VARAUTUMISEN JA VALMIUSSUUNNITTELUN YHTEENSOVITTAMINEN KESKUS-, ALUE- JA PAIKALLISHALLINNON TASOLLA

Transkriptio

1 VARAUTUMISEN JA VALMIUSSUUNNITTELUN YHTEENSOVITTAMINEN KESKUS-, ALUE- JA PAIKALLISHALLINNON TASOLLA Sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivät Kuopio Hallitusneuvos Matti Piispanen Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Puolustusministeriö

2 YHTEISKUNNAN PERUSTOIMINTOJA MITEN VARAUDUTAAN? MITEN TOIMITAAN KRIISEISSÄ? VALMIUDET?

3 YHTEISKUNNAN KRIISINKESTOKYKY Käsittää kaikki valtakunnan itsenäisyyden säilyttämisen ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamisen sekä häiriöiden sietokyvyn kannalta tärkeät yhteiskunnan toiminnot. Mitä toimintavarmempi yhteiskunta on rakenteiltaan ja järjestelmiltään (ml. sekä normaaliolojen ja häiriötilanteiden että poikkeusolojen lainsäädäntö) jo normaalioloissa, sitä parempi on sen kyky varautua ja selviytyä erilaisissa kriiseissä.

4 VARAUTUMISEN PERUSTEISSA TAPAHTUNEITA KESKEISIÄ MUUTOKSIA 1. Kansainvälistyminen 2. Organisatoriset muutokset 3. Yhteiskunnan teknistyminen 4. Tuotantotoiminnan monimutkaistuminen

5 SEURAUKSENA mm Viranomaistoimintojen muutokset, palveluja ja hyödykkeitä kasvavassa määrin elinkeinoelämältä Riippuvuudet lisääntyvät, logistiset järjestelmät Organisaatiot ohenevat Tuottovaatimukset lisääntyvät Omavaraisuus heikkenee Varastot pienenevät Kansallinen osaaminen ulkomaille siirtyneillä aloilla vähenee

6 KESKEISIÄ TOIMINTAPERIAATTEITA 1 > Normaaliolojen organisaatioilla toimitaan kaikissa tilanteissa. Muutoksia tehdään vain välttämättömissä tapauksissa. > Toimintoja tulee voida säädellä joustavasti ja tehokkaasti tilannetta vastaavasti. > Järjestelmien valmiuden kohottaminen kriisitilanteessa ei aina ole enää mahdollista. > Varautuminen pahimman varalle luo edellytyksiä myös lievemmistä kriiseistä selviytymiselle.

7 KESKEISIÄ TOIMINTAPERIAATTEITA 2 viranomaisten välillä selkeä vastuujako ja toimivaltasuhteet, voimavarojen tehokas käyttö (ml. kustannustehokkuus), ydintoimintojen varmistaminen kaikissa tilanteissa (laissa säädetty varautumisvelvollisuus kehittämisen haasteet), lisäksi edellytettäviä yhteiskuntapoliittisia vaatimuksia: * kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen * läpinäkyvyys * toimenpiteen kohteeksi joutuneen valitus- ja muut reagointimahdollisuudet * jne

8 KUMOTUN VALMIUSLAIN (1080/1991) TARKOITUS Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa 1. Turvata väestön toimeentulo 2. Turvata maan talouselämä 3. Ylläpitää oikeusjärjestystä 4. Ylläpitää kansalaisten perusoikeuksia 5. Turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus 6. Turvata valtakunnan itsenäisyys VALMIUSLAKI, VOIMAAN Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on poikkeusoloissa: suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.

