Ajankohtaista liikenteestä ja pysäköinnistä. Asukastilaisuus Kivistössä

Transkriptio

1 Ajankohtaista liikenteestä ja pysäköinnistä Asukastilaisuus Kivistössä

2 Käynnissäolevia yleissuunnitelmia ja selvityksiä Lapinkylän seisake Riipiläntie välillä Murtotie Kenraalintie Kauppakeskuksen rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt Punakiventien katusuunnitelma Rakentamiskohteet vuonna 2017 Keimolantien ja Syväkiventien liikennevalot Kivistön koulun alueen kadut Kauppakeskuksen asuinkortteleiden kadut Keimolanmäki 2. vaihe Pysäköinti Kivistön keskustassa Turvallinen koulureitti Pyöräily

3 Pysäköinti Kivistön keskustassa

4 marras joulu 2015 Vuodenvaihteessa Vantaan kaupunki sai Kivistön asukkailta palautetta, jonka mukaan keskusta-alueen autopaikkojen tarjonta ei vastaa kysyntää. tammi helmi maalis 2016 huhti touko kesä heinä elo 2016 Ensimmäisenä toimenpiteenä kaupunki pidensi Aurinkokivenkujan itäpuolisen Kivistön kadunvarsipysäköinnin aikarajoitusta. 60 min 4 h Toisena toimenpiteenä kaupunki avasi Lumikvartsinkadun päähän tilapäisen pysäköintialueen, jolla ei ole ollut aikarajoitusta. Kolmantena toimenpiteenä kaupunki teetti Kivistön keskustaan pysäköintiselvityksen ja suunnitelman. syys loka marras Työn tavoitteena oli selvittää Kivistön keskustan pysäköintitilannetta sekä yleisesti että taloyhtiöittäin. Työssä selvitettiin autopaikkojen määrät, käyttöasteet ja hinnoittelu. Lisäksi työssä laadittiin ratkaisuehdotuksia nykytilanteen parantamiseksi. Jatkoselvitys

5 Kivistön keskustan pysäköintisuunnitelma

6

7 Ruusuparkki & Rubiiniparkki Osakkaat: Kivistön Pysäköinti Oy ja pysäköintilaitosta ympäröivät kiinteistöt Ympäröivien kiinteistöjen kaavanmukaisten paikkojen lisäksi parkkitaloissa on lyhytaikaista asiointia ja vierailua palvelevia pysäköintipaikkoja Ruusuparkki 476 autopaikkaa Lyhytaikaisessa käytössä olevat pysäköintipaikat ovat maksullisia klo 6 24: 1 /h klo 24 6: 3 Rubiiniparkki 220 autopaikkaa Lyhytaikaisessa käytössä olevat pysäköintipaikat ovat päivisin maksullisia arkisin klo 7 22: 1 /h viikonloppuisin klo 8 20: 0,5 /h

8 Ruusuparkki Rakentamiskustannus n /ap Osakkaiden Ruusuparkki Oy:lle maksama kuukausivastike on 32,50 /ap Vuokra-asukas maksaa autopaikastaan vuokraa taloyhtiöstä riippuen /kk Omistusasuja maksaa autopaikastaan lunastushinnan vastikkeen taloyhtiöstä riippuen /kk Rubiiniparkki Rakentamiskustannus n /ap Osakkaiden Rubiiniparkki Oy:lle maksama kuukausivastike on 30 /kk Vuokra-asukas maksaa autopaikastaan vuokraa taloyhtiöstä riippuen /kk Omistusasuja maksaa autopaikastaan lunastushinnan (ei tiedossa) vastikkeen (ei tiedossa) Lisäksi Kivistön pysäköinti Oy on vuokrannut osan hallinnoimistaan lyhytaikaisista tai rakentamattomien kiinteistöjen autopaikoista hintaan 45 + alv. = 55,80 /kk

9 Autopaikan saaminen Vuokra- tai asumisoikeusyhtiöt Autopaikat vuokrataan asukkaille Autopaikkoja vuokrataan ensisijaisesti yksi asuntoa kohden Omistusasuntoyhtiöt Rakennusyhtiöt myyvät autopaikat erillisinä osakkeina, minkä lisäksi niistä peritään kuukausivastike Vain asunto-osakkeen omistaja on oikeutettu ostamaan kyseisen taloyhtiön autopaikkaosakkeen Autopaikkatilanne: Kaikki paikat vuokrattu Useassa taloyhtiössä jonoa Myös joitain vielä rakentumattomien yhtiöiden paikkoja on vuokrattu tilapäisesti Autopaikkatilanne: Kymmeniä autopaikkoja myymättä (sis. myös myymättömien asuntojen paikkoja)

10 Nykytilanteen yhteenveto Vuokra- ja asumisoikeusyhtiöiden kaikki autopaikat on vuokrattu ja lisäpaikoillekin olisi kysyntää Omistusasuntoyhtiöiden autopaikkoja olisi vapaana, mutta autopaikat myydään, ei vuokrata autopaikat myydään vain asunto-osakkeen omistajille jos asunnon omistaja ei omista autopaikkaosaketta, asunnon vuokralaisen ei ole mahdollista saada autopaikkaa myöskään vuokra- tai asumisoikeusyhtiössä asuvan ei ole mahdollista saada omistusasuntoyhtiölle varattua autopaikkaa käyttöönsä myymättömät autopaikat ovat rakennusyhtiöiden omistuksessa Autopaikkoja on vapaana, mutta ne eivät ole käytettävissä

11 Nykymallin haasteet Huhtikuussa tehtyjen pysäköinnin kuormituslaskentojen perusteella varatutkin (vuokratut tai myydyt) autopaikat ovat vajaassa käytössä. Sen sijaan kadunvarsipaikkojen kuormitusaste on korkea myös yöllä. Osa asukkaista siis pysäköi kadunvarsilla pysäköintilaitoksen sijaan. Pysäköinnin hinnoittelun epätasapaino sekä pysäköintilaitoksissa että koko alueella (kadunvarsi- ja maantasopysäköinti) ei ohjaa autopaikkojen omistusta, vuokrausta ja käyttöä tarkoituksenmukaisesti. Nykyinen hinnoittelumalli ei kannusta hankkimaan autopaikkaosaketta, kun tarjolla on sekä edullisempia kuukausivuokrapaikkoja että ilmaisia pysäköintipaikkoja

12 Ratkaisuehdotukset Lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä

13 Lyhyen aikavälin ratkaisuehdotukset 1. Ruusuparkin muuttuva opastus ja tilatietoa Ruusuparkin lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettujen pysäköintipaikkojen olemassa olosta on oltu epätietoisia. Ehdotuksena on, että Ruusukvartsikadulle asennetaan reaaliaikainen opaste, joka kertoo Ruusuparkissa vapaana olevista pysäköintipaikoista. 2. Maksullisuuteen siirtyminen Yleisen pysäköinnin maksullisuudella voidaan tasoittaa pysäköinnin hinnoittelua Kivistön keskustan alueilla. Ehdotuksena on, että pysäköinti muuttuu maksulliseksi Ruusukvartsikadulla Timanttikiteenkujan länsipuolella ja Keimolantiellä. Vuoden 2016 aikana laadittiin koko Vantaata koskeva selvitys, jonka pohjalta valmisteltiin ehdotus Vantaan maksullisen pysäköinnin toteutustavasta. Tekninen lautakunta hyväksyi selvityksessä ehdotetut periaatteet maksullisuuden toteuttamiseksi. 3. Tiedotus Kivistön alueella on tietämättömyyttä siitä, miten asukas-, vieras- ja asiointipysäköinti on järjestetty. Tietoa on ollut vaikeasti saatavilla. Ehdotuksena on, että käyttäjiä informoidaan alueen pysäköinnin järjestelyistä. Kivistön keskustan pysäköintiä koskeva aineisto kootaan yhteen paikkaan. Syksyn 2016 aikana lisättiin Kivistön nettisivuille tietoa pysäköinnistä

14 Pidemmän aikavälin ratkaisuehdotukset Tunnistettujen nykytilanteen haasteiden perusteella on muodostettu joitakin pidemmän aikavälin ratkaisuehdotuksia, jotka vaativat kuitenkin lisä-selvityksiä

15 Turvallinen koulureitti

16 Turvallinen koulureitti Koulumatkat ovat tärkeä osa lasten ja nuorten päivittäistä liikkumista. Kouluteiden viihtyisyydellä, miellyttävyydellä ja turvallisuudella edistetäänkin lasten ja nuorten liikkumista. Poistamalla ympäristössä olevia vaaroja voidaan varmistaa myös kaikkein pienimpien koululaisten turvallisuus. Heille koulumatka voi olla haastava vielä kehittyvien taitojen ja pienen koon vuoksi. Paras ratkaisu ei ole se, että vanhemmat tuovat lapsen tai nuoren autolla koulun ovelle asti, sillä silloin vilkastuu autoliikenne koulun ympäristössä ja turvallisuus vastaavasti heikkenee. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Vantaan kaupungin vakiintuneen käytännön mukaan koulumatkan turvallisuuden arvioinnissa tarkasteltavat asiat: nopeusrajoitus on enintään 50km/h erillinen kevyen liikenteen väylä tai leveä piennartila merkityt suojatiet tai liikennevalo arvioon vaikuttavaa myös tien geometria ja näkyvyys sekä oppilaan ikä Lisäksi: ei vaarallisia risteämiä autoliikenteen kanssa ei pimeitä katvealueita, vaan valaistu reitti ei liikaa melua ei pakokaasuja ei näkymä- tai kulkuesteitä ympäristö siisti ja hyvin hoidettu myös talvella

17

18 Pyöräily

19 Miksi pyöräilyä edistetään? houkutteleva kaupunkiympäristö, viihtyvyys terveysvaikutukset, sosiaalisuus Pyöräilyn laskennalliset terveyshyödyt Vantaalla noin 26 M /v (HEAT-menetelmä) nopeus, helppous, halpuus (pyöräilyn valintatekijöitä) Pyöräilyllä on rooli kilpailukykyisenä kulkumuotona kaupunkiliikenteessä -- pyöräilyn potentiaalia ja luonnetta on syytä tarkastella kävelystä erillään: kevyt liikenne => jalankulku ja pyöräily Suomessa linjattu mm.: LVM (2011): Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 Liikennevirasto (2012): Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma

20 Pyöräilyn edistäminen pyöräilyn kulkutapaosuus 9 % kaikista matkoista v. 2012, tavoite 15 % v (kh 2011/ Charter of Brussels -asiakirja) Vantaan liikennepoliittinen ohjelma VALO: määritelty 5 liikkumisaluetta (kuva), niistä keskukset ja kestävä liikkuminen kävelyn ja pyöräilyn ykkösalueita Vantaan liikennebarometri 2016, sis. pyöräilykysymyksiä laatukäytävät ovat sujuvia yhteyksiä Vantaan keskusten välillä parannetaan 1 reitti/v (mm. reunakivet, opastus, päällyste, odotuskaide): pääradan suunta 2017 tavoitteena 2035 mennessä ns. baanareitit, Kivistössä jo baanatasoinen osuus radan pohjoispuolella Vantaan uudet tyyppipiirustukset (2015): pyörätien jatkeet suunnitellaan reunakivettömiksi Poljin-työryhmä, mm. valitsee Vuoden vantaalaisen pyöräilijän Vuoden vantaalainen pyöräilijä 2010, arkipyöräilijä Tuija Lindfors (kuva P. Tuovinen, VS )

21 Laatukäytävät ja VALOn liikkumisalueita

22 Seudullinen yhteistyö Pyöräilyn markkinointistrategia (HSL) selvitys pyöräilyn laatureittien kunnossapidosta (koordinaattori*) pyöräilyn kilpailukyky kaavoituksessa, työkalut (koordinaattori) sähköpyöräilyn aktivointi työmatkaliikkumisessa -projekti (HSL) pääkaupunkiseudun pyöräliikenteen viitoituksen yleissuunnitelma (-2017) selvitys Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän soveltuvuudesta Tikkurilaan ja Aviapolikseen: liian raskas jokin muu systeemi? Vantaan liikennebarometri 2016, sis. pyöräilykysymyksiä seudullinen pyöräilykooste 2017 (koordinaattori) pyöräilyaamiainen liikkujan viikolla ( ) HSY Ilmastoinfon kanssa *) pk-seudun yhteinen pyöräilykoordinaattori, konsultti WSP, jonka Vantaa ja Espoo kustansivat vuodelle 2016, Hki ja Kauniainen mukana

23 Liikennebarometri 2016

24 Liikennebarometri 2016 Yhteenveto tuloksista vastaajien määrä 500 yleisesti liikenteen sujuvuuteen ollaan melko tyytyväisiä, tyytyväisempiä autoliikenteeseen jalankulkijoiden olosuhteisiin ollaan tyytyväisempiä kuin pyöräilijöiden pyöräily koetaan melko turvalliseksi, nuoret kokevat turvallisemmaksi kuin vanhemmat

25 Vastaajan pääasiallinen kulkutapa HA JL PP JK

26 Pyöräilyn lisääminen jos Kaikki vastaajat yhteensä sekä vastaajan liikkumistavan mukaan 26

27 Liikennebarometri 2016 Vapaita vastauksia pyöräilystä Pyöräilen koska Vähän parkkipaikkoja Nopeampaa kuin kävely Lyhyempi reitti kuin autoilla Lapsille esimerkki Känni En pyöräile koska Laiskuus, saamattomuus Pitkät välimatkat Pyörän huono kunto Lapsiperhearki Kiire Liikenteen melu Julkisilla pääsee hyvin Toiveita: pyöräpysäköintiä paremmaksi, turvallisemmaksi, tiedotusta kävelijöiden ja pyöräilijöiden erottelu, pyöräkaista pyöräilyn sujuvuuteen huomiota Vuoden vantaalainen pyöräilijä 2008, Turusen perhe (kuva S. Manninen) 27

28 Kiitos! Fillaritapahtuma Kivistössä