Kunnallinen työmarkkinalaitos

Transkriptio

1 Kunnallinen työmarkkinalaitos Vuosikertomus 2008

2 Kunnallinen työmarkkinalaitos on kuntien ja kuntayhtymien työnantajaedunvalvoja ja työmarkkinakeskusjärjestö. KT ajaa kuntatyönantajien etuja työmarkkinoilla (laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta 254/1993). Vuonna 2008 Suomessa oli 415 kuntaa ja 193 kuntayhtymää. Seuraavan vuoden alusta toteutuneet kuntaliitokset vähensivät kuntien lukumäärän 348 kuntaan. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa työskentelee noin viranhaltijaa ja työntekijää. Kunnallinen työmarkkinalaitos solmii kunta-alan virka- ja työehtosopimukset yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa. KT antaa suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua koskevissa asioissa. Kunnallinen työmarkkinalaitos Toinen linja Helsinki Puhelin (09) 7711 Faksi (09)

3 Kunnallinen työmarkkinalaitos Vuosikertomus

4 Sisällys Kunnallinen työmarkkinalaitos vuonna Neuvottelu- ja sopimustoiminta 4 Palvelua kuntatyönantajille 10 Päätöksenteko ja henkilöstö 14 Talous 17

5 Sopimusratkaisusta kohti talouden taantumaa Kunta-alan työmarkkinakentässä toimintavuoden alkua leimasi uusien työ- ja virkaehtosopimusten toimeenpano. Pääsopimuksen voimassaolon jatkaminen neljän pääsopijajärjestön kanssa maaliskuussa vakautti kunta-alan työmarkkinasuhteita. Samalla käynnistettiin neuvottelut uudesta pääsopimuksesta ja suojelutyötä koskevasta sopimuksesta. Kunnallinen työmarkkinalaitos sai vuoden aikana päätökseen neuvottelut useista työelämää ja tuloksellisuutta parantavista sopimuksista ja suosituksista. Uusia välineitä kehitettiin työnantajatoiminnan ja henkilöstöjohtamisen tueksi. Finanssikriisin leviäminen reaalitalouteen heijastui myös kuntatalouden näkymiin vuoden loppupuolella ja lisäsi tarvetta parantaa kuntapalvelujen tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Toimintavuonna KT osallistui uusiin kolmikantaisiin valmisteluprosesseihin, joissa käsiteltiin muun muassa sosiaaliturvan uudistamista, ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kehittämistä ja Suomen joustoturvamallia. KT osallistui ja vaikutti aktiivisesti myös EU -tason päätöksentekoon, muun muassa työaikadirektiiviä sekä väkivaltaa ja häirintää koskevaan valmisteluun. Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

6 Neuvottelu- ja sopimustoiminta Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot olivat vuonna 2008 noin 18,7 miljardia euroa, josta palkkakustannuksia oli 14,3 miljardia ja työnantajien maksamia eläke- ja muita sosiaalivakuutusmaksuja 4,4 miljardia euroa. Palkkaa saavaa henkilöstöä oli kunta-alalla noin Kuntatyönantajat arvioivat henkilöstön kokonaismäärän pysyvän kunta-alalla seuraavina vuosina lähes ennallaan. Ansiot nousivat kunta-alalla keskimäärin 5,5 prosenttia lokakuusta 2007 lokakuuhun Kokonaiskeskiansio oli kunta-alalla euroa/kk lokakuussa Sopimukset Toimintavuonna voimassa olleiden kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on Samalle ajanjaksolle oli tehty myös pöytäkirja samapalkkaisuuden edistämistoimenpiteistä ja palkkakilpailukyvyn ylläpitämisestä. Sovittelulautakunnan Tehy-pöytäkirja on voimassa palkkausmääräysten osalta saakka. Vuoden 2008 sopimuskorotukset toteutettiin maaliskuun ja syyskuun alussa ja lisäksi Tehy-pöytäkirjan mukaiset korotukset tammikuun ja helmikuun alussa. Samapalkkaisuuspöytäkirjan mukainen erä toteutettiin kaikilla sopimusaloilla Samapalkkaisuuserällä pyrittiin edistämään naisvaltaisten alojen palkkakilpailukykyä sekä poistamaan naisten ja miesten perusteettomia palkkaeroja kohdentamalla palkkojen korotuksia koulutetuille naisvaltaisille ryhmille. Erän kustannusvaikutus oli keskimäärin 1,6 % ja sen suuruus vaihteli sopimusaloittain 0,2 % 1,8 % alan palkkasummasta kaikilla sopimusaloilla oli käytettävissä myös kunnallisten virka- ja työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjan mukainen 0,5 prosentin paikallinen järjestelyerä. Opetusalalla osa erästä siirrettiin maksettavaksi keskitetysti kaikille maksettiin 2,4 prosentin suuruinen yleiskorotus. Pääsopimus S yksyllä 2007 irtisanotun pääsopimuksen voimassaolo päättyi maaliskuussa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn, Kunta-alan unionin, Tekniikan ja peruspalvelujen neuvottelujärjestö KTN:n sekä Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ:n kesken saavutettiin neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksesta, jonka perusteella vuonna1993 allekirjoitetun pääsopimuksen määräysten noudattamista jatkettiin. Myöhemmin keväällä käynnistettiin pääsopijajärjestöjen ja Tehyn kanssa erillisneuvottelut uudesta pääsopimuksesta. 4 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

7 Uusia välineitä työelämän kehittämiseen Toimintavuonna kehitettiin välineitä työnantajatoimintaan ja henkilöstöjohtamiseen. KT sai päätökseen neuvottelut useista työelämää ja palvelujen tuloksellisuutta parantavista sopimuksista ja suosituksista. Syksyn 2007 virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa oli sovittu useista kunta-alan työelämän kehittämisasioista, jotka koskivat mm. työsuojelun yhteistoimintasopimuksen uudistamista, kunnallisen alan koulutustoiminnan kehittämistä sekä palvelutoiminnan tuloksellisuuden arviointia koskevan suosituksen uudistamista. Työryhmien työskentely käynnistyi ja neuvottelut käytiin vuoden 2008 puolella. Uusi kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus sekä työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojaa ja työsuojeluvaltuutetun korvausta koskeva virka- ja työehtosopimus allekirjoitettiin huhtikuussa. Sopimus on työsuojelun valvontalaissa (44/2006) tarkoitettu työsuojelun yhteistoimintasopimus. Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus sekä virka- ja työehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta allekirjoitettiin elokuussa. Suosituksessa henkilöstön kehittämisen menetelmistä käsitellään perehdyttämistä, ammatillista henkilöstökoulutusta, mentorointia sekä yhteistä koulutusta. Tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus hyväksyttiin joulukuussa. Suosituksessa painotetaan tuloksellisuuden arvioinnin ja mittaamisen lisäksi johtamista ja kehittämistä. Tuloksellisuutta ja sen osana tuottavuutta tarkastellaan palvelujen järjestämisvastuun näkökulmasta. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet asettivat myös yhteisen tuloksellisuuden seurantaryhmän tuottamaan tiedotus- ja koulutusaineistoa, edistämään paikallisia kehittämishankkeita ja seuraamaan tuloksellisuuden kehittymistä. Uusista suosituksista ja sopimuksista tiedotettiin yleiskirjeillä, Kuntatyönantaja-lehdessä ja erilaisissa koulutustilaisuuksissa. Kuntaryhmä toteutti kenttäkierroksia K unnallinen työmarkkinalaitos vastasi Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän puheenjohtajuudesta. Kuntaryhmä pyrkii edistämään kunta-alan työhyvinvointia, työsuojelua, työturvallisuutta, työterveyshuoltoa, työelämän laatua sekä tuloksellista toimintaa. Se kokoontui toimintavuonna 10 kertaa. Kuntaryhmä toteutti kenttäkierroksen 10 maakuntakohteessa, tuotti esitteen ja erilaisia oppaita Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS 5

8 kuten Väkivalta pois palvelutyöstä ja Turvallisesti hoito- ja hoivatyössä. Se oli taustaryhmänä tutkimukselle Henkilöstövoimavarat kuntaliitoshankkeissa ja toteutti tutkimustuloksista Rakennamme yhdessä oppaan yhdessä Kuntaliiton kanssa. Kuntaryhmä teetti Tilastokeskuksella 14. kunta-alan työolobarometrin. Työelämää kehitettiin verkostoissa Kunta-alalla toimi kaksi valtakunnallista työelämän kehittämisverkostoa, joiden toimintaa KT koordinoi: yleiseen työelämän kehittämiseen tähtäävä LAATU-verkosto ja henkilöstöjohtamista parantava Henstra-verkosto. Verkostojen toimintaan osallistui henkilöitä kunnista ja kuntayhtymistä, työelämän tutkimuslaitoksista ja kehittäjäorganisaatioista. Kunnallisten palvelujen tuloksellisuuden arviointia, henkilöstöjohtamista ja palkitsemista kehitettiin käytännön toiminnaksi SAKEA oppimisverkostossa, jonka työhön osallistui 25 kuntaa ja kuntayhtymää, 20 kehittämisprojektia ja 5 yliopistoa. Tutkimuskohteina olivat strateginen henkilöstötyö, palkitsemiskäytännöt, esimiestyö ja henkilöstöjohtaminen. SAKEA-oppimisverkoston tutkimus toteutettiin valtakunnallisen Tykes-ohjelman ja Työsuojelurahaston tuella. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli mukana valtakunnallisissa työelämän kehittämisohjelmissa (Tykes) sekä Työturvallisuuskeskuksen ja Työsuojelurahaston hallinnossa. Yhteiset projektit K T osallistui myös työmarkkinakeskusjärjestöjen Tuottavuuden pyöreän pöydän toimintaan. Sen tehtävänä on edistää tuottavuuden ja työelämän laadun parantamista työelämän kehittämisen keinoin. Huhtikuussa järjestettiin tuottavuusyhteistyöseminaari, jonka aiheena oli työpaikkavaihtuvuus ja työpaikkojen rakennemuutos. Tuottavuuden pyöreän pöytä valmisteli toimintavuonna Palje -tutkimus- ja kehittämisohjelmaa ja sen rahoitushakemusta työpaikkojen kehittämisen tueksi. Ohjelman tavoitteena on tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen, jolla pyritään kestävällä tavalla vahvistamaan yritysten ja julkisten organisaatioiden menestystä ja työhön osallistumisastetta. KT palveli kuntia Paras -hankkeeseen liittyvissä henkilöstöjohtamisen kysymyksissä osallistumalla yhteistyössä Kuntaliiton ja FCG:n kanssa Paras -hankkeen toimeenpanoa tukevien oppaiden laatimiseen, koulutukseen ja tiedotukseen sekä rakenneuudistusta tukevien työelämän kehittämishankkeiden käynnistämiseen (Vertaiset). 6 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

9 Yhteistyössä muiden pohjoismaiden kuntatyönantajajärjestöjen kanssa toteutettiin toimintavuoden aikana kunnallinen johtamisselvitys Pohjolan valo. Selvityksestä julkaistiin raportti ja kansanpainos keskeisistä havainnoista ja johtopäätöksistä. Yhteistyökumppaneina Suomessa olivat KT:n lisäksi Kuntaliitto, Kuntien eläkevakuutus ja FCG Efeko. Kuntien työnantajapolitiikkaa kehitettiin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tavoitteena toimintavuonna oli vahvistaa kuntatyönantajien asemaa ja kuntatyöpaikkojen kilpailukykyä työmarkkinoilla. Myös kunta-alan työnantajapolitiikan ja henkilöstöjohtamisen uudistamiseen panostettiin. Työnantajapolitiikka oli vahvasti esillä toukokuuta Helsingissä KT:n järjestämillä Kuntatyönantajapäivillä. Kunnallinen työmarkkinalaitos, Kuntaliitto ja Kuntien eläkevakuutus antoivat keväällä yhteisen suosituksen kuntien työnantajakuvan kehittämiseksi. Käytännön välineitä työnantajakuvan parantamiseen tarjottiin Kuntatyö-hankkeen toteuttamassa Uudistuva kuntatyö kampanjassa. Kuntajohtamisen kehittämisen pohjaksi Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kuntajohtajien yhdistys laativat yhteisen asiakirjan Kuntajohtaminen Kuntajohdon palkkausjärjestelmää kehitettiin pilottihankkeella, joka käynnistettiin keväällä Hankkeeseen osallistui noin 20 kuntaa, joissa kuntajohtajien tehtävien vaativuutta arvioitiin ns. Hay-menetelmällä. Tavoitteena oli kehittää kuntajohtajille ja muissa kuntien johtotehtävissä toimiville palkkausjärjestelmä, joka lisäisi kuntajohtajien työn vetovoimaisuutta ja varmistaisi hyvän johtamisen edellytykset kunnissa. Kolmikantayhteistyö K olmikantayhteistyössä KT edisti kuntatyönantajien etuja osallistuen mm. sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) ja aikuiskoulutuksen uudistamistyöryhmän (AKKU) työhön. KT oli mukana myös sosiaali- ja terveysministeriön mittavassa Toimiva terveyskeskus hankkeessa sekä Sosiaalialan ammattihenkilöfoorumissa ja hoitotyön kehittämisen hankkeessa. Joustoturvatyöryhmässä KT oli mukana valmistelemassa Suomen työmarkkinamallin uudistamista, työelämän sääntelyn ja työelämän laadun kehittämistoimia. KT oli mukana myös työllisyyspolitiikan valmistelua koskevassa kolmikantayhteistyössä, jossa painopiste oli työnantajapalvelujen kehittämisessä. Keskeisenä tavoitteena oli varmistaa, että vaikeimmin työllistettävät voisivat pysyä työvoimahallinnon asiakkaina myös jatkossa. Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS 7

10 KT hyväksyi työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimuksen järjestö- ja sopimusrajojen seuranta- ja ennakointimenettelystä. Sen allekirjoittajina olivat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt lukuun ottamatta STTK:ta. Opetusalalla selkeytettiin sopimusta Opetusalalla keskityttiin toimintavuonna uudistamaan palvelussuhdeoppaita ja valmistauduttiin opetusalan virka- ja työehtosopimuksen selkiinnyttämiseen. Palkkoja tarkistettiin opetusalalla maaliskuun alussa 1,7 prosentin suuruisella keskitetyllä erällä, ja paikallisesti jaossa oli 0,3 prosentin suuruinen järjestelyerä. Syyskuussa toteutettiin 2,4 prosentin yleiskorotus. Syksyllä ja loppuvuodesta käytiin OAJ:n kanssa neuvotteluja järjestelyerän käyttämisestä keskitetysti palkkausjärjestelmän kehittämiseen. Järjestelyerä jäi kokonaisuudessaan paikallistasolla jaettavaksi. Keväällä ja syksyllä osallistuttiin opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen varmistamista ja täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantamista selvittäneiden työryhmien toimintaan. Teknisten sopimusalue T eknisten sopimusalueella jatkettiin alkuvuodesta neuvotteluja 0,5 prosentin paikallisen järjestelyerän käyttämisestä TS-työryhmän tuli selvittää sopimuskauden alussa palkkausjärjestelmän toimivuus ja kehittämistarpeet. Koska määräaikaan mennessä ei päästy yhteisymmärrykseen, paikallinen erä käytettiin tukemaan toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjä. Loppuvuodesta osapuolet neuvottelivat 0,3 prosentin suuruisen paikallisen järjestelyerän ja samapalkkaisuuserän käyttämisestä seuraavana vuonna Pelastustoimen työnantajapuolen taustaryhmä jatkoi työtään pelastustoimen palvelussuhdeasioiden erityiskysymysten kuten tarkoituksenmukaisten työaikajärjestelmien ja pelastushenkilöstön muuttuvan työkyvyn huomioon ottavan työurien monipuolistamisen selvittämiseksi. KT osallistui sisäasiainministeriön hallinnoiman pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeen ohjausryhmän sekä työterveyttä ja turvallisuutta edistävän toiminnan tehostamista käsittelevän osahankkeen ohjausryhmän työhön. 8 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

11 EU-asiat Kunnallinen työmarkkinalaitos vahvisti toimintavuonna asemaansa CEMRin työnantajafoorumin ja CEEPin johdossa ja toiminnoissa. Vuoden lopussa KT päätti liittyä HOSPEEMin jäseneksi Euroopan sairaala- ja terveydenhuoltoalan työnantajaliittoon (European Hospitals and Healthcare Employers Association, HOSPEEM). Kunnallinen työmarkkinalaitos ajoi työnantajanäkemyksiä mm. EU:n työaikadirektiivin uudistamisessa. KT osallistui mm. väkivaltaa ja häirintää koskevaan sektoritason neuvonpitoon ja lähetti suomalaisia kuntatason asiantuntijoita esittelemään hyviä käytäntöjä eurooppalaisiin seminaareihin. PTY P alvelulaitosten työnantajayhdistys on kuntien omistamien ja hallitsemien osakeyhtiöiden, säätiöiden ja yhdistysten sekä kuntien kanssa samoilla aloilla toimivien yksityisten työnantajien etujärjestö, jolla on jäseninä yli 400 yksityistä yhteisöä eri toimialoilta. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstö hoiti sopimuksen perusteella PTY:n sopimusneuvottelut ja muut jäsenpalvelut. Lokakuulta kerättiin PTY:n jäsenyhteisöjen henkilöstön palkka- ja palvelussuhdetiedot tilasto- ja tutkimuskäyttöön. PTY:n jäsenyhteisöjen työsuojelutoiminnasta tehtiin selvitys ja solmittiin työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun korvauksesta. Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS 9

12 Palvelua kuntatyönantajille Kunnallinen työmarkkinalaitos on kuntien ja kuntayhtymien työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. KT neuvottelee ja solmii valtakunnalliset virka- ja työehtosopimukset kunta-alalle. KT tekee kuntien ja kuntayhtymien puolesta kunnallista henkilöstöä koskevat virka- ja työehtosopimukset yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa ja antaa suosituksia tuloksellisuutta ja työelämän kehittämistä koskevista asioista. Toimintavuonna KT:n toimihenkilöt neuvottelivat sopimuksista ja suosituksista, antoivat sopimusneuvontaa, kävivät keskusneuvotteluja, hoitivat asianajotehtäviä tuomioistuimissa ja osallistuivat useisiin työryhmiin. KT:n tehtäviin kuului myös kansainvälinen edunvalvonta, neuvottelutoiminnassa tarvittavat selvitykset ja viestintä. KT vahvisti strategiansa mukaista toiminnan suunnittelua ja määritteli tavoitteita sopimustoiminnan, edunvalvonnan ja palvelujen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Lisäksi järjestettiin henkilöstön koulutus- ja kehittämistilaisuuksia. Neuvonta ja koulutus Kuntia ja kuntayhtymiä palveltiin antamalla neuvontaa sopimusten ja säädösten soveltamiseen. KT:n toimihenkilöt vastasivat kunnista ja kuntayhtymistä tulleisiin lukuisiin tulkintapyyntöihin, joita esitettiin pääasiassa sähköpostilla, faksilla ja puhelimitse. Palvelutoimintaa parannettiin ottamalla käyttöön koko opetusyksikköä koskeva sähköpostiosoite ja kehittämällä neuvontapalvelua KT:n verkkosivuilla. Kunnat, kuntayhtymät, valtion viranomaiset ja muut yhteistyökumppanit pyysivät toiminta vuonna 159 kirjallista lausuntoa. Lausuntopyyntöihin sisältyi eri oikeusasteita varten laadittuja lausuntoja ja selvityksiä, joita kunnat ja kuntayhtymät lähettivät omissa nimissään edelleen. Näiden lisäksi eduskunnalle ja ministeriöille annettiin asiantuntijalausuntoja. Keskusneuvottelupyyntöjä jätettiin toimintavuonna 45. Tuomioistuimissa hoidettiin 8 työtuomioistuinasiaa ja 4 työrauhaan liittyvää asiaa. Lisäksi toimihenkilöitä työllistivät asianajotehtävät yleisissä ja hallintotuomioistuimissa. Neuvottelijat kouluttivat kuntien ja kuntayhtymien työnantaja-asemissa olevia sekä palkka- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä toimivaa henkilöstöä. Tutkimus- ja selvitystoiminta S opimusmääräysten täytäntöönpanoa ja palkkauksen rakenteita selvitettiin kuntatyönantajille suunnatuilla tiedusteluilla. Niiden tuloksia hyödynnettiin sopimusalakohtaisissa työryhmissä ja työnantajaedunvalvonnassa. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattiryhmien työvoimatilannetta selvitettiin kahdella kyselyllä. Yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön 10 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

13 kanssa tehtiin kysely, joka koski eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien työvoimatilannetta huhtikuussa Lääkärien ja hammaslääkärien vakanssien täyttötilannetta lokakuussa 2008 selvitettiin yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton kanssa. Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle on säädetty velvoite seurata kunnallisen terveydenhuollon henkilöstön ja sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen määrää ja kustannuksia. Seurantatiedoista raportoitiin sosiaali- ja terveysministeriölle. Selvityksistä julkaistiin yhteenvedot KT:n verkkosivuilla. Vuosittain tehtävällä KT:n ajankohtaistiedustelulla selvitettiin mm. kuntajohdon arvioita henkilöstön määrän kehityksestä vuoteen 2015 saakka. Tiedustelulla kartoitettiin palkkausjärjestelmän tilannetta, henkilöstöasioiden organisointia, tulospalkkioiden ja kannustuslisien käyttöä sekä lomautusten ja taloudellisin tai tuotannollisin perustein irtisanottavan henkilöstön määriä. Opetusalan paikallisista palkkausjärjestelmistä tehtiin oma erillinen selvitys. Syksyllä 2008 valmistui näyttelijöiden näytäntövuoden työaikaa koskeva selvitys. Toimintavuonna tehtiin myös selvitys muusikkojen soitinkorvauksista. Paikallisten järjestelyerien käyttöä selvitettiin kuntien palkka-asiamiehille lähetetyllä tiedustelulla. Näiden tiedustelujen yhteenvedot valmistuivat vuoden 2009 puolella. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti tehtiin selvitys määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä koskevista hyvistä käytännöistä ja toimintatavoista. Sen lisäksi selvitettiin, onko yhteistoimintalain voimaantulo vaikuttanut työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan organisointiin ja sisältöön. KT:n tiedustelujen yhteenvedot löytyvät pääsääntöisesti KT:n verkkosivuilta ja niiden tuloksista kerrottiin Kuntatyönantaja-lehdessä. Kuntia ja kuntayhtymiä palveltiin myös palkkatilastoilla ja pyynnöstä tehdyillä palkkavertailuilla. Palkkatilastoja julkaistiin verkkosivuilla, KT:n yleiskirjeissä ja julkaisuissa sekä Kuntatyönantaja-lehdessä. Tilastolähteenä oli Tilastokeskuksen kuntien palkkatilasto lokakuulta Viestintä V iestinnällä hoidetaan edunvalvontaa ja tuetaan strategisten tavoitteiden toteuttamista. Vuonna 2008 viestinnällä vahvistettiin kuntatyönantajan yhteisökuvaa ja kehitettiin KT:n palveluja kunnille. Viestinnän kanavia ovat KT:n verkkopalvelut ja Kuntatyönantaja lehti, yleiskirjeet, julkaisut, lehdistötiedotteet, palkka-asiamieskirjeet ja ryhmäsähköpostit. Uutena kanavana otettiin käyttöön KT uutiskirje, jonka jakelussa on noin henkilöä. Uutiskirje lähetettiin toimintavuonna 4 kertaa. Toimintavuonna KT otti käyttöön uudet sähköpostiosoitteet, etunimi.sukunimi@kuntatyonantajat.fi Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS 11

14 ja Uudistuksella yhdenmukaistettiin sähköpostiosoitteet KT:n verkkosivujen osoitteiden kanssa. Yleiskirjeitä lähetettiin vuoden aikana 25. Niiden perusjakelu on kunnille ja kuntayhtymille maksuton, muuten kirjeen vuosisarjan tilaukset ovat maksullisia. Yleiskirjeet julkaistaan KT:n verkkosivuilla. Tiedotusvälineille toimitettiin vuoden aikana 28 lehdistötiedotetta. Aiheita olivat mm. kuntien työvoimatilanne ja henkilöstömenot, johtaminen ja työnantajakuva sekä tuloksellisuus. Kuntatiedotuksessa tärkeimmäksi välineeksi muodostuivat palkka-asiamiesten ryhmäsähköpostit, joita lähetettiin vuoden aikana 14. Palkka-asiamieskirjeitä lähetettiin toukokuussa ja joulukuussa. Parhaimmillaan KT:n verkkosivuilla vieraili lähes yksittäistä kävijää kuukaudessa ja sivuille tehtiin vierailua kuukaudessa. Sivulatauksia tehtiin vuoden aikana 2,7 miljoonaa. Sopimussivujen ohella yksi suosituimmista sivuista oli Kunta-alan palkat, ammatit ja tutkinnot -sivusto, jota käytti enimmillään yli yksittäistä henkilöä kuukaudessa. Toimintavuonna ryhdyttiin valmistelemaan KT:n verkkosivujen uudistamista Kuntaliiton kanssa yhteisessä projektissa. Uudistuksen pohjustamiseksi nykyisistä verkkosivuista tehtiin syksyllä 2008 käyttäjäkysely. Kuntatyönantaja K untatyönantaja on työmarkkina- ja ammattilehti kunnallisille päättäjille, johdolle, esimiehille ja henkilöstöhallinnossa työskenteleville. Lehti tarjoaa työnantajatoiminnassa ja esimiestyössä tarvittavaa tietoa ja taustaa työnantajapäätöksiin. Kuntatyönantaja ilmestyi 6 kertaa vuodessa. Toimintavuosi oli lehden 35. ilmestymisvuosi. Lehden levikki oli noin kappaletta. Lehdellä on laaja ilmaisjakelu muun muassa kuntiin ja kuntayhtymiin. Toimintavuonna Kuntatyönantajassa kerrottiin mm. kunta-alan uusista sopimuksista ja suosituksista, paikallisesta sopimisesta, kuntien työnantajakuvasta ja hyvistä käytännöistä. Kuntatyönantajalla on omat verkkosivut www. kuntatyonantajalehti.fi joilla käytiin toimintavuoden aikana noin kertaa. Sivuilla on laaja juttuarkisto ja luettelo ilmestyneistä artikkeleista vuodesta 1998 lähtien. Toimintavuonna monipuolistettiin mahdollisuuksia hoitaa lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sähköisesti verkkosivujen kautta. Valtaosa lehden tilauksista tuleekin sähköisesti. Lehden tilausrekisterin hoito ostetaan KL-kustannus Oy:ltä. 12 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

15 Julkaisut Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus julkaistiin sopimuskirjana toimintavuoden keväällä. Muut sopimuskirjat julkaistiin jo edellisenä vuonna. Toimintavuonna julkaistiin myös päivitetyt Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas ja Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas. Tilastoesite Kunnalliset palkat ja henkilöstö julkaistiin uusin tilastotiedoin. Myös julkaisu Terveyskeskusten lääkärien ja hammaslääkärien toimenpideluettelot uusittiin. Toimintavuonna ilmestyi tutkimusraportti Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista, joka on tiivistelmä Turun yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Tutkimus tehtiin työmarkkinakeskusjärjestöjen aloitteesta. Sitä rahoittivat Työsuojelurahasto, työ- ja elinkeinoministeriö, Valtion työsuojelurahasto ja työmarkkinakeskusjärjestöt ja sen julkaisi Työsuojelurahasto. Julkaisu tarjoaa tietoa työpaikkatason kokemuksista ja mahdollisuuksista kehittää paikallista sopimista. Seminaarit, tapahtumat KT järjesti toimintavuonna viidennen kerran Kuntatyönantajapäivät. Ne järjestettiin Helsingissä Messukeskuksessa toukokuuta. Päivien teemana oli Tunne haasteesi johda vahvasti! Kuntatyönantajapäivien puheenvuoroissa pohdittiin mm., millaista johtajuutta kunnissa tarvitaan. Päiville osallistui noin 300 kuntapäättäjää, kuntajohtajaa ja esimiestä eripuolelta Suomea. Kunta-alan työmarkkinaseminaari Raumalla järjestettiin kesäkuuta. Seminaarissa käsiteltiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä sekä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämistä. Seminaariin osallistui yli 400 kuntatyönantajien ja henkilöstöjärjestöjen edustajaa. Lappeenranta-seminaarissa käsiteltiin toimintavuonna työn, teknologian ja tuottavuuden uusia yhteyksiä sekä oppimista ja pohdittiin, kuinka hyödyntää uutta teknologiaa kuntapalveluissa. Lappeenranta -seminaari järjestettiin elokuuta, ja siihen osallistui yli 700 kunta-alan työnantajien ja henkilöstön edustajaa. Kunnallinen työmarkkinalaitos järjesti kuntatyönantajille Kuntamarkkinoilla 11. syyskuuta työmarkkinaseminaarin, johon osallistui lähes 300 henkilöä. Seminaarissa kerrottiin ajankohtaista tietoa työmarkkinatilanteesta, tuloksellisuuden ja osaamisen kehittämistä, sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatilanteesta ja paikallisesta sopimisesta kunta-alalla. Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS 13

16 Päätöksenteko ja henkilöstö K unnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta päättää virka- ja työehtosopimuksista sekä keskeisistä työmarkkina-asioista. Valtuuskuntaan kuuluu 11 jäsentä, jotka sisäasiainministeriö määrää kunnallisvaalien jälkeisen vuoden lokakuun alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi (laki 254/93). Jäsenet edustavat kunnallista työnantajaa ja ovat keskeisissä luottamushenkilö- tai palvelussuhteissa kuntaan, kuntayhtymään tai Suomen Kuntaliittoon. Valtuuskunta kokoontui toimintavuonna 5 kertaa. Valtuuskunnan asettama toimikunta kokoontui 5 kertaa. Toimikunta päättää sellaisista yksittäistä kuntaa tai kuntayhtymää koskevista virka- ja työehtosopimuksista, joilla ei ole laajempaa periaatteellista merkitystä. Toimikunta päätti myös valtuutuksen antamisesta kunnalle tai kuntayhtymälle. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtajana toimii Markku Jalonen. Johtajan varamiehenä toimi neuvottelupäällikkö Elina Vartiainen-Hynönen. Vakinaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa 45 toimihenkilöä. Kunnallinen työmarkkinalaitos vastaa kunta-alan työnantajaedunvalvonnasta Suomen Kuntaliitossa, jossa se muodostaa työmarkkina-asiain yksikön. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta Puheenjohtaja Pekka Palola I varapuheenjohtaja Pekka Toivonen II varapuheenjohtaja Minna Karhunen Varsinaiset jäsenet Kaupunginjohtaja Minna Karhunen (kok.) Karkkila Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen (kesk.) Helsinki Asianajaja Hannu Kokko (vihr.) Vantaa Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden (sd.) Turku Kaupunginjohtaja Markku Lumio (kok.) Vaasa henkilökohtaiset varajäsenet Yhteysjohtaja Kirsi Koski, Tampere Kaupunginjohtaja Leo Haltsonen, Somero Perusturvajohtaja Anna Mäkelä, Kauniainen Koulutuspäällikkö Ulla Lauttamus, Jyväskylän mlk lakimies Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä Espoo Johtaja Pekka Palola (sd.) Tampere henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuominen, Turku 14 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

17 Varsinaiset jäsenet Myymäläpäällikkö Sari Tani (sd.) Hyvinkää Kunnanjohtaja Pekka Toivonen (kesk.) Kangasniemi Kaupunginjohtaja Maija-Liisa Veteläinen (kesk.) Haapajärvi Hallintojohtaja Aila Virtanen (vas.) Suomussalmi henkilökohtaiset varajäsenet toimitusjohtaja Jorma Bergholm, Helsinki hyvinvointipalvelupäällikkö Leila Lindell, Äänekoski Kunnanjohtaja Jyrki Harjula, Valkeala Kansliasihteeri Sakari Lainamo, Varkaus Toimikunta Puheenjohtaja työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Jäsenet neuvottelupäällikkö Elina Vartiainen-Hynönen neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka neuvottelupäällikkö Jyrki Hämäläinen neuvottelupäällikkö Vuokko Piekkala Sihteeri työmarkkinajohtajan sihteeri Kirsti Karjalainen Toimialajohtaja Maritta Vuorinen (kok.) Lahti Valtuuskunnan sihteeri konttoripäällikkö Katriina Nokelainen Kunnanjohtaja Jussi Teittinen, Mäntyharju Henkilökunta Markku Jalonen, kunta-alan työmarkkinajohtaja Esikunta Kirsti Karjalainen, työmarkkinajohtajan sihteeri Kirsti Hyrkäs, työmarkkinatiedottaja Kaisa Koskela, tiedotustoimittaja Marjaana Mattila, verkkotiedottaja ( alkaen) Jorma Palola, kehittämispäällikkö Pirkko Leivo, apulaisneuvottelupäällikkö, Kuntatyö hankkeen projektijohtaja Marja Tast, apulaisneuvottelupäällikkö, PTY:n neuvottelupäällikkö Leena Rehn, työmarkkina-asiamies Ritva Liivala, työmarkkinalakimies Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS 15

18 Yleiset palvelussuhdeasiat Elina Vartiainen-Hynönen, neuvottelupäällikkö Sari Ojanen, neuvottelupäällikkö ( alkaen) Lauri Niittylä, työmarkkinalakimies Noora Nordberg, työmarkkinalakimies ( saakka, työloma ) Henrika Nybondas-Kangas, työmarkkinalakimies Anne Kiiski, työmarkkinalakimies Jouko Hämäläinen, työmarkkinalakimies Eija Pyykkinen, työmarkkina-asiain sihteeri Opetus- ja sivistystoimen palvelussuhdeasiat Vuokko Piekkala, neuvottelupäällikkö Riitta Arko, työmarkkinalakimies ( alkaen) Varpu Kulo, työmarkkinalakimies Tuomas Oksanen, työmarkkinalakimies ( alkaen, työloma ) Elisa Cichoracki, työmarkkina-asiamies Anne Oroza, työmarkkina-asiamies ( saakka) Riikka-Maria Yli-Suomu, työmarkkina-asiamies ( alkaen) Marianne Koskinen, sihteeri Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelussuhdeasiat Ulla-Riitta Parikka, neuvottelupäällikkö Lotta Harjunpää, työmarkkinalakimies (työloma ) Marja-Leena Kiivanen, työmarkkinalakimies Laura Lindholm, työmarkkinalakimies (työloma ) Virpi Taavitsainen, työmarkkina-asiamies Tarja Tuominen, työmarkkinalakimies Raija Tillgren, työmarkkina-asiain sihteeri Teknisen alan ja peruspalvelutehtävien palvelussuhdeasiat Jyrki Hämäläinen, neuvottelupäällikkö Erkki Hintsanen, työmarkkinalakimies Suvi Kämäri, työmarkkina-asiamies Tutkimus ja työelämän kehittäminen Margareta Heiskanen, tutkimuspäällikkö Bjarne Andersson, tutkija Hannu Freund, työmarkkinatutkija Anne Hotti, työmarkkinatutkija Mika Juutinen, työmarkkinatutkija Riitta Kivimäki, projektipäällikkö Terttu Pakarinen, henkilöstön kehittämisen asiantuntija Merja Rusanen, työvoimasuunnittelija Markku Roiha, työmarkkina-asiamies Satu Lilja, tilastosihteeri Hallintopalvelut Katriina Nokelainen, konttoripäällikkö Heidi Hellström, työmarkkina-asiain sihteeri Hanneli Kerovuo, tutkimussihteeri Pirjo Paija, kanslisti ( saakka) Marko Haakana, kanslisti ( alkaen) 16 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

19 Talous Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kulut olivat vuonna 2008 yhteen sä 4,9 miljoonaa euroa. Tuotot olivat 1,3 miljoonaa euroa ja kun tien maksuosuuksina perit tiin 3,6 miljoonaa euroa. Tuotot Toimintatulot olivat yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa. Palvelu korvauksina perittiin koulutuspalveluista sekä asiantuntijapalveluiden myyn nistä yhteensä noin 0,6 miljoonaa euroa. Julkaisujen myyntitulot ja Kuntatyönanta ja-lehden tilausmaksut olivat yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa. Muu myynti oli 0,07 miljoonaa euroa ja korkotuotot noin euroa. Ulkopuolisen hankerahoituksen osuus oli yhteensä euroa. Kulut Työmarkkinalaitoksen toiminnan suurin kuluerä ovat palkat ja henkilöstösivukulut, yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa eli 70,5 % kaikista kuluista. Työmark kinalaitos maksoi ulkopuolisista ostopalveluista noin 0,4 miljoonaa euroa sekä korvauksena Suomen Kuntalii tolle hallin to palve luista ja toimi tilois ta 0,5 miljoonaa euroa. Muut toi minta kulut olivat yh teen sä noin 0,5 miljoonaa euroa. Kuntien maksuosuudet K unnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain (254/93) 6 :n mu kaan Työmarkkinalaitoksen menot peritään kunnilta puoliksi niiden veroäyrien luvun mukaan, jotka kunnassa on määrätty edel lisenä vuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa ja puoliksi sa man vuoden tammikuun 1 päivän asukaslukujen mukaisessa suh teessa. Kuntien maksuosuuksista voidaan periä ennakkoja. Suomen Kuntaliitto peri vuonna 2008 kunnilta maksuosuusenna koina työmarkkinalaitoksen menoihin yhteen sä 2,960 miljoonaa euroa. Tilin päätöksen mukaan kuntien lopulliset maksuosuudet ovat yhteensä 3,593 miljoonaa euroa. Tilinpäätökseen liittyvän kuntakohtaisen maksuosuuslaskelman mukaan kunnilta peritään lopullisina maksuosuuksina yhteen sä euroa. Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS 17

20 Tuloslaskelma VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot , ,07 Kulut Henkilöstökulut , ,21 Poistot , ,85 Muut kulut , , , ,17 Kulujäämä , ,10 VARAINHANKINTA Maksuosuudet , ,62 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Korkotuotot , ,48 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0,00 0,00 18 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

21 Tase VASTAAVAA Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,71 Muut saamiset , ,62 Siirtosaamiset , ,66 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,99 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,99 VASTATTAVAA Pakolliset varaukset Eläkevastuut , ,57 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,83 Muut velat , ,55 Siirtovelat , ,04 Vieras pääoma yhteensä , ,42 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,99 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS 19

22 Tilinpäätöksen liitetiedot 1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Kunnallinen työmarkkinalaitos kuuluu Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain (254/1993) 1 :n perusteella osana Suomen Kuntaliittoon. Työmarkkinalaitos ei kirjaa ylijäämää eikä alijäämää, vaan annetun lain perusteella liikaa tai liian vähän kannetut maksuosuusennakot joko palautetaan kunnille tai peritään lopullisina maksuosuuksina. Tuloslaskelman liitetiedot 2. Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut Kokonaistuotot , ,17 Kokonaiskulut , ,17 Toimintokohtainen tulo- ja kuluerittely Työmarkkinalaitoksen toimisto Palvelukorvaukset , ,92 Muut toimintatuotot , , , ,35 Kulut Henkilöstökulut , ,45 Poistot , ,85 Muut kulut , , , , , ,38 20 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

23 Valtuuskunta Kulut Henkilöstökulut , ,94 Muut kulut , , , ,43 Kuntatyönantaja -lehti Tuotot , ,18 Kulut Henkilöstökulut , ,82 Poistot 0, ,00 Muut kulut , , , , , ,98 Julkaisumyynti Tuotot ,19 698, Kulut Muut kulut , , , , , ,73 CEEP Tuotot ,30 0,00 Kulut Muut kulut ,30 0,00 0,00 0,00 3. Varainhankinta Maksuosuusennakot , ,00 Kuntien maksuosuudet , ,62 Lisäperintä (+)/palautus (-) , ,62 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS 21

24 Poistot Käyttöomaisuushankinnat poistetaan kokonaan hankintavuonna, tilivuosittain tasattavien kuntakohtaisten maksuosuuksien vuoksi. Koneet ja kalusto , ,85 5. Vastuusitoomukset Työmarkkinalaitoksen palveluksessa olevien henkilöiden eläketurva on järjestetty Kuntien eläkevakuutuksen kautta. 6. Henkilöstökulujen erittely Palkat , ,44 Palkkiot, valtuuskunta , ,00 Palkkiot, muut , ,00 Eläkekulut , ,10 Muut henkilösivukulut , , , ,21 Henkilöstön keskimääräinen luku Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

25 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Siirtosaamiset Maksuosuudet kunnilta , ,62 Muut siirtosaamiset 8 639, , , ,66 8. Pakolliset varaukset Pakollinen varaus työnantajan maksamia lisäeläkkeitä varten , ,57 9. Siirtovelat Lomapalkkavaraus , ,00 Muut siirtovelat 4 942, , , ,04 SUOMEN KUNTALIITTO RY:N HALLITUS Pekka Nousiainen Rakel Hiltunen Martti Korhonen Otto Lehtipuu Minna Lintonen Eeva Nurmi Pekka Ravi Mirja Vehkaperä Markku Jalonen Kunta-alan työmarkkinajohtaja Lasse Hautala Marketta Kokkonen Esko Kurvinen Christel Liljeström Jukka Mikkola Mikko Pukkinen Pauli Ruoholahti Risto Parjanne Toimitusjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 21. päivänä huhtikuuta 2009 PricewaterhouseCoopers Oy Johanna Perälä KHT Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS 23

26 Tilintarkastuskertomus Suomen Kuntaliitto ry:n valtuustolle Osana Suomen Kuntaliitto ry:n tilintarkastusta olemme tarkastaneet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tilikaudelta Kunnallinen työmarkkinalaitos on laatinut toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Tilinpäätös voidaan vahvistaa. Helsingissä 21. päivänä huhtikuuta 2009 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Johanna Perälä KHT 24 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

27

28 Kunnallinen työmarkkinalaitos Toinen linja Helsinki Puhelin (09) 7711 Faksi (09)