Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?"

Annikki Parviainen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö

2 Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö kunnissa Vuonna 2013 Suomessa on yhteensä 320 kuntaa, joista 16 on Ahvenanmaalla. Kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää; kunnat vastaavat n. 2/3 osasta julkisista palveluista ja valtio 1/3 osasta. Kunnissa, ja erilaisilla alueilla, tehdään useita suunnitelmia, jotka vähintään sivuavat turvallisuutta. o Pelastussuunnitelma o Turvallisuussuunnitelma o Kunnan hyvinvointikertomus o Valmiussuunnitelma o Paikallinen turvallisuussuunnitelma Jussi Rahikainen pelastustoimen kehittämispäällikkö

Kunnissa, ja erilaisilla alueilla, tehdään useita suunnitelmia, jotka vähintään sivuavat turvallisuutta.

3 Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma on onnettomuuksien ehkäisyksi ja onnettomuustilanteiden varalta tiettyä kohdetta tai tapahtumaa varten laadittava toimintasuunnitelma. Turvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelmalla pyritään edistämään tietyn kohteen tai alueen turvallisuutta. Usein pelastussuunnitelma + rikoksilta suojautuminen ja esim. tietoturvallisuus. Esim. oppilaitoksen turvallisuuskansio Jussi Rahikainen pelastustoimen kehittämispäällikkö

Turvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelmalla pyritään edistämään tietyn kohteen tai alueen turvallisuutta.

4 Oppilaitoksen turvallisuuskansion keskeiset asiakirjat

5 Hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus valmistellaan kunnittain tai alueellisesti hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen o kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta o väestön terveydestä ja hyvinvoinnista o terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista o palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä o ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista. Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua. Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010, 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Sähköinen hyvinvointikertomus. (yhteyshenkilö Anne Sormunen, Kuntaliitto) Jussi Rahikainen pelastustoimen kehittämispäällikkö

muutoksista o palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä o ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista.

6 Valmiussuunnitelma Suunnitelma, jossa selvitetään eri turvallisuustilojen vaikutukset organisaation tehtäviin ja toimintaan, toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja toimenpiteet normaalioloihin palaamiseksi. Kuntien valmiussuunnittelun lähtökohta EI ole sodan uhka. Kuntaliiton yleiskirje 2012: Varautumisen ajatusmalli on muuttunut niin, että ensisijaisesti varaudutaan normaaliolojen häiriötilanteisiin ja tätä varautumisen mallia sovelletaan poikkeusoloissa. Mikäli niistä selvitään, on jo tehty 80 % valmisteluista joita tarvitaan poikkeusoloissa Jussi Rahikainen pelastustoimen kehittämispäällikkö

Kuntaliiton yleiskirje 2012: Varautumisen ajatusmalli on muuttunut niin, että ensisijaisesti varaudutaan normaaliolojen häiriötilanteisiin ja tätä

7 Onnettomuus suuronnettomuus häiriötilanne - poikkeusolot Tilanne (Turvallisuustilanne) Tapahtuma Valmiustila Poikkeusolot Täysvalmius Valmiussuunnittelu Erityistilanne Häiriötilanne Tapahtuman: -laajuus -vaikutus, - kesto -voimavarat Tehostettu valmius Suuronnettomuus Pelastussuunnitelma Paikallinen turvallisuussuunnitelma Hyvinvointikertomus Onnettomuus Perusvalmius Perustilanne Arjen ongelmat perustilanteessa

-laajuus -vaikutus, - kesto -voimavarat Tehostettu valmius Suuronnettomuus Pelastussuunnitelma

8 Paikallinen turvallisuussuunnittelu Turvallisuussuunnitelmia on tehty yksittäisten kuntien lisäksi seudullisina usean kunnan yhteisenä tai jopa maakunnan kokoisena. Toisaalta joissakin laajoissa kunnissa on koettu tarpeelliseksi tehdä kyläsuunnitelmia, jotta paikalliset tekijät tulee huomioitua riittävästi. Aluetta oleellisempi tekijä on paikallisten toimijoiden laaja-alainen sitouttaminen. Seudullisia turvallisuussuunnitelmia on laadittu Etelä-Karjalassa (2), Etelä- Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Kanta- Hämeessä (3), Keski-Suomessa (7), Kymenlaaksossa, Lapissa (2), Pirkanmaalla (4), Pohjois-Karjalassa, Pohjois- Pohjanmaalla (3), Pohjois-Savossa (2), Satakunnassa (3), Uudellamaalla (2), Varsinais-Suomessa (5). Turvallisuusyhteistyöllä tuloksia, SM 22/ Jussi Rahikainen pelastustoimen kehittämispäällikkö

Aluetta oleellisempi tekijä on paikallisten toimijoiden laaja-alainen sitouttaminen.

9 Kunnallinen turvallisuussuunnittelu Kunnallisia suunnitelmia on tehty ainakin: Helsinki Vantaa Loviisa Lapinjärvi Myrskylä Pukkila Hyvinkää Nurmijärvi Mäntsälä-Pornainen Tuusula Kerava Järvenpää Kouvola Kotka ja Pyhtää Espoo Kirkkonummi Vihti Turku Salo Pori Ulvila Nakkila Pomarkku Kiikoinen jne. Arviolta vain 5,3 % Suomen väestöstä eli yhteensä alle henkilöä asuu kunnassa, jossa turvallisuussuunnitelmaa ei ole. Kaikki suuret kunnat ja kaupungit ovat turvallisuussuunnittelun piirissä. Turvallisuusyhteistyöllä tuloksia, SM 22/ Jussi Rahikainen pelastustoimen kehittämispäällikkö

Arviolta vain 5,3 % Suomen väestöstä eli yhteensä alle 300 000 henkilöä asuu kunnassa, jossa turvallisuussuunnitelmaa ei ole.

10 Turvallisuussuunnittelu Liian usein ollaan tyytyväisiä siihen että saatiin suunnitelma laadittua - itse toteutus jää sivuseikaksi. Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on suunnitelmallinen yhteistyö, ei vain suunnitelman laatiminen. Hyvä suunnitelma o pystytään tekemään kohtuullisessa ajassa voimavaroja järkevästi käyttäen o asettaa konkreettiset, aikataulutetut, mitattavat ja vastuutetut tavoitteet, joiden toteutusta on mahdollista seurata, yleensä max. 5 7 kpl o on selkeä ja ymmärrettävä myös niille, jotka eivät päivittäin työskentele turvallisuusasioiden parissa o ohjaa konkreettisesti yhteisesti tehtävää työtä o ohjaa toimintaa niiden aiheiden pariin, joissa kunnassa tai alueella on eniten tehtävää turvallisuuden parantamiseksi o on realistinen, se voidaan toimeenpanna käytännössä. Kuntien turvallisuussuunnittelussa voidaan hyödyntää ulkopuolelta tulevaa ohjausta, mutta suunnittelun tulee perustua paikalliseen arvioon turvallisuuden kehittämiskohteista Jussi Rahikainen pelastustoimen kehittämispäällikkö

Hyvä suunnitelma o pystytään tekemään kohtuullisessa ajassa voimavaroja järkevästi käyttäen o asettaa konkreettiset, aikataulutetut, mitattavat ja vastuutetut tavoitteet, joiden toteutusta on

11 Turvallisuussuunnittelun taustamateriaalia Kuolemantapauksia Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Piste tapaturmille - portaali - THL tapaturmatilastot alueittain ja kunnittain Vertailuluku, % Jussi Rahikainen pelastustoimen kehittämispäällikkö

12 KIITOKSET KÄRSIVÄLLISYYDESTÄ! Jussi Rahikainen pelastustoimen kehittämispäällikkö

Samankaltaiset tiedostot

Alueellinen hyvinvointikertomus kuntien ja maakuntien yhdyspintojen tukipylväänä

Alueellinen hyvinvointikertomus kuntien ja maakuntien yhdyspintojen tukipylväänä Hyvinvointirooli tulevaisuuden kunnassa ja yhdyspinnoilla Kuntamarkkinat 13.9.2017 12.9.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa