KT hoitaa kuntatyönantajien edunvalvonnan myös Euroopan unionissa. KT:n toimintaa säätelee laki Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta (254/1993).

Transkriptio

1 2013 Vuosikertomus

2 KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. KT edustaa kuntatyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä. KT neuvottelee ja solmii kunta-alan virka- ja työehtosopimukset henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. Se tukee kuntatyönantajia henkilöstöjohtamisen, työelämän laadun ja tuloksellisuuden kehittämisessä. KT hoitaa kuntatyönantajien edunvalvonnan myös Euroopan unionissa. KT:n toimintaa säätelee laki Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta (254/1993). Vuonna 2013 Suomessa oli 320 kuntaa ja 130 kuntayhtymää, joiden palveluksessa työskenteli toimintavuonna noin työntekijää ja viranhaltijaa. Kunta-alan sopimusjärjestelmän piirissä ovat Ahvenanmaan kuntia (16) lukuun ottamatta kaikki Suomen kunnat ja kuntayhtymät sekä kunnalliset liikelaitokset ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat. KT on osa Suomen Kuntaliittoa. KT Kuntatyönantajat Toinen linja Helsinki puh twitter.com/kuntatyonantaja 2 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2013

3 KT Kuntatyönantajat Vuosikertomus 2013 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

4 Sisällys Neuvottelu- ja sopimustoiminta... 6 Monessa mukana... 9 Palvelua kuntatyönantajille Päätöksenteko ja henkilöstö Talous KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2013

5 Tuloksena keskitetty työmarkkinaratkaisu T oimintavuotta leimasivat koko vuoden jatkuneet keskusjärjestöjen neuvottelut uudesta keskitetystä työmarkkinaratkaisusta. Neuvottelut johtivat siihen, että työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat elokuussa monivuotisen työllisyys- ja kasvusopimuksen. KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt neuvottelivat ja sopivat työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta syksyllä uusista kunnallisista työ- ja virkaehtosopimuksista. Marraskuun 7. päivä allekirjoitetut sopimukset ovat voimassa Valtakunnansovittelija Esa Lonkan hyväksytyllä sovintoehdotuksella mahdollistettiin myös Tehyn osallistuminen pääsopijajärjestöjen rinnalla kunta-alan neuvotteluihin. Tehy ja SuPer sitoutuivat perustamaan uuden pääsopijajärjestön, josta tulee kunnallisen pääsopimuksen tarkoittama neuvottelu- ja sopijaosapuoli. KT oli kertomusvuoden aikana mukana kymmenissä hallitusohjelman, raamisopimuksen ja rakennepoliittisen ohjelman kolmikantaisissa työryhmissä. Työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeuudistus neuvotteluryhmä aloitti työnsä loppuvuodesta. KT osallistui ensimmäistä kertaa historiansa aikana eläkeneuvotteluihin. Järjestöt neuvottelevat ratkaisun eläkeuudistukseksi työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti syksyyn 2014 mennessä. KT oli mukana toimeenpanemassa työelämän kehittämisstrategiaan pohjautuvaa Työelämä hanketta. Myös KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteistä tuloksellisuuskampanjaa jatkettiin. KT palveli kertomusvuonna kuntia ja kuntayhtymiä päivittäin mm. antamalla neuvontaa sopimusten ja säädösten soveltamiseen. KT laajentaa omia verkostojaan ja kehittää omia asiakaspalvelujaan asiakkaille tehdyn palveluselvityksen perusteella. Markku Jalonen Kunta-alan työmarkkinajohtaja KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

6 Neuvottelu- ja sopimustoiminta K ertomusvuonna kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot olivat noin 21,6 miljardia euroa, josta palkkakustannukset olivat noin 16,6 miljardia euroa ja työnantajien maksamat eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut noin 5 miljardia euroa. Henkilöstömenot ovat puolet kuntien ulkoisista menoista. Lokakuussa 2013 kunta-alan kokonaiskeskiansio oli arviolta euroa/kk. Palkkaa saavaa henkilöstöä oli noin henkeä. Ansiotaso nousi kunta-alalla arvioiden mukaan 2,4 % edellisestä vuodesta. Osa kunnista ja kuntayhtymistä joutui tasapainottamaan kuntataloutta ja tekemään henkilöstömenosäästöjä. Henkilöstömenojen sopeuttamistoimilla karsittiin lähes kaksi prosenttia eli noin 400 miljoonaa euroa työvoimakustannuksista. Yhteistoimintaneuvottelut säästötoimenpiteistä, henkilöstön lomautukset ja taloudellisin perustein tapahtuvat irtisanomiset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Laillisia tai laajamittaisia laittomia työtaisteluita ei ollut. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) KVTES Kunta-alan voimaan astuneet raamisopimuksen mukaiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2014 helmikuun loppuun saakka. Työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat elokuussa 2013 Työllisyys- ja kasvusopimuksen. KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt neuvottelivat ja sopivat sen pohjalta syksyllä 2013 uusista kunnallisista sopimuksista. Marraskuun 7. päivä allekirjoitetut sopimukset ovat voimassa Valtakunnansovittelija Esa Lonkan hyväksytyllä sovintoehdotuksella mahdollistettiin myös Tehyn osallistuminen pääsopijajärjestöjen rinnalla kunta-alan neuvotteluihin. Tehy ja SuPer sitoutuivat perustamaan uuden pääsopijajärjestön, josta tulee kunnallisen pääsopimuksen tarkoittama neuvottelu- ja sopijaosapuoli. KVTES Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 22 kuukautta. Toinen jakso on 13 kuukautta. Lisäksi sovittiin kahdesta keskustason työryhmästä eli palkkahinnoittelutyöryhmästä sekä yleisestä työaikaa kehittävästä työryhmästä. Palkkahinnoittelutyöryhmä aloitti työnsä jo vuoden 2013 aikana. Kunta-alan sopimuksissa on otettu huomioon jo vuonna 2013 voimaan tulleen vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Uudet vuosilomamääräykset tulevat voimaan vuoden 2014 maaliskuun alusta. 6 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2013

