ISBN (nid.) ISBN (pdf) Konserniohjausyksikkö Asuntotoimi Frenckellinaukio 2 L PL 487, Tampere

Transkriptio

1 TAMPEREEN KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ASUMINEN 2016

2 Julkaisija: Tampereen kaupunki Konserniohjausyksikkö Asuntotoimi Frenckellinaukio 2 L PL 487, Tampere Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, elokuu 2016 ISBN (nid.) ISBN (pdf)

3 Tampereen korkeakouluopiskelijoiden asuminen 2016 Jussi Partanen

4

5 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimuksen aineisto ja perustiedot vastaajista Aineiston edustavuus korkeakouluittain Vastaajien ikä Vastaajien opiskelun pää ja sivutoimisuus Vastaajien asumismuoto Vastaajien asumistilanne asuntokunnittain Vastaajien perhesuhteet ja siviilisääty Vastaajien käytettävissä olevat kuukausittaiset tulot Korkeakouluopiskelijoiden nykyinen asumistilanne Korkeakouluopiskelijoiden asumismuodot Korkeakouluopiskelijoiden asumismuoto asuntokunnittain Korkeakouluopiskelijoiden asumistilanne talotyypeittäin Korkeakouluopiskelijoiden asuntotilanne huoneistotyypeittäin Asumiskustannukset Opiskelijaväestön jakautuminen kaupungin sisällä Korkeakouluopiskelijoiden asumistyytyväisyys Asumistyytyväisyyteen yhteydessä olevat tekijät Korkeakouluopiskelijoiden asumishistoria Asumisen kesto nykyisessä asunnossa Asunnon löytämiseen liittyvät vaikeudet ja asuminen lukukausien välillä Muuttamiseen liittyvät syyt Korkeakouluopiskelijoiden asumistoiveet Asuntoon ja taloyhtiöön liittyvät asumistoiveet Asunnon ja asuinalueen sijaintiin liittyvät asumistoiveet Asuinalueeseen liittyvät asumistoiveet Kaupunginosa alueisiin liittyvät asumistoiveet Korkeakouluopiskelijoiden suhtautuminen opiskelija asuntoihin Johtopäätökset ja pohdinta Lähteet Liitteet Liite 1. Liitetaulukot Liite 2. Opiskelijoiden asuminen 2016 kyselylomake

6 Luettelo kuvioista Kuva 1 Vastaajien opiskelun pää ja sivutoimisuus... 7 Kuva 2 Vastaajien asumismuoto... 8 Kuva 3 Tampereen korkeakoulujen opiskelijamäärien sekä opiskelija asuntokannan kehitys asuntopaikkoina vuosina Kuva 4 Vastaajien asumistilanne asuntokunnittain Kuva 5 Vastaajien siviilisääty Kuva 6 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumismuoto korkeakouluittain Kuva 7 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumismuoto sukupuolen mukaan Kuva 8 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumismuoto ikäryhmän mukaan Kuva 9 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asuntokunnat korkeakoulun mukaan Kuva 10 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asuntokunnat sukupuolen mukaan Kuva 11 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asuntokunnat ikäryhmittäin Kuva 12 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien nykyinen asumistilanne talotyypeittäin Kuva 13 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumistilanne talotyypeittäin iän mukaan Kuva 14 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumistilanne talotyypeittäin asumismuodon mukaan Kuva 15 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumistilanne huoneistotyypeittäin Kuva 16 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien huoneistotyypit ikäryhmittäin Kuva 17 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien huoneistotyypit asumismuodon mukaan Kuva 18 Vuokra asujien keskimääräiset asumiskustannukset kuukaudessa Kuva 19 Vuokra asujien keskimääräiset asumiskustannukset ja kokonaistulot sekä asumiskustannusten osuus kokonaistuloistavuokra asumismuodoittain Kuva 20 Vuokra asujien keskimääräiset asumiskustannukset ja kokonaistulot sekä asumiskustannusten osuus kokonaistuloista asuntokunnittain Kuva 21 Tampereella asuvien perustutkinto opiskelijoiden asuinpaikkojen sijaintien osuudet postinumero ja tilastoalueittain Kuva 22 Tampereella asuvien, Tampereen yliopistossa opiskelevien perustutkinto opiskelijoiden asuinpaikkojen sijaintien osuudet postinumero ja tilastoalueittain Kuva 23 Tampereella asuvien, Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevien perustutkinto opiskelijoiden asuinpaikkojen sijaintien osuudet postinumero ja tilastoalueittain Kuva 24 Tampereella asuvien, Tampereen ammattikorkeakouluissa opiskelevien perustutkinto opiskelijoiden asuinpaikkojen sijaintien osuudet postinumero ja tilastoalueittain Kuva 25 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien tyytyväisyys nykyiseen asumistilanteeseensa Kuva 26 Opiskelijoiden osuudet opiskeluaikana asuttujen asuntojen lukumäärän mukaan Kuva 27 Opiskelijoiden osuudet opiskeluaikana asuttujen opiskelija asuntojen lukumäärän mukaan Kuva 28 Nykyisen asunnon löytötapa Kuva 29 Asunnon löytämiseen liittyviä vaikeuksia kokeneiden osuus nykyisiä opintoja aloitettaessa Kuva 30 Perättäisten lukuvuosien välillä asunnossaan asuneiden opiskelijoiden osuus Kuva 31 Asunnon vaihtamista koskevat syyt yhden kerran opiskeluaikanaan muuttaneilla Kuva 32 Tampereen yliopistossa opiskelevien perustutkinto opiskelijoiden toiveiden mukaiset kaupunginosat, joissa mieluiten asuisi opiskeluaikana Kuva 33 Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevien perustutkinto opiskelijoiden toiveiden mukaiset kaupunginosat, joissa mieluiten asuisi opiskeluaikana Kuva 34 Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevien perustutkinto opiskelijoiden opiskelijoiden toiveiden mukaiset kaupunginosat, joissa mieluiten asuisi opiskeluaikana Kuva 35 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien suhtautuminen opiskelija asuntoihin korkeakoulun mukaan Kuva 36 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien suhtautuminen opiskelija asuntoihin ikäryhmittäin Kuva 37 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien suhtautuminen opiskelija asuntoihin sukupuolen mukaan... 86

7 Luettelo taulukoista Taulukko 1 Tampereen korkeakouluissa lukuvuonna opiskelevat perustutkinto opiskelijat ja kyselyyn vastanneet opiskelijat... 5 Taulukko 2 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien perustutkinto opiskelijoiden sekä kyselyyn vastanneiden mediaani ikä korkeakouluittain Taulukko 3 Nykyiseen asumistilanteeseen liittyvät väittämät korkeakoulun mukaan Taulukko 4 Nykyiseen asumistilanteeseen liittyvät väittämät asumismuodon mukaan Taulukko 5 Nykyiseen asumistilanteeseen liittyvät väittämät ikäryhmittäin Taulukko 6 Nykyiseen asumistilanteeseen liittyvät väittämät sukupuolen mukaan Taulukko 7 Nykyiseen asumistilanteeseen liittyvät väittämät asuntokunnan mukaan Taulukko 8 Asumisen kesto nykyisessä asunnossa asumismuodon mukaan Taulukko 9 Asumisen kesto nykyisessä asunnossa asuntokunnan muodon mukaan Taulukko 10 Asumisen keskimääräinen kesto asumisen tilapäisratkaisuissa Taulukko 11 Asuntoon ja taloyhtiöön liittyvät asumistoiveet korkeakoulun mukaan Taulukko 12 Asuntoon ja taloyhtiöön liittyvät asumistoiveet ikäryhmittäin Taulukko 13 Asunnon ja asuinalueen sijaintiin liittyvät asumistoiveet korkeakoulun mukaan Taulukko 14 Asunnon ja asuinalueen sijaintiin liittyvät asumistoiveet ikäryhmittäin Taulukko 15 Asuinalueeseen liittyvät asumistoiveet korkeakoulun mukaan Taulukko 16 Asuinalueeseen liittyvät asumistoiveet ikäryhmittäin... 80

8

9

10 JOHDANTO 1 Johdanto Tampereen korkeakouluopiskelijoiden asuminen 2016 on seurantatutkimus vuonna 2014 julkaistulle tutkimukselle 1, jonka aineisto kerättiin vuonna Edellisen tutkimuksen tekemisen liikkeellelähdön syyt ovat jäljitettävissä aina 2000 luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle asti. Erityisen polttavana ongelmana opiskelijoiden asuttamisessa nähtiin kaupungissa tuolloin jokasyksyinen opiskelijoiden hätämajoitustarve, jonka huippukohdat saavutettiin vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Tuolloin ongelmana pidettiin myös ajankohtaisen tiedon puutetta korkeakouluopiskelijoiden asumistilanteesta Tampereella, minkä nähtiin koskevan etenkin yksityisen sektorin asumismuodoissa asuvia opiskelijoita. 2 Tämän tutkimusraportin tehtävänä on tarkentaa entisestään ja päivittää kuvaa korkeakouluopiskelijoiden paikallisen asumistilanteen kehittymisestä. Tampere on ottanut nyt opiskelijat myös erityiskohteekseen, sillä tutkimusajankohtien välille mahtuu Suomen opiskelijaystävällisin kaupunki 2017 hankkeen 3 käynnistyminen vuonna Hankkeen yhteydessä muotoillut kehittämistavoitteet liittyvät keskeisesti opiskelija aikaisen asumisen ja myös laajemmin rakennetun kaupunkiympäristön kehittämiseen. Hankkeen avulla Tampereesta halutaan kehittää yhä vetovoimaisempaa opiskelijakaupunkia. Tämä tutkimusraportti perustuu Tampereen korkeakouluissa opiskelevilta kerättyyn kyselyaineistoon. Nyt toistettavan tutkimuksen lähtökohdat ovat pitkälti samat kuin noin viisi vuotta sitten. Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus on tuottaa ajantasaista kuvailevaa tietoa Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumistilanteesta sekä asumistoiveista. Asumisolosuhteiden on nähty olevan yhteydessä monin tavoin yksilöiden ja perheiden elämisen laatuun ja hyvinvointiin 4,5, ja asumisen tutkimukseen liittyykin usein keskeisesti pyrkimys tarkastella eroja toteutuneiden ja tavoiteltujen asumistilanteiden välillä. Korkeakouluopiskelijoiden asumiseen kiinnostavaa näkökulma avautuukin esimerkiksi erilaissa vuokra asumismuodoissa asuvien asumistilanteiden vertailun kautta. 1 Partanen, J. (2014). Tampereen korkeakouluopiskelijoiden asuminen. Tampereen kaupunki. Saatavissa: kaupunki/tietoa tampereesta/tietonakoala/asuminen ja rakentaminen.html 2 Vuoden 2011 tutkimuksen taustasta tarkemmin, ks. ymt., Ks. Suomen opiskelijaystävällisin kaupunki tavoiteohjelma luettavissa: opiskelijayst%c3%a4v%c3%a4llisin kaupunki tavoiteohjelma nyt luettavissa 4 Ks. esim. Juntto, A. (2002, s, 105). 5 Christie, H. ym. (2002, s. 219). 1

11 JOHDANTO Tämän tutkimusraportin seurantatutkimuksellisena tavoitteena on selvittää lisäksi sitä, onko Tampereella opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden asumisessa vuosien välisenä aikana tapahtunut muutoksia. Verrattuna aiempaan, vuonna 2014 julkaistuun tutkimusraporttiin, on tässä tutkimuksessa tarkasteltavia aiheita kuvattu osin aiempaa laajemmin ja aiheiden käsittelyä on laajennettu myös menetelmien osalta. Näistä lisäyksistä huolimatta tämän tutkimusraportin pyrkimys on olla mahdollisimman vertailukelpoinen aiemman kanssa. Tutkimusraportti etenee siten, että seuraavaksi luvussa tarkastellaan kyselyaineistoon vastanneiden opiskelijoiden taustatietoja, joiden perusteella saadaan jo perustietoja Tampereella opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden asumisesta. Luvussa myös arvioidaan aineiston edustavuutta ja tarkastellaan vastaajien jakautumista korkeakouluittain, joidenkin demografisten taustatekijöiden, opiskelun päätoimisuuden, asumismuodon ja asuntokuntien mukaan sekä käytettävissä olevia keskimääräisiä kuukausittaisia tuloja. Kolmannessa luvussa käsitellään Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumistilanteita, asumismuodon, asuntokuntien, talo ja huoneistotyyppien sekä asumiskustannusten osalta. Neljännessä luvussa analysoidaan korkeakouluopiskelijoiden asumistyytyväisyyttä ja viidennessä luvussa asumishistoriaa, asumisen kestoa nykyisessä asunnossa sekä muuttamiseen liittyviä syitä. Tutkimusraportin kuudennessa luvussa selvitetään Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumistoiveita. Tutkimuksen kunkin varsinaisen analyysiluvun lopussa esitetään tiivistelmä luvun keskeisistä tuloksista. Lopuksi seitsemännessä luvussa kootaan yhteen tutkimuksen tuloksia ja tehdään johtopäätöksiä saadusta yleiskuvasta. Tutkimuksen pääasiallisina analyysimenetelminä käytetään kuvailevia tilastomenetelmiä, kuten suoria frekvenssijakaumia ja ristiintaulukointia. Keskilukujen osalta raportissa on suosittu mediaanilukuja. 6 Asumistyytyväisyyttä käsittelevän luvun lopuksi kuvattaessa asumistyytyväisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä on monimuuttujamenetelmistä hyödynnetty logistista regressioanalyysia. Pääasiassa vain tilastollisesti merkitseviä eroja on raportoitu. Tutkimusta varten tuotetuissa kartoissa on hyödynnetty Tampereen kaupungin Avoin data palvelusta saatavilla olevaa tilastoalueittaista karttapohjaa. 7 Tutkimuksen analyysilukujen yhteyteen on lisätty opiskelijoiden kysymyslomakkeen avovastaus kenttiin kirjoittamia kommentteja, joiden tarkoituksena on valottaa myös opiskelija aikaisen asumisen kokemuksellisempia puolia. Kommentit tai katkelmat kommenteista on esitetty niiden autenttisessa muodossa ja kommenttien yhteydessä esitetään myös kommentin esittäjän sukupuoli ja oppilaitos. Kommentteja kyselyyn saatiin noin kolmannekselta vastaajista. 6 Tutkimusraportin liiteosassa on kuvattu joitakin aineiston jatkuvia muuttujia tarkemmin taustamuuttujien osalta. Tässä yhteydessä muuttujista on raportoitu myös keski arvo sekä keskihajonta (Standard Deviation, SD). Ks. liitetaulukot Avoin data. Tampereen kaupunki. kaupunki/tietoa tampereesta/avoin data.html [viitattu ] 2

