PUUN MUISTI. Professori Kari Mielikäinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUUN MUISTI. Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999"

Transkriptio

1 Professori Kari Mielikäinen PUUN MUISTI Puu muistaa Puun ja ihmisen kasvu ja muisti ovat erilaisia. Ihmisen kasvu kestää elämän ensimmäiset vuotta. Ihmisen muisti on erehtyväinen. Ruumiiseen ei jää kuoleman jälkeen merkkiäkään elämän aikana opituista ja muistetuista asioista. Puu kasvaa elämänsä loppuun asti ja tallettaa kaikki ympäristömuutosten vaikutukset sisäänsä vuosirenkaina. Soihin ja järvien pohjamutiin uponneissa subfossiilipuissa ympäristöoppi säilyy lukemiskelpoisena tuhansia vuosia, kivettyneissä puissa paljon kauemminkin. Vuosilustotieteessä eli dendrokronologiassa ympäristövaikutuksia mitataan vuosirenkaiden (=vuosilustojen) leveyksistä tai puuaineen tiheydestä. Sääoloiltaan poikkeukselliset kesät näkyvät lähes kaikissa puissa melko laajoilla alueilla. Tietoa käytetään hyväksi kuolleiden puiden (hirsirakennukset) kasvuajankohdan ajoittamisessa, mikäli käytettävissä on vertailusarja eli lustokalenteri. Vuodentarkka ajoitus on pitkien lustokalentereiden koostamisen edellytys. Metsässä seisovien elävien ja kuolleiden puiden, hirsirakennusten ja subfossiilipuiden avulla on rakennettu noin 7000 vuoden mittainen, aukoton vuodentarkka kalenteri Lapin männyille. Kaukana nykyisen puurajan pohjoispuolelta Lapin järvistä löytyvät tukkirungot ovat todiste siitä, että ilmasto oli vuosituhansia sitten nykyistä huomattavasti lämpimämpi. Niistä näkyy myös se, että puut kärsivät vuosituhansia sitten samanlaisista sienitaudeista kuin nykyisinkin. Myös peuranmetsästäjät ovat jättäneet alkeellisten kirveidensä jälkiä kauan sitten kaatamiensa puiden runkoihin. Sää säätää Kasvukauden lämpötila rajoittaa puiden kasvua pohjoisessa, etelämpänä kasvu vaihtelee sateiden tahtiin. Kasvun ja sääolosuhteiden välinen riippuvuus on mahdollista mallittaa yli sata vuotta kerättyjen säähavaintojen ja kasvumittausten perusteella. Laadituilla malleilla voidaan tämän jälkeen lukea menneitä säitä ennen lämpömittarin keksimistä muodostuneista muinaisista vuosilustoista tai päinvastoin ennustaa kasvua mahdollisesti muuttuvassa ilmastossa. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että alkukesän sateisuudella on aiemmin luultua selvempi vaikutus Etelä-Suomen kuusten kasvuun. Niistä käy ilmi myös se, että kuuset muistavat useina aiempinakin kesinä kärsimänsä kuivuuden. Kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina huomiota herättänyt kuusten neulaskato, kasvun aleneminen ja puiden äkkikuolemat sopivat hyvin yhteen säätilastojen kanssa. Vuodesta 1985 vuoteen 1993 touko-kesäkuun sademäärät ovat Etelä-Suomessa puolittuneet. Samaan kahdeksan vuoden jaksoon sopii myös kaksi vuosisadan kylmimpiin kuuluvaa (1985 ja 1987) sekä kolme vuosisadan lämpimintä (1989, 1990, 1992) talvea. Heinä-elokuun lämpötilan ja seuraavan kesän kasvun välillä vallitsee Etelä-Suomessa voimakas negatiivinen riippuvuus. Lämmintä loppukesää seuraa näin ollen heikko kuusen kasvuvuosi. Muutamia vuosikymmeniä jatkunut siemensatojen seuranta osoittaa syyksi runsaan kukkimisen, joka vie huomattavan osan puiden kasvuvoimasta. Vuosilustoista voidaan näin ollen arvioida kuusen siemensatoa takautuvasti ajalta, jolloin käpymittauksia ei vielä tehty. Myös Etelä- ja Keski-Euroopassa puiden kasvun vaihtelu seuraa sade- ja kuivakausia. Merkittävimmät puiden kasvussa näkyvät kuivuudet ovat koetellet metsiä 1920-luvun alussa, 1940-luvun lopussa sekä 1970-luvun puolivälissä. Näistä viimeisin kasvulama yhdistyneenä neulasten varisemiseen laukaisi käyntiin Euroopan laajuisen saastekeskustelun. Myöhemmät kasvutarkastelut osoittivat ennusteet Euroopan metsien nopeasta tuhoutumisesta liian synkiksi. 1

2 Euroopan kohoava kasvutrendi Syksyllä 1996 valmistunut laaja tutkimus osoittaa Keski-Euroopan puiden kasvun kiihtyneen koko kuluvan vuosisadan tavalla, jota ei voida selittää metsien hoidolla tai puuston muuttuneella rakenteella. Suomessa, Norjassa, Keski- ja Pohjois-Ruotsissa sekä Venäjän Karjalassa metsänhoidolta rauhassa kasvaneiden puiden kasvu ei ole muuttunut. Suomen metsien kokonaiskasvun lisäys noin 40 prosentilla 1950-luvulta lähtien aiheutuu näin ollen metsänhoidosta ja puuston ikärakenteen muutoksista. Trendin puuttuminen pohjoisessa viittaa siihen, että syynä kasvun lisääntymiseen on maataloudesta ja liikenteestä peräisin oleva typpi. Keski-Euroopassa kg/ha vuotuinen typpilaskeuma vastaa annosta, jota käytetään pyrittäessä lisäämään puuston kasvua käytännön metsänlannoituksessa. Uutinen Keski-Euroopan metsien kasvun lisääntymisestä ei ole pelkästään iloinen. Huolestusta herättää epävarmuus trendin jatkumisesta. Jossakin vaiheessa ylimääräinen typpi saattaa aiheuttaa ongelmia puiden ravinnetasapainossa. Vielä vakavampi on pohjavesien pilaantumisriski nitraatin huuhtoutuessa. Myös kasvun alenemista ja metsäkuolemia löytyy rajoitetuilla alueilla suurten päästölähteiden ympäristössä Kuolan niemimaalla sekä Keski-Euroopan vuoristoissa. Suurimmillaan täydellinen tuho ulottuu Kuolassa 5-7 kilometrin etäisyydelle nikkelisulatoista. Neulaskatoa ja kasvun selvää alenemista on havaittavissa kilometrin etäisyydellä sulatoista. Huomattavana osasyynä Keski-Euroopan vuoristojen äkillisiin metsätuhoihin ovat säiden rajut vaihtelut yhdistettynä kuusen pitkään jatkuneeseen, laajamittaiseen istuttamiseen luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle. Puut erottavat yön ja päivän Puiden ympärysmittaa tunnin välein rekisteröivät kasvupannat paljastavat puiden paksuuden vaihtelevan kasvukauden ja jopa yhden vuorokauden aikana molempiin suuntiin. Jatkuvasti kertyvän kasvun ohella puut kutistuvat aurinkoisina päivinä turvotakseen taas yöllä suhteellisen kosteuden kohotessa. Kuivakausia seuraavat sateet näkyvät kasvussa äkillisenä hyppäyksenä ylöspäin. Pitkät kylmät jaksot saavat kasvun pysähtymään. Maan eri osissa kasvaviin männiköihin ja kuusikoihin vuonna 1997 sijoitetut automaattiset kasvupannat rekisteröivät kasvukauden alkamisen, kasvun muodostumisen ja myös syksyn tulon. Tavoitteena on rakentaa seurantaverkosto, jonka perusteella on mahdollista selvittää Suomen metsien kasvu joka syksy kasvukauden päätyttyä. Myös kasvukauden edistyminen aiempiin vuosiin verrattuna on mahdollista havaita jo kesän kuluessa. Kasvupannat on valjastettu palvelemaan myös kasvihuoneilmiön mahdollisen voimistumisen tutkimista. Professori Olli Heikinheimon jo 1920-luvulla perustamissa männyn ja kuusen alkuperäkokeissa eri puolilta Eurooppaa tuotuja mänty- ja kuusialkuperiä istutettiin maan eri osiin Tammisaaresta Rovaniemelle. Lapin puiden kasvurytmi 4-5 astetta lämpimämmässä Etelä-Suomessa tuottaa nyt arvokasta tietoa puiden lämmönsietokyvystä. Eri alkuperien kasvujen vertailu yhdessä ja samassa paikassa puolestaan lisää tietoamme puurotujen siirtomahdollisuuksista ilmaston mahdollisesti muuttuessa. Kasvupantamittaukset ja kasvukauden jälkeen kairattavat näytteet mahdollistavat puun yksittäisten solukerrosten (40-60 kerrosta vuodessa) muodostumisen ajankohdan karkean määrityksen. Solujen koon ja muodon mallitus samanaikaisesti rekisteröityjen säähavaintojen perusteella avaa tutkijoille oven muinaisten kesäsäiden arvioimiseen, jos ei päivän, niin ehkä viikon tarkkuudella. Puun kasvu on parhaita ympäristön tilan mittareita. Sen huomattavana etuna on tiedon automaattinen tallentuminen puun vuosirenkaisiin ja siellä oleviin yksittäisiin soluihin. Suurimmat ongelmat ovat tiedon lukeminen ja sen oikea tulkinta. 2

3 Mauri Timonen: Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Puut kasvattavat joka vuosi uuden kartion muotoisen vaipan vanhan rungon ympärille. Kartion poikkileikkausta kutsutaan vuosirenkaaksi ja vuosirenkaan leveyttä vuosilustoksi (Kuva 1). Lapin metsänrajamännyn kasvu riippuu voimakkaasti kesä- ja heinäkuun lämpöolosuhteista. Kylmänä kesänä vuosilusto jää normaalia kapeammaksi ja lämpimänä kesänä se kasvaa normaalia leveämmäksi. Tätä ilmastosta aiheutuvaa ns. kasvun minitekijäominaisuutta voidaan käyttää hyväksi muinaisen ilmaston kesänaikaisten lämpötilojen mallittamisessa. Ilmaisu voimakas riippuvuus merkitsee vuosilustoindeksin ja Sodankylän kuukausilämpötilojen välillä 0.8 suuruista korrelaatiota 20 vuoden liukuvassa aikaikkunoissa laskettuna (kuva 2). Riippuvuus ei ole kuitenkaan aina ollut yhtä kiinteä: esimerkiksi luvun vaihteessa sekä ja 1970-luvuilla korrelaatiot olivat jopa negatiivisia seitsemän vuoden aikaikkunoissa tarkasteltuna. Vuosilustoista voidaan mitata leveyden lisäksi monia muitakin ilmaston vaihteluita kuvaavia tunnuksia kuten solurakenteiden ominaisuuksia ja puuaineksen tiheyttä. Puuaineksen maksimitiheys korreloi leveyttäkin voimakkaammin elo ja syyskuun lämpötilojen kanssa. Puuaineksen tiheys korreloi edellisen lisäksi tilastollisesti merkittävästi myös sekä kevät- että syyskauden lämpimyyden kanssa. Näin ollen puulustoista on luettavissa puolivuotiskauden (huhtikuun alku lokakuun loppu) ilmastotiedot. Eikä tässä kaikki: vuosilustoihin tallettuu myös tietoa talvikauden olosuhteista. Edeltävän talven ankaruus ja sen myötä syntynyt routakerroksen paksuus vaikuttavat nimittäin metsänrajamännyn kasvukauden pituuteen ja sen myötä lustojen paksuuskasvuun. Mekanismi toimii seuraavasti. Puun kasvukausi voi käynnistyä vasta silloin, kun maan lämpötila ylittää +5 astetta. Jos talvella kehittyneen roudan poistuminen maasta viivästyy esimerkiksi vähäsateisen ja viileän kevään vuoksi, on seurauksena kasvukauden alun viivästyminen. Koska männyn kasvu alkamishetkestä riippumatta loppuu suunnilleen aina samaan aikaan, heinäkuun puolessa välissä, merkitsee viivästynyt kasvukauden alku normaalia kapeamman luston muodostumista. Tietenkin, jos kesä- ja heinäkuu ovat normaalia lämpimämmät, ero kompensoituu. Puulustot ovat yksi ilmastoa likimääräisesti kuvaava proksitiedon laji. Jos käytettävissä on muitakin prokseja, päästään niitä keskenään yhdistelemällä lähemmäksi todellisuutta. 1

4 Kuva 1. Puun kasvun liittyviä käsitteitä. 2

5 lämpötila Sodankylä: heinäkuun lämpötilan vaikutus metsänrajamännyn kasvuun 1.0 RBAR 20 v RBAR 7 v T7, Sodankylä Indeksi, metsänraja Kuva 2. Metsänrajamännyn vuosilustoihin tallentunut ilmastosignaali näkyy vuosilustoindeksin ja heinäkuun keskilämpötilan samansuuntaisina vaihteluina sekä minimien ja maksimien sattumisena samoille vuosille. Ylimmän kuvan murtoviiva osoittaa sarjojen välillä vallitsevan jopa suuruisen korrelaation, mitä on pidettävä hyvänä vastaavuutena luonnonmittareista (prokseista) puhuttaessa. Vastaavuus on kuitenkin pudonnut 0.3:n tasolle 1980-luvulla. Syynä on kesien samanlaisuudesta aiheutuva lämpötilavaihtelun pienentyminen, jolloin muiden säätekijöiden vaikutus alkaa näkyä kasvussa. 3

6 Helama, S. & Timonen, M Meteorologisia aikasarjoja puiden vuosilustoista. Ilmastokatsaus. Joulukuu s.5-6. Ilmatieteen laitos. METEOROLOGISIA AIKASARJOJA PUIDEN VUOSILUSTOISTA Klimatologisissa tutkimuksissa käytettävät ilmastoaineistot voidaan jakaa karkeasti kahteen eri kategoriaan: (1) varsinaiset suorat meteorologiset havaintosarjat, ja, (2) ilmaston vaihteluita indikoivat proksi-lähteet. Modernit meteorologiset havaintosarjat kattavat usein viimeiset sata vuotta, meillä Suomessa maksimissaan vajaat kaksisataa vuotta (Tuomenvirta 2004). Proksi-dataa käyttäen voidaan meteorologisia mittasarjoja pidentää huomattavasti ajassa taaksepäin, lisäksi niiden avulla on mahdollista parantaa ilmastosarjojen alueellista kattavuutta. Proksiaineistot ovat tyypillisimmillään luonnontieteisiin perustuvia rekordeja, esim. puiden vuosilustoja, mannerjäätiköitten kairauksista saatavia mittasarjoja, vuoristojäätiköitten tai kasvillisuusvyöhykkeitten liikkeisiin perustuvia tietoja, meri- tai järvisedimenttien lustoja tai sedimenteistä laskettavia mikrofossiiliprofiileja. Puiden vuosilustot ovat paljon käytetty ilmastoproksi kansainvälisessä tieteenalan kirjallisuudessa. Tämä johtunee yksinkertaisesti useista eduista moniin muihin luonnontieteellisiin ilmaston vaihtelua indikoiviin lähteisiin verrattuna. Niiden kerääminen ja mittaaminen ei vaadi erityisen kalliita laitteistoja, lisäksi puiden vuosilustot muodostavat vuodentarkkoja aikasarjoja mikä mahdollistaa niiden kalibroimisen suoraan meteorologisiin havaintosarjoihin nähden. Puiden vuosilustojen antaman informaation vuodentarkkuus takaa myös sen, että mahdollisesti niiden perusteella johdetut ilmastorekonstruktiot antavat yhtä tarkkaa tietoa menneistä ilmastovaihteluista. Tieteenala, joka tutkii puiden vuosilustoja niissä havaittavan vuosi-vuodelta tapahtuvan vaihtelun perusteella, on nimeltään dendrokronologia. Useimmiten puiden vuosilustoista mitataan niiden paksuus (leveys), joka kuvastaa puun rungon vuotuisen paksuuskasvun määrää. Suomen puulajeista on tutkittu eniten männyn (Pinus sylvestris L.) vuosilustoja. Vanhimmista männyistä on Pohjois-Suomessa mitattu jopa vuosilustoa; näin vanhat yksilöt ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Kukin yhdestä puusta mitattu vuosilustosarja koostuu puun iän mukaisesta määrästä perättäisiä lustonleveyttä kuvaavia mittaustuloksia. Tämä tarkoittaa, että yksittäisistä puista mitatut puulustosarjat ovat meillä yleensä noin vuotta pitkiä. Tätä huomattavasti pitempiä vuosilustokronologioita voidaan kuitenkin rakentaa käyttämällä subfossiilisten puitten vuosilustoja. Subfossiilisista puunrungoista peräisin olevia puulustosarjoja voidaan ajoittaa ja liittää yhdeksi samaksi puulustokronologiaksi nk. dendrokronologiseen ristiinajoitukseen perustuen. Muihin puulajeihimme verrattuna juuri männyn säilyvyys on paras esim. järvisedimenttien tai soiden hapettomiin olosuhteisiin hautautuneena. Tämän lisäksi voidaan vanhaa puulustomateriaalia saada vanhojen rakennusten puurakenteista. Tässä kirjoituksessa tullaan paneutumaan nimenomaan männyn vuosilustojen mahdollisuuksiin suomalaisessa ilmastotutkimuksessa. Tuloksia esitellään erikseen Pohjois- ja Etelä-Suomen osalta. Lisäksi tullaan esittelemään joitain jo julkaistuja puiden vuosilustoihin perustuvien ilmastotutkimusten tuloksia. 4

7 Puiden vuosilustojen ja ilmaston välinen suhde Puiden vuosilustoihin pohjautuvalla tutkimuksella on Suomessa varsin pitkät perinteet, eritoten metsätieteissä, ja jo aivan varhaisimmista tutkimuksista lähtien oli keskeisenä osana tarkastelua selvittää eri ilmastotekijöitten vaikutus puunkasvuun. Varsinkin Mikolan (1950) tutkimus oli maatamme ajatellen erittäin kattava, ja loi tukevan pohjan ymmärryksellemme Suomen pääpuulajien ilmastoriippuvasta kasvunvaihtelusta, nimenomaan vuosilustoihin perustuen. Tämän jälkeen mm. Henttonen (1984) tarkasteli ilmastotekijöitten vaikutusta Etelä-Suomen havupuiden kasvuun, ja Lindholm (1996) tutki pohjoisen metsänraja-alueen männyn kasvun riippuvuutta ilmastosta. Kaikki kolme viimeksi mainittua tutkimusta perustuivat alueellisesti kattaviin puulustoverkostoihin joiden avulla ilmaston vaikutuksen merkitystä voitiin erittäin tarkasti arvioida. Yleisesti puiden vuotuiseen kasvunvaihteluun vaikuttaa yhtäaikaisesti monia eri ilmastotekijöitä. Vaikka yleensä juuri kasvukauden aikaisilla olosuhteilla on suurin merkitys puiden kasvuun, saattaa myös edellisen talven aikaisten ilmasto-olojen merkitys näkyä seuraavan kesän vuosilustossa. Mitä ankarampi on kasvualueen ilmasto, sitä pienempi yleensä on kasvuun vaikuttavien ilmastotekijöitten lukumäärä, mutta sitä merkittävämpi on näiden yksittäisvaikutus. Toisaalta, mitä lauhkeampi kasvualueen ilmasto on, sitä lukuisampien tekijöiden voidaan havaita vaikuttavan vuosilustojen kasvuun, ja sitä vähäisempi yksittäisten tekijöiden merkitys on. Edellä kuvatut lainalaisuudet näkyvät puun kasvussa myös meillä Suomessa. Pohjoisella metsänraja-alueella männyn vuosilustoilla on erittäin voimakas positiivinen korrelaatio heinäkuun keskilämpötilojen kanssa (Kuva 1). Etelää kohti lämpimien kesien merkitys kasvulle heikkenee ja varsinkin kasvukauden sademäärien merkitys kasvaa yhä merkittävämpänä positiivisena tekijänä (Kuva 2). Tämän lisäksi voidaan usein havaita talven aikaisen NAO-indeksin ja puiden vuosilustojen tilastollisesti merkittävä korrelaatio, niin etelässä kuin pohjoisessakin (Kuva 3). Meteorologia aikasarjoja puiden vuosilustoista Alueilla, joilla puiden vuosilustojen ja jonkin ilmastotekijän välinen riippuvuus on tarpeeksi vahva tarkasteluajankohdasta riippumatta, voidaan kyseisen ilmastotekijän vuosi vuodelta tapahtunutta vaihtelua rekonstruoida eli ennallistaa. Tämän tapahtuessa puiden vuosilustojen avulla voidaan rekonstruktiota jatkaa ajassa taaksepäin riippuen vuosilustokronologian pituudesta. Suomessa on puiden vuosilustojen avulla rekonstruoitu heinäkuun keskilämpötiloja Lapin alueelle (Lindholm 1996; Helama ym. 2002) sekä touko-kesäkuun sademäärien vaihteluita Kaakkois-Suomen alueelle (Helama & Lindholm 2003). Puulustokronologia muunnetaan ilmaston vaihtelua kuvaavaksi rekonstruktioksi yksinkertaisimmillaan esimerkiksi lineaarisen regression avulla. Tällöin johdetaan nk. siirtofunktio, jonka avulla saadaan kustakin vuotuisesta lustonleveydestä laskettua sitä vastaava ennallistettu sademäärää kuvaava lukema. Koska vuosilustokronologiat ovat voimakkaasti autokorreloituneita, kuuluu siirtofunktioon itse rekonstruoitavan vuoden puulustomuuttujan lisäksi myöskin edellisen tai tulevan vuoden vastaava muuttaja. Täten saattaa siirtofunktiossa olla 5