7 Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksella (TS-14) toteutettiin työmarkkinakeskusjärjestöjen syntynyt neuvottelutulos työllisyys- ja kasvusopimukseksi TS-14 soveltamisalalla. TS-sopijapuolten välinen TS-työryhmä jatkoi kertomusvuonna teknisen henkilöstön sopimuksen kehittämistä ja paikallisten palkkausjärjestelmien toimivuuden edistämistä. Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksella toteutettiin työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos työllisyys- ja kasvusopimukseksi työehtosopimuksen soveltamisalalla. Sosiaali- ja terveydenhuoltoala Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskentelevään henkilökuntaan, paitsi lääkäreihin, sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Lääkärisopimus on voimassa asti. Toimintavuonna neuvoteltiin uusi lääkärisopimus vuosille , joka tulee voimaan Lääkärisopimuksen kustannusvaikutukset yhdistettiin ajankohtaan Lääkärisopimuksen uudet päivystysmääräykset, jotka koskevat sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa, tulevat voimaan samasta ajankohdasta. Eri lääkäriryhmillä on prosentuaaliset yleiskorotukset samasta ajankohdasta Valtakunnansovittelija Esa Lonkan hyväksyttyyn sovintoehdotukseen syksyllä 2013 sisältyy uusia KVTES:n (kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus) alaisia neuvotteluryhmiä. Toinen niistä, TEHO, käsittelee terveydenhuoltoalan työmarkkinakysymyksiä (esim. työaika ja palkkaus). Marraskuusta kokoontuneessa TEHO-ryhmässä ovat edustettuina KT:n lisäksi Tehy, SuPer, JHL ja JUKO. Sen alaisuudessa toimivassa jaksotyöryhmässä neuvotellaan uusia jaksotyömääräyksiä kokeilumääräysten pohjalta. Sekä KVTES:n että lääkärisopimuksen sopimusmääräyksiä kehitetään jatkuvaan neuvottelumenettelyyn perustuen. KVTES :ssa kehitetään palkkahinnoittelua koskevia määräyksiä (mm. liitteet 3 ja 4) sekä työaikamääräyksiä. Lääkärisopimuksessa on neuvotteluryhmät koskien SOTE-järjestämislain aiheuttamia kartoitus- ja muutostarpeita palvelussuhteen ehtoihin liittyen, samoin kuin ryhmät perusterveydenhuollon lääkärien ja erikoislääkäreiden palkkausjärjestelmien kehittämisestä ja lisäksi aikataululla hammaslääkäreiden toimenpidepalkkioiden ja eläinlääkäritaksan päivittämisestä. Opetusala Helmikuun alusta tarkistettiin OVTES:n piirissä olevan opetushenkilöstön palkkoja 1,36 %:n suuruisella yleiskorotuksella sekä 0,7 %:n suuruisella järjestelyerällä, josta 0,3 % jaettiin paikallisesti. Keskitetysti jaetulla KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

8 0,4%:n erällä tarkistettiin rehtorien ja apulaisrehtorien sekä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten, musiikkioppilaitosten, kaksoiskelpoisten luokanopettajien ja eräiden aikuiskoulutuskeskusten opettajien palkkoja. Keskitetysti käytetyllä erällä lähennettiin myös kalleusluokkien palkkauksen välistä eroa ja laskutettiin KVTES:n sopimusmääräyksistä heijastuvat muutokset. Syys- ja lokakuussa neuvoteltiin kasvu- ja työllisyyssopimuksen mukaiset korotukset opettajien, muusikkojen ja näyttelijöiden sopimuksiin. Marras- ja joulukuussa tiedotettiin kunnille sopimusmuutosten sisällöstä. Opetusalan sopimuksissa mm. yhdenmukaistettiin määräyksiä KVTES:n kanssa, vähennettiin vuosisidonnaisen osan painoarvoa ja lähennettiin kalleusluokkien välistä eroa palkkauksessa. KT:ssä toimii kaksi opetushenkilöstön työaikaverkostoa: ammatillisen koulutuksen sekä peruskoulun opetushenkilöstön työaikaverkostot. Niihin kuuluu paikallisten työantajien edustajia niin substanssi- kuin henkilöstöhallinnosta sekä KT:n asiantuntijoita. Kumpikin verkosto kokoontui vähintään joka toinen kuukausi. Marraskuun ja joulukuun aikana linjattiin työnantajien kantoja vuosityöaikakokeilumääräysten suhteen. Tavoitteeksi asetettiin kokeilujen aloittaminen tai Jyväskylän ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymissä sekä Vantaan, Helsingin, Oulun, Vaasan, Kuopion, Tampereen, Espoon, Lahden ja Jyväskylän joissain peruskouluissa. Toimintavuoden aikana valmistuivat Ammatillisten oppilaitosten palvelussuhdeopas sekä Kunnallisen opetushenkilöstön palkkausopas. 8 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2013

9 Monessa mukana KT on edustettuna useissa hallinto-, tuomioistuinja muutoksenhakuelimissä sekä kolmikantaisissa työryhmissä. Tällaisia pysyviä toimielimiä ovat mm. työneuvosto, työtuomioistuin, vakuutusoikeus, Työterveyslaitoksen johtokunta, työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvosto, Koulutusrahaston ja Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvostot ja hallitukset, Työsuojelurahaston valtuusto ja hallitus, Työturvallisuuskeskuksen hallitus sekä EU:n kansalliset valmistelujaostot ja ILO-neuvottelukunta. Hallitusohjelman, raamisopimuksen ja rakennepoliittisen ohjelman kolmikantayhteistyö Raamisopimuksen yhteydessä asetettiin useita eri työryhmiä, jotka aloittivat toimintansa kertomusvuonna. Osa työryhmistä valmistelee työelämään liittyviä lakeja ja osa keskittyy työelämään liittyvään selvittämis- ja kehittämistoimintaan. Kataisen hallituksen hallitusohjelman yhteydessä sovittiin myös useista työlainsäädäntöön ja työelämän kehittämiseen liittyvistä työryhmistä, jotka aloittivat toimintansa vuoden aikana. KT Kuntatyönantajat oli edustettuna yli 30 työryhmässä. Maan hallitus laati rakennepoliittisen ohjelman talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Tämä ohjelma sisälsi kymmeniä kolmikantaisia työryhmiä, jotka käsittelivät julkisen talouden kasvuperustaa ja julkisen palvelujärjestelmän tuottavuutta vahvistavia ja työllisyysastetta kohottavia toimenpiteitä. Työllisyys- ja kasvusopimuksen kaksikantayhteistyö Neuvottelujärjestelmän uudistamistyöryhmä Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti järjestöt aloittivat neuvottelut neuvottelujärjestelmän uudistamisesta ja neuvottelut työrauhajärjestelmästä joulukuussa Työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeuudistus neuvotteluryhmä Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti järjestöt neuvottelevat ratkaisun eläkeuudistukseksi syksyyn 2014 mennessä. Neuvotteluryhmä aloitti työnsä joulukuussa Neuvotteluryhmä raportoi työmarkkinajohtajista koostuvalle ohjausryhmälle. Tärkeimpiä kolmi- ja kaksikantaisia työryhmiä, joissa KT:llä oli edustus Osatyökykyisten työllistymistä edistävien säädösmuutostarpeiden ja palvelujen arviointi Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän ajalle laatimaan toimintaohjelman osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi ja tekemään tarvittaessa esityksiä sen toteuttamiseksi. Työryhmän määräaikaa jatkettiin lokakuun loppuun saakka. Työryhmän työskentelyä varten asetettiin johtoryh- KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

10 mä ja kaksi alaryhmää, toinen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ja toinen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Työryhmä on pyrkinyt löytämään ratkaisuja ja tekemään ehdotuksia, joilla voidaan kannustaa työnantajaa palkkaamaan ja pitämään työssään osatyökykyisiä, löytää osatyökykyisen elämäntilanteeseensa tarvitsemat tukimuodot ja hänelle sopiva työllistämispolku sekä yhteensovittaa nykyistä kannustavammin työkyvyttömyyseläke ja ansiotulot. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kolmikantainen pysyvä työttömyysvakuutustyöryhmä Kolmikantaisessa työryhmässä ovat edustettuina työmarkkinakeskusjärjestöt. Työryhmä valmistelee ne työttömyysturvaa koskevat lainsäädäntöhankkeet (mm. työttömyysturvalainsäädäntö, työttömyysvakuutuksen rahoituslainsäädäntö, vuorotteluvapaan korvaus), jotka kuuluvat STM:n toimialaan. Työelämän sääntelytyöryhmä Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämän sääntelyryhmä on asetettu koko hallituskaudeksi seuraamaan ja arvioimaan työlainsäädännön toimivuutta ja kehittämistarpeita. Työryhmässä on valmisteltu mm. osa-aikaisten mahdollisuuksia tehdä lisätyötä ja ns. nollatyösopimusten seurauksena työaikalakiin tehtäviä muutoksia. Samapalkkaisuusohjelman asiantuntijaryhmä Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, että naisten ja miesten palkkaeroa kavennetaan enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Samapalkkaisuusohjelma käynnistyi vuonna Tähän liittyvän asiantuntijaryhmän tavoitteena on tukea korkean tason johtoryhmää samapalkkaisuusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Työryhmä jatkoi työtä kuluvalla vuodella. Työryhmän ohella työnsä aloitti eri projekteja. Harmaan talouden torjuntatyöryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö asetti tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (tilaajavastuulaki) toimivuutta ja muutostarpeita selvittävän työryhmän vuonna Työryhmän väliraportti ilmestyi kertomusvuonna (TEM raportteja 23/2013). Työryhmän työ jatkuu vielä alkuperäisestä aikataulusta poiketen yli vuodenvaihteen. Tasa-arvosuunnitelmatyöryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimi tasaarvolain tasa-arvosuunnitelmaa ja siihen liittyvää palkkakartoitusta käsitellyt työryhmä. Työryhmän työ pohjautui edellisenä vuotena laadittuun selvitykseen. Työryhmä ehdotti muutoksia tasa-arvosuunnitelman laatimiseen ja siihen liittyvään palkkakartoitukseen. 10 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2013

11 Tasa-arvolain muuttamisen jatkovalmisteluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön kutsumassa ryhmässä käsiteltiin ministeriön ehdotusta tasa-arvolain muuttamiseksi. Työryhmä työskenteli ajanjaksolla tammikuutoukokuu. Ryhmässä käsiteltiin hallituksen esitystä sukupuolivähemmistöjen saattamisesta syrjintäsuojan piiriin sekä tasa-arvosuunnittelua perusopetuksessa. KT antoi asiassa eriävän mielipiteen toukokuussa. Maatalouslomittajan työturvallisuutta ja työhyvinvointia käsittelevä työryhmä TTK:n hanke, jossa oli mukana myös KT:n edustaja. Hanke käynnistyi keväällä. Työryhmän työskentelyn tuloksena valmistui Maatalouslomittajan työturvallisuus- ja työhyvinvointiopas alkuvuodesta Osa-aikatyötä selvittänyt työryhmä Työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä selvitettiin osa-aikaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Kolmikantaisen työryhmän toimikausi oli Työryhmän työskentelyä jatkettiin tammikuun 2013 ajan ja työryhmän yksimielinen muistio valmistui helmikuussa Työryhmässä osa-aikatyön käytön tilanteita tarkasteltiin tilastojen, lainsäädännön ja oikeuskäytännön valossa sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta. Työryhmä ei esittänyt muutoksia lainsäädäntöön. Perhevapaalta palaavan työhönpaluuoikeutta käsittelevä työryhmä KT on mukana työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä, jossa selvitetään perhevapaalta työhön palaavan työhönpaluuoikeutta. Kolmikantaisen työryhmän toimikausi alkoi toukokuussa ja päättyy huhtikuussa Perhevapaatutkimuksen seurantaryhmä KT:n edustaja on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasaarvo -tutkimushankkeen työryhmässä. Hankkeen tavoitteena on mm. saada ajantasaista tietoa äitien ja isien perhevapaiden käytöstä, käytön edellytyksistä ja esteistä sekä niissä mahdollisesti tapahtuneista muutoksista. Hanke päättyy vuonna Perheystävällinen työpaikka -hanke KT oli mukana Väestöliiton hankkeessa, jossa kehitettiin uusia välineitä tukemaan työpaikkojen perheystävällisyyttä ja esimiestyötä. Hanke kesti keväästä 2011 kevääseen Hankkeen toimesta Väestöliitto kokosi perhettä ja työntekoa eri tavoin koskevaa lainsäädäntöä, henkilöstöpolitiikkaa ja hyviä käytäntöjä uusille Perheystävällinen työpaikka -verkkosivuille. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

12 Vanhemmuuden kustannusten jakamista käsitellyt ryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön syksyllä koolle kutsumassa ryhmässä käsiteltiin vanhemmuuden kustannusten jakamista. KT jätti laaditusta muistiosta eriävän mielipiteensä. Yhdenvertaisuuslaki verkostotyöryhmä Oikeusministeriön alaisuudessa toiminut verkostotyötyhmä laati esityksen uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi. Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittänyt työryhmä KT kuntatyönantajat osallistui vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneiden työryhmien työskentelyyn. KT:llä oli edustus päätösten perusteluja kehittäneessä alaryhmässä ja muutoksenhakua kehittäneessä alaryhmässä. Eurooppa-tason vaikuttaminen KT on jäsenenä CEEP:n Suomen jaostossa yhdessä Valtion työmarkkinalaitoksen ja Kirkon työmarkkinalaitoksen kanssa. CEEP on julkisista työnantajista koostuva Eurooppa-tason työnantajaorganisaatio. KT on jäsenenä myös kunta-alan CEMR:n työnantajafoorumissa sekä sairaala-alan työnantajaorganisaatio HOSPEEM:ssa (European Hospital and Healthcare Employers Association) sekä opetusalan EFEE:ssä (The European Federation of Education Employers) yhdessä EK:n sivistystyöantajien kanssa. CEEP Vuosille on neuvoteltu työohjelma, jonka osapuolia ovat yksityisen sektorin työnantajat ja yrittäjät BUSINESSEUROPE (BSE)/UEAPME, julkiset työnantajat CEEP ja eurooppalaiset ammattijärjestöt EAY. Työohjelmassa on käsitelty mm. nuorisotyöllisyyttä, työllisyystilanteen analysointia, tasa-arvoa, täydennyskoulutusta ja elinikäistä oppimista, työvoiman liikkuvuutta, sosiaalidialogi-instrumenttien käyttöä ja vaikuttavuutta sekä uusien jäsenmaiden aktivoimista. Toimintavuonna CEEP SAB:n pääpaino on ollut mm. nuorisotyöllisyydessä. Suomen nuorisotakuujärjestelmää on käytetty hyvänä esimerkkinä EU-tason keskusteluissa. Myös Euroopan taloustilanne on ollut keskustelujen keskiössä. Suomen jaostolla on ollut edustaja makrotalouden iskuryhmässä. Ryhmä antoi lausuntonsa mm. EMU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta ja työmarkkinaosapuolten roolista tässä yhteydessä. BSE, CEEP, EAY -työohjelman mukaiset neuvottelut työllisyystilanteen arvioinnista aloitettiin. SAB on kantanut huolta myös komission teettämästä edustavuuskartoituksesta. Kartoitus valmistui loppuvuonna ja antoi tulokseksi mm, että CEEP on edelleen kaikki sektorit kattava työmarkkinajärjestö. Kaikki EUtason työmarkkinajärjestöt yhdessä kattavat yli kolme neljäsosaa järjestäytyneistä työnantajista tai työntekijöistä ympäri Euroopan. 12 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2013

13 KT:llä on edustaja CEEP:n Advisory Committee on free movement of workers -työryhmässä, jossa käsitellään EU:n alueella tapahtuvaa vapaata liikkuvuutta. EFEE Opetusalan sektoridialogi (työnantajajärjestö EFEE, työntekijäjärjestö EPSU) vakiintui vuonna 2010 ja osapuolilla on oma työohjelmansa. Suomesta EFEE:n jäseniä ovat KT ja EK:lainen Sivistystyönantajat. Kertomusvuonna EFEE:n edustajat useasta EU-maasta tapasivat muutaman kerran. Osapuolia puhuttivat mm. nuorisotakuu, nuorten työttömyys, opettajien asema eri maissa ja erityisesti rekrytointiin liittyvät kysymykset. Syksyisessä sosiaalidialogissa hyväksyttiin yhteisenä kannanottona koulujen ja opettajien itsearviointia edistävä tutkimus. HOSPEEM Sairaalatyönantajien dialogi HOSPEEM:in ja EPSU:n välillä on jatkunut. KT on dialogin jäsen. Guidelines and existing good practices on ageing workforce (yhdessä EPSU:n kanssa) saatiin päätökseen. Terävien instrumenttien projekti Promoting and support of implementation of Directive 2010/32/EU on the prevention of sharp injuries in the hospital and health care sector -teemasta on pidetty useita seminaareja eri puolilla Eurooppaa ja asiaa koskeva loppuraportti on valmistunut. HOSPEEM on teettänyt jäsenillään laajan kyselyn toiminnan suuntaamisesta. CEMR CEMRin ja EPSUn välillä tammikuussa 2004 perustetussa sektoridialogikomiteassa käsiteltiin kuntien sopeutumista taloudelliseen tilanteeseen sekä laadittiin yhteinen nuorten työllisyyttä koskeva kannanotto. Vuoropuhelussa käsiteltiin myös esimerkiksi tarvetta uudistaa EU:n työterveys- ja turvallisuusstrategiaa. Työelämän kehittäminen KT oli mukana toimeenpanemassa työelämän kehittämisstrategiaan pohjautuvaa Työelämä hanketta, joka on yksi pääministeri Kataisen hallituksen kärkihankkeista. Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi tavoitteena on kehittää Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuonna KT:lla oli edustajat johto-, valmistelu- ja viestintäryhmissä sekä STM:n alaisuudessa toimivissa Johtatamisverkostossa ja Työhyvinvointifoorumissa sekä Tekesin Liideri-ohjelman johtoryhmässä. Hankkeen neuvottelukunnassa kuntajohdon edustajina ovat Tampereen pormestari, joka toimii myös varapuheenjohtajana, sekä Kittilän kunnanjohtaja. Kunta-alan työelämää kehitettiin myös yhteistyössä kuntien, Kuntaliiton, Kevan ja FCG:n kanssa. KT on tukenut FCG:n toteuttamaa KuntaHR2017-kehittämisohjelmaa, joka painottuu henkilöstövoimavarojen johtamiseen kuntakonsernissa. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

14 Kunta-alan pääneuvotteluryhmässä sovittiin, että kunta-alan työelämän kehittämisohjelma toteutetaan KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen tuloksellisuustyöryhmän työnä ja yhteistyössä työuratyöryhmän kanssa. Työsuojelu ja työhyvinvointi Työsuojelupäälliköt ovat keskeisessä asemassa työnantajan edustajina, kun kehitetään kuntatyöpaikkojen työsuojelua ja työturvallisuutta sekä kun tähdätään työelämän laadun ja tuloksellisuuden samanaikaiseen parantamiseen. KT:n ylläpitämä työsuojelupäällikköverkosto kokoontui huhtikuussa käsittelemään erityisesti työsuojeluyhteistoiminnan organisointiin ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöön liittyviä soveltamiskysymyksiä tulevaa toimintakautta varten. KT oli aktiivisena toimijana ja puheenjohtajana Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kuntaryhmässä edistämässä kunta-alan työhyvinvointia, työsuojelua, työturvallisuutta, työterveyshuoltoa, työelämän laatua sekä tuloksellista toimintaa. Kuntaryhmän toiminta perustuu erilliseen toimintasuunnitelmaan ja budjetointiin. Toimintavuonna kuntaryhmä tuotti perusaineistoja ja toimi yhteistyöfoorumina. Valtakunnallinen Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hankkeen toteutus jatkui. Syksyllä kuntaryhmä järjesti seitsemän alueellista koulutustilaisuutta teemalla Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi, joihin osallistui yhteensä noin 400 työnantajien ja henkilöstön edustajaa. KT ja TTK:n kuntaryhmä seurasivat työsuojeluhallinnon toteuttamaa kunta-alan valvontahanketta ja siihen liittyvää vaikuttavuustutkimusta. Toimintavuonna valmistui KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhdessä valmistelema suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseksi (KT:n yleiskirje 08/2013 Henkilöstövoimavarojen arviointi - suositus henkilöstöraportin kehittämiseen). Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöjohtamisen HR-verkoston ideatyöpajoissa on käsitelty henkilöstöjohdon roolia johtamisjärjestelmässä ja kuntakonsernissa sekä henkilöstötyön vaikuttavuutta, mittaamista ja organisointia. Esillä ovat olleet henkilöstökäytännöt osaamisen, muutoksen ja eri-ikäisten johtamisesta, esimiesvalmennuksen toteuttamisesta, ennakoivasta henkilöstösuunnittelusta, palkitsemisesta ja työhyvinvoinnista sekä henkilöstösäästöistä. Mentorointiohjelma on tukenut henkilöstöammattilaisena kehittymistä vuonna Ohjelmaan osallistui seitsemän mentor-aktor -paria, joista yksi käytti vertaismentoroinnin menetelmää. Vuoden aikana järjestettiin henkilöstöammattilaisille kaksi tietotärskyä, joiden aiheina olivat mentorointi ja henkilöstölähtöinen innovointi. Inno-Vointi -hankkeessa on kehitetty työvälineitä sekä henkilöstöammattilaisille että esimiehille. HR-verkoston ydinryhmä toimi verkostotyön kehittäjänä ja sparraajana 14 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2013

