Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia
|
|
- Timo-Pekka Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on valtion asiantuntijalaitos, joka toimii kotimaisten kielten aseman turvaamiseksi ja käytön edistämiseksi. Tutkimuskeskus tarkastelee kieltä tutkimuksellisesta näkökulmasta ja toteuttaa tältä pohjalta yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä. Tutkimuskeskuksen ydintoiminnot ovat kielipoliittinen asiantuntijatyö, kielenhuolto, sanakirjatyö ja kieliaineistojen tuottaminen. Toimintaa suunnataan strategiakaudella niin, että voidaan vastata toimintaympäristön muutoksiin. Tärkeimpiä näistä ovat kansainvälistyminen ja sen myötä englannin kielen aseman vahvistuminen, kielen ja kielenkäyttötapojen muuttuminen sähköisen median vaikutuksesta sekä Suomen kielitilanteen moninaistuminen. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen tavoite on, että suomea ja ruotsia käytetään tulevaisuudessakin yhteiskunnan kaikilla aloilla. Tutkimuskeskus toimii sen hyväksi, että valtiolle tehdään kielipoliittinen ohjelma, joka ottaa huomioon muutkin Suomessa käytettävät kielet. Suomen ja ruotsin kielenhuollon johtavana auktoriteettina tutkimuskeskus huolehtii siitä, että kielenkäyttäjien saatavilla on yleistajuista kielitietoa sekä ajantasaisia kielenhuollon ohjeita ja palveluja. Tutkimuskeskus julkaisee laadukkaita nykykieltä kuvaavia sanakirjoja sekä tuottaa suomen ja ruotsin murteiden sanakirjoja, jotka julkaistaan pääasiassa sähköisesti verkkosanakirjoina. Tutkimuskeskuksen kieliaineistot muodostavat kansallisesti merkittävän tutkimusinfrastruktuurin, ja niitä tarjotaan mahdollisimman laajasti ja vapaasti käytettäväksi.
2
3 Sisällys Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia Toimintaympäristön muutokset Kansainvälistyminen ja suomen kieli Julkisen kielenkäytön ja virkakielen haasteita Ruotsin kielen tilanne Vähemmistökielten tilanne Maahanmuuttajien kielitarpeet Tutkimuskeskuksen toiminnan lähtökohta, tavoite ja tehtävä Toiminnan lähtökohta Tavoite Tehtävä Toiminnan alueet Kielipoliittinen asiantuntijatyö Kielenhuolto Sanakirjat Aineistot Toimintaedellytykset ja voimavarat Resurssit Henkilöstö Johtaminen ja hallinto Tietohallinto Kirjasto Strategian toteuttaminen...12
4
5 1 Toimintaympäristön muutokset 1.1 Kansainvälistyminen ja suomen kieli Suomen kielen säilyminen käyttökelpoisena yhteiskunnan kaikilla aloilla myös tulevaisuudessa edellyttää valtiolta tietoista kielipolitiikkaa. Suomen kieli on kaikilla yhteiskunnan aloilla käytetty kieli: se on koulutuksen kieli, sillä julkaistaan monipuolisesti kauno- ja tietokirjallisuutta, ja medioissa käytetään suomea. Vaikka tilanne näyttää päällisin puolin hyvältä, suomen kielen käyttöala kaventuu huomaamatta. Globalisaatio ja tiivis yhteistyö Euroopan unionissa ovat lisänneet englannin kielen käyttöä Suomessa ja suomalaisten kansainvälisissä kontakteissa niin julkishallinnossa kuin yksityisellä sektorilla. Myös tiedeyhteisö on kansainvälistynyt, ja tieteelliset julkaisukriteerit ovat vahvistaneet englannin asemaa. Moni suomalainen käyttää työssään englantia päivittäin: lukee ja kirjoittaa sitä sekä pitää yhteyksiä asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Yli kielirajojen ulottuva tiedonhaku verkossa ja kontaktit sosiaalisissa medioissa lisäävät englannin käyttöä. Englannista on tullut monille arjen toinen käyttökieli. Myös elinpiirin teknistyminen on vaikuttanut englannin käytön lisääntymiseen. Englanti on tietotekniikan valtakieli. Tietokoneiden ja monien muidenkin laitteiden käytöstä on vaikeaa selviytyä osaamatta englantia. Englannin käytön laajentuminen vaikuttaa paitsi suomen kielen käyttöalaan myös kielen sanastoon ja rakenteisiin. Valtiovalta on vastuussa siitä, että maan kansalliskielten asema säilyy myös käytännössä. Jos kieleen liittyviä ratkaisuja ei tehdä valtakunnan tasolla, ne jäävät liikaa yksittäisten instituutioiden ja peruskoulutuksesta vastaavien kuntien varaan. 