Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi"

Transkriptio

1 Sirpa Suntioinen Eeva Myller Petri Nieminen Seppo Pohjolainen Asta Wahlgrén Matti Kajaste Sirpa Moitus Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Esa Print Oy Tampere 2009

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitetaan myös auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http:/ /www.enqa.eu/pubs_esg.lasso) 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä Auditoinnin tavoitteet ja kohteet Auditoinnin tavoitteet Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi Auditointisopimus Auditointiaineisto Auditointivierailu Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Strategia, tehtävät, visio ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä.. Laatupolitiikka.. Laatutavoitteet.. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet.. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus.. Laadunhallintatyön organisointi.. Sisäinen auditointi.. Laatudokumenttien hallinta.... Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen

6 ... Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus Johtopäätökset. Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet. Kehittämissuositukset. Auditointiryhmän kokonaisarvio Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditoinnissa käytettävät kriteerit : Auditointivierailun ohjelma

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Filosofian tohtori Sirpa Suntioinen on toiminut Kuopion yliopistossa laatupäällikkönä vuodesta 2002 lähtien. Vuosina hän oli myös Kuopion yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori. Hän on vastannut oman yliopistonsa laadunhallintajärjestelmän ja sisäisten auditointikäytäntöjen luomisesta. Suntioinen on suorittanut useita lyhytkestoisia laatukoulutuksia ja on vieraillut kutsuttuna asiantuntijana useissa suomalaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa näiden käynnistäessä laatutyötä. Tällä hetkellä hän on Itä-Suomen yliopiston laatutyön vastuuhenkilö. Suntioinen on ollut jäsenenä opetusministeriön työryhmissä ja on osallistunut Helsingin yliopiston Viikin opetuksen kehittämishankkeen arviointiin. Suntioinen toimi Kuopion yliopiston kemian laitoksen varajohtajana , hallituksen jäsenenä ja sekä yliopiston johtoryhmän jäsenenä Jäsenet Tekniikan ylioppilas Eeva Myller opiskelee Teknillisessä korkeakoulussa, jossa hänen pääaineenaan on televiestintäjärjestelmät. Hän toimi vuonna 2008 jäsenenä Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa, jossa hänen vastuulleen kuului koulutuspolitiikka. Vuosina Myller oli Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen sihteeri. Lisäksi hän on toiminut hallinnon opiskelijaedustajana korkeakoulunsa tutkintorakennetyöryhmässä, avoimen yliopiston johtokunnassa ja valintatoimikunnassa sekä sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston osastoneuvostossa ja tieteellisessä neuvostossa. Myllerillä on luottamustoimia Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry:ssä ja Teekkaritytöt ry:ssä. Diplomi-insinööri Petri Nieminen toimii projekti-insinöörinä Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaalla, jossa hän on vastannut laatupäällikkönä laadun kehittämisestä 17 vuoden ajan. Stora Enson Oulun tehdas sai Suomen laatupalkinnon vuonna Nykyisissä tehtävissään hän vastaa investointiprojektien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Hän on toiminut Suomen laatupalkintoarvioijana neljä kertaa ja luennoinut mm. Oulun yliopistossa laadun hallinnasta ja kehittämisestä. Nieminen on jäsenenä Oulun läänin koulutusneuvottelutoimikunnassa nelivuotiskaudella sekä Oulun Kauppakamarin

8 koulutusvaliokunnassa. Hän toimi vuonna 2006 Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiryhmän jäsenenä. Professori Seppo Pohjolainen toimii Tampereen teknillisen yliopiston matematiikan laitoksen ja hypermedialaboratorion johtajana. Matematiikan laitos sai 2004 verkko-opetuksen kehittämisen kansallisen kunniamaininnan. Pohjolainen osallistuu yliopistonsa laadunvarmistuksen kehittämiseen muun muassa opetusneuvoston sekä luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekuntaneuvoston jäsenenä. Pohjolainen on toiminut arvioitsijana mm. Suomen Akatemian toteuttamissa matematiikan ja Bulgarian kansallisen tiederahaston arvioinneissa. Hän on johtanut useita Suomen Akatemian, Tekesin ja yritysten rahoittamia tutkimusprojekteja ja on jäsenenä useiden tutkijakoulujen johtokunnissa. Hän on julkaissut lähes 200 tieteellistä julkaisua matematiikan ja sen sovellusten sekä tietotekniikalla tuetun oppimisen alueilta. Kauppatieteiden tohtori Asta Wahlgrén toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Liiketoiminta ja palvelut -yksikön yksikönjohtajana. Hänen vastuuja asiantuntemusalueinaan ovat koulutusyksikön pedagoginen kehittäminen, henkilöstöjohtaminen, markkinointi, strateginen johtaminen ja tutkimusmenetelmät. Wahlgrén on toiminut Jyväskylän ammattikorkeakoulun sisäisissä koulutusohjelmien ristiinarvioinneissa arviointiryhmän puheenjohtajana ja arviointiryhmän jäsenenä Tampereen ammattikorkeakoulun kansainvälistymisarvioinnissa. Hänellä on Jyväskylän yliopistossa johtamisen dosentuuri, alana liikkeenjohdon työ ja omistajajohtajuus. Sihteerit Suunnittelija Matti Kajaste Projektisuunnittelija Sirpa Moitus

9 Auditoinnin tavoitteet ja kohteet. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen auditoinnin tavoitteena on: selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio

10 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista. Kriteeristö on liitteenä 1. Tämä auditointiraportti sisältää auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta auditointikohteittain. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toimintansa laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, toiminnan sisältöön tai tuloksiin. 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

11 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Korkeakoulujen arviointineuvoston välinen auditointisopimus allekirjoitettiin Auditointisopimuksessa sovittiin, että auditointi toteutetaan suomen kielellä. Lisäksi sopimuksessa määriteltiin auditointiprosessin aikataulu, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjan mukaan korkeakoulun tulee koota auditointiaineisto siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arvioimiseksi. Auditointiaineistoon tulee sisällyttää kuvaus korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnan ohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimittama auditoinnin perusaineisto sisälsi seuraavat dokumentit: Kuva yliopiston organisaatiosta Kuvaus laadunhallintajärjestelmästä Kuvaukset laadunhallintajärjestelmän kehityshistoriasta ja järjestelmän kytkeytymisestä johtamiseen ja toiminnanohjausjärjestelmään Laadunhallintajärjestelmän SWOT-analyysi ja keskeiset kehittämiskohteet Yliopiston päälaatukäsikirja. Lisäksi auditointiaineisto sisälsi yhteensä 178 laadunhallintajärjestelmän toimivuuteen liittyvää näyttöä. Näytöt oli ryhmitelty auditointikohteittain. Näyttöinä oli mm. tiedekuntien ja eri yksiköiden laatukäsikirjoja, prosessikuvauksia, henkilöstö- ja opiskelijaoppaita, palautekyselyitä, itsearviointi- ja auditointiraportteja sekä eri toimielinten pöytäkirjoja.

12 Lappeenrannan teknillisen yliopiston aineisto saapui Korkeakoulujen arviointineuvostolle sovittuna määräpäivänä , ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmä pyysi ja sai käyttöönsä seuraavat täydentävät lisäaineistot: Opettajan laatuoppaan valmisteluversio Näytteitä englanninkielisestä laadunhallinta-aineistosta Kuvaus opiskelijoiden Vektori-opintoportaalista ja sen käyttömahdollisuuksista. Auditointiryhmä sai lisäksi käyttöönsä tunnukset Lappeenrannan teknillisen yliopiston sisäiseen verkkoon (LUTnet), jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia. Lappeenrannan teknillisen yliopiston laatupäällikkö Annikka Nurkka vieraili auditointiryhmän kokouksessa, jossa hän esitteli yliopiston laadunhallintajärjestelmää ja verkkosivuilla olevaa laadunhallinta-aineistoa.. Auditointivierailu Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto järjestivät noin kaksi viikkoa ennen auditointivierailua ennakkoinformaatiotilaisuuden, jonka aiheena olivat auditoinnin tavoitteet, kriteerit, auditointiprosessi ja vierailun käytännön toteutus. Näitä teemoja esittelivät auditointiryhmän puheenjohtaja Sirpa Suntioinen ja arviointineuvoston projektisuunnittelija Sirpa Moitus. Lisäksi rehtori Ilkka Pöyhönen, professori Minna Martikainen ja opiskelija Tytti Bruce käyttivät puheenvuoron auditointiin liittyvistä yliopistolaisten odotuksista. Tilaisuuteen osallistui noin 120 henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajaa. Auditointivierailu toteutettiin Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunhallintajärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli erillisinä ryhminä korkeakoulun ylintä johtoa, dekaaneja, osasto-, laitos- ja koulutusohjelmajohtajia, opetus- ja tutkimushenkilökunnan edustajia, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia, perustutkinto- ja jatko-opiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia. Auditointivierailun toisena päivänä auditointiryhmä vieraili teknistaloudellisessa tiedekunnassa ja teknillisessä tiedekunnassa, energia- ja ympäristötekniikan osastolla, ympäristötekniikan koulutusohjelmassa, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksella, talouden ja yritysjuridiikan laitoksella sekä kauppatieteiden koulutusohjelmassa. Näiden yksiköiden laadunhallintaa

13 tarkasteltiin teemoilla perustutkinnon suunnittelu ja kehittäminen sekä jatkotutkinnon ja tieteellisen toiminnan suunnittelu ja kehittäminen. Kolmantena vierailupäivänä toteutettiin kolme teemahaastattelua, teemoina yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus, kansainväliset asiat ja henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen. Neljänneksi haastatteluteemaksi auditointiryhmä valitsi Venäjä-yhteistyön, mikä ilmoitettiin yliopistolle vasta toisen vierailupäivän aamuna. Auditointivierailu päättyi yliopiston johdon haastatteluun sekä heille annettuun alustavaan auditointipalautteeseen. Haastatteluihin osallistui yhteensä 127 yliopiston johdon, henkilökunnan, opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajaa.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laatima raportti perustuu auditointiprosessissa kertyneeseen aineistoon ja siitä tehtyyn analyysiin. Raportti tuotettiin auditointiryhmän yhteisenä prosessina siten, että kukin ryhmän jäsen tuotti raporttitekstiä omaan erityisasiantuntemukseensa liittyvien auditointikohteiden osalta. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannut suunnittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, yliopiston ja sen laadunhallintajärjestelmän kuvauksista sekä raportin toimituksellisesta yhtenäistämisestä. Yliopisto tarkisti raportin asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

14 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Tässä luvussa kuvataan Lappeenrannan teknillisen yliopiston organisaation rakenne, hallinto ja laadunhallintajärjestelmä yliopiston toimittaman auditointiaineiston mukaisesti. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on 1969 perustettu, tieteellistä tutkimusta ja akateemista koulutusta tarjoava toimija. Yliopistossa opiskeli vuonna 2007 noin perusopiskelijaa ja 650 jatko-opiskelijaa. Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistui noin opiskelijaa ja täydennyskoulutukseen opiskelijaa. Henkilökuntaa oli yhteensä 928 henkilötyövuotta. Yliopistosta lähti kansainväliseen vaihtoon vuonna 2007 noin 150 ja saapui noin 150 opiskelijaa. Yliopiston kokonaisbudjetti vuonna 2007 oli 64,7 M, josta opetusministeriön osuus oli 59 %. Yliopistossa siirryttiin vuonna 2007 osastomallista tiedekuntamalliin. Yliopiston kolme tiedekuntaa ovat teknillinen, teknistaloudellinen ja kauppatieteellinen tiedekunta. Erillisinä laitoksina yliopistossa toimivat Etelä-Karjalainstituutti, kielikeskus, kirjasto sekä koulutus- ja kehittämiskeskus. Yliopistossa on myös kaksi monitieteistä tutkimusyksikköä: Technology Business Research Center (TBRC) ja Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus NORDI sekä kaksi yliopiston tiedekunnissa toimivaa erillistä tutkimusyksikköä: Centre for Separation Technology (CST) ja Carelian Drives and Motor Centre (CDMC). Yliopistolla on kolme yliopistotason alueyksikköä (Lahti, Kouvola, Mikkeli), ja lisäksi yliopiston tiedekunnilla on toimintaa useilla paikkakunnilla. Lahdessa ja Mikkelissä yliopisto toimii osana paikallista yliopistokeskusta. 5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto käyttää laadunvarmistusjärjestelmästään nimeä laadunhallintajärjestelmä, jota käsitettä käytetään tämän raportin teksteissä. KKA:n auditointiraporttien yhdenmukaisuuden vuoksi tämän raportin otsikoissa käytetään kuitenkin laadunvarmistusjärjestelmä -käsitettä.

15 Kuva. Lappeenrannan teknillisen yliopiston organisaatio Yliopiston johtoryhmä toimii yliopistotasolla johtamista tukevana elimenä. Siihen kuuluvat rehtorit, hallintojohtaja, dekaanit ja suunnittelupäällikkö. Rehtori hyväksyy yliopistossa suoritetut tutkinnot, jakaa yliopistolle myönnetyt määrärahat ja nimittää johtajat ja päälliköt. Yliopistolla on lisäksi kaksi vararehtoria. Hallitus päättää tiedekuntien osastoista ja laitoksista ja niiden johtajista sekä instituuttien tms. yksiköiden perustamisesta ja opiskelijoiden valintaperusteista. Hallitukseen kuuluvat rehtori ja molemmat vararehtorit sekä kahdeksan muuta jäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Tiedekuntaa johtaa dekaani, joka vastaa sen opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tuloksellisuudesta. Tiedekunnan ylin päättävä elin on tiedekuntaneuvosto, jonka tehtävänä on hyväksyä tiedekunnan toimintasuunnitelma, päättää professorin virkojen aloista ja tehtäväpiiristä sekä asiantuntijoista, määrätä väitöskirjatyöprosessiin liittyvistä henkilönimityksistä, arvostella opinnäytetyöt (kandidaatintyötä/-tutkielmaa lukuun ottamatta) sekä päättää tiedekunnan aikuiskoulutuksesta. Tiedekunta jakautuu osastoihin ja/tai laitoksiin. Osaston/laitoksen johtajaksi määrätään laitokseen kuuluva professori hallituksen toimikaudeksi. Hänen tehtävänään on johtaa, kehittää ja valvoa yksikkönsä toimintaa ja tuloksellisuutta. Tiedekunnissa on yksi tai useampi koulutusohjelma. Kullakin koulutusohjelmalla on rehtorin määräämä koulutusohjelman johtaja, joksi voidaan myös määrätä osaston- tai laitoksen johtaja. Koulutusohjelman johtaja vastaa koulutusohjelman kehittämisestä. Koulutusohjelman johtamista varten

16 koulutusohjelman johtajalla on apunaan neuvoa-antava koulutusohjelman johtoryhmä, jonka toimikausi on samanmittainen kuin koulutusohjelman johtajan. Erillisillä laitoksilla ja tutkimusinstituuteilla on johtaja ja johtokunta, joiden toimikausi on kolme vuotta. Yliopistopalvelut-yksikkö tuottaa yliopiston perustehtäviä tukevia palveluja ja osallistuu yliopiston kehittämiseen. Yliopistopalvelut-yksikön toimintaa johtaa hallintojohtaja.. Strategia, tehtävät, visio ja arvot Yliopiston strategiassa (LTY 2010) yliopisto linjaa arvonsa, vahvuus- ja painopistealueensa, voimavaransa sekä ne toimenpiteet, joilla yliopisto menestyy ja kehittää toimintaansa. LTY strategiassa määritellään yliopiston tehtäväksi: tuottaa korkeatasoista ja merkityksellistä uutta tietoa tekniikan ja talouden sekä näitä tukevien tieteiden aloilta kouluttaa omien alojensa eri tavoin suuntautuneita kansainvälisiä huippuosaajia, joilla on vahva eettinen perusta ja kyky jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen vaikuttaa Etelä-Karjalan ja koko itäisen Suomen kehitykseen edistämällä yritystoiminnan syntymistä ja kehittymistä, lisäämällä teknistä ja taloudellista sivistystä sekä luomalla mahdollisuuksia yleiseen henkiseen kasvuun. Visionsa mukaan Lappeenrannan teknillinen yliopisto on vuonna 2010 korkeatasoinen ja monipuolinen yliopisto, joka on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu itäisen Suomen teknisten ja taloudellisten tieteenalojen keskus. Yliopiston kaikilla keskeisillä osaamisaloilla toimii kansainvälisiä ja kansainvälisesti arvostettuja monitieteisiä tutkimusryhmiä, jotka houkuttelevat huippututkijoita ja yhteistyökumppaneita innovatiivisella osaamisellaan ja kilpailukykyisellä toiminnallaan. Yliopiston vahvuus- ja painopistealueet liittyvät metsä- ja metalliklusteriin, energiaan, talouteen, Venäjä-osaamiseen sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan. Yliopiston arvoina ovat eettisyys, korkea laatu ja Skinnarilan henki. Skinnarilan hengen muodostavat ahkeruus, innovatiivisuus, sitoutuneisuus, yhteistyö, kannustavuus, avoimuus ja karjalainen välittömyys. Strategiassa esitettyjä strategisia linjauksia ja toimenpiteitä tarkennetaan ja täydennetään vuosittain laadittavalla kokonaisstrategian pidemmän aikavälin toteuttamissuunnitelmalla (jäljempänä toteuttamissuunnitelma), joka kattaa

17 tulevaa vuotta seuraavat neljä vuotta. Toteuttamissuunnitelman lisäksi yliopistossa laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle, jossa päivitetään ja täsmennetään toimenpiteitä aiempien vuosien toteuttamissuunnitelmissa sekä yliopiston strategiassa esitettyjen tavoitteiden ja linjausten toteuttamiseksi ja määritellään toiminnan kehittämisen painopisteet ko. vuonna. Yliopiston toteuttamissuunnitelman sekä toimintasuunnitelman laatimisesta vastaa suunnittelupalvelut-yksikkö. Myös yliopiston eri yksiköt tiedekunnat, erillislaitokset ja tutkimusinstituutit laativat vuosittain tulevalle vuodelle toimintasuunnitelman, joka käsitellään yksikön ja yliopiston johdon välisessä kehittämiskeskustelussa. Yliopiston strategiaa LTY 2010 täydentävät tarkentavat strategiat: 1. Koulutusstrategiat Perusopetuksen ja -tutkintojen kehittämisstrategia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Elinikäisen oppimisen strategia 2. Tutkimusstrategiat Etelä-Karjalan tutkimusstrategia 3. Koulutukseen ja tutkimukseen liittyvät strategiat Alueellisen kehittämisen ja yhteiskunnallisen palvelutoiminnan strategia 2010 Alueellisen kehittämisen yhteistyöstrategia LUT-EKAMK Ulkoisen toiminnan strategia Kansainvälistymisstrategia 4. Voimavarastrategiat Henkilöstöstrategia Toimitilastrategia 5. Tukitoimintostrategiat Tietohallintostrategia Verkkopalvelustrategia Viestintästrategia. Auditointiajankohtana yliopistossa oli käynnissä uuden LUT strategian valmistelu. Strategiarakenne on muuttumassa siten, että päästrategiaa täydentää kuusi toimenpideohjelmaa.

18 . Laadunvarmistusjärjestelmä.. Laatupolitiikka Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarkoittaa laatupolitiikalla seuraavia yliopiston toimintaa ohjaavia periaatteita: yliopiston toiminta ja johtaminen perustuu jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen yliopisto toteuttaa tehtäviään ja toimintojaan henkilöstön ja opiskelijoiden työhyvinvointia edistävästi yliopistossa ylläpidetään laadunhallintajärjestelmää, joka varmistaa, että yliopisto voi suorittaa tehtävänsä luotettavasti, eettisesti oikein, tehokkaasti ja korkealaatuisesti asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet huomioonottaen... Laatutavoitteet Yliopisto on asettanut toiminnalleen strategiasta ja laatupolitiikasta johdetut laatutavoitteet, jotka on kuvattu yliopiston päälaatukäsikirjassa toiminnoittain (koulutustoiminta, tutkimustoiminta, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, tukipalvelut). Yliopiston laatupolitiikan ja toimintokohtaiset laatutavoitteet määrittelee laadunhallinnan ohjausryhmä ja hyväksyy yliopiston hallitus... Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet Laadunhallintajärjestelmän kehittämisperiaatteensa yliopisto on listannut kahdeksaksi kohdaksi intranet-sivuilleen: 1) Laadunhallintajärjestelmä tukee yliopiston perustoimintoja tuottamalla tarkoituksenmukaista tietoa yliopiston toiminnasta sekä toimintojen laadusta ja tuloksellisuudesta. 2) Toiminnan laadun hallinta ja kehittäminen on osa yliopiston normaalia toimintaa. Yliopistolla on laatupäällikkö ja laadunhallinnan ohjausryhmä sekä laatukoordinaattoreita (koulutuksen, tutkimuksen ja tukipalveluiden laatuvastuuhenkilöt) 6. 3) Laadunhallintajärjestelmä perustuu pääosin yliopistossa jo olemassa oleviin laadunhallintakäytäntöihin. 4) Laadunhallintajärjestelmä kattaa kaikki yliopiston keskeiset toiminnot. 5) Laadunhallintajärjestelmän kuvaus muodostuu yliopistotason toimintaa kuvaavasta päälaatukäsikirjasta ja yksiköiden laatukäsikirjoista ja 6 Laatukoordinaattorit toimivat laadunhallintajärjestelmän rakentamisessa laatupäällikön tukena vuosina

19 menettelyohjeista. Laadunhallintajärjestelmässä huomioidaan myös työturvallisuus- ja ympäristönäkökohdat. 6) Laadunhallintajärjestelmä kuvataan alkuvaiheessa yliopisto- ja tiedekuntatasolla. 7) Yliopiston laadunhallintajärjestelmästä viestitään avoimesti yliopiston sisällä. 8) Laadunhallinta perustuu pääasiassa itsearvioinneille ja sisäisille auditoinneille... Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus Lappeenrannan teknillisen yliopiston mukaan laadunhallintajärjestelmässä keskeistä on toiminnan laadunhallinta ja kehittäminen osana yliopiston normaalia toimintaa siten, että toiminnan taustalla on ajatus jatkuvasta kehittämisestä Demingin ympyrän mukaisesti (ks. kuva 2). Yliopiston laadunhallintajärjestelmä kattaa yliopiston koko koulutustoiminnan (peruskoulutuksen, jatkotutkintokoulutuksen, täydennyskoulutuksen sekä avoimen yliopisto-opetuksen), tutkimustoiminnan, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sekä tukitoiminnot. Kuva. Demingin jatkuvan kehittämisen ympyrä Yliopiston laadunhallintajärjestelmän kuvaus muodostuu päälaatukäsikirjasta ja sille alisteisista tiedekuntien laatukäsikirjoista sekä muista yksikkökohtaisista laatukäsikirjoista. Laatukäsikirjoihin on sisällytetty keskeisten prosessien osalta myös prosessikuvauksia ja menettelyohjeita. Yliopiston päälaatukäsikirjassa kuvataan yliopiston laatupolitiikka ja -tavoitteet, keskeiset voimavarat, yliopiston johtamiseen liittyvät käytännöt, yliopiston keskeiset toiminnot ja niiden laadunhallinta sekä toiminnan arviointiin ja mittaamiseen ja kehittämiseen liittyvät käytännöt. Päälaatukäsikirja 7 Deming 1962

20 muodostaa pohjan koko yliopiston laadunhallintajärjestelmän kuvaukselle ja antaa sekä yliopiston ulkopuolisille että sisäisille sidosryhmille kattavan kuvan yliopiston eri toimintojen laadunhallinnasta. Päälaatukäsikirjassa kuvataan niitä toimintoja ja käytäntöjä, jotka koskevat ja velvoittavat koko yliopistoyhteisöä... Laadunhallintatyön organisointi Päälaatukäsikirjan mukaan yliopiston laadunhallintajärjestelmän rakentamisesta ja kehittämisestä vastaa rehtorin asettama laadunhallinnan ohjausryhmä, joka toimii yliopiston laadunhallintajärjestelmän kuvaamisen vastuuryhmänä vuoden 2008 loppuun saakka. Tämän jälkeen laadunhallintajärjestelmän ylläpito ja kehittäminen on yliopiston rehtoraatin vastuulla. Yliopiston päälaatukäsikirjan laadinnasta ja ylläpidosta vastaa laatupäällikkö. Yksiköiden laadunhallintajärjestelmän dokumentoinnista, ylläpidosta ja laatukäsikirjan voimassa olevan version säilyttämisestä vastaa yksikön johtaja. Jokaisessa yksikössä (tiedekunnassa, erillislaitoksessa, tutkimusinstituutissa ja tukipalveluyksikössä) on nimetty laatuyhteyshenkilö, joka toimii yksikön laadunhallintaa koskevissa asioissa yhteyshenkilönä... Sisäinen auditointi Yliopistossa on käytössä sisäisen auditoinnin menettely, jolla varmistetaan laadunhallintajärjestelmän jatkuva ylläpito ja kehittäminen. Sisäisten auditointien organisoinnista ja toteutuksesta vastaa laatupäällikkö yhteistyössä koulutettujen auditoijien kanssa, ja ne toteutetaan yksiköissä 2 3 vuoden välein. Sisäisessä auditoinnissa yliopistoyhteisön jäsenet arvioivat vertaisarvioinnin periaatteiden mukaisesti toinen toistensa laadunhallintajärjestelmiä, millä varmistetaan osaltaan, että laadunhallintajärjestelmän kuvaukset vastaavat todellista tilannetta. Sisäisellä auditoinnilla edistetään myös hyvien käytänteiden leviämistä, avoimen keskustelun ja jatkuvan kehittämisen kulttuuria yliopistossa. Jokaisesta sisäisestä auditoinnista kirjoitetaan auditointitiseloste, jossa päähuomio on kehittämiskohteiden tai -ehdotusten kirjaamisessa. Auditointiselosteet julkaistaan yliopiston laatuintrassa, ja auditoinnissa esille nousseisiin seikkoihin palataan yliopiston johdon ja yksiköiden välisissä kehityskeskusteluissa sekä yksikön seuraavissa sisäisissä auditoinneissa... Laatudokumenttien hallinta Yliopiston hallitus hyväksyy päälaatukäsikirjan ja siihen tehtävät periaatteelliset muutokset laatupäällikön esityksestä yliopiston johtoryhmän ja laadunhallinnan ohjausryhmän käsittelyn jälkeen. Yliopiston rehtori hyväksyy päälaatukäsikirjan tekniset muutokset. Periaatteelliset ja tekniset muutokset merkitään

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit

Lisätiedot

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta 3.12.2008 Mirja Iivonen Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta Johto ja keskushallinto Kansleri Hallitus Rehtori Vararehtorit (2) Hallintokeskus Hallintojohtaja Tiedekunnat (6) ja laitokset

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja tiivistelmä sidosryhmille Plan - Suunnittele Act - Kehitä Do - Tee Check - Arvioi 1 1 Itä-Suomen

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

laadunvarmistusjärjestelmän

laadunvarmistusjärjestelmän Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin i i tulokset t Kehitysjohtaja Mirja Toikka Auditointiryhmän puheenjohtaja Kajaani 30.1.2008 Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston auditointiryhmä Laatujohtaja, dosentti Helka

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset?

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Sirpa Moitus Projektisuunnittelija, KKA Teknillinen korkeakoulu 21.9.2009 Yliopistojen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Laatuvastaavien tapaaminen

Laatuvastaavien tapaaminen Laatuvastaavien tapaaminen 24.10.2007 klo 10:15-12, A103 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 soile.vaananen@adm.jyu.fi 014 260 1085 050 443 2363 Asioita Laatulista Sisäinen auditointi Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016, Turku Tuula Oksanen, tutkijakoulukoordinaattori, Jyväskylän yliopisto Tausta JY:n strategian toimenpideohjelma 2015-2016

Lisätiedot

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari 1 TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI Opintohallinnon SEFE-seminaari 9.4.2013 2 KERTAUSTA Suomi sitoutui Bolognan prosessiin v. 2003 OPM:n työryhmän muistio vuodelta 2004: kaikki toiminnot

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja 7.10.2009 Versio 1.00 Koulutus- ja tutkimuspalvelut 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMINEN... 3 1.1 KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUJEN PERUSTEHTÄVÄ...

Lisätiedot

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen auditointiin

Lisätiedot

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto 17.3.2009 SiSu Esitykseni rakenne 1. Yliopistojen toimintakulttuurin ja opettajuuden muuttuminen 1. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Riitta Pyykkö Puheenjohtaja, Korkeakoulujen arviointineuvosto Yhteistyötä laadun vuoksi Ammattikorkeakoulun laatutoimijoiden tapaaminen Mikkeli

Lisätiedot

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Pilotoinnin perehdyttämispäivä - kriteeristö ja arviointiprosessi - 17.12.2013 - Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Pilotointiin osallistuvien koulutuksen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laatu osana yliopistojen laatutyötä

Verkko-opetuksen laatu osana yliopistojen laatutyötä Verkko-opetuksen laatu osana yliopistojen laatutyötä Sari Tervonen KuY, Oppimiskeskus TieVie-asiantuntijakoulutus Organisatorinen muutos 26.8.2005 Esityksen sisältö Laadun käsitteistöä Laatutyö Kuopion

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 10.09.2007 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 14.11.2008 M. Nykänen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö 1(5) L A A T U T Y Ö 16.1.9 SUUNNITELMA n sisäiset auditoinnit toteutetaan tiedekunta ja erillislaitostasolla samaan tapaan kuin ensimmäisellä kierroksella 2008, mutta kevennetyllä mallilla. Pääauditoijina

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laatutyöpaja Helena Immonen

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laatutyöpaja Helena Immonen Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laatutyöpaja 7.4.2011 Helena Immonen 7.4.2011 www.helsinki.fi/yliopisto Laatuajattelu ja prosessityö Suunnittelu ja laadunvarmistus / Helena Immonen www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ

LAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ LAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ Yhdeksi perusopetuksen laatutavoitteeksi on määritelty kattava opetuksen palautejärjestelmä, jonka keskeinen osa on opiskelijapalaute. Laadukasta

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot