Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
|
|
- Aki Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi Biomassa-aineiston keruu ja analysointi Risto Ojansuun johtamassa hankkeessa: Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset Väitöskirjan ohjaajana Annikki Mäkelä 2/13 Tutkimuskaavio 1. Kokeellinen osa 2. PipeQual-mallin parametrisointi ja testaus 25 v 3. Sovellukset 67 v 86 v Mallinnetut puut Koepuut Sahatavaran laatujakauma Kuusen rakenteen analysointi: kasvun jakautuminen latvassa runkoon, oksiin ja neulasiin 1) Biomassan jakautuminen runkoon, oksiin ja neulasiin; teorian testaus puun rakennesuhteista 2) Mallin testaus (Malli parametrisoitu ja testattu alustavasti: posteriesitys Wienissä Modeling Forest Production : "Stand and tree growth of Norway spruce: comparing applications of MOTTI and PipeQual") Nykytila
2 3/13 Julkaisusuunnitelma 1. Kokeellinen osa 2. PipeQual-mallin parametrisointi ja testaus 3. Sovellukset 25 v 67 v 86 v I Artikkeli: Trees - Structure and Function: Crown development in Norway Spruce (Picea abies [L.] Karst.) Julkaistu online -versiona internetissä , paperiversio piakkoin Mallinnetut puut Koepuut II Artikkeli (teoriatestaus): "Biomass allocation in Norway spruce (Picea abies [L.] Karst.) of different competitive status" III Artikkeli (mallin testaus): -runkomuoto -oksien koko ja määrä latvassa Artikkeli IV: Sahatavaran laatujakauma mitatuissa ja mallinnetuissa metsiköissä Artikkeli V: Perustamistiheyden ja harvennusten vaikutus sahatavaran laatujakaumaan Nykytila 4/13 Kuusen kasvu ja säännönmukaisuudet latvusprofiilissa Aktiivinen latva (5 metriä): neulas- ja oksatiheys vakaa oksapituus vakaa neulasmassan ja oksa-alan suhde säännönmukainen kumuloituvan oksapohjapinta-alan suhde rungon pohjapinta-alaan lineaarinen Maksimi neulastiheys Passivoituva latva (n metriä): oksia kuolee sydänpuuta muodostuu Kasvutila säätelee: karsiutumista oksapituutta neulastiheyttä Kasvun jakautuminen runkoon, oksiin ja neulasiin voidaan mallintaa, kun tunnetaan puun pituuskasvu, latvusrajan nousu ja neulasten jakautuminen latvan vaipalle.
3 5/13 Puun biomassaosuudet 67 -vuotias kuusikko Punkaharjulla Biomassa (kg) Biomassaosuudet % 95 % Neulaset 3 9 % Oksat % Runko Tilava Keskitiheä Tiheä 8 % Tilava Keskitiheä Tiheä Biomassan jakautuminen runkoon, oksiin ja neulasiin, kun puun kasvutila muuttuu. 6/13 Latvuksen ja rungon allometriaa Neulasmassa Latvan pituus Oksan pituus Rungon ppa latvusrajalla Allometriset suhteet: Rungon pohjapinta-ala latvusrajalla latvan neulasmassa tai latvan pituus Latvan pituus neulasmassa tai oksan pituus
4 7/13 Latvuksen ja rungon allometriaa Neulasmassa (kg) 5 Neulasmassa / Rungon pohjapinta-ala y =.495x R 2 = Rungon pohjapinta-ala latvusrajalla (cm 2 ) Latvuksen neulasmassan ja rungon pohjapinta-alan suhde latvusrajalla on lineaarinen ja puun iästä tai kasvutiheydestä riippumaton 8/13 Rungon pohjapinta-ala latvusrajalla = rcb rc = Latvan pituus / (Puun pituus -1.3m) B = Rungon pohjapinta-ala rinnankorkeudella Rungon pohjapinta-ala latvusrajalla (cm 2 ) 8 Latvuksen ja rungon allometriaa Rungon pohjapinta-ala latvusrajalla / rcb y =.947x R 2 = rcb Rungon pohjapinta-ala latvusrajalla on verrannollinen rinnankorkeusalaan ja latvan pituuteen, kun puun pituus ja rinnankorkeus on huomioitu. Tunnusten välinen suhde on riippumaton puun kasvutilasta.
5 9/13 Latvuksen allometriaa Neulasmassa (kg) 5 45 Jäännöshajonta y =.22x R 2 = Latvapituus (dm) -2 Neulasmassan ja latvan pituuden välinen allometrinen suhde on riippumaton metsikön iästä. Selittämättä jäänyt vaihtelu on puun kasvutilasta riippumaton. 1/13 Latvuksen allometriaa Oksapituus (cm) 3 Oksapituus / Latvapituus 3 25 y =.865x R2 = y =.6424x R2 = y = x R2 = Latvapituus (dm) Oksan keskipituus korreloi metsiköittäin lineaarisesti latvan pituuden kanssa. Tämä latvan muotoa kuvaava suhde on puun kasvutilasta riippumaton.
6 11/13 PipeQual -mallin testausta Metsikön pohjapinta-ala (cm 2 ) 6 5 % harv 1% harv 4 4% harv 3 2 malli 1 mitattu Metsikön ikä (v) PipeQual -mallin pilottiversio ja ensimmäinen testaus. Testikuusikko: harvennuskoe Nynäs3 Heinolassa, OMT (Koivuniemi J Elävän latvuksen alarajan korkeus ja puuston latvusrajapohjapinta-ala lehtomaisten kankaiden kuusikoissa. Metsänarvioimistieteen pro gradu -työ.) 12/13 PipeQual -mallin testausta PipeQual -mallin pilottiversio ja ensimmäinen testaus. (Posteriesitys Wienissä Modeling Forest Production : "Stand and tree growth of Norway spruce: comparing applications of MOTTI and PipeQual". Saija Mattila & Anu Kantola)
7 13/13 Mallin testaus (mänty, esimerkki)
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004
LisätiedotPURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin
LisätiedotPURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset
LisätiedotLaatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotPURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa
PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa 1 Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Pekka Saranpää Harri Mäkinen Tuula
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotPURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa
PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Pekka Saranpää Harri Mäkinen Tuula Jaakkola
LisätiedotSuomalaisen sahateollisuuden kilpailukyvyn
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Anu Kantola Puu pintaa syvemmältä: kuusen rungon rakennetta ennustavat simulaattorit osa tulevaisuuden tuotantoteknologiaa Oikeanlaista puuta jatkojalostukseen
LisätiedotMetsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014
Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,
LisätiedotHarvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella
Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella Annikki Mäkelä Ylä- ja alaharvennus ja poimintahakkuut - Määritelmiä Alaharvennus Poistetaan pienimpiä ja vioittuneita puita Kasvutilaa
LisätiedotKangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun
Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon
LisätiedotYmpäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin
Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola Harri Mäkinen Pekka Saranpää Nuorpuu- eli ydinpuu Kuusen nuorpuu < 10 lustoa Sydänpuu Pintapuu PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU
LisätiedotMetsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotPURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa
PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Annikki Mäkelä, HY Tausta Kilpailu kiristynyt - miten saada metsätalous kannattavammaksi perinteisillä
LisätiedotMänty sahapuuna tapaustutkimuksia
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan
LisätiedotMännyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003
Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa
LisätiedotTaimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotDynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö
Dynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö 13.-14.5.2013 Sisältö Henkilöhistoriaa Metsän kasvumallit miksi ja miten? Sovelluksia Biologia,
LisätiedotMännyn oksaisuuslaadun vaihtelu ja sen ennustaminen katkonnan yhteydessä. Jarkko Isotalo Tampereen yliopisto
Männyn oksaisuuslaadun vaihtelu ja sen ennustaminen katkonnan yhteydessä Jarkko Isotalo Tampereen yliopisto 9.6.2003 Laatuaineisto Laatuaineisto koostuu kuuden eri leimikon mäntyrungoista: 1) Ryösä (20
LisätiedotMotti-ohjelmisto: metsikön kehityksen simulointi
Motti-ohjelmisto: metsikön kehityksen simulointi Jari Hynynen MOTTI-Metsikkösimulaattori työkalu metsikön käsittelytapojen vertailuun Windows-pohjainen päätöksenteon tukijärjestelmä perustuu pitkäaikaiseen
LisätiedotIlmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
LisätiedotPuMe II -metsäopetusohjelmisto. Käyttöohje
PuMe II -metsäopetusohjelmisto Käyttöohje Sisältö 1 PUME II -METSÄOPETUSOHJELMISTO... 3 1.1 SISÄLTÖ JA KOHDERYHMÄT... 3 1.2 PUME II -PROJEKTI... 3 2 JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET JA ASENNUSOHJE... 4 2.1 JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...
LisätiedotPuun kasvu ja runkomuodon muutokset
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa
LisätiedotTaneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010. Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen
Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010 Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen Esityksen sisältö Taustaa Malleista Lähestymistapoja Suomessa Mallien käytettävyys
LisätiedotJättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.
Jättiläiskuusi Annukka Partanen RAINER Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Kuusi on lehtomaisen kankaan pääpuulaji Kuusi (Picea abies)
LisätiedotKehittyvä puun mallinnus ja laskenta
Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Metsätieteen päivät 2011 Jouko Laasasenaho emeritusprof. Historiallinen tausta Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin puun mittauksessa kuorelliseen kiintokuutiometrin käyttöön
LisätiedotLeimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo
Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotPuiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista
Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista MMT Ville Kankare Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilauksen huippuyksikkö 8.3.2016 1 Sisältö I. Biomassaositteet
LisätiedotViime vuosina rungon sisäisen laadun tutkimusedellytykset
Annikki Mäkelä Puun laadun kehittymisen ennustaminen elintoimintoihin perustuvilla malleilla Viime vuosina rungon sisäisen laadun tutkimusedellytykset ovat parantuneet ratkaisevasti mittaus- ja laskentatekniikan
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotTrestima Oy Puuston mittauksia
Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen
LisätiedotPuuntuotos ja kannattavuus
Puuntuotos ja kannattavuus Jari Hynynen 1), Anssi Ahtikoski 1), Kalle Eerikäinen 1), Eljas Heikkinen 2), Saija Huuskonen 1), Pentti Niemistö 1), Hannu Salminen 1) & Kristian Karlsson 1) 1) Metla 2) Suomen
LisätiedotKierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö
Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö Biotalouspäivät 21.9. 2017 Turku Prof Hannu Ilvesniemi Luke Kuva:Erkki Oksanen Maantutkimuksen pitkäaikaiset kokeet 17.9.2017 Hannu
LisätiedotYmpäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin. Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää. Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö
PURO-osahanke 1 Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö Tutkimuskysymykset Miten pitkäkestoiset
LisätiedotIlmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta
Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta MMT Sanna Härkönen Metsäasiantuntija sanna.harkonen@bitcomp.fi Sisältö SISÄLTÖ Metsän kasvun ennustaminen: tulevaisuuden haasteita
LisätiedotSuomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena
Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia empiirisistä tutkimuksista viideltä maantieteelliseltä alueelta SPWT-konsortion loppuseminaari
LisätiedotLEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo
LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo PKM-tutkimuspäivä nro 2. Lahti, 4.10.05 Leimikon myyntiarvon vaihtelu Tavoitteena oli selvittää leimikon myyntiarvon eli kantorahatulon muodostumista erilaisilla katkontaohjeilla
LisätiedotPaikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan
Biomassan estimointi laseraineiston, ilmakuvien ja maastomittausten perusteella Esitys Metsätieteen Päivän Taksaattorisessiossa 26.10.2011 Reija Haapanen, Sakari Tuominen ja Risto Viitala Paikkatietoa
LisätiedotVaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon
LisätiedotMARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:
MARV1-11 Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä Metsikkökoealojen puuston mittaukseen käytetty menetelmä, jossa puut etsitään laseraineistosta/ilmakuvilta ja mitataan
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotTilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto
Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa Tapio Nummi Tampereen yliopisto Runkokäyrän ennustaminen Jotta runko voitaisiin katkaista optimaalisesti pitäisi koko runko mitata etukäteen. Käytännössä
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 7.6.2005 Nimi: Henkilötunnus: Sain kutsun kokeeseen Hämeen amk:lta Jyväskylän amk:lta Kymenlaakson amk:lta Laurea amk:lta
LisätiedotMetsänkasvatuksen kannattavuus
Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotNeulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä
Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Mattila Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Saija.Mattila@metla.fi puh.010-211 2449 Tutkimuksen taustaa Puuston alkukehitys on heikosti tunnettu ja vaikeimmin ennustettavissa
LisätiedotKasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
LisätiedotRunkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu
Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina 12.10.2010 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tavaralajihinnoittelun
LisätiedotMitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei
Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei Matti Haapanen 1947 1 Jälkeläistestaus SV 1.0 Pluspuut 1997- SV 1.5 115 miljoonaa jalostettua tainta vuodessa Metsikkö 1. polven sv 1.5 polven sv Kuusi Mänty
LisätiedotLaatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus
Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus Riikka Piispanen Luonnonvarakeskus Erirakenteiskasvatus männiköissä näin se voi toimia (Sauli Valkonen ja Riikka Piispanen) Erirakenteis-
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotEtsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:
Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat
LisätiedotKehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet
LisätiedotMOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa
MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotLauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset
Lauri Korhonen Kärkihankkeen latvusmittaukset Latvuspeittävyys ( canopy cover ) Väljästi määriteltynä: prosenttiosuus jonka latvusto peittää maanpinnasta Tarkasti määritettynä*: se osuus määräalasta, jonka
LisätiedotTrestima Oy Puuston mittauksia
Koostanut Essi Rasimus ja Elina Viro Opettajalle Trestima Oy Puuston mittauksia Kohderyhmä: 9-luokka Esitiedot: ympyrä, ympyrän piiri, halkaisija ja pinta-ala, lieriön tilavuus, yhdenmuotoisuus, yksikkömuunnokset
LisätiedotPuusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT
Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,
LisätiedotHarvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet
Puunkäytön kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat Tutkimusohjelman loppuseminaari 13.11.2008, Lahti, Sibeliustalo Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Tapio Wall: - Harvennusmännyn
LisätiedotKUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI
KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»
LisätiedotARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 25.1.2010 2 Ennakkotiedon
LisätiedotARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 11.2.2010 2 Ennakkotiedon
LisätiedotPuukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement
LisätiedotMETSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta
METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta PURO-ohjausryhmäkokous 24.11.2004 Vantaa sami.pastila@helsinki.fi
LisätiedotLaskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta
Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotPystypuusta lattialankuksi
Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.
LisätiedotAlueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta
Raportti 17.02.2017 Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta Aineiston kuvaus Aineiston nimi Kivennäismaan metsien hiilitase Yhteyshenkilö Anu Akujärvi Organisaatio
LisätiedotYhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
Lisätiedot"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.
MARV1, 2009 KE-ip Metsikkökoeala - harjoittelu muistokoivikossa "Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, 25 + 5 min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa
LisätiedotMetsänmittausohjeita
Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotHavupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.
Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää
LisätiedotKuvioluettelo. tilavuus m3/ha. m3/kuvio. Rauduskoivu 25 107 124 117 15 16 1090 17 8,8. Hakkuutapa ja lisätiedot Kiireellisyys Korjuuaika kantorahatulo
Kuio Kasupaikka ja kehitysluokka 1 0,9 Lehtomainen kangas Nuori kasatusmetsikkö Kuioluettelo / 11.11.2013 Siu 19/1 a, / a, / läpimitta, cm pituus, m runkoluku, kpl/ m2/ // Yhteensä 25 107 124 117 15 16
LisätiedotPURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos
PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos Tausta» Kilpailu kiristynyt - miten saada metsätalous kannattavammaksi
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen kuusikon uudistumisesta riittääkö siemensato? Taimitarhapäivät Jyväskylä Markku Nygren
Eri-ikäisrakenteisen kuusikon uudistumisesta riittääkö siemensato? Taimitarhapäivät Jyväskylä 24.1.2014 Markku Nygren Taustaa: - Uusi metsälaki ja asetus: - Luontaisen uudistamisen hakkuut: riittävästi
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotSuometsien kasvatuksen kannattavuus
Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla
Lisätiedot