15 HR-verkostoon kuuluvat ovat voineet osallistua muun muassa hallitusohjelmaan kuuluvien johtamisen laatukriteerien kehittämiseen sekä saaneet tietoa Työelämä hankkeen tilasta ja työelämän kehittämisen rahoituksesta kunnille. HR-verkoston työalustoina toimivat Kuntaliiton Eksaitti (ekstranet) ja Linkedin-ryhmä sekä viestintäkanavana HRinfo. Tuloksellisuus ja tuottavuus KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteinen tuloksellisuuskampanja edisti tuloksellisuustyötä järjestämällä kolme alueseminaaria, joissa käsiteltiin tuloksellisuutta ja työelämän laatua eri toimialoilla. Näissä seminaareissa haettiin myös näkemyksiä työelämän kehittämiseen kunta-alalla. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet osallistuivat valtiovarainministeriön kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden koordinaatiotyöryhmän työhön. Sen tehtävänä on tukea ja vahvistaa kuntien ja kuntayhtymien tuottavuuden ja tuloksellisuuden edistämistyötä sekä luoda sille edellytyksiä ja yhteistä arviointi- ja tietopohjaa. Osaavan työvoiman saatavuus kunta-alalla Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa -ESR-hankkeessa on alueellisissa piloteissa kehitetty osaamisen ennakointimallit. Mukana olleet pilottiorganisaatiot ovat vieneet ennakointimallit osaksi omia työkäytäntöjään. Pilottiraporteissa on kuvattu sekä mallit että pilottien kokemuksia kehittämistyöstä. Pilottiraportit on julkaistu KT:n nettisivuilla kaikkien kuntien hyödynnettäväksi. Osaamisen ennakointia kunnissa on edistetty myös osallistumalla luennoitsijana lukuisiin koulutustilaisuuksiin sekä julkaisemalla artikkeleja Kuntatyönantaja-lehdessä. Marraskuussa järjestettiin hankkeen loppuseminaari, johon osallistui sata kunta-alan ja ennakoinnin asiantuntijaa. Osaamistarvetiedon kokoaminen yhdistettiin rekrytointitarvetiedusteluun, joka toteutetaan vuoden 2014 puolella. Kysely on tarkoitus tehdä jatkossa säännöllisesti, jolloin koottua kunta-alan osaamistarvetietoa voidaan hyödyntää mm. valtakunnallisessa ja alueellisessa koulutussuunnittelussa. Kunta-alan osaamisen ennakoinnin kytkeytymistä osaksi organisaatiokohtaista, alueellista ja valtakunnallista koulutussuunnittelua on edistetty alueellisissa piloteissa ja valtakunnallisella tasolla mm. KT:n HR-verkostossa, maakuntaliittojen ennakointitoiminnassa, koulutustoimikuntayhteistyössä, työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvoston ennakointijaostossa ja valtakunnallisissa työryhmissä. Kuntatyö KT:n, Kuntaliiton ja Kevan Kuntatyö-toiminnassa kehitettiin mm. oppilaitosmarkkinointia ja esimiesvalmennusta. Vuoden lopulla käynnistyi valmistelu Kuntatyön uudistamiseksi tavoitteena laajentaa se viiden organisaation (KT, Kuntaliitto, Keva, PTY ja Kuntarahoitus) yhteistyöksi. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

16 Koulutus- ja tutkintotoimikunnat KT:lla oli kertomusvuonna yhteensä 39 edustajaa (varsinaiset ja varajäsenet) Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivissa 18 koulutustoimikunnassa, joiden keskeinen tehtävä on osaamisen ennakointi. Vastaavasti KT:lla oli yhteensä 48 kuntatyönantajien edustajaa 40 eri tutkintotoimikunnassa, joiden tehtävänä on varmistaa aikuisten näyttötutkintojen laatu ja kehittää näyttötutkintojärjestelmää. Tutkintotoimikunnat toimivat Opetushallituksen alaisuudessa, ja niitä on yhteensä yli 150. KT piti aktiivisesti yhteyttä toimikunnan kuntatyönantajia edustaviin jäseniin muun muassa järjestämällä ajankohtaisista erityiskysymyksiä käsitteleviä tapaamisia. 16 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2013 Kunnallinen työmarkkinalaitos vuosikertomus

17 Palvelua kuntatyönantajille T oimintavuonna KT:n toimihenkilöt neuvottelivat sopimuksista ja suosituksista, antoivat sopimusneuvontaa, vastasivat tuhansiin sopimuksia koskeviin sähköposteihin, kävivät keskusneuvotteluja, hoitivat asianajotehtäviä tuomioistuimissa ja osallistuivat lukuisiin työryhmiin. KT:n toimihenkilöt kouluttivat esimiehiä ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoita sekä pitivät työnantajapuheenvuoroja erilaisissa tilaisuuksissa. KT:n tehtäviin kuuluu myös kansainvälinen edunvalvonta, neuvottelutoiminnassa tarvittavat selvitykset ja viestintä. Neuvonta Kuntia ja kuntayhtymiä palveltiin antamalla neuvontaa sopimusten ja säädösten soveltamiseen. KT:n toimihenkilöt vastasivat kunnista ja kuntayhtymistä tulleisiin lukuisiin tulkintapyyntöihin, joita esitettiin pääasiassa sähköpostilla, puhelimitse sekä nettisivujen kautta. Kunnat, kuntayhtymät, valtion viranomaiset ja muut yhteistyökumppanit pyysivät toimintavuonna 97 kirjallista lausuntoa. Lausuntopyyntöihin sisältyi eri oikeusasteita varten laadittuja lausuntoja ja selvityksiä, joita kunnat ja kuntayhtymät lähettivät omissa nimissään edelleen. Näiden lisäksi annettiin 10 asiantuntijalausuntoa eduskunnalle ja ministeriöille. Keskusneuvottelupyyntöjä jätettiin toimintavuonna 49. Lisäksi hoidettiin 12 tuomioistuinasiaa ja 21 työrauha-asiaa. Lisäksi toimihenkilöitä työllistivät asianajotehtävät yleisissä ja hallintotuomioistuimissa. Neuvottelijat kouluttivat kuntien ja kuntayhtymien työnantaja-asemissa olevia sekä palkka- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä toimivaa henkilöstöä. Tutkimus- ja selvitystoiminta Toimintavuoden aikana selvitettiin kuntatyönantajille suunnatuilla tiedusteluilla mm. sopimusmääräysten täytäntöönpanoa eri työryhmien käyttöön sekä työnantajaedunvalvontaan. Kunnallisen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen vuosittainen seurantavelvoite on säädetty KT:lle. Täydennyskoulutuksen määrät ja kustannustiedot kerättiin vuodelta 2012 terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköiltä. Seurantatiedoista raportoitiin myös sosiaali- ja terveysministeriölle. STM:n työryhmien sekä sopijaosapuolten käyttöön tehtiin selvitys sairaaloiden lääkärien sekä hammaslääkärien vakanssien täyttötilanteesta lokakuussa. Selvitys tehdään vuosittain. Kertomusvuonna selvitettiin myös kuntien henkilöstömenojen sopeutustoimenpiteitä sekä arvioita vuoden 2014 lomautus- ja irtisanomistarpeista kuntatalouden säästöpaineissa. KT kerää vuosittain ja on myös ylläpitänyt Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen (PTY) palkkaus- ja palvelussuhderekisterin tietoja. Tietoja käytetään PTY:n sopimusneuvotteluissa ja edunvalvonnassa, ja ne toimitetaan myös Tilastokeskukselle yleiseen palkkatilastointiin. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

18 KT:n tiedustelujen yhteenvedot löytyvät pääsääntöisesti KT:n verkkosivuilta ja Kuntatyönantaja-lehdestä. Kunnille ja kuntayhtymille tehtiin niiden tilaamia palkkavertailuja. KT:n tutkimuspuoli teki tiivistä yhteistyötä median edustajien kanssa vastaten lukuisiin toimittajien soittoihin ja sähköposteihin. Viestintä Viestinnällä tuetaan KT:n edunvalvontaa ja strategisten tavoitteiden toteuttamista. Viestinnällä myös vahvistetaan kuntatyönantajan yhteisökuvaa ja kehitetään KT:n palveluja kunnille. Viestinnän kanavina toimivat KT:n verkkopalvelut ja Kuntatyönantaja-lehti ja sen verkkosivut yleiskirjeet, julkaisut, mediatiedotteet, KT-yhteyshenkilöiden (entiset palkka-asiamiehet) sähköpostit, ekstranetti, KT:n uutiskirje, Twitter sekä KuntaTV. KT:n näkyvyyttä mitataan mm. sähköisen median seurannalla. KT siirtyi vuoden alusta sähköisiin yleiskirjeisiin, jotka julkaistaan KT:n verkkosivuilla. Halukkaat voivat tilata niitä itselleen RS-syötteeellä. Yleiskirjeillä välitetään ajankohtaista tietoa sopimuksista ja työmarkkina-asioista kunnille ja kuntayhtymille. Toimintavuoden aikana julkaistiin 22 yleiskirjettä. Medialle toimitettiin vuoden aikana 37 mediatiedotetta. Niistä kuusi laadittiin yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Mediatiedotteiden aiheina olivat mm. kestävyysvaje, neuvottelujärjestelmän uudistaminen, osa-aikatyö, henkilöstömäärät ja -menot, kuntien säästötoimet, työtuomioistuimen tuomiot, talouden tasapainottaminen, ostovoima, kesätyöt, paikallinen sopiminen ja kunta-alan neuvottelutilanne. KT:n edustajat tapasivat median edustajia ja toimittivat heille taustamateriaalia. Lisäksi medialle järjestettiin tiedotustilaisuuksia mm. osaamisen ennakoinnista, lomautuksista ja irtisanomisista, henkilöstösäästöistä, nuorten asennoitumisesta kuntatyöhön sekä työmarkkina-asioista. Kesätoimittajille järjestettiin yhteinen koulutustilaisuus Akavan kanssa. Toimittajat olivat runsaslukuisesti syksyllä seuraamassa kunta-alan neuvotteluja Kuntatalolla. Neuvottelut saivat jälleen runsaasti mediajulkisuutta. Kuntatiedotuksessa tärkeimmäksi välineeksi muodostuivat palkka-asiamiesten ryhmäsähköpostit, joita lähetettiin vuoden aikana 56. Lisäksi palkka-asiamiehille välitettiin KT:n mediatiedotteet. Palkka-asiamiehen nimike muutettiin syksyllä KT-yhteyshenkilöksi. Uutiskirjeitä lähetettiin kertomusvuoden aikana kuusi kappaletta. Uutiskirjeen jakelussa on yli sähköpostiosoitetta. Verkkosivut KT:n verkkosivuilla ja vieraili keskimäärin yksittäistä kävijää kuukaudessa ja sivuille tehtiin noin käyntiä kuukaudessa. Sivulatauksia tehtiin vuoden aikana lähes 2,9 miljoonaa. Sivujen kävijämäärät kasvoivat selvästi 18 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2013

19 edellisvuodesta, ja lokakuussa tehtiin sivuston uusi kävijäennätys, kun verkkopalvelussa vierailtiin kertaa. Sopimukset-sivujen ohella yksi suosituimmista sivustoista oli Kunta-alan palkat, ammatit ja tutkinnot. Toimintavuonna jatkettiin KT:n verkkosivujen kehittämistä ja parantamista. Lisäksi avattiin uusi sivustokokonaisuus kansainvälisestä rekrytoinnista. KT teki yhteistyötä Kunta-TV:n kanssa, joka videoi KT:lle haastatteluja ajankohtaisista aiheista esitettäväksi KuntaTV:ssä KT:n omalla kanavalla. Linkitykset ohjelmiin tulivat KT:n verkkosivuille. Kuntatyönantaja-lehti Kuntatyönantaja on työmarkkina- ja ammattilehti kunnallisille päättäjille, johdolle, esimiehille ja henkilöstöhallinnossa työskenteleville. Lehti tarjoaa työnantajatoiminnassa ja esimiestyössä tarvittavaa tietoa ja taustaa työnantajapäätöksiin. Kuntatyönantaja ilmestyi kuusi kertaa kertomusvuonna, joka oli lehden 39. ilmestymisvuosi. Lehden levikki oli noin kappaletta. Lehdellä on laaja ilmaisjakelu muun muassa kuntiin ja kuntayhtymiin sekä sidosryhmiin. Kertomusvuonna Kuntatyönantajan aiheina olivat mm. työturvallisuus, johtaminen, tuloksellisuus, talouden tasapainottaminen ja osaaminen. Teemoja tuotiin esiin haastatteluin ja kuntaesimerkein. Lehdessä uutisoitiin myös hyviä työelämän käytäntöjä ja annettiin ohjeita sopimusten soveltamiseen. Lehden 4/2013 teemasivut Talous tasapainoon ilmestyivät myös erillispainoksena. Kuntatyönantaja-lehdellä on omat verkkosivut osoitteessa Sivuilla oli toimintavuoden aikana yksittäistä kävijää. Sivuilla on laaja juttuarkisto ja luettelo ilmestyneistä artikkeleista vuodesta 1998 lähtien. Lehdellä on myös ruotsinkieliset verkkosivut. Verkkosivuilta löytyvät lehden numerot selailtavina näköislehtinä vuoden 2010 ykkösnumerosta alkaen. Kuntatyönantaja-lehteä markkinoitiin KT-uutiskirjeissä, koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa. Lehdellä on omat sivut Kuntaliittokonsernin Kuntapäättäjä-tablettisovelluksessa, jossa jokaisesta lehden numerosta julkaistaan yksi artikkeli. Kuntatyönantajan osoiterekisteri ja tilaukset sekä niihin liittyvä asiakaspalvelu hoidetaan KT:ssa. Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset voi hoitaa lehden verkkosivuilla, mutta asiakaspalvelua lehden tilausasioissa annetaan myös puhelimitse ja sähköpostitse. Julkaisut KT julkaisi kertomusvuoden syyskuussa Kunnalliset palkat ja henkilöstö -tilastoesitteen suomen- ja ruotsinkielisenä. Esite ilmestyi sekä painettuna että pdf-julkaisuna. Tilastolähteenä oli Tilastokeskuksen kuntien palkkatilasto lokakuulta Kunnilla ja kuntayhtymillä oli mahdollisuus tilata painettua esitettä käyttöönsä maksutta. Kertomusvuonna julkaistiin opas Palvelussuhdeopas opetushenkilöstön esimiehille. Ammatilliset oppilaitok- KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

20 set. Se ilmestyi painettuna ja myytävänä suomenkielisenä julkaisuna. Henkilöstövoimavarojen arviointi. Suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen ilmestyi painettuna maksullisena julkaisuna. Painetulla julkaisulla oli laaja vapaakappalejakelu. Se on myös maksutta ladattavissa pdf-julkaisuna sekä suomenkielisenä että ruotsinkielisenä. Toimintavuonna ilmestyi KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhdessä työstämä KVTES-palkkausjärjestelmäopas Toimiva palkkaus on kaikkien etu. Opas auttaa kuntia ja kuntayhtymiä kehittämään ja päivittämään tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmiä. Se ilmestyi sekä maksullisena painettuna julkaisuna että pdf-julkaisuna sekä suomen- että ruotsinkielisenä. OVTES-palkkausjärjestelmästä ilmestyi oma opas Tuloksellisuutta palkkausjärjestelmällä, jonka KT ja OAJ laativat yhdessä. Opas ilmestyi sekä painettuna maksullisena julkaisuna että suomen- ja ruotsinkielisenä pdf-julkaisuna. Julkaisuja markkinoitiin KT:n verkkosivuilla, Kuntatyönantaja-lehdessä, ryhmäsähköposteissa, koulutustapahtumissa ja seminaareissa sekä KT:n ja Kuntaliiton uutiskirjeissä. Julkaisuja myytiin Kuntatalon KL-Shopissa ja KT:n verkkokirjakaupassa ( Toimintavuonna oli myynnissä tai vapaasti tilattavissa yhteensä 19 suomenkielistä KT:n tai KT:n sekä yhteistyökumppaneiden yhdessä julkaisemaa painettua julkaisua. Niistä 15 oli maksullisia. Ruotsinkielisessä verkkokaupassa ( oli myynnissä tai vapaasti tilattavissa 16 painettua julkaisua, joista viisi oli maksullisia. Osa julkaisuista on ilmestynyt sekä painettuna että pdf-julkaisuna. Kaikki KT:n pdf-julkaisut ovat maksutta ladattavissa KT:n verkkosivuilla. Suomenkielisiä pdf-julkaisuja oli ladattavissa kaikkiaan 36. Ruotsinkielisiä pdfjulkaisuja oli 11. Verkkosivuilla oli myös yksi englanninkielinen pdf-julkaisu. Sopimuskirjojen sekä suomen- että ruotsinkieliset verkkojulkaisut ovat KT:n sopimusalakohtaisilla verkkosivuilla. Sopimuskirjat on julkaistu flash-muodossa. Seminaarit ja tapahtumat KT tapasi ajankohtaisten ja sopimusasioiden merkeissä suurten kaupunkien palvelussuhdepäälliköt Helsingissä ja henkilöstöjohdon 26. syyskuuta Kuopiossa. KT:n vuosittainen työmarkkinaseminaari järjestettiin Kuntamarkkinoiden yhteydessä 11. syyskuuta. Seminaarissa kuultiin ajankohtaiskatsaus sopimus- ja neuvottelutoiminnasta sekä tietoiskut työvoimakustannusten tasapainottamisesta, henkilöstömenosäästöistä, vuosilomauudistuksesta, kunta-alan eläkeasioista sekä työelämästrategia 2020:sta. Seminaariin osallistui noin 250 henkilöä. Kuntamarkkinoiden aikana KT:n asiantuntijat olivat KT:n toimistossa palkka-asiamiesten ja kuntien henkilöstöjohdon tavattavissa. Kunta-alan työmarkkinaseminaari järjestettiin 26. kerran Raumalla kesäkuuta teemalla Työaika keskus- 20 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2013

21 teluttaa muuttuvassa työelämässä. Seminaarissa käsiteltiin mm. työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muutostrendejä, työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, suomalaisten työajan pituutta ja normiperustaa sekä koko työuran pituutta ja eläkkeelle siirtymistä. Seminaariin osallistui kuntatyönantajien edustajia, luottamusmiehiä ja pääsopijajärjestöjen neuvottelijoita, yhteensä noin 300 henkeä. Seminaari järjestettiin yhdessä Rauman kaupungin, Länsi-Suomen kesäyliopiston ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen kanssa. Lappeenranta-seminaari järjestettiin yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin, Etelä-Karjalan kesäyliopiston ja kunta-alan työmarkkinaosapuolten kanssa elokuuta. Teemana oli Rajoja vai rajojen ylityksiä?. Paikalla oli noin 700 kuntien ja järjestöjen edustajaa. Kunta-alan uusia sopimuksia avattiin kuntien ja kuntayhtymien edustajille Jyväskylässä ja Helsingissä järjestetyissä sopimusinfoissa. Ruotsinkielisten sopimusinfo järjestettiin Vaasassa vuoden 2014 tammikuussa. Helsingissä järjestetty kunta-alan sopimuksia käsitellyt KT:n sopimusinfo videoitiin ja video tallennettiin ekstranettiin KT:n palkka-asiamiesten katsottavaksi. Samoin ekstranettiin tallennettiin video KT:n pidetystä työmarkkinaseminaarista. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

22 Päätöksenteko ja henkilöstö KT Kuntatyönantajien valtuuskunta päättää virkaja työehtosopimuksista sekä keskeisistä työmarkkina-asioista. Valtuuskuntaan kuuluu 11 jäsentä, jotka sisäministeriö määrää kunnallisvaalien jälkeisen vuoden lokakuun alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi (laki 254/93). Jäsenet edustavat kunnallista työnantajaa ja ovat keskeisissä luottamushenkilö- tai palvelussuhteissa kuntaan, kuntayhtymään tai Suomen Kuntaliittoon. Valtuuskunta kokoontui toimintavuonna 8 kertaa. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi saakka toimitusjohtaja Aki Lindén ja alkaen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Valtuuskunnan asettama toimikunta kokoontui 6 kertaa. Toimikunta päättää sellaisista yksittäistä kuntaa tai kuntayhtymää koskevista virka- ja työehtosopimuksista, joilla ei ole laajempaa periaatteellista merkitystä. Toimikunta päättää myös valtuutuksen antamisesta kunnalle tai kuntayhtymälle. KT Kuntatyönantajat vastaa kunta-alan työnantajaedunvalvonnasta Suomen Kuntaliitossa, jossa se muodostaa työmarkkina-asiain yksikön. Vakinaista henkilökuntaa oli kertomusvuoden lopussa 47 toimihenkilöä. 22 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2013

23 KT:n valtuuskunta Puheenjohtaja Aki Lindén I varapuheenjohtaja Pekka Toivonen II varapuheenjohtaja Minna Karhunen Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Haapanen Jorma, Kirkkonummi, palvelujohtaja Toivola Matti, Helsinki, toimitusjohtaja Kok. Heinonen Kimmo, Seinäjoki, toimitusjohtaja Koski Kirsi, Tampere, konsernijohtaja Kok. Karhunen Minna, Järvenpää, kehitysjohtaja Vuorinen Maritta, Lahti, toimialajohtaja Kok. Karrimaa Jaana, Harjavalta, kaupunginjohtaja Riepula Esko, Rovaniemi, professori SDP Kinnunen Anu, Saarijärvi, palvelupäällikkö Kantola Jouko, Joensuu, henkilöstöpäällikkö Kesk. Kokko Hannu, Vantaa, asianajaja Honkanummi Eeva, Espoo, erityissuunnittelija Vihr. Lievonen Kirsi-Marja, Vantaa, henkilöstöjohtaja Viialainen Matti, Mikkeli, maakuntajohtaja SDP Lindén Aki, Turku, toimitusjohtaja Lauttamus Ulla, Jyväskylä, koulutuspäällikkö SDP Malin Sinikka, Heinola, henkilöstöjohtaja Rissanen Raija, Hartola, kunnanjohtaja Kesk. Toivonen Pekka, Kangasniemi, kunnanjohtaja Harjula Jyrki, Kouvola, talous- ja strategiajohtaja Kesk. Virtanen Aila, Suomussalmi, hallintojohtaja Lainamo Sakari, Varkaus, toimitusjohtaja Vas. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

24 KT:n valtuuskunta Puheenjohtaja Ritva Viljanen I varapuheenjohtaja Jaana Ylä-Mononen II varapuheenjohtaja Minna Karhunen Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Haapanen Jorma, Kirkkonummi, palvelujohtaja Koski Kirsi, Tampere, konsernijohtaja Kok. Itkonen Pentti, Lappeenranta, toimitusjohtaja Ruhanen Seppo, Hirvensalmi, kunnanjohtaja Kesk. Karhunen Minna, Järvenpää, kehitysjohtaja Nieminen Jarmo, Helsinki, ev.luutn. evp., tietokirj. Kok. Laaksonen Aulis, Pori, apulaiskaupunginjohtaja Pitkänen Riitta, Oulu, hallintojohtaja Vas. Lievonen Kirsi-Marja, Vantaa, henkilöstöjohtaja Viialainen Matti, Puumala, maakuntajohtaja SDP Majalahti Juha, Karkkila, kaupunginjohtaja Määttänen Petra, Turku, kaupunginsihteeri SDP Ojansuu-Kaunisto Kirsi, Hämeenlinna, KM, teol.yo Nordström Paula, Lohja, amk-opiskelija, yrittäjä Vihr. Ojennus Reijo, Parkano, yrittäjä Kärki Armi, Pirkkala, lehtori PerusS Viljanen Ritva, Vantaa, apulaiskaupunginjohtaja, Kiiskinen Kari, Äänekoski, työsuojelutarkastaja SDP Helsingin kaupunki Ylinen Keijo, Kauhava, toimitusjohtaja Vuorinen Maritta, Lahti, toimialajohtaja Kok. Ylä-Mononen Jaana, Virrat, perusturvajohtaja Kantola Jouko, Joensuu, henkilöstöpäällikkö Vas. 24 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2013

25 Toimikunta Puheenjohtaja Markku Jalonen, työmarkkinajohtaja Jäsenet Jorma Palola, neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas, neuvottelupäällikkö Sari Ojanen, neuvottelupäällikkö Vuokko Piekkala, neuvottelupäällikkö ( saakka) Hannu Freund, neuvottelupäällikkö ( alkaen) Jaana Pirhonen, sihteeri, johdon assistentti KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

26 Henkilökunta Markku Jalonen, kunta-alan työmarkkinajohtaja Jaana Pirhonen, johdon assistentti Heidi Hellström, hallintosihteeri Katri Mäkelä, taloussihteeri Viestintä ja Kuntatyönantajan toimitus Suvi Veramo, viestintäpäällikkö, päätoimittaja Kaisa Koskela, tiedottaja, toimitussihteeri Marjaana Mattila, verkkotiedottaja Marko Haakana, toimistoisäntä Yleiset palvelussuhdeasiat Sari Ojanen, neuvottelupäällikkö Lauri Niittylä, johtava työmarkkinalakimies Jouko Hämäläinen, työmarkkinalakimies Anne Kiiski, työmarkkinalakimies Kirsi Korppi, työmarkkina-asiamies Ritva Liivala, työmarkkinalakimies Markus Mankin, työmarkkinalakimies ( alkaen) Heikki Saaristo, työmarkkina-asiamies Erkki Hintsanen, johtava työmarkkinalakimies Suvi Kämäri, johtava työmarkkina-asiamies Eija Pyykkinen, työmarkkinaneuvoja ( saakka) Opetus- ja sivistystoimen palvelussuhdeasiat Hannu Freund, neuvottelupäällikkö ( alkaen) Vuokko Piekkala, neuvottelupäällikkö ( saakka) Teija Metsäranta, työmarkkinalakimies Petra Nieminen, työmarkkina-asiamies Tuula Vaskelainen, työmarkkina-asiamies Ann-Mari Kallberg, sihteeri 26 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2013

27 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelussuhdeasiat Henrika Nybondas-Kangas, neuvottelupäällikkö Jenni Aaltonen, työmarkkinalakimies Riitta Arko, työmarkkinalakimies Johanna Karlström, työmarkkinalakimies Eeva Nypelö, työmarkkinalakimies Virpi Taavitsainen, johtava työmarkkina-asiamies Mirja-Maija Tossavainen, työmarkkinalakimies ( alkaen) Henkilöstövoimavarojen kehittäminen Jorma Palola, neuvottelupäällikkö Bjarne Andersson, työelämän kehittämisen asiantuntija Tiina Häyhä, projektipäällikkö ( Leena Lehtinen, projektikoordinaattori (työvapaalla alkaen) Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö Merja Rusanen, työelämän kehittämisen asiantuntija Sirpa Sivonen, projektipäällikkö Riikka-Maria Yli-Suomu, kehittämispäällikkö ( saakka) Kaisa Juselius, sihteeri Työmarkkinatutkimus ja työsuojelu Margareta Heiskanen, tutkimuspäällikkö Hannu Freund, työmarkkina-asiamies ( saakka) Niina Heinonen, työmarkkinatutkija ( alkaen) Anne Hotti, johtava työmarkkinatutkija Mika Juutinen, työmarkkinatutkija Markku Roiha, työmarkkina-asiamies Satu Lilja, työmarkkina-asiain sihteeri KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

28 Talous KT Kuntatyönantajien kulut olivat vuonna 2013 yhteensä 5,6 miljoonaa euroa. Tuotot olivat 1,6 miljoonaa euroa ja kuntien maksuosuuksina perittiin 3,9 miljoonaa euroa. Tuotot Toimintatulot olivat yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa. Palvelukorvauksina perittiin koulutuspalveluista sekä asiantuntijapalveluiden myynnistä yhteensä noin 0,9 miljoonaa euroa. Julkaisujen myyntitulot ja Kuntatyönantaja-lehden tilausmaksut olivat yhteensä noin 0,25 miljoonaa euroa. Muu myynti oli 0,1 miljoonaa euroa. Ulkopuolisen hankerahoituksen osuus oli yhteensä euroa. Kulut Kuntien maksuosuudet Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain (254/93) 6 :n mukaan Työmarkkinalaitoksen menot peritään kunnilta puoliksi niiden veroäyrien luvun mukaan, jotka kunnassa on määrätty edellisenä vuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa ja puoliksi saman vuoden tammikuun 1. päivän asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Kuntien maksuosuuksista voidaan periä ennakkoja. Suomen Kuntaliitto peri vuonna 2013 kunnilta maksuosuusennakoina KT:n menoihin yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen mukaan kuntien lopulliset maksuosuudet ovat yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. Tilinpäätökseen liittyvän kuntakohtaisen maksuosuuslaskelman mukaan kunnilta peritään lisää lopullisina maksuosuuksina yhteensä euroa. KT:n toiminnan suurin kuluerä ovat palkat ja henkilöstösivukulut, yhteensä noin 3,8 miljoonaa euroa eli 68 % kaikista kuluista. KT maksoi ulkopuolisista ostopalveluista noin 0,5 miljoonaa euroa sekä korvauksena Suomen Kuntaliitolle hallintopalveluista ja toimitiloista 0,5 miljoonaa euroa. Muut toimintakulut olivat yhteensä noin 0,7 miljoonaa euroa. 28 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2013

29 Tuloslaskelma VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot , ,59 Kulut Henkilöstökulut , ,09 Poistot , ,13 Muut kulut , , , ,70 Kulujäämä , ,11 VARAINHANKINTA Maksuosuudet , ,11 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0,00 0,00 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

30 Tase VASTAAVAA Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,46 Muut saamiset , ,38 Maksuosuudet ,16 0,00 Siirtosaamiset , ,98 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,82 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,82 VASTATTAVAA Pakolliset varaukset Eläkevastuut , ,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,20 Muut velat , ,13 Siirtovelat , ,49 Vieras pääoma yhteensä , ,82 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,82 30 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2013