12 JOHDANTO Tämän tutkimuksen taustatahona on toiminut Tampereen kaupungin kokoon kutsuma työryhmä, joka on pohtinut ratkaisuja Tampereella opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden asunto ongelmia säännöllisesti tapaamisissaan vuodesta 2009 lähtien. Siinä on edustettuina Tampereen kaupungin lisäksi edustajat kaikista Tampereella toimivista opiskelija asuntoyhteisöistä ja korkeakouluista sekä kaikkien kolmen korkeakoulun opiskelijajärjestöistä. Tampereen yliopisto otti jälleen vastuun tutkimuksen kyselylomakkeen lähettämisen organisoinnista, mistä suurkiitokset opintopalvelujohtaja Mikko Markkolalle ja tietojärjestelmäpäällikkö Sami Hautakankaalle. Erityiskiitokset ansaitsee Tampereen yliopiston työelämäpalveluiden projektisuunnittelija Ari Kurlin, joka vastasi konkreettisesti kyselyn teknisestä toteutuksesta ja yhteistyöstä muiden korkeakoulujen kanssa. Lisäksi hänen asiantuntevat ja näkemykselliset kommentit edesauttoivat pitkin matkaa työn valmistumista. Kiitokset myös Opiskelijan Tampere ry:lle ja yhdistyksen asunto ja tiedotussihteeri Veikko Mäkelälle, joka teki kyselyn webbisivun Opiskelijan Tampere ry:hyn kotisivuille. Kiitokset myös Tampereen seudun opiskelija asuntosäätiölle (TOAS), Pirkanmaan opiskelija asunnot Oy:lle (POAS) sekä Tampereen Vuokra asunnot Oy:lle, jotka mahdollistivat kyselyaineiston keräämisen yhteydessä toteutetun lahjakorttiarvonnan. Lopuksi kiitokset Tampereen korkeakoulujen ylioppilas ja oppilaskuntien sekä kaikille korkeakoulujen edustajille, jotka osallistuivat tutkimuksen toteutumiseen. Tutkimuksen ohjaajana on toiminut kehittämiskoordinaattori Jarmo Lehtinen Tampereen kaupungin tietojohtamispalveluista. Tämä tutkimusraportti on saatavissa Tampereen kaupungin kotisivuilta osoitteessa kaupunki/tietoa tampereesta/tietonakoala/asuminen ja rakentaminen.html 3

13 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA PERUSTIEDOT VASTAAJISTA 2 Tutkimuksen aineisto ja perustiedot vastaajista Tutkimuksen aineisto perustuu Tampereen korkeakouluissa opiskelevilta perustutkinto opiskelijoilta kerättyyn sähköiseen kyselyyn. Tutkimuksessa käytetty kyselylomake on muuten täysin sama kuin vuonna 2011 tehdyssä kyselyssä lukuunottamatta seuraavia lisäyksiä. Ensinnäkin nyt on selvitetty korkeakouluopiskelijoiden tyytyväisyyttä asuinympäristöönsä aikaisempaa laajemmin. Toiseksi opiskelijoiden toimeentulorakennetta on selvitetty aiempaa tarkemmin. Lisäksi tässä tutkimuksessa kohdejoukko on rajattu vain tutkinto opiskelijoihin, kun vuonna 2011 mukana olivat myös jatko opiskelijat ja vaihto opiskelijat Kyselylomakkeen kautta saatujen tietojen lisäksi aineisto sisältää myös Tampereen korkeakoulujen tätä tutkimusta varten luovuttamia, tunnisteettomia rekisteriperäisiä taustatietoja kyselyyn vastanneista. Tällaisia tietoja aineistossa ovat esimerkiksi vastaajan syntymävuosi sekä oppilaitoskohtaiset tiedot opiskeltavista tutkinto ohjelmista ja pääaineista. Kyselyaineisto on kerätty välisenä aikana ja kyselyn teknisestä toteutuksesta sekä lopullisen aineiston koostamisesta on vastannut Tampereen yliopiston opintopalvelut. Kyselyn otanta kohdistettiin koko perusjoukkoon ja aineiston keruumenetelmää voidaan luonnehtia kokonaisotannaksi. Sen edustavuutta suhteessa tutkimuksen perusjoukkoon on arvioitu vertaamalla aineiston tunnuslukuja sekä korkeakouluopiskelijoiden paikallisesti että osin myös opiskelijoista valtakunnallisesti tunnettuihin tietoihin. Tutkimusaineisto luovutetaan tutkimuksen päättymisen jälkeen Tampereen yliopiston yhteydessä toimivaan yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon Aineiston edustavuus korkeakouluittain Taulukossa 1 esitetään tiedot kyselyn kohdejoukkona olevista Tampereen korkeakouluissa opiskelevista perustutkinto opiskelijoista sekä kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden kokonaismäärästä, kuten myös sen jakautumisesta korkeakoulukohtaisesti ja sukupuolen mukaan. Pyyntö tutkimukseen osallistumiseksi lähettiin kaikkiaan tamperelaisissa korkeakouluissa opiskelevalle perustutkintoopiskelijalle ja vastauksia saatiin yhteensä korkeakouluopiskelijalta, jolloin kokonaisvastausprosentti on 10,6. Kutsu kyselytutkimukseen osallistumista lähetettiin myös kansainvälisille perustutkinto opiskelijoille. Vastaajista kaikkiaan 54 on vastannut englanninkieliseen lomakkeeseen ja he muodostavat noin 2 prosenttia kyselyyn vastanneista perustutkinto opiskelijoista. Vähäisen vastaajamäärän 8 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [viitattu ] 4

14 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA PERUSTIEDOT VASTAAJISTA takia kansainvälisiä perustutkinto opiskelijoita käsitellään tässä tutkimuksessa osana muita perustutkinto opiskelijoita. Korkeakoulukohtaiset vastaajaosuudet muodostuivat siten, että Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevilta kertyi vastauksia yhteensä 573 ja heidän osaltaan vastausprosentiksi muodostui 6,8. Tampereen yliopistossa vastaavat luvut olivat ja 13,7 prosenttia ja Tampereen teknillisessä yliopistossa 620 ja 10,5 prosenttia. Sukupuolittain vastaajat jakautuvat siten, että naisopiskelijat ovat kaikissa korkeakouluissa vastanneet miesopiskelijoita aktiivisemmin. Kaikkien voimakkaimmin tämä tulee esille Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevien kohdalla, jossa miesopiskelijoiden vastausprosentti on vain hieman alle 3 prosenttia (2,6 %). (Taulukko 1) Taulukko 1 Tampereen korkeakouluissa lukuvuonna opiskelevat perustutkintoopiskelijat ja kyselyyn vastanneet opiskelijat Korkeakoulu Perustutkinto opiskelijat, Kyselyyn vastanneet Lkm % N % Tampereen yliopisto ,7 Naisopiskelijat ,5 Miesopiskelijat ,1 Tampereen teknillinen yliopisto ,5 Naisopiskelijat ,7 Miesopiskelijat ,5 Tampereen ammattikorkeakoulu ,8 Naisopiskelijat ,6 Miesopiskelijat ,6 Naisopiskelijat ,5 Miesopiskelijat ,4 Yhteensä ,6 * Tieto sukupuolesta puuttuu yhteensä 50 vastaajalta; TaY, n=20; TTY, n=13; TAMK, n=17. Kun aineiston edustavuutta tarkastellaan korkeakouluittain, voidaan todeta, että Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevat ovat aineistossa tosiasialliseen tilanteeseensa nähden aliedustettuina ja Tampereen yliopistossa opiskelevat hieman yliedustettuina. Tampereen yliopistossa opiskelevien osuus kaikista Tampereen korkeakouluissa opiskelevista perustutkinto opiskelijoista on tosiasiallisesti noin hieman yli 40 prosenttia (42 %) ja Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevien osuus puolestaan noin kolmannes (34 %). Aineiston vastanneista hieman useampi kuin puolet vastaajista opiskelee Tampereen yliopistossa (54 %) ja Tampereen korkeakoulussa puolestaan noin viidennes (22 %). Tampereen teknillisessä korkeakoulussa opiskelevien osuus aineistossa vastaa läheisesti tosiasiallista osuutta Tampereen korkeakouluopiskelijoista (24 %). 5

15 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA PERUSTIEDOT VASTAAJISTA 2.2 Vastaajien ikä Aineisto ei sisällä alkuperäisessä muodossaan sellaisenaan tietoa vastaajien iästä, vaan ikä on laskettu aineistosta löytyvän syntymävuoden perusteella. Näin ollen vastaajien ikä viittaa ikävuoteen, jonka he saavuttavat vuoden 2016 aikana. Kaikkien kyselyyn vastanneiden mediaani ikä on aineistossa 24 vuotta. Mediaani ikä on 24 vuotta myös korkeakouluittain tarkasteltuna. Iän keskiarvon osalta Tampereen yliopistossa opiskelevat ovat keskimäärin hieman muissa Tampereen korkeakouluissa opiskelevia opiskelijoita vanhempia. Lisäksi kyselyyn vastanneiden perustutkinto opiskelijoiden mediaani iät ovat hieman perustutkinto opiskelijoiden tunnettuja mediaani ikiä alhaisempia. Toisin sanoen, vastaajat ovat painottuneet jonkin verran keski iältään nuorempiin opiskelijoihin. (Taulukko 2) Taulukko 2 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien perustutkinto opiskelijoiden sekä kyselyyn vastanneiden mediaani ikä korkeakouluittain. Ikä (Md.) TaY TTY TAMK Perustutkinto opiskelijat Kyselyyn vastanneet Vastaajien opiskelun pää ja sivutoimisuus Pää ja sivutoimista opiskelua koskevaa virallisesta määritelmää ei Suomessa ole. Lähtökohtaisesti korkeakoulututkinnon suorittamiseen tähtäävä opiskelua pidetään päätoimisena. 9, 10, 11 Opiskelijoiden ajankäyttöä tarkastelevissa selvityksissä puolestaan sivutoimisen opiskelun rajana pidetään usein viikoittaisen opiskeluajan jäämistä 20 tuntiin tai sitä vähäisemmäksi. 12 Tämän tutkimuksen pää ja sivutoimisuutta koskeva määritelmä perustuu korkeakouluopiskelijoiden omiin arvioihin oman opiskelunsa pää ja sivutoimisuudesta. Tutkimuksen kyselylomakkeessa on vastaajia pyydetty arvioimaan nykyistä elämäntilannettaan parhaiten vastaava tilanne ja siinä on huomioitu myös esimerkiksi perhevapaalla olevat opiskelijat. 9 Te palvelut. Opinnot ja työttömyysetuus. Saantitapa: palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/jos_jaat_tyottomaksi/tyottomyysturva/opinnot_tyottomyysetuus/index.html [viitattu ]. 10 Kansaneläkelaitos. Opintojen päätoimisuus. Saantitapa: opintoihin tukea_opintojen paatoimisuus [ ]. 11 Gwosć, C. ym. (2015). Eurostudent V Social and Economic Conditions of Student Life in Europe. 12 Ks. esimerkiksi Potila, A K (2014). Opiskelijatutkimus Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014: 10. 6

16 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA PERUSTIEDOT VASTAAJISTA Vastaajista valtaosa ilmoittaa opiskelevansa päätoimisesti. Alkuperäisen luokittelun mukaan heitä on vastaajista hieman harvempi kuin kymmenen opiskelijaa kuudesta (59 %). Kun lasketaan yhteen kaikki päätoimisen opiskelun muodot 13, kohoaa päätoimisesti opiskelevien osuus jo lähelle yhdeksää opiskelijaa kymmenestä (90 %) (Kuva 1). Tässä aineistossa päätoimisesti opiskelevien osuus on täten arvioituna hieman korkeampi kuin valtakunnallista tilannetta koskevassa, opiskelijoiden itsearviointiin perustuvassa arviossa päätoimisen korkeakouluopiskelijuuden asteesta (83 %). 14 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuudeksi on valtakunnallisesti arvioitu noin kuusi opiskelijaa kymmenestä. Työssäkäynti on yliopisto opiskelijoiden keskuudessa ammattikorkeakouluopiskelijoita hieman yleisempää. Myös ikä ja koulutusala ovat yhteydessä työssäkäynnin yleisyyteen Opiskelen päätoimisesti Opiskelen päätoimisesti ja minulle maksetaan siitä (lopputyö tms.) Opiskelen ja käyn sivutoimisesti töissä Käyn töissä ja opiskelen sivutoimisesti Käyn päätoimisesti töissä 3 Olen äitiys, isyys, hoito tai muulla perhevapaalla Muu Kuva 1 Vastaajien opiskelun pää ja sivutoimisuus (%) N = Vastaajat, jotka ilmoittavat opiskelevansa päätoimisesti (59 %), päätoimisesti opiskelevat ja sivutoimisesti työssä käyvät (28 %) sekä lopputyötään tekevät opiskelijat (3 %). 14 Potila, A K (2014). 15 Ks. Suomen virallinen tilasto (SVT): Opiskelijoiden työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN= X Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: _tie_001_fi.html 7

17 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA PERUSTIEDOT VASTAAJISTA 2.4 Vastaajien asumismuoto Vastaajista hieman useampi kuin neljä opiskelijaa kymmenestä asuu vuokralla opiskelija asunnossa (43 %). Yksityisen sektorin vuokra asunnoissa, eli yksityishenkilön ja yrityksen ynnä yhteisön tai säätiön vuokraamassa asunnossa asuvien yhteenlaskettu osuus aineistoon vastanneista on yhtä lailla hieman useampi kuin neljä opiskelijaa kymmenestä (43 %). Omistusasunnossa ja vanhempien tai puolison omistamassa asunnossa asuvia on vastaajista hieman useampi kuin joka kymmenes (11 %). Muut asumismuodot ovat aineistossa harvinaisia, ja niin vanhempien luona kuin asumisoikeusasunnossa, sekä tarkemmin määrittelemättömästi asuvia (muu asumismuoto) on aineistossa noin yksi vastaaja sadasta (1 %). (Kuva 2) Asuu omistusasunnossa 4 Asuu vanhempien/puolison omistamassa 9 7 asunnossa Asuu vuokralla opiskelija asunnossa Asuu yksityishenkilön vuokraamassa asunnossa Asuu yrityksen, yhteisön tai säätiön omistamassa asunnossa Asuu vanhempien luona Muu asumismuoto Asuu asumisoikeusasunnossa Kuva 2 Vastaajien asumismuoto (%) N = Verrattuna vuonna 2014 julkaistun Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumista käsittelevän tutkimusraportin tuloksiin, voidaan todeta että asumismuotojen osalta omistusasujia on aineiston vastaajista vähemmän (7 %) kuin viisi vuotta sitten kerätyssä aineistossa (13 %). Samoin vanhempiensa tai puolisonsa omistamassa asunnossa asuvia sekä yrityksen, yhteisön tai säätiön omistamassa asunnossa asuvia on suhteellisesti hieman vähemmän kuin aiemman tutkimusraportin vastaajissa; vuonna 2011 kerätyssä aineistossa omistusasujien osuus on 13 prosenttia, vanhempiensa tai puolisonsa omistamassa asunnossa asuvien 6 prosenttia ja yrityksen, yhteisön tms. omistamassa asunnossa asuvien osuus 13 prosenttia vastaajista. Sen sijaan verrattuna aiemman tutkimuksen tuloksiin, on vastaajissa nyt aiempaan verrattuna enemmän sellaisia jotka asuvat vuokralla opiskelija asunnossa ja yksityishenkilön vuokraamassa asunnossa. Muiden asumismuotojen osalta ei aineistojen välillä ole havaittavia eroja. 8

18 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA PERUSTIEDOT VASTAAJISTA Suhteuttamalla asuntokapasiteettia kuvaava asuntopaikkojen määrä opiskelijaväestön suuruuteen, voidaan arvioida, että paikallisesti opiskelija asuntoja olisi tällä hetkellä tarjolla noin neljälle opiskelijalle kymmenestä. 16 Muihin lähteisiin perustuen on Suomessa arvioitu korkeakouluopiskelijoista asuvan opiskelija asunnoissa prosenttia. 17,18 Tilannetta selittäviä tekijöitä lienee useita. Kuvassa 3 on esitetty opiskelija asuntokapasiteetin kehitys asuntopaikkoina sekä opiskelijamäärien muutos Tampereella vuosina Opiskelija asunnoissa asuvien kohonnutta osuutta selittänee yhtäältä tänä ajanjaksona tapahtunut vähittäinen opiskelija asuntokapasiteetin kasvaminen. Opiskelija asuntojen tarjontaa voimakkaampia muutoksia on kuitenkin tapahtunut opiskelijamäärissä, jotka viimeisimpänä mittaushetkenä, vuonna 2015, ovat olleet vertailuajankohtiin nähden kaikkein alhaisimmillaan. Muutosta opiskelijamäärissä selittänee parhaiten lisäys suoritettujen korkeakoulututkintojen määrässä 19, eli valmistuneissa korkeakouluopiskelijoissa. Asuntokapasiteetti ei täysin vastaa toteutuneita asumistilanteita ja myös muutokset opiskelijamäärissä heijastunevat paikallisiin asumistilanteisiin jonkinasteisella viiveellä. Edellä käsitellyn perusteella aineistosta esitetyt arviot opiskelija asunnoissa asuvien osuudesta ovat kuitenkin huomattavan lähellä opiskelija asuntokapasiteetin mahdollistamaa tilannetta. Kolmantena asiaa selittävänä tekijänä voidaan pitää otoksen kohdejoukon rajaamista perustutkinto opiskelijoihin. Tällöin esimerkiksi perustutkinto opiskelijoita keskimäärin hieman vanhemmat jatkoopiskelijat eivät ole aineistossa edustettuina, mikä heijastunee jossain määrin myös aineiston asumistilanteisiin. Opiskelija asumisen on tyypillisesti katsottu olevan yleisempää iältään nuorimpien opiskelijoiden sekä päätoimisesti opiskelevien keskuudessa Tilastokeskuksen viimeisimpien, vuotta 2015 koskevien opiskelijatietojen mukaan Tampereen korkeakouluissa opiskeli yhteensä korkeakouluopiskelijaa. Tampereen alueella toimivilta opiskelija asuntoyhteisöiltä saatuihin tietoihin perustuen voidaan arvioida että asuntopaikkoja olisi kaiken kaikkiaan noin Orr, D. ym. (2011). 18 Gwosć, C. ym. (2015). 19 Suomen virallinen tilasto (SVT): Yliopistokoulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: _tie_001_fi.html 20 Gwosć, C. ym. (2015). 9

19 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA PERUSTIEDOT VASTAAJISTA Opiskelijat, yhteensä TTY Opiskelijat yhteensä, TAMK Opiskelija asuntokanta Opiskelijat yhteensä, TaY Opiskelijat, yhteensä Kuva 3 Tampereen korkeakoulujen opiskelijamäärien sekä opiskelija asuntokannan kehitys asuntopaikkoina vuosina Lähteet: Suomen virallinen tilasto (SVT): Ammattikorkeakoulukoulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Yliopistokoulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Opiskelija asuntokannan paikallisesta kehityksestä tiedot paikallisilta opiskelija asuntoyhteisöiltä / tiedot koostanut Linnanen, Kari. Korkeakouluopiskelijoiden määrän kehittymisestä lähitulevaisuudessa ei ole tässä yhteydessä mahdollista sanoa kovinkaan paljon. Kuten todettua, edellä kuvatun korkeakouluopiskelijoiden lukumääräisen muutoksen takana vaikuttaa ennen kaikkea suoritettujen korkeakoulututkintojen lisääntyminen, eikä vastaavaa pudotusta ei ole havaittavissa uusien korkeakouluopiskelijoiden sisäänottomäärissä. 21 Opiskelija asuntojen tarvetta tulevat jossain määrin alentamaan kuitenkin EU ja ETA alueiden ulkopuolelta tuleville tutkinto opiskelijoille kaavailtujen lukukausimaksujen käyttöönotto vuonna 2017, minkä välittömäksi seuraukseksi on arvioitu 21 Ks. seikkaperäisemmin: Suomen virallinen tilasto (SVT): Ammattikorkeakoulukoulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Yliopistokoulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 10

20 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA PERUSTIEDOT VASTAAJISTA EU ja ETA alueiden ulkopuolelta saapuvien kansainvälisten tutkinto opiskelijoiden määrään kääntyminen laskuun Vastaajien asumistilanne asuntokunnittain Kuvassa 4 on esitetty vastaajien jakautuminen asuntokunnittain. Suurin osa tämän aineiston vastaajista ilmoittaa asuvansa yhdessä puolisonsa tai elämänkumppaninsa kanssa, näin asuvia on hieman useampi kuin neljä vastaajaa kymmenestä (42 %). Seuraavaksi yleisintä vastaajien keskuudessa on asuminen yksin omassa taloudessa, näin asuvia on vastaajista hieman harvempi kuin neljä vastaajaa kymmenestä (39 %). Sekä solu että kimppamuotoisesti asuvia on vastaajista molempia hieman harvempi kuin yksi kymmenestä (8 9 %). Tarkasteltaessa vastaajien asumistilannetta asuntokuntien osalta, tulee huomio kiinnittyneeksi myös siihen, että lähes kaikki vastaajat muodostavat itsenäisen asuntokunnan ja vanhempien luona asumista voidaan pitää vastaajien tapauksessa erittäin harvinaisena (> 1 %). Verrattaessa vastaajien asumistilannetta asuntokunnittain vuoden 2011 aineistoon, on vastaajissa nyt suhteellisesti enemmän yksinasujia ja vähemmän yhdessä puolisonsa tai elämänkumppaninsa kanssa asuvia; vuonna 2011 yksinasuvia oli noin kolmannes (34 %) ja yhdessä puolisonsa tai elämänkumppaninsa kanssa asuvia (48 %). Muiden asuntokunnan muotojen osalta aineistoissa ei ole eri vuosien välillä havaittavissa eroja "Kimppakämpässä" Asuu vanhempien luona Yksin Soluasunnossa 8 Yhdessä puolisosi tai elämänkumppanisi kanssa Kuva 4 Vastaajien asumistilanne asuntokunnittain (%) N= Vastaajien asumistilanne asuntokuntien osalta vastaa melko hyvin kansallisten selvitysten suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden elinolosuhteista tarjoamaa kuvaa. Suomalaisopiskelijoista suurin osa asuu yhdessä puolisonsa kanssa; noin 43 prosentin on arvioitu asuvan yhdessä puolisonsa tai puolisonsa ja lastensa 22 Yleisradio Saantitapa: tampere_helsinkia_huokeampi/ [viitattu ]. 11

21 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA PERUSTIEDOT VASTAAJISTA kanssa. 23 Yksinasuvien osuudeksi on valtakunnallisesti arvioitu hieman reilu kolmannes (35 %) ja yhteistaloudessa tai kimppakämpässä asuvien osuudeksi noin 15 prosenttia. Kansallisen tason selvityksissä suomalaisopiskelijoista noin 4 prosentin on arvioitu asuvan vanhempiensa luona. 24 Asumistilanteen vertaamista eri opiskelijoiden elinolosuhteita kuvaavien selvitysten välillä hankaloittaa joidenkin asuntokunnan muotojen osalta hieman se, että joissakin tarkasteluissa soluasujat on tavattu rinnastaa yksinasujiin. Toisinaan taas, kun korostetaan soluasumisen yhteisasumisen piirteitä, soluasujat rinnastetaan jaetuissa asumismuodoissa asuviin. Mikäli tutkimuksessa soluasujat rinnastettaisiin yksin oman taloutensa muodostaviin kotitalouksiin, olisi yksin asuvien osuus 47 prosenttia ja yksinasuminen olisi tällöin myös tyypillisin asuntokunnan muoto. Tässä tutkimuksessa soluasujia tarkastellaan kuitenkin omana asumismuotonaan. 2.6 Vastaajien perhesuhteet ja siviilisääty Aineistoon vastanneista korkeakouluopiskelijoista hieman useampi kuin puolet on naimattomia (54 %). Noin kolmannes vastaajista on avoliitossa (33 %) ja hieman harvempi kuin yksi opiskelija kymmenestä on solminut avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen (8 %). Vastaajista ilmoittaa olevansa eronneita 1 prosentti ja tarkemmin määrittelemättömään ryhmään muu kuuluu vastaajista 2 prosenttia. (Kuva 5) 1 2 Naimaton Avioliitossa/ rek.paris. Avoliitossa Eronnut Muu Kuva 5 Vastaajien siviilisääty (%) N= Ikäryhmittäin tarkasteltuna voidaan vastaajien siviilisäädyn osalta tuoda esiin, että naimattomien osuus on kaikkein korkein nuorimmassa ikäluokassa (18 24 vuotiaat), jossa heitä on hieman useampi kuin kuusi vastaajaa kymmenestä (62 %). Keskimmäiseen ikäluokkaan kuuluvista naimattomia (25 29 vuotiaat) on noin puolet (48 %) ja vanhimpaan ikäryhmään kuuluvista (30+ vuotiaat) hieman useampi kuin joka kolmas (34 %). Avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen solmineiden tapauksessa on havaittavissa myös selkeä muutos ikäryhmittäin; nuorimpaan ikäryhmään kuuluvista noin kaksi vastaajaa sadasta ilmoittaa solmineensa avioliiton tai rekis 23 Potila, A K (2014). 24 Ks. esim. Potila, A K (2014). 12

22 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA PERUSTIEDOT VASTAAJISTA teröidyn parisuhteen (2 %), keskimmäiseen ikäryhmään kuuluvista noin 9 vastaajaa sadasta (9 %) ja vanhimpaan ikäryhmään kuuluvista hieman harvempi kuin joka kolmas (31 %). Avoliitossa olevien osuus on puolestaan alhaisin vanhimpaan ikäryhmään kuuluvien tapauksessa, heistä neljännes elää avoliitossa (25 %). Keskimmäiseen ikäryhmään kuuluvista hieman harvempi kuin neljä kymmenestä elää avoliitossa (38 %) ja nuorimpaan ikäryhmään kuuluvista hieman alle kolmannes (31 %). Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien perhetilannetta. Aineistoon vastanneista korkeakouluopiskelijoista noin 7 prosentilla (N = 178) on vähintään yksi lapsi. Verrattuna kansallisen tason selvityksiin, voidaan todeta että perheellisten vastaajien osuus on alhaisempi verrattuna näihin lähteisiin. Korkeakouluopiskelijoista noin joka kuudennella (17 %) on arvioitu olevan yksi tai useampia lapsia Vastaajien käytettävissä olevat kuukausittaiset tulot Tutkimukseen osallistuneita opiskelijoita pyydettiin arvioimaan, mistä toimeentulolähteistä heidän toimeentulonsa lukuvuoden aikana kuukausittain koostuu. Toimeentulomuodoista oli mahdollista ilmoittaa ansiotuloja (palkkatyö ja säästöt), opintoetuuksia (opintoraha, asumislisä ja opintolaina), puolisolta ja vanhemmilta saatua tukea sekä tarkemmin määrittelemättömiä muita mahdollisia toimeentulon lähteitä. Kaikkein toimeentulomuotojen osalta aineistosta on poistettu negatiiviset arvot ja muista havainnoista selvästi poikkeavat arvot, eli niin sanotut outlier tapaukset. Muissa kuin opintoetuuksia koskevan toimeentulomuuttujan tapauksessa ilmeni myös paljon puuttuvaa tietoa. Näin oli etenkin vanhemmilta tai puolisolta saatua rahallista tukea sekä tarkemmin määrittelemättömiä toimeentulonlähteitä mittaavien muuttujien tapauksessa. Useimmat vastaajista ilmaisivat kuitenkin saavansa ainakin yhtä toimeentulon muotoa kuukausittain. Kaikkien tuloja ilmoittaneiden vastaajien mediaanitulo on 800 kuukaudessa. Tätä voidaan pitää jonkin verran alhaisempana kuin mitä on arvioitu esimerkiksi valtakunnallista tilannetta kuvaavassa opiskelijatutkimuksessa, jossa korkeakouluopiskelijoiden keskimääräiseksi mediaanituloksi on arvioitu 900 kuukaudessa. 26 Opintotuen maksatuksesta vastaavan Kansaneläkelaitoksen opintoetuustilastossa 2014 keskimääräinen opintotuki, joka koostui opintorahasta, asumislisästä ja lainatakauksesta, oli joulukuussa vuonna 2014 suuruudeltaan 655 kuukaudessa. Kotimaisissa oppilaitoksissa tutkintoa suorittavilla yliopisto opiskelijoilla opintotuen suuruus oli keskimäärin 850 kuukaudessa ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla 830 kuukaudessa. 27 Verrattuna vuoden 2011 aineistoon, nyt saatu mediaanitulo on korkeampi. Aiempaan tutkimukseen vastanneiden kuukausittainen mediaanitulo oli 600 kuukaudessa. Tulosten vertailussa tulee kuitenkin huomioida ero tulotietoja koskevien kysymysten muotoilussa. 25 Potila, A K (2014, s. 16). 26 Potila, A K (2014, s. 28). 27 Kansaneläkelaitos. Opintoetuustilasto 2014/15. 13

23 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA PERUSTIEDOT VASTAAJISTA Edellä olevan tarkastelun perusteella voidaan aineiston edustavuutta arvioitaessa tuoda esiin, että kaikkein selkeimmin havaittava vinouma aineistossa aiheutuu sukupuolesta. Naiset ovat aineistossa yliedustettuina kaikkien korkeakoulujen tapauksessa tosiasialliseen opiskelijatilanteeseen nähden. Myös paikallisesta opiskelija asuntotilanteesta esitettyyn arvioon verrattuna, opiskelija asunnoissa asuvat ovat hieman yliedustettuna. Tutkimusraportin liiteosasta löytyvät vastaajaosuudet sekä vastausprosentit myös korkeakouluittain ja opiskelualoittain kuvattuna (ks. liitetaulukko 1) Raportissa esitettävien tulosten yleistettävyyttä pohdittaessa on ensimmäiseksi syytä tiedostaa aineiston ominaisluonne kyselyaineistona, jonka vahvuudet ovat asumiseen yhteydessä olevien mielipiteiden ja asenteiden kuvaamisessa. Kyselyaineistojen kykyä kuvata kovempia sosiaalisia faktoja, kuten tulorakennetta, on yleensä puolestaan pidetty rekisteripohjaisia aineistoja vaatimattomampana. Tämän kaltaisiin tutkimusraportissa esitettäviin tietoihin olisikin hyvä suhtautua ensisijaisesti suuntaa antavina. Lisäksi on hyvä pitää mielessä aiemmin esiintuodut aineiston vastaajien poikkeamat suhteessa tutkimuksen perusjoukosta tunnettuihin tilastotietoihin, kuten aineiston vastaajien painottuminen naisopiskelijoihin ja tästä seuraavat mahdolliset vaikutukset analyysituloksiin. 14

24 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA PERUSTIEDOT VASTAAJISTA LUKU 2. Tutkimuksen aineisto ja perustiedot vastaajista Keskeiset tulokset: Aineistoon vastanneiden mediaani ikä on 24 vuotta. Vastaajista 90 % ilmoittaa opiskelevansa päätoimisesti. Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista asuu vuokralla (86 %). Opiskelijoista asuu vuokralla opiskelija asunnoissa yhtä paljon (43 %) kuin yksityissektorin vuokra asunnoissa (43 %). Itse, vanhempien tai puolison omistamassa omistusasunnossa asuu 11 % vastaajista. Vastaajista asuu yksin 39 % ja puolisonsa tai kumppaninsa kanssa 42 %. Soluasunnoissa asuu 8 ja kimppa asunnoissa 9 % vastaajista. Hieman yli puolet vastaajista on naimattomia (54 %). Lapsi tai lapsia on 7 %:lla vastaajista. Vastaajien keskimääräiset kuukausittaiset tulot ovat 800 kuukaudessa. 15

25 KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN NYKYINEN ASUMISTILANNE 3 Korkeakouluopiskelijoiden nykyinen asumistilanne «Opiskelija asumisessa on tavallaan huonona puolena se, ettei asunto tunnu välttämättä omalta kodilta, itselleni se ei ainakaan tuntunut. [ ] Koska opiskelijakämpän tietää lähtevän alta opintojen loppumisen jälkeen, sitä tuntui jäävänsä ikään kuin välitilaan. Se ei tavallaan tuntunut kodilta. [ ]» miesopiskelija, Tampereen yliopisto «Koska olen yksinhuoltaja, en koe kuuluvani opiskelija asumisjoukkoon, vaan ennemminkin lapsiperheisiin [ ].» naisopiskelija, Tampereen yliopisto «[Opiskelija ]asunto kelpaa hyvin opiskelujen ajan. Toisaalta odotan jo sitä aikaa, että pääsen muuttamaan omistusasuntoon: olen maksanut vuokria jo aivan tarpeeksi ja vuokra asunnoista ei sinänsä saa mieleisiään, koska muutostöihin ei ole järkevää ryhtyä.» naisopiskelija, Tampereen yliopisto «Lapsien vuoksi en vastaa keskimääräistä opiskelijaa, sillä lapset vaikuttavat eniten asumispaikkaan ja muotoon. Tässä kuitenkin perheellisen opiskelijan näkemys asioista.» naisopiskelija, Tampereen yliopisto Suurin osa opiskelijoista asuu vuokralla joko vapailta markkinoilta vuokratussa asunnossa tai opiskelijaasunnossa. Korkeakouluopiskelijat ovat asumistilanteidensa osalta heterogeeninen ryhmä. Näin voidaan todeta siitä huolimatta, että jotkut asumismuodot vaikuttavat olevan toisia asumistilanteita tyypillisempiä ja kuvaavan opiskeluaikaista asumista toisia asumistilanteita paremmin. Opiskelijoiden asumis ja elämäntilanteiden vaihtelevuus käy ilmi myös tähän tutkimukseen vastanneiden korkeakouluopiskelijoiden kommenteista. Opiskelija aikaista asumista leimaa kuitenkin usein tietty väliaikaisuus, joka vaikuttanee osaltaan siihen millaisia tekijöitä asumisessa huomioidaan ja pidetään tärkeinä. Tilapäisemmissä asumistilanteissa olevien ihmisten on ajateltu arvostavan ja painottavan asumisessaan jossain määrin erilaisia asioita ja tekijöitä kuin ihmisten, joiden asumistilannetta voidaan luonnehtia vakaammaksi ja pysyvämmäksi. 28 Suurimman osan tapauksessa korkeakouluopiskelijoista onkin perusteltua puhua elinvaihevuokralaisuudesta Eikemo, T. & Thomsen, J. (2010). 29 Vrt. Juntto, A. (2010, s. 38). 16

26 KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN NYKYINEN ASUMISTILANNE Tässä tutkimuksessa hyödynnettävän tutkimusaineiston vahvuus liittyy suuresti siihen, että se mahdollistaa ainakin joiltain osin erilaisissa elämäntilanteissa olevien korkeakouluopiskelijoiden asumistilanteiden keskinäisen tarkastelemisen ja vertaamisen. Eurooppalaisten korkeakouluopiskelijoiden elinolosuhteita kartoittavien selvitysten tuloksissa korostuu poikkeuksetta pohjoismaalaisten korkeakouluopiskelijoiden korkea itsenäisen asumisen aste. 30, 31, 32 Lisäksi suomalaisten ja yleisemmin pohjoiseurooppalaisten korkeakouluopiskelijoiden varhaisen itsenäistymisen ja korkean itsenäisen asumisen asteen on nähty kuvastavan itsenäistymiseen liitettyjä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia normeja sekä odotuksia: Muiden tekijöiden ohella tällaisten seikkojen on nähty vaikuttavan siihen, millaiset tekijät nuoruuden aikaisessa asumisessa ja asuinolosuhteissa muodostuvat yhteiskunnissa vallitseviksi ja tavoiteltaviksi. 33 Opiskelija aikaiseen itsenäiseen asumiseen on havaittu sisältyvän toisinaan kuitenkin myös katkoksia, kuten ajoittaista palaamista lapsuuden kotiin. 34, 35 Toisaalta Tampereen muuttovoittoa ovat kerryttäneet viime vuosina paljolti opiskelijat 36 ja kotipaikkakuntansa ulkopuolella kouluttaviksi siirtyville poismuuttaminen on usein täysin väistämätön edellytys korkeakouluopintoja aloitettaessa. Opiskelija aikaisen asumispolun muotoutumiseen on kansainvälisessä kirjallisuudessa yhdistetty myös oppimista ja asuntomarkkinoilla tarvittavien taitojen ja tietojen omaksumista. On ajateltu, että opiskeluaikaisten kokemusten myötä vanhemmilla opiskelijoilla on nuorempiin opiskelijoihin nähden paremmat tiedolliset ja taidolliset lähtökohdat laadukkaampien asuntojen löytämiseen asuntomarkkinoilta 37 toisin sanoen kokemukseen siitä, mitä asuntomarkkinoilla toiminen edellyttää ja siihen, mitkä tekijät yhdistetään laadultaan hyvään asumiseen. 38 Itsenäisen asumispolun alkuun sijoittuvien riskien on ajateltu kasautuvan toisaalta sellaisille opiskelijoilla, joilla on vain vähäinen määrä sosiaalista pääomaa ja rajalliset mahdollisuudet esimerkiksi vanhempien suomaan taloudelliseen tukeen. 39 Opiskelija aikaiset asumispolut voidaan nähdä yhteiskunnallisten ja kulttuuristen olosuhteiden lisäksi myös henkilökohtaisten kykyjen ja valintojen muovaamina. 30 Vrt. esim. Orr, D. ym. (2011). 31 Gwosć, C. ym. (2015). 32 Oinonen, E. (2013). 33 Ks. esim. Luetzelberger, T. (2014). 34 Rugg, J. ym. (2004). 35 Yleisradio Saantitapa: yha_useampi_parikymppinen_asuu_vanhempiensa_luona/ [viitattu ]. 36 Lehtinen, J. & Salminen, L. (2015). 37 Christie, H. ym. (2002). 38 Vrt. myös esim. Hasu, E. (2010, s. 65). 39 Christie, H. ym. (2002, s. 213; 231). 17

27 KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN NYKYINEN ASUMISTILANNE 3.1 Korkeakouluopiskelijoiden asumismuodot «Asuminen on kallista missä vain, siksi asun opiskelija asunnossa vaikka siinäkin on huonot puolensa. Keskimäärin olen silti tyytyväinen asumistilanteeseeni.» naisopiskelija, Tampereen yliopisto «Yksityisellä asuminen on mukavaa, mutta vuokran päälle kasautuvat kulut nousevat yllättävän korkeiksi.» naisopiskelija, Tampereen yliopisto «Yksityiset asunnot ovat pitkälti samanhintaisia kuin opiskelija asunnot ja usein persoonallisempia ja tietenkin valinnanvaraa on enemmän. Olen kahdesti onnistunut saamaan opiskelija asunnon, mutta toinen tarjous oli tullut väärään sähköpostiin [ ] ja toinen tuli vasta, kun olin jo allekirjoittanut määräaikaisen alivuokrasopimuksen toisesta asunnosta. Eli harmillisesti on aina käynyt näin. Toisaalta yksityisiin asuntoihinkin olen ollut tyytyväinen ja yksityisiin voi jäädä opintojen päätyttyäkin.» naisopiskelija, Tampereen yliopisto «[ ]Monet opiskelija asuntolat ovat liian karuja (laitosmaisia) ja huoneistot pieniä, jotta ne kiinnostaisivat. Mielummin hommaan vaikka tuntemattomia mutta samanhenkisiä ihmisiä netistä ja perustamme oman kommuunin. Arvostan siis tilan määrää ja yhteisöllisyyttä. Se tulee myös halvaksi. Saan asuan TOAS asunnon hinnalla omakotitalossa, kun jaan sen ihmisten kanssa! Oma piha lällällää» miesopiskelija, Tampereen yliopisto Seuraavaksi tässä luvussa siirrytään kuvaamaan Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumistilannetta asumismuodon, asuntokuntien, talo ja huoneistotyyppien osalta sekä tarkastellaan vuokra asujien asumiskustannuksia. Analyysimenetelmistä luvussa käytetään suoria jakaumia sekä ristiintaulukointia. Ristiintaulukointien taustamuuttujina käytetään vastaajan korkeakoulua, sukupuolta, ryhmiteltyä ikää sekä talo ja huoneistotyyppien tarkastelussa myös asumismuotoa. Kuten jo aineiston edustavuutta käsittelevässä johdantoluvussa tuotiin esiin, valta osa Tampereen korkeakouluissa opiskelevista on vuokra asujia. Yleisintä aineistossa on asuminen vuokralla opiskelija asunnossa (43 %); näin asuu hieman useampi kuin neljä kymmenestä. Yksityisen vuokranantajan sekä yrityksen, yhteisön tai säätiön vuokraamassa asunnossa asuminen on yhtä yleistä (43 %). Omistusasunnossa ja vanhempiensa tai puolisonsa omistamassa asunnossa asuvien yhteenlaskettu osuus on hieman useampi kuin yksi opiskelija kymmenestä (11 %). Muut asumismuodot ovat harvinaisia. 18

28 KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN NYKYINEN ASUMISTILANNE Korkeakouluittain tarkasteltuna opiskelijat eroavat kuitenkin vuokra asumismuotonsa osalta hieman toisistaan, sillä Tampereen teknillisessä yliopistossa on suhteellisesti enemmän sellaisia, jotka asuvat vuokralla opiskelija asunnoissa, verrattuna muissa Tampereen korkeakouluissa opiskeleviin. Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevista opiskelija asunnoissa asuu hieman useampi kuin kuusi opiskelijaa kymmenestä (62 %), Tampereen yliopistossa hieman harvempi kuin neljä kymmenestä (38 %) ja Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevasta noin kolmannes (34 %). Asuu omistusasunnossa Kaikki Asuu vanhempien/puolison omistamassa asunnossa Tampereen ammattikorkeakoulu Asuu vuokralla opiskelijaasunnossa Tampereen teknillinen yliopisto Asuu yksityishenkilön vuokraamassa asunnossa Asuu yrityksen, yhteisön tai säätiön omistamassa asunnossa Asuu vanhempien luona Tampereen yliopisto Muu asumismuoto 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 6 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumismuoto korkeakouluittain (%) N= Yksityisen vuokranantajan vuokraamassa asunnossa asuminen on puolestaan harvinaisempaa Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelevilla, verrattuna muissa korkeakouluissa opiskeleviin. Hieman harvempi kuin joka viides Tampereen teknillisessä yliopistossa asuvista asuu vuokralla yksityisen vuokranantajan vuokraamassa asunnossa (18 %), muissa korkeakouluissa opiskelevista näin asuu hieman harvempi kuin neljä kymmenestä opiskelijasta (39 %). Lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevat asuvat hieman yliopistoissa opiskelevia useammin vuokralla yrityksen yhteisön tai säätiön omistamassa asunnossa. Näin asuvia on Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevista hieman useampi kuin joka kymmenes (13 %) ja yliopistoissa opiskelevista hieman harvempi kuin joka kymmenes (7 8 %). (Kuva 6) Verrattaessa naisopiskelijoiden asumistilannetta miesopiskelijoiden asumistilanteeseen, voidaan todeta, että miesopiskelijat asuvat hieman useammin opiskelijaasunnoissa (50 %) kuin naisopiskelijat (40 %). Naisopiskelijoilla yksityishenkilön vuokraamassa asunnossa asuminen on puolestaan miesopiskelijoita yleisempää. 19

29 KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN NYKYINEN ASUMISTILANNE Naisopiskelijoissa on myös hieman enemmän sellaisia, jotka asuvat puolisonsa tai vanhempiensa omistamassa asunnossa verrattuna miesopiskelijoihin. Muiden asumismuotojen osalta korkeakouluopiskelijat eivät sukupuolittain tarkasteltuna eroa nykyisen asumistilanteensa osalta suuresti toisistaan. (Kuva 7) Asuu omistusasunnossa Kaikki Asuu vanhempien/puolison omistamassa asunnossa Asuu vuokralla opiskelijaasunnossa Nainen Asuu yksityishenkilön vuokraamassa asunnossa Asuu yrityksen, yhteisön tai säätiön omistamassa asunnossa Asuu vanhempien luona Mies Muu asumismuoto Asuu asumisoikeusasunnossa 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 7 Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumismuoto sukupuolen mukaan (%) N = Myös ikäryhmittäin tarkasteltuna korkeakouluopiskelijat eroavat asumistilanteensa osalta toisistaan. Selvimmin havaittava ero asunnonhallintasuhteissa tulee esille tarkasteltaessa omistusasujia; vanhimmassa ikäryhmässä (30+ vuotiaat) omistusasuminen on huomattavasti yleisempää verrattuna nuorempiin ikäryhmiin. Omistusasunnossa ja vanhempiensa tai puolisonsa omistamassa asunnossa asuvien yhteenlaskettu osuus on vanhimmassa ikäryhmässä noin neljä kymmenestä (39 %). On kuitenkin todettava, että vuokra asujat muodostavat enemmistön myös vanhimpaan ikäryhmään kuuluvista opiskelijoista (57 %). Ikä näyttäisi olevan yhteydessä myös vuokra asumisen muodoissa tapahtuviin muutoksiin. Opiskelija asunnoissa asuvat muodostavat asunnonhallintasuhteiden osalta kaikkien suurimman ryhmän sekä nuorimmassa (18 24 vuotiaat) että keskimmäisessä ikäryhmässä (25 29 vuotiaat). Nuorimpaan ikäryhmään kuuluvista opiskelija asunnoissa asuu hieman harvempi kuin viisi opiskelijaa kymmenestä (47 %) ja keskimmäiseen ikäryhmään kuuluvista hieman useampi kuin neljä opiskelijaa kymmenestä (44 %). Opiskelija asunnoissa asuminen vaikuttaisi kuitenkin muuttuvan harvinaisemmaksi iän kasvaessa ja on se jo selvästi muihin ikäryhmiin verrattuna harvinaisempaa vanhimpaan ikäryhmään kuuluvilla (24 %). Samaten vuokra asumisen muodoissa näyttäisi ikäryhmittäin tapahtuvan siirtymistä yksityishenkilön vuokraamista asunnoista yrityksen, yhteisön tai säätiön vuokraamiin 20