8 ilmastovaihtelua selittävinä tekijöinä yleensä yhdestä kolmeen, joskus useampiakin muuttujia. Vuosilustojen leveyksiin perustuvat rekonstruktiot selittävät usein noin % meteorologisissa sarjoissa havaitusta ilmaston kokonaisvaihtelusta. Rekonstruktion tarkkuutta on aina mahdollista parantaa keräämällä ja ristiinajoittamalla lisää vanhoista puista mitattuja lustosarjoja kronologiaan. Myös kronologian pidentäminen on samalla tavoin mahdollista. Tällä hetkellä on pohjoiselta metsänraja-alueelta kerätty vuosilustokronologia yli 7.5 tuhatta vuotta pitkä katkeamaton vuodentarkka ilmastotallenne (Eronen ym. 2002; Helama ym. 2002; Helama ym. 2004). Etelä-Suomen pisimmät vuosilustokronologiat ovat nekin kirjoitushetkellä yli tuhat vuotta pitkiä. Näille alueille johdetut kesälämpötila- ja sademäärärekonstruktiot ovat vastaavasti yhtä pitkiä. Kirjallisuus Eronen, M., Zetterberg, P., Briffa, K. R., Lindholm, M., Meriläinen, J. & Timonen, M. 2002: The supra-long Scots pine tree-ring record for Finnish Lapland: Part 1, chronology construction and initial references. The Holocene 12: Helama, S., Lindholm, M., Timonen, M., Meriläinen, J. & Eronen, M. 2002: The supra-long Scots pine tree-ring record for Finnish Lapland: Part 2, interannual to centennial variability in summer temperatures for 7500 years. The Holocene 12: Henttonen, H. 1984: The dependence of annual ring indices on some climatic factors. Acta Forestalia Fennica 186: Lindholm, M. 1996: Reconstruction of past climate from ring-width chronologies of Scots pine (Pinus sylvestris L.) at the northern forest limit in Fennoscandia. Ph.D. dissertation, University of Joensuu, Publications in Sciences 40: Mikola, P. 1950: Puiden kasvun vaihteluista ja niiden merkityksestä kasvututkimuksessa. Summary: On the varitions in tree growth and their significance to growth studies. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 38: Tuomenvirta, H. 2004: Reliable estimation of climatic variations in Finland. Finnish Meteorological Institute Contributions 43: Helama, S. & Lindholm, M. 2003: Droughts and rainfall in south-eastern Finland since AD 874, inferred from Scots pine ring-widths. Boreal Environmental Research 8: Helama, S., Lindholm, M., Timonen, M. & Eronen, M. 2004: Dendrochronologically dated changes in the limit of pine in northernmost Finland during the past 7.5 millennia. Boreas 33:

9 Helama, S., Eronen, M ja Timonen, M Dendrokronologinen ristiiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä. Geologi-lehti nro 3. s Suomen geologinen seura. DENDROKRONOLOGINEN RIS- TIINAJOITUS ABSOLUUTTINEN AJOITUSMENETELMÄ Samuli Helama, Matti Eronen, Mauri Timonen Eri vuodenaikoina vallitsevien olosuhteitten selkeä poikkeavuus toisistaan aiheuttaa puiden kasvussa vuodenkiertoon sidotun rytmin. Tämä näkyy puun rungon poikkileikkauksessa, esimerkiksi kannossa, vuosirenkaina eli vuosilustoina. Kukin vuosilustoista koostuu vaaleasta varhaispuusta sekä tummasta myöhäispuusta (kuva 1). Dendrokronologia on tieteenala joka tutkii puiden vuosilustoja niissä havaittavan vuosi-vuodelta havaitun vaihtelun perusteella. Useimmiten puiden vuosilustoista mitataan niiden paksuus (leveys), joka kuvastaa puun vuotuisen kasvun määrää. Suomen puulajeista on tutkittu eniten männyn (Pinus sylvestris L.) vuosilustoja. Vanhimmista männyistä on Pohjois-Suomessa mitattu jopa vuosilustoa. Näin vanhat yksilöt ovat kuitenkin harvinaisuuksia. Kukin yhdestä puusta mitatuista vuosilustosarjoista koostuu puun iän mukaisesta määrästä perättäisiä lustonleveyttä kuvaavia mittaustuloksia. Tämä tarkoittaa, että yksittäisistä puista mitatut puulustosarjat ovat meillä yleensä noin vuotta pitkiä. Tätä huomattavasti pitempiä vuosilustokronologioita voidaan kuitenkin rakentaa käyttämällä subfossiilisten tai vanhoista rakennuksista saatavien puiden vuosilustoja. Puun vuosittainen kasvu, ja täten myös vuosilustojen leveys, riippuu useista puun sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä. Näistä huomattavimpia ovat puun oma biologinen ikä, viereisten puitten vaikutus sekä ilmasto. Kun saman puulajin edustajat reagoivat vuotuisiin ilmaston vaihteluihin samalla tavalla on sangen ymmärrettävää, että samankaltaisen ilmaston vaikutuksen alla kasvaneiden puuyksilöitten vuotuiset kasvunvaihtelut muistuttavat huomattavasti toisiaan. Ilmasto onkin (samankaltaisessa ympäristössä kasvaneitten saman puulajin edustajien) kasvun yhteisvaihtelua ohjaavista tekijöistä merkittävin. Kasvun yhteisvaihtelu ja sen perusteella tehtävä lustosarjojen ristiinajoitus (Douglass 1941; Fritts 1976) ovat dendrokronologian peruslähtökohtia joihin kaikki tieteenalan sovellutukset käytännössä nojautuvat: sen perusteella on mahdollista yhdistää useiden samana ajanjaksona eläneitten puiden vuotuinen kasvunvaihtelu toisiinsa. Yksinkertaisimmillaan tämä tapahtuu visuaalisen tarkastelun avulla jolloin kahta vuosilustosarjaa sekä niissä havaittavaa vuosittaista vaihtelua verrataan toisiinsa. Mikäli puut kasvoivat samojen kalenterivuosien aikana on niiden kasvunvaihtelu näiden vuosien aikana oletettavasti huomattavan samankaltainen. Useimmiten kaikkein helpoimmin toisiinsa yhdistettäviä piirteitä kahden vuosilustosarjan välillä ovat äärimmäisen kapeat tai leveät yksittäiset lustot sekä niiden rykelmät. Visuaalisen tarkastelun lisäksi 7

10 kasvunvaihtelun yhdenmukaisuutta sekä sen voimakkuutta voidaan tarkastella useilla erilaisilla tilastomatemaattisilla menetelmillä, joista yksinkertaisin ja eräs yleisimmin käytetty on Pearsonin korrelaatiokerroin (Holmes 1983). Kuva 2 esittää eräitten männyn vuosilustosarjojen kasvun yhteisvaihtelun voimakkuutta graafisesti. Esitettyjen vuosilustosarjojen välinen keskimääräinen korrelaatiokerroin on Ottaen huomioon keskimääräisen lustosarjan pituuden esimerkissä, 257 vuotta, on tilastollinen todennäköisyys jolla kyseinen korrelaatio saattaisi sattumalta ilmetä, häviävän pieni. Ristiinajoituksen suoritus Dendrokronologinen ristiinajoitus suoritetaan yleensä puiden vuosilustojen leveyksien avulla. Prosessi alkaa siten ristiinajoitettavan näytteen puulustosarjan lustonleveyksien mittaamisella. Mikäli tutkimusalueelta on jo olemassa valmiiksi rakennettu ja ristiinajoittamalla koottu saman puulajin vuosilustokronologia, voidaan näytteestä mitattua lustonleveyssarjaa verrata suoraan tähän referenssisarjaan. Samasta puunrungosta säteittäisesti eri suuntiin mitatut lustonleveyssarjat korreloivat kuitenkin yleensä keskenään paremmin kuin eri puuyksilöistä mitatut sarjat. Tämän vuoksi saavutetaan ristiinajoituksessa paras tulos mittaamalla ensin yhdestä puuyksilöstä useita lustonleveyssarjoja, ristiinajoittamalla ne keskenään, ja vasta sen jälkeen vertaamalla sädekohtaisista näytteistä laskettua keskiarvosarjaa referenssisarjaan. Mikäli sitä vastoin työskennellään alueella jolta ei ole olemassa tarkoitukseen soveltuvia valmiita vuosilustokronologioita, tulee sellaisen rakentaminen aloittaa ensin kahden ensiksi mitatun näytteen vuosilustosarjaa toisiinsa vertaamalla, sitten vertaamalla kolmannen näytteen lustosarjaa kahden ensinmitatun keskiarvosarjaan ja näin yhä soveltuvasti edeten. Jos kyseinen lustonäyte on peräisin elävästä puusta, sen viimeisen (lähinnä puun kuorta sijaitsevan) luston muodostumisvuosi on tarkalleen tiedossa. Tällöin on ristiinajoituksen tehtävä lähinnä (1) varmistaa ettei mittaaja tehnyt mittausvirheitä esim. jättänyt jotain lustoa huomaamatta tai tulkinnut jotain puun poikkeavaa solurakennetta epähuomiossa ylimääräiseksi lustoksi. Jos lustonäyte on peräisin puusta jonka ajoitus on tuntematon (esim. subfossiilinen puu tai rakennuspuu), on ristiinajoituksen tehtävänä edellisen lisäksi myös (2) näytteen varsinainen ajoitus, eli näytepuun elinkaaren sitominen kalenterivuosiin. Molemmat näistä ristiinajoituksen tehtävistä (1 & 2) ovat sinällään yhtä tärkeitä eikä niitä voida erottaa toisistaan tavoiteltaessa onnistunutta ristiinajoitusta. Kun kronologiaa varten kerättyjen näytteiden ristiinajoitus on saatu päätökseen ja niistä rakennettu kronologia on valmiina, voidaan kyseinen kronologia ristiinajoittaa jonkin läheisen samaa puulajia edustavan kronologian kanssa, joka puolestaan saattaa olla ristiinajoitettu jonkin vielä kauemmaksi sijoittuvan kronologian kanssa. Näin muodostuva puulustokronologioitten verkosto on ristiinajoituksen viimeinen askel ja viimeistään takaa sen että kronologiat ovat absoluuttisen vuodentarkasti kalenterivuosiin sidottuja. Vaikka dendrokronologisen ristiinajoituksen pääperiaatteet ovatkin sinällään 8

11 yksinkertaisia, on ristiinajoitus aina aikaavievä prosessi joka vaatii suorittajaltaan äärimmäistä huolellisuutta ja herkeämätöntä tarkkuutta ja keskittymistä. Niinpä esimerkiksi yksittäisen näytteen ajoittaminen alueelta jolta ei ole olemassa valmista referenssisarjaa, voi kaikkiaan vaatia aikaa vähintään useita päiviä. Ristiinajoitus geologian työvälineenä Täysin uuden vuosilustokronologian rakentaminen lustojen mittaamisen ja ristiinajoituksen avulla aloitetaan luontevimmin elävistä puista saaduista puulustosarjoista. Tämä johtuu siitä, että niiden kuorta lähimmän luston muodostumisvuosi on tutkijan tiedossa ja lustosarja saadaan näin heti sidottua tarkasti kalenterivuosiin. Elävistä puista peräisin oleva lustomateriaali on luonteeltaan biologista ja sen käyttö monissa erikaltaisissa ekologisissa ja metsätieteellisissä tutkimussovelluksissa onkin varsin yleistä. Kuitenkin, mikäli kronologiaa halutaan pidentää ajassa taaksepäin, voidaan käyttää hyväksi puulustomateriaalia kuolleista puista. Tällaista materiaalia voidaan saada esim. järvien pohjasedimenttien tai soiden hapettomissa oloissa säilyneistä subfossiilisista puunrungoista (kuva 3). Näin on mahdollista rakentaa ajallisesti aina niin pitkiä vuosilustokronologioita riippuen siitä kuinka vanhoja puunrunkoja on mahdollista löytää. Pohjois-Lapin alueelta on viime vuosien aikana onnistuttu rakentamaan yhtämittainen kronologia yltäen viimeisen 7600 vuoden ylitse (Eronen ym. 2002) ja edustaen täten suurta osaa Holoseenin aikakaudesta. Tällainen lustomateriaali on luonteelta geologista johtuen sen alkuperäistä kuin myös sen edustamasta geologisesta aikajänteestä. Pitkien alueellisten puulustokronologioitten rakentaminen hyödyntää sekä itse ajoituksellisia, paleobotanisia kuin myös paleoklimatologisiakin tarkoitusperiä. Kyseisen Lapin pitkän vuosilustokronologian avulla onkin kyetty vuodentarkasti rekonstruoimaan alueen lämpötilavaihteluita (Helama ym. 2002) sekä metsänrajan liikkeitä (esim. Helama ym. 2004) kyseisen aikajänteen puitteissa. Tämän lisäksi vuosilustokronologioissa voidaan käyttää hyväksi lustomateriaalia vanhoista puutaloista ja rakenteista. Tällainen lustomateriaali on luonteeltaan puolestaan historiallista. Puiden vuosilustojen lisäksi on eritoten paleoklimatologisissa sekä paleolimnologisissa tutkimuksissa käytetty lustoja myös monista muista eri geologisista lähteistä. Esimerkkeinä voidaan mainita eritoten järvisedimenttien lustotutkimukset (Ojala 2001, Ojala & Saarinen 2002b) sekä jäätiköistä mitatut lustosarjat. Useimmiten näitä lustosarjoja ei kuitenkaan ole ristiinajoitettu mikä johtaa siihen, etteivät näiden tutkimusten antamat lustoiät ole absoluuttisen vuodentarkkoja. Ojala & Saarinen (2002a) mukaan laskennallinen aikavirhe ilman ristiinajoitusta oli noin yksi vuosi sataa vuotta kohden heidän järvisedimentteihin pohjautuvassa lustomittauksessaan. Ristiinajoitus ja radiohiilimenetelmä Dendrokronologinen ristiinajoitus ja radiohiilimenetelmällä suoritettu ajoitus sotketaan silloin tällöin täysin erheellisesti toisiinsa. Tämä johtunee osaksi 9

12 siitä, että subfossiilisena esiintyvää puumateriaalia voidaan ajoittaa molemmilla menetelmillä, ja itse asiassa melko usein sama tieteellinen tutkimus saattaakin sisältää ajoitustuloksia joista osa on saatu toisella, osa toisella näistä menetelmistä. On kuitenkin erittäin tärkeää erottaa dendrokronologian avulla ja radiohiilimenetelmällä saadut ajoitustulokset toisistaan sekä ymmärtää menetelmien erot. Siinä missä ristiinajoitus perustuu vuosilustoissa havaittavaan vaihteluun, perustuu radiohiilimenetelmä eloperäisen materiaalin isotooppisen hiilen puoliintumisajan perusteella laskettavaan ikään. Radiohiiliajoituksen avulla saadut iät poikkeavat kuitenkin varsinaisista kalenterivuosista johtuen radiohiilen muodostumisnopeuden vaihteluista eri aikoina. Tämä tarkoittaa, että radiohiiliajoitus sisältää virherajat, ja mitä vanhempia näytteitä ajoitetaan sitä suurempia virherajat yleensä käytännössä ovat. Ristiinajoituksen ja radiohiiliajoituksen avulla saatujen ikien ero on, että ristiinajoituksen perusteella johdetut ajoitustulokset ovat absoluuttisia vuodentarkkoja ikiä, radiohiiliajoitukset eivät. Tämän vuoksi ovat dendrokronologian avulla saadut ajoitustulokset absoluuttisiin kalenterivuosiin perustuvia ikiä (ekr., jkr. / BC, AD), kun taas radiohiilimenetelmällä saadut iät tulisikin kalenterivuosien sijaan esittää nk. radiohiilivuosina (BP, before present) tai kalibroituina radiohiilivuosina (cal. BP). Muita dendrokronologisen ristiinajoituksen etuja radiohiilimenetelmään nähden on sen yksinkertaisuus sekä siitä johtuva edullisuus mikä käytännossä saattaa mahdollistaa suurten näyte-erien ajoittamisen (esim. Eronen ym. 2002). Toisaalta dendrokronologinen ristiinajoitus vaatii onnistuakseen aina valmiin referenssisarjan johon ajoitettavaa saman puulajin näytepuuta voidaan verrata. Dendrokronologisesti ajoitettava näyte ei myöskään voi olla mikä tahansa puunkappale vaan sen tulee sisältää tarpeellinen määrä mitattavissa olevia vuosilustoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että näyte saattaa olla dendrokronologisesti ajoittumaton johtuen joko sen riittämättömästä vuosilustojen lukumäärästä tai olemassaolevan referenssisarjan ajallisesta pituudesta (lyhyydestä). Lisää dendrokronologiasta ovat suomeksi kirjoittaneet mm. Mikola (1950), Heikkinen (1984), Mielikäinen ym. (1998) ja Eronen (2002), ruotsiksi mm. Siren (1961). Englanniksi kattavin yleistajuinen teos lienee yhä Fritts (1976). Summary in English Dendrochronological cross-dating dating method with absolute accuracy: This paper reviews the process of tree-ring based cross-dating. The method is exemplified here visually using Scots pine (Pinus sylvestris L.) ring-widths from northern Finland. In dendrochronological cross-dating, variations in tree-rings are first examined and then synchronized among all available samples from a given region. Co-variation among tree-ring series ensures the dating of each ring to an accuracy of one calendar year. Dendrochronologically dated wood samples, and their tree-ring variations, can be used in earth sciences for purposes of palaeoclimatology and palaeobotany (e.g. Eronen et al. 2002; Helama et al. 2002, 10

13 2004). Kirjallisuus Douglass, A. E Crossdating in dendrochronology. Journal of Forestry 39, Eronen, M Puulustot: tuhansien vuosien takaisten luonnonolojen tietopankki. Academia Scientiarum Fennica. Vuosikirja Year Book 2002, Eronen, M., Zetterberg, P., Briffa, K. R., Lindholm, M., Meriläinen, J. & Timonen, M The supra-long Scots pine tree-ring record for Finnish Lapland: Part 1, chronology construction and initial references. The Holocene 12, Fritts, H.C Tree Rings and Climate. Academic Press. London. 567 s. Heikkinen, O Dendrokronologian menetelmiä ja sovellutuksia. Terra 96, Helama, S., Lindholm, M., Timonen, M. & Eronen, M Dendrochronologically dated changes in the limit of pine in northernmost Finland during the past 7.5 millennia. Boreas 33, Helama, S., Lindholm, M., Timonen, M., Meriläinen, J., & Eronen, M The supra-long Scots pine tree-ring record for Finnish Lapland: Part 2, interannual to centennial variability in summer temperatures for 7500 years. The Holocene 12, Holmes, R. L Computer-assisted quality control in tree-ring dating and measurement. Tree-Ring Bulletin 43, Mielikäinen, K., Nöjd, P., Pesonen, E. & Timonen, M Puun muisti - Kasvun vaihtelu päivästä vuosituhanteen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 703, Mikola P Puiden kasvun vaihteluista ja niiden merkityksestä kasvututkimuksessa. Summary in English: On the varitions in tree growth and their significnce to growth studies. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 38(5), Ojala, A. E. K Varved lake sediments in southern and central Finland: long varve chronologies as a basis for Holocene palaeoenvironmental reconstructions. Geological Survey of Finland, Espoo. 41 s. Ojala, A. E. K. & Saarinen, T. 2002a. Palaeosecular variation of the Earth's magnetic field during the last years based on the annually laminated sediment of Lake Nautajärvi, central Finland. The Holocene 12, Ojala, A. E. K. & Saarinen, T. 2002b. Digitaalinen kuva-analyysi sedimentologisena tutkimusmenetelmänä - esimerkkejä lustosedimenteistä. Geologi 54, Sirén, G Skogsgränstallen som indicator för klimatfluktuationerna i norra fennoskandien under historisk tid. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 54(2),

Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta?

Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Mauri Timonen: Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Puut kasvattavat joka vuosi uuden kartion muotoisen vaipan vanhan rungon ympärille. Kartion poikkileikkausta kutsutaan

Lisätiedot

Dendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä

Dendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä Dendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä SAMULI HELAMA. MATTI ERONEN JA MAURI TIMONEN Eri vuodenaikoina vallitsevien olosuhteitten selkeä poikkeavuus toisistaan aiheuttaa" puiden

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

------------------- Kansikuvan seloste: Lapin lompolot kertovat muinaisesta ilmastosta.

------------------- Kansikuvan seloste: Lapin lompolot kertovat muinaisesta ilmastosta. 1 Sisällysluettelo: 1. Toimeksianto...3 2. Cofecha Kinsys -ajoitusmenetelmä...4 3. Cofecha-taulukoiden tulkinta...4 4. Tulokset ja tarkastelua...5 5. Lisätiedot...5 ------------------- Kansikuvan seloste:

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.

Lisätiedot

Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia?

Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia? Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto, josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin edellytyksin

Lisätiedot

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Lustolaboratorio ja oppimisympäristö Metsämuseo Lustossa Marko Rikala, museoassistentt i Valokuvat: Timo Kilpeläinen Metsä oppimisympäristönä ja seudullisen asiantuntijaosaamisen

Lisätiedot

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato

Lisätiedot

Mänty alkoi levitä Skandinaviaan ja Suomeen

Mänty alkoi levitä Skandinaviaan ja Suomeen Matti Eronen, Markus Lindholm ja Pentti Zetterberg Pitkäaikaiset ilmastonvaihtelut Lapin mäntykronologioiden mukaan Johdanto Mänty alkoi levitä Skandinaviaan ja Suomeen yli 9 000 vuotta sitten ja pohjoiseen

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009 Mauri Timonen 160409 HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 20072009 I AINEISTOT: 1. Lapin vuosilustoindeksi Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien

Lisätiedot

VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA

VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA 1 VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA Dendrokronologian keinoin Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ---------------------------------------------------------------------------------------------- Dendrokronologian

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu

Lisätiedot

Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina

Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Mukailtu teksti eräästä myöhemmin julkaistavasta kirjasta Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Puiden vuosilustoissa näkyvät niiden kasvuaikaiset ilmastotekijät Puiden vuosilustoihin

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Lllfl: 1t> DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Gunnarintien pelastuskaivauksen dendrokronologiset ajoitusnäytteet Museoviraston Rakennushistorian

Lisätiedot

Mitä on dendrokronologia? Lustotutkimuksemme nousuja ja laskuja. Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI

Mitä on dendrokronologia? Lustotutkimuksemme nousuja ja laskuja. Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto (kuva 1), josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin

Lisätiedot

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Harri Mäkinen Sisältö Vuosien välinen kasvunvaihtelu Muutos Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Eurooppalainen perspektiivi Sädekasvu kasvukauden

Lisätiedot

Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna

Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Mauri Timonen Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Pekka Nöjd / Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Tapaaminen Eduskunnassa 10.09.2008 Vers. 031207 Mauri Timonen 250-vuotias metsänrajamänty

Lisätiedot

Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +

Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. + Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä 100 000 v. + Metla/Mauri Timonen Ei yksiselitteistä määrittelyä, esimerkkejä: Vuosikymmeniä kestävä asteittainen ja alueellinen ilmaston muuttuminen (yleisin

Lisätiedot

Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi Kari Mielikäinen

Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi Kari Mielikäinen Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi 10.4.2018 Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maapallon ihmeiden ihmettelyä

Lisätiedot

Puulustot: ympäristömuutosten tietopankki

Puulustot: ympäristömuutosten tietopankki uulustot: ympäristömuutosten tietopankki Matti ronen jos kielin voisi kertoa näkönsä vanhat puut, ja meidän vaarat virkkoa ja meidän laaksot lausua, sanella salmein suut. Niin niistä useampi hyv ois todistamaan

Lisätiedot

Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1963 1993

Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1963 1993 Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Pekka Nöjd Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1963 1993 Kirjoittajien yhteystiedot: Mielikäinen, K. ja Nöjd, P., Metsäntutkimuslaitos, Vantaan tutkimuskeskus,

Lisätiedot

PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset

Lisätiedot

Näckensborgin huvilan. ovenpielushirsien. dendrokronologinen ajoitus

Näckensborgin huvilan. ovenpielushirsien. dendrokronologinen ajoitus 3 Näckensborgin huvilan ovenpielushirsien dendrokronologinen ajoitus Mauri Timonen ja Tauno Luosujärvi Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema Rovaniemi 1997 ----------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Dendrokronologinen näyte FfY070J A mikroskoopilla mitattavana. Lappeenrannan Pallon ortodoksihautausmaan

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Kuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi. Tieteiden talo, Helsinki 13.9.

Kuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi. Tieteiden talo, Helsinki 13.9. Kuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi Tieteiden talo, Helsinki 13.9.2012 Sisältö Taustaa: Ilmastonmuutos, kasvit ja vesi (kuivuus) Kuivuus ja

Lisätiedot

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

VMI kasvututkimuksen haasteita

VMI kasvututkimuksen haasteita VMI kasvututkimuksen haasteita Annika Kangas & Helena Henttonen 18.8.2016 1 Teppo Tutkija VMIn aikasarjat mahdollistavat kasvutrendien tutkimuksen 2 Korhonen & Kangas Missä määrin kasvu voidaan ennustaa?

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia empiirisistä tutkimuksista viideltä maantieteelliseltä alueelta SPWT-konsortion loppuseminaari

Lisätiedot

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista MMT Ville Kankare Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilauksen huippuyksikkö 8.3.2016 1 Sisältö I. Biomassaositteet

Lisätiedot

Saimaa jääkauden jälkeen

Saimaa jääkauden jälkeen Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät

Lisätiedot

Vuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina

Vuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Vuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. Mauri Timosen osittain mukailema ote Voitto Viinasen kirjasta Inarin Rajahistoria II, sivut 36-44: II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja

Lisätiedot

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Merkkausvärin kehittäminen

Merkkausvärin kehittäminen Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä

Lisätiedot

ACTA FORESTALIA FENNICA

ACTA FORESTALIA FENNICA ACTA FORESTALIA FENNICA Voi. 137, 1974 Bacteria isolated from injuries to growing spruce trees (Picea abies (L.) Karst.) Kasvavien kuusien vaurioista eristetyt bakteerit Tauno Kallio SUOMEN METSÄTIETEELLINEN

Lisätiedot

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun? Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen

Lisätiedot

Korrelaatiokerroin. Hanna Heikkinen. Matemaattisten tieteiden laitos. 23. toukokuuta 2012

Korrelaatiokerroin. Hanna Heikkinen. Matemaattisten tieteiden laitos. 23. toukokuuta 2012 Korrelaatiokerroin Hanna Heikkinen 23. toukokuuta 2012 Matemaattisten tieteiden laitos Esimerkki 1: opiskelijoiden ja heidän äitiensä pituuksien sirontakuvio, n = 61 tyttären pituus (cm) 155 160 165 170

Lisätiedot

Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa

Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Pekka Nöjd Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964 1993 Valtakunnan metsien viimeisimmät inventointitulokset osoittavat erityisesti kuusen kasvun alentuneen Lounais

Lisätiedot

Metsäpalo on ollut tärkein suurista häiriötekijöistä

Metsäpalo on ollut tärkein suurista häiriötekijöistä Kimmo Tolonen ja Aki Pitkänen Kulojen toistuvuus ja merkitys jääkauden jälkeisenä aikana Suomessa Johdanto Metsäpalo on ollut tärkein suurista häiriötekijöistä useimmissa pohjoisen havumetsävyöhykkeen

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten

Lisätiedot

Adaptation to climate change and Finnish Forests

Adaptation to climate change and Finnish Forests October 22, 2007 The House of Sciences (Tieteiden talo), Kirkkokatu 6, Helsinki, Finland FOREST SCIENCE DAY arranged by The Finnish Society of Forest Science Adaptation to climate change and Finnish Forests

Lisätiedot

JOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOS, EKOLOGIAN OSASTO DENDROKRONOLOGIANLABORATORIO

JOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOS, EKOLOGIAN OSASTO DENDROKRONOLOGIANLABORATORIO JOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOS, EKOLOGIAN OSASTO DENDROKRONOLOGIANLABORATORIO Lappeenrannan linnoitustyössä esiin tulleiden rantapaalujen iänmääritys, dendrokronologiset ajoitukset FIY2201-FIY2205.

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin Hilppa Gregow 25.5.212 Kiitokset: Pauli Jokinen, Natalia Pimenoff, Matti Lahtinen, Marko Laine, Kirsti Jylhä, Kimmo

Lisätiedot

2.1 Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta

2.1 Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta 2.1 Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama Ilmastonvaihtelut jättävät jälkensä moniin kronologisesti tallentuviin

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Mikko Peltoniemi Tieteiden talo 29.11.2011 www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought

Lisätiedot

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Ihminen on hävittänyt, viljellyt, varjellut ja muulla

Ihminen on hävittänyt, viljellyt, varjellut ja muulla Kari Mielikäinen Euroopan metsien kasvutrendit 19-luvulla Kari Mielikäinen toimii professorina Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan tutkimuskeskuksessa. Johdanto Ihminen on hävittänyt, viljellyt, varjellut

Lisätiedot

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa

Lisätiedot

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7

Lisätiedot

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan. Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Energiapuun puristuskuivaus

Energiapuun puristuskuivaus Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3

Lisätiedot

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.

Lisätiedot

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia MMT Ville, Kankare Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta

Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta Käsikirjoitus Metlan ilmastonmuutoksen tutkimusohjelman loppuraporttiin, joka painetaan lähikuukausina. Sisältöön saattaa vielä tulla pieniä muutoksia. Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden

Lisätiedot

Trestima Oy Puuston mittauksia

Trestima Oy Puuston mittauksia Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta MMT Sanna Härkönen Metsäasiantuntija sanna.harkonen@bitcomp.fi Sisältö SISÄLTÖ Metsän kasvun ennustaminen: tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Sisällysluettelo. VERSIO 06.03.2012 Final (KARI M 4.4.2012, Mauri 11.4.2012Final) Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama

Sisällysluettelo. VERSIO 06.03.2012 Final (KARI M 4.4.2012, Mauri 11.4.2012Final) Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama VERSIO 06.03.2012 Final (KARI M 4.4.2012, Mauri 11.4.2012Final) Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama Sisällysluettelo 2.1.1. Johdanto... 2 2.2.2. Puut ilmaston ja ympäristömuutosten tulkkina...

Lisätiedot

13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin?

13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? 13.11. tulosten arviointi Tulosten arviointi voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? onko osa saaduista tuloksista sattumanvaraisia? mitkä OSAT puusta ovat luotettavimpia? 1 KONSENSUSDIAGRAMMI Useita yhtä

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen 1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24

Lisätiedot

0.0-2790-2780-2770-2760-2750-2740-2730-2720-2710-2700-2690-2680-2670

0.0-2790-2780-2770-2760-2750-2740-2730-2720-2710-2700-2690-2680-2670 / Mauri Timonen Ring width, mm 1.5 1.0 0.5 Sample PIT5612 0.0-2790 -2780-2770 -2760-2750 -2740-2730 -2720-2710 -2700-2690 -2680-2670 Year, BC Metla/Erkki Oksanen Lämpömittari on muutaman vuosisadan ikäinen

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola Harri Mäkinen Pekka Saranpää Nuorpuu- eli ydinpuu Kuusen nuorpuu < 10 lustoa Sydänpuu Pintapuu PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU

Lisätiedot

ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA

ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA 1 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 25.04.12 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/data/mil/mil12.pdf 2 Sisällysluettelo Esipuhe...

Lisätiedot

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot