VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA

Transkriptio

1 1

2 VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA Dendrokronologian keinoin Mauri Timonen Rovaniemi Dendrokronologian laboratorio Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema 2

3 Sisällys: 1 Johdanto Vuosilustot luonnonarkistoina Dendrokronologian mahdollisuudet 5 2 AjoituKSEN PERIAATTEET Ristiinajoitus Puiden ajoittaminen COFECHA-ohjelmalla Ajoitustaulukoiden tulkinta 9 3 EEMELI Väyrysen aitta-ajoitukset 10 4 Paavo Väyrysen kartanorakennuksen ajoitukset Väyrysten näytteiden ajoitustaulukot 16 5 Lampelan vanhojen rakennusten ajoitus Lampelan näytteiden ajoitustaulukot 22 6 Näckensborgin huvilan ajoitukset Näckensborgin näytteiden ajoitustaulukot Kansikuvan seloste: Lampelan kartano edustaa Tervolan seudun 1800-luvun rakennuksia Kirjoittajan yhteystiedot: Osoite: Rovaniemen tutkimusasema, PL 16, ROVANIEMI Puhelin: , Fax: Sähköposti: mauri.timonen@metla.fi 3

4 ALKUSANAT Metsäntutkimuslaitoksen (Metlan) kasvututkimuksella on vankka yli satavuotinen perinteensä. Suomen metsien kasvuun liittyvät ominaisuudet ja mahdollisuudet on ehditty selvittää perusteellisesti tänä aikana. Suomi onkin opittu tuntemaan maailmalla metsänkasvun tutkimisen huippumaana. Tämän vakuudeksi suomalaisia metsäntutkijoita on valittu huomattaviin kansainvälisiin metsäalan asiantuntija tehtäviin. Tätä taustaa vasten on yllättävää, että Metla ja Suomikin tunnettiin vielä 1990-luvun alussakin sangen heikosti puulustoihin perustuvassa monitieteisessä kansainvälisessä dendrokronologisessa tutkimuksessa. Lustotutkimuksen tila koheni nopeasti 1990-luvun loppua kohti tultaessa. Tähän vaikutti erityisesti professori Matti Erosen jo 1970-luvulla alkanut lustotutkimustyö. Metlassa aloitettiin vuonna 1992 dendrokronologiseen tutkimukseen liittyvä kehittämistyö professori Kari Mielikäisen johtamassa Kasvun vaihtelun tutkimushankkeessa ( ). Rovaniemen tutkimusaseman dendrokronologian laboratorion perustaminen vuonna 1994 merkitsi uuden aikakauden alkua Metlassa: perinteinen kasvututkimus sai rinnalleen kansainvälisen ja monitieteisen tutkimusalan dendrokronologian. Tutustumismatkat vuosina 1994 ja 1995 lustotutkimuksen Mekkaan, Arizonan yliopiston lustolaboratorioon (Laboratory of Tree-Ring Research) antoivat hyvän lähtökohdan kehittämistyölle. Pari vuotta myöhemmin alkanut EU:n rahoittama ADVANCE-10K-projekti ( ) merkitsi Metlassa tehtävän lustotutkimuksen kansainvälistä läpimurtoa sen päätuloksena olevan Lapin metsänrajamännyn 7519 vuoden pituisen vuosilustosarjan ansiosta. Lapin 7519 vuoden pituinen mäntylustokalenteri mahdollistaa ainakin periaatteessa minkä tahansa Lapissa viime jääkauden jälkeiseltä ajalta löytyneen puuaineksen ajoittamisen. Lustotutkimusten oheistuotteena kehittynyt KINSYS-ohjelmisto soveltuu mainiosti erilaisten puurakenteiden ajoittamiseen. Rovaniemen tutkimusaseman dendrokronologian laboratorion perustamisen jälkeen on ehditty ajoittaa kymmeniä rakennuksia. Niistä saaduista kairaus- ja kiekkonäytteistä on voitu koostaa uusia lustokalentereita, joista mainittakoon mm. erityisesti Kemin- Tornion seuduille soveltuva 500-vuotinen sarja. Tähän koosteeseen on valittu muutamien ajoitustoimeksiantojen tulosteita. Toivon niiden antavan yleiskäsityksen menetelmistämme ja osaamisestamme. Rovaniemellä Mauri Timonen 4

5 1 JOHDANTO 1.1 Vuosilustot luonnonarkistoina Ilmastonvaihtelut jättävät jälkensä moniin vuosittain kerrostuviin luonnonilmiöihin kuten puiden vuosilustoihin, siitepölyihin, jääkerrostumiin, järvisedimentteihin, maakerrostumiin, merten koralleihin ja eräiden kasvi- ja hyönteislajien esiintymismääriin (Eronen 1990). Näitä historiallista ilmastoa likimääräisesti kuvaavia luonnonarkistoja kutsutaan proksitiedoiksi (proxy data). Niistä on tullut merkittävä ilmastonmuutostutkimuksen työväline, jolla päästään ajassa jopa vuosimiljoonia taaksepäin (Eronen 1991). Puiden vuosilustoja pidetään tarkimpana tunnettuna proksitiedon lähteenä. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomioitava, että vain suhteellisen harvat puulajit soveltuvat muinaisen ilmaston kuvaajaksi heikon säilyvyytensä ja vaikean ilmastollisen tulkittavuutensa vuoksi. Lapin metsänrajamänty (kuva 1) on Kuva 1. Lapin metsänrajamänty on yksi parhaista ilmastomittausasemista, sillä se muistaa ilmaston vaihtelut ja paljon muutakin tuhansien vuosien ajalta. Kuva Levitunturin laelta. osoittautunut erinomaiseksi tutkimuskohteeksi, sillä sen kasvu seuraa poikkeuksellisen tarkasti kesänaikaisia lämpötilavaihteluita (mm. Lindholm & al. 1996, 1999). 1.2 Dendrokronologian mahdollisuudet Puuta voi luonnehtia historiankirjaksi, josta sen elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja monet ympäristön tapahtumat ovat tietyin edellytyksin luettavissa vuoden tarkkuudella tuhansien vuosien ajalta, joskus jopa tarkemminkin. Puun muisti perustuu neljään tekijään: 1) vuodesta toiseen vaihtelevat sääolot rekisteröityvät puun solukkoihin erilevyisinä vuosirenkaina eli lustoina; 2) poikkeuksellisten vuosien aiheuttamat normaalia kapeammat tai leveämmät lustot ovat tunnistettavissa sormenjälkien tapaan useimmista saman ilmastoalueen puista; 3) vuosilustot reagoivat herkästi myös kasvuympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja 4) puuaines voi säilyä lahoamattomana tuhansia vuosia. Vuosilustotiedon tulkinta ei ole kovin helppoa, sillä puun kasvu on monimutkaisten kasvuprosessien ja lukuisten ympäristötekijöiden vaikutusten tulosta. Tutkijoilla on vain harvoin mahdollisuus seurata tätä prosessia reaaliajassa. Yleensä tutkimus käynnistyy vasta jälkikäteen, jolloin tärkeimmän tietolähteen muodostavat lustonäytteet. Tulosten laatu riippuu siitä, kuinka hyvin tutkittavaa tapahtumaa kuvaava kasvukomponentti (signaali) saadaan erotetuksi muista kasvun vaikuttavista tekijöistä (kohina). Pahimmassa tapauksessa signaali voi kadota kokonaan kohinaan, esimerkiksi silloin, kun signaali peittyy metsikössä sattuneiden hyönteistuhojen, metsäpalojen, tulvien tai ihmisen toiminnan aiheuttamiin kasvureaktioihin. Puun muistin tutkimiseen erikoistunutta tieteenalaa kutsutaan dendrokronologiaksi eli puulustotieteeksi. Sen kysymyksenasettelussa perustetaan paljon tilastotieteen ja monitieteisen yhteistyön varaan. Tilastotiede tarjoaa monipuoliset työvälineet kasvuprosessien hallintaan. Vuodentarkat ajoitukset tarjoavat eri tieteenaloilla työskenteleville tutkijoille hyvän kiinnekohdan yhteistyöhön. Monitieteinen lähestymistapa on tehnyt dendrokronologisesta tutkimuksesta innovatiivista, minkä osoittavat esimerkiksi kadonneiden kulttuurien jäljittäminen autiomaan hiekasta ja niiden elämiseen liittyvien tapahtumien selvittäminen, tuhansien vuosien takaisten ilmaston 5

6 muutosten ja luonnonkatastrofien tunnistaminen, muinaisten metsien rakenteiden, kasvujen ja neulasistojen rekonstruoiminen ja muutaman rikoksenkin ratkaiseminen (kuva 2, myös Schweingruper 1989). Dendrokronologisen tutkimuksen ja puun kasvua koskevan perinteisen metsäntutkimuksen väliin ei ole syytä asettaa tiukkaa rajaa, sillä kyse on usein samoista aiheista eri käsitteillä ilmaistuna. Dendrokronologian merkittävin anti metsätieteille on aikaperspektiivin laajentaminen vuosisadoista vuosituhansiin. Yksittäinen puu voi tallettaa tietoa muistiinsa vain elinkaarensa aikana. Koska puut elävät Suomessa yleensä muutamia satoja vuosia ja vanhimmatkin korkeintaan 1100-vuotiaiksi, voidaan niiden vuosilustotiedoilla päästä enintään vuosituhannen verran taaksepäin historiassa. Muistin pidentäminen tuhansiin vuosiin edellyttää kuolleen puuaineksen (rakennuspuut, kelot, kannot ja subfossiilipuut) lustotietojen liittämistä elävistä puista saatuun aineistoon. Osittain samaan aikaan kasvaneet puut yhdistetään toisiinsa ristiinajoittamalla eli ilmaston puiden kasvuun jättämiä sormenjälkiä, ilmastosignaaleja, tahdistamalla (kuva 2). Ristiinajoitetuista näytteistä koottua lustosarjaa voi kutsua vuosilustosarjaksi, lustokalenteriksi tai lustokronologiaksi. Jos lustoista poistetaan lisäksi ikääntymisestä aiheutuva kasvun aleneminen, voidaan edellä mainittujen käsitteiden lisäksi puhua myös vuosilustoindeksisarjasta, referenssisarjasta, mastersarjasta tai masterkronologiasta. Lustosarjan sisältämää ilmasto- ja muuta tietosisältöä voidaan kutsua puun muistiksi ja lustoihin tallentuneiden tapahtumien kirjoa puun muistikirjaksi. RISTIINAJOITUKSEN PERIAATE Subfossiilipuu Vanha rakennus Kelo Elävä puu Näytteiden yhdistäminen (ristiinajoitus) Vuosilustosarja Lustosarja (lustokalenteri) DENDROKRONOLOGISIA SOVELLUSALUEITA: DENDROEKOLOGIA DENDROKLIMATOLOGIA DENDROHYDROLOGIA DENDROMORFOLOGIA ARKEOLOGIA ISOTOOPPITUTKIMUS DENDROKEM. YMPÄRISTÖTUTKIMUS PERUSTEKNIIKKA Lähde: Kuva 2. Yläosa. Puun muisti venytetään tuhansien vuosien pituiseksi sovittamalla eri lähteistä saadut näytteet yhtenäiseksi keskiarvosarjaksi eli lustokalenteriksi. Yhdistäminen perustuu havaintoon, jonka mukaan kunkin kalenterivuoden sää näkyy samankaltaisena laajojen alueiden puiden kasvussa. Lapin männyn paksuuskasvu riippuu kesä-heinäkuun keskilämpötilasta. Poikkeuksellisen kylmän kesän heikko kasvu toimii ajoittamisessa ns. piikkivuotena (pystykatkoviivat). Alaosa. Lustokalenterit soveltuvat hyvin monentyyppiseen pitkää aikajännettä tarvitsevaan tutkimukseen. 6

7 2 AJOITUKSEN PERIAATTEET 2.1 Ristiinajoitus Puunäytteen vuodentarkka ajoittaminen perustuu amerikkalaisen A.E. Douglassin kehittämään ristiinajoitusmenetelmään (cross-dating). Sen lähtökohtana on ns. ilmastosignaalin tunnistaminen näytteistä. Ilmastosignaali, joka voi ilmetä poikkeuksellisen kapeana tai leveänä vuosirenkaana, syntyy vain silloin, kun jokin säätekijä toimii puunkasvun minimitekijänä. Jos vuodet ovat veljeksiä keskenään eli sääolosuhteet ovat joka vuosi samanlaiset, kuten on asianlaita esimerkiksi kasvihuoneessa tai tropiikissa, ei ristiinajoitusmenetelmäkään toimi. Tällöin kaikkia kasvutekijöitä on saatavilla riittävästi, jolloin ilmaston merkitys kasvua säätelevänä tekijänä jää toissijaiseksi. Lapin männyn kasvu riippuu voimakkaasti kasvukauden (pääasiassa kesäheinäkuu) aikaisesta lämpötilasta. Kun kasvukaudella on kylmää, jäävät vuosilustot kapeiksi. Ilmiö on havaittavissa samanlaisena laajoilla alueilla. Näiden poikkeuksellisen kapeiden lustojen muodostumisvuodet (piikkivuodet, ilmastosignaalivuodet) tunnetaan aiempien tutkimusten perusteella. Ilmastosignaalivuodet muodostavat kunakin vuosisatana tyypillisen, viivakoodia muistuttavan sormenjälkensä, jotka voidaan tunnistaa yksiselitteisesti tutkittavasta lustosarjasta. Hyviä metsänrajamännyn signaalivuosia olivat mm. vuodet 1963, 1929, 1903, 1900, 1888, 1837, 1806, 1769, 1734, 1709, 1696, 1680, 1620, 1601, 1574 ja Ristiinjoituksessa tarkastellaan myös näytteen ja vertailusarjan keskinäistä riippuvuutta. Yleensä menetellään siten, että tutkittava näyte jaetaan osiin (segment), jonka jälkeen jokaista segmenttiä verrataan vertailusarjan kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoihin. Jos segmentti koostuu 50 luston muodostamasta sarjasta, verrataan sitä ensiksi vertailusarjan lustoihin 1-50 ja lasketaan niiden välinen korrelaatiokerroin. Tämän jälkeen segmenttiä verrataan lustoihin 2-51 ja toimitaan kuten edellä. Näin käydään koko näyte läpi. Seuraavassa vaiheessa muodostetaan näytteen lustoista uusi segmentti ja menetellään kuten edellä. Näytteen ajoittaminen tehostuu, kun segmentit valitaan osittain päällekkäisinä: segmentin 1-50 lustoa jälkeen voidaan tarkastella segmenttiä 26-75, sitten , jne. 2.2 Puiden ajoittaminen COFECHA-ohjelmalla COFECHA-ohjelmaa 1 pidetään ammattilaisen perustyökaluna vuosilustoajoituksissa. Sitä ovat olleet kehittämässä mm. kansainvälisen dendrokronologisen tutkimuksen huippunimet Ed Cook, Keith Briffa ja Thomas Harlan. Cofechan englanninkielinen toiminta-ajatus QUALITY CONTROL AND DATING CHECK OF TREE-RING MEASUREMENTS kertoo, että ohjelmalla hallitaan lustoaineistojen laatukontrolli ja ajoitus. 1 COFECHA-ohjelma on kehitetty Arizonan yliopiston lustotutkimuslaboratoriossa (Laboratory of Tree-Ring Research). Se on osa laajempaa ITRDB- ja DPL-ohjelmistoa, joita käytetään maailmanlaajuisesti dendrokronologisessa (puulustotieteellisessä) tiedeyhteisössä. Ohjelmistot ovat ilmaisjakeluohjelmistoja, jotka ovat kopioitavissa Internetin kautta osoitteesta 7

8 Lustoaineistojen laatukontrolli perustuu lustonäytteiden keskinäiseen vertailuun. Ohjelma seuloo pienetkin epäloogisuudet esiin ja ilmoittaa niistä merkkigrafiikalla kuvitetuin taulukoin. Laatukontrollivaihe on käytävä tarkoin läpi ennen kuin ryhdytään näytteiden ajoitukseen. Tämän liitteen loppuosassa käsitellään Cofechan ajoitustekniikkaa. Esimerkkitapauksena ovat Näckensborgin huvilan hirsinäytteet, jotka ajoitetaan Cofecha-taulukoiden perusteella. Taulukoiden käyttö vaatii jonkin verran harjaantuneisuutta, joten niiden tulkinta ei avaudu välttämättä heti. Ohessa Cofecha-ohjelman ensimmäisen tulostussivun sisältö: ===================================================================================================================== [] DENDROCHRONOLOGY PROGRAM LIBRARY Run ZZZ Program COF 15:43 Wed 19 FEB 1997 Page 1 [] [] P R O G R A M C O F E C H A Version L 1.00P QUALITY CONTROL AND DATING CHECK OF TREE-RING MEASUREMENTS File of DATED series: tane.mas File of UNDATED series: ivo1.tuc CONTENTS: Part 1: Title page, options selected, summary, absent rings by series Part 2: Histogram of time spans Part 3: Master series with sample depth and absent rings by year Part 4: Bar plot of Master Dating Series Part 5: Correlation by segment of each series with Master Part 6: Potential problems: low correlation, divergent year-to-year changes, absent rings, outliers Part 7: Descriptive statistics Part 8: Undated series - adjustments for highest correlations RUN CONTROL OPTIONS SELECTED VALUE 1 Cubic smoothing spline 50% wavelength cutoff for filtering 32 years 2 Segments examined are 50 years lagged successively by 25 years 3 Autoregressive model applied A Residuals are used in master dating series and testing 4 Series transformed to logarithms Y Each series log-transformed for master dating series and testing 5 Critical correlation, 99% confidence level Master dating series saved N 7 Listing of ring measurements in Part 6 N 8 Parts printed ===================================================================================================================== 8

9 2.3 Ajoitustaulukoiden tulkinta Cofecha-ohjelman ehdottama kalenterivuosi saadaan, kun parametrin Counted Segment (taulukko 1a) arvoihin lisätään Add -parametrin arvo. Näin ollen ensimmäisen 50- vuotissegmentin alkuvuodeksi tulisi = 1918, toisen = 1566 jne. Ajoitus tapahtuu vertaamalla 50 vuoden lustosegmenttejä oikeana pidettävään vertailusarjaan (master series) ja laskemalla niiden välille korrelaatiokertoimia. Paras ajoitus saadaan, kun valitaan maksimikorrelaatiota osoittava vuosilisäys. Tätä varten korrelaatiot on lajiteltu paremmuusjärjestykseen, joten ensimmäisessä kentässä Corr #1 on ko. lustosegmentin paras riippuvuus vertailusarjaan. Paras korrelaatio ei ole kuitenkaan tae parhaasta ajoituksesta: kyse voi olla myös sattumasta. Parhaaseen tulokseen pääsee, kun tarkkailee taulukon kaikkia kymmentä kenttää ja etsii viittauksia samaan kalenterivuoteen. Kun sama vuosi esiintyy useassa segmentissä, merkitsee se yleensä vihjettä oikeasta ajoittumisesta. Cofecha ehdottaa tällä periaatteella laskettua vuosilisäystä +0 -kentässä. Jos segmentin lustojen korrelaatio ylittää 0.50, voidaan tulosta pitää ajoituksena kannalta hyvänä. Sama koskee näytteen kaikkien mitattujen lustojen ja vertailusarjan välistä korrelaatiota. Alle 0.50 suuruiset korrelaatiot kertovat heikosta ilmastosignaalista, mittausvaikeuksista ja muista ongelmista. Näissäkin tilanteissa oikean ajoituksen löytyminen on usein mahdollista, mutta se edellyttää tulkintakokemusta. Kentissä näkyvät nollalisäykset johtuvat siitä, että näytteen syntyvuodeksi on merkitty ajoituksesta saatu todennäköisin vuosi. Kun ajoitus on oikea, pitäisi vuosilisäysarvon olla silloin jokaisen segmentin kohdalla 0. Nollasta poikkeavat arvot kertovat heikosta ajoittumisesta ja antavat samalla vihjeitä mahdollisista syistä. Tässä tapauksessa nollavuodet esiintyvät vain kahdessa Corr #1 -kentässä ( ja Muut vuosilisäysarvot (319, 171, 103 ja 194) osoittavat, että paras korrelaatio vertailusarjaan löytyy, kun ko. arvo lisätään Counted Segment - lukuparin arvoihin. Vaihtelevien vuosilisäysehdotusten tapauksessa on harkittava näytettä kokonaisuutena tarkastellen, mikä on oikea vuosilisäys. Harkintaa edesauttaa kentän Number of Segments ehdotus vuosilisäykseksi. Kuten edellä todettiin, ajoitustuloksen kannalta on merkityksetöntä, mistä kohtaa taulukkoa nollavuosi löytyy. Pääasia on, että se löytyy jostakin. Taulukko 1a. Näytteen numero 1 Cofecha-ajoitustiedot. a00* a00* a00* a00* a00* a00* segments

10 3 EEMELI VÄYRYSEN AITTA-AJOITUKSET Eemeli Väyrysen omistamalla aitalla on pitkä historia. Sen alkuperäinen yksikerroksinen muoto rakennettiin Isovihan rauhan (1727) jälkeen. Se tuotiin jostakin ja tuotiin Vihiriälään joskus välillä , ilmeisimmin vuonna 1821, jota epäillään varsinaiseksi siirtovuodeksi. Tiedetään, että keisari Aleksanteri II majaili vuonna 1819 Vihiriälässä. Nykyiseen paikkaansa aitta tuotiin vuonna, jossa se samalla korotettiin kaksikerroksiseksi. Ylemmässä kerroksessa on näkyvillä ampumaaukot. Aitaa kostuu ainakin kolmen ikäkauden hirsistä. Vanhin osa edustaa Vihiriälään tuodun aitan osaa. Aitan alaosan lahonneet hirret uusittiin uudelleen pystytyksessä välisenä aikana. On mahdollista, että osa yläkerroksen hirsistä ovat tätäkin nuorempia. Aittapuiden alkuperästä ei ole tietoa. Ne on voivat olla paikallista alkuperää tai ne on voitu uittaa lautalla Kemi- tai Ounasjoen varrelta. Aitta sijaitsi ennen nykyistä paikkaansa Lautiosaarella Vihiriälässä. 10

11 Näytteet (MT) Näyte 13: Vay Näytekiekko sahattiin hirren päädystä - kuuluu rakennuksen nuorempaan osaan - epävarma ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1861 (3/.45) tai 1789 (3/.35) Näyte 14: Vay Näytekiekko ovipielushirrestä (2. hirsi) - kuuluu rakennuksen nuorempaan osaan - epävarma ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1907 (4/.35) Näyte 15: Vay kuuluu rakennuksen vanhempaan osaan - varmahko ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1764 (4/.48) Näyte 16: Vay Näytekiekko yläikkunan viereisestä hirrenpäästä - kuuluu rakennuksen vanhempaan osaan - varmahko ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1764 (4/.36) 11

12 Näyte 17: Vay - Eteislattian lattianiska - - Näyte 5: Vay Näytekiekko (hirsi E) otettu aitan länsipuolen alimmaisesta hirrestä - varma ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1821 (5/.53) Näyte 6: Vay Näytekiekon ottopaikka ei tiedossa - vaikeasti ajoittuva, pieni mahdollisuus vuosiin 1712 ja 1695 Näytteet (MT) Näyte 21: Vay - Kairanlastu: Vihiriälä 1 - ehdolla olevat ajoitukset: viimeinen lusto vuodelta Näyte 22: Vay - Näytekiekko: Vihiriälä 2 - Irrallaan olevasta hirrestä (pölkky) - ehdolla olevat ajoitukset: viimeinen lusto vuodelta Näyte 23: Vay - Kairanlastu: Vihiriälä 3 - Irrallaan olevasta hirrestä ; tukipilari, kiinnitetty toiseen hirteen kohtisuoraan - ehdolla olevat ajoitukset: viimeinen lusto vuodelta Näyte 24: Vay - Kairanlastu: Vihiriälä 4 - Irrallaan olevasta hirrestä ; tukipilari, kiinnitetty toiseen hirteen kohtisuoraan - ehdolla olevat ajoitukset: viimeinen lusto vuodelta Näyte 25: Vay Kairanlastu: Hirsi 1821, sama kuin näyte 5 (Vay8804) - Näytekiekko otettu aitan länsipuolen alimmaisesta hirrestä - varma ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1827 (4/.71) Näyte 26: Vay Pölkynpätkä: Hirsi 1821, sama kuin näyte 5 (Vay8844) - varma ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1821 (4/.45) Näyte 27: Vay Kairanlastu aitan sisältä välikaton keskiparrusta, sama kuin näyte Vay - varma ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1838 (3/.42) 12

13 Näyte 28: Vay - Kairanlastu aitan sisältä eteläseinältä - ehdolla olevat ajoitukset: viimeinen lusto vuodelta Näyte 29: Vay - Kairanlastu aitan yläosan itäpäädystä, ikkunan-aukon vasemmalta puolelta - ehdolla olevat ajoitukset: viimeinen lusto vuodelta 13

14 4 PAAVO VÄYRYSEN KARTANORAKENNUKSEN AJOITUKSET Näytteet (MT) Näyte 1: Vay Näytekiekon ottopaikka tuntematon - varma ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1824 (4/.51) Näyte 2: Vay Näytekiekon ottopaikka tuntematon - varma ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1824 (4/.42) Näyte 3: Vay Näytekiekon ottopaikka tuntematon - varma ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1824 (9/.63) Näyte 4: Vay Näytekiekon ottopaikka tuntematon - varma ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1824 (8/.59) Näyte 7: Vay Näytekiekon ottopaikka ei tiedossa - varma ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1815 (6/.37) Näyte 8: Vay Näytekiekon ottopaikka ei tiedossa - varma ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1826 (5/.54) 14

15 Näytteet (MT) Näyte 11: Vay Näytekiekko pohjoisen päädyn hirsiarkusta - varma ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1826 (5/.54) Näyte 12: Vay Näytekiekko pohjoisen päädyn hirsiarkusta - varma ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1826 (8/.61) Näyte xx: Vay Eteislattian lankku - varma ajoitus: viimeinen lusto vuodelta 1826 (7/.52) - 15

16 4.1 Väyrysten näytteiden ajoitustaulukot [] DENDROCHRONOLOGY PROGRAM LIBRARY Run ZZ Program COF 09:24 A 21 SEP 19 0 Page [] [] P R O G R A M C O F E C H A Version 2.02P - QUALITY CONTROL AND DATING CHECK OF TREE-RING MEASUREMENTS File of DATED series: lampivay.mac File of UNDATED series: paavoall.tuc CONTENTS: Part 1: Title page, options selected, summary, absent rings by series Part 2: Histogram of time spans Part 3: Master series with sample depth and absent rings by year Part 4: Bar plot of Master Dating Series Part 5: Correlation by segment of each series with Master Part 6: Potential problems: low correlation, divergent year-to-year changes, absent rings, outliers Part 7: Descriptive statistics Part 8: Undated series - adjustments for highest correlations RUN CONTROL OPTIONS SELECTED VALUE 1 Cubic smoothing spline 50% wavelength cutoff for filtering 32 years 2 Segments examined are 50 years lagged successively by 25 years 3 Autoregressive model applied A Residuals are used in master dating series and testing 4 Series transformed to logarithms Y Each series log-transformed for master dating series and testing 5 Critical correlation, 99% confidence level Master dating series saved N 7 Listing of ring measurements in Part 6 N 8 Parts printed Absent rings included in master series N Dated series 1 C:ZZ C not filtered Dated series 2 C:ZZ C not filtered PART 8: DATE ADJUSTMENT FOR UNKNOWN SERIES: 09:24 A 21 SEP 19 0 Page Time span years, best matches for 50-year segments lagged 25 years 6 segments VAY VAY VAY VAY VAY VAY segments VAY VAY VAY VAY VAY VAY Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No

17 6 segments ================== ======== ======== ======== ======== ======== ======== ======== ======== ======== ======== ======== Counted Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY Lag from prior segment 3 years - insufficient segments VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY Lag from prior segment 5 years - insufficient Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No segments VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY Lag from prior segment 7 years - insufficient Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No segments VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No VAY VAY VAY VAY VAY

18 8 segments VAY VAY VAY VAY Lag from prior segment 10 years - insufficient segments VAY VAY VAY VAY VAY VAY Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No VAY VAY VAY VAY segments; no pattern found 10 segments VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No segments VAY VAY VAY VAY VAY segments VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY

19 5 segments ================== ======== ======== ======== ======== ======== ======== ======== ======== ======== ======== ======== VAY VAY VAY VAY VAY segments VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY segments VAY VAY VAY VAY segments VAY VAY VAY VAY VAY Lag from prior segment 3 years - insufficient segments VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY VAY Lag from prior segment 4 years - insufficient Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No VAY

20 5 segments VAY VAY VAY VAY VAY Lag from prior segment 9 years - insufficient undated series - = [ COFECHA ZZ COF ] = - 20

21 5 LAMPELAN VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUS Näytteet otettiin Ne analysoitiin Rovaniemen tutkimusaseman dendrokronologian laboratoriossa. Tauno Luosujärvi suoritti tarvittavat laboratoriotyöt. Tulokset lyhyesti: kaikki näytteet ajoittuivat. Yhteenveto: H1, H2 jne. ovat näytteiden koodeja. Vuosiluku kertoo joko puun kaatoajankohdan tai vain viimeisen vuosiluston kalenterivuoden näytteessä. Ajoitukset eivät suoraan kerro rakennusten pystytysajankohtia, ne on pääteltävä tuloksia ja muuta tietoa yhdistelemällä. Erityisen hyvin ajoittuneet näytteet merkitty *:llä. Vanha Lampela: päärakennus H1 Kuistin vasen puoli, 4. hirsi: 1815 (4/.420) H2 Nurkkakamari: 1799 (3/.450) H3 Kenkäkonttori: 1840 (4/.430) H4 Vintti, eteläpääty: 1839 (5/.530)* H5 Vintti, eteläpääty (ikkunan yläpuoli): 1840 (5/.440)* H6 Vintti, eteläpääty, kurkihirsi: 1807 (4/.500) H7 Vintti, länsireuna, alahirsi: 1839 (4/.330) (mahd. 1840,1841?) H8 Seinusta, etelälänsi, alaosa: 1835 (2/.405) H9 Vintin oviaukko: 1841 (5/.440)* Vanha Lampela: kala-aitta A1 kurkihirsi: 1781 (3/.500) A2 päätyseinä sisällä: 1786 (3/.490) A3 päätyseinä sisällä: 1787 (1786?) (5/.440) A4 ovenpieli:1785 Vanha Lampela: vilja-aitta V1 ovenpieli: 1850 V2 vintin päätyseinä: 1860 V3 vintti, ylempi hirsi: 1860 V4 vintti, alempi hirsi:1860 P1 purtilo: (veistetty viimeiset lustot) Mäkilampela (puoji) M1 väliseinähirsi: 1797 M2 kurkihirsi: 1791 Keski-Kilpelä K1 tupa, päätyseinä, 4. hirsi (puu ylimaista ): 1846 K2 tupa, päätyseinä, 7. hirsi: 1850 K3 pirtinvintti, elävästä puusta veistetty hirsi: 1900 K4 pirtti, päätyseinä:

22 5.1 Lampelan näytteiden ajoitustaulukot Vanha Lampela: päärakennus H1 Kuistin vasen puoli, 4. hirsi: 1815 (4/.420) H2 Nurkkakamari: 1799 (3/.450) H3 Kenkäkonttori: 1840 (4/.430) H4 Vintti, eteläpääty: 1839 (5/.530)* H5 Vintti, eteläpääty (ikkunan yläpuoli): 1840 (5/.440)* H6 Vintti, eteläpääty, kurkihirsi: 1807 (4/.500) H7 Vintti, länsireuna, alahirsi: 1839 (4/.330) (mahd. 1840,1841?) H8 Seinusta, etelälänsi, alaosa: 1835 (2/.405) H9 Vintin oviaukko: 1841 (5/.440)* P R O G R A M Version 2.02P C O F E C H A QUALITY CONTROL AND DATING CHECK OF TREE-RING MEASUREMENTS File of DATED series: h_all.tuc Time span of Master dating series is 1642 to years **************************************** *C* Number of dated series 10 *C* *O* Master series yrs *O* *F* Total rings in all series 1479 *F* *E* Total dated rings checked 1463 *E* *C* Series intercorrelation.549 *C* *H* Average mean sensitivity.215 *H* *A* Segments, possible problems 5 *A* **************************************** ============================================================================================================================ Time span years, best matches for 30-year segments lagged 15 years Counted Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Series Segment Add # 1 Add # 2 Add # 3 Add # 4 Add # 5 Add # 6 Add # 7 Add # 8 Add # 9 Add #10 Add H1_ H1_ H1_ H1_ H1_ H1_ H1_ H1_ H1_ segments Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No A ============================================================================================================================ Counted Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Series Segment Add # 1 Add # 2 Add # 3 Add # 4 Add # 5 Add # 6 Add # 7 Add # 8 Add # 9 Add #10 Add H2_ H2_ H2_ H2_ H2_ H2_ H2_ H2_ segments Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No A

23 ===================================================================================================================== =========== Counted Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Series Segment Add # 1 Add # 2 Add # 3 Add # 4 Add # 5 Add # 6 Add # 7 Add # 8 Add # 9 Add #10 Ad H3_ H3_ H3_ H3_ H3_ H3_ H3_ H3_ H3_ H3_ H3_ Lag from prior segment 3 years - insufficient 10 segments Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No ============================================================================================================================= Counted Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Series Segment Add # 1 Add # 2 Add # 3 Add # 4 Add # 5 Add # 6 Add # 7 Add # 8 Add # 9 Add #10 Ad H4_ H4_ H4_ H4_ H4_ H4_ H4_ H4_ H4_ H4_ segments Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No ============================================================================================================================= Counted Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Series Segment Add # 1 Add # 2 Add # 3 Add # 4 Add # 5 Add # 6 Add # 7 Add # 8 Add # 9 Add #10 Ad H5A H5A H5A H5A H5A H5A H5A H5A H5A Lag from prior segment 6 years - insufficient 8 segments Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No ============================================================================================================================= Counted Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Series Segment Add # 1 Add # 2 Add # 3 Add # 4 Add # 5 Add # 6 Add # 7 Add # 8 Add # 9 Add #10 Ad H5B H5B H5B H5B H5B H5B H5B H5B H5B Lag from prior segment 4 years - insufficient 8 segments Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No ============================================================================================================================ 23

24 Counted Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Series Segment Add # 1 Add # 2 Add # 3 Add # 4 Add # 5 Add # 6 Add # 7 Add # 8 Add # 9 Add #10 Add # H6_ H6_ H6_ H6_ H6_ H6_ H6_ H6_ H6_ Lag from prior segment 3 years - insufficient 8 segments Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No ============================================================================================================================ Counted Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Series Segment Add # 1 Add # 2 Add # 3 Add # 4 Add # 5 Add # 6 Add # 7 Add # 8 Add # 9 Add #10 Ad H7_ H7_ H7_ H7_ H7_ H7_ H7_ H7_ H7_ H7_ H7_ H7_ H7_ Lag from prior segment 3 years - insufficient 12 segments Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No ============================================================================================================================ Counted Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Series Segment Add # 1 Add # 2 Add # 3 Add # 4 Add # 5 Add # 6 Add # 7 Add # 8 Add # 9 Add #10 Ad H8_ H8_ H8_ H8_ H8_ Lag from prior segment 6 years - insufficient 4 segments ============================================================================================================================ ================== ======== ======== ======== ======== ======== ======== ======== ======== ======== ======== === Counted Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Corr Series Segment Add # 1 Add # 2 Add # 3 Add # 4 Add # 5 Add # 6 Add # 7 Add # 8 Add # 9 Add #10 Ad H9_ H9_ H9_ H9_ H9_ H9_ H9_ H9_ H9_ H9_ H9_ H9_ Lag from prior segment 5 years - insufficient 11 segments Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No Add No undated series 24