Ilmaston syklisen vaihtelun vaikutus Pohjolassa

Transkriptio

1 Ilmaston syklisen vaihtelun vaikutus Pohjolassa Puulustotutkimus historiantutkimuksessa Voitto Valio Viinanen 1

2 Puulustotutkimuksesta vuodentarkkaa ilmastotietoa Dendrokronologia eli puulustotutkimus antaa vuodentarkkaa ilmastotietoa. Menetelmä on vielä kovin uutta historiantutkimuksessa maailmalla Timonen Puulustojen ristiinajoitus Metsänrajamännyn kasvu vaihtelee rytmikkäästi Inarin Kyynelniemessä. Käyrän noin satavuotisten jaksojen maksimit ovat sattuneet vuosille 1660, 1760, 1860 ja M. Timonen Näytepuu Inarin Kyynelniemestä Kasvujaksojen syistä ja aiheuttajasta voi sanoa tarkemmin mittaamalla ja analysoimalla alueelta laajemman aineiston. Mutta joka tapauksessa oheinen vuosilustosarja antaa hyvän korrelaation esimerkiksi vuosittaiseen Inarin lapinkylän verollisten lukumäärään. MT & VVV 2

3 Kauransiementä Kanadasta Nils Snellman Talvisodan ihme Kauranviljelyä Inarijärven pohj.pääsä espanjantauti; maailmassa 21 milj. kuollutta, Suomessa ensimmäinen suomalainen uudisasukas saapuu Inariin. Lustokalenterista selityksiä historiallisille tapahtumille Uudistalonpoikainen asutus vakiintuu Kittilässä ja Sodankylässä Kaarle IX:n unelmat Kuolan ja Vienan valtaamisesta hyytyvät luku: maailman valloituksen vuosisata 1478 Moskovan tsaari Iivana III valtaa Novgorodin. Surmatöihin johtaneita eturistiriitoja norjalaisten ja karjalaisten kesken Kuolassa ja Ruijassa Kylmän ilmastojakson seurauksena 1600-luvulla saamelaisilla turkistalous vaihtuu haukitalouteen Nanguniemen hopea-aarre kätketään. Marja Helander, Siida. Muiden hopeakorujen kätkemisajat Pohjois-Suomessa. Metlan 1911-vuotinen lustosarja Ristiretkien aikaa Viikinkien aikaa ja peuranpyynnistä siirrytään poronhoitoon 3

4 Rajailmasto-vaiheiden sääilmiöitä ja seurauksia Lämpimien ja kylmien ilmastojaksojen välisille ilmastovaiheille vaikuttaa olevan tyypillistä vaihtelevat ja epävakaat ilmasto-olot. Toisaalta metsänrajalla puiden kasvuun vaikuttavat lämpöolot ovat tuolloin keskimääräisiä. Rajailmastovaiheessa näyttää olevan tavanomaista esimerkiksi pahat tulvakeväät, sateiset kesät, varhaiset syyshallat ja pahat, pohjoisessa paksulumiset talvet. Tämän tyyppiset sääilmiöt syntyvät usein kylmän ilmastojakson lämpenemisvaiheessa, mutta ilmiöt ovat tavallisia myös lämpimän ilmastojakson vaihtuessa kylmään. Vuosina Pohjanmaalla oli katovuosia. Kesällä 1641 siellä aiheuttivat kadon lähes taukoamattomat sateet ja sen päälle varhain tulleet syyshallat, mikä toistui seuraavina kesinä. Tulvat veivät paikoin viljelysmaita mennessään. Nälänhätää pahensi vielä se, että kalastuskaan ei tuottanut saalista tavanmukaisesti. Lohta tuli huonosti eikä hauenpyyntikään onnistunut. Kemijoen kylissä uudisasutus jälleen autioitui luvulla muun muassa Kemin rahvas oli joutunut katojen vuoksi suureen ahdinkoon. Kemiläisillä ei ollut vuoden 1675 lopulla enää karjaa eikä muuta omaisuutta, pellot olivat kylvämättä, talot autioina, ja suuri osa pitäjäläisiä oli väistynyt muille seuduille. Lapin metsänrajamännyn vuosilustoihin tallentuneet puunkasvutekijät antavat siis hyvän vastaavuuden muun muassa laajasti Itämeren piirissä historiassa tunnetuista kato- ja tautivuosista sekä yleensä vuodentulosta. Esimerkiksi Laatokan Kurkijoella kevätviljat paleltuivat 1627 (T. Immonen 1958). Vuodet olivat katovuosia. Siitä seurauksina tulivat sairaudet ja kuolemat. Hallavuodet veivät sekä kevät että syysviljan. V vaivasi vedenpaljous ja seuraavana kesänä tavaton kuivuus ja kuumuus. Katovuodet tunnetaan suurina kuolonvuosina, jolloin Turun hiippakunnassa E. Jutikkalan (2003) mukaan menehtyi yli ihmistä. 4

5 Kun kylmä ja nälkä yllättivät Suurina kuolonvuosina tunnettuna aikana Ruotsin valtakunnassa koettiin siis ennen näkemättömät kuolon tuhot. Kamalaa jälkeä niittänyt kylmä ja epävakainen ilmastojakso oli lyhytkestoinen. Mutta sen tuhoisa vaikutus piili jälleen yllättävyydessä ja myös ankaruudessa, nimittäin siinä, että lyhyen, lämpimän ilmastovaiheen jälkeen alkanut kylmyys saavutti nopeasti vuodessa, parissa maksiminsa. Pahimmat vitsaukset tapahtuivat aina, kun normaali tai lämmin säätyyppi vaihtui kerrasta vaikkapa kahden neljän vuoden kylmään jaksoon, mikä tavallisesti pääsi yllättämään siihen varautumattoman esivallan ja väestön kuten esimerkiksi vuosina ja ; ja ; Epävakaissa ilmasto-oloissa kauppa joutui usein vaikeuksiin. Esimerkiksi keväällä 1677 paha jäidenlähdön tulva vahingoitti Torniossa taloja ja ranta-aittoja. Kaupungin talous huononi, kun 1670-luvulla merellä sattui laivoille useita haaksirikkoja. Vastaavasti Ruotsin valtakunnan eteläosista Pohjanmaalle hätäapuun lähetetyt viljalaivat usein haaksirikkoutuivat ankarissa syysmyrskyissä. Hätä paheni edelleen, kun siemenviljalastejakin jäi meren saaliiksi. Talvi 1709 oli ankara, niin että koko Itämeren tiedetään olleen jäässä. Pohjanmaalla syötiin vehkaa ja parkkia, ja kansaa kuoli paljon. Kaiken tämän hädän ja kurjuuden päälle tuli vielä lisävitsauksena sateisena syksynä 1710 monin paikoin ruttotauti. Nälänhätä ja kulkutaudit olivat erityisen tuhoisia kaupunkiyhteisöissä. Esimerkiksi Helsingissä 1710 kuoli ruttoon neljässä kuukaudessa 2/3-osaa asujista eli yhteensä 1185 henkeä. Kun pahimpina katovuosina talonpoikaiskylissä ja kaupungeissa sorruttiin kurjuuteen ja kuolon omiksi, niin samana aikana esimerkiksi Inarissa ja muualla Kemin Lapissa saamelaiset maksoivat liki täydet verot kruunulle. Avain tähän oli lapinkylien kyky joustaviin elinkeinorakenteisiin ja tarpeellisiin muuttoihin esimerkiksi Jäämeren äärelle. 5

6 Voisivatko ilmaston aiheuttamat katastrofit yllättää nykyaikana? Tappava infulenssavirus eli espanjantauti riehui rajailmastovaiheessa Nyt pelätään tappavan lintuinfulessaviruksen muuntumista pandemiaksi. Suomi sijaitsee pohjoisessa, missä leipäviljan tuotannossa eletään noin ½ asteen keskilämmön ja 1 3 viikon kylvön ja sadonkorjuun marginaaleissa. Esimerkiksi kuluvana kesänä 2008 elo- ja syyskuun vaihteessa kovien sateiden välissä Pohjois-Savossa esiintyi ankaraa hallaa ja pakkasta kolmena perättäisenä yönä. Ilmaston syklinen vaihtelu lämpiminä ja kylminä jaksoina on tunnettu tosiasia koko jääkauden jälkeiseltä ajalta. Tältä pohjalta katsoen ja 1970-lukujen kylmien jaksojen jälkeen metsänkasvua ja kaikin tavoin luontoa elvyttänyt suhteellisen lyhyt (tänä kesänä päättynyt?) lämmin kausi tullee kääntymään kylmenevään ilmastovaiheeseen. Eräitä kylmän ja sateisen sään aiheuttamia ilmiöitä tältä kesältä Ylä-Lapissa Ivalossa on ollut ainoastaan kahdesta neljään aurinkoista päivää. Samoin 20 asteen lämpötiloja oli vain heinäkuun alussa neljänä päivänä. Metsämarja- ja sienisato on yleisesti niukka. Sienet ovat talvea vasten poroille tärkeää ravintoa. Metsäkanalintuja on kohdannut lähes totaalinen kato. Järvikalastuksen tuotto on ollut tavallista heikompaa. Ruijassa ja Utsjoen pohjoisosissa on kolmas perättäinen kylmä kesä. Hallamittarin toukat syövät tunturikoivikoita paljaaksi ja puut kuolevat. Menetetään polttopuuta ja porolaidunta. 6

7 Voitto Valio Viinanen Inarin rajahistoria I/2002; II/2006 Inarin, Kittilän ja Sodankylän kunnat Kustantaja: Pohjois- Suomen Historiallinen Yhdistys. Kirjatilaukset: Oulun yliopisto, Historian laitos, PL 1000, FI Oulun yliopisto. Fax: Rahoitusta ja toimintatukea Lapin rajahistoriatutkimukseen Esitelmiä Internetissä: Hakusanoilla Lapin rajahistoria ja Voitto Viinanen ; Inarin, Kittilän ja Sodankylän sivuilla. Tutkimusyhteistyötä: Metla Rovaniemen ja Kolarin tutkimusyksiköt 7