Kotimaisten kielten keskus. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotimaisten kielten keskus. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2018"

Transkriptio

1 Kotimaisten kielten keskus Toiminta- ja taloussuunnitelma

2 Sisällys I Kotimaisten kielten keskuksen toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet 3 II Toimintaympäristö 4 III Toimintasuunnitelma Kielenhuolto 5 Sanakirjat 8 Kieliaineistot Kirjasto Vähemmistökielet Hallinnollisia hankkeita 12 IV Henkilöstö 12 V Kehittämishankkeet 14 VI Voimavarat 15 2

3 I Kotimaisten kielten keskuksen toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on opetus- kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tehtävät ovat suomen ja ruotsin kielen huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus. Kotuksen tehtävänä on lisäksi koordinoida saamen kielten, viittomakielen ja romanikielen huoltoa. Kotuksen toiminnan tavoitteena on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden asemasta kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä näin osaltaan luoda edellytyksiä kielelliselle tasa-arvolle Suomessa. Toiminnan alueet ja niitä koskevat tavoitteet Kotimaisten kielten keskus (Kotus) keskittyy suomen ja ruotsin kielen huoltoon ja siihen liittyvään tutkimukseen, sanakirjatyöhön ja siihen liittyvään tutkimukseen, kieliaineistojen ylläpitoon ja kehittämiseen sekä kielipoliittiseen asiantuntijatyöhön. Kotimaisten kielten keskuksen kielipoliittinen tavoite on, että suomi ja ruotsi tulevaisuudessakin ovat aktiivisessa käytössä yhteiskunnan kaikilla aloilla. Kotus on osaltaan tukemassa myös muunkielisten Suomessa asuvien suomen ja ruotsin kielen käyttöä toisena kielenä. Kotimaisten kielten keskus on suomen ja ruotsin kielenhuollon johtava auktoriteetti ja asiantuntija. Kotus osallistuu aktiivisesti viranomaiskielen parantamista koskevaan työhön. Kotimaisten kielten keskus on leksikografian keskeinen asiantuntija. Se julkaisee verkossa laadukkaita nykykieltä kuvaavia sanakirjoja sekä korkeatasoisia ja laajoja kielen historiaa kuvaavia sanakirjoja. Nämä sanakirjat siirtävät kieli- ja kulttuuriperintöä myös seuraaville sukupolville. Kotimaisten kielten keskus on kieliaineistojen asiantuntija, joka tarjoaa erityisesti suomen kielen aineistoja kansalaisille ja tiedeyhteisölle. Kotimaisten kielten keskus vahvistaa saamen kielten, romanikielen sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen asemaa ja kehittää kieliä kielilautakuntien työn avulla yhteistyössä vähemmistökielten eri tahojen kanssa. Kotus tukee kielen asiantuntijana Kansalliskielistrategian mukaista käytännön työtä ja vahvistaa osaltaan kielilain toteutumista yhteiskunnassa. 3

4 II Toimintaympäristö Monikansallinen yritystoiminta sekä suomalaisen tiedeyhteisön kansainvälistyminen ja tieteelliset julkaisukriteerit ovat vahvistaneet englannin kielen asemaa. Englanti on ylipäätään läsnä ihmisten arjessa niin vapaa-aikana kuin erilaisissa työtehtävissä. Siksi Suomessa kuten monissa muissakin kieliyhteisöissä korostetaan nykyään rinnakkaiskielisyyttä eli sitä, että vaikka vieraita kieliä käytetään, kansalliskieliä tulee edelleen käyttää kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Useimmissa ammateissa tarvitaan suomen ja ruotsin kielen sekä muiden kielten hyvää suullista ja kirjallista taitoa. Kielenkäyttäjän on kyettävä tuottamaan ja ymmärtämään erilaisia tekstejä ja arvioimaan kieltä ja sen merkitystä monissa tilanteissa. Tässä tekstien täyttämässä toimintaympäristössä Kotus toimii sen hyväksi, että tietoisuus kielestä ja kielen käytöstä vahvistuu kaikkien suomalaisten keskuudessa. Kotus edistää toiminnallaan suomalaisen kulttuurin merkityksen ymmärtämistä ja huolehtii osaltaan kielellisen kulttuuriperinnön siirtämisestä tuleville polville erityisesti sanakirjojen välityksellä. Moderni yhteiskunta rakentuu erilaisten järjestelmien varaan, jotka yksilön on tunnettava suoriutuakseen yhteiskunnan jäsenyydestä, tunteakseen omat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kyetäkseen toimimaan arjessa. Viranomaisten toiminta koskettaa jokaisen elämää, ja yksilön on ymmärrettävä viranomaisten viestintää. Kotuksessa tehtävä kielenhuolto ja virkakielen tutkimus tähtäävät viranomaisviestinnän parantamiseen, ja suunnitelmakaudella Kotus toimii syksyllä 2013 valmistuvan virkakielen toimintaohjelman edistämiseksi. Sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluu ihmisen kielellinen hyvinvointi. Monikielisyys on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen myös Suomessa, ja yhteiskunnan velvollisuutena on huolehtia täällä asuvien kieli- ja kulttuuriryhmien tarpeista, oikeudesta omaan äidinkieleen ja mahdollisuudesta oppia valtakieli. Yhteiskunnan toimivuuden ja yksilön tasapainoisen elämän kannalta on olennaista, että jokaista ihmistä kannustetaan käyttämään omaa äidinkieltään ja että jokaisella on tieto kieleen liittyvistä oikeuksista eri tilanteissa. Jokaiselle yksilölle on myös tärkeää ymmärtää mahdollisimman hyvin maan valtakieltä, jotta voi elää täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä. Kotus pyrkii kaikessa toiminnassaan nostamaan esille kielen merkitystä yksilön ja yhteisön elämässä. Internet on muuttanut tiedonhaun käytäntöjä, ja verkosta on tullut keskeinen julkaisemisen ja vuorovaikutuksen kanava. Kotuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta lisätään panostamalla tiedotukseen ja viestintään entistä enemmän. Jotta Kotus voi vastata mahdollisimman hyvin erilaisiin kielenkäytön tarpeisiin, se tarjoaa julkaisujaan, aineistojaan ja palvelujaan yhä enemmän verkossa. Verkkopalvelun kehittäminen onkin jatkuva ja lähivuosina yhä voimistuva osa Kotuksen toimintaa. 4

5 Kotimaisten kielten keskuksen toimintaedellytykset muuttuvassa toimintaympäristössä Kotimaisten kielten keskus on viime vuosina toteuttanut ne rakenteelliset muutokset, joita maan hallitus on edellyttänyt, eli supistanut toimintaansa ja selventänyt työnjakoa yliopistojen kanssa. Vuosina Kotuksen henkilötyövuosien määrä väheni 25,3 henkilötyövuotta eli 22,5 %. Vaikka henkilöstöä on suunnitelmakaudella vähemmän kuin aikaisemmin, Kotimaisten kielten keskuksen panos suomalaisessa yhteiskunnassa on keskeinen, ja sen asema valtion ainoana kielialan asiantuntija- ja palveluorganisaationa on vakaa. Kotus toimii yhteistyössä lähialojen muiden laitosten kanssa. Kotuksen tärkeimmät asiakkaat ovat yhtäältä opettajat, opiskelijat ja kaikki kansalaiset, toisaalta julkishallinto, media ja tutkijat. Kotuksella on erilainen tehtävä kuin yliopistoilla, mutta tehtävät edellyttävät vahvaa yhteistyötä, jotta suomalainen yhteiskunta saisi kaiken mahdollisen hyödyn kielentutkijoiden ja kieliasiantuntijoiden työstä. Asiantuntemuksellaan ja yhteistyöhakuisuudellaan Kotimaisten kielten keskus vahvistaa paikkaansa itsenäisenä ja tunnettuna toimijana yhteiskunnassa. III Toimintasuunnitelma Kielenhuolto Toimintaympäristön muutokset Kielenkäyttötavat muuttuvat nopeasti sitä mukaa kuin uusien viestintävälineiden ja ammattikielten merkitys kasvaa. Julkisen ja yksityisen viestinnän ero ei verkon ja sähköisen viestinnän aikakaudella ole enää yhtä selvä kuin aiemmin. Kansainvälistymisen vaikutuksesta englannin kielen käyttö lisääntyy, ja samalla suomen ja ruotsin kielen käyttöalat ovat vaarassa kaventua. Kansainvälisessä toimintaympäristössä ja hallinnon yhä nopeammissa muutoksissa säädösten ja viranomaisten kielenkäytön selkeyttäminen asettaa kielenhuollolle monenlaisia haasteita ja vaatii siltä aktiivista toimintaa ja osallistumista kielen- ja nimistönhuollon kansainväliseen yhteistyöhön. Kielenkäyttäjät tarvitsevat monipuolista, kulloiseenkin tilanteeseen sovellettavaa tietoa kielestä voidakseen kirjoittaa ja toimia niin työssään kuin vapaa-aikanaan. Etenkin nuorempi suku- 5

