Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 24/210/2009

Transkriptio

1 Pvm Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Dnro 24/210/2009 Vuorikatu HELSINKI Asia: Opetusministeriön tilinpäätöskannanotto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (KOTUS) vuoden 2008 toiminnasta Talousarvioasetuksen ( /1243) 66 i :n ( /254) mukaisen tilinpäätöskannanoton laadinnassa käytetyt asiakirjat Opetusministeriön ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen välinen tulossopimus , täydentävä sopimus vuodeksi 2008 ( , 1/210/2007) Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tilinpäätösasiakirjat vuodelta 2008, maaliskuu TULOKSELLISUUS JA TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on kielitieteellinen tutkimuslaitos, jonka toiminta-ajatuksena on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden asemasta kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä näin osaltaan luoda edellytyksiä kielelliselle tasa-arvolle Suomessa. Kotuksen vaikutus on usein välillistä. Siksi toiminnan vaikutusta esimerkiksi kirjoittamisen tasoon tai kielitietoisuuteen on vaikea arvioida. Ottaen huomioon kertomusvuonna tapahtuneen Kotuksen muuton uusiin toimitiloihin voidaan Kotuksen katsoa onnistuneen tehtävissään hyvin. Opetusministeriön asettaman selvitysmiehen arviointiraportti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta ilmestyi vuoden 2008 alussa. Sen mukaan Kotuksen tehtäväkenttää tulisi selkiinnyttää niin, että tehtävissä korostuvat kielenhuolto, sanakirjatyö ja kielitieteellisen tutkimusaineiston ylläpito sekä näihin kiinteästi liittyvä tutkimus. Kotuksen asema sektoritutkimuslaitoksena ei ole selkeä. Arvioinnissa todetaan myös, että päällekkäisyydet muiden organisaatioiden kanssa tulee poistaa ja yhteistyömahdollisuudet hyödyntää. Kotuksen ei ole tarkoituksenmukaista tehdä sellaista tutkimusta, jota voidaan tehdä yliopistoissa. IDA:

2 Sivu 2/5 Toiminnallinen tehokkuus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kokonaismenot vuonna 2008 olivat 6,2 milj. euroa, josta 80 % oli henkilöstömenoja. Kiinteistömenot olivat yli 10 %. Siirtomäärärahoja oli yli euroa. Niitä oli tarkoituksellisesti kerätty kattamaan muuttoon liittyviä kustannuksia. Muutto uusiin tiloihin tapahtui kesällä Ulkopuolista rahoitusta oli noin miljoona euroa, josta yli euroa koostui maksullisen palvelun tuloista ja euroa oli tutkimus- ja aineistohankerahoitusta muun muassa Suomen Akatemiasta. Kotus toteuttaa valtion tuottavuusohjelmaa. Vuoden 2007 henkilötyövuosien tavoite oli 110, mutta Kotus vähensi henkilötyövuosia 101:een, jotta tuottavuusohjelman mukainen rahamäärä kyettiin säästämään. Myös vuonna 2008 henkilötyövuosia tehtiin 101. Vuoden 2008 alusta auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta (entinen virallisten kääntäjien tutkintolautakunta) ja lautakunnan sihteeri siirtyivät Kotuksesta Opetushallitukseen. Tulokset olivat kertomusvuonna pääosin samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Toimitilojen muuton vuoksi neuvontapuhelimet olivat kiinni kaksi kuukautta, arkistot kolme kuukautta ja kirjasto neljä kuukautta, mikä vähensi asiakaspalvelua ja näkyy joidenkin suoritteiden määrän vähenemisenä edellisvuoteen verrattuna. Tuotokset suhteessa henkilötyövuosiin laskivat joiltain osin, joiltain osin nousivat. Kotus on panostanut sähköisten kieliaineistojen saatavuuteen ja digitointiin: sähköisen aineiston määrä on noussut selvästi. Toiminnallisen tehokkuuden indikaattoreita on liitteessä 1. Tuotokset ja laadunhallinta Toiminnan tuloksellisuutta seurataan kielentutkimuksen, kielenhuollon ja tietohuollon tulosalueilla. Tuotoksia mitataan opetusministeriön kanssa sovituin indikaattorein. Kielentutkimuksen avulla pyritään saamaan uutta tietoa kielen taustasta ja historiasta sekä siitä, mitä nykykielten käytössä tai ihmisten kielellisissä asenteissa tapatuu. Kotuksen ja Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen työryhmä jatkoi suomen kielen kielipoliittisen ohjelman valmistelua. Kielentutkimuksen alueella valmisteltiin sanakirjoja: muun muassa pitkäaikainen fennougristiikan hanke Tscheremissisches Wörterbuch saatiin päätökseen. Kielenhuollon avulla suomen ja ruotsin kielen käyttäjät saavat tietoa erityisesti julkisista kielimuodoista. Kielenhuolto tuottaa yleistajuisia julkaisuja, neuvontaa, tekstipalveluja ja opetusta. Kielenhuollon tavoitteet saavutettiin suhteellisen hyvin.

3 Sivu 3/5 Tietohuolto ylläpitää, tuottaa ja kehittää tutkimuskeskukselle relevantteja kielentutkimusaineistoja niin, että ne palvelevat myös muuta tiedeyhteisöä, viranomaisia ja suurta yleisöä. Aineistopalvelu Kainoa kartutettiin yli miljoonalla sanalla. Kainon käyttäjämäärä kasvoi yli käyttäjällä ja ladattujen sivujen määrä latauksella verrattuna edellisvuoteen. Kotuksen aineistot ovat mukana Finnish Language Resource Consortiumissa (FIN-CLARIN), joka on hyväksytty yhdeksi kansainvälisesti merkittäväksi suomalaiseksi tutkimusinfrastruktuuriksi. Kotus osallistui opetusministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto - hankkeeseen. Vähemmistökielissä Kotus toimii Suomessa käytettävien saamelaiskielten, Suomen romanikielen ja suomalaisen viittomakielen käyttöalan laajentamiseksi. Tämän edistämiseksi Kotus tutkii näiden kielten rakennetta ja käyttöä sekä toimii yhteistyössä edellä mainittuja kieliryhmiä edustavien organisaatioiden kanssa. Kotus laati sekä yleistajuisia että tieteellisiä artikkeleita, antoi lausuntoja sekä neuvontaa. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Kotuksen henkilötyövuosimäärä oli kertomusvuoden lopussa 101. Opetusministeriön asettama Kotuksen ydintehtäviä ja rakennetta selvittävä työryhmä tekee ehdotuksensa muun muassa Kotuksen henkilötyövuosimääräksi tuottavuusohjelman toiselle kaudelle. Kotuksen henkilöstöstä valtaosa oli vakituisessa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 18 % henkilöstöstä ( %). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilöstön koulutustaso on korkea, sillä 85 % henkilöstöstä on suorittanut korkeakoulu- tai yliopistotutkinnon (vuonna ,5 %). Koulutustasoindeksi on 6,8 (asteikko 1-8). Henkilöstön sairauspoissaolot nousivat hieman edellisvuodesta, mutta luku oli kaikkiaan hyvä (7 pv/htv 2007, 8 pv/htv 2008). Kotuksessa eläkkeellesiirtymisikä on korkea, yli 64 vuotta. Työtyytyväisyys pysyi edellisvuoden tasolla (3,4). 2. TULOKSELLISUUDEN RAPORTOINNIN ASIANMUKAISUUS Tutkimuskeskus on vuoden 2008 toimintakertomuksessaan soveltanut opetusministeriön ja tutkimuskeskuksen aiempien vuosien kehittämishankkeiden linjauksia ja raportoinut tavoitteiden saavuttamisesta. 3. KEHITTÄMISTARPEET JA TOIMENPITEET TULOKSELLISUUDEN PARAN- TAMISEKSI Tutkimuskeskukselle asettavat haasteita toimintaympäristön muutokset: tuottavuusohjelma, sektoritutkimuslaitosten rakenteiden kehittäminen, sähköinen asiointi ja viestintä sekä kansainvälinen yhteistyö. Tuottavuusohjelman toteuttaminen edellyttää Kotuksessa edelleen vahvaa rakenteellista kehittämistä ja toimintojen priorisointia.

4 Sivu 4/5 Kotuksen arviointi valmistui helmikuussa Opetusministeriö asetti työryhmän vuoden 2008 lopussa selvittämään Kotuksen ydintehtäviä ja rakenteellista uudistamista muun muassa siten, että kansallis- ja vähemmistökielten huolto Suomessa turvataan. Huomioon tulee ottaa arvioinnin ehdotukset, sektoritutkimuksen rakenteiden uudistaminen ja tuottavuusohjelman vaikutukset. Opetusministeriö ei käynyt keväällä 2009 tulosneuvotteluja Kotuksen kanssa, vaan tulosneuvottelut käydään loppuvuodesta 2009 Kotustyöryhmän määrajan loppupuolella. Indikaattoreiden ja toiminnan tuloksellisuustietojen kehittämistä tulee jatkaa, jotta niiden valossa voidaan arvioida entistä paremmin tulostavoitteiden toteutumista. Kotuksen aineistot arvioitiin opetusministeriön vuonna 2008 teettämässä tutkimuksen infrastruktuurin kartoitusprojektissa kansallisesti merkittäviksi. Ylijohtaja Sakari Karjalainen Johtaja Anita Lehikoinen LIITE Tunnuslukujen toteutumia TIEDOKSI valtiosihteeri Heljä Misukka erityisavustaja Laura Rissanen kansliapäällikkö Harri Skog OPM/KTPO OPM/KTY/KoT OPM/KTY/TuT OPM/HAO/TA Valtiovarainministeriö Valtiontilintarkastajat Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori

5 5 (5) LIITE Tunnuslukujen toteumia Tavoite: Tutkimuskeskus selvittää suomalaista kielenkäyttöä ja kieliyhteisön nykytilaa sekä edistää tutkimustulosten leviämistä tieteellisen ja yleistajuisen julkaisutoiminnan, tieteellisten asiantuntijatehtävien ja tutkimushankkeiden avulla. Tieteelliset julkaisut (kpl) Tieteelliset julkaisut (sivua) Esitelmät ja asiantuntijatehtävät (kpl) Yliopisto-opetus (tuntia) Henkilötyövuodet Tavoite: Tutkimuskeskus lisää tietoa yleiskielestä, ottaa huomioon suomen ja ruotsin kielen käytön säilymisen sekä huoltaa saamea, romania ja viittomakieltä julkaisutoiminnan, kielineuvonnan, asiantuntijatehtävien ja kielenhuollon suositusten avulla. Yleistajuiset julkaisut (kpl) Yleistajuiset julkaisut (sivua) Kielineuvonta, vastauksia (kpl) Kielenkäytön opetus (tuntia) Esitelmät ja asiantuntijatehtävät (kpl) Henkilötyövuodet Tavoite: Tutkimuskeskus ylläpitää, tuottaa ja kehittää kielentutkimusaineistoja sekä tiedeyhteisön että suuren yleisön käyttöön. Kirjaston kokoelmat ovat ajantasaisia ja tietopalvelu nopeaa ja luotettavaa. Lainat kirjastosta (kpl) Tietopalvelutehtävät (kpl) Sähköiset aineistot Henkilötyövuodet Tavoite: Tutkimuskeskus kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -tyytyväisyys. Henkilöstö (tehdyt henkilötyövuodet) 112, Työtyytyväisyysindeksi - 3,4 3,4 Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 6,8 7 8