Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Transkriptio

1 Sirpa Suntioinen Eeva Myller Petri Nieminen Seppo Pohjolainen Asta Wahlgrén Matti Kajaste Sirpa Moitus Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Esa Print Oy Tampere 2009

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitetaan myös auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( / 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä Auditoinnin tavoitteet ja kohteet Auditoinnin tavoitteet Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi Auditointisopimus Auditointiaineisto Auditointivierailu Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Strategia, tehtävät, visio ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä.. Laatupolitiikka.. Laatutavoitteet.. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet.. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus.. Laadunhallintatyön organisointi.. Sisäinen auditointi.. Laatudokumenttien hallinta.... Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen

6 ... Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus Johtopäätökset. Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet. Kehittämissuositukset. Auditointiryhmän kokonaisarvio Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditoinnissa käytettävät kriteerit : Auditointivierailun ohjelma

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Filosofian tohtori Sirpa Suntioinen on toiminut Kuopion yliopistossa laatupäällikkönä vuodesta 2002 lähtien. Vuosina hän oli myös Kuopion yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori. Hän on vastannut oman yliopistonsa laadunhallintajärjestelmän ja sisäisten auditointikäytäntöjen luomisesta. Suntioinen on suorittanut useita lyhytkestoisia laatukoulutuksia ja on vieraillut kutsuttuna asiantuntijana useissa suomalaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa näiden käynnistäessä laatutyötä. Tällä hetkellä hän on Itä-Suomen yliopiston laatutyön vastuuhenkilö. Suntioinen on ollut jäsenenä opetusministeriön työryhmissä ja on osallistunut Helsingin yliopiston Viikin opetuksen kehittämishankkeen arviointiin. Suntioinen toimi Kuopion yliopiston kemian laitoksen varajohtajana , hallituksen jäsenenä ja sekä yliopiston johtoryhmän jäsenenä Jäsenet Tekniikan ylioppilas Eeva Myller opiskelee Teknillisessä korkeakoulussa, jossa hänen pääaineenaan on televiestintäjärjestelmät. Hän toimi vuonna 2008 jäsenenä Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa, jossa hänen vastuulleen kuului koulutuspolitiikka. Vuosina Myller oli Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen sihteeri. Lisäksi hän on toiminut hallinnon opiskelijaedustajana korkeakoulunsa tutkintorakennetyöryhmässä, avoimen yliopiston johtokunnassa ja valintatoimikunnassa sekä sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston osastoneuvostossa ja tieteellisessä neuvostossa. Myllerillä on luottamustoimia Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry:ssä ja Teekkaritytöt ry:ssä. Diplomi-insinööri Petri Nieminen toimii projekti-insinöörinä Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaalla, jossa hän on vastannut laatupäällikkönä laadun kehittämisestä 17 vuoden ajan. Stora Enson Oulun tehdas sai Suomen laatupalkinnon vuonna Nykyisissä tehtävissään hän vastaa investointiprojektien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Hän on toiminut Suomen laatupalkintoarvioijana neljä kertaa ja luennoinut mm. Oulun yliopistossa laadun hallinnasta ja kehittämisestä. Nieminen on jäsenenä Oulun läänin koulutusneuvottelutoimikunnassa nelivuotiskaudella sekä Oulun Kauppakamarin

8 koulutusvaliokunnassa. Hän toimi vuonna 2006 Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiryhmän jäsenenä. Professori Seppo Pohjolainen toimii Tampereen teknillisen yliopiston matematiikan laitoksen ja hypermedialaboratorion johtajana. Matematiikan laitos sai 2004 verkko-opetuksen kehittämisen kansallisen kunniamaininnan. Pohjolainen osallistuu yliopistonsa laadunvarmistuksen kehittämiseen muun muassa opetusneuvoston sekä luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekuntaneuvoston jäsenenä. Pohjolainen on toiminut arvioitsijana mm. Suomen Akatemian toteuttamissa matematiikan ja Bulgarian kansallisen tiederahaston arvioinneissa. Hän on johtanut useita Suomen Akatemian, Tekesin ja yritysten rahoittamia tutkimusprojekteja ja on jäsenenä useiden tutkijakoulujen johtokunnissa. Hän on julkaissut lähes 200 tieteellistä julkaisua matematiikan ja sen sovellusten sekä tietotekniikalla tuetun oppimisen alueilta. Kauppatieteiden tohtori Asta Wahlgrén toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Liiketoiminta ja palvelut -yksikön yksikönjohtajana. Hänen vastuuja asiantuntemusalueinaan ovat koulutusyksikön pedagoginen kehittäminen, henkilöstöjohtaminen, markkinointi, strateginen johtaminen ja tutkimusmenetelmät. Wahlgrén on toiminut Jyväskylän ammattikorkeakoulun sisäisissä koulutusohjelmien ristiinarvioinneissa arviointiryhmän puheenjohtajana ja arviointiryhmän jäsenenä Tampereen ammattikorkeakoulun kansainvälistymisarvioinnissa. Hänellä on Jyväskylän yliopistossa johtamisen dosentuuri, alana liikkeenjohdon työ ja omistajajohtajuus. Sihteerit Suunnittelija Matti Kajaste Projektisuunnittelija Sirpa Moitus

9 Auditoinnin tavoitteet ja kohteet. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen auditoinnin tavoitteena on: selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio

10 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista. Kriteeristö on liitteenä 1. Tämä auditointiraportti sisältää auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta auditointikohteittain. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toimintansa laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, toiminnan sisältöön tai tuloksiin. 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

11 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Korkeakoulujen arviointineuvoston välinen auditointisopimus allekirjoitettiin Auditointisopimuksessa sovittiin, että auditointi toteutetaan suomen kielellä. Lisäksi sopimuksessa määriteltiin auditointiprosessin aikataulu, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjan mukaan korkeakoulun tulee koota auditointiaineisto siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arvioimiseksi. Auditointiaineistoon tulee sisällyttää kuvaus korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnan ohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimittama auditoinnin perusaineisto sisälsi seuraavat dokumentit: Kuva yliopiston organisaatiosta Kuvaus laadunhallintajärjestelmästä Kuvaukset laadunhallintajärjestelmän kehityshistoriasta ja järjestelmän kytkeytymisestä johtamiseen ja toiminnanohjausjärjestelmään Laadunhallintajärjestelmän SWOT-analyysi ja keskeiset kehittämiskohteet Yliopiston päälaatukäsikirja. Lisäksi auditointiaineisto sisälsi yhteensä 178 laadunhallintajärjestelmän toimivuuteen liittyvää näyttöä. Näytöt oli ryhmitelty auditointikohteittain. Näyttöinä oli mm. tiedekuntien ja eri yksiköiden laatukäsikirjoja, prosessikuvauksia, henkilöstö- ja opiskelijaoppaita, palautekyselyitä, itsearviointi- ja auditointiraportteja sekä eri toimielinten pöytäkirjoja.

12 Lappeenrannan teknillisen yliopiston aineisto saapui Korkeakoulujen arviointineuvostolle sovittuna määräpäivänä , ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmä pyysi ja sai käyttöönsä seuraavat täydentävät lisäaineistot: Opettajan laatuoppaan valmisteluversio Näytteitä englanninkielisestä laadunhallinta-aineistosta Kuvaus opiskelijoiden Vektori-opintoportaalista ja sen käyttömahdollisuuksista. Auditointiryhmä sai lisäksi käyttöönsä tunnukset Lappeenrannan teknillisen yliopiston sisäiseen verkkoon (LUTnet), jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia. Lappeenrannan teknillisen yliopiston laatupäällikkö Annikka Nurkka vieraili auditointiryhmän kokouksessa, jossa hän esitteli yliopiston laadunhallintajärjestelmää ja verkkosivuilla olevaa laadunhallinta-aineistoa.. Auditointivierailu Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto järjestivät noin kaksi viikkoa ennen auditointivierailua ennakkoinformaatiotilaisuuden, jonka aiheena olivat auditoinnin tavoitteet, kriteerit, auditointiprosessi ja vierailun käytännön toteutus. Näitä teemoja esittelivät auditointiryhmän puheenjohtaja Sirpa Suntioinen ja arviointineuvoston projektisuunnittelija Sirpa Moitus. Lisäksi rehtori Ilkka Pöyhönen, professori Minna Martikainen ja opiskelija Tytti Bruce käyttivät puheenvuoron auditointiin liittyvistä yliopistolaisten odotuksista. Tilaisuuteen osallistui noin 120 henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajaa. Auditointivierailu toteutettiin Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunhallintajärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli erillisinä ryhminä korkeakoulun ylintä johtoa, dekaaneja, osasto-, laitos- ja koulutusohjelmajohtajia, opetus- ja tutkimushenkilökunnan edustajia, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia, perustutkinto- ja jatko-opiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia. Auditointivierailun toisena päivänä auditointiryhmä vieraili teknistaloudellisessa tiedekunnassa ja teknillisessä tiedekunnassa, energia- ja ympäristötekniikan osastolla, ympäristötekniikan koulutusohjelmassa, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksella, talouden ja yritysjuridiikan laitoksella sekä kauppatieteiden koulutusohjelmassa. Näiden yksiköiden laadunhallintaa

13 tarkasteltiin teemoilla perustutkinnon suunnittelu ja kehittäminen sekä jatkotutkinnon ja tieteellisen toiminnan suunnittelu ja kehittäminen. Kolmantena vierailupäivänä toteutettiin kolme teemahaastattelua, teemoina yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus, kansainväliset asiat ja henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen. Neljänneksi haastatteluteemaksi auditointiryhmä valitsi Venäjä-yhteistyön, mikä ilmoitettiin yliopistolle vasta toisen vierailupäivän aamuna. Auditointivierailu päättyi yliopiston johdon haastatteluun sekä heille annettuun alustavaan auditointipalautteeseen. Haastatteluihin osallistui yhteensä 127 yliopiston johdon, henkilökunnan, opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajaa.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laatima raportti perustuu auditointiprosessissa kertyneeseen aineistoon ja siitä tehtyyn analyysiin. Raportti tuotettiin auditointiryhmän yhteisenä prosessina siten, että kukin ryhmän jäsen tuotti raporttitekstiä omaan erityisasiantuntemukseensa liittyvien auditointikohteiden osalta. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannut suunnittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, yliopiston ja sen laadunhallintajärjestelmän kuvauksista sekä raportin toimituksellisesta yhtenäistämisestä. Yliopisto tarkisti raportin asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

14 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Tässä luvussa kuvataan Lappeenrannan teknillisen yliopiston organisaation rakenne, hallinto ja laadunhallintajärjestelmä yliopiston toimittaman auditointiaineiston mukaisesti. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on 1969 perustettu, tieteellistä tutkimusta ja akateemista koulutusta tarjoava toimija. Yliopistossa opiskeli vuonna 2007 noin perusopiskelijaa ja 650 jatko-opiskelijaa. Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistui noin opiskelijaa ja täydennyskoulutukseen opiskelijaa. Henkilökuntaa oli yhteensä 928 henkilötyövuotta. Yliopistosta lähti kansainväliseen vaihtoon vuonna 2007 noin 150 ja saapui noin 150 opiskelijaa. Yliopiston kokonaisbudjetti vuonna 2007 oli 64,7 M, josta opetusministeriön osuus oli 59 %. Yliopistossa siirryttiin vuonna 2007 osastomallista tiedekuntamalliin. Yliopiston kolme tiedekuntaa ovat teknillinen, teknistaloudellinen ja kauppatieteellinen tiedekunta. Erillisinä laitoksina yliopistossa toimivat Etelä-Karjalainstituutti, kielikeskus, kirjasto sekä koulutus- ja kehittämiskeskus. Yliopistossa on myös kaksi monitieteistä tutkimusyksikköä: Technology Business Research Center (TBRC) ja Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus NORDI sekä kaksi yliopiston tiedekunnissa toimivaa erillistä tutkimusyksikköä: Centre for Separation Technology (CST) ja Carelian Drives and Motor Centre (CDMC). Yliopistolla on kolme yliopistotason alueyksikköä (Lahti, Kouvola, Mikkeli), ja lisäksi yliopiston tiedekunnilla on toimintaa useilla paikkakunnilla. Lahdessa ja Mikkelissä yliopisto toimii osana paikallista yliopistokeskusta. 5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto käyttää laadunvarmistusjärjestelmästään nimeä laadunhallintajärjestelmä, jota käsitettä käytetään tämän raportin teksteissä. KKA:n auditointiraporttien yhdenmukaisuuden vuoksi tämän raportin otsikoissa käytetään kuitenkin laadunvarmistusjärjestelmä -käsitettä.

15 Kuva. Lappeenrannan teknillisen yliopiston organisaatio Yliopiston johtoryhmä toimii yliopistotasolla johtamista tukevana elimenä. Siihen kuuluvat rehtorit, hallintojohtaja, dekaanit ja suunnittelupäällikkö. Rehtori hyväksyy yliopistossa suoritetut tutkinnot, jakaa yliopistolle myönnetyt määrärahat ja nimittää johtajat ja päälliköt. Yliopistolla on lisäksi kaksi vararehtoria. Hallitus päättää tiedekuntien osastoista ja laitoksista ja niiden johtajista sekä instituuttien tms. yksiköiden perustamisesta ja opiskelijoiden valintaperusteista. Hallitukseen kuuluvat rehtori ja molemmat vararehtorit sekä kahdeksan muuta jäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Tiedekuntaa johtaa dekaani, joka vastaa sen opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tuloksellisuudesta. Tiedekunnan ylin päättävä elin on tiedekuntaneuvosto, jonka tehtävänä on hyväksyä tiedekunnan toimintasuunnitelma, päättää professorin virkojen aloista ja tehtäväpiiristä sekä asiantuntijoista, määrätä väitöskirjatyöprosessiin liittyvistä henkilönimityksistä, arvostella opinnäytetyöt (kandidaatintyötä/-tutkielmaa lukuun ottamatta) sekä päättää tiedekunnan aikuiskoulutuksesta. Tiedekunta jakautuu osastoihin ja/tai laitoksiin. Osaston/laitoksen johtajaksi määrätään laitokseen kuuluva professori hallituksen toimikaudeksi. Hänen tehtävänään on johtaa, kehittää ja valvoa yksikkönsä toimintaa ja tuloksellisuutta. Tiedekunnissa on yksi tai useampi koulutusohjelma. Kullakin koulutusohjelmalla on rehtorin määräämä koulutusohjelman johtaja, joksi voidaan myös määrätä osaston- tai laitoksen johtaja. Koulutusohjelman johtaja vastaa koulutusohjelman kehittämisestä. Koulutusohjelman johtamista varten

16 koulutusohjelman johtajalla on apunaan neuvoa-antava koulutusohjelman johtoryhmä, jonka toimikausi on samanmittainen kuin koulutusohjelman johtajan. Erillisillä laitoksilla ja tutkimusinstituuteilla on johtaja ja johtokunta, joiden toimikausi on kolme vuotta. Yliopistopalvelut-yksikkö tuottaa yliopiston perustehtäviä tukevia palveluja ja osallistuu yliopiston kehittämiseen. Yliopistopalvelut-yksikön toimintaa johtaa hallintojohtaja.. Strategia, tehtävät, visio ja arvot Yliopiston strategiassa (LTY 2010) yliopisto linjaa arvonsa, vahvuus- ja painopistealueensa, voimavaransa sekä ne toimenpiteet, joilla yliopisto menestyy ja kehittää toimintaansa. LTY strategiassa määritellään yliopiston tehtäväksi: tuottaa korkeatasoista ja merkityksellistä uutta tietoa tekniikan ja talouden sekä näitä tukevien tieteiden aloilta kouluttaa omien alojensa eri tavoin suuntautuneita kansainvälisiä huippuosaajia, joilla on vahva eettinen perusta ja kyky jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen vaikuttaa Etelä-Karjalan ja koko itäisen Suomen kehitykseen edistämällä yritystoiminnan syntymistä ja kehittymistä, lisäämällä teknistä ja taloudellista sivistystä sekä luomalla mahdollisuuksia yleiseen henkiseen kasvuun. Visionsa mukaan Lappeenrannan teknillinen yliopisto on vuonna 2010 korkeatasoinen ja monipuolinen yliopisto, joka on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu itäisen Suomen teknisten ja taloudellisten tieteenalojen keskus. Yliopiston kaikilla keskeisillä osaamisaloilla toimii kansainvälisiä ja kansainvälisesti arvostettuja monitieteisiä tutkimusryhmiä, jotka houkuttelevat huippututkijoita ja yhteistyökumppaneita innovatiivisella osaamisellaan ja kilpailukykyisellä toiminnallaan. Yliopiston vahvuus- ja painopistealueet liittyvät metsä- ja metalliklusteriin, energiaan, talouteen, Venäjä-osaamiseen sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan. Yliopiston arvoina ovat eettisyys, korkea laatu ja Skinnarilan henki. Skinnarilan hengen muodostavat ahkeruus, innovatiivisuus, sitoutuneisuus, yhteistyö, kannustavuus, avoimuus ja karjalainen välittömyys. Strategiassa esitettyjä strategisia linjauksia ja toimenpiteitä tarkennetaan ja täydennetään vuosittain laadittavalla kokonaisstrategian pidemmän aikavälin toteuttamissuunnitelmalla (jäljempänä toteuttamissuunnitelma), joka kattaa

17 tulevaa vuotta seuraavat neljä vuotta. Toteuttamissuunnitelman lisäksi yliopistossa laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle, jossa päivitetään ja täsmennetään toimenpiteitä aiempien vuosien toteuttamissuunnitelmissa sekä yliopiston strategiassa esitettyjen tavoitteiden ja linjausten toteuttamiseksi ja määritellään toiminnan kehittämisen painopisteet ko. vuonna. Yliopiston toteuttamissuunnitelman sekä toimintasuunnitelman laatimisesta vastaa suunnittelupalvelut-yksikkö. Myös yliopiston eri yksiköt tiedekunnat, erillislaitokset ja tutkimusinstituutit laativat vuosittain tulevalle vuodelle toimintasuunnitelman, joka käsitellään yksikön ja yliopiston johdon välisessä kehittämiskeskustelussa. Yliopiston strategiaa LTY 2010 täydentävät tarkentavat strategiat: 1. Koulutusstrategiat Perusopetuksen ja -tutkintojen kehittämisstrategia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Elinikäisen oppimisen strategia 2. Tutkimusstrategiat Etelä-Karjalan tutkimusstrategia 3. Koulutukseen ja tutkimukseen liittyvät strategiat Alueellisen kehittämisen ja yhteiskunnallisen palvelutoiminnan strategia 2010 Alueellisen kehittämisen yhteistyöstrategia LUT-EKAMK Ulkoisen toiminnan strategia Kansainvälistymisstrategia 4. Voimavarastrategiat Henkilöstöstrategia Toimitilastrategia 5. Tukitoimintostrategiat Tietohallintostrategia Verkkopalvelustrategia Viestintästrategia. Auditointiajankohtana yliopistossa oli käynnissä uuden LUT strategian valmistelu. Strategiarakenne on muuttumassa siten, että päästrategiaa täydentää kuusi toimenpideohjelmaa.

18 . Laadunvarmistusjärjestelmä.. Laatupolitiikka Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarkoittaa laatupolitiikalla seuraavia yliopiston toimintaa ohjaavia periaatteita: yliopiston toiminta ja johtaminen perustuu jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen yliopisto toteuttaa tehtäviään ja toimintojaan henkilöstön ja opiskelijoiden työhyvinvointia edistävästi yliopistossa ylläpidetään laadunhallintajärjestelmää, joka varmistaa, että yliopisto voi suorittaa tehtävänsä luotettavasti, eettisesti oikein, tehokkaasti ja korkealaatuisesti asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet huomioonottaen... Laatutavoitteet Yliopisto on asettanut toiminnalleen strategiasta ja laatupolitiikasta johdetut laatutavoitteet, jotka on kuvattu yliopiston päälaatukäsikirjassa toiminnoittain (koulutustoiminta, tutkimustoiminta, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, tukipalvelut). Yliopiston laatupolitiikan ja toimintokohtaiset laatutavoitteet määrittelee laadunhallinnan ohjausryhmä ja hyväksyy yliopiston hallitus... Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet Laadunhallintajärjestelmän kehittämisperiaatteensa yliopisto on listannut kahdeksaksi kohdaksi intranet-sivuilleen: 1) Laadunhallintajärjestelmä tukee yliopiston perustoimintoja tuottamalla tarkoituksenmukaista tietoa yliopiston toiminnasta sekä toimintojen laadusta ja tuloksellisuudesta. 2) Toiminnan laadun hallinta ja kehittäminen on osa yliopiston normaalia toimintaa. Yliopistolla on laatupäällikkö ja laadunhallinnan ohjausryhmä sekä laatukoordinaattoreita (koulutuksen, tutkimuksen ja tukipalveluiden laatuvastuuhenkilöt) 6. 3) Laadunhallintajärjestelmä perustuu pääosin yliopistossa jo olemassa oleviin laadunhallintakäytäntöihin. 4) Laadunhallintajärjestelmä kattaa kaikki yliopiston keskeiset toiminnot. 5) Laadunhallintajärjestelmän kuvaus muodostuu yliopistotason toimintaa kuvaavasta päälaatukäsikirjasta ja yksiköiden laatukäsikirjoista ja 6 Laatukoordinaattorit toimivat laadunhallintajärjestelmän rakentamisessa laatupäällikön tukena vuosina

19 menettelyohjeista. Laadunhallintajärjestelmässä huomioidaan myös työturvallisuus- ja ympäristönäkökohdat. 6) Laadunhallintajärjestelmä kuvataan alkuvaiheessa yliopisto- ja tiedekuntatasolla. 7) Yliopiston laadunhallintajärjestelmästä viestitään avoimesti yliopiston sisällä. 8) Laadunhallinta perustuu pääasiassa itsearvioinneille ja sisäisille auditoinneille... Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus Lappeenrannan teknillisen yliopiston mukaan laadunhallintajärjestelmässä keskeistä on toiminnan laadunhallinta ja kehittäminen osana yliopiston normaalia toimintaa siten, että toiminnan taustalla on ajatus jatkuvasta kehittämisestä Demingin ympyrän mukaisesti (ks. kuva 2). Yliopiston laadunhallintajärjestelmä kattaa yliopiston koko koulutustoiminnan (peruskoulutuksen, jatkotutkintokoulutuksen, täydennyskoulutuksen sekä avoimen yliopisto-opetuksen), tutkimustoiminnan, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sekä tukitoiminnot. Kuva. Demingin jatkuvan kehittämisen ympyrä Yliopiston laadunhallintajärjestelmän kuvaus muodostuu päälaatukäsikirjasta ja sille alisteisista tiedekuntien laatukäsikirjoista sekä muista yksikkökohtaisista laatukäsikirjoista. Laatukäsikirjoihin on sisällytetty keskeisten prosessien osalta myös prosessikuvauksia ja menettelyohjeita. Yliopiston päälaatukäsikirjassa kuvataan yliopiston laatupolitiikka ja -tavoitteet, keskeiset voimavarat, yliopiston johtamiseen liittyvät käytännöt, yliopiston keskeiset toiminnot ja niiden laadunhallinta sekä toiminnan arviointiin ja mittaamiseen ja kehittämiseen liittyvät käytännöt. Päälaatukäsikirja 7 Deming 1962

20 muodostaa pohjan koko yliopiston laadunhallintajärjestelmän kuvaukselle ja antaa sekä yliopiston ulkopuolisille että sisäisille sidosryhmille kattavan kuvan yliopiston eri toimintojen laadunhallinnasta. Päälaatukäsikirjassa kuvataan niitä toimintoja ja käytäntöjä, jotka koskevat ja velvoittavat koko yliopistoyhteisöä... Laadunhallintatyön organisointi Päälaatukäsikirjan mukaan yliopiston laadunhallintajärjestelmän rakentamisesta ja kehittämisestä vastaa rehtorin asettama laadunhallinnan ohjausryhmä, joka toimii yliopiston laadunhallintajärjestelmän kuvaamisen vastuuryhmänä vuoden 2008 loppuun saakka. Tämän jälkeen laadunhallintajärjestelmän ylläpito ja kehittäminen on yliopiston rehtoraatin vastuulla. Yliopiston päälaatukäsikirjan laadinnasta ja ylläpidosta vastaa laatupäällikkö. Yksiköiden laadunhallintajärjestelmän dokumentoinnista, ylläpidosta ja laatukäsikirjan voimassa olevan version säilyttämisestä vastaa yksikön johtaja. Jokaisessa yksikössä (tiedekunnassa, erillislaitoksessa, tutkimusinstituutissa ja tukipalveluyksikössä) on nimetty laatuyhteyshenkilö, joka toimii yksikön laadunhallintaa koskevissa asioissa yhteyshenkilönä... Sisäinen auditointi Yliopistossa on käytössä sisäisen auditoinnin menettely, jolla varmistetaan laadunhallintajärjestelmän jatkuva ylläpito ja kehittäminen. Sisäisten auditointien organisoinnista ja toteutuksesta vastaa laatupäällikkö yhteistyössä koulutettujen auditoijien kanssa, ja ne toteutetaan yksiköissä 2 3 vuoden välein. Sisäisessä auditoinnissa yliopistoyhteisön jäsenet arvioivat vertaisarvioinnin periaatteiden mukaisesti toinen toistensa laadunhallintajärjestelmiä, millä varmistetaan osaltaan, että laadunhallintajärjestelmän kuvaukset vastaavat todellista tilannetta. Sisäisellä auditoinnilla edistetään myös hyvien käytänteiden leviämistä, avoimen keskustelun ja jatkuvan kehittämisen kulttuuria yliopistossa. Jokaisesta sisäisestä auditoinnista kirjoitetaan auditointitiseloste, jossa päähuomio on kehittämiskohteiden tai -ehdotusten kirjaamisessa. Auditointiselosteet julkaistaan yliopiston laatuintrassa, ja auditoinnissa esille nousseisiin seikkoihin palataan yliopiston johdon ja yksiköiden välisissä kehityskeskusteluissa sekä yksikön seuraavissa sisäisissä auditoinneissa... Laatudokumenttien hallinta Yliopiston hallitus hyväksyy päälaatukäsikirjan ja siihen tehtävät periaatteelliset muutokset laatupäällikön esityksestä yliopiston johtoryhmän ja laadunhallinnan ohjausryhmän käsittelyn jälkeen. Yliopiston rehtori hyväksyy päälaatukäsikirjan tekniset muutokset. Periaatteelliset ja tekniset muutokset merkitään