6 polvi etsii kielitietoa ja kielenhuollon ohjeita ensisijaisesti verkosta. Yleiskieltä ja kielenkäyttöä koskeva tieto on tarpeen myös kieliteknologian sovelluksien kehittämisessä. Toimintaympäristön muutoksiin vastaamiseksi tarvitaan ajantasaista, tutkittua tietoa ja monipuolisia kielenhuollon palveluja verkossa. Kielenhuollon toiminta-ajatus Kielenhuolto tarkastelee kielenkäyttöä ja nimistöä ja tuottaa niistä tietoa ja ohjeita kielenkäyttäjien ja yhteiskunnan tarpeisiin. Kielenhuolto lisää yleistä kielitietoisuutta ja vaikuttaa osaltaan siihen, että kieliyhteisöillä on käytössään toimiva yleiskieli julkisten tiedotusvälineiden ja viranomaisten kielenkäyttö on asiallista, selkeää ja ymmärrettävää ja virallinen nimistö asianmukaista yhteiskunnalla on käytössään ajantasaista ja tutkittua tietoa yleiskielestä ja julkisesta kielenkäytöstä lisäksi ruotsin kielen huollon tavoitteena on huolehtia siitä, että Suomessa käytettävä ruotsin yleiskieli ei eriydy Ruotsissa käytettävästä yleiskielestä. Suomen kielen toimenpiteet Kielen ja sen käyttöalojen tutkimus ja seuranta Kartutetaan systemaattisesti tietoa julkisen kielenkäytön ja nimistön tilasta sekä puhutun ja kirjoitetun kielen ja kielenkäytön muutoksista. Tähän liittyvää tutkimusta vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yliopistojen suomen kielen oppiaineiden kanssa, ja se kytketään entistä vahvemmin kielenhuollon eri toimintoihin. Saatua tutkimustietoa sovelletaan kielen- ja nimistönhuollossa ja nykykielen sanakirjojen tuottamisessa. Säädös- ja viranomaiskielen tutkimusten perusteella laaditaan kielen- ja nimistönhuoltoon ja kielikoulutukseen sopivia ohjeita. Suunnitellaan ja aloitetaan uusia viranomaiskielen huoltoon kytkeytyviä tutkimuksia mm. virkakielityöryhmän laatiman toimintaohjelman suositusten pohjalta. Hankkeissa etsitään ratkaisuja kansalaisten kohtaamiin virkakielen ongelmiin, ja niiden tulokset auttavat lisäämään viranomaistekstien asiallisuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Jatketaan vuonna 2009 valmistuneen Suomen kielen tulevaisuus -toimintaohjelman ehdotusten toteutumisen seuraamista kielenhuollon näkökulmasta. Tähän liittyvästi vaikutetaan mm. suomen kielen käytön kehitykseen Euroopan unionin toimielimissä. Palvelut ja julkaisut Avataan vuonna 2015 uudistettu kielenhuollon verkkopalvelu, jossa tarjotaan laaja kielenkäytön ohjeisto, ja jatketaan sen kehittämistä kielen- ja nimistönhuoltotiedon keskeiseksi, helposti käytettäväksi lähteeksi. Jatketaan verkkoaineistojen julkaisemista eri kohderyhmille (mm. koulut, säädös- ja viranomaiskieli), päivitetään nimistönhuollon verkkojulkaisuja ajantasaisesti sekä lisätään sähköisten palvelujen vuorovaikutteisuutta. Julkaistaan verkkopalvelussa myös englanninkielistä aineistoa kielen- ja nimistönhuollon kansallisten aineistojen ja ratkaisujen saattamiseksi myös kansainväliseen käyttöön. 6

7 Tarjotaan ja kehitetään neuvontaa, koulutusta ja muita kielen- ja nimistönhuollon palveluja kaikille kielenkäyttäjille, kielenkäytön ammattilaisille ja viranomaisille sekä jatketaan yhteistyötä Maanmittauslaitoksen kanssa karttanimistön tarkistuksessa. Nämä toiminnot perustuvat jatkuvaan kielen ja nimistön kehityksen seurantaan ja tutkimukseen. Tarjotaan nimistönhuollon asiantuntemusta suomen- ja kaksikielisille kunnille kuntauudistuksen vaatimissa kunnan- ja osoitenimien muutoksissa. Julkaistaan kielenhuollon tiedotuslehteä Kielikelloa ja sen verkkolehteä ja ylläpidetään Kielikellon verkkoarkistoa Kotuksen verkkopalvelussa. Julkaistaan nimistönhuollosta ajantasainen käsikirja. Ruotsin kielen toimenpiteet Kielen ja sen käyttöalojen seuranta Seurataan ruotsin kielen käyttöä ja kehitystä Suomessa ja Ruotsissa. Erityistä huomiota kiinnitetään viranomaiskieleen ja ruotsinkielisen median kielenkäytön kehitykseen ja nykytilaan. Päivitetään soveltuvin osin ruotsin kielen lautakunnan toimintaohjelmaehdotusta Tänk om... Palvelut ja julkaisut Tarjotaan kieli- ja nimistöneuvontaa, koulutusta, kielen- ja nimistöntarkistusta ja muita kielipalveluja, mm. tiedotusvälineiden kielipalvelua ja oppikirjojen kielentarkistusta. Jatketaan yhteistyötä viranomaisten kanssa ruotsinkielisten viranomaistekstien kielenkäytön parantamiseksi. Laaditaan uusi laitos julkaisusta Svenskt lagspråk i Finland. Tehdään yhteistyötä päiväkotien sekä koulu- ja yliopistomaailman kanssa ruotsinkielisten lasten ja nuorten ruotsin kielen vahvistamiseksi. Tarjotaan nimistönhuollon asiantuntemusta ruotsin- ja kaksikielisille kunnille kuntauudistuksen vaatimissa kunnan- ja osoitenimien muutoksissa. Päivitetään kuntauudistuksen yhteydessä muuttuneet nimet verkkojulkaisuun Svenska ortnamn i Finland. Lisätään verkkopalvelun tarjontaa ja tuetaan organisaatioiden omatoimista kielenhuoltoa. Kartutetaan jatkuvasti vuonna 2011 julkistettua Ordförrådet-tietokantaa. Julkaistaan kielenhuollon tiedotuslehteä Språkbrukia ja ylläpidetään sen verkkoarkistoa. Pidetään julkaisu Finlandssvensk ordbok ajantasaisena. 7

8 Yhteistyö ja verkostoituminen Toimintaa suunnataan aktiivisesti kielenkäytön avainryhmiin, jotka vaikuttavat keskeisten alojen kielenkäyttöön tai laajoihin kielenkäyttäjäryhmiin. Kielenhuolto tekee yhteistyötä mm. eri kieliammattilaisten, sanastotyön ammattilaisten, viranomaisten, median ja koulun kanssa. Kielenhuolto toimii yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten standardien laatijoiden ja tietotekniikan kotoistuksen asiantuntijoiden kanssa. Kielenhuolto tekee yhteistyötä Pohjoismaiden ja muiden Euroopan maiden kielenhuoltajien kanssa ja on jäsenenä kansainvälisissä selkeää kielenkäyttöä edistävissä Plain- ja Clarity-yhteisöissä. Nimistönhuolto tekee yhteistyötä etenkin Maanmittauslaitoksen, Pohjoismaiden ja Viron nimistönhuoltajien kanssa. Nimistönhuolto on jäsenenä YK:n paikannimiasiantuntijaryhmässä UNGEGNissa, sen alaisissa työryhmissä ja Pohjoismaiden jaostossa sekä osallistuu pohjoismaisen nimistöntutkijoiden yhteistyökomitean (NORNA) ja kansainvälisen nimistöntutkijoiden yhteisön (ICOS) toimintaan. Kotuksen asiantuntijaeliminä toimivat suomen, ruotsin, saamen, romanikielen ja viittomakielen lautakunnat. Ne edistävät kansalliskielten ja mainittujen vähemmistökielten asemaa ja käyttöä. Sanakirjat Toimintaympäristön muutokset Internetin käyttö tiedonhaussa on muuttanut varsinkin moniosaisten painettujen haku- ja muiden suurteosten asemaa ja vaikuttanut myös Kotuksen julkaisupolitiikkaan. Kotus on siirtynyt julkaisemaan sanakirjojaan ensisijaisesti sähköisinä verkossa helpottaakseen niiden saatavuutta ja käytettävyyttä. Kotus tähtää sanakirjaportaalin synnyttämiseen verkkoon suunnitelmakauden aikana. Yhdessä suhteessa toimintaympäristö ei ole muuttunut. Yhä edelleen tarvitaan ja halutaan tietoa kielen eri vaiheista ja nykytilasta. Siten Kotuksen sanakirjat täyttävät tehtävänsä suomalaisen kulttuurin kuvaajana ja vastaavat osaltaan suomen ja ruotsin kielen sanastoa koskevaan tiedontarpeeseen. Sanakirjatyön toiminta-ajatus Sanakirjojen laatiminen on yksi Kotuksen ydintoimintoja. Kielitoimiston sanakirjassa kuvataan kielen kehitystä, seurataan sanaston nykytilannetta sekä annetaan ohjeita ja suosituksia sanojen käytöstä ja oikeinkirjoituksesta. Koska sanasto uudistuu ja kielen normit muuttuvat, sanakirjaa päivitetään määrävälein. 8

9 Kotuksen tehtävä on myös sellaisten historiallisten sanakirjojen tuottaminen, jotka ovat kansallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä. Suomen murteiden sanakirja ja Ordbok över Finlandssvenska folkmål sekä Vanhan kirjasuomen sanakirja ovat tärkeitä myös nykykielen ja nykykulttuurin ymmärtämisen kannalta. Lisäksi laaditaan maahanmuuttajakielten sanakirjoja. Kotuksen verkkosanakirjat ovat osa Kotuksen verkkopalvelua. Sanakirjoja ja kielenhuoltopalvelua kehitetään yhdessä niin, että käyttäjä löytää entistä monipuolisemmin tietoa etsimästään sanasta tai kielen ilmiöstä. Toimenpiteet Suunnitelmakaudella jatketaan sanakirjojen julkaisemista sähköisesti verkossa. Näin sanakirjat tavoittavat huomattavasti suuremman käyttäjämäärän kuin painettuina. Kielitoimiston sanakirjan sisältöä täydennetään ja ajantasaistetaan tulevia julkaistavia sanakirjaversioita varten. Sanakirjasta kootut idiomit koodataan Kotuksessa mahdollisesti rakennettavaa erillistä tietokantaa varten. Kauden alussa koko Ordbok över Finlands svenska folkmål -teoksen painosta ilmestynyt osuus (a n) on liitetty sanakirjan verkkoversioon. Jakson p s toimittamista jatketaan niin, että kauden lopussa verkossa on jakso a r. Saadaan päätökseen Suomen murteiden sanakirjan painosta ilmestyneen osuuden (a kurvottaa) liittäminen sanakirjan verkkoversioon. Edetään sanakirjan toimittamisessa lisäksi niin, että suunnittelukaudella verkkosanakirja on edennyt noin aineiston puoleenväliin (m-alkuisiin sanoihin). Laaditaan opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella suomen kielen oppimista ja käyttöä tukevia sanakirjoja maahanmuuttajien tarpeisiin. Meneillään oleva Suomi somali-sanakirja ilmestyy suunnittelukaudella. Aloitetaan ja suunnitellaan muita sanakirjoja (esim. viro suomi, suomi kurdi) käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Suomi somali-sanakirjan käsikirjoitus valmistuu vuonna Hankkeessa on yhteistyökumppanina Opetushallitus. Vanhan kirjasuomen sanakirjasta ilmestyvät verkossa l- ja n-alkuiset jaksot ja sanakirjan painettuna ilmestynyt osuus (a k). Lisäksi valmistuvia jaksoja o- ja p-alkuisista sanoista liitetään sanakirjan verkkoversioon. Sanakirjan toimittamista jatketaan uudistetuin toimitusperiaattein mahdollisella Koneen Säätiön rahoituksen tuella (hankerahoitus haetaan tässä vaiheessa vuosiksi ). Julkaistaan leksikografiaa koskevia artikkeleita suomalaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa. Tutkimus liittyy kiinteästi Kotimaisten kielten keskuksessa tehtävään sanakirjatyöhön. Lisätään leksikografista asiantuntemusta osallistumalla alan kansallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin (esim. Euralex, Pohjoismainen leksikografian konferenssi), pitämällä yhteyttä alan toimijoihin mm. osallistumalla ENeL:n (European Network of e-lexicography) toimintaan ja laatimalla selvityksiä eri leksikografisista ratkaisuista. 9

10 Kieliaineistot Toimintaympäristön muutokset Nopeana jatkuva teknologinen kehitys luo koko ajan uusia mahdollisuuksia ja samalla haasteita Kotuksenkin aineistojen digitointiin, sähköiseen pitkäaikaistallennukseen sekä verkossa tarjottaviin aineistopalveluihin. Uudenlaisten aineistopalvelujen kehittäminen onnistuu vain osana kansallisia aineistohankkeita, ja alan toimijoiden keskinäinen yhteistyö on entistä tärkeämpää. Tutkimusmenetelmien ja -kohteiden monipuolistuessa ja muuttuessa sekä yhteiskunnan odotusten kasvaessa korostuu pitkäjänteisen suunnittelun sekä tieteenalan ja yhteiskunnan tarpeiden tuntemus. Kansallinen fennistiikan aineistoinfrastruktuuri ei voi olla lyhytkestoisten tutkimushankkeiden varassa, joten Kotus pyrkii toimimaan kansallisella tasolla asiantuntijan ja koordinoijan roolissa. Alan toimijoiden yhteistyönä pyritään huolehtimaan nykyisten kielimuotojen dokumentoinnista nykyisiä ja tulevia kielenhuollon, sanakirjatyön ja tutkimuksen tarpeita silmällä pitäen. Erilaisten infrastruktuuri- ja sisältöhankkeiden toteuttaminen vaatii ulkopuolista tai kohdennettua kehittämisrahoitusta. Kieliaineistotyön toiminta-ajatus Kotus ylläpitää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kansallisesti ja myös kansainvälisesti merkittävää tutkimusinfrastruktuuria, joka koostuu kielellisesti ja kulttuurisesti arvokkaista kielenaineskokoelmista. Ne ovat keskeinen tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuuri ja niitä tarvitaan sanakirja- ja kielenhuoltotyössä. Aineistot ovat osa kansallista kulttuuriperintöä. Toimenpiteet Aineistopalvelujen tavoitteena on asiantunteva tietopalvelu, sujuvat sähköiset aineistopalvelut, tyytyväiset asiakkaat ja yhteistyökumppanit sekä laadukas tietotekninen toimintaympäristö. Pyritään tuottamaan asiakkaiden käyttöön relevantteja aineistoja. Edistetään avoimen tiedon periaatteen toteutumista. Samalla huolehditaan kansallisen muistiperinnön säilyttämisestä. Toimintaa ohjaa vuonna 2012 valmistunut kokoelma- ja palvelupoliittinen ohjelma. Toteutetaan aineistot ja sanakirjat yhdistävä verkkopalvelu (AISA) kaksivaiheisesti vuosina (suunnittelu ja pilotointi) ja (rakentaminen), jos hankkeelle saadaan rahoitus. Kehitystyössä tukeudutaan Fin-Clarin-konsortioon, ja edistetään kieliaineistojen kokoamista ja kehittämistä yhteistyössä yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa. Aineistojen tiedot ovat käytettävissä Kansallisen digitaalisen kirjaston tarjoamassa Finna-asiakasliittymässä. Työtä aineistojen metatietojen saamiseksi kattavasti sähköiseen muotoon jatketaan. Sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilyttämisestä huolehditaan ja valmistaudutaan liittymään keskitettyyn kansalliseen pitkäaikaissäilytysjärjestelmään (PAS). Edistetään suunnitelmallisesti murre-, nimi- ja muiden kokoelmien valikoitua digitointia, ja jatketaan äänitteiden digitointia aineiston säilyvyyden turvaamiseksi. Aineistoja digitoidaan myös asiakastilausten perusteella. 10

11 Hankitaan ulkopuolista rahoitusta Nimiarkiston digitoimiseen sekä muihin merkittäviin aineistoinfrastruktuuria kehittäviin hankkeisiin. Siirretään verkkoon aineistojen käytön neuvontaa ja opastusta. Verkossa aletaan tarjota myös maksutonta kieliaineistojen tietopalvelua. Palveluja kehitettäessä edistetään vuorovaikutteisuutta. Etsitään talkootyöratkaisuja aineistojen kartuttamisen ja jalostamisen tueksi. Yhteistyö ja verkostoituminen Aineistojen alalla tehdään erimuotoista yhteistyötä useiden kotimaisten ja ulkomaisten arkisto-, kirjasto- ja IT-alan tahojen kanssa. Kotus on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa ja eri yliopistojen kanssa eurooppalaisessa kieliteknologiaorganisaatiossa (CLARIN-ERIC) kansallisen Fin-Clarin-konsortion kautta. Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa jatketaan tiivistä yhteistyötä. Kirjasto Kotuksella on kirjasto, jonka kokoelmien laajuus on nidettä (noin hyllymetriä). Kirjasto ja tietopalvelu tukevat Kotuksen ydintoimintoja. Kirjasto palvelee ensisijaisesti Kotuksen omia työntekijöitä. Muut asiakkaat voivat kirjaston aukioloaikoina käydä lukemassa julkaisuja lukusalissa. Kirjastosta ei anneta koti- eikä kaukolainoja. Kirjaston kokoelmat sijaitsevat Helka-tietokannassa, ja kirjasto osallistuu tiiviisti Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon tarjoamalla kirjaston kokoelmatiedot sen asiakaspalveluliittymän kautta. Kirjasto tekee Urbis-alatietokantaa Arto-tietokantaan luetteloimalla ja sisällön kuvailemalla kotuslaisten julkaisutiedot tietokantaan. Kirjastossa myydään Kotuksen julkaisuja. Vähemmistökielet Kotimaisten kielten keskus toimii sen hyväksi, että Suomessa käytettyjen saamelaiskielten, Suomen romanikielen ja kahden viittomakielen käyttöala voi laajentua ja kielet voivat kehittyä. Näistä vähemmistökielistä useimmat ovat vakavasti uhanalaisia. Kotuksen yhteydessä toimivat saamen kielen, romanikielen ja viittomakielen lautakunnat. Lautakunnat toimivat kyseisten kielten asiantuntijaeliminä. Ne päättävät kielenkäyttöä koskevista yleisluonteisista tai periaatteellisista suosituksista ja esittävät kannanottoja sekä kielenkäytöstä että kielipolitiikasta. Kotus toimii näiden kielten aseman parantamiseksi paitsi lautakuntien myös muiden kieliryhmiä edustavien organisaatioiden ja yliopistojen kanssa. Saamen kielissä yhteistyötä tehdään Oulun yliopiston ja Saamelaiskäräjien kanssa. Romanikielen toiminnoissa on yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa. Viittomakielen yhteistyötä tehdään Kuurojen Liiton kanssa. 11

12 Karjalan kielen osalta yhteistyötä tehdään tarvittaessa Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kotus ylläpitää Karjalan kielen verkkosanakirjaa ja tarjoaa karjalan kielen sana-arkiston verkossa. Kansainvälisten yhteyksien tiivistyessä ja maahanmuuton lisääntyessä Suomeen on syntynyt uusia kieliyhteisöjä. Kotus laatii opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella sanakirjoja eri kieliryhmien tarpeisiin. Hallinnollisia hankkeita Suunnitelmakaudella Otetaan käyttöön yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa valtion talous- ja henkilöstöasioiden hoitoa yhdistävä Kieku-tietojärjestelmä. Jatketaan indikaattorien, toiminnan tuloksellisuustietojen ja raportoinnin kehittämistä. Kehitetään Kotuksen kokonaisarkkitehtuuria lähtien liikkeelle visiosta, strategisista tavoitteista ja toiminnalle asetetuista vaatimuksista. Tavoitteena on parantaa kokonaisuuden hallintaa ja hankehallintaa suunnittelu- ja päätösprosesseissa. Otetaan käyttöön vuoden 2014 lopulla sovittavat toimialariippumattomat ICTpalvelut TORI-palvelukeskukselta ja tehdään palvelujen siirtoihin ja hankintoihin liittyvät järjestelyt. Jatketaan ICT-varautumisen vaatimusten täyttämistä osana valtionhallinnon hanketta, jossa varaudutaan normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Tavoitteena on täyttää varautumisen vaatimukset vuoden 2016 loppuun mennessä. Kotus tekee päätöksen asiakirjojen luokittelusta vuoden 2013 lopulla. Asiakirjojen luokittelua jatketaan tietoturvallisuusasetuksen mukaisesti niin, että asiakirjat saadaan luokitelluiksi kauden aikana. Kauden aikana saatetaan myös luokiteltujen asiakirjojen käsittely(prosessit ja -ympäristöt) vastamaan säädettyjä vaatimuksia. IV Henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Kotimaisten kielten keskuksen henkilöstön kokonaismäärä on 81 (2012), ( ). Henkilötyövuosia tehtiin 76,1 (2012), ( ,3). Kotimaisten kielten keskuksen henkilötyövuodet ovat vähentyneet viime vuosina olennaisesti tuottavuusohjelman vuoksi. Tuottavuusohjelman alussa vuonna 2006 Kotuksessa tehtiin 112,6 henkilötyövuotta. Määräaikaisia työntekijöistä on 16 prosenttia (2012, koko valtio 11,1 %). Tähän lukuun eivät sisälly tukityöllistetyt eivätkä harjoittelijat. Osa-aikaisten henkilöiden osuus on 18,5 prosenttia (koko valtio 6,3 %). 12

13 Kotimaisten kielten keskuksen henkilöstön keski-ikä on varsin korkea, 50,5 vuotta (2012, koko valtionhallinnossa 45,9). Vuonna 2012 tutkimuskeskuksesta eläkkeelle siirtyneiden (3 henkilöä) keskimääräinen eläköitymisikä oli 67 vuotta. Eläkkeelle siirtyminen jatkuu suunnitelmakaudella hitaammin kuin viime vuosina, jolloin eläkkeelle siirtyminen on ollut runsasta. Naisten osuus henkilöstöstä on 75,3 % ja miesten 24,7 % (2012). Sukupuolijakaumaa selittää naisvaltaisella humanistisella alalla toimiminen. Työntekijät rekrytoidaan pätevyyden mukaan. Asiantuntijalaitoksen luonteen vuoksi työntekijät ovat korkeasti koulutettuja. Henkilöstöstä 80,2 prosentilla on korkeakoulututkinto ja 21 prosentilla tohtorin tai lisensiaatin tutkinto (2012). Koulutustasoindeksi on 6,3 (Tahti-järjestelmän luku, koko valtio 5,2; asteikko 1 8). Kotus tukee edelleen henkilöstön kouluttautumista. Kotimaisten kielten keskus pyrkii toimimaan hyvänä ja kiinnostavana työnantajana. Palkkaustaso on viime vuosina parantunut jonkin verran. Työsuojelu ja työhyvinvointi Työhyvinvointinäkökulma on mukana kaikessa Kotuksen toiminnassa. Kotuksessa toimii työsuojelutoimikunta, jossa on sekä työntekijöiden että työnantajan edustajia. Työhyvinvointiasioita käsittelee laajennettu toimikunta. Vuosittain laaditaan työsuojelun ja työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma. Työhyvinvointia seurataan paitsi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa myös tekemällä henkilöstölle vuosittain työtyytyväisyyskysely (vuoteen 2013 saakka kysely tehtiin joka toinen vuosi). Vuonna 2009 työtyytyväisyysindeksi oli 3,3. Vuonna 2011 tehdyn kyselyn työtyytyväisyysindeksiksi saatiin 3,1 (asteikko 1 5, valtion laitosten keskiarvo 3,3). Muutaman viime vuoden aikana tapahtuneet henkilöstön vähentyminen ja organisatoriset muutokset ovat kuluttaneet henkilöstön voimavaroja ja jäljelle jääneiden työntekijöiden työtaakka on saattanut kasvaa. Tämä ei voi olla vaikuttamatta työhyvinvointiin. Tavoitteena on saada työhyvinvointi-indeksi nousemaan samaan kuin valtion keskiarvo. Työnantaja ja työsuojeluorganisaation jäsenet toimivat tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Erityisesti kiinnitetään huomiota työssä jaksamiseen. Tämä on entistä haastavampaa, kun henkilöstö on yhä iäkkäämpää (henkilöstön keski-ikä on 50,5 vuotta). Henkilöstön eläköitymisikä on myös huomattavan korkea, vuonna vuotta, mikä osoittanee, että Kotuksen henkilöstö on hyvin motivoitunutta. Työelämän ja yksityiselämän yhteensovittamista helpotetaan edelleen joustavilla työaikakäytännöillä. Työt suunnitellaan niin, että normaali työaika riittää niiden tekemiseen Huomiota kiinnitetään hyvään työilmapiiriin. Noudatetaan yhdessä laadittuja työhyvinvoinnin pelisääntöjä. Fyysisessä hyvinvoinnissa keskeisellä sijalla ovat istumatyön ja näyttöpäätetyön aiheuttamien ergonomisten ongelmien ratkaisu ja ennaltaehkäisy. Työntekijöille järjestetään monipuolisesti työpaikkaliikuntaa ja tarjotaan kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. 13

14 V Kehittämishankkeet 1. Maahanmuuttajasanakirjaprojekti Kotus-työryhmä ehdotti, että Kotus ryhtyy tuottamaan suomesta ja maahanmuuttajakielistä kaksikielisiä sanakirjoja. Nämä sanakirjat voidaan tuottaa vain erikseen haettavalla ulkopuolisella määräaikaisella projektirahoituksella. Yhteistyökumppanina hankkeessa on ollut Opetushallitus. Hanke jatkuu useamman vuoden sen mukaan, kuinka moneen kieleen kaksikielinen sanakirja tehdään. Ensimmäisenä laaditaan Suomi somali-sanakirja, joka valmistuu suunnitelmakaudella. Rinnalla aloitetaan vuoden 2014 jälkipuoliskolla seuraavan sanakirjan laatiminen, mahdollisesti Viro suomi-sanakirja, myöhemmin alustavan suunnitelman mukaan Suomi kurdi-sanakirja. Sanakirjat tuotetaan verkkoon kaikkien vapaasti käytettäviksi ja lisäksi niistä tehdään suppeampi painettu versio. Projektissa on Kotimaisten kielten keskuksen lisäksi mukana Opetushallitus, joka toimii sanakirjojen painetun version kustantajana ja maahanmuuttajakieliin liittyvien pienehköjen selvitysten rahoittajana. Mahdollinen Viro-suomisanakirja toteutetaan yhteistyössä Eesti Keele Instituutin kanssa. Erillisrahoituksen tarve vuonna 2015: euroa suomenkielisen leksikografin ja muunkielisten työntekijöiden palkkaamiseen sekä verkkosanakirjojen tekniseen toteutukseen. 2. Avoin data ja paikkatieto Jos Suomen Akatemia ei myönnä tänä vuonna haettua rahoitusta AISA-hankkeen I vaiheeseen, esitetään kehittämishankkeena AISAn suunnittelua ja pilotointia. Aineistot ja sanakirjat yhdistävän palvelun (AISA) suunnittelun ja pilotoinnin aloittaminen Kotuksen strategisena tavoitteena on uudistaa kielitieteen tutkimusinfrastruktuuriaan sanakirjat ja aineistot yhdistävällä palvelulla. Hankkeen suunnittelu ja pilotointi on tarkoituksenmukaista aloittaa vuonna 2015, jolloin se limittyy vuonna 2016 päättyvän Sanakirjat verkkoon - hankkeen kanssa. Sähköisten aineistojen hankkeissa on tähän mennessä kartutettu sisältöjä, joista merkittävä osa voidaan yhdistää sanakirjatietoon. AISA-hankkeessa kytketään eri sanakirjojen tiedot toisiinsa, mikä mahdollistaa sanojen historiaa ja nykykäyttöä koskevien tietojen esittämisen kokonaisuutena, ja luodaan suora yhteys sanakirjatiedosta kielitieteellisiin aineistoihin, kuten tekstikorpuksiin ja sanojen karttamuotoisiin levikkitietoihin, jotka kuvaavat sanojen käyttöä eri konteksteissa ja alueilla. Sanakirja- ja kokoelmatiedon yhdistämistä aloitetaan vuosina , kun Koneen säätiön rahoituksella karjalan kielen sana-arkisto digitoidaan ja aloitetaan aineiston linkittäminen Karjalan kielen verkkosanakirjaan. 14

15 AISA-hankkeen suunnittelussa ja pilotoinnissa kartoitetaan sanakirjojen ja aineistojen kokonaisuus sekä tietojen hallinnassa ja yhdistämisessä käytettävät menetelmät. Pilotoidaan eri aineistotyyppien ja eri sanakirjojen toisiinsa linkittämistä. Erillisrahoituksen tarve vuonna 2015: euroa VI Voimavarat Kotimaisten kielten keskuksen rahoitussuunnitelman perustana ovat budjetin toimintamenomäärärahat sekä veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat. Lisäksi tuloja saadaan maksullisesta kielenhuoltokoulutuksesta, julkaisujen myynnistä ja tekijänpalkkioista. Kiinnitetään huomiota maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuteen. Maksullisen koulutustoiminnan palvelujen kysyntään ja tulojen määrään vaikuttaa herkästi yleinen taloudellinen kehitys yhteiskunnassa ja palveluja tilaavissa organisaatioissa Toiminnan rahoitus Toimintamenomäärärahat Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Yhteensä Tulot Maksullisen palvelun tulot Muut Yhteensä Menot Henkilöstömenot Toimitilakustannukset Palvelut+ muut toiminnan menot Yhteensä Siirtomääräraha edellisiltä vuosilta Seuraavalle vuodelle siirtyvä siirtomääräraha

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 2016 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 2016 Sisällys I Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet 2 II Toimintaympäristö 3 III Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia 2011 2015

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia 2011 2015 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia 2011 2015 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on valtion asiantuntijalaitos, joka toimii kotimaisten kielten aseman turvaamiseksi ja käytön edistämiseksi.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kotimaisten kielten keskus ovat sopineet

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 2014

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 2014 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 2014 Sisällys I Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet 2 II Toimintaympäristö 3 III Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 16/210/2010

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 16/210/2010 Pvm 10.6.2010 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Dnro 16/210/2010 Vuorikatu 24 00500 HELSINKI Asia: Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (KOTUS) vuoden

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN TEHTÄVÄT

KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN TEHTÄVÄT OPETUS- JA KULTTUURBUNISTERIÖN JA KOTBIAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TARKISTETTU TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriä ja Kotimaisten kielten keskus

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 24/210/2009

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 24/210/2009 Pvm 10.06.2009 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Dnro 24/210/2009 Vuorikatu 24 00500 HELSINKI Asia: Opetusministeriön tilinpäätöskannanotto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (KOTUS) vuoden 2008 toiminnasta

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Toiminta- ja taloussuunnitelma Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009 2012 2 Sisällysluettelo I Kotuksen toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet 3 II Toimintaympäristön muutokset 4 III Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA. TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Toiminta- ja taloussuunnitelma Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 2013 2 Sisällys I Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet 3 II Toimintaympäristö 4 III Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede

Asiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede 88. Tiede Suomen Akatemian momenteilta 29.88.5 ja 29.88.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 24 hyväksyä sitoumuksia 172 59 euron arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Virkakielikampanja Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen Ulla Tiililä

Virkakielikampanja Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen Ulla Tiililä Virkakielikampanja 13.10.2014 31.12.2015 Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen 7.10.2014 Ulla Tiililä Hyvän virkakielen toimintaohjelma http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2014/liitteet/tr02.pdf?lang=fi

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma

Toiminta- ja taloussuunnitelma Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007 2010 Sisällysluettelo I Kotuksen strategia 3 II Toimintaympäristön muutokset 5 III Toimintasuunnitelma 2007 2010 7 Kielentutkimus

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2017

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2017 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2017-2020 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2017 1. STRATEGISET VALINNAT Strategiset valinnat muodostuvat hallitusohjelman

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Museoiden digitointiavustus

Museoiden digitointiavustus Museoiden digitointiavustus Digitointihankkeet ja museoiden yhteistyö tilaisuus 1.6.2010 Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta. Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3

Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta. Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3 Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3 Euroopan unioni ja monikielisyys EU on monikielinen 24 virallista EU-kieltä noin

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Toimintakertomus v. 2013 30.1.2014 Pekka Alhojärvi, MMM/HSO/OTY 1 Toimintakertomus: rakenne Yleistä Avoin toiminta Selkeä kieli Avoin tieto Hallinto mahdollistajana

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? KANSALLISKIRJASTO Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? Kai Ekholm 2.11.2011 Kansalliskirjaston tulevaisuus Muutostekijät ja niiden vaikutukset Merkittävät muutokset

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kotimaisten kielten keskuksesta Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi kokonaisuudessaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta koskeva laki säätämällä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 Sopimus palvelukokonaisuuksien toimittamisesta OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja hallinnon tarpeisiin.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kansainvälisten asiain sihteeristö 4.7.2016 Hallitusneuvos Satu Paasilehto VÄHEMMISTÖKIELISEN SANOMALEHDISTÖN TUKI VUONNA 2016 Valtion vuoden 2016 talousarvioon

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste 1: Kokoelmien saavutettavuuden parantaminen

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot