2014 Vuosikertomus. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

Transkriptio

1 2014 Vuosikertomus KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

2 KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. KT edustaa kuntatyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä. KT neuvottelee ja solmii kunta-alan virka- ja työehtosopimukset henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. Se tukee kuntatyönantajia henkilöstöjohtamisen, työelämän laadun ja tuloksellisuuden kehittämisessä. KT hoitaa kuntatyönantajien edunvalvonnan myös Euroopan unionissa. KT:n toimintaa säätelee laki Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta (254/1993). Vuonna 2014 Suomessa oli 320 kuntaa ja 130 kuntayhtymää, joiden palveluksessa työskenteli toimintavuonna noin työntekijää ja viranhaltijaa. Kunta-alan sopimusjärjestelmän piirissä ovat Ahvenanmaan kuntia (16) lukuun ottamatta kaikki Suomen kunnat ja kuntayhtymät sekä kunnalliset liikelaitokset ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat. KT on osa Suomen Kuntaliittoa. KT Kuntatyönantajat Toinen linja Helsinki puh KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2014

3 KT Kuntatyönantajat Vuosikertomus 2014 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

4 Sisällys Merkittävä neuvotteluvuosi... 5 Neuvottelu- ja sopimustoiminta Monessa mukana Palvelua kuntatyönantajille Päätöksenteko ja henkilöstö Talous KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2014

5 Merkittävä neuvotteluvuosi Vuosia kestäneiden neuvottelujen jälkeen KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt pääsivät yksimielisyyteen poikkeuksellisen merkittävistä muutoksista kunnalliseen sopimus- ja neuvottelujärjestelmään. Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista KT:n kanssa neuvottelevia ja sopivia pääsopijajärjestöjä on nyt kolme ja ne edustavat laajasti kunnallista henkilöstöä. Samassa yhteydessä sovittiin myös kunta-alan pääneuvotteluryhmän ja muiden keskustason neuvotteluryhmien kokoonpanoista sekä luottamusmiesten asemasta ja lukumäärästä. Uusia alakohtaisia työ- ja virkaehtosopimuksia kunta-alalle ei syntynyt. Kunta-alan sopimus- ja neuvottelujärjestelmä on moderni sekä joustava ja se mahdollistaa myös laajan paikallisen sopimisen. KT ja pääsopijajärjestöt kykenivät sopimaan KVTES:n jaksotyöaikamääräysten ja palkkahinnoittelujen uudistamisesta. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittu vuoden 2015 palkankorotusvara käytettiin siten keskitetysti KVTES:n rakenteellisiin sopimusmuutoksiin. Työmarkkinakeskusjärjestönä KT oli kertomusvuoden aikana mukana kymmenissä hallitusohjelman, työllisyys- ja kasvusopimuksen sekä rakennepoliittisen ohjelman kolmikantaisissa työryhmissä. Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät sopuun vuoden 2017 eläkeuudistuksesta, jota voidaan pitää yhtenä kuluvan vuosikymmenen tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. KT Kuntatyönantajat pääsi tavoitteeseensa ja oli ensimmäistä kertaa koko toimintansa aikana mukana eläkeneuvotteluissa edustaen siellä kaikkia julkisen sektorin työnantajia. Uudistus hillitsee kunta-alalla eläkemenojen ja -maksujen kasvua ja pidentää työuria. Ratkaisulla supistetaan merkittävästi koko julkisen talouden kestävyysvajetta. KT oli mukana toimeenpanemassa työelämän kehittämisstrategiaan pohjautuvaa Työelämä hanketta. Kunta-alan osalta KT ja pääsopijajärjestöt päättivät toteuttaa laaja-alaisen kunta-alan työelämän kehittämisohjelman osana kansallista hanketta. KT palveli kertomusvuonna kuntia ja kuntayhtymiä päivittäin mm. antamalla neuvontaa työ- ja virkaehtosopimusten ja säädösten soveltamiseen. Yksistään palvelusähköpostiviesteihin annettiin noin vastausta. KT tuki kuntatyönantajia työvoimakustannusten sopeuttamisessa sekä koulutti ja ohjeisti työnantajien edustajia. KT palveli kuntatyönantajia myös verkostoilla ja ohjelmallisella kehittämisellä. Markku Jalonen Kunta-alan työmarkkinajohtaja KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

6 Neuvottelu- ja sopimustoiminta Toimintakertomusvuonna kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot olivat noin 21,2 miljardia euroa, josta palkkakustannukset olivat noin 16,3 miljardia euroa ja työnantajien maksamat eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut noin 4,9 miljardia euroa. Henkilöstömenot ovat puolet kuntien ulkoisista menoista. Lokakuussa 2014 kunta-alan kokonaiskeskiansio oli arviolta euroa/kk. Palkkaa saavaa henkilöstöä oli noin henkeä. Ansiotaso nousi kunta-alalla arvioiden mukaan noin yhden prosentin edellisestä vuodesta. Osa kunnista ja kuntayhtymistä joutui tasapainottamaan kuntataloutta ja tekemään henkilöstömeno- säästöjä. Henkilöstömenojen sopeuttamistoimilla karsittiin keskimäärin kaksi prosenttia eli yli 400 miljoonaa euroa työvoimakustannuksista. Yhteistoimintaneuvottelut säästötoimenpiteistä ja henkilöstön lomautukset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat elokuussa 2013 lähes kaikki sektorit ja toimialat kattavan Työllisyys- ja kasvusopimuksen. KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt neuvottelivat ja sopivat sen pohjalta syksyllä 2013 uusista kunnallisista työ- ja virkaehtosopimuksista. Ne ovat voimassa Ensimmäisenä vuonna maksettiin lukien 20 euron suuruinen yleiskorotus tai tehtiin vastaavantasoisia muita sopimusmuutoksia. KVTES Marraskuussa 2013 neuvoteltu KVTES sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 22 kuukautta. Toinen jakso on 13 kuukautta. Allekirjoituspöytäkirjassa sovittiin, että osapuolet käyvät neuvottelut vuoden ,4 prosentin korotuksen keskitetystä käytöstä mennessä. Neuvotteluiden tuloksena palkankorotus käytettiin keskitetysti. Neuvotteluiden taustalla oli kaksi erillistä KVTES:n määräysuudistusta. KVTES:n palkkahinnoitteluliitteitä uusittiin ja mm. kirjastoala, museot, hallinnon asiantuntijatehtävät, ICT, toimistoala, maatalouslomitus, virasto- ja vahtimestarit ja puhtaanapitotehtävät saivat uudet valtakunnalliset palkkahinnoittelut. Myös eräitä sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen (päiväkodit) hinnoitteluiden valtakunnallisia alarajoja tarkistettiin. Uudet määräykset tulevat voimaan Samassa yhteydessä sovittiin myös, että perhepäivähoitajien tilapäinen hoitovapaa (oman lapsen sairastuminen) muuttuu osin palkalliseksi työvapaaksi. Toinen määräysuudistus koski jaksotyötä voimaan tulevilla määräyksillä selkeytetään ja yksinkertaistetaan jaksotyöaikajärjestelmä. Määräyksillä pyritään parantamaan työhyvinvointia ja pal- 6 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2014

7 velutoiminnan tuloksellisuutta. Jatkossa säännöllinen työaika suunnitellaan 2-4 viikon työaikajaksoina. Uusissa määräyksissä arkipyhä vaikuttaa säännöllistä työaikaa lyhentävästi, myös ylityörajaa alentaen. Työaika on suunniteltava entistä huolellisemmin, kun vapaa-aikana annettavat työaikakorvaukset tulee eritellä jo vahvistettuun työvuoroluetteloon. Ns. tuplajaksot ja muodollinen jaksotyö poistuvat. Sosiaali- ja terveydenhuoltoala Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskentelevään henkilökuntaan, paitsi lääkäreihin, sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). KVTES-terveydenhuoltoalan palvelussuhdekysymyksiä käsittelevän TEHO-ryhmän toimintavuonna 2014 ryhmän toiminnan painopisteenä oli mm. TEHO-ryhmän alaisen jaksotyöryhmän neuvottelurupeaman koordinointi ja ohjaus. TEHO-ryhmä antoi suosituksensa ns. tuplajaksojen käytön päättämisestä sekä ensihoidon työaikoihin ja poikkeuslupiin liittyen. Myös kotihoidon työaikakysymyksiä käsiteltiin. Loppuvuodesta TEHO-ryhmän alainen työnjako-opas aloitti toimintansa. Varhaiskasvatus KVTES-varhaiskasvatusalan palvelussuhdeasioita käsittelevä VAKA-ryhmä, jonka perustaminen liittyi valtakunnansovittelija Esa Longan antamaan sovintoehdotukseen syksyllä 2013, aloitti toimintansa kertomusvuonna. Ryhmän ensimmäisenä toimintavuonna käsiteltiin mm. mahdollisen varhaiskasvatuslain aiheuttamia muutostarpeita, palkkahinnoittelukysymyksiä sekä lääkehoidon antamiseen päivähoidossa liittyviä kysymyksiä. Jaksotyöaikamääräysten uudistaminen Kertomusvuoden aikana päästiin sopimukseen jaksotyöaikamääräysten muuttamisesta aikaisempaa selkeämmäksi ja yksinkertaisemmaksi. Määräysten on tarkoitus edistää työhyvinvointia ja palvelutoiminnan tuloksellisuutta. Muuttuneita määräyksiä sovelletaan lukien. KT ja kunta-alan palkansaajajärjestöt toteuttivat yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa hankkeen, jossa selvitettiin kokeiluyksiköissä vuosina toteutetun jaksotyöaikakokeilun vaikutuksia työaikojen kuormittavuuteen, poissaoloihin ja vapaaaikaan. TTES Tuntipalkkaisten vuosilomamääräysten muutokset tulivat voimaan ja palkankorotukset lukien. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

8 TS Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksella (TS-14) toteutettiin työmarkkinakeskusjärjestöjen syntynyt neuvottelutulos työllisyys- ja kasvusopimukseksi TS-14 soveltamisalalla. Kuntien tekniikka ja terveys KTN ry:n oikeuksien ja velvollisuuksien siirryttyä osana pääsopimusratkaisua Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle, KTN ei ole enää TS- sopimusalan sopijaosapuoli eikä sillä ole enää itsenäistä edustusta TS-työryhmässä. Lisäksi pääsopimusratkaisun seurauksena Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KOHO ry sai ( lukien) TS-sopijaosapuolen aseman sekä paikan TS-työryhmässä. Edelleen KOHO sai jäsenen paikallisiin TS-kehittämistyöryhmiin niissä kuntayksiköissä, joissa on aluepelastuslaitos. TS-sopijapuolten välinen TS-työryhmä jatkoi kertomusvuonna teknisen henkilöstön sopimuksen kehittämistä ja paikallisten palkkausjärjestelmien toimivuuden edistämistä. TS- työryhmä aloitti allekirjoituspöytäkirjan 8 :n mukaisen selvitystyönsä TS-palkkaukseen liittyvistä erityiskysymyksistä pelastusalalla. LS Uusi lääkärisopimus astui voimaan Lääkärisopimuksessa sovittu eläinlääkärien taksaryhmä työskenteli Hammaslääkäreiden toimenpidepalkkiotyöryhmä ( ) neuvotteli päivityksiä terveyskeskushammaslääkäreiden toimenpidepalkkioihin. Perusterveydenhuollon lääkärien ja erikoislääkäreiden palkkausjärjestelmien kehittämistyöryhmä aloitti työnsä samoin kuin KT:n, Suomen hammaslääkäriliiton ja Suomen lääkäriliiton yhteinen SOTEjärjestämislain muutoksiin palvelussuhteen ehdoissa varautuva neuvotteluryhmä. OVTES Tammi-maaliskuussa neuvoteltiin sekä peruskoulujen että ammatillisten oppilaitosten vuosityöaikakokeiluista. Tavoitteeksi oli asetettu kokeilujen aloittaminen Jyväskylän ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymissä sekä Vantaan, Vaasan, Espoon 11 peruskouluissa lukien. Neuvottelut käytiin paikallistasolla, mutta työnantajapuolella avoimesti keskustasolta koordinoiden työnantajien ja KT:n yhteisten työryhmien kautta. OAJ ilmoitti, ettei se neuvottele keskustasolla vuosityöaikakokeiluista, joten keskustasolta ei pystytty kunnolla tukemaan paikallisia neuvotteluja. Työnantajapuoli jätti peruskouluja koskevan tarjouksen paikallisten neuvottelujen pohjalta. Sen paikalliset opettajayhdistykset hylkäsivät. Vuosityöaikaneuvottelut käynnistyivät uudelleen ennen kesälomia OAJ:n ilmoitettua olevansa valmis tukemaan niitä keskustasolta. Neuvottelut katkesivat elokuun lopussa kuntien lomautuksista johtuen. 8 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2014

9 Marraskuussa OAJ ilmoitti taas neuvotteluhalukkuudesta, mutta toisaalta kytki kokeilujen alkamisen siihen, että uudet virkasuhteet tulee aloittaa 1.8. riippumatta siitä, onko opettajilla todellisuudessa töitä ennen varsinaisen koulutyön alkamista. KT ja suuret kaupungit linjasivat vuosityöaikakokeilujen olevan opetustyön kehittämisen kannalta niin tärkeä asia, että kohtuullisten kustannusten rajoissa olevia kokeiluja tulee pyrkiä edistämään työnmarkkinatilanteesta riippumatta. Valtakunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten osalta käytiin syksyn aikana työllisyys- ja kasvusopimuksen mahdollista jatkoa koskevia valmistelevia neuvotteluja. Näyttelijäsopimuksen osalta neuvoteltiin mm. vuosilomalain muutokseen liittyen. OVTES:n piirissä olevan opetushenkilöstön palkkoja tarkistettiin 1.8.lukien 0,58 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Yleiskorotuksen lisäksi nostettiin II kalleusluokan palkkoja 0,3 prosentilla sekä pienennettiin vuosisidonnaisen lisän painoarvoa. Elokuun alusta yhdenmukaistuivat myös peruskoulun ja lukion kiertävien opettajien matkakustannusten korvaukset KVTES:n määräysten mukaisiksi. Muusikko- ja näyttelijäsopimuksissa toteutettiin vastaavat korotukset yleiskorotuksina. KT:ssä toimii kaksi opetushenkilöstön työnantajaverkostoa: ammatillisen koulutuksen OVTES-työnantajatyöryhmä sekä peruskoulun OVTES-työnantajatyöryhmä. Niihin kuuluu paikallisten työantajien edustajia niin substanssi- kuin henkilöstöhallinnosta sekä KT:n asiantuntijoita. Kumpikin verkosto kokoontui vähintään joka toinen kuukausi. Kokouksissa käsiteltiin sekä vuosityöaikaneuvotteluja että OVTES:n soveltamiskysymyksiä. Ammatillisessa ryhmässä panostettiin erityisesti ammatillisen koulutuksen rakenneuudistukseen ja tutkintouudistukseen liittyviin kysymyksiin. Toimintavuoden aikana osaamisalue oli edustettuna erilaisissa valtakunnallisissa koulutusalan työryhmissä, kuten toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellisen uudistuksen ohjausryhmässä sekä sen henkilöstöalaryhmässä. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

10 Monessa mukana on edustettuna useissa hallinto-, tuomioistuin- ja muutoksenhakuelimissä sekä kolmi- KT kantaisissa työryhmissä. Tällaisia pysyviä toimielimiä ovat mm. työneuvosto, työtuomioistuin, vakuutusoikeus, Työterveyslaitoksen johtokunta, työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvosto, Koulutusrahaston ja Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvostot ja hallitukset, Työsuojelurahaston valtuusto ja hallitus, Työturvallisuuskeskuksen hallitus, Tekesin valtuuskunta, työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta, työsuojeluneuvottelukunta, työterveyshuollon neuvottelukunta sekä EU:n kansalliset valmistelujaostot ja ILO-neuvottelukunta. KT on mukana 25 sopimusalakohtaisessa työryhmässä ja 125 muussa työryhmässä. Työllisyys- ja kasvusopimuksen kaksikantayhteistyö Työllisyys- ja kasvusopimuksen yhteydessä syksyllä 2013 sovittiin kaksikantaisista työryhmistä, jotka toimivat kertomusvuoden ajan. Arkipyhät Työmarkkinakeskusjärjestöt selvittivät yhteistyössä kirkon edustajien kanssa mahdollisuudet järjestelyihin, joilla loppiainen ja helatorstai voitaisiin siirtää kiinteästi lauantaipäiviin ja tällä tavoin lisätä yhtenäisten työviikkojen määrää. Tämän jälkeen selvitetään muutosten vaikutukset työaikajärjestelyihin eri työaikamuodoissa ja arvioidaan mahdollisuudet järjestelyjen toteuttamiseen. Työ jatkuu vuonna Neuvottelujärjestelmän uudistaminen Työmarkkinajärjestöjen työryhmä arvioi nykyisen työehtosopimuslakiin ja työriitojen sovittelulakiin perustuvan neuvottelujärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita syksyn 2014 loppuun mennessä. Tarkastelun kohteena oli erityisesti työehtosopimusten velvoittavuus ja noudattaminen sekä sopimuksen rikkomisesta eri tahoille seuraavat sanktiot. Lisäksi arvioitiin keinoja sovittelujärjestelmän ja erimielisyyksien ratkaisumenettelyn kehittämiseen sekä palkankorotusten toteutumista sopimuksettomilla aloilla. Työryhmän esittämien kehittämistarpeiden jatkovalmistelu tehdään kolmikantaisesti siltä osin kuin ne mahdollisesti edellyttävät lainmuutoksia. Työryhmän työ jatkui vuoden 2015 puolelle. Työeläkelainsäädännön valmistelu (2017 eläkeuudistus) Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on pysyvä työryhmä, joka aloitti lokakuussa 2014 työmarkkinakeskusjärjestöjen sopiman 2017 eläkeuudistukseen liittyvän lainvalmistelun. Tavoitteena on valmistella hallituksen esitys (kaikki työeläkelait) toukokuun loppuun 2015 mennessä. Julkisen sektorin (mm. kunnallinen eläkelaki) osal- 10 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2014

11 ta vuoden 2017 eläkeuudistuksen aiheuttamat muutokset neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa Kuntien eläkeneuvottelukunnassa, joka on asettanut valmistelutehtävään yleisen lainvalmistelujaoston. Yleinen jaosto aloitti työskentelynsä lokakuussa. Joulukuussa aloitti työskentelyn myös STM:n työryhmä, joka valmistelee esityksiä työeläkevakuutuksen työnantajakannusteiden kehittämiseksi. Työryhmän toimeksianto perustuu Työmarkkinakeskusjärjestöjen solmimaan sopimukseen vuonna 2017 toteutettavasta eläkeuudistuksesta. Työttömyysturvalainsäädäntö STM:ssä on pysyvä työryhmä, joka valmisteli 2014 aikana hallituksen esitykset työttömyysturvalainsäädännön muutoksiksi. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen Toukokuussa 2014 työmarkkinakeskusjärjestöt uudistivat suosituksensa ja kannanottonsa työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämiseksi. Muut työryhmät Pelastustoimen rakenneuudistuksen seurantahanke Sisäministeriö asetti 1.2. pelastustoimen rakenneuudistuksen seurantahankkeen, jonka toimikausi päättyy Työryhmän yleisenä tavoitteena on seurata ja edistää hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutumista pelastustoimessa. Tasa-arvolain muutos STM:n asettamassa työryhmässä valmisteltiin hallituksen esitys tasa-arvolain muuttamiseksi. Muutos käsitteli lähinnä tasa-arvosuunnittelua ja siihen liittyvää palkkakartoitusta sekä sukupuolivähemmistöjen asemaa. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle huhtikuussa. Muutos tuli voimaan Maatalouslomittajan työturvallisuutta ja työhyvinvointia käsittelevä työryhmä: Työturvallisuuskeskuksen hanke käynnistyi keväällä Työryhmän työskentelyn tuloksena valmistui alkuvuodesta maatalouslomittajan työturvallisuus- ja työhyvinvointiopas. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

12 Maatalouden lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmä: STM:n työryhmän tehtävänä oli valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu esitys maatalousyrittäjien lomituspalvelulaiksi sekä turkistuottajien lomituspalvelulaiksi. Perhevapaatutkimuksen seurantaryhmä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo -tutkimushankkeen tavoitteena on mm. saada ajantasaista tietoa äitien ja isien perhevapaiden käytöstä, käytön edellytyksistä ja esteistä sekä niissä mahdollisesti tapahtuneista muutoksista. Hanke päättyy vuonna Lähetettyjen työntekijöiden täytäntöönpanoa koskevan direktiivin ja työntekijöiden vapaata liikkuvuutta edistävän direktiivin täytäntöönpanoa valmisteleva kolmikantainen työryhmä Työryhmän tehtävänä oli em. direktiiveistä aiheutuvien tarvittavien säännösehdotusten valmistelu hallituksen esityksen muotoon. Työperusteisen maahanmuuton koordinaatiotyöryhmä Työryhmä toimii kansainvälisen työnvälityksen koordinaatiotyöryhmänä. Tavoitteena on tehostaa työperusteisen maahanmuuton koordinaatiota ja eri hallinnonalojen toimenpiteiden yhteensovittamista. Yhdenvertaisuuslain kokonaisuudistus Työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä sekä oikeusministeriön verkostossa valmisteltiin hallituksen esitys yhdenvertaisuuslaiksi. Kysymyksessä oli yhdenvertaisuuslain kokonaisuudistus. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle huhtikuussa ja muutos tuli voimaan Kulukorvausasiain neuvottelukunta KT:n edustaja on jäsenenä valtiovarainministeriön asettamassa kulukorvausasiain neuvottelukunnassa, jossa käsitellään verohallinnon päätösluonnokset verovapaista matkakustannuksista kullekin vuodelle. Työturvallisuussäädöksiä valmistelevan neuvottelukunnan (TTN) Nuoret työntekijät -jaosto Jaosto kävi läpi STM:n työsuojeluosaston toimivallan alla olevat nuoria työntekijöitä koskevat säädökset 12 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2014

13 sen selvittämiseksi, sisältävätkö ne säännöksiä, jotka perusteettomasti estäisivät nuorten työllistymistä. Jaosto sai työnsä valmiiksi kesäkuussa Työturvallisuussäädöksiä valmistelevan neuvottelukunnan (TTN) Väkivallan uhka -jaosto Jaosto laati selvityksen väkivallan uhkasta. Selvitys valmistui huhtikuussa Aikaisemmin asetetut työryhmät (raamisopimus, hallitusohjelmat) Raamisopimuksen yhteydessä asetettiin useita eri työryhmiä, jotka aloittivat toimintansa kertomusvuonna. Osa työryhmistä valmistelee työelämään liittyviä lakeja ja osa keskittyy työelämään liittyvään selvittämis- ja kehittämistoimintaan. Kataisen hallituksen hallitusohjelman yhteydessä sovittiin myös useista työlainsäädäntöön ja työelämän kehittämiseen liittyvistä työryhmistä, jotka ovat jatkaneet toimintaansa kertomusvuoden aikana. Trendityöryhmä Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama poikkihallinnollinen työryhmä eli trendityöryhmä vakinaistettiin toimimaan koko hallituskauden ajaksi. Sen tehtävänä on selvittää ja koordinoida työmarkkinoiden ja yritystoiminnan muutostrendejä - erityisesti työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen näkökulmasta ja ehdottaa niihin liittyviä lainsäädäntömuutoksia. Trendityöryhmässä selvitettiin mm. itsensä työllistävien henkilöiden sosiaaliturvan ja työnteon yhteensovittamista. Työelämän sääntelytyöryhmä TEM:n työelämän sääntelyryhmä on asetettu koko hallituskaudeksi seuraamaan ja arvioimaan työlainsäädännön toimivuutta ja kehittämistarpeita. Työryhmässä valmisteltiin mm. osa-aikaisten mahdollisuuksia tehdä lisätyötä ja ns. nollatyösopimusten seurauksena työaikalakiin tehtäviä muutoksia. Harmaan talouden torjuntatyöryhmä TEM asetti tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (tilaajavastuulaki) toimivuutta ja muutostarpeita selvittävän työryhmän vuonna Työryhmän väliraportti ilmestyi vuonna 2013 (TEM raportteja 23/2013). Työryhmän työ jatkui alkuperäisestä aikataulusta poiketen vielä kertomusvuonna. Työryhmän loppuraportti ilmestyi (TEM raportteja 12/2014). Samapalkkaisuusohjelman asiantuntijaryhmä Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, että naisten ja miesten palkkaeroa kavennetaan enintään 15 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

14 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Samapalkkaisuusohjelma käynnistyi vuonna Tähän liittyvän asiantuntijaryhmän tavoitteena on tukea korkean tason johtoryhmää samapalkkaisuusohjelman tavoitteen saavuttamisessa. Työryhmä jatkoi työtään kertomusvuonna. Työryhmän ohessa työnsä aloittivat useat eri projektit. KT oli mukana mm. hallitusohjelman tutkimushankkeessa Työelämän rakennemuutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkinaasemaan ja samapalkkaisuuteen. Tutkimushanke valmistuu vuonna Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä STM:n alaisuudessa jatkoi työskentelyä tapaturmaja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä. Työryhmä oli asetettu jo Vanhasen II hallituksen aikana. Aikaisemmat erilliset ammattitauteja ja tapaturmaa käsitelleet lait yhdistettiin yhdeksi laiksi. Työryhmä sai työnsä valmiiksi ja työstettyä sen hallituksen esitykseksi. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle marraskuussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan Samassa yhteydessä työryhmä selvitti mahdollisuutta valmistella lakia työpaikan vaihdoksen tuesta, mikäli työpaikalla todettu poikkeuksellinen kosteustai homelöydös estäisi työntekijää työskentelemästä työpaikalla. Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittänyt työryhmä KT osallistui vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneiden työryhmien työskentelyyn. KT:llä oli edustus päätösten perusteluja kehittäneessä alaryhmässä ja muutoksenhakua kehittäneessä alaryhmässä. Varsinainen työskentely tapahtui vuonna 2013, mutta työryhmä julkisti raporttinsa Eurooppatason vaikuttaminen KT oli kertomusvuonna jäsenenä CEEP:n Suomen jaostossa yhdessä Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa. CEEP on julkisista työnantajista koostuva Eurooppa-tason työnantajaorganisaatio. KT on jäsenenä myös kunta-alan CEMR:n työnantajafoorumissa, sairaala-alan työnantajaorganisaatio HOSPEEM:ssa (European Hospital and Healthcare Employers Association) sekä opetusalan EFEE:ssä (The European Federation of Education Employers). Lisäksi KT:llä on edustus toiminnan kannalta keskeisimmissä ministeriöiden EU-valmistelujaostoissa. KT:n EU-edustus kattaa viitisentoista ryhmää Brysselissä tehty lobbaus mukaan lukien 14 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2014

15 CEEP CEEPin kautta KT vaikutti Euroopan tason työmarkkinakeskusjärjestöjen vuoropuheluun ja komission valmisteluun useissa työelämän kysymyksissä. Työohjelman toimeenpano jatkui. Siinä ovat osapuolina yksityisen sektorin työnantajat ja yrittäjät BUSINESSEUROPE (BSE)/UEAPME, julkiset työnantajat CEEP ja eurooppalaiset ammattijärjestöt EAY. Työohjelmassa käsiteltiin mm. nuorisotyöllisyyttä, työllisyystilanteen analysointia, tasa-arvoa, täydennyskoulutusta ja elinikäistä oppimista, työvoiman liikkuvuutta, sosiaalidialogi-instrumenttien käyttöä ja vaikuttavuutta sekä uusien jäsenmaiden aktivoimista. Toimintavuonna CEEP työmarkkina-asioita koskevan komitean (SAB) pääpaino on ollut Euroopan työllisyystilanteessa ja osapuolet ovat neuvotelleet Eurooppa-tasoisesta syvällisestä työmarkkina-analyysistä työohjelman mukaisesti. Työaikadirektiivin uudistaminen oli edelleen yksi keskeinen teema. Myös sosiaalidialogin tulevaisuus on ollut asialistalla. Työmarkkinatoiminnassa on osallistuttu myös työturvallisuutta ja -terveyttä käsittelevän työryhmän toimintaan. Ryhmä kokoontui toimintavuonna kahdesti ja laati mm. CEEP:n kommentit EU Komission työsuojelustrategiakehykseen. KT:llä on CEEP:in kautta edustaja komission ja Eurooppa-tason työmarkkinaosapuolten Advisory Committee on free movement of workers -työryhmässä, jossa käsitellään EU:n alueella tapahtuvaa vapaata liikkuvuutta. HOSPEEM Terveydenhuolto- ja sairaala sektorin työnantajajärjestön HOSPEEMin yhteistyö ko. alan työntekijäjärjestöjä edustavan EPSUn kanssa on jatkunut vilkkaana komission hyväksymän ns. sosiaalidialogin puitteissa. Sosiaalidialogin osapuolten HOSPEEMin ja EPSUn yhteistyön perustan muodostaa osapuolten yhteisesti hyväksymä työohjelma. Työohjelman mukaisesti on mm. annettu suosituksia koskien työvoiman rekrytointia ja sitouttamista (Recruitment and Retention) ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutustarpeisiin liittyen (Life long learning). Osapuolet ovat saaneet komissiolta rahoitusta vuosina toteutettavaan projektiin, jonka tarkoituksena on edistää työturvallisuutta ja työhyvinvointia (Occupational safety and health). Projektin puitteissa on tarkoitus järjestää mm. asiantuntijatapaamisia ja pari konferenssia. Muilta osin HOS- PEEMin työskentely on pääsääntöisesti tapahtunut sähköpostitse ja muutamassa vuosittain Brysselissä järjestettävässä kokouksessa (General Assembly) sekä pohjoismaiden HOSPEEM-edustajien välisissä tapaamisissa. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

16 EFEE Opetusalan sektoridialogi ESSDE (työnantajajärjestö EFEE ja työntekijäjärjestö ETUCE) vakiintui vuonna 2010 ja osapuolilla on oma työohjelmansa. Suomesta EFEE:n jäseniä ovat KT ja EK:lainen Sivistystyönantajat. Kertomusvuonna EFEE:n edustajat tapasivat sekä keväällä että syksyllä. Syksyn tapaamisen yhteydessä pidettiin myös sektoridialogin tapaaminen yhdessä työntekijäpuolen kanssa. Osapuolia puhuttivat mm. opettajien työolot, joista on tavoitteena tehdä yhteinen kannanotto. CEMR CEMRin ja EPSUn sektoridialogikomiteassa käsiteltiin kuntien rakenteellisia uudistuksia ja laadittiin työsuunnitelma vuosille Työsuunnitelma sisältää mm. hankealoitteen rakenteellisten uudistusten toteutuksen ja seurausten tarkastelun osana yhteistä sosiaalidialogiprosessia. Vuoden aikana valmistui CEMRin ja EPSU:n edustavuusselvitys, jossa todettiin mm. että CEMR edustaa noin 80 prosenttia kuntatyönantajista ja EPSU noin 56 prosenttia työvoimasta. Yhteistyössä laadittiin kannanotto työvoiman liikkuvuudesta ja syrjinnän ehkäisystä kuntatyöpaikoilla. Vuoropuhelussa käsiteltiin Norjan ja eräiden jäsenmaiden toteuttamaa Kolmannen osapuolen väkivallanehkäisy työpaikoilla -hankkeen tuloksia, EU:n työterveys- ja turvallisuusstrategian uudistamista sekä työstettiin kannanottoa valmisteilla olevaan työaikadirektiiviin. Työelämän kehittäminen KT oli mukana hallitusohjelmaan kuuluvan työelämän kehittämisstrategian toimeenpanemiseksi perustetun Työelämä2020-hankkeen johto-, valmistelu- ja viestintäryhmissä sekä tiedeverkostossa, aluetyöryhmässä ja kansainvälisessä työryhmässä. Hankkeen tavoitteena on kehittää Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuonna 2020, joka osaltaan turvaa Suomen kilpailukykyä. KT:lla oli edustus hankkeen yhteistyökumppaneiden verkostoissa: STM:n alaisuudessa toimivissa Johtamisverkostossa ja Työhyvinvointifoorumissa sekä Tekesin valtuuskunnassa ja Elinikäisen oppimisen neuvostossa. Hankkeen neuvottelukunnassa kuntajohdon edustajina olivat Tampereen pormestari, joka toimii myös varapuheenjohtajana sekä Kittilän kunnanjohtaja. KT:ssa on valmisteltu kaksi työelämän kehittämiseen painottuvaa ohjelmaa, Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunteko 2020 yhteistyössä kunta-alan pääsopijajärjestöjen kanssa (sovittu neuvotteluissa) ja Uudistuva esimiesosaaminen kuntakonsernissa -ohjelma yhteistyössä Kuntaliiton ja Kevan kanssa (Kuntayt5-painopistealue). Uudistuva esimiesosaaminen kuntakonsernissa -ohjelma sai rahoituksen Tekesiltä. Siinä on pilotteina mukana KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2014

17 kuntaorganisaatiota ja niiden 200 esimiestä. Muita kuntaorganisaatioita on mukana seitsemän ja kumppaneina kolme yliopistoa sekä FCG. Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunteko 2020 on mittava kehittämisohjelma, joka osaltaan pyrkii vastaamaan julkistalouden kestävyyden, käynnissä olevien suurten rakenteellisten muutosten ja väestön ikääntymisen haasteisiin. Lähtökohtana ohjelmassa on kunkin kuntaorganisaation tai yksikön omat kehitystarpeet ja se, että johto, henkilöstö ja palvelunkäyttäjät kehittävät yhdessä. Tuloksellisuustyötä kuntatyöpaikoilla tuetaan muun muassa tekemällä näkyväksi eri puolilla Suomea tehty kehittämistyö, levittämällä vaikuttavia käytäntöjä, käynnistämällä kehittämishankkeita ja verkostoja sekä kouluttamalla kuntaorganisaatioiden sisäisiä kehittäjiä. Vuosina toteutettavalle ohjelmalle on haettu ESR-rahoitusta. KT järjesti kesäkuussa tutkijoille ja kuntien henkilöstöjohdolle työelämän tutkimusseminaarin, jossa oli 50 osallistujaa. Työsuojelu ja työhyvinvointi KT oli mukana pelastustoimen valtakunnallinen yhteistyöelimen (SM) toiminnassa, joka saatiin päätökseen kertomusvuonna. Eri työryhmissä valmistuivat työhyvinvointikysely, esimiehille opas työterveyshuollon kehittämiseen, ohjelma pelastusalan poikkeamaraportointiin, riskienarviointiin ja läheltä piti -tilanteisiin, Firefit-järjestelmän jalkauttaminen sekä työurapolkujen kehittäminen. KT:n ja pääsopijajärjestöjen työuratyöryhmä kokosi julkaisun työssä jatkamisen ja työhyvinvoinnin tukemisen tueksi. Julkaisuun on koottu tietoa työryhmän laatimista tietoiskuista, jotka koskivat johtamista, työterveyshuoltoa, työhyvinvointia sekä innovatiivisia työaikajärjestelmiä. Loppuvuodesta käynnistyi keskusjärjestöjen yhteinen päihdesuosituksen uudistamistyö. Yhteistyössä Kevan ja TTK:n kuntaryhmän kesken toteutettiin vuoden aikana ensimmäinen Julkisen alan työhyvinvointitutkimus kunnan ja kirkon aloilla sekä laadittiin esimiehille muutosopas-sivusto. KT valmisteli muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen ja TTK:n kanssa ikäjohtamisen avuksi internetpohjaisen työkalun. Työkalu perustuu aiemmin yhteistyössä laadittuun työkaarimalliin. Työkalu valmistui kertomusvuoden syksyllä. Työsuojelun yhteistyöryhmä (TYRY) kokoontui vuoden aikana useasti. Se antoi viisi lausuntoa sekä laati lisäohjeen työsuojeluvaltuutetun ajankäytön määrittelystä. Huhtikuussa KT järjesti tilaisuuden työsuojelupäälliköille. Lisäksi työsuojelupäälliköille lähetettiin vuoden aikana useita ajankohtaistiedotteita. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

18 Henkilöstövoimavarojen johtaminen Työnantajan edustajille suunnatun HR-verkoston kahdessa ideatyöpajassa on käsitelty henkilöstöjohtamisen keinoja tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin edistäjinä. Aiheet ovat liittyneet hyviin menettelytapoihin taloudellisesti tiukoissa tilanteissa sekä muutosjohtamiseen. Osaamisen johtamiseen liittyvä Oulun kaupungin koolle kutsuma verkostotapaaminen oli 8.5. Verkoston HRinfo-sähköpostikirjettä on lähetetty verkostolle kymmenen kappaletta. Verkostotapaamisiin on osallistunut yli sata henkilöstöammattilaista ja siinä on yhteensä yli 300 jäsentä. KT on tukenut myös FCG:n toteuttamaa KuntaHR2017-kehittämisohjelmaa, joka painottuu henkilöstövoimavarojen johtamiseen kuntakonsernissa. Tuloksellisuus ja tuottavuus KT:n ja pääsopijajärjestöjen tuloksellisuuskampanja päättyi vuoden lopussa ja jatkaa toimintaansa osana Kunteko ohjelmaa. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet osallistuivat hallitusohjelmaan kuuluvan valtiovarainministeriön kuntatuottavuuden ja -tuloksellisuuden koordinaatiotyöryhmän työhön. Sen tehtävänä oli tukea ja vahvistaa kuntien ja kuntayhtymien tuottavuuden ja tuloksellisuuden edistämistyötä sekä luoda sille edellytyksiä ja yhteistä arviointi- ja tietopohjaa. Kuntien ja kuntayhtymien edustajat nostivat eri yhteyksissä esille strategisen palkitsemisen tarpeen kunta-alalla. Vuoden aikana valmisteltiin siihen liittyvää ohjelmakokonaisuutta ja käynnistettiin Palkitsemissalkku-kuntapilotti. Osaamisen ennakointi ja ammatillisen osaamisen kehittäminen KT:n ESR-rahoitteinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa -hanke päättyi helmikuun lopussa. Hankkeen tulokset koottiin hankkeen loppuraporttiin ja Osaamista ennakoimaan! -julkaisuun. Tuloksia levitettiin laajasti kuntakenttään ja yhteistyökumppaneille hyödynnettäväksi julkaisuissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Hankkeen tuloksia hyödynnettiin myös KT:n osaamis- ja työvoimatarvetiedustelun suunnittelussa. Tiedustelun tulokset julkaistiin Kuntamarkkinoilla ja niitä on käytetty hyödyksi edunvalvontatyössä mm. KESU-prosessiin vaikuttamalla. Ennakointiosaamisen kehittäminen kytkettiin vuoden alussa voimaan tulleen ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevan lainsäädännön toimeenpanokoulutukseen. 18 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2014

19 Kuntayt5-toiminta KT:n, Kuntaliiton ja Kevan yhteistyö uudistui ja siihen tulivat mukaan Kuntarahoitus ja Avainta. Toiminnassa oli vuoden aikana painopistealueina toimintaympäristöanalyysi; oppilaitosmarkkinointi ja työnantajaimago, uudistuva esimiesosaaminen sekä yrityspalvelut. Toiminnoista oppilaitosmarkkinointi ja työnantajaimagon kehittäminen jatkuivat entisen Kuntatyötoiminnan perinteitä noudattaen ja kolme muuta painopistealuetta käynnistivät yhteistyötä ja valmistautuivat suunnitelmalliseen etenemiseen vuoden 2015 aikana. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus

20 Palvelua kuntatyönantajille Toimintavuonna KT:n toimihenkilöt neuvottelivat sopimuksista ja suosituksista, antoivat sopimusneuvontaa, vastasivat tuhansiin sopimuksia koskeviin sähköposteihin, kävivät keskusneuvotteluja, hoitivat asianajotehtäviä tuomioistuimissa ja osallistuivat lukuisiin työryhmiin. KT:n toimihenkilöt kouluttivat esimiehiä ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoita sekä pitivät työnantajapuheenvuoroja erilaisissa tilaisuuksissa. KT:n tehtäviin kuuluu myös kansainvälinen edunvalvonta, neuvottelutoiminnassa tarvittavat selvitykset ja viestintä. Neuvonta Kuntia ja kuntayhtymiä palveltiin antamalla neuvontaa sopimusten ja säädösten soveltamiseen. KT:n toimihenkilöt vastasivat kunnista ja kuntayhtymistä tulleisiin lukuisiin tulkintapyyntöihin, joita esitettiin pääasiassa sähköpostilla, puhelimitse sekä nettisivujen kautta. Yksistään palvelusähköpostiviesteihin annettiin noin vastausta. Kunnat, kuntayhtymät, valtion viranomaiset ja muut yhteistyökumppanit pyysivät toimintavuonna 89 kirjallista lausuntoa. Lausuntopyyntöihin sisältyi eri oikeusasteita varten laadittuja lausuntoja ja selvityksiä, joita kunnat ja kuntayhtymät lähettivät omissa nimissään edelleen. Näiden lisäksi annettiin asiantuntijalausuntoja eduskunnalle ja ministeriöille. Keskusneuvottelupyyntöjä jätettiin toimintavuonna 56. Lisäksi hoidettiin 15 työtuomioistuinasiaa. Toimihenkilöitä työllistivät myös asianajotehtävät yleisissä ja hallintotuomioistuimissa. Neuvottelijat kouluttivat kuntien ja kuntayhtymien työnantajaasemissa olevia sekä palkka- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä toimivaa henkilöstöä. KT koulutti kertomusvuoden aikana henkilöä. FCG:n organisoi 61 koulutustilaisuutta, joihin osallistui henkilöä. KT:ltä suoraan tilattuja koulutustapahtumia oli 43 ja niissä koulutettiin noin henkilöä. Työmarkkinatutkimus Toimintavuoden aikana selvitettiin kuntatyönantajille suunnatuilla tiedusteluilla mm. sopimusmääräysten täytäntöönpanoa eri työryhmien käyttöön sekä työnantajaedunvalvontaan. Kunta-alan tilastoryhmä selvitti myös kunnallisen henkilöstön järjestäytymistä pääsopijajärjestöittäin. Kunnallisen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen vuosittainen seurantavelvoite on säädetty KT:lle. Täydennyskoulutuksen määrät ja kustannustiedot kerättiin vuodelta 2013 terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköiltä. Seurantatiedoista raportoitiin myös sosiaalija terveysministeriölle. STM:n työryhmien sekä sopijaosapuolten käyt- 20 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2014