9 VALMIUSLAKI Varautumisvelvollisuus 3 luku Varautuminen 12 Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. HUOM: Elinkeinoelämää koskeva muu lainsäädäntö (erit. LVM:n hallinnonalalla)

10 KOKONAISUUKSIEN YHTEENSOVITTAMINEN Uhkat ja riskit Käytettävät voimavarat Viranomaiset?????????? Terrorismi Tietoverkkohäiriöt????? Vaarallinen Laiton Talouden tartuntatauti maahantulo häiriintyminen?????????? Ympäristöuhkat Sotilaallisen Luonnon voiman????? ääri-ilmiö käyttö Painostus Suuronnettomuus Elinkeinoelämän yritykset Kansalaisjärjestöt ja kansalaiset EU:n ja kvvoimavarat Turvallisuusympäristön seuranta Muutosten vaikutusten arviointi Voimavarojen ylläpidon ja kehittämisen seuranta Valmistelujen yhteensovittaminen Voimavarojen käytön yhteensovittaminen

11 YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEÄT TOIMINNOT Valtion johtaminen Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys

12 UHKAMALLITARKASTELUN PERIAATEKUVA (YETTS:T 2003/2006 JA YTS 2010) Uhkamalleja kuvattaessa ja tulkittaessa on otettava huomioon niiden moniulotteinen keskinäisriippuvuus. Mallit ovat aina voimakkaasti pelkistettyjä

13 STRATEGIAN (2010) UHKAMALLIT (yhteensä 13 kpl)

14 HALLBERGIN KOMITEA: PERUSTEELLINEN ANALYYSI YHTEISKUNNAN VARAUTUMISESTA NYKYJÄRJESTELMÄ EI KAIPAA SUURIA MUUTOKSIA PÄÄLLEKÄISYYKSIEN POISTAMINEN TPAK:sta LAAJALAISEMPI TURVALLISUUSKOMITEA KMP:stä KOKONAISTURVALLISUUTEEN TP-UTVA:n ASEMA KOROSTUU ELINKEINOELÄMÄ JA JÄRJESTÖT PAREMMIN MUKAAN SELONTEKO TARVITAAN, VAATII KEHITTÄMISTÄ HYVIN LINJASSA UUDEN YTS:n KANSSA KEHITTÄMISTOIMET TPAK:n OSALTA VOIDAAN ALOITTAA ILMAN HALLITUSOHJELMAN LINJAUKSIAKIN

15 YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEÄT TOIMINNOT - Poikkihallinnollisia kokonaisuuksia - VNK UM OM SM PLM VM OKM MMM LVM TEM STM YM Kv. voimavarat Toiminto 1 Toiminto 2 Kansalaisjärjestöt Yritykset Toiminto 3 Toiminto 4 Toiminto 5 Toiminto 6 Toiminto 7 = strateginen tehtävä HUOM! Kuva on periaatteellinen.

16 STRATEGISET TEHTÄVÄT - ESIMERKKEJÄ -

17 VÄESTÖN TOIMEENTULOTURVA JA TOIMINTAKYKY 1. Toimeentuloturvan järjestäminen 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon palveluiden turvaaminen 3. Lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden saatavuuden turvaaminen 4. Terveysuhkien havainnointi-, seuranta- ja hallintajärjestelmien ylläpitäminen TALOUDEN JA INFRASTRUKTUURIN TOIMIVUUS 1. Vakuutustoiminnan turvaaminen

18 Puolustusministeriön toimiala Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat 1) puolustuspolitiikka; 2) sotilaallisen maanpuolustus; 3) kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen; 4) sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta Valtioneuvoston ohjesääntö 16

19 KOKONAISMAANPUOLUSTUS/ YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEÄT TOIMINNOT Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen kuuluvat: julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa. Lisäksi yhteensovittamiseen sisältyy turvallisuus- ja puolustusasiain komitealle kuuluvien tehtävien hoitaminen. Valtioneuvoston ohjesäännön perustelumuistio 16

20 VALTIONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ 15 ( /1021) Sisäasiainministeriön toimiala Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat: 9) aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin. ( /905)

21 VALTIONEUVOSTON ASETUS SISÄASIAINMINISTERIÖSTÄ 1 Ministeriön tehtävät Sisäasiainministeriön tehtäviä ovat: 10) aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyvät keskushallinnon tehtävät;

22 VALTIONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ 22 Sosiaali- ja terveysministeriön toimiala Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat: 1) terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy; 2) sosiaali- ja terveyspalvelut; 3) lääkehuolto; 4) terveydensuojelu sekä säteilyhaittojen, kemikaalien ja geeniteknologian valvonta; 5) toimeentuloturva; 6) vakuutusmarkkinoiden toiminta; 7) työsuojelu; 8) naisten ja miesten välinen tasa-arvo.

