Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi"

Transkriptio

1 Sirpa Suntioinen Eeva Myller Petri Nieminen Seppo Pohjolainen Asta Wahlgrén Matti Kajaste Sirpa Moitus Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Esa Print Oy Tampere 2009

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitetaan myös auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http:/ /www.enqa.eu/pubs_esg.lasso) 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä Auditoinnin tavoitteet ja kohteet Auditoinnin tavoitteet Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi Auditointisopimus Auditointiaineisto Auditointivierailu Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Strategia, tehtävät, visio ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä.. Laatupolitiikka.. Laatutavoitteet.. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet.. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus.. Laadunhallintatyön organisointi.. Sisäinen auditointi.. Laatudokumenttien hallinta.... Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen

6 ... Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus Johtopäätökset. Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet. Kehittämissuositukset. Auditointiryhmän kokonaisarvio Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditoinnissa käytettävät kriteerit : Auditointivierailun ohjelma

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Filosofian tohtori Sirpa Suntioinen on toiminut Kuopion yliopistossa laatupäällikkönä vuodesta 2002 lähtien. Vuosina hän oli myös Kuopion yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori. Hän on vastannut oman yliopistonsa laadunhallintajärjestelmän ja sisäisten auditointikäytäntöjen luomisesta. Suntioinen on suorittanut useita lyhytkestoisia laatukoulutuksia ja on vieraillut kutsuttuna asiantuntijana useissa suomalaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa näiden käynnistäessä laatutyötä. Tällä hetkellä hän on Itä-Suomen yliopiston laatutyön vastuuhenkilö. Suntioinen on ollut jäsenenä opetusministeriön työryhmissä ja on osallistunut Helsingin yliopiston Viikin opetuksen kehittämishankkeen arviointiin. Suntioinen toimi Kuopion yliopiston kemian laitoksen varajohtajana , hallituksen jäsenenä ja sekä yliopiston johtoryhmän jäsenenä Jäsenet Tekniikan ylioppilas Eeva Myller opiskelee Teknillisessä korkeakoulussa, jossa hänen pääaineenaan on televiestintäjärjestelmät. Hän toimi vuonna 2008 jäsenenä Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa, jossa hänen vastuulleen kuului koulutuspolitiikka. Vuosina Myller oli Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen sihteeri. Lisäksi hän on toiminut hallinnon opiskelijaedustajana korkeakoulunsa tutkintorakennetyöryhmässä, avoimen yliopiston johtokunnassa ja valintatoimikunnassa sekä sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston osastoneuvostossa ja tieteellisessä neuvostossa. Myllerillä on luottamustoimia Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry:ssä ja Teekkaritytöt ry:ssä. Diplomi-insinööri Petri Nieminen toimii projekti-insinöörinä Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaalla, jossa hän on vastannut laatupäällikkönä laadun kehittämisestä 17 vuoden ajan. Stora Enson Oulun tehdas sai Suomen laatupalkinnon vuonna Nykyisissä tehtävissään hän vastaa investointiprojektien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Hän on toiminut Suomen laatupalkintoarvioijana neljä kertaa ja luennoinut mm. Oulun yliopistossa laadun hallinnasta ja kehittämisestä. Nieminen on jäsenenä Oulun läänin koulutusneuvottelutoimikunnassa nelivuotiskaudella sekä Oulun Kauppakamarin

8 koulutusvaliokunnassa. Hän toimi vuonna 2006 Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiryhmän jäsenenä. Professori Seppo Pohjolainen toimii Tampereen teknillisen yliopiston matematiikan laitoksen ja hypermedialaboratorion johtajana. Matematiikan laitos sai 2004 verkko-opetuksen kehittämisen kansallisen kunniamaininnan. Pohjolainen osallistuu yliopistonsa laadunvarmistuksen kehittämiseen muun muassa opetusneuvoston sekä luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekuntaneuvoston jäsenenä. Pohjolainen on toiminut arvioitsijana mm. Suomen Akatemian toteuttamissa matematiikan ja Bulgarian kansallisen tiederahaston arvioinneissa. Hän on johtanut useita Suomen Akatemian, Tekesin ja yritysten rahoittamia tutkimusprojekteja ja on jäsenenä useiden tutkijakoulujen johtokunnissa. Hän on julkaissut lähes 200 tieteellistä julkaisua matematiikan ja sen sovellusten sekä tietotekniikalla tuetun oppimisen alueilta. Kauppatieteiden tohtori Asta Wahlgrén toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Liiketoiminta ja palvelut -yksikön yksikönjohtajana. Hänen vastuuja asiantuntemusalueinaan ovat koulutusyksikön pedagoginen kehittäminen, henkilöstöjohtaminen, markkinointi, strateginen johtaminen ja tutkimusmenetelmät. Wahlgrén on toiminut Jyväskylän ammattikorkeakoulun sisäisissä koulutusohjelmien ristiinarvioinneissa arviointiryhmän puheenjohtajana ja arviointiryhmän jäsenenä Tampereen ammattikorkeakoulun kansainvälistymisarvioinnissa. Hänellä on Jyväskylän yliopistossa johtamisen dosentuuri, alana liikkeenjohdon työ ja omistajajohtajuus. Sihteerit Suunnittelija Matti Kajaste Projektisuunnittelija Sirpa Moitus

9 Auditoinnin tavoitteet ja kohteet. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen auditoinnin tavoitteena on: selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio

10 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista. Kriteeristö on liitteenä 1. Tämä auditointiraportti sisältää auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta auditointikohteittain. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toimintansa laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, toiminnan sisältöön tai tuloksiin. 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

11 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Korkeakoulujen arviointineuvoston välinen auditointisopimus allekirjoitettiin Auditointisopimuksessa sovittiin, että auditointi toteutetaan suomen kielellä. Lisäksi sopimuksessa määriteltiin auditointiprosessin aikataulu, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjan mukaan korkeakoulun tulee koota auditointiaineisto siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arvioimiseksi. Auditointiaineistoon tulee sisällyttää kuvaus korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnan ohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimittama auditoinnin perusaineisto sisälsi seuraavat dokumentit: Kuva yliopiston organisaatiosta Kuvaus laadunhallintajärjestelmästä Kuvaukset laadunhallintajärjestelmän kehityshistoriasta ja järjestelmän kytkeytymisestä johtamiseen ja toiminnanohjausjärjestelmään Laadunhallintajärjestelmän SWOT-analyysi ja keskeiset kehittämiskohteet Yliopiston päälaatukäsikirja. Lisäksi auditointiaineisto sisälsi yhteensä 178 laadunhallintajärjestelmän toimivuuteen liittyvää näyttöä. Näytöt oli ryhmitelty auditointikohteittain. Näyttöinä oli mm. tiedekuntien ja eri yksiköiden laatukäsikirjoja, prosessikuvauksia, henkilöstö- ja opiskelijaoppaita, palautekyselyitä, itsearviointi- ja auditointiraportteja sekä eri toimielinten pöytäkirjoja.

12 Lappeenrannan teknillisen yliopiston aineisto saapui Korkeakoulujen arviointineuvostolle sovittuna määräpäivänä , ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmä pyysi ja sai käyttöönsä seuraavat täydentävät lisäaineistot: Opettajan laatuoppaan valmisteluversio Näytteitä englanninkielisestä laadunhallinta-aineistosta Kuvaus opiskelijoiden Vektori-opintoportaalista ja sen käyttömahdollisuuksista. Auditointiryhmä sai lisäksi käyttöönsä tunnukset Lappeenrannan teknillisen yliopiston sisäiseen verkkoon (LUTnet), jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia. Lappeenrannan teknillisen yliopiston laatupäällikkö Annikka Nurkka vieraili auditointiryhmän kokouksessa, jossa hän esitteli yliopiston laadunhallintajärjestelmää ja verkkosivuilla olevaa laadunhallinta-aineistoa.. Auditointivierailu Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto järjestivät noin kaksi viikkoa ennen auditointivierailua ennakkoinformaatiotilaisuuden, jonka aiheena olivat auditoinnin tavoitteet, kriteerit, auditointiprosessi ja vierailun käytännön toteutus. Näitä teemoja esittelivät auditointiryhmän puheenjohtaja Sirpa Suntioinen ja arviointineuvoston projektisuunnittelija Sirpa Moitus. Lisäksi rehtori Ilkka Pöyhönen, professori Minna Martikainen ja opiskelija Tytti Bruce käyttivät puheenvuoron auditointiin liittyvistä yliopistolaisten odotuksista. Tilaisuuteen osallistui noin 120 henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajaa. Auditointivierailu toteutettiin Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunhallintajärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli erillisinä ryhminä korkeakoulun ylintä johtoa, dekaaneja, osasto-, laitos- ja koulutusohjelmajohtajia, opetus- ja tutkimushenkilökunnan edustajia, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia, perustutkinto- ja jatko-opiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia. Auditointivierailun toisena päivänä auditointiryhmä vieraili teknistaloudellisessa tiedekunnassa ja teknillisessä tiedekunnassa, energia- ja ympäristötekniikan osastolla, ympäristötekniikan koulutusohjelmassa, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksella, talouden ja yritysjuridiikan laitoksella sekä kauppatieteiden koulutusohjelmassa. Näiden yksiköiden laadunhallintaa

13 tarkasteltiin teemoilla perustutkinnon suunnittelu ja kehittäminen sekä jatkotutkinnon ja tieteellisen toiminnan suunnittelu ja kehittäminen. Kolmantena vierailupäivänä toteutettiin kolme teemahaastattelua, teemoina yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus, kansainväliset asiat ja henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen. Neljänneksi haastatteluteemaksi auditointiryhmä valitsi Venäjä-yhteistyön, mikä ilmoitettiin yliopistolle vasta toisen vierailupäivän aamuna. Auditointivierailu päättyi yliopiston johdon haastatteluun sekä heille annettuun alustavaan auditointipalautteeseen. Haastatteluihin osallistui yhteensä 127 yliopiston johdon, henkilökunnan, opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajaa.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laatima raportti perustuu auditointiprosessissa kertyneeseen aineistoon ja siitä tehtyyn analyysiin. Raportti tuotettiin auditointiryhmän yhteisenä prosessina siten, että kukin ryhmän jäsen tuotti raporttitekstiä omaan erityisasiantuntemukseensa liittyvien auditointikohteiden osalta. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannut suunnittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, yliopiston ja sen laadunhallintajärjestelmän kuvauksista sekä raportin toimituksellisesta yhtenäistämisestä. Yliopisto tarkisti raportin asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

14 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Tässä luvussa kuvataan Lappeenrannan teknillisen yliopiston organisaation rakenne, hallinto ja laadunhallintajärjestelmä yliopiston toimittaman auditointiaineiston mukaisesti. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on 1969 perustettu, tieteellistä tutkimusta ja akateemista koulutusta tarjoava toimija. Yliopistossa opiskeli vuonna 2007 noin perusopiskelijaa ja 650 jatko-opiskelijaa. Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistui noin opiskelijaa ja täydennyskoulutukseen opiskelijaa. Henkilökuntaa oli yhteensä 928 henkilötyövuotta. Yliopistosta lähti kansainväliseen vaihtoon vuonna 2007 noin 150 ja saapui noin 150 opiskelijaa. Yliopiston kokonaisbudjetti vuonna 2007 oli 64,7 M, josta opetusministeriön osuus oli 59 %. Yliopistossa siirryttiin vuonna 2007 osastomallista tiedekuntamalliin. Yliopiston kolme tiedekuntaa ovat teknillinen, teknistaloudellinen ja kauppatieteellinen tiedekunta. Erillisinä laitoksina yliopistossa toimivat Etelä-Karjalainstituutti, kielikeskus, kirjasto sekä koulutus- ja kehittämiskeskus. Yliopistossa on myös kaksi monitieteistä tutkimusyksikköä: Technology Business Research Center (TBRC) ja Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus NORDI sekä kaksi yliopiston tiedekunnissa toimivaa erillistä tutkimusyksikköä: Centre for Separation Technology (CST) ja Carelian Drives and Motor Centre (CDMC). Yliopistolla on kolme yliopistotason alueyksikköä (Lahti, Kouvola, Mikkeli), ja lisäksi yliopiston tiedekunnilla on toimintaa useilla paikkakunnilla. Lahdessa ja Mikkelissä yliopisto toimii osana paikallista yliopistokeskusta. 5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto käyttää laadunvarmistusjärjestelmästään nimeä laadunhallintajärjestelmä, jota käsitettä käytetään tämän raportin teksteissä. KKA:n auditointiraporttien yhdenmukaisuuden vuoksi tämän raportin otsikoissa käytetään kuitenkin laadunvarmistusjärjestelmä -käsitettä.

15 Kuva. Lappeenrannan teknillisen yliopiston organisaatio Yliopiston johtoryhmä toimii yliopistotasolla johtamista tukevana elimenä. Siihen kuuluvat rehtorit, hallintojohtaja, dekaanit ja suunnittelupäällikkö. Rehtori hyväksyy yliopistossa suoritetut tutkinnot, jakaa yliopistolle myönnetyt määrärahat ja nimittää johtajat ja päälliköt. Yliopistolla on lisäksi kaksi vararehtoria. Hallitus päättää tiedekuntien osastoista ja laitoksista ja niiden johtajista sekä instituuttien tms. yksiköiden perustamisesta ja opiskelijoiden valintaperusteista. Hallitukseen kuuluvat rehtori ja molemmat vararehtorit sekä kahdeksan muuta jäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Tiedekuntaa johtaa dekaani, joka vastaa sen opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tuloksellisuudesta. Tiedekunnan ylin päättävä elin on tiedekuntaneuvosto, jonka tehtävänä on hyväksyä tiedekunnan toimintasuunnitelma, päättää professorin virkojen aloista ja tehtäväpiiristä sekä asiantuntijoista, määrätä väitöskirjatyöprosessiin liittyvistä henkilönimityksistä, arvostella opinnäytetyöt (kandidaatintyötä/-tutkielmaa lukuun ottamatta) sekä päättää tiedekunnan aikuiskoulutuksesta. Tiedekunta jakautuu osastoihin ja/tai laitoksiin. Osaston/laitoksen johtajaksi määrätään laitokseen kuuluva professori hallituksen toimikaudeksi. Hänen tehtävänään on johtaa, kehittää ja valvoa yksikkönsä toimintaa ja tuloksellisuutta. Tiedekunnissa on yksi tai useampi koulutusohjelma. Kullakin koulutusohjelmalla on rehtorin määräämä koulutusohjelman johtaja, joksi voidaan myös määrätä osaston- tai laitoksen johtaja. Koulutusohjelman johtaja vastaa koulutusohjelman kehittämisestä. Koulutusohjelman johtamista varten

16 koulutusohjelman johtajalla on apunaan neuvoa-antava koulutusohjelman johtoryhmä, jonka toimikausi on samanmittainen kuin koulutusohjelman johtajan. Erillisillä laitoksilla ja tutkimusinstituuteilla on johtaja ja johtokunta, joiden toimikausi on kolme vuotta. Yliopistopalvelut-yksikkö tuottaa yliopiston perustehtäviä tukevia palveluja ja osallistuu yliopiston kehittämiseen. Yliopistopalvelut-yksikön toimintaa johtaa hallintojohtaja.. Strategia, tehtävät, visio ja arvot Yliopiston strategiassa (LTY 2010) yliopisto linjaa arvonsa, vahvuus- ja painopistealueensa, voimavaransa sekä ne toimenpiteet, joilla yliopisto menestyy ja kehittää toimintaansa. LTY strategiassa määritellään yliopiston tehtäväksi: tuottaa korkeatasoista ja merkityksellistä uutta tietoa tekniikan ja talouden sekä näitä tukevien tieteiden aloilta kouluttaa omien alojensa eri tavoin suuntautuneita kansainvälisiä huippuosaajia, joilla on vahva eettinen perusta ja kyky jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen vaikuttaa Etelä-Karjalan ja koko itäisen Suomen kehitykseen edistämällä yritystoiminnan syntymistä ja kehittymistä, lisäämällä teknistä ja taloudellista sivistystä sekä luomalla mahdollisuuksia yleiseen henkiseen kasvuun. Visionsa mukaan Lappeenrannan teknillinen yliopisto on vuonna 2010 korkeatasoinen ja monipuolinen yliopisto, joka on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu itäisen Suomen teknisten ja taloudellisten tieteenalojen keskus. Yliopiston kaikilla keskeisillä osaamisaloilla toimii kansainvälisiä ja kansainvälisesti arvostettuja monitieteisiä tutkimusryhmiä, jotka houkuttelevat huippututkijoita ja yhteistyökumppaneita innovatiivisella osaamisellaan ja kilpailukykyisellä toiminnallaan. Yliopiston vahvuus- ja painopistealueet liittyvät metsä- ja metalliklusteriin, energiaan, talouteen, Venäjä-osaamiseen sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan. Yliopiston arvoina ovat eettisyys, korkea laatu ja Skinnarilan henki. Skinnarilan hengen muodostavat ahkeruus, innovatiivisuus, sitoutuneisuus, yhteistyö, kannustavuus, avoimuus ja karjalainen välittömyys. Strategiassa esitettyjä strategisia linjauksia ja toimenpiteitä tarkennetaan ja täydennetään vuosittain laadittavalla kokonaisstrategian pidemmän aikavälin toteuttamissuunnitelmalla (jäljempänä toteuttamissuunnitelma), joka kattaa

17 tulevaa vuotta seuraavat neljä vuotta. Toteuttamissuunnitelman lisäksi yliopistossa laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle, jossa päivitetään ja täsmennetään toimenpiteitä aiempien vuosien toteuttamissuunnitelmissa sekä yliopiston strategiassa esitettyjen tavoitteiden ja linjausten toteuttamiseksi ja määritellään toiminnan kehittämisen painopisteet ko. vuonna. Yliopiston toteuttamissuunnitelman sekä toimintasuunnitelman laatimisesta vastaa suunnittelupalvelut-yksikkö. Myös yliopiston eri yksiköt tiedekunnat, erillislaitokset ja tutkimusinstituutit laativat vuosittain tulevalle vuodelle toimintasuunnitelman, joka käsitellään yksikön ja yliopiston johdon välisessä kehittämiskeskustelussa. Yliopiston strategiaa LTY 2010 täydentävät tarkentavat strategiat: 1. Koulutusstrategiat Perusopetuksen ja -tutkintojen kehittämisstrategia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Elinikäisen oppimisen strategia 2. Tutkimusstrategiat Etelä-Karjalan tutkimusstrategia 3. Koulutukseen ja tutkimukseen liittyvät strategiat Alueellisen kehittämisen ja yhteiskunnallisen palvelutoiminnan strategia 2010 Alueellisen kehittämisen yhteistyöstrategia LUT-EKAMK Ulkoisen toiminnan strategia Kansainvälistymisstrategia 4. Voimavarastrategiat Henkilöstöstrategia Toimitilastrategia 5. Tukitoimintostrategiat Tietohallintostrategia Verkkopalvelustrategia Viestintästrategia. Auditointiajankohtana yliopistossa oli käynnissä uuden LUT strategian valmistelu. Strategiarakenne on muuttumassa siten, että päästrategiaa täydentää kuusi toimenpideohjelmaa.

18 . Laadunvarmistusjärjestelmä.. Laatupolitiikka Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarkoittaa laatupolitiikalla seuraavia yliopiston toimintaa ohjaavia periaatteita: yliopiston toiminta ja johtaminen perustuu jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen yliopisto toteuttaa tehtäviään ja toimintojaan henkilöstön ja opiskelijoiden työhyvinvointia edistävästi yliopistossa ylläpidetään laadunhallintajärjestelmää, joka varmistaa, että yliopisto voi suorittaa tehtävänsä luotettavasti, eettisesti oikein, tehokkaasti ja korkealaatuisesti asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet huomioonottaen... Laatutavoitteet Yliopisto on asettanut toiminnalleen strategiasta ja laatupolitiikasta johdetut laatutavoitteet, jotka on kuvattu yliopiston päälaatukäsikirjassa toiminnoittain (koulutustoiminta, tutkimustoiminta, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, tukipalvelut). Yliopiston laatupolitiikan ja toimintokohtaiset laatutavoitteet määrittelee laadunhallinnan ohjausryhmä ja hyväksyy yliopiston hallitus... Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet Laadunhallintajärjestelmän kehittämisperiaatteensa yliopisto on listannut kahdeksaksi kohdaksi intranet-sivuilleen: 1) Laadunhallintajärjestelmä tukee yliopiston perustoimintoja tuottamalla tarkoituksenmukaista tietoa yliopiston toiminnasta sekä toimintojen laadusta ja tuloksellisuudesta. 2) Toiminnan laadun hallinta ja kehittäminen on osa yliopiston normaalia toimintaa. Yliopistolla on laatupäällikkö ja laadunhallinnan ohjausryhmä sekä laatukoordinaattoreita (koulutuksen, tutkimuksen ja tukipalveluiden laatuvastuuhenkilöt) 6. 3) Laadunhallintajärjestelmä perustuu pääosin yliopistossa jo olemassa oleviin laadunhallintakäytäntöihin. 4) Laadunhallintajärjestelmä kattaa kaikki yliopiston keskeiset toiminnot. 5) Laadunhallintajärjestelmän kuvaus muodostuu yliopistotason toimintaa kuvaavasta päälaatukäsikirjasta ja yksiköiden laatukäsikirjoista ja 6 Laatukoordinaattorit toimivat laadunhallintajärjestelmän rakentamisessa laatupäällikön tukena vuosina

19 menettelyohjeista. Laadunhallintajärjestelmässä huomioidaan myös työturvallisuus- ja ympäristönäkökohdat. 6) Laadunhallintajärjestelmä kuvataan alkuvaiheessa yliopisto- ja tiedekuntatasolla. 7) Yliopiston laadunhallintajärjestelmästä viestitään avoimesti yliopiston sisällä. 8) Laadunhallinta perustuu pääasiassa itsearvioinneille ja sisäisille auditoinneille... Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus Lappeenrannan teknillisen yliopiston mukaan laadunhallintajärjestelmässä keskeistä on toiminnan laadunhallinta ja kehittäminen osana yliopiston normaalia toimintaa siten, että toiminnan taustalla on ajatus jatkuvasta kehittämisestä Demingin ympyrän mukaisesti (ks. kuva 2). Yliopiston laadunhallintajärjestelmä kattaa yliopiston koko koulutustoiminnan (peruskoulutuksen, jatkotutkintokoulutuksen, täydennyskoulutuksen sekä avoimen yliopisto-opetuksen), tutkimustoiminnan, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sekä tukitoiminnot. Kuva. Demingin jatkuvan kehittämisen ympyrä Yliopiston laadunhallintajärjestelmän kuvaus muodostuu päälaatukäsikirjasta ja sille alisteisista tiedekuntien laatukäsikirjoista sekä muista yksikkökohtaisista laatukäsikirjoista. Laatukäsikirjoihin on sisällytetty keskeisten prosessien osalta myös prosessikuvauksia ja menettelyohjeita. Yliopiston päälaatukäsikirjassa kuvataan yliopiston laatupolitiikka ja -tavoitteet, keskeiset voimavarat, yliopiston johtamiseen liittyvät käytännöt, yliopiston keskeiset toiminnot ja niiden laadunhallinta sekä toiminnan arviointiin ja mittaamiseen ja kehittämiseen liittyvät käytännöt. Päälaatukäsikirja 7 Deming 1962

20 muodostaa pohjan koko yliopiston laadunhallintajärjestelmän kuvaukselle ja antaa sekä yliopiston ulkopuolisille että sisäisille sidosryhmille kattavan kuvan yliopiston eri toimintojen laadunhallinnasta. Päälaatukäsikirjassa kuvataan niitä toimintoja ja käytäntöjä, jotka koskevat ja velvoittavat koko yliopistoyhteisöä... Laadunhallintatyön organisointi Päälaatukäsikirjan mukaan yliopiston laadunhallintajärjestelmän rakentamisesta ja kehittämisestä vastaa rehtorin asettama laadunhallinnan ohjausryhmä, joka toimii yliopiston laadunhallintajärjestelmän kuvaamisen vastuuryhmänä vuoden 2008 loppuun saakka. Tämän jälkeen laadunhallintajärjestelmän ylläpito ja kehittäminen on yliopiston rehtoraatin vastuulla. Yliopiston päälaatukäsikirjan laadinnasta ja ylläpidosta vastaa laatupäällikkö. Yksiköiden laadunhallintajärjestelmän dokumentoinnista, ylläpidosta ja laatukäsikirjan voimassa olevan version säilyttämisestä vastaa yksikön johtaja. Jokaisessa yksikössä (tiedekunnassa, erillislaitoksessa, tutkimusinstituutissa ja tukipalveluyksikössä) on nimetty laatuyhteyshenkilö, joka toimii yksikön laadunhallintaa koskevissa asioissa yhteyshenkilönä... Sisäinen auditointi Yliopistossa on käytössä sisäisen auditoinnin menettely, jolla varmistetaan laadunhallintajärjestelmän jatkuva ylläpito ja kehittäminen. Sisäisten auditointien organisoinnista ja toteutuksesta vastaa laatupäällikkö yhteistyössä koulutettujen auditoijien kanssa, ja ne toteutetaan yksiköissä 2 3 vuoden välein. Sisäisessä auditoinnissa yliopistoyhteisön jäsenet arvioivat vertaisarvioinnin periaatteiden mukaisesti toinen toistensa laadunhallintajärjestelmiä, millä varmistetaan osaltaan, että laadunhallintajärjestelmän kuvaukset vastaavat todellista tilannetta. Sisäisellä auditoinnilla edistetään myös hyvien käytänteiden leviämistä, avoimen keskustelun ja jatkuvan kehittämisen kulttuuria yliopistossa. Jokaisesta sisäisestä auditoinnista kirjoitetaan auditointitiseloste, jossa päähuomio on kehittämiskohteiden tai -ehdotusten kirjaamisessa. Auditointiselosteet julkaistaan yliopiston laatuintrassa, ja auditoinnissa esille nousseisiin seikkoihin palataan yliopiston johdon ja yksiköiden välisissä kehityskeskusteluissa sekä yksikön seuraavissa sisäisissä auditoinneissa... Laatudokumenttien hallinta Yliopiston hallitus hyväksyy päälaatukäsikirjan ja siihen tehtävät periaatteelliset muutokset laatupäällikön esityksestä yliopiston johtoryhmän ja laadunhallinnan ohjausryhmän käsittelyn jälkeen. Yliopiston rehtori hyväksyy päälaatukäsikirjan tekniset muutokset. Periaatteelliset ja tekniset muutokset merkitään

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Matti Lähdeniemi Pekka Hulkko Anneli Lappalainen Jyrki Mäkitalo Leena Suviranta Kirsi Mustonen Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 Julkaisut 2015:1 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys?

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Keskustelutilaisuus 15.12.2005 Jyväskylän yliopisto Ossi Tuomi Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007 Puheenjohtaja,

Lisätiedot

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Vararehtori Pekka Auvinen Korkeakoulujen arviointijaoston jäsen Pörssitalo, Helsinki 14.10.2015 UUDET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 3/12 2.10.2012 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 7/12 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 8/12 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 9/12 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Paavo Okko Liisa Ansala Helena Immonen Anneli Pirttilä Teuvo Uusitalo Marja-Liisa Saarilammi Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Yliopistokirjastojen johdon seminaari 16.1.2006 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Lähtökohtana Bologna

Lisätiedot

tukipalvelujen laadunvarmistusta

tukipalvelujen laadunvarmistusta Verkko-opetuksenopetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta Taina Rytkönen-Suontausta Bit 06, Oulu 2.11.2006 Agenda Vopla-hanke pähkinänkuoressa Mitä laatu ja laadunvarmistus ovat? Miksi tukipalveluja kannattaa

Lisätiedot

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017 Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2012 Korkeakoulujen arviointineuvosto finheec@minedu.fi, +358 2953 30072 PL 133

Lisätiedot

Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen

Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen Tekniikan yliopistokoulutusta kehittämässä 9.5.2012 Sakari Heikkilä, Aalto yliopisto Annikka Nurkka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Taustaa Aallossa Käytänteet

Lisätiedot

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Tampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Tampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eila Rekilä Johanna Heikkilä Pekka Kääpä Milja Seppälä Turo Virtanen Jukka Öberg Sirpa Moitus Kirsi Mustonen Tampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Veijo Hintsanen Minna-Riitta Luukka Tarja Lounasmeri Mikko Majander Jarmo Renvall Heikki Holopainen Kirsi Hiltunen Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Korkeakoulujen laatujärjestelmien seurantaja kehittämisseminaari 14.10.2015 Aatos Juurijoki Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä muodostuu kolmesta

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski. Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja 7.10.2009 Versio 1.00 Koulutus- ja tutkimuspalvelut 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMINEN... 3 1.1 KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUJEN PERUSTEHTÄVÄ...

Lisätiedot

Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Marianne Stenius Jari Niemelä Liisa Ansala Juha Heino Riitta Käyhkö Heikki Lempa Karl Holm Hannele Seppälä Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Timo Aarrevaara Mirja Toikka Hannu Apajalahti Tapio Huttula Maiju Mäkilä Matti Kajaste Marja-Liisa Saarilammi Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Heikki Malinen Jarmo Hallikainen Päivi Karttunen Mikko Majander Marja Pudas Kirsi Mustonen Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Vaasan yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Vaasan yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Vaasan yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Jari Niemelä Jussi Kivistö Petra Lindblad Anu Räisänen Asta Wahlgrén Karl Holm Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Itä-Suomen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Timo Aarrevaara Mailis Aaltonen Liisa Ansala Jussi Huttunen Lea Ryynänen-Karjalainen Marja-Liisa Saarilammi Krister Talvinen Itä-Suomen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Veijo Hintsanen Mikko Höynälänmaa Marjo-Riitta Järvinen Asko Karjalainen Niko Peltokangas Kirsi Hiltunen Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Auditointikäsikirja vuosille KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 952-206-017-8 (painettu) ISBN 952-206-018-6 (pdf) ISSN 1457-3121

Lisätiedot

Oulun yliopiston ensimmäisen vuoden opintoprosessin sisäinen auditointi 2011

Oulun yliopiston ensimmäisen vuoden opintoprosessin sisäinen auditointi 2011 Oulun yliopiston ensimmäisen vuoden opintoprosessin sisäinen auditointi 2011 Prosessi ja tulokset 30.5.2011 Yleistä Oulun yliopiston koulutusneuvosto päätti 16.2.2011 kokouksessaan toteuttaa sisäisen auditoinnin

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

29.10.2014/Marjut Huttunen

29.10.2014/Marjut Huttunen Toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Luovissa kevään 2014 pilotissa - Alueellinen perehdytystilaisuus 29.10.2014 Oulu Toimivaa laadunhallintaa ja

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä

Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä Laatustrategian toteuttaminen: Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi vuonna 2015 Opetusneuvos

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Pentti Rauhala Hannu Kotila Linnéa Linko Outi Mulari Markku Rautonen Sirpa Moitus Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Kehittämispäällikkö Sari Mikkola LARK3-hankkeen workshop 7.4.2014 Valmistautuminen

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 7/11 27.9.2011 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 15/11 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 16/11 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 17/11 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän

Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän Tauno Kekäle Antti Ilolakso Nina Katajavuori Mirja Toikka Kati Isoaho Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 952-206-028-3 (painettu)

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän

Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän Eeva-Liisa Antikainen Risto Honkonen Olli Matikka Petri Nieminen Anu Yanar Sirpa Moitus Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Laatutyö yliopistossa - arkea, strategiaa ja auditointia. Oulun yliopisto 18.9.2008 ja TKK 22.10.2008 Sirpa Suntioinen

Laatutyö yliopistossa - arkea, strategiaa ja auditointia. Oulun yliopisto 18.9.2008 ja TKK 22.10.2008 Sirpa Suntioinen Laatutyö yliopistossa - arkea, strategiaa ja auditointia Oulun yliopisto ja TKK 22.10.2008 Sirpa Suntioinen Esitykseni rakenne Strategisen johtamisen ja laatutyön kokonaisuus Laadunhallintajärjestelmä

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

SAMKin laadunkehittämistyö

SAMKin laadunkehittämistyö SAMKin laadunkehittämistyö Suunnittelija Erja Kuurila, SAMK Kohti nykyistä laadunhallintajärjestelmää Väliaikaiselle amkille luotiin yhteistä laatujärjestelmää Vuonna 1995 haettiin toimilupaa vakinaiselle

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Aimo Virtanen Mailis Aaltonen Arja Markus Jukka Oresto Petri Rytkönen Marja-Liisa Saarilammi HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin

Lisätiedot

Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eero Pekkarinen Alexander Grandin Juha Kreus Kirsi Levä Sirpa Suntioinen Kirsi Mustonen Matti Kajaste Korkeakoulujen arviointineuvoston

Lisätiedot

Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eeva-Liisa Antikainen Harri Eskelinen Maire Mäki Marjo Nykänen Veli-Matti Taskila Kirsi Mustonen Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Turun kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Turun kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Vesa Harmaakorpi Patrick Furu Minna Takala Marja-Liisa Tenhunen Carla Westersund Karl Holm Turun kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN Tutkinnonuudistusseminaari 8.6.2004 Leena Leskinen 1 AVOIMET YLIOPISTOT AVOIMEN YLIOPISTON FOORUM 2 AVOIMEN YLIOPISTON STRATEGIA

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Kauko Hämäläinen Ismo Kantola Reetta Marttinen Matti Meriläinen Maire Mäki Kati Isoaho Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eero Vuorio Tapio Huttula Jussi Kukkonen Kyösti Kurtakko Kaj Malm Anne Mikkola Maire Mäki Eila Rekilä Anu Yanar Helka Kekäläinen Sirpa Moitus Kirsi Mustonen Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 7 Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan Annikka Nurkka ja Sari Tervonen Tämän artikkelin tavoitteena on johdattaa lukija verkko-opetuksen

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot