Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?"

Marjut Nurmi
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Perjantai, Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun? Englanninkielisen esitelmäversion laatija: Marc Macias-Fauria Suomalaisen version laatijat: Mauri Timonen, Timo Helle, Aarno Niva ja Sirkka Tapaninen Esittäjä: Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

2 Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun? Marc Macias Helsingin yliopisto Kätkäsuvanto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

3 Testatut hypoteesit Paksu jäkäläpeite on tehokas eriste, joka viilentää kesällä maaperää, mutta syksyllä taas lämmittää sitä ja hidastaa roudan painumista maaperään. Testattiin seuraavat hypoteesit: 1 a. Laidunnettu vähäjäkäläinen kasvualusta lämpiää voimakkaasti ja parantaa männyn kasvua, koska maaperän lämpötila on Lapissa kesällä selvästi alle juurten optimilämpötilan (+ 20º C) (Raitio 1992). 1 b. Vähäjäkäläisen kasvualustan kuivuus hidastaa puiden kasvua (mustakuusi, Cowles 1984). 2. Jos alkutalvella on kovia pakkasia mutta ei lunta, eristävän jäkäläpeitteen puute lisää juurten pakkastuhoriskiä (Jalkanen 1997)

Laidunnettu vähäjäkäläinen kasvualusta lämpiää voimakkaasti ja parantaa männyn kasvua, koska maaperän lämpötila on Lapissa kesällä selvästi alle juurten

4 Tutkimusalueet Tutkimuksen vertailualueet (laidunnettu / laiduntamaton) sijoittuvat Angeliin, Kätkäsuvantoon, Rajajooseppiin ja Kainuuseen. Angeli Rajajooseppi Kätkäsuvanto Rovaniemi Neulaskatoalue 1987 (Jalkanen 1990) Poronhoitoalueen eteläraja Kova laidunnus Lievä laidunnus Kajaani 100 km

Angeli Rajajooseppi Kätkäsuvanto Rovaniemi Neulaskatoalue 1987 (Jalkanen

5 Lustotutkimuksen alueet Angeli Aidattu 1966 Norjan porot saattaneet vierailla aidatulla alueella ANGELI Pääasiassa nuorta puustoa Kätkäsuvanto Aidattu 1969 Pääasiassa nuorta puustoa KÄTKÄSUVANTO LUTTO

Pääasiassa nuorta puustoa Kätkäsuvanto Aidattu 1969

6 Lutto Aidattu Aitaa siirretty lähemmäs Venäjän rajaa Laiduntamattomalla alueella eniten jäkälää (kolme kertaa enemmän kuin muilla tutkimusalueilla. Suurin ero laidunnetun ja laiduntamattoman alueen välillä. Alueella vanhaa puustoa. FINLAND RUSSIA Laiduntamaton Laiduntamaton nykyhetki 1. aita aita

tutkimusalueilla. Suurin ero laidunnetun ja laiduntamattoman alueen välillä.

7 Rajajoosepin koeala kahta puolta poroaitaa Venäjä Suomi Luttojoki Suomen ja Venäjän välinen raja Luttojoen alueella. Aidattu alue näkyy jäkälästä aiheutuvana värimuutoksena. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Aidattu alue näkyy jäkälästä aiheutuvana värimuutoksena.

8 Näkymiä poroaidan molemmilta puolilta Laidunnettu Laiduntamaton Rajajoosepin jäkälää

9 Aineisto Päivittäisdataa lämpötiloista useilta korkeuksilta/syvyyksiltä: cm; +20cm; 0cm; -5cm; -20cm. Aineistoa kerätty 10 vuoden ajan. Vuosilustoaineistoa kerätty 20 puusta kullakin alueella: 1. Angeli Laidunnettu/laiduntamaton 2. Katkasuvanto laidunnettu/laiduntamaton 3. Lutto laidunnettu/laiduntamaton Pituuskasvu- ja lämpötila-aineistoa Kainuusta

Vuosilustoaineistoa kerätty 20 puusta kullakin alueella: 1.

10 Päätulokset

11 Maan lämpötila Maan lämpötila laidunnetulla alueella: 1. Maa lämpiää keväällä aikaisemmin (esim. saavuttaa nollalämpötilan 20 cm:n syvyydessä 3-4 viikkoa aikaisemmin kuin laiduntamattomalla alueella. 2. Maa jäähtyy nopeammin syksyllä kaikissa syvyyksissä

saavuttaa nollalämpötilan 20 cm:n syvyydessä 3-4 viikkoa

12 Maan lämpötila eri syvyyksillä Rajajoosepissa v Air temperature +200 cm Ilma T (ºC) +200 cm T (ºC) cm ( grazed ) + 20 cm ( ungrazed ) Ilma50.00 T (ºC) +20 cm T (ºC) cm ( grazed ) 0 cm ( ungrazed ) T (ºC) 0 cm T (ºC) -1 cm ( grazed ) -1 cm ( ungrazed ) Maa20.00 T (ºC) 0 cm T (ºC) Laidunnettu Laiduntamaton -5cm ( ungrazed ) Maa10.00 T (ºC) -5 cm T (ºC) -5cm ( grazed ) -20cm ( grazed ) -20cm ( ungrazed ) Maa T (ºC) -20 cm 5.00 T (ºC) Ta He Ma Hu To Ke He El Sy Lo Ma Jo

00 T (ºC) -1 cm ( grazed ) -1 cm ( ungrazed ) 25.00 Maa20.00 T (ºC) 0 cm 15.00 T (ºC) 15.00 10.00 5.00 0.00-5.00-10.00-15.00 10.00 5.00 0.00-5.00-10.00-15.00 Laidunnettu Laiduntamaton -5cm ( ungrazed ) 20.

13 3. Maa jäähtyy eniten kaikissa syvyyksissä: (3-4 ºC 20 cm:ssä ja yli 5 ºC, ja jopa lyhytaikaisesti 14 ºC, lähellä pintaa). 4. Maa lämpenee kesäaikaan eniten (pysyvästi korkeampi lämpötila kaikissa syvyyksissä toukokuun lopusta elokuuhun). 5. Maan lämpötila seuraa lumettomana aikana kaikissa syvyyksissä päivittäisiä lämpötila-vaihteluita herkemmin kuin laiduntamattomilla. Talvisaikaan kaksihuippuiset syklit puuttuvat lumipeitteen vuoksi

Maa lämpenee kesäaikaan eniten (pysyvästi korkeampi lämpötila kaikissa syvyyksissä toukokuun lopusta elokuuhun).

14 7. Routa etenee syvemmälle laidunnetuilla alueilla. Roudan syvyys (cm) Lo Ma Jo Ta He Ma Hu Talvi-kevät Laidunnettu Laiduntamaton

Roudan syvyys (cm) 0-20 -40-60 -80-100 -120-140

15 Miten mänty reagoi kasvussaan laidunnukseen? Mänty kasvoi paremmin laidunnetuilla alueilla, mutta vasta noin vuosikymmenen kuluttua aidan poistamisesta. Vuosilustoindeksi Index * Vuosi Year Sama ympäristö Aita

aidan poistamisesta. Vuosilustoindeksi Index 1.80 1.60 1.40 1.20 1.00 0.80 0.60 * 0.

16 Kasvun ero laidunnetulla ja laiduntamattomalla alueella Laidunnettu alue kasvaa paremmin 0.20 Ero kasvussa Laiduntamaton alue kasvaa paremmin Vuosi

10 Laiduntamaton alue kasvaa paremmin -0.20-0.

17 Laidunnuksen vaikutus männyn juuriin ja mykoritsoihin Tutkittiin juurten ja mykoritsojen määrää eri syvyyksillä laiduntamattomalla ja laidunnetulla alueella (Heljä-Sisko Helmisaari) Ei eroa hienojuurten (2 mm) tai paksumpien juurien määrässä ja syvyysjakaumassa Laidunnetulla alueella eläviä juuria suhteessa kuolleisiin hivenen enemmän Laidunnetulla alueella hivenen enemmän mykoritsallisia juuren kärkiä

(2 mm) tai paksumpien juurien määrässä ja syvyysjakaumassa Laidunnetulla alueella eläviä juuria

18 Lumen syvyys ja ilman lämpötila Suomussalmella talvella Riittävä lumi- ja jäkäläpeite vaikuttavat eristävästi maaperän lämpötilamuutoksiin. Lumen puute ja kova pakkanen merkitsevät roudan menemistä syvälle

eristävästi maaperän lämpötilamuutoksiin.

19 Männyntaimien pituuskasvu Kainuussa Kova laidunnus Lievä laidunnus Pituuskasvu cm Vuosi Pituuskasvu taantui kovan pakkasvuoden jälkeen, mutta erot laidunnetun ja laiduntamattoman välillä olivat pienet (tilastollisesti ei-merkitseviä)

1996 1997 Vuosi Pituuskasvu taantui kovan pakkasvuoden 1987-88 jälkeen, mutta erot

20 Mitä opimme tästä tutkimuksesta? Jäkälä vaimentaa tehokkaasti lämpötilan vaihteluita. Jäkälän poistaminen voimistaa maaperän äärilämpötiloja. Maaperän lämpötilat varsinkin alkukesällä selvästi alhaisemmat. laiduntamattomassa kuin laidunnetussa jäkälikössä. Alkutalvella lämpötilat korkeammat laiduntamattomassa jäkälikössä. Männyn paksuuskasvussa eroja ainoastaan Rajajoosepissa, missä laiduntamaton jäkälikkö oli kaikkein paksuin. Kasvuerot alkoivat ilmetä noin 12 vuotta sen jälkeen, kun jäkälä oli poistettu (laidunnettu). Syynä parempaan kasvuun maaperän alkukesän nopeampi lämpeneminen. Juurten määrissä tai syvyysjakaumassa ei havaittu olennaisia eroja laidunnetun ja laiduntamattoman välillä. 5. Kainuussa männyntaimien pituuskasvu taantui talven jälkeen, mutta eroja ei havaittu laidunnetun ja laiduntamattoman välillä

Männyn paksuuskasvussa eroja ainoastaan Rajajoosepissa, missä laiduntamaton jäkälikkö oli kaikkein paksuin.

21 Mukana hankkeessa Project team: Timo Helle Aarno Niva Heikki Posio Mauri Timonen Reijo Hautajärvi Tauno Luosujärvi Heljä-Sisko Helmisaari Pekka Välikangas

Samankaltaiset tiedostot

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Ville Hallikainen Tutkimukseen osallistuneet: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Timo Helle, Eero Mattila, Kari Mikkola, Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos