisuuslähteet 31 sivu 2

3 Tiivistelmä Omais- ja läheishoivavapaan käytön tilanneselvitys Tavoite Työterveyslaitos on selvittänyt Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta, kuinka paljon ja missä olosuhteissa työpaikoilla on käytetty oikeutta olla pois työstä perheenjäsenen tai läheisen hoitamiseksi. Kysymys on työsopimuslain (55/2001) 4 lukuun lisätystä 7 a :stä, jonka mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä, jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten. Aineisto Selvityksessä käytettiin hyväksi Työ ja terveys 2012 Suomessa kyselyn ja sen pohjalta tehdyn seurantakyselyn tuloksia. Toisena aineistona oli Työturvallisuuskeskuksen pitämästä työsuojeluhenkilörekisteristä luotu otos, jonka tuloksia selvityksessä analysoitiin. Työsuojeluhenkilökysely toteutettiin loka-marraskuussa 2012 ja seurantatutkimus tammihelmikuussa Hoivavapaasäännös tuli voimaan , joten seuranta-aika oli noin puolitoista vuotta. Keskeiset tulokset Noin viidennes huolehtii työnsä ulkopuolella apua tarvitsevasta henkilöstä. Naisilla hoivavelvoitteita on enemmän kuin miehillä. Suurin osa huolehtii omista tai puoliso vanhemmista, muita huolehdittavia ovat: oma puoliso, oma tai puolison lapsi tai muu sukulainen tai läheinen. Hoivavapaata koskeva lainmuutos on työpaikoilla huonosti tunnettu. Tietoa on saatu julkisen keskustelun, lehdistön ja muun median kautta, harvemmin työpaikkojen omien kanavien välityksellä. Tiedotusta tulisikin lisätä ja ohjeistaa työpaikkoja hoivavapaiden käytännöistä. Hoivavapaiden järjestelyvaikeudet paikantuvat sijaisjärjestelyihin ja siihen, että työt poissaolojen aikana kasautuvat muille. Työpaikoilla on ollut ennen hoivavapaasäännöstä paljon erilaisia käytäntöjä, joiden avulla työntekijät ovat voineet sovittaa yhteen työn ja hoivavelvoitteiden tarpeita, kuten vuorotteluvapaa, työajan lyhennys, etätyö, liukuva työaika ja palkaton poissaolo. Johtopäätökset Hoivavapaasäännöksen vaikuttavuuden arvioimiseksi seuranta-aika on ollut lyhyt, jotta uudet käytännöt olisivat juurtuneet työpaikkojen arkikäytännöiksi. On ilmeistä että ne vakiintuvat vähitellen osaksi muita käytäntöjä ja selkiyttävät tilanteita erityisesti hoivavapaiden keston ja työhön paluun osalta, joista työnantaja ja työntekijä sopivat yhdessä. Tämä sitouttaa molempia osapuolia hoivavapaiden ehtoihin. Uusien kehitysnäkökulmien kannalta kiinnostava esimerkki on Ruotsin hoivavapaan korvausmalli (närståendepenning), jonka mukaan työntekijä voi olla työstä pois omaisen tai läheisen vakavan sairastumisen vuoksi ja saada siitä sairausvakuutuksen kautta korvausta. 3

4 Omais- ja läheishoitovapaan käytön tilanneselvitys Toimeksianto Työ- ja elinkeinoministeriö on halunnut selvittää, kuinka paljon ja missä olosuhteissa työpaikoilla on käytetty oikeutta olla pois työstä perheenjäsenen tai läheisen hoitamiseksi. Kysymys on työsopimuslain (55/2001) 4 lukuun lisätystä 7 a :stä, jonka mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä, jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä keskenään. Myös työhön paluusta kesken sovitun vapaan tulee sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaa ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluutaan. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta. Käsitellessään edellä selostettua työntekijän oikeutta olla pois työstä perheenjäsenen tai läheisen hoitamiseksi eduskunta edellytti, että hallitus seuraa, missä määrin uudet säännökset hoivavapaasta parantavat työntekijöiden ja virkamiesten mahdollisuuksia saada perheenjäsenen tai muun läheisen henkilön hoitoon tarkoitettua vapaata ja missä määrin ne turvaavat heidän mahdollisuutensa palata työhönsä hoivavapaan jälkeen. Selvityksen halutaan antaa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - kuinka paljon säännöksen mukanaan tuomaa mahdollisuutta jäädä pois työstä on käytetty? - kenen hoitamiseen vapaata on käytetty? - kuinka pitkiä poissaolojaksot ovat olleet? - kuinka vapaa on käytännössä toteutettu? - onko vapaan saamiseen ja järjestämiseen liittynyt ongelmia? - onko lainsäädännön muuttuminen parantanut mahdollisuuksia sovittaa yhteen työelämää ja hoitovastuita? Toimeksiannossa tulee myös selvittää hoivavapaan mahdollisia eriarvoistavia vaikutuksia naisten ja miesten asemaan työelämässä. Sukupuolivaikutusten selvittämistä pidettiin tärkeänä, sillä valmisteluvaiheessa muutoksen arvioitiin voivan vaikuttaa heikentävästi naisten työmarkkina-asemaan ja lisätä sukupuolten välistä eriarvoisuutta. Uusien vapaamuotojen nähtiin myös olevan ristiriidassa työurien pidentämistavoitteiden kanssa. Mainittu työsopimuslain 4 luvun 7 a on tullut voimaan

5 Työterveyslaitoksen tehtävä Työterveyslaitos sai tämän toimeksiannon tehtäväkseen ja on selvittänyt edellä mainitun hoivavapaan tilannetta ja siihen liittyviä käytäntöjä ja kehitysnäkymiä hyödyntämällä käytössään olevia tilastoja ja tutkimusaineistoja. Selvityksessä on käytetty pääasiassa kahta aineistoa, joista yhtenä aineistona on ollut Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa -kysely, jonka avulla on vuodesta 2003 lähtien kysytty työssäkäyvien omais- ja läheishoivaan liittyvistä asioista osana työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja työelämän hyvinvointipolitiikkaa. Työ ja terveys - kyselyn aineistolla pyrittiin vastaamaan toimeksiannon kysymyksiin, jotka koskevat sitä, kuinka paljon työssäkäyvät hoitavat omaisiaan ja läheisiään työnsä ohella ja kehen hoivaaminen kohdistuu sekä kuinka intensiivistä ja säännöllistä hoivan tarjoaminen on. Kyselyyn pohjautuvalla seurantakyselyllä selvitettiin lisäksi hoivavapaan käytännön järjestelyjä sekä niihin mahdollisesti liittyviä eriarvoistavia tekijöitä. Toisena aineistona on ollut Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämä työsuojeluhenkilörekisteri, josta poimittiin tätä selvitystä varten työsuojelupäälliköitä ja työsuojeluvaltuutettuja edustava yhteensä 7000 henkilön otos. Työsuojelupäälliköille ja valtuutetuille suunnatun kyselyn avulla tutkittiin, missä määrin työsopimuslain uudet säännökset hoivavapaasta näkyvät työpaikkatason käytännöissä ja minkälaisia vaikeuksia hoivavapaiden käytäntöihin on liittynyt ja toisaalta kuinka ne helpottavat työn ja hoivavelvoitteiden yhteensovittamista työpaikoilla. Omais- ja läheishoivan ja hoivavapaan sukupuolivaikutuksia selvitetään myös aikaisempien tutkimusten näkökulmasta. Molempien aineistojen tuloksia tarkastellaan naisten ja miesten osalta. Tausta Kansainvälisten tutkimusten mukaan omais- ja läheishoivalla tarkoitetaan epävirallista yleensä perheenpiirissä tapahtuvaa hoiva- ja huolenpitotyötä, joka kohdistuu henkilöön, joka tarvitsee toiminnallisten rajoitustensa vuoksi henkilökohtaista (fyysistä) hoivaa tai apua selviytyäkseen päivittäisistä perustoiminnoista (OECD 2011). Tämän määritelmän mukaan noin 10 prosenttia työikäisistä ovat omaisiaan ja läheisiään hoivaavia. Kun määritelmää laajennetaan niin, että hoiva kattaa myös käytännöllisen avun arjen toiminnoissa, joita ovat esimerkiksi kaupassa käynti ja muu asioiden hoitaminen, työikäisistä noin kolmannes hoivaa, auttaa ja avustaa läheisiään ja omaisiaan yleensä oman työssäkäyntinsä ohessa. Tutkimusten mukaan tämä epävirallinen omais- ja läheishoiva kohdistuu yleisimmin hoivaajan omiin tai puolison ikääntyviin vanhempiin. Hoivan kohteina voivat olla myös oma puoliso, erityishoitoa tarvitseva aikuistuva lapsi tai muu omainen tai läheinen. Nämä OECD:n määritelmät sopivat hyvin kuvaamaan myös Suomen tilannetta, jota on vuodesta 2003 lähtien kartoitettu Työterveyslaitoksen kolmen vuoden välein toistettavan Työ ja terveys Suomessa kyselyn yhteydessä. Kuten vuosina 2003 ja 2006, myös vuosien 2009 ja 2012 kyselyissä on ollut mukana kysymys, jolla tiedusteltiin, huolehtiko vastaaja työnsä ohella läheisestä henkilöstä tämän korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. 5

6 Vuoden 2009 Työ ja terveys-kyselyssä oli lisäksi kysymys, jolla tiedusteltiin, kuka oli huolehtimisen ja huolenpidon kohde. Lisäksi selvitettiin työssä käyvien valmiutta ja halukkuutta jäädä pois töistä hoitamaan sairastunutta läheistään. Tämän kysymyksen taustalla oli kansanedustajien vuonna 2007 tekemä lakialoite (123/2997), jonka mukaan omaisistaan ja läheisistään huolehtivilla tulisi olla oikeus hoitovapaaseen samaan tapaan kuin pienten lasten vanhemmilla. Lakialoitteen allekirjoitti 123 kansanedustajaa (Kauppinen & Miettinen 2010). Tähän lakialoitteeseen pohjaa työsopimuslain 4 lukuun lisätty 7 a, jonka vaikutuksia tässä selonteossa selvitetään. Työterveyslaitoksella on seurattu tämän prosessin kehittymistä osana Suomen Akatemian WORK - tutkimusohjelmaa ( ) (www.aka.fi/workfin). Työ ja terveys-kyselyn mukaan vuonna 2009 noin viidennes työssäkäyvistä huolehti ansiotyönsä ohella läheisestä tai muusta henkilöstä. Huolenpitovastuut olivat hieman yleisempiä naisilla kuin miehillä (naiset 20, miehet 15 ). Useimmiten huolehtiminen kohdistui omiin tai puolison vanhempiin (72 ). Huolehtimisen kohteeksi mainittiin myös muu sukulainen (15 ) tai läheinen, kuten naapuri tai ystävä (7 ). Lisäksi osa huolehti sairaasta tai vammaisesta lapsesta (4 ) tai omasta puolisosta (3 ). Huolehtiminen oli monen kohdalla säännöllistä, vähintäänkin kaksi tai kolme kertaa kuukaudessa tapahtuvaa. Huolehtimisen muodot poikkesivat miehillä ja naisilla ja noudattivat perinteisiä sukupuolijakoja. Naiset huolehtivat enemmän omaistensa perushyvinvoinnista, miehet puolestaan käytännön avusta. Tämä sukupuolten jako on todettu muissakin tutkimuksissa (esim. Kaivolainen ym. 2011). Kysymykseen, olisiko vastaaja itse halukas tai valmis jäämään työstä pois hoitamaan sairastunutta omaistaan tai läheistään, puolet ilmoitti kannakseen kyllä (naiset 56, miehet 46 ) ja kolmasosa ehkä, tilanteesta riippuen (naiset 29, miehet 35 ). Useimmat asettivat töistä poisjäämisen ehdoksi riittävän taloudellisen korvauksen ja sen että poissaolon aikana eläke kertyisi (67 ). Viidesosa piti tärkeänä sitä, että poissaolosta ei aiheudu ongelmia työpaikalla ja että paluu aikaisempaan työhön olisi mahdollista. Hoivavelvollisuudet painottuivat 45 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempiin ikäryhmiin. Työterveyslaitos on selvittänyt osana työurien pidentämisen problematiikkaa sitä, missä määrin omais- ja läheishoivaan voi liittyä ennenaikaiselle eläkkeellesiirtymisen halukkuutta ja ajatuksia. Näitä työuravaikutuksia ennakoitiin hallituksen esityksen perusteluissa. Tutkimus osoitti, että 45 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhempiin ikäryhmiin kuuluvilla henkilöillä, joiden huolenpidon kohteina olivat omat tai puoliso vanhemmat, ilmeni enemmän ennenaikaisia eläkkeellelähdön ajatuksia kuin muita omaisiaan tai läheisiään hoivaavilla (Kauppinen & Jolanki 2012). Myös kansainvälisten tutkimusten mukaan keski-ikään ja sitä vanhempiin ikäryhmiin painottuva omais- ja läheishoiva voi ennenaikaistaa työelämästä poissiirtymistä, mikä heijastuu heikompana eläkekertymänä ja sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle jäämisenä (OECD 2011). Tutkimusten mukaan tämä koskettaa erityisesti naisia, jotka tekevät työuransa eri vaiheissa miehiä enemmän työhön liittyviä myönnytyksiä hoivavelvoitteiden takia (esim. naisten pitemmät työstä poissaolot lasten hoitamisen vuoksi). Tämä osaltaan selittää sukupuolten välisiä eroja ura- ja palkkauskehityksessä (Kauppinen & Raitanen 2012, Lilja & Saveaja 2013). 6

7 Vuoden 2012 Työ ja terveys-kyselyn tuloksia Vuoden 2012 Työ ja terveys Suomessa kyselyssä oli mukana muiden tutkimusajankohtien tavoin kysymys 'Huolehditko työsi ulkopuolella toisesta henkilöstä, joka tarvitsee apua korkean iän, vamman tai muun syyn vuoksi'. Haastattelussa myös kysyttiin hoivaamisen ja huolenpidon useutta ja säännöllisyyttä. Näin omais- ja läheishoivan trendeistä syntyy lähes kymmenen vuoden aikasarja. Työ ja terveys kysely on Työterveyslaitoksen kolmen vuoden välein tekemä tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu. Haastattelututkimuksella kerätään kattavaa seurantatietoa Suomessa työssäkäyvän väestön työstä, työoloista ja työterveydestä. Ensimmäinen haastattelututkimus tehtiin vuonna Vuonna 2012 haastateltavat poimittiin satunnaisotantana väestörekisteristä vuotiaiden suomen- ja ruotsinkielisten joukosta. Otannan tavoitteena on ollut kaikkina tutkimusajankohtina se, että aineisto (noin 3000 henkilöä) edustaisi mahdollisimman hyvin Suomen työssä käyvää väestöä ikä-, sukupuoli- ja aluejakaumaltaan (http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/tyo_ja_terveys_haastattelututkimus). Vuoden 2012 kyselyn mukaan 28 vastaajista sanoi huolehtivansa työnsä ulkopuolella apua tarvitsevasta henkilöstä. Verrattuna aikaisempiin ajankohtiin, huolehtiminen on jonkin verran lisääntynyt. Kuten muinakin ajankohtina, myös vuonna 2012 naisilla huolenpitovastuita oli enemmän kuin miehillä (naiset 31, miehet 22 ). Naishuolehtijat olivat noin kaksi vuotta vanhempia (ka 48 v.) kuin miehet (ka 46 v.). Tarkasteltaessa hoivavelvoitteiden useutta ne osoittautuivat säännöllisiksi ja usein toistuviksi. Naisista 60 ja miehistä 40 sanoi huolehtivansa läheisestään viikoittain tai päivittäin, ja viidennes naisista ja 30 miehistä huolehti läheisestään 2-3 kertaa kuukaudessa. Naisten miehiä intensiivisempi osallistuminen läheis- ja omaishoivaan on tullut esille muissakin tutkimuksissa, ja sen on nähty olevan yksi niistä syistä miksi naiset ovat alttiimpia työn ja omais- ja läheishoivan yhteensovittamisen aika- ja kuormitusristiriidoille kuin miehet. Kuten muissakin tutkimuksissa, huolenpitovastuut vaihtelivat elämänvaiheen mukaan painottuen keski-ikään ja sitä vanhempiin ikäryhmiin. Ammattiryhmittäin (ISCO-88) tarkasteltuna niistä naisista, jotka huolehtivat läheisestään, puolet työskenteli erilaisissa asiantuntija- ja erityisasiantuntijatehtävissä, joihin kuuluu mm. terveydenhuollon ja koulutuksen piirissä toimivia. Runsas kolmannes (36 ) toimi palvelu- ja myyntityöntekijöinä sekä toimisto- ja asiakaspalvelun tehtävissä. Vähemmän hoivavelvoitteita oli työntekijäammattien naisilla (12 ), joita ovat esimerkiksi korjaus- ja valmistustyöntekijät sekä prosessi- ja kuljetusalan työntekijät. Mieshoivaajista runsas kolmannes oli työntekijäammateissa ja viidennes toimi palvelu- ja myyntityöntekijöinä sekä toimisto- ja asiakaspalvelun tehtävissä. Loput toimivat erilaisissa lähinnä teknisten alojen erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtävissä. Tämä jako on tuttu ilmiö muistakin tutkimuksista, joissa on tarkasteltu omaisiaan ja läheisiään hoivaavien ammatillisia taustoja. Hoiva-alan työntekijät näyttävät valikoituvan myös yksityiselämän työnjaossa hoivarooleihin muita lähipiirin henkilöitä helpommin. 7

8 Tämä kuvastaa paitsi sukupuoliroolien jakoja myös työelämän voimakasta eriytymistä sukupuolen mukaan (Kauppinen & Jolanki 2012). Kyse voi olla myös työkulttuurien eroista. Hoivaroolien päällekkäisyyksiä on tarkasteltu ns. sandwiched elämänvaiheen kannalta, jolloin työssäkäyvillä on kahtalaisia hoivavelvollisuuksia: toisaalta omia lapsiaan ja toisaalta apua tarvitsevia ikääntyviä vanhempiaan tai muita läheisiään kohtaan. Suomeksi puhutaan kahden hoivavaiheen puristuksessa olevista. Vuoden 2012 kyselyssä kysyttiin asuuko vastaajan taloudessa eri-ikäisiä lapsia: alle kouluikäisiä, kouluikäisiä tai/ ja alle 18-vuotiaita lapsia. Runsas kolmannes molempien ryhmien vastaajista (35 ) oli taloudessa, jossa asui eri ikäryhmiin kuuluvia lapsia/lapsi. Kun kysymystä tarkasteltiin 45 vuotta ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä, ns. sandwiched vaihetta eläviä oli miehistä 26 ja naisista viidennes. Työ ja terveys 2012-kyselyn seurantakyselyn tuloksia Työ- ja elinkeinoministeriön selvitystä varten Työterveyslaitoksella tehtiin tammihelmikuussa 2013 osalle Työ ja terveys 2012-kyselyn vastaajista seurantakysely. Kyselyyn laadittiin muiden aihealueiden lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön myötävaikutuksella tarkentavia kysymyksiä, jotka liittyivät työsopimuslain 4. luvun 7 a :ää. Spesifisesti seurantakyselyssä kysyttiin: - oliko vastaaja tietoinen tästä työsopimuslain hoivavapaata koskevasta lisäyksestä - oliko siitä työpaikalla jaettu tietoa - oliko vastaaja itse käyttänyt tätä oikeutta - oliko vastaajan työ- tai lähipiirissä joku, joka oli jäänyt työstä pois ao. työsopimuslain säännöksen seurauksena hoitaakseen sairastunutta omaistaan tai läheistään - ja kenen hoitamiseen omais- ja läheishoiva kohdistuu. Seurantakyselyssä oli myös kysymyksiä omais- ja läheishoivan intensiteetistä sekä sitä missä määrin hoivavapaaseen arvioitiin liittyvän eriarvoistavia piirteitä ja kuinka hoivavapaata tulisi edelleen kehittää. Näillä kysymyksillä pyrittiin vastaamaan työ - ja elinkeinoministeriön toimeksiannon kysymyksiin. Aineisto Työ ja terveys 2012-kyselyn yhteensä 960 vastaajalle, jotka olivat antaneet yhteystietonsa ja luvan seurantakyselyn lähettämiseksi, lähetettiin nettikysely tammi-helmikuussa Kaikkiaan seurantakyselyyn saatiin kahden kyselykierroksen jälkeen vastauksia 450, eli lähes puolet (47 ) nettikyselyn vastaajista vastasi kyselyyn. Vastausprosentti on kohtalaisen hyvä, nettikyselyä ei ole aiemmin Työ ja terveys-kyselyjen yhteydessä käytetty. Omais- ja läheishoivan kohde ja useus Seurantakyselyn vastaajista viidennes (21 ) huolehti työnsä ulkopuolella toisesta henkilöstä, joka tarvitsee apua korkea iän, sairauden tai vamman vuoksi. Tämä on hieman vähemmän kuin koko kyselyssä (28 ), mikä selittyy seurantakyselyn vastaajien 8

9 nuoremmasta ikärakenteesta. Valtaosa hoivaajista oli naisia (67 ) muiden tutkimusten tapaan. Suurin osa huolehti omista tai puolison vanhemmista (60 ), muita huollettavia olivat: muu sukulainen (14 ), oma tai puolison lapsi (12 ), oma puoliso (7 ) tai muu henkilö, esim. naapuri tai ystävä (7 ). Nämäkin tulokset ovat sopusoinnussa vuoden 2009 Työ ja terveys-kyselyn tulosten kanssa. Omaisesta tai läheisestä huolehtiminen oli säännöllistä kuten aikaisempien tutkimusten vastauksissa. Valtaosa (80 ) huolehti läheisestään päivittäin tai viikoittain, 14 huolehti 2-3 kertaa kuukaudessa, muutama kerran kuukaudessa tai sitä harvemmin (6 ). Huolehdittavaan oltiin yhtä usein myös puhelinyhteydessä. Omaisen tai läheisen hoivaamiseen suurin osa (78 ) osallistui mielellään tai erittäin mielellään. Huolehtijoista 65 asui huolehdittavan kanssa saman kaupungin/kunnan tai lähikaupungin/lähikunnan alueella, osa (25 ) asui huolehdittavan kanssa samassa kotitaloudessa, ja loput (n. 10 ) kauempana. Työn ja hoivavelvoitteiden yhteensovittaminen Työn ja hoivavelvoitteiden yhteensovittaminen sujui valtaosalla hoivaajista ilman suurempia vaikeuksia. He olivat erittäin tai melko tyytyväisiä (70 ) työpaikkansa järjestelyihin koskien työn ja hoivavelvoitteiden yhteensovittamista. Puolet oli kertonut työpaikallaan olevansa omaisen tai läheisen hoivaaja. Useimmiten asiasta oli kerrottu työtoverille/työtovereille (60 ) tai esimiehelle (44 ), harvemmin työterveyshuollon (15 ) tai henkilöstöhallinnon edustajalle (5 ) tai luottamushenkilölle (5 ). Kun hoivaajilta kysyttiin, miten työpaikalla hoituvat sellaiset esimerkkitilanteet, kun työntekijän omainen tai läheinen tarvitsee työaikana apua esimerkiksi lääkärissä käyntiin tai omainen sairastuu äkillisesti, vastaukset osoittivat työpaikoilla esiintyvän paljon erilaisia käytäntöjä: esimiehen kanssa voi sopia poissaolosta ja sen korvaamisesta (45 ) liukuva työaika työhöntulo- ja lähtöajoissa (45 ) vuosilomasta voi säästää lomapäiviä, jotka voi myöhemmin käyttää omaisen hoivaamiseen ja auttamiseen (25 ) työaikapankki, johon kertyy normaalin työajan yli tehtyjä tunteja, jotka voi käyttää näihin tarkoituksiin (20 ) vuorotteluvapaa jota voi käyttää esim. omaisen tai läheisen hoivaamiseen (18 ) lomarahan voi vaihtaa vapaapäiviin (15 ) osa-aikatyön tai etätyön mahdollisuus (12 ) Nämä käytännöt soveltuvat eri tavoin erilaisiin omais- ja läheishoivan tilanteisiin. Toiset vastaavat äkillisiin tarpeisiin (esim. liukuva työaika, esimiehen kanssa poissaolosta sopiminen) ja toiset edellyttävät pitkäjänteisempää suunnittelua (esim. vuorotteluvapaa, vuosilomapäivien suunnittelu). 9

10 Ohessa on hoivaajien omia lisäyksiä työpaikkakäytäntöihin, joista ilmenee, että monissa tilanteissa työpaikoilla toimitaan tapauskohtaisesti työpaikan henkilöresurssien mukaisesti. Keikkatyöstä johtuen palkaton vapaa on yleensä ainoa mahdollinen. Tapauskohtaisesti pyritään aina järjestämään mahdollisuus palkattomaan poissaoloon. Työvuoroja voi vaihtaa työkaverien kanssa keskustelematta tästä johdon tai esimiesten kanssa, riittää että muutetut työvuorot merkitään ylös ja hommat todella hoidetaan. Vuorotyövapaat, ylityövapaat Työvuorolistaan voi itse vaikuttaa Lyhennetty työaika Työsopimuslain 4 luvun 7 a :n säännös työntekijän oikeudesta jäädä määräajaksi pois työstä säännöksen tunnettavuus Työsopimuslain lisäys, joka mahdollistaa työntekijän työstä poissaolon omaisen tai läheisen hoitamista varten, osoittautui vähän tunnetuksi sekä kaikkien vastaajien että niiden joukossa, jotka sanoivat hoivaavansa työnsä ohessa omaistaan tai läheistään. Hoivaajista hieman useampi (15 ) kuin ei-hoivaajista (10 ) sanoi olleensa tietoinen työsopimuslakiin tehdystä hoivavapaata koskevasta lisäyksestä. Neljä prosenttia hoivaajista ja kolme prosenttia ei-hoivaajista sanoi, että omalla työpaikalla oli jaettu tietoa työsopimuslain mukaisesta mahdollisuudesta pitää hoivavapaata. Hoivaajista yksi henkilö sanoi itse käyttäneensä oikeutta jäädä työstä pois hoitaakseen sairastunutta omaistaan tai läheistään. Kysyttäessä oliko joku muu vastaajan työpaikalla jäänyt työstä pois tämän työsopimuslain muutoksen seurauksena, viisi prosenttia tunnisti työpaikallaan jonkun muun henkilön, joka oli käyttänyt tätä mahdollisuutta hyväksi. Viisi prosenttia hoivaajista sanoi, että omassa ystävä- tai tuttavapiirissä (työpaikan ulkopuolella) oli joku, joka oli jäänyt työstä pois tämän työsopimussäännöksen seurauksena. Hoivavapaa - käytäntöjä ja vaikutuksia Kysyttäessä, olisiko vastaajan itse helppoa tai vaikeaa ottaa esimiehen kanssa puheeksi aikomus jäädä työstä pois omaisen tai läheisen hoitamista varten, hoivaajista hieman useampi (24 ) kuin ei-hoivaajista (12 ) ennakoi tilanteen vaikeaksi (Taulukko 1). Uuden lainsäädännön mahdollistaman hoivavapaajärjestelyn arvioitiin helpottavan vähintäänkin melko paljon (45 ) työn ja hoivavelvoitteiden yhteensovittamista työelämässä. Kuitenkin en osaa sanoa -vastausten suurehko määrä etenkin ei-hoivaajien kohdalla osoittaa, että vastaajilla oli vapaajärjestelyistä vähän omakohtaista tai työ- ja ystäväpiiristä kertynyttä kokemusta (Taulukko 1). 10

11 Taulukko 1 Kysymys Hoivaajat N= 90 Olisiko sinun helppoa tai vaikeaa ottaa esimiehesi kanssa puheeksi aikomus jäädä määräajaksi pois työstä hoitaaksesi omaistasi tai läheistäsi? - erittäin helppoa helppoa ei helppoa eikä vaikeaa melko vaikeaa erittäin vaikeaa eos 8 8 Yhteensä Missä määrin työsopimuslain muutos ja sen mahdollistama vapaajärjestely helpottaa työn ja hoivan yhdistämistä työelämässä? - erittäin paljon melko paljon jonkin verran melko vähän erittäin vähän 4 1 Ei-hoivaajat N= eos Yhteensä puuttuva tieto (n) 10 Kysyttäessä olisiko vastaaja itse halukas ja valmis jäämään määräajaksi työstä pois hoitaakseen sairastunutta omaistaan tai läheistään, runsas kolmannes ilmoitti kannakseen kyllä ja puolet ehkä, tilanteesta riippuen (Taulukko 2). Tämä vastausjakautuma on hyvin samankaltainen kuin vuoden 2009 Työ ja terveys-kyselyssä, jossa kysymys oli ensi kerran mukana. Kysymys ei ollut mukana vuoden 2012 kyselyssä. Taulukko 2 Kysymys Hoivaajat N= 89 Jos omaisesi tai läheisesi tarvitsisi erityistä huolenpitoa ja hoivaa, olisitko halukas ja valmis jäämään määräajaksi työstä pois hoitaaksesi häntä? - kyllä ehkä, tilanteesta riippuen en/eos 5 6 Yhteensä Ei-hoivaajat N= 351 puuttuva tieto (n) 10 11

12 Taulukossa 3 on esitetty kahden kysymyksen vastaukset ensin koskien vastaajien arviota ensinnäkin hoivavapaan vaikutuksista naisten työmarkkina-asemaan ja sukupuolten tasaarvoon ja toiseksi siitä, missä määrin hoivavapaan arvellaan karsivan sitä hyödyntäviä käyttäjiä, koska vapaa on palkaton. Hoivaajista (62 ) hieman useampi kuin ei-hoivaajista (58 ) oli samaa mieltä väitteen kanssa, että hoivavapaa voi heikentää naisten asemaa työelämässä ja lisätä epätasa-arvoa sukupuolten välillä. Naisvastaajat olivat niin hoivaajien kuin ei-hoivaajien ryhmissä useammin tätä mieltä kuin miesvastaajat. Molemmissa ryhmissä vastaajat olivat sitä mieltä, että hoivavapaata tulisi edelleen kehittää niin, että työntekijä saisi siihen rahallisen korvauksen. Hoivaajat (78 ) korostivat tätä arviota hieman enemmän kuin ei-hoivaajat (67 ). Taulukko 3 Kysymys Hoivaajat N= 92 Naiset pitävät omaisten ja läheisten hoivaamisen hoivapaita enemmän ja pitempään kuin miehet. Tämä voi heikentää naisten työmarkkina-asemaa ja lisätä sukupuolten epätasa-arvoa työelämässä. Oletko väittämän kanssa: - täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä en eri/en samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä 2 6 Yhteensä Hoivavapaa on työntekijälle palkaton, mikä voi vähentää sen käyttöä. Hoivavapaata tulisi kehittää niin, että työntekijä saisi siihen rahallisen korvauksen. Oletko väittämän kanssa: - täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä en eri/en samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä 5 5 Yhteensä Ei-hoivaajat N= 351 puuttuva tieto (n) 7 12

13 Hoivavapaan edelleen kehittäminen rahallinen korvaus Hoivavapaan rahallista korvausta koskevaan kysymykseen vastaajia pyydettiin kirjaamaan omia näkemyksiään siitä, miten korvauskäytäntöä tulisi edelleen kehittää. Yhteensä 72 hoivaaja esitti asiasta näkemyksiään, jotka ryhmittyivät kahdeksi ryhmäksi: niihin, joissa ehdotettiin rahallista korvausta ja niihin joissa ehdotettiin korvauksen muotoa. Korvauksen muotoa käsitteli kommenteissaan neljännes vastaajista. He ehdottivat että korvausta voisi edelleen kehittää vuorotteluvapaan, työttömyyskorvauksen, ansiosidonnaisen päivärahan tai KELA -korvauksen pohjalta niin että se olisi jossain suhteessa (esim. 50 ) hoivavapaalla olevan palkkaan. Muutama vastaaja ehdotti omaishoidontuen tyyppistä ja sen tasoista korvausta. Toisessa ryhmässä vastaukset jakautuivat niihin, jotka ehdottivat korvaukseksi noin 1000 euroa tai sitä vähemmän kuukaudessa. Näitä vastaajia oli kaikista puolet, kun taas yli 1000 euroa kuukaudessa ehdottaneita oli vastaajista neljännes. Kyselyn lopussa hoivaajat kirjoittivat omin sanoin näkemyksiään omais- ja läheishoivasta ja siitä kuinka työn ja hoivavelvoitteiden yhteensovittamista voidaan parantaa. Monissa kommenteissa käsitellään hoivavapaan rahallista kompensaatiota ja sen järjestelyitä, kuten oheisista esimerkeistä käy ilmi. Hoivaajien hoivavapaata koskevia näkemyksiä Mies, hoivaaja Olen sitä mieltä, että hoivavapaa koskee monia 60-vuotiaita, joiden vanhemmat ovat yli 80-vuotiaita. Jälkimmäisten joukossa esim. valtavasti muistisairaita, jotka tarvitsevat hoivaa. Jos on asunto ym. velkaa, ei voi jäädä hoivavapaalle koska menot saattavat jopa kasvaa sairaskulujen ja muiden menojen muodossa. Kunnallista hoitoapua ja palveluita on kehitettävä lisää. Nainen, hoivaaja Jos omaistaan hoitavan ja hoidettavan suhde on kutakuinkin kunnossa, mahdollisuus pitää huolta omaisesta/läheisestä on erittäin tärkeä ja se kuluttaa, ellei taloudellisestikin tulla asiassa vastaan, koska palkaton loma usealle keski-ikäiselle on lähes mahdotonta. Voisin jonkin aikaa tehdä palkattomana säästöjeni tuella omaishoitoa, mutta miettisin eläkekertymien vaikutusta lopulliseen eläkemäärään. Työnantajalla ei ole minkäänlaista korvausvelvoitetta, työhön paluun täytyisi kuitenkin toteutua tehtyä sopimusta ja lakia noudattaen. Omais- ja läheishoitotoiveista ei työpaikoilla uskalleta puhua. Työssä ollaan 110- prosenttisesti tai sitten ulos, mitään välimuotoa (osa-aikaista hoivatyötä) ei suvaita. Työterveyshuollon antama keskusteluapu voisi antaa tukea. 13

14 Seurantakyselyn yhteenveto Seurantakysely antoi hyvän kuvan ja vahvisti aikaisempien tutkimusten tuloksia siitä, kenen hoitamiseen työssäkäyvien omais- ja läheishoiva pääasiassa kohdistuu ja missä olosuhteissa hoivaa tarjotaan. - Viidennes (21 ) seurantakyselyn vastaajista huolehti työnsä ohella omaistaan tai muuta läheisestään. Osuus on hieman alhaisempi kuin koko kyselyn vastauksissa, mikä johtuu osaltaan seurantakyselyn hieman nuoremmasta ikärakenteesta. - Suurin osa huolehti omista tai puolison vanhemmista. Muita huollettavia olivat: muu sukulainen, oma tai puolison lapsi, oma puoliso tai muu läheinen tai ystävä. - Naisilla hoivavelvoitteita oli enemmän kuin miehillä. - Hoivaaminen oli monen kohdalla säännöllistä joko päivittäin tai viikoittain tapahtuvaa. - Työpaikoilla on erilaisia käytäntöjä, joiden avulla työntekijät voivat järjestellä omais- ja läheishoivan usein äkillisesti vaihtelevia tilanteita, joista toiset vaativat nopeaa reagointia (esim. lääkärissä käynti) ja toiset pitempijänteistä vapaa- ja loma-aikojen suunnittelua. - Moni olisi halukas ja valmis jäämään työstä pois hoitaakseen läheistään tai omaistaan jos tämän terveys sitä vaatisi. - Hoivavapaan edelleen kehittelyssä nähtiin tärkeäksi rahallisen kompensaation selvittäminen ja sen turvaaminen ettei hoivavapaa lisäisi sukupuolten välistä epätasa-arvoa työelämässä. - Hoivavapaata koskeva työsopimuslain 4 luvun 7 a oli heikosti tunnettu eikä sen soveltamisesta ollut paljoa kokemusta. - Huono tunnettavuus saattaa johtua siitä, että seurantakyselyn aineisto kerättiin tammi-helmikuun 2013 aikana, jolloin työsopimuslain muutos oli ollut voimassa alle 2 vuotta. On ilmeistä, että sen käytännöistä ei ole kertynyt sen enempää omakohtaista kuin vastaajien työ- ja lähipiiristä välittyvää kokemusta. 14

15 Hoivavapaiden työpaikkakäytäntöjä työsuojeluhenkilöstökysely Selonteon toisena lähdeaineistona hyödynnettiin Työsuojeluspäälliköille ja työsuojeluvaltuutetuille suunnattua kyselyä, joka toi selontekoon työpaikkakohtaista näkemystä siitä, miten työsopimuslain hoivavapaata koskeva säännös on käytännössä toiminut ja kuinka hyvin säännöstä työpaikoilla tunnetaan ja minkälaisia vaikeuksia sen järjestelyissä on mahdollisesti esiintynyt. Kyselyä varten työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelupäälliköiden nimet saatiin Työturvallisuuskeskuksen (TTK) pitämästä työsuojeluhenkilörekisteristä, joka on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoima ja Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämä rekisteri. Rekisterissä on mukana työnantajien ilmoitusten perusteella yksityisen sektorin ja kuntaalan työpaikkojen työsuojeluhenkilöstön yhteystietoja. Työnantajien ilmoitusvelvollisuus perustuu lakiin työsuojeluhenkilörekisteristä (1039/2001). Valtion työpaikoilla toimivat eivät kuulu tämän rekisterin piiriin, joten he eivät ole tämän kyselyn kohteena. Työsuojelurekisteristä saa tietoa Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön tehtäviä, valintaa ja oikeuksia säätelee laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta eli työsuojelun valvontalaki (44/2006). Koska työsuojeluhenkilöstö toimii lähellä työpaikkojen arkikäytäntöjä, heille suunnatun kyselyn arveltiin tuovan konkreettista näkemystä hoivavapaan järjestelyistä ja kehittämistarpeista. Aineisto Työsuojeluhenkilörekisteristä poimittiin työsuojelupäälliköitä ja työsuojeluvaltuutettuja edustava 3500 henkilön otos. Otanta suoritettiin Työturvallisuuskeskuksessa ns. umpimähkäisen otannan periaatteita noudattaen. Näin saatiin yhteensä 7000 työsuojeluhenkilön nimet, joille Työterveyslaitokselta lähetettiin loka-marraskuussa 2012 nettikysely. Työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille lähetettiin ensimmäisen vastauskerran jälkeen kaksi vastauskehotusta. Näiden toimenpiteiden seurauksena työsuojelupäälliköiden vastausprosentiksi muodostui 40 ja työsuojeluvaltuutettujen 51. Yhteensä vastausprosentti oli 46, jota voi pitää kohtuullisen hyvänä. Työsuojelupäälliköitä vastaajina oli 1400 ja työsuojeluvaltuutettuja 1785, yhteensä Nettikyselyssä oli 20 kysymystä, joista 15 käsitteli hoivavapaan käytäntöihin liittyviä asioita ja viisi vastaajan taustatietoja: - Kolmella kysymyksellä selvitettiin, oliko vastaaja tietoinen työsopimuslain 4 lukuun tehdystä muutoksesta, mistä hän oli saanut siitä tietoa, ja oliko työpaikalla jaettu asiasta tietoa. - Neljällä kysymyksellä selvitettiin hoivavapaan käytännön järjestelyjä. - Kahdella kysymyksellä kysyttiin vastaajan arviota siitä, kuinka moni henkilö työpaikalla oli jäänyt työstä määräaikaisesti pois. - Neljällä kysymyksellä selvitettiin hoivavapaan vaikutuksia työn ja hoivavelvoitteiden yhteensovittamiseen ja helppoutta/vaikeutta ottaa asia työpaikalla puheeksi. 15

16 - Yhdellä kysymyksellä tiedusteltiin, oliko työpaikalla henkilöstön hyvinvointia edistäviä tai työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamista helpottavia käytäntöjä kirjattu toimintaohjeiksi (esimerkiksi tasa-arvosuunnitelma, ikäohjelma tai vastaava). - Lopuksi kysyttiin, olisiko vastaaja itse halukas tai valmis jäämään määräajaksi työstä pois hoitaakseen omaistaan tai läheistään, jos tämän terveys äkillisesti heikkenisi. Taustatietoja Taulukossa 4 on selostettu työsuojelupäälliköiden ja työsuojeluvaltuutettujen taustatietoja. Taulukko 4 Kysymys Työsuojelupäällikkö N= 1385 Työsuojeluvaltuutettu N= 1757 Kaikki N= 3142 Sukupuoli - nainen - mies Ikä - 44 v. tai alle - 45 v. tai yli Työpaikan henkilömäärä - pieni (2-49) - pienehkö (50-249) - keskisuuri ( ) - suuri (1000 tai enemmän) Työantajasektori - kunta tai kuntayhtymä - seurakunta - yksityinen työantaja - joku muu, esim. säätiö, järjestö, yhdistys Työpaikan toimiala - teollisuus - rakentaminen - julkiset ja muut palvelut - kauppa, majoitus, ravitsemusala - terveys- ja sosiaalipalvelut - kuljetus, varastointi ym. palvelut - joku muu esim. rahoitus, vakuutus ja liikeelämän palvelut, koulutus, maariista- metsä- ym. talous puuttuva tieto (n) 43 16

17 Työsuojeluvaltuutetuista lähes puolet oli naisia, työsuojelupäälliköistä kolmannes. Työsuojelupäälliköistä hieman useampi kuin työsuojeluvaltuutetuista oli 45 v. tai sitä vanhempi. Työnantajasektorin mukaan valtaosa (73 ) työskenteli yksityisen työnantajan palveluksessa. Tyypillisiä toimialoja olivat teollisuus ja rakentaminen sekä julkiset ja muut palvelut. Vastaajista puolet työskenteli pienillä alle 50 henkilön työpaikoilla. Kolmannes työskenteli työpaikoilla, joissa henkilökuntamäärä oli (50 249), hieman yli 10 työskenteli keskisuurilla ( ) työpaikoilla, ja isoilla yli tuhannen henkilön työpaikoilla työskenteli loput (n. 6 ). Selvityksessä kävi esille, että työpaikan henkilökunnan määrällä oli vaikutusta siihen, kuinka hyvin työsopimuslain muutos oli työpaikoilla tunnettu. Myös erilaiset työpaikkakäytännöt vaihtelivat työpaikan henkilömäärän mukaan. Työsopimuslain 4 luvun 7 a :n säännös työntekijän oikeudesta jäädä pois työstä säännöksen tunnettavuus Taulukossa 5 on selostettu kuinka hyvin hoivavapaata koskeva työsopimuslain muutos oli vastaajien tiedossa ja kuinka siitä oli saatu tietoa. Taulukko 5 Kysymys Oletko ollut tietoinen työsopimuslain 4. luvun 7 :n hoivavapaata koskevasta muutoksesta? Työsuojelupäällikkö N= 1387 Työsuojeluvaltuutettu N= kyllä Jos vastasit kyllä, mistä sait tietoa tästä muutoksesta? - lehdistö, muu media, julkinen keskustelu henkilöstöhallinto, HR informaatio- ja koulutustilaisuus työterveyshuolto työntekijätaho yrityksen johto Kaikki N= muu taho, esim. tämä tutkimus puuttuva tieto (n) 25 Työsuojelupäälliköistä (50 ) useampi kuin työsuojeluvaltuutetuista (32 ) oli ollut tietoinen työsopimuslain hoivavapaata koskevasta lisäyksestä. Mainintojen määrä Kysyttäessä sitä, mistä vastaaja oli saanut tietää asiasta, yleisin vastaus oli lehdistö, muu media ja julkinen keskustelu. Toiseksi eniten vastaajat olivat saaneet tietää lakimuutoksesta tämän kyselyn välityksellä, työsuojeluvaltuutetuista hieman useampi (60) kuin työsuojelupäälliköistä (40 ). 17

18 Henkilöstöhallinnon (HR) välityksellä tietoa oli saanut työsuojelupäälliköistä (64 ) hieman useampi kuin valtuutetusta (36 ). Muiden työpaikkojen sisäisten järjestelmien (esim. työterveyshuolto, työntekijätaho tai yrityksen johto) kautta tietoa oli välittynyt vähän. Hoivavapaan järjestämisen vaikeuksia Seuraavassa selostetaan hoivavapaajärjestelyn käytäntöjä ja työsuojeluhenkilöiden arvioita siitä kuinka moni työntekijä on ollut hoivavapaan vuoksi työstä pois ja kuinka vapaiden järjestelyt ovat sujuneet. Näitä seikkoja haluttiin tässä selonteossa työpaikkojen näkökulmasta selvittää. Työsuojelupäälliköistä 7 (n= 107) ja työsuojeluvaltuutetuista 4 (n= 89) arvioi tietävänsä, että joku henkilökunnan jäsenistä oli jäänyt työstä pois tämän työsopimuslain säännöksen seurauksena. Kun kysymystä tarkennettiin jatkokysymyksellä, kuinka hoivavapaat oli näissä tapauksissa pidetty, vastaukset osoittivat järjestelyissä vaihtelevia käytäntöjä. Osa oli lyhyitä viikon tai kahden viikon pituisia poissaoloja, osalla poissaolo oli jatkunut pitempään. Työsuojelupäälliköistä 5 ja työsuojeluvaltuutetuista 8 arvioi, että työpaikalla oli ollut vaikeuksia hoivavapaiden järjestelyissä. Taulukossa 6 on esitetty ne tilanteet, joihin hoivavapaajärjestelyjen vaikeudet ovat liittyneet tai liittyisivät jos vapaita työpaikalla järjestettäisiin. Taulukko 6 Mihin tilanteisiin hoivavapaiden järjestelyt liittyvät tai liittyisivät jos niitä työpaikalla järjestettäisiin? Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu - sijaisjärjestelyt poissaolon aikana muut joutuvat tekemään työt - töiden suunnittelu vaikeutuu - vapaalla oleva voi keskeyttää tai jatkaa vapaata kk:n ilmoitusajalla - vapaalta palaajan työhön paluun vaikeudet, perehdytys ym Mainintojen määrä Vaikeudet painottuvat sijaisjärjestelyihin ja siihen että poissaolojen aikana muut työntekijät joutuvat tekemään poissaolijan työt. Työsuojeluvaltuutetut (60 ) ennakoivat työsuojelupäälliköitä (40 ) enemmän näitä vaikeuksia. Muita vaikeuksia, kuten hoivavapaan jatkamista tai keskeyttämistä koskeva kysymys, ei saanut paljoa mainintoja eikä myöskään kysymys työhön paluun ongelmista, kuten työhön palaajan uudelleen perehdytys, sijaisen rooli, ym. Työsuojelupäälliköistä ja työsuojelupäälliköistä 8 vastasi, että poissaolojen ajaksi oli järjestetty erilaisia sijaisuuksia. 18

19 Sijaisuudet oli yleensä hoidettu tehtävien mukaan joko töitä uudelleen järjestämällä tai resursseja lisäämällä. Sijaisjärjestelyissä oli paljon vaihtelua ja ne määräytyivät sekä poissaolon pituuden että työntekijän tehtävän ja statuksen mukaan. Seuraavassa työsuojelupäälliköt ja valtuutetut kuvaavat omissa kommenteissaan hoivavapaiden järjestelyihin liittyviä tilanteita. Hoivavapaajärjestelyihin liittyviä tilanteita Työsuojelupäällikkö - Töiden eteneminen hidastuu. - Tuotekehittelyssä on vaikea korvata kokenutta henkilöä. - Asiantuntijaorganisaatiossa voi tulla osaamisvajetta jonkun erityisalueen kohdalla. - Sijainen ei välttämättä pysty tekemään niitä töitä mistä ihminen on pois, vaan kuorma jää muille. - Jos joku pitäisi tällaisen vapaan, henkilön työt jaettaisiin kollegoille siksi aikaa. - Jos on yksi tai kaksi henkilöä, niin probleemoja ei synny, työt organisoidaan tilanteen mukaan uudelleen ja tarvittaessa otetaan määräaikainen työntekijä - Poissaolojen merkeissä on aina ennenkin ollut tarpeen tehdä sijaisjärjestelyjä, että toiminta pyörisi. Lakimuutos ei tuonut muutosta aiempaan Työsuojeluvaltuutettu - Paljon tehtäviä jää tai jäisi odottamaan pöydälle - Työn luonne meillä on sellainen (hoidollisen työn henkilökohtaiset asiakassuhteet) että tuuraajia on vaikea tai jopa mahdoton käyttää. - Työilmapiiri, jatkuva työn kasvu erityisesti hoitotyössä ilman sijaisia kriisiyttää työyhteisöjä. - Työntekijä joutuu tekemään työt kun palaa vapaalta. - Asiakaspalvelussa on sijaisuus- ja muut järjestelyt. Asiantuntijoilla tai johtajilla ei varsinaisesti ole sijaista vaan hommat kasaantuvat. - Muut työntekijät ovat paikanneet puuttuvan työntekijän panoksen. Tarvittaessa on otettu lisätyövoimaa ns. keikkatyöntekijöitä. - Sijaisuudet hoidetaan tehtävien uudelleenjärjestelyillä sekä määräaikaisella työvoimalla, riippuen sijaisen työtehtävistä jne. 19

20 Työn ja hoivan yhteensovittamisen käytäntöjä Työsuojelupäälliköiltä ja -valtuutetuilta kysyttiin samalla kysymyksellä kuin edellä seurantakyselyn vastaajilta, miten omalla työpaikalla on järjestetty sellaiset esimerkkitilanteet, kun työntekijä lähtee työaikana omaisensa tai läheisensä saattajaksi lääkäriin tai omainen sairastuu äkillisesti ja vaatii erityistä huolenpitoa. Lopussa vastaajia pyydettiin kirjaamaan muista työpaikalla olevista työn ja hoivan yhteensovittamisen käytännöistä. Taulukossa 7 on esitetty työpaikkakäytäntöjä koskevat vastaukset. Taulukko 7 Kysymys Työsuojelupäällikkö N= 1380 Työsuojeluvaltuutettu N= 1761 Kaikki N= 3141 Miten työpaikallasi on järjestetty tilanteet, kun työntekijä lähtee työaikana omaisensa saattajaksi lääkäriin tai omainen sairastuu ja vaatii erityistä huolenpitoa? - esimiehen kanssa voi sopia työstä poissaolosta ja sen korvaamisesta liukuva työaika vuorotteluvapaa vuosilomasta voi säästää lomapäiviä em. tarkoituksiin työaikapankki osa-aikatyö - etätyöskentely - lomarahan vaihtaminen vapaapäiviksi Työpaikalla on kirjattu työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamisen käytäntöjä puuttuva tieto (n) 44 Työpaikoilla on paljon erilaisia käytäntöjä, joiden avulla työntekijät voivat järjestellä hoivavelvollisuuksia työaikana. Yleisin keino on sopia poissaolosta ja sen korvaamisesta esimiehen kanssa (74 ). Tämä koskee lähinnä lyhyitä ja äkillisiä poissaoloja. Muita keinoja ovat liukuva työaika, vuorotteluvapaa, työaikapankki sekä osa-aikatyö ja etätyö, jotka tuovat työaikatauluihin sellaista väljyyttä, joka mahdollistaa hoivavelvoitteiden ja työn yhteensovittamisen. Yksi keino on lomarahan vaihtaminen vapaapäiviksi (29 ) sekä se, että vuosilomasta voi säästää lomapäiviä, jotka myöhemmin voi käyttää omaisen tai läheisen hoivaamiseen (43 ). Vuorotteluvapaa on yksi työn ja hoivan yhteensovittamista helpottavista käytännöistä. Tutkimusten mukaan vuorotteluvapaata käytetään lähinnä työn kuormituksesta elpymiseen ja virkistymiseen. Valtaosa vuorotteluvapaan käyttäjistä on sosiaali- ja terveysalan tehtävissä toimivia naisia (70, ka 43 v.). 20

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

HE 263/2010 vp. työnantajan ja työntekijän keskinäisin. sopimukseen. Poissaolon ajalta työnantajalla

HE 263/2010 vp. työnantajan ja työntekijän keskinäisin. sopimukseen. Poissaolon ajalta työnantajalla HE 263/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan parannettavaksi työntekijöiden mahdollisuuksia jäädä väliaikaisesti pois työstä perheenjäsenen

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa. HE 131/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi. Isän oikeutta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston 14.9.1990 hyväksymä 1 Palkkiot

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Työsuojelupaneeli VII PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen 16.11.2016 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 1 Työsuojelupaneeli VII Työsuojelupaneeli

Lisätiedot

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22 KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Opettajasalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot