Kunnallinen työmarkkinalaitos

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2006

2 Kunnallinen työmarkkinalaitos on kuntien ja kuntayhtymien työnantajaedunvalvoja ja työmarkkinakeskusjärjestö. KT ajaa kuntatyönantajien etuja työmarkkinoilla (laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta 254/93). Suomessa on 416 kuntaa ja 200 kuntayhtymää, joiden palveluksessa työskentelee noin viranhaltijaa ja työntekijää eli viidesosa kaikista palkansaajista. Kunnallinen työmarkkinalaitos solmii kunta-alan virka- ja työehtosopimukset yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa. KT antaa suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta, työhyvinvointia ja työelämän laatua koskevissa asioissa. Kunnallinen työmarkkinalaitos Toinen linja Helsinki Puhelin (09) 7711 Faksi (09)

3 Kunnallinen työmarkkinalaitos Vuosikertomus

4 Sisällys Kunnallinen työmarkkinalaitos vuonna Neuvottelu- ja sopimustoiminta 4 Palvelua kuntatyönantajille 10 Päätöksenteko ja henkilöstö 15 Talous 18

5 KT kehittää työnantajapalvelujaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle toimintavuosi oli tärkeä uudistumisen vuosi. KT:n edunvalvonnan ja työnantajapalvelujen kehittämiselle luotiin perustaa muun muassa palveluselvityksen ja strategiatyön avulla. Näin kunta-alan sisäiset edellytykset edunvalvonnan kehittämiselle vahvistuivat toimintavuoden aikana. Tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti palkkoja korotettiin , ja kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämisohjelmaa jatkettiin. Monet työryhmät työskentelivät luoden perustaa tuleville sopimusneuvotteluille. Esillä olivat muun muassa pääsopimuksen uudistaminen ja työaikamääräysten kehittäminen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen säädösja toimintaympäristön selkiydyttyä KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt pääsivät yksimielisyyteen yhteisestä henkilöstön asemaa koskevasta muistiosta. Kunta-alan yhteistoimintalain tarpeellisuudesta tehty selvitystyö oli yksi toimintavuoden suurista säädöshankkeista. Työelämän kehittämiseen panostettiin monin tavoin. Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

6 Neuvottelu- ja sopimustoiminta Kunnallinen työmarkkinalaitos pyrki toimintavuonna vahvistamaan kuntatyönantajien ja kuntatyöpaikkojen kilpailukykyä työmarkkinoilla. KT tuki kuntien työnantajatoimintaa mm. jakamalla tietoa tuloksellisuudesta ja työelämän hyvistä käytännöistä ja parantamalla henkilöstöpolitiikan edellytyksiä. Myös oman toiminnan kehittämistä jatkettiin kartoittamalla toimintaympäristön haasteita ja valmistelemalla strategisia linjauksia. Tupokausi jatkui Kunta-alalla olivat voimassa tulopoliittisen sopimuksen mukaiset virka- ja työehtosopimukset Sopimuskausi oli alkanut edellisen vuoden helmikuussa ja jatkuu syyskuun 2007 loppuun. Tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti kunta-alalla korotettiin palkkoja lukien 1,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella, 0,4 prosentin suuruisella sopimusalakohtaisella liittoerällä sekä tasa-arvoerällä, jonka suuruus oli sopimusalasta riippuen 0,1 0,5 prosenttia. Tupon rinnalla toteutettiin jo aiemmin sovittua vuosia koskevaa kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelmaa. Sen mukaisesti kunnissa ja kuntayhtymissä neuvoteltiin ja toteutettiin syyskuussa paikallinen järjestelyerä, joka käytettiin palkkausepäkohtien korjaamiseen ja henkilökohtaisten lisien maksamiseen. Paikallinen järjestelyerä oli käytössä kaikilla sopimusaloilla opetusalaa lukuun ottamatta. Opetusalalla neuvoteltiin toimintavuonna tehtävien vaativuusarviointiin perustuvan palkkausuudistuksen toteuttamisesta, mutta neuvotteluissa ei saavutettu yksimielisyyttä. Palkkausuudistuksen toteuttaminen siirtyi opettajilla, ja tupon mukaiset liittoja tasa-arvoerät toteutettiin yleiskorotuksen luonteisina kesäkuussa. Musiikkioppilaitosten, kansan- ja kansalaisopistojen opettajien palkkauksessa siirryttiin C-palkkaluokkajärjestelmästä euromääräiseen palkan määritykseen. Jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteen mukaisesti palvelussuhteen ehtoihin ja palkkausjärjestelmän kehittämiseen liittyviä kysymyksiä käsiteltiin sopimusalakohtaisissa työryhmissä ja tulopoliittisessa sopimuksessa asetetuissa työryhmissä. Työvoimakustannukset 17 miljardia euroa Sopimuskorotukset ja palkkaohjelman mukaiset korotukset nostivat toimintavuonna kunta-alan palkkakustannuksia 2,4 prosentilla. Ansiokehitys jatkui kunta-alalla hyvänä. Henkilöstömenot olivat vuonna 2006 yhteensä 17 miljardia euroa, josta 13 miljardia oli palkkakustannuksia ja 4 miljardia välillisiä työvoimakustannuksia. Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

7 Tulopoliittiseen sopimukseen sisältyneen tarkastelulausekkeen mukaisesti työmarkkinoiden keskusjärjestöt kokoontuivat toukokuussa tarkastelemaan sopimuksen päämäärien toteutumista ja ansioiden kehitystä. Tarkastelu ei johtanut ylimääräisiin toimenpiteisiin tai palkankorotuksiin. Lokakuussa 2006 kunta-alan kokonaiskeskiansio oli euroa kuukaudessa. Henkilöstömäärä vähenee hitaasti Kunta-alalla työskenteli toimintavuonna noin henkilöä. KT:n työllisyystiedusteluun vastanneet kuntatyönantajat arvioivat henkilöstömäärän vähenevän hitaasti lähivuosina. Vakinaisen henkilöstön määrän ja osuuden arvioitiin kasvavan edelleen. Erityisesti terveydenhuollon kuntayhtymissä vakinaisten määrä oli kasvussa. Toimintavuonna kunnat ja kuntayhtymät lomauttivat vain noin 0,3 % henkilöstöstään. Taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvia irtisanomisia ei juurikaan ollut. Kunta-alalta siirtyi eläkkeelle toimintavuonna noin henkilöä, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Työnantajan ja henkilöstön asema muutoksissa Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamista varten KT valmisteli kuntatyönantajille ohjeita henkilöstöasioiden hoidosta muutostilanteissa. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt neuvottelivat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksista henkilöstöasioihin ja antoivat keväällä yhteiset ohjeet kuntatyönantajan ja henkilöstön asemasta kuntaliitoksissa. Ohjeet koskivat mm. henkilöstön siirtymistä uuden työnantajan palvelukseen, tehtävien uudelleen järjestelyjä, henkilöstöstrategioiden valmistelua, yhteistoimintamenettelyä ja palkkausjärjestelmien yhteensovittamista. Teknisten ja tuntipalkkaisten sopimusalueet T eknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukainen TS-työryhmä jatkoi teknisten sopimuksen ja paikallisten palkkausjärjestelmien toimivuuden kehittämistä. Työryhmä selvitti erityisesti palkkaryhmien tarkoituksenmukaisuutta. Työssä otettiin huomioon myös kunnallisen palvelutuotannon rakennemuutokset. Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

8 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajat olivat mukana sisäasiainministeriön asettamassa työryhmässä, joka selvitti pelastushenkilöstön työssä selviytymistä. Työryhmän raportti valmistui alkuvuodesta. Sen perusteella sisäasiainministeriö käynnisti pelastushenkilöstön työssä jaksamista ja pelastuslaitosten toimintakykyä koskevan hankkeen valmistelun, johon osallistuivat myös KT:n edustajat. Tuntipalkka-alueen sopimusmääräysten selkeyttämistä koskevat neuvottelut aloitettiin tuntipalkkaisten sopijaosapuolten työryhmässä, jonka työskentelyä päätettiin jatkaa sopimuskauden loppuun. Edellisenä vuonna voimaan tulleen vuosilomalain aiheuttamista muutoksista tuntipalkkaisten sopimusmääräyksiin saavutettiin alustava neuvottelutulos. Yhteistoiminta ja sopimusten uudistaminen Kunta-alan yhteistoimintalain tarpeellisuutta selvittäneessä toimikunnassa saavutettiin yksimielisyys lain sisällöstä. Hallituksen esitys kunta-alaa koskevasta yt-laista annettiin loppuvuodesta eduskunnalle. Koulutussopimuksen uudistamistarpeita selvitettiin osapuolten yhteisessä työryhmässä. Selvitystyössä huomioitiin EU-säännökset sekä etä- ja verkkoavusteisen koulutuksen toteuttamismuodot ja edellytykset. Työsuojelu- ja työympäristösopimuksen uudistaminen käynnistettiin. Työn tavoitteena on ottaa huomioon uuden työturvallisuuslain sekä työsuojelun valvontalainsäädännön vaikutukset. Toimintakaudella käynnistyi myös työhyvinvointisuosituksen sisällön tarkistaminen. Uudistamistyössä otetaan huomioon EU-tason stressipuitesopimus, hyvät kunnalliset työhyvinvointikäytännöt sekä tuorein työterveyttä, työhyvinvointia ja tuloksellista työelämään koskeva tutkimustyö. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli mukana valtakunnallisissa työelämän kehittämisohjelmissa (Veto ja Tykes). Kunta-alan valtakunnallisesta työelämän kehittämisestä vastaava kuntaryhmä organisoi lukuisia työryhmiä, joissa KT oli aktiivisesti mukana. Työnantajatoiminnan ja henkilöstöjohtamisen kehittämiseen annettiin myös paikallisesti koulutusta ja tukea. Työelämää kehitettiin verkostoilla K unnallinen työmarkkinalaitos koordinoi kahden työelämän kehittämisverkoston toimintaa: yleiseen työelämän kehittämiseen tähtäävää LAATU verkostoa ja henkilöstöjohtamista parantavaa SHRM verkostoa. Kunta-alalla käynnistettiin myös projekti, jossa testattiin Investors in People (IIP) kehittämismallia. Projekti päättyy keväällä Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

9 Verkostoihin osallistui toistasataa henkilöä kunnista ja kuntayhtymistä, työelämän tutkimuslaitoksista ja kehittäjäorganisaatioista. Verkostoilla parannettiin hyvän henkilöstö- ja työnantajapolitiikan edellytyksiä. Keskeisenä tavoitteena oli saattaa valtaosa kunta-alan henkilöstöstä tuloksellisen henkilöstöjohtamisen piiriin. Kunnallisten palvelujen tuloksellisuusarvioinnin tutkimus- ja kehittämisohjelman (Kartuke) tuloksia hyödynnettiin kuntien uusissa kehittämishankkeissa. Tuloksellisuuden arviointia, henkilöstöjohtamista ja palkitsemista kehitettiin käytännön toiminnaksi SAKEA oppimisverkostossa. Toimintavuonna valmistui Kartuke ohjelman arviointitutkimuksessa Aurora hankkeessa kehitelty vertaisoppimisen menetelmä kuntien yhteistyöhön. Kartuke ohjelmassa mukana olleiden kuntien hyviä käytäntöjä ja tutkimustuloksia esiteltiin myös elokuussa Euroopan tuottavuuskongressissa Helsingissä. Yhteiset kampanjat ja kannanotot Kunta-alan työmarkkinaosapuolet laativat syksyllä yhteisen globalisaatiokannanoton, jossa korostettiin julkisten palvelujen roolia Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perustana. Erityishaasteena pidettiin osaavan työvoiman turvaamista kunnallisiin palveluihin. Loppuvuodesta käynnistettiin työmarkkinaosapuolten yhteinen kampanja työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi. Kampanjalla haluttiin edistää suvaitsevaisuutta työpaikoilla sekä toivottaa ulkomainen työvoima tervetulleeksi. Kampanjaan liittyvät keskustelutilaisuudet toteutettiin eri puolilla Suomea seuraavana vuonna. Työmarkkinakeskusjärjestöt antoivat toimintavuonna suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä sekä hoitoonohjauksesta työpaikoilla. Uusi hoitoonohjaussuositus korvaa yli 30 vuotta vanhan suosituksen alkoholin ja huumeaineiden haittatekijöiden vähentämisestä työelämässä. Työmarkkinakeskusjärjestöt ottivat toimintavuonna yhteisesti kantaa myös työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseen ja sopimusjärjestelmien kehittämiseen. Samapalkkaohjelman toteuttaminen aloitettiin H allitus hyväksyi alkuvuodesta samapalkkaisuusohjelman, jonka tavoitteena on kaventaa naisten ja miesten palkkaeroja viidellä prosentilla vuoteen 2015 mennessä. Ohjelmalle nimettiin korkean tason seurantaryhmä, jonka työskentelyyn KT osallistui toimintavuoden aikana. Samapalkkaisuusohjelmaa toteutetaan 30 toimenpiteen avulla. Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS 7

10 KT on ollut mukana mm. palkkausjärjestelmiä tutkivan ja kehittävän ohjelman valmistelussa sekä työmarkkinakeskusjärjestöjen ns. tasa-arvon pyöreässä pöydässä. Uusia lakeja voimaan Perhevapaasäännökset muuttuivat kesällä. Heinäkuun alussa tulivat voimaan lakimuutokset, jotka koskivat äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaan ilmoittamista. Elokuun alussa tulivat voimaan työsopimuslain muutokset hoitovapaasta, tilapäisestä hoitovapaasta sekä osittaisesta hoitovapaasta. Muutokset koskivat ottovanhemman, etävanhemman sekä vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman perhevapaaoikeuksien laajentamista. Helmikuun alussa tuli voimaan työsuojelun valvontalaki. Laki tehostaa työsuojelun viranomaisvalvontaa ja lisää työsuojelun yhteistoiminnan vaikutusmahdollisuuksia. Toimintavuoden alussa tuli voimaan työmarkkinatukiuudistus, jossa tuen rahoitusvastuu siirtyi osin kunnille. Lain mukaan yli 500 päivää tukea saaneiden työmarkkinatukikustannukset jaetaan tasan valtion ja kuntien kesken. Kuntatyönantajat ja EU K unnallinen työmarkkinalaitos osallistui Euroopan tason työmarkkinajärjestöjen sosiaaliseen vuoropuheluun. KT oli mukana Euroopan maiden kuntaliittojen kattojärjestön CEMRin työnantajafoorumissa (CEMR EP) sekä kansainvälisen työnantajaorganisaation CEEPin sosiaaliasiain komitean työskentelyssä. CEEPin Suomen jaostoon kuuluvat jäseninä valtion, kunnan ja kirkon työmarkkinalaitokset sekä valtion yhtiöitä ja liikelaitoksia edustava LTY. Kotimaassa KT osallistui kansallisten EU-asioiden komitean alaisten valmistelujaostojen työskentelyyn. Keskeinen edunvalvonnan kohde oli edelleen työaikadirektiivin muuttaminen vastaamaan kansallista sääntelyä ja työ- ja virkaehtosopimuskäytäntöä. Lähinnä tarkoitus oli tarkistaa työajaksi luettavaa päivystysaikaa koskevat säännökset. Työaikadirektiivin tarkistamista koskevaa komission muutosehdotusta käsiteltiin työoikeusjaostossa. Työaikadirektiiviä koskevista muutoksista ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen toimintavuoden aikana. Eurooppalaiset työnantaja- ja työntekijäjärjestöt solmivat loppuvuodesta puitesopimuksen työpaikkahäirinnän ja -väkivallan ehkäisystä. Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

11 Euroopan komissio käynnisti keskustelun työoikeudellisen sääntelyn uudistamiseksi. KT oli mukana asian valmistelussa CEMRin, CEEPin ja työministeriön kautta. KT osallistui CEMRissä ja CEEPissä useiden lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun. Euroopan kuntatyönantajat ja palkansaajat julkaisivat marraskuussa kannanoton kuntatyönantajien ja henkilöstön vuoropuhelun kehittämiseksi. Kannanotolla haluttiin muistuttaa erityisesti uusia EU:n jäsenmaita ja Etelä-Euroopan maita työmarkkinarakenteiden kehittämisen tarpeesta. Kuntatyö 2010 Kuntaliiton, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kuntien eläkevakuutuksen yhteinen Kuntatyö 2010-projekti jatkui. Projektin avulla pyrittiin lisäämään kuntien valmiuksia hankkia palvelukseensa tulevina vuosina riittävästi osaavaa työvoimaa ja parantamaan kuntatyöpaikkojen houkuttelevuutta. Toimintavuonna valmistui toinen osa Kuntatyö työhyvinvointitutkimusta ja kunta-alan ammatteja esittelevä DVD julkistettiin. PTY K unnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstö hoiti sopimuksen perusteella myös Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen PTY:n sopimusneuvottelut ja jäsenpalvelut. PTY on kuntien omistamien ja hallitsemien osakeyhtiöiden, säätiöiden ja yhdistysten sekä kunnan kanssa samoilla aloilla toimivien yksityisten työnantajien etujärjestö, jolla on jäseniä useita kunnan toimialoja palvelevista yksityisistä yhteisöistä. Loppuvuodesta kerättiin PTY:n jäsenyhteisöjen henkilöstön palkka- ja palvelussuhdetiedot tilasto- ja tutkimuskäyttöön. Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

12 Palvelua kuntatyönantajille Kunnallinen työmarkkinalaitos on kuntien ja kuntayhtymien työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. Työmarkkinakeskusjärjestönä KT edustaa kuntatyönantajia tulopoliittisissa neuvotteluissa sekä tulopoliittisen sopimuksen perusteella asetetuissa työryhmissä. Työnantajajärjestönä KT neuvottelee ja solmii valtakunnalliset virka- ja työehtosopimukset kuntaalalle. Se tekee kuntien ja kuntayhtymien puolesta kunnallista henkilöstöä koskevat virka- ja työehtosopimukset yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa. Kunnallinen työmarkkinalaitos antaa kunta-alalle suosituksia yhteistoimintaa, tuloksellisuutta ja työelämän kehittämistä koskevista asioista. Toimintavuonna Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimihenkilöt antoivat sopimusneuvontaa, kävivät keskusneuvotteluja, hoitivat asianajotehtäviä tuomioistuimissa ja osallistuivat useisiin työryhmiin. Kuntatyönantajien kansainvälinen edunvalvonta, neuvottelutoiminnassa tarvittavat selvitykset ja tiedotustoiminta kuuluivat myös KT:n tehtäviin. KT:n toimintaa kehitettiin Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa kehitettiin toimintavuonna omaa toimintaa ja työnantajapalveluja. Alkuvuodesta valmisteltiin toimintaympäristön muutoksia kartoittava selvitys ja tehtiin kuntatyönantajille suunnattu palvelutiedustelu, joita hyödynnettiin KT:n strategiatyössä. Palvelutiedustelussa kysyttiin kuntatyönantajien näkemyksiä KT:n palveluista ja niiden kehittämisestä. Palvelut saivat kyselyssä yleisarvosanaksi 8,3. Tärkeinä KT:n toiminnan painopistealueina pidettiin kunnille annettavaa tukea henkilöstöasioissa ja henkilöstöjohtamisessa, palkkausjärjestelmien, sopimusten ja suositusten edelleen kehittämistä sekä vuorovaikutusta kuntatyönantajien kanssa. Lausunnot ja koulutus K unnat, kuntayhtymät, valtion viranomaiset ja muut yhteistyökumppanit pyysivät toimintavuonna 119 kirjallista lausuntoa. Näiden lisäksi vastattiin lukuisiin lausuntopyyntöihin, joita esitettiin sähköpostilla, faksilla ja puhelimitse. Lausuntopyyntöihin sisältyi runsaasti eri oikeusasteita varten laadittuja lausuntoja ja selvityksiä, joita kunnat ja kuntayhtymät lähettivät omissa nimissään edelleen. Näiden lisäksi eduskunnalle ja ministeriöille annettiin asiantuntijalausuntoja. Keskusneuvottelupyyntöjä jätettiin toimintavuonna 42. Tuomioistuimissa hoidettiin 5 työtuomioistuinasiaa ja yksi työrauhaan liittyvä asia. Lisäksi toimihenkilöitä työllistivät asianajotehtävät yleisissä ja hallintotuomioistuimissa. 10 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

13 Neuvottelijat kouluttivat kuntien ja kuntayhtymien työnantaja-asemassa olevia sekä palkka- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä toimivaa henkilöstöä. Tutkimus- ja selvitystoiminta Sopimusmääräysten täytäntöönpanoa ja palkkauksen rakenteita työryhmien käyttöön ja työnantajaedunvalvontaan selvitettiin kuntatyönantajille suunnatuilla tiedusteluilla. Kunnallisen terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen seurantavelvoite on Kunnallisella työmarkkinalaitoksella, joka keräsi terveydenhuollon toimintayksiköiltä tiedot täydennyskoulutuksen määristä ja kustannuksista. Tiedustelun mukaan neljä viidestä kunta-alan terveydenhuollon henkilöstöön kuuluvasta osallistui täydennyskoulutukseen vuonna Koulutusta annettiin keskimäärin 4,3 päivää koulutettavaa kohden. Vuosittain tehtävällä KT:n ajankohtaistiedustelulla selvitettiin kuntajohdon arvioita henkilöstön määrän ja rakenteen kehityksestä vuoteen 2015 saakka. Tiedustelussa kartoitettiin varautumista työvoimatarpeeseen, lomautusten ja irtisanomisten määriä sekä tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tilannetta. Hammashuollon hoitohenkilöstön, sairaaloiden hammaslääkärien sekä sairaaloiden lääkärien vakanssien täyttötilanne selvitettiin STM:n suun terveydenhuollon yhteistyöryhmän ja STM:n erikoislääkärien koulutuksen ja työvoiman seuranta- ja ennakointiryhmän käyttöön Kunnissa ja kuntayhtymissä oli käytettävissä tulopoliittisen sopimuksen ja kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Paikallisten järjestelyerien käyttö selvitettiin kuntien palkka-asiamiehille lähetetyllä tiedustelulla, jonka yhteenveto valmistui vuoden 2007 puolella. Loppuvuodesta kerättiin eri perhepäivähoitomuodoissa olevien hoitajien ja hoidossa olevien lasten lukumäärätiedot. Lisäksi selvitettiin omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien uuden palkkaus- ja työaikajärjestelmän nykytilanne. Tiedustelut valmistuivat keväällä Paikallisten työnantajien näkemyksiä kolmannesta yhteissuunnittelutunnista opetusalalla selvitettiin omalla kyselyllä. Enemmistö piti hyvänä sopimuksen jatkamista, kuitenkin kokonaistyöaikaa ja muita vastaavia kokonaisratkaisuja samanaikaisesti kehittämällä. Kuntatyönantajia palvelevia palkkatilastoja julkaistiin mm KT:n verkkosivuilla, tilastoesitteessä ja osana palkkaohjelmaa. Lisäksi kunnille ja kuntayhtymille tehtiin pyynnöstä palkkavertailuja. Tilastolähteenä oli Tilastokeskuksen kuntien palkkatilasto lokakuulta Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS 11

14 Viestintä Kunnallinen työmarkkinalaitos tukee kuntien ja kuntayhtymien työnantajatoimintaa tiedottamalla työmarkkina-asioista ja sopimuksista. Viestinnän välineitä ja kanavia olivat lehdistötiedotteet, Kuntatyönantaja-lehti, internet-sivut, yleiskirjeet, palkkaasiamieskirjeet ja julkaisut. Yleiskirjeitä lähetettiin vuoden aikana 27. Palkkaasiamieskirjeitä lähti tammikuussa, kesäkuussa ja elokuussa. Palkka-asiamiehille lähetettiin myös ryhmäsähköposteja. Tiedotusvälineille toimitettiin vuoden aikana 24 lehdistötiedotetta. Aiheina olivat mm. kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvät henkilöstöasiat, palkkaus ja palkkausjärjestelmät sekä tuottavuus. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen verkkopalvelun ulkoasu ja rakenne uudistettiin keväällä. Uudistus koski myös ruotsinkielistä verkkopalvelua sekä englanninkielisiä verkkosivuja. Parhaimmillaan KT:n verkkosivuilla vieraili lähes yksittäistä kävijää kuukaudessa. Sopimussivujen ohella yksi suosituimmista sivuista oli Kuntaalan palkat, ammatit ja tutkinnot sivusto, jolla vieraili enimmillään lähes henkilöä kuukaudessa. Kuntatyönantaja K untatyönantaja on työmarkkina- ja ammattilehti kunnallisille päättäjille, johdolle, esimiehille ja henkilöstöhallinnossa työskenteleville. Lehti toimitetaan KT:n tiedotuksessa ja siinä julkaistut artikkelit ovat pääasiassa KT:n asiantuntijoiden kirjoittamia. Kuntatyönantaja ilmestyy kuusi kertaa vuodessa ja toimintavuosi oli lehden 34. ilmestymisvuosi. Lehden levikki oli noin kappaletta. Lehdellä on laaja ilmaisjakelu muun muassa kuntiin ja kuntayhtymiin. Toimintavuonna Kuntatyönantajassa kerrottiin erityisesti kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvistä henkilöstöasioista, opetusalan palkkausuudistuksesta, uudesta työlainsäädännöstä, tuloksellisuudesta sekä kunta-alan työvoima ja henkilöstöasioista. Lehdessä kerrottiin myös kuntien hyvistä käytännöistä. Kuntatyönantajan verkkosivuille otettiin toimintavuonna käyttöön osoite Lehden verkkosivuilta löytyy mm. tuorein numero sekä kattava arkisto aiemmin ilmestyneistä artikkeleista. Sivuilla voi hoitaa myös lehden tilaamisen. 12 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

15 Julkaisut Tammikuussa julkaistiin uusi tilastoesite Kunnalliset palkat ja henkilöstö, tammikuu Esite sisältää tietoa kunta-alan henkilöstöstä, palkoista, työmarkkinoista sekä työvoimakustannuksista. Sen tiedot perustuivat Tilastokeskuksen lokakuun 2004 tilastotietoihin. Esite ilmestyi myös ruotsiksi. Marraskuussa julkaistiin uusi tilastoesite, joka perustui lokakuun 2005 tilastotietoihin. Kunnalliset palkat ja henkilöstö, lokakuu 2006 ilmestyi myös ruotsiksi ja englanniksi. Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas uudistettiin. Opas sisältää tietoa virkasuhteen käytöstä, virkasuhteen alkamisesta, päättymisestä, lomauttamisesta sekä työnantajan ja viranhaltijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Oppaan toisessa painoksessa huomioitiin myös virkasuhteeseen vaikuttava uusi lainsäädäntö. Virkasuhdeopas ilmestyi myös ruotsinkielisenä. Marraskuussa ilmestyi kolmas uudistettu painos Kunnallisen esimiehen työsuhdeoppaasta. Oppaassa on huomioitu uusi työsuhdetta koskeva lainsäädäntö. Se sisältää tietoa työsuhteen käytöstä, työsuhteen alkamisesta, päättymisestä, lomauttamisesta sekä työnantajan ja työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Työsuhdeopas ilmestyi myös ruotsiksi. Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta julkaistiin uudistettu painos, jossa on huomioitu voimaan tulleet euromääräiset peruspalkat ja lisäpalkkiot. Sopimuskirja julkaistiin myös ruotsiksi. Yhdessä Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa julkaistiin esite Julkinen sektori työnantajana. Julkaisu kertoo kuntien ja valtion työnantajatoiminnasta. Esite ilmestyi myös ruotsin- ja englanninkielisenä. Seminaarit ja tapahtumat K unta-alan työmarkkinaseminaarissa Raumalla kesäkuuta käsiteltiin kunta- ja palvelurakenneuudistusta sekä palkkausjärjestelmien kehittämistä. Seminaariin osallistui yli 400 kuntien työnantajien edustajaa, luottamusmiestä ja pääsopijajärjestöjen neuvottelijaa. Sen järjestivät Kunnallinen työmarkkinalaitos, kunta-alan pääsopijajärjestöt, Rauman kaupunki sekä Länsi-Suomen kesäyliopisto. Lappeenranta-seminaarin teemana oli luova talous ja sukupolvenvaihdos. Seminaarissa käsiteltiin kuntapalvelujen merkitystä Suomen taloudelliselle kehitykselle sekä ikääntymisen haasteita henkilöstöpolitiikalle. Seminaariin osallistui noin 850 kuntaalan työnantajien ja henkilöstön edustajaa. Se järjestettiin elokuuta 30. kerran ja järjestäjinä olivat Lappeenrannan kaupunki, Etelä-Karjalan kesäyliopisto, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kuntaalan pääsopijajärjestöt. Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS 13

16 Kunta ja tekniikka foorumissa kesäkuuta käsiteltiin kuntarakenteen muutosta teknisten palvelujen kannalta. Sen järjestivät Savonlinnan kaupunki, Savonlinnan kesäyliopisto, Kunnallinen työmarkkinalaitos sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt. Kiirettä ja ajankäytön merkitystä työssä pohdittiin Työhyvinvointisymposium Tykyhelmessä helmikuuta Kuopiossa. Symposiumiin osallistui noin 700 kunta-alan työhyvinvoinnin ammattilaista ja sen järjestivät Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus, Kuopion kaupunki sekä Työturvallisuuskeskus ja sen kuntaryhmä, jossa myös KT on mukana. KT järjesti Kuntamarkkinoilla syyskuussa työmarkkinaseminaarin, jonka aiheina olivat kuntauudistus ja henkilöstöasiat, opetusalan palkkausuudistus sekä sosiaalialan ja terveydenhuollon täydennyskoulutus. Elo-syyskuun vaihteessa järjestettiin Espoossa kansainvälinen Euroopan tuottavuuskonferenssi, jossa Kunnallinen työmarkkinalaitos oli mukana yhtenä järjestäjänä. Konferenssissa pohdittiin keinoja palvelujen tuottavuuden ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen. Konferenssiin osallistui noin 400 työelämän asiantuntijaa 30 maasta. KT:n julkaisut vuonna 2006 Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus , uudistettu painos Kommunalt tjänste- och arbetskollektivavtal för undervisningepersonal , reviderad upplaga Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas, 3. uudistettu painos Kommunala arbetstagare - Anställningshandbok för chefer, den tredje reviderad upplaga Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas, 2. uudistettu painos Kommunala tjänsteinnehavare - Anställningshandbok för chefer, den andra reviderad upplaga Kunnalliset palkat ja henkilöstö, tammikuu 2006 Lönerna och personalen, januari 2006 Kunnalliset palkat ja henkilöstö, lokakuu 2006 Lönerna och personalen, oktober 2006 Municipal employees and salaries in Finland 2006, Local Authorities as Employers 14 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

17 Päätöksenteko ja henkilöstö Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta päättää virka- ja työehtosopimuksista sekä keskeisistä työmarkkina-asioista. Valtuuskuntaan kuuluu 11 jäsentä, jotka sisäasiainministeriö määrää kunnallisvaalien jälkeisen vuoden lokakuun alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi (laki 254/93). Jäsenet edustavat kunnallista työnantajaa ja ovat keskeisissä luottamushenkilö- tai palvelussuhteissa kuntaan, kuntayhtymään tai Suomen Kuntaliittoon. Valtuuskunta kokoontui toimintavuonna 6 kertaa. Valtuuskunnan asettama toimikunta kokoontui 5 kertaa. Toimikunta päätti sellaisista yksittäistä kuntaa tai kuntayhtymää koskevista virka- ja työehtosopimuksista, joilla ei ollut laajempaa periaatteellista merkitystä. Toimikunta päätti myös valtuutuksen antamisesta kunnalle tai kuntayhtymälle. Kunnallinen työmarkkinalaitos vastaa kunta-alan työnantajaedunvalvonnasta Suomen Kuntaliitossa, jossa se muodostaa työmarkkina-asiain yksikön. Toimiston yleisjohdosta vastasi toimintavuonna kuntaalan työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri. Johtajan varamies oli neuvottelupäällikkö Heikki Saipio. Vakinaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa 47 toimihenkilöä. Kuntaliiton hallitus valitsi kesäkuussa työmarkkinajohtaja Jouni Ekurin seuraajaksi yhteiskuntatieteen lisensiaatti Markku Jalosen. Jalonen aloitti KT:n palveluksessa apulaisjohtajana 1. syyskuuta. Kunta-alan työmarkkinajohtajan tehtäviin hän siirtyi seuraavan vuoden helmikuussa Ekurin jäädessä eläkkeelle. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta Puheenjohtaja Pekka Palola I varapuheenjohtaja Pekka Toivonen II varapuheenjohtaja Minna Karhunen Varsinaiset jäsenet Kaupunginjohtaja Y yhteysjohtaja Minna Karhunen (kok.) Kirsi Koski, Karkkila Tampere Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen (kesk.) Helsinki Asianajaja Hannu Kokko (vihr.) Vantaa Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindèn (sd.) Turku henkilökohtaiset varajäsenet Kaupunginjohtaja Leo Haltsonen, Somero Valtiotiet. Maist. Elina Hatakka, Inkoo Koulutuspäällikkö Ulla Lauttamus, Jyväskylän mlk Kaupunginjohtaja L lakimies Markku Lumio (kok.) Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä Vaasa Espoo Johtaja Pekka Palola (sd.) Tampere henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuominen, Turku Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS 15

18 Head caddiemaster Sari Tani (sd.) Hyvinkää apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund, Helsinki Kunnanjohtaja H hyvinvointipalvelupäällikkö Pekka Toivonen (kesk.) Leila Lindell, Kangasniemi Äänekoski Kaupunginjohtaja Maija-Liisa Veteläinen (kesk.), Haapajärvi Henkilöstöpäällikkö Aila Virtanen (vas.) Suomussalmi Toimialajohtaja Maritta Vuorinen (kok.) Lahti Valtuuskunnan sihteeri konttoripäällikkö Katriina Nokelainen Kunnanjohtaja Jyrki Harjula, Valkeala Kansliasihteeri Sakari Lainamo, Varkaus Kunnanjohtaja Jussi Teittinen, Mäntyharju Toimikunta Puheenjohtaja työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri Jäsenet apulaisjohtaja Markku Jalonen alkaen neuvottelupäällikkö Heikki Saipio neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka neuvottelupäällikkö Jyrki Hämäläinen neuvottelupäällikkö Vuokko Piekkala Sihteeri työmarkkinajohtajan sihteeri Kirsti Karjalainen Henkilökunta Kunta-alan työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri Esikunta Apulaisjohtaja Markku Jalonen alkaen Työmarkkinajohtajan sihteeri Kirsti Karjalainen Työmarkkinatiedottaja Kirsti Hyrkäs Tiedotustoimittaja Kaisa Koskela Tiedotusassistentti Suvi Huttunen Apulaisneuvottelupäällikkö Marja Tast Työmarkkina-asiamies Leena Rehn Kehittämispäällikkö Jorma Palola Yleiset palvelussuhdeasiat Neuvottelupäällikkö Heikki Saipio Apulaisneuvottelupäällikkö Elina Vartiainen-Hynönen Työmarkkinalakimies Antti Hakala (työloma ) 16 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS

19 Työmarkkinalakimies Lauri Niittylä Työmarkkinalakimies Noora Nordberg (työloma >) Työmarkkinalakimies Henrika Nybondas-Kangas Työmarkkina-asiain sihteeri Eija Pyykkinen (työloma ) Opetus- ja sivistystoimen palvelussuhdeasiat Neuvottelupäällikkö Vuokko Piekkala Työmarkkinalakimies Varpu Kulo Työmarkkinalakimies Vesa Laine Työmarkkina-asiamies Elisa Cichoracki Työmarkkina-asiamies Anne Oroza Sihteeri Marianne Koskinen Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelussuhdeasiat Neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka Työmarkkinalakimies Lotta Harjunpää Työmarkkinalakimies Marja-Leena Kiivanen Työmarkkinalakimies Laura Lindholm Työmarkkinalakimies Tarja Tuominen Työmarkkina-asiain sihteeri Raija Tillgren Henkilöstön kehittämisen asiantuntija Terttu Pakarinen Työmarkkina-asiamies Markku Roiha Työvoimasuunnittelija Merja Rusanen Tutkimussihteeri Hanneli Kerovuo Neuvottelutoimintaan liittyvä selvitystoiminta Tutkimuspäällikkö Margareta Heiskanen Työmarkkinatutkija Hannu Freund Työmarkkinatutkija Anne Hotti Työmarkkinatutkija Mika Juutinen Projektipäällikkö Riitta Kivimäki Tilastosihteeri Satu Lilja Hallintopalvelut Konttoripäällikkö Katriina Nokelainen Työmarkkina-asiain sihteeri Heidi Hellström Kanslisti Pirjo Paija Teknisen alan ja peruspalvelutehtävien palvelussuhdeasiat Neuvottelupäällikkö Jyrki Hämäläinen Työmarkkinalakimies Erkki Hintsanen Työmarkkina-asiamies Suvi Kämäri Yhteistoiminta ja työelämän kehittäminen Neuvottelupäällikkö Jukka Sädevirta Apulaisneuvottelupäällikkö Pirkko Leivo Tutkija Bjarne Andersson Työmarkkinalakimies Ritva Liivala (opintovapaa >) Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS 17

20 Talous Talous Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kulut olivat vuonna 2006 yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Tuotot olivat 1 miljoonaa euroa ja kuntien maksuosuuksina perittiin 3,5 miljoonaa euroa. Tuotot Toimintatulot olivat yhteensä noin 1 miljoonaa euroa. Palvelukorvauksina perittiin koulutuspalveluista sekä asiantuntijapalveluiden myynnistä yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa. Julkaisujen myyntitulot ja Kuntatyönantaja-lehden tilausmaksut olivat yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa ja korkotuotot noin euroa. Ulkopuolisen hankerahoituksen osuus oli yhteensä euroa. Kuntien maksuosuudet Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain (254/93) 6 :n mukaan Työmarkkinalaitoksen menot peritään kunnilta puoliksi niiden veroäyrien luvun mukaan, jotka kunnassa on määrätty edellisenä vuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa ja puoliksi saman vuoden tammikuun 1 päivän asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Kuntien maksuosuuksista voidaan periä ennakkoja. Suomen Kuntaliitto peri vuonna 2006 kunnilta maksuosuusennakoina työmarkkinalaitoksen menoihin yhteensä 3,223 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen mukaan kuntien lopulliset maksuosuudet ovat yhteensä 3,475 miljoonaa euroa. Tilinpäätökseen liittyvän kuntakohtaisen maksuosuuslaskelman mukaan kunnilta peritään lopullisina maksuosuuksina yhteensä noin euroa. Kulut Työmarkkinalaitoksen toiminnan suurin kuluerä ovat palkat ja henkilöstösivukulut, yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa eli 73 % kaikista kuluista. Työmarkkinalaitos maksoi ostopalveluista noin 0,14 miljoonaa euroa sekä korvauksena Suomen Kuntaliitolle hallintopalveluista ja toimitiloista 0,5 miljoonaa euroa. Muut toimintakulut olivat yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa. 18 Kunnallinen työmarkkinalaitos VUOSIKERTOMUS