Vuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina
|
|
- Heikki Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. Mauri Timosen osittain mukailema ote Voitto Viinasen kirjasta Inarin Rajahistoria II, sivut 36-44: II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoin. Viite: Viinanen, Voitto Valio Inarin rajahistoria II. Inarin eteläiset ja läntiset rajat, tarkentuvat pohjoiset valtarajat sekä suur-sodankylän lapinkylien historialliset rajat. II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Johannes Schefferus kertoo vuonna 1674 ilmestyneessä latinankielisessä teoksessaan Lapponia i lappalaisten pakanallista jumalista. Hän tietää heidän muiden pakanain tavoin palvelevan yhtenä (kolmantena) jumalanaan aurinkoa, jota he nimittävät Baiveksi (= Päivä)... Toiseksi he uskovat (Samuel Rheenin mukaan) kaiken syntyvän sen mielisuosiosta; ja että aurinko on kaikkien eläinten äiti... Ennen muuta he ajattelevat sen pitävän huolta poroista ja suovan lämpöä niille ja niiden vasoille, niin että kasvavat nopeasti ja kauniisti vahvistuvat ja voimistuvat. He luulevat Auringon antavan poroille ruoan ja suovan niille luonnollisen lämmön, niin että ne hyvin menestyvät. Shefferus katsoo olevan luonnollista, että lappalaiset palvelevat aurinkoa jumalanaan, osoittavat sille suurta kunnioitustaan ja antavat uhrejaan, etenkin silloin kun Päivä pitkän, viikkokausia kestäneen poissaolon eli kaamospimeyden jälkeen nousee jälleen näkyville ja alkaa vähitellen luoda suosiollisesti säteilevää lämpöään kaiken elollisen hyväksi. ii Puiden vuosilustoissa näkyvät niiden kasvuaikaiset ilmastotekijät Tässä sovelletaan historiatutkimukseen menetelmää, joka lisää merkittävästi tietoa tunnettujen tapahtumien taustatekijöistä, ja mahdollistaa myös mielenkiintoisten päätelmien teon. Nähdään esimerkiksi miten Ruotsin kuninkaalla Kaarle IX:llä ei ollut realistisia mahdollisuuksia päästä pohjanperillä ja Lapissa tavoittelemaansa menestykseen. Avain tähän on metsätieteilijöiden (2,3) kehittämä dendrokronologia, tutkimusmenetelmä, joka perustuu puiden vuosirenkaiden mittauksiin. Siinä saadaan esimerkiksi luotettava ajoitus puun kasvullisen ajan ikäasemasta sekä tieto tuolta ajalta vuosittaisesta kesä heinäkuun keskilämpötilasta, tärkeimmästä puun paksuuskasvua eli luston leveyttä määräävästä tekijästä. Huoletta voidaan sanoa, että puut puhuvat meille. (Mutta toinen asia on, osaammeko kuunnella niitä.) Puiden vuosilustoihin on tallentunut niiden elinaikainen ilmastohistoria (10). Pohjoisessa metsänrajan tuntumassa kasvava mänty on tässä ylivertainen verrattuna muihin ilmastoa läheisesti kuvaaviin niin kutsuihin proksimuuttujiin. Ilmastomuutosten historiaa kuvaavat parhaiten metsänrajamännyistä laaditut vuosilustosarjat (vuosilustokalenterit, vuosilustokronologiat), joista esimerkke- 1
2 Kuva 1. Puulustonäytteiden ristiinajoituksen periaate. Lapin männyt kasvavat kylminä kesinä tavanomaista heikommin, mikä näkyy mm. normaalia kapeampina vuosilustoina. Koska saman kalenterivuoden kapea lusto on tunnistettavissa kaikista saman ilmastoalueen puista, voidaan osittain eri aikakausilla kasvaneet puut yhdistää toisiinsa limittäen (ristiinajoitus). Tällöin saadaan alkuperäistä pitempi yhtenäinen lustosarja. Tekniikka mahdollistaa jopa vuosituhansien pituisten sarjojen laatimisen. jä ovat Metsäntutkimuslaitoksen 1911-vuotinen lustosarja (9) ja suomalaisen lustotutkimuksen lippulaiva : Lapin 7638 vuoden pituinen metsänrajamännyn lustosarja. (1) Puulustoista on mahdollista laatia aukoton vuosilustosarja (vuosilustokalenteri) keräämällä aineistoa elävistä puista, keloista, rakennushirsistä sekä järvien pohjamudista ja soista löytyvistä niin sanotuista subfossiilipuista. Eri ajanjaksoina eläneet puut on mahdollista yhdistää ristiinajoitustekniikalla (kuva 1), jos ne ovat kasvaneet osittain samanaikaisesti (5). Lapin mäntyjen ristiinajoittaminen perustuu kylminä kesinä muodostuneiden kapeiden vuosilustojen paikallistamiseen eri puista. Koska kylmiä kesiä sattuu toistuvasti, muttei mitenkään säännönmukaisesti, muodostavat kapeita vuosilustoja kalenterivuosiasteikolla kuvaavat pystyviivat sormenjälkiin verrattavan yksiselitteisen viivakoodikuvion, joka mahdollistaa vuodentarkan ajoittamisen (ns. skeloton plot -menetelmä (11)). Tutkimusalueen eri kohteista tekijän keräämää vertailuaineistoa on ajoitettu sekä Metlan Punkaharjun että Kolarin metsäntutkimusyksiköissä. 2
3 Vuosilustoihin perustuva vuodentarkka, niin kutsuttu dendrokronologinen ajoittaminen, keksittiin jo 1900-luvun alussa. (2,3) Menetelmää pidettiin silloin erityisesti arkeologiassa sensaationa, sillä silloin ei vielä tunnettu radiohiilimenetelmää. Puulustoajoittaminen on vuosittain muodostuvia kasvujen ansiosta edelleenkin tarkin tunnettu menneitä tapahtumia ajoittava menetelmä. Lapin järvistä on kerätty jopa yli 7600 vuoden ikäisiä muinaismäntyjen jäännöksiä. Ne ovat aikoinaan kasvaneet järvien rantavyöhykkeissä ja suistuneet lopulta vanhuuttaan, myrskyjen, metsäpalojen tai muiden syiden seurauksena järvien pohjamutiin. Niiden vähähappisiin ja usein jääkylmiin oloihin joutuneet rungot ovat saattaneet säilyä lahoamattomina jopa yli seitsemän vuosituhannen ajan. Lahoamattomuus ei kuitenkaan tarkoita kulumattomuutta (Kuva 2). Nämä nykyisin mäntymetsänrajan yläpuolelta, avotunturien pienistä järvistä ja lammista löytyneet tukkikokoiset puiden jäännökset, niin sanotut männyn mega- tai subfossilit, ovat vääjäämätön todiste aiemmista, nykyistä huomattavasti lämpimämmistä ilmastokausista. Toki niistä yhtä lailla näkyvät myös nykyistä viileämmät ilmastojaksot. Suomalaisen lustotutkimuksen kansainvälisesti arvokkain saavutus on metsänrajamännyn vuotinen lustosarja, kirjoittaa pohjoisen metsänkasvun tutkija Mauri Timonen. (13) Metsäntutkimuslaitos (Metla) osallistui sen viimeistelyyn vuosina toteutetussa yhdeksän maan EU-projektissa ADVANCE-10K. Sitä johti englantilainen ilmastotieteilijä Keith R. Briffa ja sen suomalaista osuutta sarjaa jo vuodesta 1974 kehitellyt prof. Matti Eronen. Timonen jatkaa: Briffa pitää Lapin metsänrajamäntyä yhtenä maailman tarkimmista ilmastovaihtelun mittareista. Käsitystään hän perustelee muun muassa metsänrajamännyn poikkeuksellisen voimakkaalla ilmastovasteella eli riippuvuussuhteella kesä heinäkuun lämpöoloista. Vuosilustoihin varastoituneiden ilman 13C ja 12C - hiili-isotooppien suhde kertoo vuosilustojen ominaisuustietojakin paremmin muinaisen ilmaston kesä heinäkuiden keskilämpötiloista. Metsänrajamännyn vuosilustoihin on jäänyt myös maapallon laajuisten ilmastomuutosten jälkiä, mitä todistavat lustoista paljastuneet pohjoisen pallonpuoliskon suurilmastoa ohjailevan NAO-ilmiön sormenjäljet eli vaihtelut, NAO-kytkentä korostaa Lapin metsänrajamännyn merkitystä osana ilmaston globaalimuutosta kuvaavaa mittaristoa, johon kuuluvat muun muassa Grönlannin jäätiköistä ja merten koralleista mitattavat proksitunnukset (proksi = ilmastoa likimääräisesti kuvaava muuttuja). Edellä mainitut ominaisuudet, sarjan ainutlaatuinen pituus (maailman toiseksi pisin havupuulustosarja) ja erityisesti vuodentarkkuus tekevät Lapin metsänrajamännystä yhden 2000-luvun alkuvuosikymmenen mielenkiintoisimmista ilmastomuutostutkimuksen kohteista. (14) Metsärajamännyn kasvun vaihtelu ja uudistuminen Männyn ja kuusen metsänrajat liikkuvat heilurimaisesti kulloinkin vallitsevien lämpöolojen pitkäaikaisten vaihteluiden ohjaamina. Timosen (12) mukaan esimerkiksi männyn raja siirtyi ja 3
4 Kuva 2. Käsivarren Vallijärven rantamudasta löytyneet muinaisrungot ovat vielä osittain oksaisia ja puuainekseltaan kovaa. Merkille pantavaa on kuitenkin niiden kuluneisuus. Kuvan poikkileikkauskiekot osoittavat, että alkuperäisen rungon ympyränmuotoisista vuosirenkaista on jäljellä enää vain pienet sektorit. Puun ydinkin on jo kadonnut historian hämärään lukujen poikkeuksellisen lämpimän jakson ansiosta aiempaa pohjoisemmaksi ja korkeammalle tunturien rinteillä. Tuhatvuotisessa aikaperspektiivissä tarkasteltuna 1900-luvun liki puolivuosisatainen suotuisa jakso ( ) kuuluu vuosituhannen lämpimimpiin. Edellinen lämmin jakso oli 1700-luvulla. Niiden seurauksena syntyneet, nykyisin ja noin 250-vuotiaat metsiköt, muodostavat maantieteellisesti pohjoisimman (polaarisen) ja tuntureilla ylimmän (alpiinisen) metsänrajan. Timonen toteaa, että metsänrajamännyn kasvuolosuhteet lienevät olleet kuluneella vuosituhannella ankarimmillaan 1600-luvun alussa, 1700-luvun lopussa, 1800-luvun alkupuoliskolla sekä 1900-luvun parina ensimmäisenä vuosikymmenenä. Kylmimmässä vaiheessa 1830-luvulla männyn kasvu saattoi jopa tyrehtyä kokonaan useiksi vuosiksi, mikä on voitu päätellä puuttuvien vuosilustojen perusteella. Pitkällä heikon kasvun jaksolla metsät uudistuivat professori Sirénin tutkimusten mukaan merkittävästi vain kerran. Yleisesti ottaen metsänrajaseutujen männiköt ovat uudistuneet harvakseltaan mutta kuitenkin melko säännöllisesti, Sirénin mukaan 3 4 kertaa vuosisadassa. Uudistuminen on tapahtunut suotuisien kasvujaksojen aikana. (9) Korostettaessa tiettyjä puusukupolvia on kuitenkin huomattava, että metsänrajalla syntyy taimiainesta uusimpien tutkimusten mukaan huomattavasti useamminkin. (4) 4
5 Tutkimuksen lähtökohtia Tässä tutkimuksessa sovelletaan moni-ilmeisen vuosilustotutkimuksen (dendrokronologian) mahdollisuuksia historiantutkimukseen. Erityisesti hyödynnetään niin kutsuttua dendroklimatologista lähestymistapaa, jolla tarkoitetaan puiden vuosilustoista tulkittujen ilmastotekijöiden esimerkiksi lämpötila (6) ja kosteus soveltamista historiallisten tapahtumien ja niiden taustojen selittämiseen. Tutkimuksen avaintekijänä on Lapin metsänrajamännyn vuosilustoihin tallentunut ilmastohistoria. Sitä tulkitsemalla voidaan päätellä historiallisten tapahtumien kulkua, niiden syitä ja seurauksia. Vuosilustosarjoista johdettu ilmastohistorian tietämys avaa ainutlaatuisella tavalla myös historiallisen ajan tapahtumakalenteria. Se antaa mahdollisuuksia nähdä syitä ja seurauksia perinteistä historiantutkimusta selkeämmin. Näemme esimerkiksi, miten 1600-luvun alkuvuosien kylmä ilmastojakso seurauksineen tyrehdytti Kaarle IX:n suunnitelmat vakiinnuttaa valtaansa Ruotsin Lapista Jäämeren rannikolle Ruijaan, puhumattakaan edellytyksistä Kuolan niemimaan ja Vienan rannikon valtaamiseen. Ilmaston vaihtelulla näyttää olleen selvästi suurempi vaikutus esimerkiksi pohjoisten seutujen asutus- ja väestöhistoriaan kuin tutkimuskirjallisuudessa on yleisesti esitetty. Tähän tulokseen päädytään, kun vertaillaan metsänrajamännyn kasvun vaihteluita historiasta tunnettujen tapahtumien ketjuun. Tehdyissä Lapin vuosilustosarjojen tilastomatemaattisissa analyyseissä on havaittu säännönmukaisesti voimakas riippuvuussuhde vuosiluston leveyden ja vuosittainen kesä heinäkuun keskilämpötilan välillä (7). Vuosilustoista voidaan leveyden lisäksi mitata monia muitakin ilmaston vaihteluita kuvaavia tunnuksia kuten solurakenteiden ominaisuuksia ja puuaineksen tiheyttä. Sen maksimitiheys korreloi voimakkaasti elo ja syyskuun lämpötilan kanssa.(15) Kun puuaineksen tiheys lisäksi korreloi tilastollisesti merkittävästi myös sekä kevät- että syyskauden lämpimyyden kanssa, voidaan puulustoilla täten arvioida ainakin lämpimien vuodenaikojen ilmastoa. Ehkäpä vuosilustot kykenevät vielä enempäänkin: ne kertovat epäsuorasti myös talvikauden olosuhteista, sillä edeltävän talven ankaruus ja sen myötä syntynyt routakerroksen paksuus vaikuttavat metsänrajamännyn kasvukauden pituuteen ja sen myötä kasvuun. (8) Kun tiedetään, että tällä on vastaavuus auringosta maanpintaan tulevaan vuosittaiseen kokonaissäteilyn määrään, voidaan varsin luotettavasti päätellä sekä yksittäisten vuosien että useiden vuosien pituisen ilmastojakson keskimääräinen säätyyppi. Puun kasvukausi voi käynnistyä vasta silloin, kun maan lämpötila ylittää +5 astetta. Jos talvella kehittyneen roudan poistuminen maasta viivästyy esimerkiksi vähäsateisen ja viileän kevään vuoksi, on seurauksena myös kasvukauden alun viivästyminen. Koska männyn kasvu edellisestä riippumatta loppuu aina samaan aikaan, suunnilleen hei- 5
6 näkuun puolessa välissä, on seurauksena kasvukauden lyhentyminen ja yleensä normaalia kapeamman luston muodostuminen. Lustotutkimuksen menneiden aikojen ilmasto-oloista tuottama alueellinen ja paikallinen, jopa vuodentarkka tieto, ovat tämän tutkimuksen päätelmien avaintekijä. Lisman ja Kyynelniemen yksittäisten mäntyjen lustosarjojen vertailut olemassa oleviin alueellisiin sarjoihin osoittavat, että alueellisten sarjojen vaihteluita voidaan ainakin soveltuvin osin käyttää tämän tutkimuksen päätelmien tekoon. Lisäksi männyn vuosilustosarjat näyttävät selittävän paitsi Lapin ja Pohjolan myös Itämeren piirin tapahtumia. Arviot niistä seikoista, mitkä kulloinkin aiheuttivat pohjoisen metsänrajamännyn kasvuolojen muuttumisen, esimerkiksi nopeasti tapahtuneen heikentymisen, eivät kuulu tähän tutkimukseen. Olivatpa syyt mitkä tahansa, vaikkapa auringon säteilyenergian tilapäinen heikkeneminen, maapallon heiluriliike tai tulivuoren purkauksessa ilmakehään päässyt tuhka, on kiistatonta, että vuosilustot kertovat metsänrajamännyn kasvuun vaikuttaneista vuosittaisista lämpöoloista. iii Lustokalentereista saatu käsitys muinaisilmastosta antaa usein ratkaisevan lisäselityksen yritettäessä ymmärtää historiallisten tapahtumien ja ajan ilmiöitä. Siten myös sellaisten ajanjaksojen tapahtumia, joista ei ole kirjallisia lähteitä, voidaan selittää Lapin metsänrajamännyn kasvuja tutkimalla. Tähän mennessä tutkimuskirjallisuudessa ei ole kovinkaan usein pystytty päättelemään tosiasiallisia syitä keskiajan lähteistä tunnettuihin tapahtumaketjuihin, joille näyttää kerta toisensa jälkeen löytyvän selityksensä suurilmastotekijöistä. Otan esimerkit Itämeren piiristä myöhäiskeskiajalta. Hansan idänkaupan saarrot 1300-luvulla ja 1400-luvun alkupuolella iv tapahtuivat heikentyneen ilmaston vallitessa. Ilmeisesti epävakaat ilmasto-olot Itämeren piirissä vaikuttivat ratkaisevasti Novgorod kukistumiseen ja Moskovan vallan alle joutumiseen. Metsänrajamännyn lustosarjan mukaan vuosisadan pahimman, vuosikymmeniä pitäneen kylmän ilmastojakson hyytävin vaihe sattui 1460-luvulle, minkä jälkeen 1470 se kiertyi epävakaisimpaan suuntaan. Ilmeisesti kylmyys ja epävakaa sää olivat osasyynä Novgorodin kriisin, jonka seurauksena se menetti 1470-luvulla itsenäisen valta-asemansa. Itämeren piiriä vaivanneiden katovuosien aikana etelämpänä asuvilla moskovalaisilla varmaankin olivat paremmat mahdollisuudet varustautua vaikeaan ilmastojaksoon. Niinpä voimakkaampi Moskovan suuriruhtinaskunta suuntasi ekspansion Novgorodin valta-alueelle, ja 1478 Iivana III:s liitti Novgorodin kaupungin ja maan Moskovaan. v Vuosilustosarjoista tehtyjen ilmastotulkintojen oikeellisuutta voidaan testata vertaamalla historiallisen ajan lähdetietoja kylmän vitsauksiin eli maata ja kansaa vaivanneiden katovuosien tapahtumiin. Esimerkiksi Novgorodin kriisin aikoina Ruotsin valtakuntaa vaivasivat ankarat kato- nälkä- ja tautivuodet. Tarkastelemalla samanaikaisesti tapahtumia ja ilmastotietoja, on mahdollista tehdä pää- 6
7 telmiä asutus- ja väestöhistoriasta, muuttuvista elinkeinorakenteista, verotuksen perusteista ja monista muista tutkimusaiheessa esille nousevista ongelmista. Seuraavassa tarkastellaan ilmastotekijöiden ja historiallisten tapahtumien välisiä yhteyksiä etupäässä Pohjois-Pohjanmaan, Länsipohjan ja Lapin alueilla. Lisäksi kuvataan muutamin esimerkein laajemminkin Ruotsin valtakunnan ja sen lähialueiden tapahtumia. Lähteet: 1 Eronen, M., Zetterberg, P., Briffa, K., Lindholm, M., Meriläinen, J. and Timonen M Part 1: The supra-long Scots pine tree-ring record for northern Finnish Lapland; Chronology construction and initial inferences. The Holocene 12(6): Douglass, A. E Weather cycles in the growth of big trees. Month. Weath. Rev Douglass, A. E A method of estimating rainfall by the growth of trees. In: E. Huntington (ed.), The climatic factor. Carnegie Institution of Washington Publicvation 192, Washington, DC, USA. 4 Juntunen, V. & Neuvonen, S Natural regeneration of Scots pine and Norway spruce close to the timberline in northern Finland. Silva Fennica 40(3): Helama, S., Eronen, M ja Timonen, M Dendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä. Geologi-lehti nro 3. s Suomen geologinen seura. 6 Helama, S. & Timonen, M Meteorologisia aikasarjoja puiden vuosilustoista. Ilmastokatsaus. Joulukuu s.5-6. Ilmatieteen laitos. 7 Helama, S., Lindholm, M., Timonen, M., Eronen, M. and Meriläinen, J Part 2: Interannual-to-centennial variability in summer temperatures in northern Fennoscandia during the last 7500 years extracted from tree-rings of Scots pine. The Holocene 12(6): Helle, T., Kojola, I & Timonen, M Lumipeitteen vaikutus Käsivarren porolukuihin: mikä on Pohjois-Atlantin säänvaihtelun (NAO) merkitys? Suomen Riista 47: Mielikäinen, K., Nöjd, P., Pesonen, E. & Timonen, M Puun muisti. Kasvun vaihtelu päivästä vuosituhanteen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. 10 Timonen, M. 1996a. Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä. Folia Forestalia Metsätieteen aikakauskirja 1996(3): Timonen, M. 1996b. Lapin metsien kasvun vaihtelu viimeisen 500 vuoden aikana. Pohjoisten metsien kasvu ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Metsäntutkimuspäivät Rovaniemellä Toim.Hannu Hökkä, Hannu Salminen & Martti Varmola. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja Timonen, M Puun muistikirja. Julkaisussa: Ympäristö ja tutkimus Ylä-Lapissa luvulla. Seminaari Siidassa Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja Timonen, M Ilmaston muutokset kautta aikojen - onko menneisyys Lapin metsien tulevaisuuden peili. Julkaisussa: Varmola, M. & Tapaninen, S. (toim.). Pohjoisten metsien hoito - 30 vuotta tutkimuspäiviä Rovaniemellä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 803: Timonen, M Kolarin lustotutkimuksen suuret haasteet. Julkaisussa: Tasanen, T., Hietanen, J., Huhta, E., Hulkko, E., Jokinen, M. & Vuontisjärvi, U. (toim.). Vuomilla ja vaaroilla - neljä vuosikymmentä metsäntutkimusta Kolarissa. Metsäntutkimuslaitos, Kolarin tutkimusasema, s
8 15 Vaganov, E. A., Hughes, M. K. & Shaskin, A. V Growth Dynamics of Conifer Tree Rings. Ecological Studies 183. Images of Past and Future Environments. Springer i Schefferus Johannes 1674/1963, Lapponia. ii Schefferus 1674/1963, s iii Eronen, Matti 2002, Ilmaston vaihtelut jääkauden jälkeen, s iv Korpela, Jukka 2004, Viipurin linnaläänin synty, s Korpela kritikoi tässä kysymyksessä perinteellistä tutkimusta yksioikoisista selityksistä. Hän nostaa esille monia vaikuttavia seikkoja, mutta tärkeimmät eli ilmastotekijät jäävät häneltäkin selvittämättä. v Novgorodin asemasta ks. Korpela 2004, s Iivana III (tunnetaan myös nimellä Iivana Suuri) oli ensimmäinen koko Venäjän hallitsija ja tsaari. 8
Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina
Mukailtu teksti eräästä myöhemmin julkaistavasta kirjasta Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Puiden vuosilustoissa näkyvät niiden kasvuaikaiset ilmastotekijät Puiden vuosilustoihin
LisätiedotVuosilustot ilmastohistorian tulkkina
Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotLAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA
1 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA Mauri Timonen Rovaniemi Versio 1/2007-01-16 ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/mr2006_indeksit.pdf 2 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006: KOOSTE JA
LisätiedotMuinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna
Mauri Timonen Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Pekka Nöjd / Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Tapaaminen Eduskunnassa 10.09.2008 Vers. 031207 Mauri Timonen 250-vuotias metsänrajamänty
LisätiedotIlmaston syklisen vaihtelun vaikutus Pohjolassa
Ilmaston syklisen vaihtelun vaikutus Pohjolassa Puulustotutkimus historiantutkimuksessa Voitto Valio Viinanen 1 Puulustotutkimuksesta vuodentarkkaa ilmastotietoa Dendrokronologia eli puulustotutkimus antaa
LisätiedotMitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi Kari Mielikäinen
Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi 10.4.2018 Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maapallon ihmeiden ihmettelyä
Lisätiedotesitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ilmastotutkija Cliff Harris ja meteorologi Randy Mann ovat löytäneet vähintään 75 ilmaston viilentymistä
LisätiedotPUUN MUISTI. Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999
Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999 PUUN MUISTI Puu muistaa Puun ja ihmisen kasvu ja muisti ovat erilaisia. Ihmisen kasvu kestää elämän ensimmäiset 15-20 vuotta. Ihmisen muisti on erehtyväinen. Ruumiiseen
LisätiedotHANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009
Mauri Timonen 160409 HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 20072009 I AINEISTOT: 1. Lapin vuosilustoindeksi Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotMitä vuosilustot kertovat ilmastosta?
Mauri Timonen: Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Puut kasvattavat joka vuosi uuden kartion muotoisen vaipan vanhan rungon ympärille. Kartion poikkileikkausta kutsutaan
LisätiedotTikusta asiaa lustotutkimus tutuksi
Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Lustolaboratorio ja oppimisympäristö Metsämuseo Lustossa Marko Rikala, museoassistentt i Valokuvat: Timo Kilpeläinen Metsä oppimisympäristönä ja seudullisen asiantuntijaosaamisen
Lisätiedot------------------- Kansikuvan seloste: Lapin lompolot kertovat muinaisesta ilmastosta.
1 Sisällysluettelo: 1. Toimeksianto...3 2. Cofecha Kinsys -ajoitusmenetelmä...4 3. Cofecha-taulukoiden tulkinta...4 4. Tulokset ja tarkastelua...5 5. Lisätiedot...5 ------------------- Kansikuvan seloste:
LisätiedotVuosilustot ilmastohistorian tulkkina. Miten ilmastotekijät vaikuttivat pohjoisten lapinkylien vaiheisiin?
Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina. Miten ilmastotekijät vaikuttivat pohjoisten lapinkylien vaiheisiin? Teksti, kuvat ja editointi: Voitto Valio Viinanen VVV; METLA/Mauri Timonen www.voittoviinanen.com
LisätiedotMUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö
PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato
LisätiedotKäsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,
LisätiedotDendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia?
Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto, josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin edellytyksin
LisätiedotDENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO
Lllfl: 1t> DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Gunnarintien pelastuskaivauksen dendrokronologiset ajoitusnäytteet Museoviraston Rakennushistorian
LisätiedotMitä on dendrokronologia? Lustotutkimuksemme nousuja ja laskuja. Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI
Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto (kuva 1), josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin
LisätiedotAdaptation to climate change and Finnish Forests
October 22, 2007 The House of Sciences (Tieteiden talo), Kirkkokatu 6, Helsinki, Finland FOREST SCIENCE DAY arranged by The Finnish Society of Forest Science Adaptation to climate change and Finnish Forests
LisätiedotKasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön
Tieteen tori Folia Forestalia 1996(3) Mauri Timonen Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä Aikaperspektiivit Kasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön saastuminen ovat olleet pontimina ympäristömuutostutkimuksen
LisätiedotDENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU
DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.
LisätiedotSyklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv )
Syklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen 27.3.2013 (päiv. 3.5.2013) 1. Yleistä ilmaston syklisyydestä - Syklisyystarkastelut voisi aloittaa vaikkapa
LisätiedotKuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100.
Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100. Kuva 2. Metsänrajamännystä (elävien puiden aineisto)
LisätiedotKari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +
Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä 100 000 v. + Metla/Mauri Timonen Ei yksiselitteistä määrittelyä, esimerkkejä: Vuosikymmeniä kestävä asteittainen ja alueellinen ilmaston muuttuminen (yleisin
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotOia. oresta...,. ._.,. -- ' teen aikakauskirja
Oia oresta...,.._.,. -- '.. - - teen aikakauskirja Folio Forestolio 1996(3) Mauri Timonen Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä Aikaperspektnvit asvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön saastuminen
LisätiedotDendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä
Dendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä SAMULI HELAMA. MATTI ERONEN JA MAURI TIMONEN Eri vuodenaikoina vallitsevien olosuhteitten selkeä poikkeavuus toisistaan aiheuttaa" puiden
LisätiedotLapin ilmastonmuutoksen tutkiminen metsänrajamännyn vuosilustoista
Näkymä Kukastunturin huipulta länteen Mauri Timonen Lapin ilmastonmuutoksen tutkiminen metsänrajamännyn vuosilustoista Mauri Timonen Katsaus Metlan puulustotutkimuksen nykytilaan Rovaniemen ja Kolarin
LisätiedotSyklinen ilmasto. - näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv
Syklinen ilmasto - näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen 27.3.2013 (päiv. 27.12.2015) 1. Yleistä ilmaston syklisyydestä - Syklisyyden esittelyä wiki-linkissä
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
Lisätiedot2.1 Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta
2.1 Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama Ilmastonvaihtelut jättävät jälkensä moniin kronologisesti tallentuviin
LisätiedotMänty alkoi levitä Skandinaviaan ja Suomeen
Matti Eronen, Markus Lindholm ja Pentti Zetterberg Pitkäaikaiset ilmastonvaihtelut Lapin mäntykronologioiden mukaan Johdanto Mänty alkoi levitä Skandinaviaan ja Suomeen yli 9 000 vuotta sitten ja pohjoiseen
LisätiedotVANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA
1 VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA Dendrokronologian keinoin Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ---------------------------------------------------------------------------------------------- Dendrokronologian
LisätiedotJääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina. Puut keräävät ilmastotietoa
Jääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina Kari Mielikäinen, Kasvu- ja tuotostutkimuksen professori, Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Maapallon ilmaston päätekijät
LisätiedotFinnish climate scenarios for current CC impact studies
Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,
LisätiedotIlmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta
Käsikirjoitus Metlan ilmastonmuutoksen tutkimusohjelman loppuraporttiin, joka painetaan lähikuukausina. Sisältöön saattaa vielä tulla pieniä muutoksia. Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden
LisätiedotKari Mielikäinen 23.3.2012 JÄÄKAUDEN JÄLKEISET ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUIDEN KERTOMINA
Kari Mielikäinen 23.3.2012 Dimensio JÄÄKAUDEN JÄLKEISET ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUIDEN KERTOMINA Kari Mielikäinen Kasvu- ja tuotostutkimuksen professori Metsäntutkimuslaitos Vantaan toimintayksikkö
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotPURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin
LisätiedotEtsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:
Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat
LisätiedotDendrokronologian laboratorio 1996-1997
Rovaniemen tutkimusaseman Dendrokronologian laboratorio 1996-1997 Vuosikatsaus 1996 Vuosisuunnitelma 1997 Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen tutkimusasema ---------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotMännyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa
Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Pekka Nöjd Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964 1993 Valtakunnan metsien viimeisimmät inventointitulokset osoittavat erityisesti kuusen kasvun alentuneen Lounais
LisätiedotILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA
1 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 25.04.12 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/data/mil/mil12.pdf 2 Sisällysluettelo Esipuhe...
LisätiedotSisällysluettelo. VERSIO 06.03.2012 Final (KARI M 4.4.2012, Mauri 11.4.2012Final) Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama
VERSIO 06.03.2012 Final (KARI M 4.4.2012, Mauri 11.4.2012Final) Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama Sisällysluettelo 2.1.1. Johdanto... 2 2.2.2. Puut ilmaston ja ympäristömuutosten tulkkina...
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotOlvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003
Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.
LisätiedotNäckensborgin huvilan. ovenpielushirsien. dendrokronologinen ajoitus
3 Näckensborgin huvilan ovenpielushirsien dendrokronologinen ajoitus Mauri Timonen ja Tauno Luosujärvi Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema Rovaniemi 1997 ----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotOlemmeko matkalla uuteen lämpökauteen?
Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Suomalaisen lustotutkimuksen vuosi 2010 Suomalaisen lustotutkimuksen huipennus koetaan Rovaniemellä kesäkuussa 2010, jolloin noin 400 alan tutkijaa yli 40 maasta
LisätiedotHANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA , TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU
HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007 2009, TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU Mauri Timonen 160409 Sisältö I AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN
LisätiedotMETLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT
METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT Osahanke 1 LUSTIA- LABORATO- RIOT 2511-01 vetäjä 11 Lustoaineistojen peruskäsittely 111 Vuotuiset mittaukset
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotVaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?
Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen
LisätiedotKuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen taimitarhalla
NORDGEN METSÄ 18.3.2010 Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen i taimitarhalla Raija-Liisa Petäistö, Metla, Suonenjoki. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotPuulustot: ympäristömuutosten tietopankki
uulustot: ympäristömuutosten tietopankki Matti ronen jos kielin voisi kertoa näkönsä vanhat puut, ja meidän vaarat virkkoa ja meidän laaksot lausua, sanella salmein suut. Niin niistä useampi hyv ois todistamaan
LisätiedotPuunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot.
Puunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot. Tieto siitä, että männyn kasvun minimitekijänä Lapissa on lämpötila
Lisätiedot3.1. MITÄ TIEDÄ MME ILMÄSTON MUUTOKSISTÄ JÄ NIIDEN SYISTÄ PUU- LUSTOJEN JÄ MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJÄLTÄ?
VERSIO 8.6.2011/KM 3.1. MITÄ TIEDÄ MME ILMÄSTON MUUTOKSISTÄ JÄ NIIDEN SYISTÄ PUU- LUSTOJEN JÄ MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJÄLTÄ? Kari Mielikäinen, Mauri Timonen, Samuli Helama, Risto Jalkanen, Markus Lindholm,
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotIlmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto?
ISBN-13: 978-951-40-2000-1 (PDF) ISBN-10: 951-40-2000-6 (PDF) ISSN 1795-150X Ilmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto? Ari Nikula ja Martti Varmola (toim.) www.metla.fi Metlan työraportteja
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
LisätiedotDendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park
Dendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park Analysis for Dendrochronological Variability and Associated Natural climates in Pallas-Ylläs national park - the last 500 years. Research plan for Metla
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotVERSIO 01.02.2012 Final Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama. Sisällysluettelo
VERSIO 01.02.2012 Final Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Puut ilmaston ja ympäristömuutosten tulkkina... 3 21. Puun kasvu ja ilmastosignaali... 3 22.
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotTaneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010. Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen
Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010 Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen Esityksen sisältö Taustaa Malleista Lähestymistapoja Suomessa Mallien käytettävyys
LisätiedotILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA
1 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 07.03.12 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/data/mil/mil11.pdf 2 Sisällysluettelo Esipuhe...
LisätiedotPÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin.
ÄIVÄNVALO Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO 22. KSÄKUUTA 2002 Tänään, kun pohjoisella pallonpuoliskolla juhlitaan vuoden pisintä päivää, viettävät australialaiset
LisätiedotIlmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta
Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman
LisätiedotKuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa
Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Harri Mäkinen Sisältö Vuosien välinen kasvunvaihtelu Muutos Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Eurooppalainen perspektiivi Sädekasvu kasvukauden
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotMetsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan
Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,
LisätiedotPUUN MUISTIKIRJA. Lapin mänty ja ilmastonmuutos. Mauri Timonen
PUUN MUISTIKIRJA Lapin mänty ja ilmastonmuutos Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ---------------------------------------------------------------------------------------------- Dendrokronologian laboratorio
LisätiedotPUUN MUISTIKIRJA. Lapin mänty ja ilmastonmuutos. Mauri Timonen
1 PUUN MUISTIKIRJA Lapin mänty ja ilmastonmuutos Mauri Timonen Rovaniemi 2000 & 2011 (virheellinen kuva 6 päivitetty 18.12.2011) ----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotPUIDEN VUOSIRENKAAT MUINAISMETSIEN KASVUN JA ILMASTOHISTORIAN KUVAAJANA. Tutkielma Valtteri Väänänen. Rovaniemen metsäoppilaitos
PUIDEN VUOSIRENKAAT MUINAISMETSIEN KASVUN JA ILMASTOHISTORIAN KUVAAJANA Tutkielma 25.11.1997 Valtteri Väänänen Rovaniemen metsäoppilaitos Mti-koulutus / Ekologia 1 TIIVISTELMÄ Valtteri Väänänen Ekologia
LisätiedotYmpäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin
Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola Harri Mäkinen Pekka Saranpää Nuorpuu- eli ydinpuu Kuusen nuorpuu < 10 lustoa Sydänpuu Pintapuu PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotLataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka. Lataa
Lataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka Lataa Kirjailija: Juha Pekka Lunkka ISBN: 9789524950831 Sivumäärä: 286 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.47 Mb Maapallon ilmasto ja ympäristö ovat muuttuneet
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotJohdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin
Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee
LisätiedotGeologiset tutkimusaineistot ympäristön tilan kuvauksessa ja analyysissä
Mauri Timonen GTK:n ja METLAn yhteispalaver 24.10.2008 Geologian tutkimuskeskuksessa Rovaniemellä Pekka Nöjd / Geologiset tutkimusaineistot ympäristön tilan kuvauksessa ja analyysissä Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotLaatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotSäämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 4 Eino Luoma-aho & Heikki Hakkola Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa RUUKKI 1976 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO
LisätiedotILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA
1 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 19.01.2012 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/mil11.pdf 2 Sisällysluettelo Esipuhe... 4 1.
Lisätiedot