1.2 Julkisen kielenkäytön ja virkakielen haasteita Julkisen ja yksityisemmän viestinnän ero ei verkon ja sähköisten viestinten aikakaudella ole enää yhtä selvä kuin aiemmin. Painetussa mediassa julkaisija kontrolloi kieltä ja vaalii kielenkäytön perinteitä, kun taas verkossa kielenkäyttäjät tekevät selvemmin itsenäisiä valintoja ja jokainen voi olla kielellinen vaikuttaja laajallakin foorumilla. Niinpä verkossa on hyvin eritasoista kielenkäyttöä, joka toimii mallina kieliyhteisössä. Vaikka julkisen yleiskielen laadusta pyritään pitämään huolta, julkisen kielenkäytön rajojen liikkuminen luo uusia haasteita. Viranomaisten tuottama kieli vaikuttaa koko yhteiskunnassa, onpa kyse lainsäädännöstä, päätöksenteosta tai julkisten palvelujen tarjoamisesta. Hallintolain mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Kielilaki taas vaatii, että viranomaisten on vaalittava maan kielellistä kulttuuriperintöä ja edistettävä molempien kansalliskielten käyttämistä. Vaikka virkakieltä on parannettu monin tavoin, kansalaisen on edelleen usein vaikea ymmärtää viranomaisten tekstejä. Kansainvälisessä toimintaympäristössä hallinnon teksteihin vaikuttaa myös Euroopan unionin kielenkäyttö. Tekstien puutteellinen laatu kuluttaa turhaan sekä kansalaisten että viranomaisten resursseja. Hallinnossa syntyy myös mm. laitosten ja alueiden nimityksiä, joita kansalaisten on vaikea ymmärtää ja jotka eivät täytä hyvän kielen vaatimuksia. Pahimmillaan epäselvä virkakieli uhkaa kansalaisten oikeusturvaa ja demokratian toteutumista. 5 (12)
6 1.3 Ruotsin kielen tilanne Ruotsin kielen asema toisena kansalliskielenä on lainsäädännöllä turvattu. Kaksikielisillä alueilla ruotsinkieliset eivät kuitenkaan aina saa palvelua äidinkielellään. Lisäksi suomen kielen vaikutus ruotsin kieleen on voimakasta ja saattaa eriyttää Suomessa käytettävää ruotsia liikaa Ruotsissa puhuttavasta ruotsista. Myös englannin kielen käyttöalan laajentuminen heikentää ruotsin kielen asemaa siten, että eri yhteyksissä toiseksi kieleksi tarjoutuu englanti eikä ruotsi. Muidenkin pohjoismaisten kielten merkitys on vähentymässä monien yhteistyömuotojen siirryttyä EU:n piiriin. Suomessa käydään keskustelua myös ruotsin kielen opettamisen tarpeellisuudesta peruskoulutasolla koko väestölle. 1.4 Vähemmistökielten tilanne Suomen perinteiset vähemmistökielet ovat osittain myönteisen kehityksen vaiheessa, vaikkakaan nuoren polven kielenoppiminen ei ole itsestään selvää. Saamen kielistä, romanikielestä ja viittomakielestä on julkaistu kielipoliittiset ohjelmat. Erityisesti pohjoissaamen ja inarinsaamen elvytystoimet ovat edenneet hyvin. Koltansaamen tilanne on heikompi. Viittomakieli on kuurojen äidinkieli. Viittomakielisille perustuslaissa annetut oikeudet eivät käytännössä toteudu kovin hyvin. Tilanteen kohentamiseksi on ehdotettu tarkentavaa lainsäädäntöä. Muita vähemmistökieliä kuin romania opetetaan ja tutkitaan yliopistotasolla, ja myös romanikielen yliopistotasoista tutkimusta ja opetusta ollaan käynnistämässä. Tämä vahvistaa romanikielen opettajien koulutusta, mikä puolestaan edistää romaniväestön oman kielen opiskelua. Karjalan kielen status on parantunut ja sen elvytys on käynnistynyt erityisesti Itä-Suomessa. 1.5 Maahanmuuttajien kielitarpeet Suomalaisen yhteiskunnan kielitilanne on muuttunut maahanmuuton lisäännyttyä. Maahanmuuttajille suomen kielen oppiminen on välttämätön edellytys yhteiskuntaan integroitumisessa. Vähintään kohtuullinen suomen kielen taito on useimmiten työpaikan saamisen ehto. Yhteiskunnan järjestämä suomen kielen opetus, kielenoppimisen apuneuvot ja niihin suunnatut resurssit ovat ratkaisevassa asemassa maahanmuuttajien kielitaidon karttumisessa. 2 Tutkimuskeskuksen toiminnan lähtökohta, tavoite ja tehtävä 2.1 Toiminnan lähtökohta Tutkimuskeskuksen toiminnan lähtökohtana on kielen merkittävyys yksilön elämässä ja yhteiskunnassa. Tutkimuskeskus tarkastelee kieltä tutkimuksellisesta näkökulmasta ja toteuttaa tältä pohjalta yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä. Se toimii pitkäjänteisesti, aloitteellisesti ja yhteistyöhakuisesti. 2.2 Tavoite Suomen kieli ja Suomessa käytettävä ruotsi ovat elinvoimaisia, ja niitä käytetään yhteiskunnan kaikilla aloilla. Vähemmistökielten asema on turvattu. 6 (12)
7 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on tärkeä vaikuttaja yhteiskunnan kielipoliittisissa ratkaisuissa. Tutkimuskeskuksen asiantuntemus, tuotteet ja palvelut ovat kieliyhteisön ja yhteiskunnan laajasti tuntemia ja hyödyntämiä. 2.3 Tehtävä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on valtion asiantuntijalaitos, joka toimii aktiivisesti kotimaisten kielten aseman turvaamiseksi ja käytön edistämiseksi. Tutkimuskeskus huoltaa kieltä ja tuottaa yhteiskunnalle ja kansalaisille kielitietoa, sanakirjoja ja kieliaineistoja. Samalla se myös siirtää kieliperintöä tuleville sukupolville. 3 Toiminnan alueet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ydintoiminnot ovat kielipoliittinen asiantuntijatyö, kielenhuolto, sanakirjatyö ja kieliaineistojen tuottaminen. Näiden alueiden toimintaa suunnataan niin, että voidaan vastata toimintaympäristön muutoksien tuomiin haasteisiin. Kansainvälistyminen ja sen myötä englannin kielen aseman vahvistuminen vaikuttavat tutkimuskeskuksen toimintaan siten, että kielipoliittisen asiantuntijatyön merkitys kasvaa. Suomen kielitilanteen moninaistuminen vaikuttaa siten, että toimintaa suunnataan myös maahanmuuttajakielten sanakirjoihin. Saamen kielten, romanikielen, viittomakielten ja karjalan kielen kehittämisvastuu siirtyy entistä enemmän yliopistoille. Kun kieli ja kielenkäyttötavat muuttuvat nopeasti, on erityisen tärkeää, että kielenkäyttäjien saatavilla on yleistajuista tutkimukseen pohjautuvaa tietoa kielestä, ajantasaisia kielenhuollon ohjeita ja palveluja sekä nykykielen sanakirjoja. Tätä varten kielenkäyttöä ja sen muutosta seurataan aktiivisesti ja siitä tuotetaan tutkimustietoa. Kielenkäytön seuraamisessa ja tutkimisessa tarvitaan korkeatasoisia kieliaineistoja. Tutkimuskeskus jatkaa suomen ja ruotsin murresanakirjojen toimittamista ja julkaisee ne verkossa, jolloin ne tavoittavat entistä laajemman käyttäjäkunnan. Nämä sanakirjat ovat kansallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä, ja ne perustuvat mittaviin, ainutlaatuisiin aineistoihin, joita nykyoloissa olisi enää mahdoton koota. 3.1 Kielipoliittinen asiantuntijatyö Tavoitteet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen tavoite on, että suomi ja ruotsi tulevaisuudessakin ovat aktiivisessa käytössä yhteiskunnan kaikilla aloilla. Tavoitteena on myös saamen kielten, suomalaisen viittomakielen ja romanikielen aseman vahvistaminen ja kielten kehittäminen. Tutkimuskeskus on osaltaan tukemassa myös muunkielisten Suomessa asuvien suomen ja ruotsin kielen käyttöä. Toiminta Tutkimuskeskus toimii aktiivisesti sen hyväksi, että valtiolle tehdään kielipoliittinen ohjelma, joka ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti Suomessa käytettävät kielet. Kielipoliittisia tavoitteita toteutetaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja oikeusministeriön kanssa. 7 (12)
8 Tutkimuskeskus edistää Suomen kielen tulevaisuus -toimintaohjelman suosituksia ja tuo niitä aktiivisesti esiin muille toimijoille. Yhteistyötä ohjelman esiin nostamissa kysymyksissä tiivistetään erityisesti yliopistojen suomen kielen oppiaineiden kanssa. Tutkimuskeskus toimii ruotsin kielen, romanikielen ja viittomakielen toimintaohjelmien toteuttamiseksi sekä tukee osaltaan saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamista. Tutkimuskeskuksen asiantuntijaeliminä toimivat suomen, ruotsin, saamen, romanikielen ja viittomakielen lautakunnat. Ne edistävät kotimaisten kielten asemaa ja käyttöä. Maahanmuuttajakieliä koskevissa asioissa toimitaan yhteistyössä mm. Opetushallituksen kanssa. Perustetaan yhteinen hanke suomi maahanmuuttajakieli-sanakirjojen aikaansaamiseksi. Tutkimuskeskus toimii aktiivisesti virkakielen ja EU-kielen kysymyksissä. Tutkimuskeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että maan hallituksen ohjelmaan saataisiin virkakielen parantamisen näkökulma. Tutkimuskeskus edistää säädöskielen lautakunnan perustamista ja toimii perustettavassa lautakunnassa jäsenenä. Tutkimuskeskus edistää julkista nimistöä koskevan lainsäädännön aikaansaamista. Tutkimuskeskus osallistuu pohjoismaiseen ja kansainväliseen kieli- ja nimistöyhteistyöhön. 3.2 Kielenhuolto Suomen ja ruotsin kieli Tavoitteet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on suomen ja ruotsin kielenhuollon johtava auktoriteetti ja keskeinen asiantuntija. Tutkimuskeskus vaikuttaa osaltaan siihen, että kieliyhteisöillä on käytössään toimiva yleiskieli julkisten tiedotusvälineiden ja viranomaisten kielenkäyttö on asiallista ja ymmärrettävää ja virallinen nimistö asianmukaista yhteiskunnalla on käytössään ajantasaista ja tutkittua tietoa julkisesta kielenkäytöstä. Toiminta Yleiskieltä ja virallista nimistöä koskevat suositukset pidetään ajantasaisina. Tuotetaan laadukkaita julkaisuja ja palveluja, jotka vastaavat kieliyhteisön ja erityisesti työssään kieltä käyttävien tarpeisiin, ja pyritään saamaan ne laajaan, aktiiviseen käyttöön. Kehitetään kielen- ja nimistönhuollon verkkosivustosta keskeinen, helposti saavutettava lähde niin kielenkäytön avainryhmille kuin suurelle yleisölle. Verkkosivuston täydennykseksi tarjotaan henkilökohtaista kielineuvontaa. 8 (12)
9 Julkaistaan tiedotuslehtiä ja oppaita. Tarjotaan organisaatiokohtaisia kielenhuoltopalveluja erityisesti tiedotusvälineille ja viranomaisille. Kielenhuollon toimintaa suunnataan tahoihin, jotka vaikuttavat julkiseen, hallinnon tai laajojen kielenkäyttäjäryhmien kielenkäyttöön sekä viralliseen nimistöön. Tällaisia tahoja ovat mm. median ammattilaiset, viranomaiset sekä äidinkielenopettajat ja heitä kouluttavat laitokset. Tehdään kielen- ja nimistönhuollon tarpeista lähtevää tutkimusta. Tutkimushankkeita suunnataan julkiseen kielenkäyttöön ja nimistöön sekä erityisesti hallinnon kielenkäyttöön. Saamen kielet, viittomakieli ja romanikieli Tutkimuskeskus vastaa saamen kielten, viittomakielen ja romanikielen huollosta vuoden 2011 loppuun. Vuoden 2012 alusta vastuu jakautuu seuraavasti: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Oulun yliopisto vastaavat yhdessä saamen kielten huollosta. Tutkimuskeskus ja Kuurojen Liitto vastaavat yhdessä viittomakielen huollosta. Tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto vastaavat yhdessä romanikielen huollosta. Tutkimuskeskuksesta tähän työhön osallistuvat asianomaiset lautakunnat. 3.3 Sanakirjat Tavoitteet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on leksikografian keskeinen asiantuntija. Tutkimuskeskus julkaisee laadukkaita nykykieltä kuvaavia sanakirjoja ja tuottaa korkeatasoisia ja laajoja murresanakirjoja, jotka siirtävät kieli- ja kulttuuriperintöä myös seuraaville sukupolville. Verkossa julkaistuina tutkimuskeskuksen sanakirjat tavoittavat entistä laajemman käyttäjäkunnan. Toiminta Tutkimuskeskuksen sanakirjat julkaistaan pääasiassa sähköisesti verkkosanakirjoina. Sähköisen julkaisemisen uudeksi kanavaksi suunnitellaan sanakirjoille ja aineistoille yhteinen verkkoportaali. Seurataan suomen ja ruotsin sanaston kehitystä ja tallennetaan uutta sanastoa. Pidetään ajantasaisena nykysuomen sanastoa kuvaavaa ja suosituksia antavaa Kielitoimiston sanakirjaa. Kehitetään sanakirjan sisältöä entistä monipuolisemmaksi, jolloin sanakirjan tietokanta toimii pohjana muillekin nykykielen sanakirjahankkeille. Pidetään ajantasaisena Suomen nykyruotsin sanastoa kuvaava Finlandssvensk ordbok -sanakirjaa. Laaditaan Opetushallituksen kanssa suomen kielen oppimista ja käyttöä tukevia sanakirjoja maahanmuuttajien tarpeisiin sekä pyritään laatimaan virolaissuomalainen suursanakirja yhteistyössä Eesti Keele Instituutin kanssa. Suomen murteiden sanakirjan ja Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan sekä Vanhan kirjasuomen sanakirjan painettuina ilmestyneet osat julkaistaan sähköisesti verkkosanakirjoina. 9 (12)
10 Murresanakirjojen laatimista jatketaan. Suomen murteiden sanakirjan valmistumisajan tavoitteena on vuosi 2030, ja Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan valmistumisen tavoitevuosi on Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittaminen keskeytetään kolmannen osan valmistumisen jälkeen vuoden 2011 lopussa. Siitä eteenpäin siirrytään jalostamaan aineistoja verkossa julkaistavaksi. Pidetään viittomakielen sanakirjaa ajantasaisena yhteistyössä Kuurojen Liiton kanssa. Kehitetään sanakirjojen sisältöä ja leksikografian menetelmiä sekä lisätään kansainvälisiä yhteyksiä leksikografian alalla. Suunnitellaan sanakirjatyöstä ja sanakirjojen sähköisestä julkaisemisesta nousevia tutkimushankkeita. 3.4 Aineistot Tavoitteet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on johtava kieliaineistojen asiantuntija, jonka toiminta aineistotyössä painottuu suomenkielisten kielen ja kulttuurin kannalta tärkeiden aineistojen tarjoamiseen kansalaisille ja tiedeyhteisölle. Tutkimuskeskuksen aineistot säilyttävät asemansa kansallisesti merkittävänä tutkimusinfrastruktuurina. Toiminta Aineistoja säilytetään ja ylläpidetään asianmukaisesti. Aineistoja ja aineistopalveluja ja -menetelmiä sekä infrastruktuuria kehitetään yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, mm. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Svenska Litteratursällskapetin sekä Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa. Huolehditaan siitä, että aineistot ovat ajallisesti ja sisällöltään kattavat ja että ne ovat mahdollisimman käyttökelpoiset. Aineistojen kartuttaminen perustuu kokoelmapoliittiseen harkintaan. Paperimuotoisten arkistojen säilyttämisestä huolehditaan asianmukaisesti. Jalostetaan aineistoja ja kehitetään aineistotyön menetelmiä. Tämän työn tueksi tehdään tutkimusta. Aineistotyön tueksi perustetaan aineisto-ohjausryhmä, johon kutsutaan myös tutkimuskeskuksen ulkopuolisia sidosryhmien edustajia. Tarjotaan aineistot mahdollisimman laajasti ja vapaasti käytettäväksi. Tarjotaan aineistot ja sanakirjat tutkimuskeskuksen oman sähköisen aineistopalvelun kautta ja soveltuvin osin myös opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -palvelun asiakasliittymän kautta. Valmistellaan sellaiset käyttäjätunnistus- ja käyttövaltuushallinnon järjestelyt, joiden avulla tutkijoille voidaan hallitusti tarjota myös niitä aineistoja, joiden käyttöä on sopimus- tai tekijänoikeudellisista syistä rajoitettava. Paperimuotoiset arkistot ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. 10 (12)
11 Tarjotaan aineistoihin ja arkistoihin liittyvää tietopalvelua. Tutkimuskeskuksen kirjasto ja arkistot muodostavat tietopalvelukokonaisuuden, joka tarjoaa yhden luukun palvelua. Asiakasryhmät ja palvelun laatu ja laajuus määritellään palvelustrategiassa. 4 Toimintaedellytykset ja voimavarat 4.1 Resurssit Kotimaisten kielten tutkimuskeskus toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa. Rahoitus saadaan valtion budjetista. Tämän lisäksi haetaan ulkoista rahoitusta. Tutkimuskeskus raportoi toiminnastaan vuotuisissa toimintakertomuksissa ja tulossopimuksen toteutumisen seurannassa. Osaksi tulossopimusta on sovittu toimintaa kuvaavat indikaattorit. Vuosina tutkimuskeskus on joutunut ja joutuu vähentämään tuottavuusohjelman vuoksi henkilöstöään yhteensä 12 henkilötyövuotta. Rahoitusta vähennetään vastaavasti. Tällä hetkellä tutkimuskeskuksen henkilötyövuosien määrä on noin sata. Toisella tuottavuusohjelmakaudella toteutetaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintaa selvittäneen Kotus-työryhmän muistion ehdotusten mukaisesti perustutkimuksen ja vähemmistökielten toimintojen siirto eri yliopistoihin. Tämä 11 henkilötyövuoden siirto tapahtuu vuoden 2012 alussa. 4.2 Henkilöstö Asiantunteva henkilöstö on tutkimuskeskuksen tärkein voimavara. Tutkimuskeskus pyrkii olemaan hyvä työnantaja. Sen henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi ovat pitkäjänteisiä, ja ne pohjautuvat strategiaan ja henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan. Henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista, työmotivaatiosta ja kannustavasta palkkauksesta pidetään huolta. Kouluttautumiseen ja ammatilliseen pätevöitymiseen kiinnitetään huomiota. Erilaiset elämäntilanteet otetaan edelleen huomioon mm. työaikajoustoissa. 4.3 Johtaminen ja hallinto Johtamisen tavoitteena on, että tutkimuskeskuksen strategia toteutuu, toiminta on tehokasta ja resurssit suunnataan niin, että ydintoiminnot pystytään hoitamaan hyvin. Uudistetaan organisaatiota ja johtamisjärjestelmää vuoteen 2012 mennessä niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin strategian toteuttamista. Taloushallinto ja tietohallinto tukevat asiantuntevasti johtamista ja tutkimuskeskuksen ydintoimintoja. Talous- ja henkilöstöhallinto hoidetaan osana opetus- ja kulttuuriministeriön talous- ja henkilöstöhallintoa yhdessä valtion palvelukeskuksen kanssa. Kehitetään johtamista ja esimiestyötä. Prosesseja, toiminnan seuraamista ja indikaattoreita uudistetaan. Toimintaa ja siihen liittyviä riskejä arvioidaan säännöllisesti. Luodaan järjestelmä sekä sisäisen että ulkoisen palautteen käsittelemiseksi. Viestintä on avointa ja aktiivista. Kiinnitetään huomiota tutkimuskeskuksen verkkosivujen, julkaisujen ja palvelujen näkyvyyteen niin, että tavoitetaan entistä laajempi asiakaskunta. Tutkimuskeskus ottaa toiminnassaan huomioon myös ympäristönäkökulman. 11 (12)
12 4.4 Tietohallinto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tietohallinto tukee asiantuntevasti ja suunnitelmallisesti tutkimuskeskuksen ydintoimintoja tiedon hallinnan ja tietojärjestelmien avulla sekä palvelee asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Noudatetaan valtionhallinnon IT-strategiaa ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietohallintostrategiaa. Kehitetään tutkimuskeskuksen tietoteknistä infrastruktuuria. Pidetään huolta tietoturvallisuudesta. Vahvistetaan koko henkilöstön tietotekniikkaosaamista ja integroidaan tietoteknistä ja substanssiosaamista entistäkin paremmin toisiinsa. 4.5 Kirjasto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjaston suomalais-ugrilainen kokoelma siirretään Helsingin yliopistolle sijoitettavaksi keskustakampuksen kirjastoon vuonna 2012, mikäli siirtoa koskevissa neuvotteluissa saadaan tutkimuskeskusta tyydyttävä tulos. Kirjaston asiakasryhmät ja palvelun laatu ja laajuus määritellään palvelustrategiassa. 5 Strategian toteuttaminen Strategian toteuttaminen on johdon ja henkilöstön yhteinen tavoite, mutta ensisijainen vastuu siitä on johdolla. Strategiaa viedään käytäntöön kaikissa tutkimuskeskuksen suunnitelmissa ja päivittäisessä toiminnassa. Strategian toteutumista seurataan johtoryhmässä ja vuosittaisissa toimintakertomuksissa. Strategian toteuttamista tukevat myös seuraavat asiakirjat, jotka laaditaan tai päivitetään strategian mukaisiksi: työjärjestys henkilöstöpoliittinen ohjelma tasa-arvosuunnitelma työsuojelun ja työhyvinvoinnin toimintaohjelma tietohallintosuunnitelma kokoelma- ja palvelupolitiikka viestintäsuunnitelma julkaisusuunnitelma ympäristösuunnitelma. Strategiaa tarkastellaan perusteellisesti uudestaan viimeistään vuonna (12)
Kotimaisten kielten keskuksen strategia 2012 2015
Kotimaisten kielten keskuksen strategia 2012 2015 Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on valtion asiantuntijalaitos, joka toimii kotimaisten kielten aseman turvaamiseksi ja käytön edistämiseksi. Kotus tarkastelee
LisätiedotKotimaisten kielten keskuksen strategia
Kotimaisten kielten keskuksen strategia 2016 2020 Sisällys 1 Tehtävä, arvot, toiminta-ajatus ja visio 2 2 ja toimintaympäristö 2 3 Toiminnan alueet 3 3.1 Suomen ja ruotsin kielen huolto ja niihin liittyvä
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma 2013 2016
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 2016 Sisällys I Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet 2 II Toimintaympäristö 3 III Toimintasuunnitelma
LisätiedotSuomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia
Kotimaisten kielten keskus Institutet för de inhemska språken www.kotus.fi Suomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia Pirkko Nuolijärvi Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kotimaisten kielten keskus ovat sopineet
LisätiedotKotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot Elisa Stenvall 16.3.2017 kotus (vrt. kotos, kotsu, kotukka, kotuska) 1. Metsästäjän näkösuoja, ampumakatos 2. Talvella havuista tehty ansapyydyksen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TARKISTETTU TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2015
^\ ^hoca Opetus- ja kulttuuriministeriö 16. 01. 2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TARKISTETTU TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2015 no../.
LisätiedotKieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma
Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto
LisätiedotKielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö
LisätiedotKotimaisten kielten tutkimuskeskus taustaa ja vaiheita
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus taustaa ja vaiheita Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) perustettiin vuonna 1976 yhdistämällä useita suomen ja sen sukukielten sekä ruotsin kielen alalla toimivia
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma 2011 2014
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 2014 Sisällys I Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet 2 II Toimintaympäristö 3 III Toimintasuunnitelma
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma 2012 2015
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Toiminta- ja taloussuunnitelma 2012 2015 Sisällys I Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet 2 II Toimintaympäristö 3 III Toimintasuunnitelma
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 97/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kotimaisten kielten keskuksesta Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi kokonaisuudessaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta koskeva laki säätämällä
LisätiedotKotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken Helsinki 22.8.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Asia: Hallituksen esitysluonnos laiksi Kotimaisten kielten keskuksesta
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotKotimaisten kielten tutkimuskeskus 16/210/2010
Pvm 10.6.2010 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Dnro 16/210/2010 Vuorikatu 24 00500 HELSINKI Asia: Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (KOTUS) vuoden
LisätiedotROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010
ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotTOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET
TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä
LisätiedotTilinpäätöskannanotto OKM/25/210/
Tilinpäätöskannanotto OKM/25/210/2014 Kotimaisten kielten keskus Vuorikatu 24 00100 HELSINKI Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Kotimaisten kielten keskuksen vuoden 2013 toiminnasta
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotTulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013
1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat
LisätiedotOppisopimuksella osaavaa työvoimaa
Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2017
Kotimaisten kielten keskus Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2017 Kuva: Sirkka Rautoja 1 Sisällys I Kotimaisten kielten keskuksen toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet 3 II Toimintaympäristö 4 III Toimintasuunnitelma
LisätiedotKielineuvoston suomen kielen neuvonta
Kielineuvoston suomen kielen neuvonta Kielineuvoston kieliseminaari Tukholma 28.3.2019 Tarja Larsson ja Henna Leskelä Kielineuvoston suomen kielen neuvonnan kartoitus kartoitusvuodet 2007, 2010 ja 2017
LisätiedotKotimaisten kielten tutkimuskeskus 24/210/2009
Pvm 10.06.2009 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Dnro 24/210/2009 Vuorikatu 24 00500 HELSINKI Asia: Opetusministeriön tilinpäätöskannanotto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (KOTUS) vuoden 2008 toiminnasta
LisätiedotNäkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja
Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku
LisätiedotKOTIMAISTEN KIELTEN TALO. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan suuntaviivoja 2000-luvun alussa
KOTIMAISTEN KIELTEN TALO Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan suuntaviivoja 2000-luvun alussa KOTIMAISTEN KIELTEN TALO Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan suuntaviivoja 2000-luvun
LisätiedotKielelliset. linjaukset
Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun
LisätiedotArvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?
1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo
LisätiedotSuomen kieliolot ja kielilainsäädäntö
Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede
88. Tiede Suomen Akatemian momenteilta 29.88.5 ja 29.88.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 24 hyväksyä sitoumuksia 172 59 euron arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotKotimaisten kielten keskus. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2018
Kotimaisten kielten keskus Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2018 Sisällys I Kotimaisten kielten keskuksen toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet 3 II Toimintaympäristö 4 III Toimintasuunnitelma 2015 2018
LisätiedotAmmatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.
LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö
LisätiedotKOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN TEHTÄVÄT
OPETUS- JA KULTTUURBUNISTERIÖN JA KOTBIAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TARKISTETTU TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriä ja Kotimaisten kielten keskus
LisätiedotAvoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla
Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Toimintakertomus v. 2013 30.1.2014 Pekka Alhojärvi, MMM/HSO/OTY 1 Toimintakertomus: rakenne Yleistä Avoin toiminta Selkeä kieli Avoin tieto Hallinto mahdollistajana
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNTAA ENNAKOIVAN TYÖRYHMÄN KOKOUS
MUISTIO 1 SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNTAA ENNAKOIVAN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika torstai 13.3.1997 kello 17.15 19.30 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Tulkit Kaisa Engman Petri
LisätiedotKotimaisten kielten keskus. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2019
Kotimaisten kielten keskus Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2019 Sisällys I Kotimaisten kielten keskuksen toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet 3 II Toimintaympäristö 4 III Toimintasuunnitelma 2016 2019
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotTehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet
Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.
LisätiedotSuomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa
Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Valtiovarainministeriön Paja, Helsinki Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskus Esityksen sisältö Kielelliset
LisätiedotKieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö
Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotOmalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa
Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotNäinä aikoina, jolloin valtion niin sanottua
MIKSI SUURET SANAKIRJAT PITÄÄ TEHDÄ? Näinä aikoina, jolloin valtion niin sanottua tuottavuusohjelmaa toteutetaan eli resursseja systemaattisesti vähennetään, joudutaan kielentutkimuslaitoksessakin perimmäisten
Lisätiedot1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2
Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.
LisätiedotVirkakielikampanja Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen Ulla Tiililä
Virkakielikampanja 13.10.2014 31.12.2015 Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen 7.10.2014 Ulla Tiililä Hyvän virkakielen toimintaohjelma http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2014/liitteet/tr02.pdf?lang=fi
LisätiedotEnglanninkielinen ylioppilastutkinto. HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta
Englanninkielinen ylioppilastutkinto HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta 28.11.2018 Englanninkielisen yo-tutkinnon kohderyhmät ja tavoitteet a. Väliaikaisesti Suomeen tulevat, korkean
LisätiedotEnsisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta
Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 23.3.2017 Digikuntakokeilun tukiryhmä Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Digitalisaatio ja julkinen hallinto strateginen
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotTURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.
TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain
LisätiedotSVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista
LisätiedotHyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja
Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotKielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015
Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016
HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotKieli ja syrjäytyminen -seminaari Ulla Tiililä
Mitä Suomessa pitäisi tehdä selkokielen edistämiseksi? Selkokielen toimenpideohjelma 2019 2022 Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Ulla Tiililä Kuka: selkokielen neuvottelukunta Edustaja 52 eri
LisätiedotLääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten
Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2020 2023 Sisällys I Kotimaisten kielten keskuksen toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet... 3 Toiminnan alueet ja tavoitteet... 3 II Toimintaympäristö... 4 III Toimintasuunnitelma
LisätiedotKieliä Jyväskylän yliopistossa
ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena
LisätiedotPerusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen
Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET
EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotKotimaisten kielten tutkimuskeskus. Toimintakertomus 2007
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Toimintakertomus 2007 Sisällys 1. Johdon katsaus 3 2. Vaikuttavuus 5 3. Toiminnallinen tehokkuus 7 3.1 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus 7 3.2 Maksullisen toiminnan
LisätiedotKielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit // Uppföljningsindikatorer för språkliga rättigheter
12.2.2019 Miten viittomakielilaki on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Vava Lunabba Kielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit // Uppföljningsindikatorer
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen lautakunnan 31. kokouksesta 25.9.2006. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31.
LisätiedotOpetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista
Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja
LisätiedotKotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki
Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma 2008 2011
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 2011 Sisällysluettelo I Kotuksen strategia 3 II Toimintaympäristön muutokset 5 III Toimintasuunnitelma 2008 2011 7 Suomen ja ruotsin
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -
LisätiedotStrategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan
LisätiedotFinland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland
Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen
LisätiedotVahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia
Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus
Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia
LisätiedotSelvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta
Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta Strategista ketteryyttä julkishallintoon-työpaja 29.4.2011 neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi Selvitystyön päämäärä ja tavoitteet Lähtökohta
LisätiedotOKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta
OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat
LisätiedotOmat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys
Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2009
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2009 1 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2005 Toimitus Ritva Paananen ja Sirkka Rautoja 2 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Toiminta-
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Laura Syväsalmi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotDigitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi
Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Maria Nikkilä ja Markus Rahkola, VM, 3.5.2017 ValtioExpo @VM_MariaNikkila Digitalisaatio ja julkinen
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotKIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)
KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN
LisätiedotTiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille
VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.
Lisätiedot3. luokan kielivalinta
3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä
LisätiedotEUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010
TIEDOTE 16/2010 1 (5) 2.3.2010 Perusopetuksen, lukio-opetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjille EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN
LisätiedotOhjausta palveleva eurooppalainen verkosto
Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotKIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011
1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta
Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan
Lisätiedot