23 POIKKEUSOLOJEN TERVEYDENHUOLLON NEUVOTTELUKUNTA suunnittelee ja valmistelee poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuoltoa. edistää terveydenhuollon valmiuksia ja viranomaisyhteistyötä varautumisessa normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin seuraa ja arvioi, mitä uhkia, mahdollisuuksia ja tarpeita kunta- ja palvelurakenneuudistus aiheuttaa terveyden- ja sosiaalihuollon turvaamiselle toimii asiantuntijana poikkeusolojen valmistautumiseen liittyvässä keskustelussa antaa yhteisiä ratkaisuehdotuksia.

24 YHTEISKUNNAN TURBVALLISUUS- STRATEGIAN TOIMEENPANO- PROSESSI YTS ALUEHALLINTO AVI:t + ELY:t + muut viranomaiset ja osapuolet KUNNAT Kaupungit Kansalaiset YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN

25 Aluejaot haasteena? Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Maavoimat Aluehallintovirastot PSSL LSSL ISSL ESSL 25

26 STRATEGIAN HYÖDYNTÄMISESTÄ HALLINNON ERI TASOILLA Edellyttää perusteellista toimijakohtaista analysointia Strategian uhkamalli Strategian elintärkeä toiminto 1. Leikkauspinnan kokonaisvaltainen analysointi oman toimintaympäristön ja toiminnan näkökulmasta Millaisia tilanteita, tehtäviä, vastuita, yhteistoimintaa jne leikkauspintaan kiinnittyy? 2. Millaisia suorituskykyjä pitäisi tämän perusteella olla käytössä? - suunnitelmavalmiutta - resursointia - osaamista - välineitä - Yhteistoimintasopimuksia -

27 Varautumisen kehittäminen alue- ja paikallistasolla Alue- ja paikallistason valmiussuunnittelu kaipaa koordinointia Aluehallinnon rakennemuutos ei saisi olla esteenä varautumisen kehittämiselle Häiriötilanteisiin liittyvän tuen välittämistä varten on tarpeen luoda yhteiset menettelyt, joiden mukaan tukipyynnöt välitetään kunnille ja aluehallinnolle Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tieto- ja viestiyhteydet on varmistettava alue- ja paikallishallinnon välillä

28 ALUEHALLINTOVIRASTON TEHTÄVIÄ Aluehallintoviraston tehtävänä on muun muassa: 1) peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi; 2) maistraattien ohjaus, valvonta ja kehittäminen; 3) varautumisen yhteensovittaminen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen, valmiussuunnittelun yhteensovittaminen, alueellisten maanpuolustuskurssien järjestäminen, kuntien valmiussuunnittelun tukeminen, valmiusharjoitusten järjestäminen sekä alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistäminen; 4) viranomaisten johtaessa turvallisuuteen liittyviä tilanteita alueella tukea toimivaltaisia viranomaisia ja tarvittaessa sovittaa yhteen toimintaa niiden kesken; 5) poliisitoimen alueellinen viranomaisyhteistyö sekä varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen poliisitointa koskien.

29 10 Toiminnallinen ohjaus Aluehallintovirastojen toimintaa ohjaavat omilla toimialoillaan oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö sekä poliisihallitus tai keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on erikseen säädetty tai määrätty (toiminnallinen ohjaus). Valtiovarainministeriö huolehtii viraston yhteisiä toimintoja ja muita viraston yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisia toimenpiteitä koskevasta toiminnallisesta ohjauksesta. 17 Yhteistyö elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa Aluehallintovirastojen on valtion aluehallintoa koskevissa asioissa toimittava yhteistyössä toimialueensa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa.

30 Aluehallintoviraston varautumisella tarkoitetaan esityksessä kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän toimenpiteitä, joilla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja selviytyminen kaikissa turvallisuustilanteissa. Kukin aluehallintovirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä muut aluehallinnon toimijat huolehtivat omista varautumistehtävistään eri turvallisuustilanteisiin. Aluehallintovirasto olisi vastuussa varautumisen yhteensovittamisesta alue- ja paikallistasolla. Aluehallintovirastojen johdolla toimisi eri päätöksin perustettavat alueelliset valmiustoimikunnat, joissa olisi laajasti edustettuna kaikki keskeiset aluehallinnon toimijat.

31 Aluehallintoviraston tehtävänä olisi lisäksi viranomaisten johtaessa turvallisuuteen liittyviä tilanteita alueella tukea toimivaltaisia viranomaisia ja tarvittaessa sovittaa yhteen toimintaa niiden kesken. Tilanteenmukaisessa toiminnassa aluehallintoviraston tehtävänä olisi ensinnäkin tukea toimivaltaisia viranomaisia ja sitä kautta myös mahdollisia muita toimijoita alueella. Tukemistehtävään liittyen aluehallintovirasto sovittaisi tarvittaessa yhteen toimintaa alueella eri alojen toimivaltaisten viranomaisten kesken. Tehtävä koskisi turvallisuuteen liittyviä tilanteita poikkeusoloissa ja normaalioloissa. Yhteensovittamisessa aluehallintovirastolla ei olisi toimivaltaisiin viranomaisiin nähden määräysvaltaa ilman erillistä nimenomaista laintasoista säännöstä.

32 PAIKALLISHALLINNON TEHTÄVISTÄ Kuntien rooli yhteiskunnan varautumisessa ja häiriötilanteiden hallinnassa on paikallishallinnossa keskeinen, koska peruspalveluiden ja muiden yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestäminen on merkittäviltä osiltaan kuntien vastuulla. Kuntien varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin.

33

34 Kriisijohtamisen periaatteet kokonaisvaltaisuus (normaaliolojen häiriötilanteista poikkeusoloihin) TASAVALLAN PRESIDENTTI EDUSKUNTA VALTIONEUVOSTON YLEISISTUNTO Kriisijohtamiseen liittyvä ylin valtakunnallinen päätöksenteko ja kansainvälinen yhteistoiminta VALTIONEUVOSTOTASON VALMISTELUELIMET POIKKIHALLINNOLLISET YHTEISTYÖELIMET Merkittävien turvallisuuskysymysten valmisteleva käsittely Tuki häiriötilanteen hallinnasta vastuussa olevalle viranomaiselle sekä valtakunnalliseen kriisijohtamiseen liittyvälle päätöksenteolle Ministeriö TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Keskus-, alue- ja paikallishallinto Omaan toimialaan kuuluvan häiriötilanteen hallinta TOIMINTAA TUKEVAT VIRANOMAISET, ELINKEINOELÄMÄ JA JÄRJESTÖT KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET TOIMIJAT Tuki häiriötilanteen hallinnasta vastuussa olevalle viranomaiselle 10

35 VYTS 2010 LINJAUS VARAUTUMISESTA 1 1. YTS:n uhkamallien ja häiriötilanteiden pohjalta laadittava uhka-arvio * normaaliolot, häiriötilanteet ja poikkeusolot 2. Perusajatus häiriötilanteeseen varautumiseksi ja mahdollisesti eskaloituneen tilanteen hallitsemiseksi, normaaliolojen lainsäädäntö * ennaltaehkäisy * tiedon saanti * tilannekuvan muodostaminen ja jakelu * varautuminen tilanteen hallintaan mukaan lukien etukäteisvalmistelut * tilanteen johtaminen * viestintä 3. Tärkeimpien tehtävien käytännön toteutus eri toimijoiden vastuualueet ja johtosuhteet * normaaliolot, häiriötilanteet ja poikkeusolot * välittömät toimenpiteet * tarvittavat voimavarat * joustava siirtyminen poikkeusoloihin, valmiuslain soveltaminen

36 4. Arvio ja suunnitelma yhteistoimintatarpeista yhteistoiminta muiden hallinnonalojen kanssa, yhteistoiminta muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa 5. Suunnitelmien ylläpito, koulutus ja harjoitukset

37 TAUSTAKUVIA

38 Lisätietoa ja aineistoja

39 VALMIUSLAINSÄÄDÄNNÖN PERUSTA Perustuslain 23 :n mukaan lailla säädettävät, välttämättömät, tilapäiset poikkeukset perusoikeuksiin ovat mahdollisia Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen ja vakavuudeltaan aseelliseen hyökkäykseen lain mukaan rinnastettavien, kansakuntaa uhkaavien poikkeusolojen aikana. HUOM: Poikkeukset koskevat ainoastaan perusoikeuksia.

40 VALMIUSLAKIESITYS EDUSKUNNASSA KESKEISIMMÄT UUDISTUKSET: 1. Vastaa Suomen Perustuslakia (PerL) ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan 2000 luvun alussa esittämiä vaatimuksia 2. Poikkeusolomäärittely rakentuu PerL 23 :n sääntelylle: (1. Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys ja sen välitön jälkitila, 2. Huomattava aseellinen uhka, 3. Väestön toimeentulon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, 4. Erityisen vakava suuronnettomuus, tällaisen suuronnettomuuden välitön jälkitila sekä laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti) 3. Toimivaltuuksien delegoinnista on luovuttu 4. Toimivaltuuksien sääntely yksityiskohtaisempaa ja osin kattavampaa kuin nykyisessä laissa 5. Varautumisvelvollisuus edelleen viranomaisilla

41 EY:N PERUSSOPIMUKSET ml. Lissabonin sopimus Jäsenvaltiot neuvottelevat keskenään, jotta ne voivat yhdessä antaa tarvittavat säännökset estääkseen sen, että toimenpiteet, joihin jäsenvaltio voi joutua turvautumaan yleisen järjestyksen ylläpitämiseen vaikuttavissa vakavissa sisäisissä levottomuuksissa sodassa tai sodan uhkaa merkitsevässä vakavassa kansainvälisessä jännitystilassa taikka täyttääkseen velvoitteet, joihin se on sitoutunut rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämiseksi, vaikuttaisivat yhteismarkkinoiden toimintaan.

42 VALMIUSLAKIESITYKSEN LUKUJEN NIMET 4 luku. Rahoitusmarkkinoiden ja vakuutusalan toiminnan turvaaminen (14 :ää) 5 luku. Hyödyketuotannon ja -jakelun sekä energiahuollon varmistaminen (18 :ää) 6 luku. Rakentamisen ja rakennustuotteiden säännöstely (5 :ää) 7 luku. Asuntokannan käytön säännöstely (5 :ää) 8 luku. Sosiaaliturvaan liittyvät muutokset (4 :ää) 9 luku. Sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien toimivuuden sekä postipalveluiden saatavuuden turvaaminen (7 :ää) 10 luku. Kuljetusten turvaaminen ja polttonesteen säännöstely (19 :ää) 11 luku. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvaaminen (3 :ää)

43 12 luku. Valtiontalouden hoito poikkeusoloissa (2 :ää) 13 luku. Julkis- ja yksityisoikeudelliset palvelussuhteet (4 :ää) 14 luku. Työvelvollisuus (9 :ää) 15 luku. Hallinnon järjestäminen poikkeusoloissa (5 :ää) 16 luku. Sotilaallinen puolustusvalmius (6 :ää) 17 luku. Väestönsuojelu ja evakuointi (5 :ää)

44 TOIMINTOJEN KEHITTÄMISEN PERIAATE VNS VNS VNS VNS YETT YETT YETT HK HK HK Valha Valha Valha TAE KE TAE KE TAE KE TAE KE TAE KE TAE KE TAE KE TAE KE TAE KE SELITE VNS =Valtioneuvoston selonteko HK =Hallinnonalan kehittäminen YETT TAE KE = YETTS asiakirja =Talousarvioehdotus/-esitys, hallinnonalan kehittäminen Valha =Valtionhallinnon valmiusharjoitus