Hallituksen toimintakertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallituksen toimintakertomus 2009"

Transkriptio

1 Hallituksen toimintakertomus 2009

2 1 Sisältö Toimintaympäristö 2 Säädösmuutokset 2 Asiakkuudet 3 Maksutulo 3 Eläkkeet ja ammatillinen kuntoutus 4 Sijoitustoiminta 7 Tytär- ja osakkuusyhtiöt 10 Eläkevastuurahasto 10 Kunnallisen eläkejärjestelmän karttuneiden etuuksien pääoma-arvo 10 Toimintakulut ja poistot 10 Hallinto 10 Henkilöstö 11 Tietohallinto 11 Sisäinen valvonta 12 Tulevaisuudennäkymät 13

3 2 Toimintaympäristö Kuntien eläkevakuutuksen toimintaympäristössä tapahtui varsin paljon vuonna Eläkepolitiikassa tehtiin merkittäviä avauksia. Vanhasen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa maaliskuussa 2009 asetettiin tavoitteeksi nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Syksyn kuluessa jännitettiin, miten uskottavia ratkaisuja tehtävää varten nimetyt työryhmät saavat aikaan. Helmikuussa 2010 julkistettu lopputulos jäi kuitenkin varsin laihaksi: vaikka pehmeistä keinoista työelämän kehittämiseksi päästiinkin jonkinlaiseen sopuun, varsinaiset eläketurvaa koskevat ratkaisut jäivät vielä auki. Työelämään liittyvät kysymykset olivat muutenkin vuoden aikana esillä, ja ikääntymiseen ja eliniän pitenemiseen liittyvät ongelmat nousivat jatkuvasti julkiseen keskusteluun mahdollisesti vuoden 2010 alussa voimaan tulleen elinaikakertoimen innoittamina. Tilanne työelämän kehittämisen ja työssä jatkamisen osalta on hyvin ristiriitainen, koska laajasti hyväksytyt pitkän aikavälin tavoitteet ja työpaikkojen arkitodellisuus eivät taloudellisesti vaikeissa olosuhteissa näytä kohtaavan. Kuntien eläkevakuutuksen operatiivisen toiminnan toimintaympäristössä ei vuonna 2009 tapahtunut suuria yllätyksiä. Eläkeratkaisu- ja kuntoutustoiminta sujuivat edelleen nopeasti ja laadukkaasti, ja suuret tietojärjestelmäprojektit etenivät suunnitelmien mukaisesti. Valmistautuminen valtion eläkeasioiden hoidon siirtämiseksi Kuntien eläkevakuutukseen eteni myös suunnitellusti, mutta keskeiset organisaatiota ja käytännön toimintaa koskevat ratkaisut alkavat toden teolla hahmottua vasta vuonna Talousongelmat alkoivat katsausvuonna näkyä yhä selvemmin myös kuntakentässä. Monessa kunnassa huomio onkin kääntynyt toiminnan ja palvelujen kehittämisestä siihen, miten heikosta taloudellisesta tilanteesta ylipäätään selviydytään. Kuntien eläkevakuutuksen kannalta tilanne on huolestuttava, sillä kuntien taloustilanne hidastaa palkkasumman ja siten myös maksutulon kasvua. Samalla kuntasektorilla on menossa voimakas palvelurakenteiden muutos, joka saattaa ohjata yhä suuremman määrän nykyisistä kuntatyöntekijöistä yksityisten palvelutuottajien palvelukseen. Maailmanlaajuisen finanssikriisin helpottuminen alkoi näkyä jo maaliskuussa, kun osakekurssit alkoivat elpyä. Sijoitusmarkkinat ovatkin nousseet voimakkaasti keväästä 2009, ja Kuntien eläkevakuutus pystyi loppuvuoden aikana paikkaamaan valtaosaltaan vuoden 2008 negatiiviset sijoitustuotot. Erityisen hyviä tuottoja saatiin osake- ja yrityslainamarkkinoilla. Sijoitusympäristön tilanne vaikutti kuitenkin olevan ristiriidassa muiden taloudellista toimintaympäristöä koskevien havaintojen kanssa. Valtiot velkaantuivat finanssikriisiä hoitaessaan ennätysvauhtia, bruttokansantuotteet laskivat ja työttömyysluvut kasvoivat. Näiden indikaattoreiden valossa vuosi 2009 ei vielä merkinnyt alkua uudelle nousukaudelle. Säädösmuutokset Kunnalliseen eläkelakiin tehtiin vuonna 2009 useita muutoksia, jotka tulivat voimaan 2010 alussa. Työkyvyttömyyseläkkeiden tasoa parannettiin monella tavalla vuotiaiden tulevan ajan karttumisprosentti korotettiin 1,5 %:iin, kun se aiemmin oli 1,3 %. Tulevan ajan ansioissa otetaan vuodesta 2010 alkaen huomioon myös tutkintoon johtava opiskelu sekä alle kolmivuotiaan lapsen hoitaminen kotihoidontuella. Työkyvyttömyyseläkkeiden kertakorotuksen määrää nostettiin. Elinaikakertoimen soveltamista muutettiin siten, että ennen vuotta 2010 alkaneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin elinaikakerrointa ei sovelleta lainkaan. Vuodesta 2010 alkaen elinaikakerrointa sovelletaan heti työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa, mutta vain siihen osaan eläkettä, joka on karttunut työssäoloajalta. Perhe-eläkkeitä koskevia säännöksiä muutettiin. Perheeläke lasketaan suoraan edunjättäjän kuolinhetkellä saaman eläkkeen perusteella siten, että siihen on jo sovellettu elinaikakerrointa. Perhe-eläkettä ei erikseen tarkisteta elinaikakertoimella. Leskeneläkkeen määräämisessä käytetään aikaisempien useiden ansiorajojen sijasta vain yhtä vähennysperustetta. Vuorottelukorvauksen perusteella karttuvan eläkkeen määrää pienennettiin, jotta vuorotteluvapaalta ei kartu parempaa eläkettä kuin esimerkiksi sairauslomalta. Vuonna 2011 tulevat voimaan osa-aikaeläkkeitä koskevat muutokset. Osa-aikaeläkkeen alaraja nousee nykyisestä 58 vuodesta 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta poistettiin. Muutos koskee henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1953 tai sen jälkeen. Viimeisen eläkelaitoksen määräytymiseen liittyviä säännöksiä muutettiin niin ikään vuonna 2009, ja muutokset tulevat voimaan 2012 alusta. Viimeinen eläkelaitos määräytyy pääsääntöisesti sen perusteella, minkä eläkejärjestelmän piirissä eläkkeenhakijalla on ollut eniten ansioita eläketapahtumaa edeltäneiden kahden viimeisen kalenterivuoden aikana.

4 3 Asiakkuudet Asiakkuuksien kehittämisen tavoitteena on kumppanuus, joka hyödyttää sekä kuntatyönantajia että Kuntien eläkevakuutusta. Yhteydenpitoa tiivistettiin katsausvuonna erityisesti kuntapäättäjiin. Lisäksi tavattiin keskisuurten ja pienten kuntien johtoryhmiä. Toimintaympäristön muutoksia pyrittiin ennakoimaan aiempaa tehokkaammin. Tietoa kuntien tilanteesta saatiin mm. uudella toimintaympäristötutkimuksella. Kuntakohtaista tietoa kerättiin myös asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin kohdennetuilla tutkimuksilla. Työnantaja-asiakkaille tarjottiin monia työhyvinvoinnin kehittämiseen ja muutosjohtamiseen liittyviä palveluita. Loppuvuonna Kuntien eläkevakuutuksessa aloitettiin asiakkuusjohtamisen kehittämishanke. Kuntatyönantajille suunnatussa tutkimuksessa 88 % vastaajista antoi Kuntien eläkevakuutuksen palveluista kouluarvosanan Tulos laski edellisvuodesta 4 prosenttiyksikköä. Kuntien muutosten ennakointia ja niiden perusteella tarjottujen palvelujen onnistumista mittaava tulos sen sijaan parani, 62 % kuntajohdon edustajista antoi arvosanan 4,5 (asteikko 1 5). Maksutulo Kunnallisen eläkelain (KuEL) mukaan vakuutettuja oli vuoden 2009 lopussa noin työntekijää eli noin puoli prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. KuELpalkkasumma oli milj. euroa, mikä oli 642 milj. euroa (4,8 %) enemmän kuin vuonna KuEL-maksutuloa kertyi vuonna 2009 kaiken kaikkiaan milj. euroa (3 788 milj. euroa vuonna 2008), mikä oli 28,2 % palkkasummasta. Maksutulo kasvoi edellisvuoteen verrattuna 195 milj. euroa (5,1 %). KuEL-maksutulo koostui neljästä eri osasta eli työnantajan ja työntekijän palkkaperusteisesta maksusta sekä työantajalta perittävistä eläkemenoperusteisesta ja varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta. Palkkaperusteista maksua kerättiin milj. euroa, mikä oli 5,3 % enemmän kuin vuonna Työntekijöiden osuus maksusta oli 653 milj. euroa ja työnantajien milj. euroa. Vuonna 2009 palkkaperusteinen maksu oli keskimäärin 20,5 % palkoista eli 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Maksu jakaantui siten, että alle 53-vuotiailta työntekijöiltä perittiin maksua 4,3 %, 53 vuotta täyttäneiltä 5,4 % ja työnantajilta 15,9 %. KuEL-maksuprosentti Vuosi Palkansaajan eläkemaksuprosentti Palkkaperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksu Työnantajan osuus Varhaiseläkemenoperusteinen maksu Omavastuumaksut Yhteensä Yhteensä keskimäärin ,90 6,60 1,10 23,60 4,62 1) 28, ,00 6,62 1,08 23,70 4,42 2) 28, ,50 6,54 0,79 23,83 4,61 3) 28, ,10 6,11 0,50 23,71 4,60 3) 28, ,10 5,55 0,56 23,21 4,90 4) 28, ,45 4,98 0,64 23,07 4,60 27, ,45 4,59 0,69 22,73 4,60 27, ,65 4,17 0,70 22,52 4,40 26, ,55 3,85 0,78 22,18 4,50 26, ,35 3,60 0,71 21,66 4,70 26,36 1) alle 53-vuotiailla 4,3 % ja 53 vuotta täyttäneillä 5,4 % 2) alle 53-vuotiailla 4,1 % ja 53 vuotta täyttäneillä 5,2 % 3) alle 53-vuotiailla 4,3 % ja 53 vuotta täyttäneillä 5,4 % 4) alle 53-vuotiailla 4,6 % ja 53 vuotta täyttäneillä 5,8 %

5 4 Eläkemenoperusteista maksua perittiin jäsenyhteisöiltä valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 931 milj. euroa, mikä palkkasummaan suhteutettuna teki 6,6 %. Maksu kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 39 milj. euroa eli 4,4 %. Varhaiseläkemenoperusteista maksua perittiin valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 155 milj. euroa, mikä oli 1,1 % palkkasummasta. Taloudellinen tuki on ryhmähenkivakuutusta vastaava etuus, joka suoritetaan kunnallisen viranhaltijan tai työntekijän kuoltua hänen edunsaajilleen. Vuoden 2009 lopussa taloudellisen tuen oli järjestänyt Kuntien eläkevakuutuksen kautta 576 jäsenyhteisöä. Taloudellisen tuen maksuosuuksia peritään vuodelta 2009 noin 5 milj. euroa eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Työttömyysvakuutusrahastolta saatiin vakuutusmaksua 125 milj. euroa eli 43 milj. euroa enemmän kuin vuonna Eläkkeet ja ammatillinen kuntoutus Eläkehakemukset ja -ratkaisut Kuntien eläkevakuutuksessa ratkaistiin vuonna 2009 yhteensä eläkehakemusta. Näistä oli varsinaisia eläkehakemuksia ja loput muita hakemuksia (muut eläkeasiat ja kuntoutushakemukset). Edellisvuoteen verrattuna ratkaistujen hakemusten määrä kasvoi 4 118:lla (8 %). Selvästi eniten lisääntyivät vanhuuseläkeratkaisut (32 %). Myös osatyökyvyttömyyseläkkeiden, osa-aikaeläkkeiden, kuntoutuspäätösten ja muiden eläkeasioiden määrät kasvoivat vuonna Sen sijaan täysien työkyvyttömyyseläkeratkaisujen määrä väheni yli 7 %. Uusia eläkehakemuksia eli ensimmäistä kertaa jotakin eläkelajia hakeneita oli , mikä oli 11 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Eläke myönnettiin hakemukseen. Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista hakemuksista hylättiin 19,8 %, vuotta aiemmin hylkäyspäätöksiä oli 20,3 %. Kuntien eläkevakuutuksen ns. palvelutasotavoitteena oli vuonna 2009, että 92 % päätöksistä saadaan annettua ajoissa. Palvelutasomittarin mukaan 92,8 % eläkepäätöksistä annettiin ajoissa (92,7 % vuonna 2008). Työkyvyttömyyseläkkeiden, osa-aikaeläkkeiden ja perheeläkkeiden käsittelyajat lyhenivät. Nopeimmin ratkaistiin työttömyyseläkehakemukset, ja hakijat saivat päätöksensä keskimäärin 17 päivässä. Työkyvyttömyyseläkkeiden käsittelyaika oli pisin eli 43 päivää. Vanhuuseläkkeet ratkaistiin keskimäärin 27 päivässä. Kunta-alan vakuutetut Kunnallisen eläkelain piiriin kuuluu puoli miljoonaa vakuutettua, joista naisia on noin 77 %. Vakuutettujen keski-ikä on kunta-alalla suhteellisen korkea eli 45,2 vuotta. Kunta-alan eläkepoistuma Kunta-alalta siirtyi vuonna 2009 eläkkeelle henkeä, mikä oli 820 enemmän kuin vuonna 2008 ja enemmän kuin koskaan aiemmin. Lisäksi uusia osa-aikaeläkkeitä alkoi Kunta-alalta eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi katsausvuonna 0,7 vuodella ja oli 59,4 vuotta (58,7 vuotta vuonna 2008). Keski-iän nousua selittää osittain se, että vanhuuseläkkeelle jääneiden määrä kasvoi. Eläkkeellesiirtymisiän odote nousi 25-vuotiaalla 0,3 vuodella vuodesta 2008 ja oli 60,2 vuotta. Eläkkeellesiirtymis iän odote oli 50-vuotiaalle vakuutetulle 62,4 vuotta vuonna Ratkaistut hakemukset eläkelajeittain 2009 ja 2008 Eläkelaji Kaikki hakemukset, kpl v v Muutos, % joista uusia eläkehakemuksia v Vanhuuseläke , Täysi työkyvyttömyyseläke , Osatyökyvyttömyyseläke , Työttömyyseläke , Osa-aikaeläke , Perhe-eläke , Muut eläkeasiat ,0 Kuntoutuspäätös ,5 Kaikki ,

6 5 2009, missä oli nousua 0,1 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa, minkä ikäisenä 25- tai 50-vuotiaat vakuutetut siirtyisivät keskimäärin eläkkeelle, jos eläkkeelle siirryttäisiin tulevaisuudessa juuri samalla tavalla kuin tarkasteluvuonna. Koko työeläkesektorilla eläkkeelle siirtymisiän odote 25-vuotiaalle vuonna 2009 oli 59,8 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti vuotiaana. Katsausvuonna henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä myöhemmin eläkkeelle siirtyneiden osuus oli 32 % (27 % vuonna 2008) eli henkeä kaikista vanhuuseläkkeelle siirtyneistä. Henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä aikaisemmin eläkkeelle siirtyi henkeä eli 17 % (19 % vuonna 2008) vanhuuseläkkeelle siirtyneistä. Merkittävimmät työkyvyttömyyden syyt vuonna 2009 olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt, jotka kattoivat 69 % työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauksista. Toistaiseksi voimassa olevat työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään useimmiten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi ja kuntoutustuet mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Eläkepäätöksiä koskeva itseoikaisumenettely Kuntien eläkevakuutuksen eläkepäätöksiin voi hakea muutosta Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta, jonka päätöksistä puolestaan voi valittaa vakuutusoikeuteen. Valitukset toimitetaan Kuntien eläkevakuutukselle, joka voi joko oikaista päätöksensä tai toimittaa valitukset muutoksenhakuelinten käsiteltäväksi. Vuonna 2009 Kuntien eläkevakuutus käsitteli päätöksiään koskevaa valitusta (1 439 vuonna 2008), joista 998 (1 199) liittyi työkyvyn arviointiin. Kaikista valituksista Kuntien eläkevakuutus oikaisi 10,7 % (14,0 %) ja työkyvyn arviointia koskevista valituksista 9,1 % (14,1 %). Kuntien eläkevakuutus käsitteli 432 (447 vuonna 2008) Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan antamaa päätöstä, joista oli valitettu vakuutusoikeuteen. Valituksista 390 (409) koski työkyvyn arviointia ja niistä Kuntien eläkevakuutus oikaisi 3,6 % (3,9 %). Ammatillinen kuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen asiakkaiden määrä väheni 4 % vuonna Uusia ammatillisen kuntoutuksen asiakkaita oli Asiakkaiden keski-ikä nousi 47,6 vuoteen (47,2 vuonna 2008). Edellisvuosien tapaan kuntoutujien yleisimpiä ammatteja olivat perus- ja lähihoitajat, sairaanhoitajat, siivoojat, lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset, sairaala- ja hoitoapulaiset sekä keittiöapulaiset. Kuntoutuspäätöksiä annettiin vuoden aikana 3 590, joista koski oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen ja ammatillisen kuntoutuksen sisältöä. Kuntoutuspäätösten määrä nousi 4,5 %. Kuntoutushakemuksien käsittelyaika lyheni 12 päivään (15 päivää vuonna 2008). Hylkäävien päätösten osuus oli 15,9 % (18,5 %). Hakijoista 48 prosentilla työkykyä alensi tuki- ja liikuntaelinsairaus ja toiseksi eniten oli mielenterveyden häiriöitä (28 %). Ammatillisen kuntoutuksen ohjelman sai päätökseen 841 kuntoutujaa, joista ansiotyöhön palasi 83 % Työllistyneiden osuus parani edellisestä vuodesta 2 prosenttiyksikköä. Maksetut eläkkeet Vuoden 2009 KuEL-eläkemeno oli milj. euroa, mikä oli 288 milj. euroa eli 10,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksussa olevia eläkkeitä oli vuoden lopussa yhteensä eli vajaa 3 % enemmän kuin vuonna Eläkehakemusten kokonaiskäsittelyaika 2009 ja 2008 Eläkelaji Käsittelyaika, päivää Muutos Vanhuuseläke Osa-aikaeläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Kuntasektorilta eläkkeelle siirtyneet, keski-ikä ja keskieläke eläkelajeittain 2009 Eläkelaji Henkilöä Keski-ikä, v. Keskieläke, e/kk Vanhuuseläke , Täysi työkyvyttömyyseläke , Täysi kuntoutustuki ,1 969 Osatyökyvyttömyyseläke ,8 678 Työttömyyseläke ,3 903 Kaikki ,

7 6 Vakuutetut iän ja sukupuolen mukaan Ikä, v. Miehet Naiset Kaikki Kaikki Taulukon tiedot ovat vuodelta 2008, koska vuoden 2009 tiedot ovat saatavissa vasta kesällä Päätöksen oikeudesta kuntoutukseen saaneet diagnoosiluokittain vuonna 2009 Tuki- ja ja liikuntaelinsairaudet 48 % 48 % Mielenterveyshäiriöt 28 % 28 % Hermoston sairaudet 4 % 4 % Muut 20 % Muut 20 % Työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneet sairausryhmän mukaan 2009 Sairausryhmä Täysi työkyvyttömyyseläke Osuus kaikista, % Täysi kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 34,0 32,8 57,9 41,5 Mielenterveyden häiriöt 23,6 38,8 18,4 27,4 Kasvaimet 10,6 7,5 3,1 7,0 Verenkiertoelinten sairaudet 9,4 4,3 4,4 5,9 Hermoston sairaudet 8,1 3,4 5,4 5,5 Muut sairaudet 14,4 13,1 10,8 12,7 Kaikki 100,0 100,0 100,0 100,0 Kaikki KuEL-eläkemeno eläkelajeittain Milj. euroa Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Osa-aikaeläke Kuntoutustuki Valtiolle maksettavat osuudet Yhteensä

8 7 Eläkehakemukset ja eläkkeelle siirtyneet Ratkaistut eläkehakemukset Ratkaistut uudet eläkehakemukset Jatko-, tarkastus- ja maksupäätökset Myönnetyt uudet eläkkeet Hylätyt eläkehakemukset Kunta-alalta eläkkeelle siirtyneet Uudet osa-aika ja perhe-eläkkeet Muualta kuin suoraan KuEL-palveluksesta eläkkeelle siirtyneet Sijoitustoiminta Toimintakertomuksessa vuodelta 2008 totesimme vuoden olleen sijoittajan kannalta historiallisen heikko. Kuntien eläkevakuutuksenkin sijoitustulos päätyi voimakkaasti negatiiviseksi, sillä etenkin osakesijoituksille vuosi oli vaikea. Omaisuuslajeista vain korkosijoitusten ja kiinteistösijoitusten tuotot olivat positiiviset. Maailmantalouden ongelmat alkoivat jo vuonna 2007, ja ne pahenivat vuoden 2008 aikana. Taustalla oli monia tekijöitä, joista keskeisin oli monen talouden sektorin ylivelkaantuminen. Kansainvälinen pankkijärjestelmä oli suurissa vaikeuksissa, ja ilman julkisten toimijoiden erittäin mittavia tukijärjestelyjä seuraukset olisivat olleet vielä vakavammat kuin nyt koettiin. Vuoden 2009 kuluessa finanssimarkkinoiden ja pankkijärjestelmän tapahtumat alkoivat osaltaan heikentää myös reaalitaloutta. Aiemmin toivottiin, että kehittyneiden maiden talouksien heikentyessä kehittyvien maiden taloudet voisivat pitää yllä maailmantalouden kasvua, mutta talouskriisi puri myös näiden maiden talouksiin. Kehittyvät maat ovat kuitenkin suurelta osin selvinneet kehittyneitä maita vähäisemmin vaurioin kriisistä. Euroopan unionissa monen maan talous on vaikeuksissa. Valtiot ovat velkaantuneet nopeasti, eikä pikaista helpotusta ole näkyvissä suurten budjettivajeiden vuoksi. Esimerkiksi Kreikalla on syviä rakenteellisia ongelmia, ja se on saamassa seurakseen Italian, Irlannin, Portugalin ja Espanjan, joiden kaikkien tilanne on pikku hiljaa huonontunut. Talousvaikeuksista huolimatta vuodesta 2009 muodostui sijoitustuoton osalta poikkeuksellisen hyvä. Kuntien eläkevakuutuksen kokonaistuotto oli kulujen jälkeen peräti 18,9 %. Noteerattujen osakesijoitusten tuotto oli 35,5 %. Myös joukkovelkakirjasijoitusten tuotto oli korkea eli 15,1 %. Vuosi 2010 tulee olemaan sijoittajille haastava, sillä reaalitalouden näkymät ovat edelleen hyvin epävarmat. Maailmantaloudesta on saatu monia positiivisia indikaatioita, mutta osin vain siksi, että aiempien vuosien tapahtumat olivat niin synkkiä. Niihin verrattuna nykynäkymät ovatkin myönteisiä. Vuonna 2010 todennäköisesti selkiytyy, miten maailmantalous alkaa ehkä toipua kokemastaan takatalvesta. Kuntien eläkevakuutuksella oli vuoden 2009 alkaessa sijoituksia markkina-arvoltaan milj. euroa. Vuoden lopussa sijoitusten markkina-arvo oli milj. euroa eli 25 % enemmän kuin vuoden 2008 vuoden päättyessä. Sijoitukset jaetaan korko-, osake-, kiinteistö-, pääoma- ja hyödykesijoituksiin sekä hedge-rahastoihin. Korkosijoituksia ovat velkakirjalainat, joukkovelkakirjalainat sekä rahamarkkinasijoitukset. Tuottotavoitteen toteutumista suojataan myös johdannaisinstrumentein, joiden vaikutukset omaisuuslajiallokaatioon otetaan huomioon sijoitusomaisuuden riskikorjattua jakaumaa kuvaavissa luvuissa.

9 8 Markkina-arvoinen tuotto kulujen jälkeen päätyi 18,9 prosenttiin vuonna Sijoitusten kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta (vuodesta 1988) vuoden 2009 loppuun oli vuotta kohti 3,3 %. Sitoutunut pääoma markkina-arvoin sisältää edellä mainittujen varojen lisäksi siirtosaamisiin sisältyvät siirtyvät korot sekä muut tuoton laskennassa käytetyt erät 64,3 milj. euroa. Sitoutunut pääoma markkina-arvoin on nämä erät huomioon ottaen yhteensä milj. euroa. Korkosijoitukset Vuosi 2009 oli varsin poikkeuksellinen myös korkosijoitusten osalta. Korkosijoitusten kokonaistuotto oli lopulta erittäin korkea. Erityisesti yritysten liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat tuottivat hyvin. Kuntien eläkevakuutuksen sijoitukset joukkovelkakirjalainoihin ja korkorahastoihin olivat vuoden 2009 lopussa markkina-arvoltaan yhteensä milj. euroa. Kasvua edellisvuodesta oli milj. euroa. Joukkovelkakirjasalkusta oli allokoitu ulkopuolisille omaisuudenhoitajille (mukaan lukien rahastot) yhteensä milj. euroa eli 26,5 %. Joukkovelkakirjasijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 15,1 %. Velkakirjalainoja (lukuun ottamatta Kuntien eläkevakuutuksen omille yhtiöille myönnettyjä lainoja) oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 930 milj. euroa. Lainakanta kasvoi vuoden aikana 81 milj. euroa. Velkakirjalainoista saatiin korkotuottoja 33 milj. euroa. Lainojen saldolla painotettu keskimääräinen laina-aika oli jonkin verran yli 14 vuotta. Lainoja oli yhteensä Rahamarkkinasijoitusten määrä oli vuoden 2009 lopussa 594 milj. euroa. Korkosalkuista kirjattiin korkotuottoja yhteensä 402 milj. euroa. Korkosijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 13,3 %. Osakesijoitukset Osakesijoituksille vuosi 2009 oli kaksijakoinen. Osakekurssit jatkoivat maaliskuuhun saakka jo pitkään jatkunutta laskuaan eli käytännössä romahdustaan. Tuolloin tapahtui osakemarkkinoilla käänne, jolloin markkinat hengähtivät ja kääntyivät sitten nousuun. Yksittäistä syytä kansainvälisten osakemarkkinoiden käännökseen on mahdotonta sanoa. Merkittävimmät valtiot ja keskuspankit olivat pumpanneet markkinoille mittavat määrät likviditeettiä eri muodoissa. Kaiken tuon jälkeen markkinat maaliskuussa 2009 päätyivät siihen lopputulokseen, että maailmanloppu ei taidakaan tulla. Tuon oivalluksen jälkeen osakemarkkinat lähtivät kovaan nousuun, joka jatkui käytännössä koko loppuvuoden. Maailman osakkeiden keskimääräistä kehitystä kuvaava MSCI-tuottoindeksi (EUR) päätyi vuonna 2009 tasolle 25,6 %, kun se vuotta aiemmin oli ollut -37,3 %. Euroopan osakkeet nousivat Stoxx 600 -tuottoindeksillä mitattuna 32,4 % (-43,8 % vuonna 2008). Aasialaisten osakkeiden tuotto (MSCI Asia-Pacific) oli 32,9 % (-38,5 %). Kuntien eläkevakuutuksen noteerattujen osakesijoitusten markkina-arvoinen yhteismäärä oli vuoden 2009 lopussa milj. euroa. Ulkopuolisille omaisuudenhoitajille (mukaan lukien rahastot) oli allokoitu varoja yhteensä milj. euroa eli 67 % koko osakesalkusta. Osakesijoituksista saadut osinkotuotot olivat 163 milj. euroa. Noteerattujen osakesijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 35,5 % (-41,9 % vuonna 2008). Kiinteistösijoitukset Kuntien eläkevakuutuksen kiinteistösalkku koostuu pääasiassa suorista sijoituksista kotimaisiin kiinteistöihin ja kiinteistöosakkeisiin. Vuodesta 2004 alkaen on lisäksi tehty sekä koti- että ulkomaisia kiinteistörahastosijoituksia. Kiinteistörahastosijoitusten osuus on kasvanut varsin nopeasti, mutta rahastosijoitusohjelman sitoman pääoman kasvu tulee viiveellä. Suorille kiinteistösijoituksille katsausvuosi oli edeltävää vuotta vaikeampi. Nousseet tuottovaateet markkinoilla johtivat tilinpäätökseen liittyvässä arvostusprosessissa siihen, että osa kiinteistökohteista alaskirjattiin. Kiinteistörahastoille vuosi oli vaikea, sillä niiden toimintaa hankaloittivat sekä yleinen heikentynyt taloudellinen tilanne että velkarahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvät ongelmat, mitkä johtivat myös merkittäviin arvonalentumisiin. Kiinteistörahastosijoitusten tuotto painuikin selvästi negatiiviseksi, -16,2 prosenttiin. Sijoituskiinteistöjen markkina-arvo oli vuoden lopussa milj. euroa, josta kiinteistörahastojen osuus oli 364 milj. euroa. Näiden lisäksi kiinteistöyhtiöihin oli sitoutunut perinteisinä velkakirjalainoina 175 milj. euroa. Koti- ja ulkomaisiin kiinteistörahastoihin tehtyjen sijoitussitoumusten kokonaismäärä oli 719 milj. euroa, josta nostamattomien sitoumusten määrä oli 213 milj. euroa. Kuntien eläkevakuutuksen omistamien 120 kiinteistöyhtiöiden vuokrattava pinta-ala oli vuoden päättyessä noin m2, ja niissä oli vuokrasopimusta. Kiinteistöjen nettovuokratuotot olivat 89 milj. euroa. Suorien kiinteistösijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 0,3 %. Niin sanotun KTI-indeksiluvun mukaisesti laskettu suorien kiinteistösijoitusten tuotto oli 0,6 %. Kaikkien kiinteistösijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli -2,9 %. Pääoma-, hedge-rahasto- ja hyödykesijoitukset Pääomamarkkinoiden ongelmat heijastuivat voimakkaasti myös pääomasijoitusmarkkinoihin. Sijoitus- ja irtaantumisaktiviteetti oli hidastunut selvästi aiemmista vuosista jo vuonna

10 Lisäksi yritysten ja sitä kautta pääomasijoitusrahastojen arvostukset olivat kääntyneet laskuun. Merkkejä pääomasijoitustoiminnan elpymisestä alkoi ilmaantua vuoden 2009 jälkipuoliskolla. Hedge-rahastojen toimintaympäristö oli ollut vuonna 2008 erittäin haasteellinen. Valtaosa markkinoilla toimivista rahastoista päätyikin tuolloin tuotoissaan negatiivisiksi. Sijoittajat vetivät myös kiihtyvässä vauhdissa sijoituksiaan pois näistä rahastoista. Vuonna 2009 tilanne kääntyi. Valtaosa hedge-rahastoista tuotti hyvin ja myös pääomavirrat kääntyivät takaisin näihin rahastoihin. Koska eläkelaitoksen hyödykesijoitukset oli purettu syksyllä 2008, vuoden 2009 alussa hyödykesijoituksia ei laitoksella ollut lainkaan. Vuoden 2009 aikana hyödykesijoitusten altistumaa nostettiin vaiheittain. Hyödykesijoitusten tuotto olikin lopulta erittäin hyvä. Kuntien eläkevakuutuksella oli pääomasijoituksia vuoden lopulla 807 milj. euroa (markkina-arvo) ja lisäksi 4 suoraa sijoitusta listaamattomiin yrityksiin. Hedge-rahastoissa oli vuoden lopussa yhteensä 285 milj. euroa (markkina-arvo). Hyödykesijoitusten riskikorjattu allokaatio-osuus oli 212 milj. euroa (markkina-arvo 7 milj. euroa). Pääomasijoituksiin annettujen nostamattomien sijoitussitoumusten kokonaismäärä oli vuoden lopussa 922 milj. euroa. Pääomasijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli -3,6 %. Hedge-rahastojen markkina-arvoinen tuotto oli 17,4 % ja hyödykesijoitusten 45,5 %. Sijoitusstrategia Kuntien eläkevakuutuksen rahoitusstrategiassa määritellään keskeiset kuntien eläkejärjestelmän rahoitukseen liittyvät periaatteet, joista johdetaan myös sijoitustoiminnalle asetettavat strategiset tavoitteet. Hallitus ohjaa Kuntien eläkevakuutuksen pitkän aikavälin sijoitustoimintaa sijoitusstrategialla. Lyhyemmällä aikavälillä sijoitustoimintaa ohjataan kullekin vuodelle hyväksyttävällä sijoitussuunnitelmalla, joka sisältää myös sijoitusvaltuudet. Sijoitusstrategiassa kuvataan ne periaatteet ja menettelytavat, joilla pyritään saavuttamaan rahoitusstrategiassa sijoitustoiminnalle asetetut tavoitteet. Keskeisin osa sijoitusstrategiaa on määritellä sijoitustoiminnan yleisessä ja etenkin sen allokaatio-ohjauksessa noudatettavat periaatteet. Vuonna 2009 oli voimassa eläkelaitoksen hallituksen hyväksymä strategiakokonaisuus, joka sisältää myös sijoitusstrategian. Hallitus käynnisti vuonna 2009 strategisen valmistelutyön, joka tähtää uuden strategiakokonaisuuden hyväksymiseen vuonna Yhteiskuntavastuu Kuntien eläkevakuutuksen hallitus on päättänyt keskeisimmistä sijoitustoiminnassa noudatettavista yhteiskuntavastuullisuuden periaatteista. Hallitus on myös linjannut ne toimintatavat ja menettelyt, joilla pyritään varmistamaan yhteiskuntavastuullisuus osana sijoitusprosessia. Hallitukselle raportoidaan säännönmukaisesti, miten yhteiskuntavastuu on sijoitustoiminnassa toteutunut. Sijoitusprosessiin liittyviä omia toimintatapoja täydentää se informaatio, jota Kuntien eläkevakuutus saa ulkopuoliselta yritystoiminnan yhteiskuntavastuullisuuden arvioimiseen keskittyvältä palveluntarjoajalta. Osana hallituksen raporttia kuvataan myös ne käytännön toimet, joihin on ryhdytty havaintojen johdosta. Sijoitukset käyvin arvoin milj. euroa % Korkosijoitukset Osakesijoitukset Kiinteistösijoitukset Pääomasijoitukset Hedge-rahastot Hyödykesijoitukset 7 0 Yhteensä Sijoitusomaisuuden valuuttajakauma käyvin arvoin milj. euroa % EUR ,2 USD ,0 GBP 791 3,2 JPY 427 1,7 CHF 267 1,1 SEK 178 0,7 Muut 276 1,1 Yhteensä Sijoitusomaisuuden maantieteellinen jakauma käyvin arvoin milj. euroa % Suomi ,2 Eurooppa (pl. Suomi) ,3 Pohjois-Amerikka ,3 Kehittyvät markkinat ,4 Aasia (pl. Japani) 741 3,0 Japani 766 3,1 Muut 172 0,7 Yhteensä

11 10 Tytär- ja osakkuusyhtiöt Kuntien eläkevakuutus omisti vuoden 2009 lopussa kokonaan tai osittain 120 kotimaista kiinteistöyhtiötä, joiden määrä pysyi edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Kiinteistöyhtiöistä omistettiin kokonaan 100 ja enemmistöosuus 11:stä. Osakkuusyhtiöitä, joissa Kuntien eläkevakuutuksen omistusosuus oli %, oli neljä. Viidessä kiinteistöyhtiössä osuus oli tätäkin pienempi. Kiinteistöyhtiöiden lisäksi Kuntien eläkevakuutus omisti kokonaan Kuntasijoitus KE Oy:n, 30,65 % osuuden Kuntarahoitus Oyj:stä sekä 25 % osuuden Exilion Capital Oy:stä, joka hallinnoi Exilion Capital Kiinteistörahastoa. Eläkevastuurahasto Kuntien eläkevakuutuksen vuosittaisten tulojen ja menojen erotus lisätään tai vähennetään eläkevastuurahastoon tai -rahastosta. Vuoden 2009 lopussa rahaston koko oli milj. euroa, mikä oli milj. euroa eli noin 23 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kunnallisen eläkejärjestelmän karttuneiden etuuksien pääoma-arvo Eläkesäädösten perusteella kunnalliseen eläkejärjestelmään on karttunut huomattavasti eläkevastuurahaston määrää enemmän etuuksia, joita ei ole vielä maksettu. Näiden karttuneiden etuuksien pääoma-arvon arvioitiin olevan vuoden 2008 lopussa 84 miljardia euroa. Vuoden 2009 aikana määrä kasvoi 3 miljardilla eurolla eli 87 miljardiin euroon. Koska eläkevastuurahaston kasvu siis ylitti vuonna 2009 etuuksien pääoma-arvon kasvun, kattamattoman pääomaarvon määrä aleni vuoden aikana vajaalla 2 miljardilla eurolla. Karttuneiden etuuksien pääoma-arvo arvioidaan parhaan käytettävissä olevan kuolevuuden ja muiden tekijöiden kehitystä kuvaavan tiedon perusteella. Kyseessä on silti vain suuntaa antava arvio eläkejärjestelmän tilanteesta. Muutokset laskennassa käytetyissä oletuksissa voivat muuttaa sitä merkittävästi. Tästä syystä luvun perusteella tehtävissä johtopäätöksissä on syytä käyttää suurta harkintaa. Toimintakulut ja poistot Kuntien eläkevakuutuksen toimintakulut vuonna 2009 olivat 63 milj. euroa, mikä oli 5,8 milj. euroa eli 10,2 % enemmän kuin vuonna Nettotoimintakulut, joissa huomioidaan saadut korvaukset esim. Kirkon keskusrahastolta ja valtiolta, kasvoivat 3,9 milj. euroa eli 6,8 %. Toimintakulujen suurimman erän muodostivat henkilöstökulut 26,6 milj. eurolla. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta 2 milj. euroa eli 7,9 %. Tietohallinnon ulkoisista palveluhankinnoista aiheutuvat käyttömenot olivat 18 milj. euroa, mikä oli 3,8 milj. euroa eli 26,4 % edellisvuotta enemmän. Lisäys johtui pitkälti Arek Oy:n laskutuksen kasvusta. Ostopalvelut olivat 14,4 milj. euroa, mikä oli 0,2 milj. euroa eli 1,4 % vähemmän kuin vuonna Ostopalveluiden merkittävin erä olivat sijoitusten omaisuudenhoito-, säilytys- ja laskentapalkkiot. Muut toimintakulut olivat 4 milj. euroa, mikä oli 0,3 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Toiminnoittain tarkasteltuna eläketoiminnon kulut olivat 30,5 milj. euroa, mikä oli 14,3 % edellistä vuotta enemmän. Kun saadut korvaukset otetaan huomioon, kasvu oli 9,2 %. Sijoitustoiminnon kulut olivat 18,5 milj. euroa, lisäystä vuoteen 2008 verrattuna oli 3,7 %. Hallinnon kulut kasvoivat 14,1 milj. euroon, missä oli kasvua 10,5 % edellisvuoteen verrattuna. Kun saadut korvaukset otetaan huomioon, kasvua oli 6,2 %. Investoinnit koneisiin, kalustoon ja atk-ohjelmiin olivat 14 milj. euroa, mikä oli 8,8 milj. euroa vuotta 2008 enemmän. Suunnitelman mukaiset poistot vuodelle 2009 olivat 3,7 milj. euroa, mikä oli 3,2 milj. euroa eli 46 % vähemmän kuin vuonna Hallinto Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta vaihtui Valtiovarainministeriö määräsi joulukuussa 2008 jäsenet valtuuskuntaan toimikaudeksi Uusi valtuuskunta piti järjestäytymiskokouksensa , jossa se valitsi puheenjohtajakseen kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalaisen Suonenjoelta ja varapuheenjohtajakseen erityisopettaja Varpu-Leena Malmgrenin Vihdistä. Nelivuotiskaudeksi valittu hallitus, jonka puheenjohtajana oli toimitusjohtaja Kari Nenonen, jatkoi toimintaansa siihen asti, kun valtuuskunta valitsi uuden hallituksen. Vanhassa kokoonpanossa hallitus kokoontui yhden kerran. Kunnallisen eläkelain muutoksen vuoksi uuden hallituksen toimikausi kestää aikaisemman nelivuotiskauden sijasta

12 11 kaksi vuotta eli vuodet Uusi hallitus piti vuoden aikana 14 kokousta. Hallituksen puheenjohtajana toimi kansanedustaja, asian ajaja Sampsa Kataja ja varapuheenjohtajana kaupunginjohtaja Tapani Hellstén. Muut varsinaiset jäsenet olivat puheenjohtaja Merja Ailus, kaupunginjohtaja Mauri Gardin, neuvottelujohtaja Risto Kangas, apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen, tiedotuspäällikkö Sallamaari Repo, puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori ja toimitusjohtaja Harri Virta. Hallituksen jäsenistä Kangas ja Santamäki-Vuori ovat lain edellyttämiä kunnallisen alan pääsopijajärjestöjen ehdottamia jäseniä. Ailus ei osallistunut hallituksen työskentelyyn sen jälkeen, kun hänet valittiin Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtajaksi. Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtajana toimi yhteiskuntatieteiden tohtori Markku Kauppinen saakka. Hän pyysi eroa sen jälkeen, kun hänen toimintansa ja Rovaniemelle tehty kiinteistösijoitus oli julkisuudessa liitetty vaalirahoitukseen. Kuntien eläkevakuutus teki poliisille tutkintapyynnön siitä, onko tapahtunut rikosta, kun toimitusjohtaja Kauppinen oli jälkikäteen muuttanut vuoden 2007 kirjanpitotositteessa ollutta tilaisuuden osanottajaluetteloa. Asian viranomaiskäsittely on kesken. Toimitusjohtajan tehtäviä hoiti loppuvuoden ajan vt. toimitusjohtajana varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin valtuuskunnan kokouksessa oikeustieteen kandidaatti, puheenjohtaja Merja Ailus, joka aloitti tehtävässä Valtuuskunnan ja hallituksen lisäksi Kuntien eläkevakuutuksessa on lakisääteisenä toimielimenä sijoitusneuvottelukunta, jonka jäsenet hallitus kutsuu toimikaudekseen. Sijoitusneuvottelukunnassa on kymmenen jäsentä, mukana palkansaajajärjestöjen, valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön edustus. Uuden hallituksen toimikaudeksi valitun sijoitusneuvottelukunnan puheenjohtajana toimi rahoitusjohtaja Seppo Juntti ja varapuheenjohtajana valtiosihteeri Terttu Savolainen. Henkilöstö Kuntien eläkevakuutuksen palveluksessa oli vuoden 2009 päättyessä 408 henkilöä (403 vuonna 2008), joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli 396 (391) henkilöä ja määräaikaisessa 12 (12) henkilöä. Naisten osuus henkilökunnasta oli 65 % (72,1 % ). Henkilöstön keski-ikä oli vuoden päättyessä 46,6 vuotta (naisten keski-ikä oli 47,7 vuotta, miesten 45,0). Sairauspoissaolojen määrä oli 4,3 % työajasta (3,6 % vuonna 2008). Henkilöstön työkyvyn kehittymistä seurataan työterveyshuollon kausitarkastusten yhteydessä sekä työterveyshuollolta saaduin raportein. Henkilöstökoulutukseen panostettiin noin euroa eli 2,12 % palkkasummasta ilman sivukuluja. Koulutukseen käytettiin keskimäärin 4,5 työpäivää/henkilö. Kuntien eläkevakuutuksessa palkkauksen perusteena ovat työn vaativuus, henkilökohtainen osaaminen ja suoriutuminen sekä ammattialakohtaiset kilpailutekijät. Työn vaativuuden arvioinnissa on käytössä Hay-järjestelmä, joka uudistettiin vuoden 2009 aikana kokonaisuudessaan toimiperheanalyysiin perustuvaksi. Toimiperheittäin arvioitiin erikseen eläke-, sijoitus- ja tietohallintotoiminnot sekä tukitoiminnot. Palkkakilpailukykyä seurataan suhteessa vakuutusalaan. Käytössä on vuodesta 2001 alkaen ollut tulospalkkiojärjestelmä, jossa tuloksen mittaamisen perusteina ovat eläketoiminnon palvelutaso, sijoitustoiminnon tuotto ja toiminnan kustannustehokkuus. Katsausvuonna alettiin valmistella Valtiokonttorin eläketoiminnon henkilöstön siirtymistä Kuntien eläkevakuutukseen vuoden 2011 alusta. Valmistelutyö jatkuu vuonna Tietohallinto Tietohallinnon keskeisimmät tehtävät liittyivät katsausvuonna muutaman edellisvuoden tapaan nykyjärjestelmien ylläpitoon ja käytettävyyden varmistamiseen sekä uuden eläkeasioiden käsittelyjärjestelmän (Kasper) kehittämiseen. Lisäksi valmistauduttiin niihin tietoteknisiin toimenpiteisiin, joita vastuu valtion työntekijöiden eläkeasioiden hoitamisesta edellyttää vuodesta 2011 alkaen. Kasper-hanke jakautuu kahteen osaan: Eläkeratkaisijan käyttämän käsittelyjärjestelmän kehittämiseen Kuntien eläkevakuutuksen omana projektina (Elmo) ja laskentapalvelujärjestelmään, jota kehitetään yhteistyössä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Elmo-projektin toimittaja vaihdettiin vuonna 2009 projektiin liittyvien riskien hallitsemiseksi. Vuonna 2009 otettiin käyttöön uusi asiakkuudenhallintajärjestelmä jäsenyhteisöasiakkaita koskevien tietojen hallintaan. Käyttövaltuushallinnan ja infrastruktuurin kehittämisprojekteja jatkettiin. Uusi tuotepohjainen henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä otettiin käyttöön. Sen avulla henkilöstöön liittyvät tiedot saadaan aiempaa paremmin esimiesten ja henkilön itsensä käyttöön. Uuden verkkopalveluratkaisun käyttöönotto siirtyi alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen vuoden 2010 alkupuolelle. Samalla otetaan käyttöön ryhmätyötilat ja uudistetaan eläkelaitoksen dokumenttien

13 12 hallinta. Myös johdon tietovarastointi- ja raportointiratkaisun kehittämistä jatkettiin. Kuntien eläkevakuutuksen tietohallintosuunnitelma päivitettiin. Uuden maksuosuusjärjestelmän kehittämishanke (Malla) käynnistettiin. Malla tullaan ottamaan käyttöön kahdessa vaiheessa vuoden 2012 loppuun mennessä. Maksuosuusjärjestelmän avulla lasketaan jäsenyhteisöiltä perittävät maksut (maksuosuudet) sekä kunkin jäsenyhteisön eläkemenot. Uuden järjestelmän avulla voidaan hallita myös mahdolliset tulevaisuudessa käyttöön otettavat uudet maksuperusteet. Tietohallinnon käyttömenot olivat vuonna ,0 milj. euroa ja taseeseen investoinneiksi kirjattiin 14,3 milj. euron suuruiset hankinnat. Sisäinen valvonta Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimintatapoja, järjestelmiä ja menetelmiä, joiden avulla johto pyrkii varmistamaan eläkelaitoksen toiminnan tehokkuuden, taloudellisen ja luotettavuuden. Sisäisen valvonnan keskeisiä osa-alueita ovat riskienhallinta ja sisäinen tarkastus. Riskienhallinnan yleinen kehittäminen Riskienhallinnan keskeisenä painoalueena vuonna 2009 oli vahvistaa edelleen organisaation riskitietoisuutta sekä jatkaa riskienhallintatyön viemistä käytäntöön. Riskienhallintaprosessin seuranta- ja raportointimenettelyjä sekä niihin liittyvää teknistä tukea kehitettiin ja dokumentaatiota täydennettiin. Riskikartoitukset raportoitiin toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle puolivuosittain. Tietoturvallisuuden kehittämiseksi tietoturvallisuusohjeiden ajantasaisuus tarkistettiin ja henkilöstölle järjestettiin koulutusta. Käyttövaltuushallinnan kehittämisprojekti käynnistettiin. Lisäksi toteutettiin tietoturva-auditointeja. Hallituksen hyväksymään eläkelaitoksen valmiussuunnitelmaan pohjautuvat toimintokohtaiset varautumissuunnitelmat päivitettiin. Eläkelaitos osallistui finanssialan kriisivalmiutta ja varautumisjärjestelyjä testaavaan FATO harjoitukseen. Sijoitustoiminnan riskienhallinnassa kehitettiin mm. riskiraportointia, limiittiseurantaa, sijoitusprosesseja sekä näihin liittyvää dokumentaatiota. Hallitus hyväksyi Sijoitustoiminnan riskienhallinta ja suunnitelma asiakirjan alkuvuodesta Hallitus hyväksyi joulukuussa eläkelaitoksen riskienhallintasuunnitelman vuodelle 2010 ja suunnitelman liitteenä olevat riskikartat. Merkittävimmät strategiset riskit Merkittävimmäksi strategiseksi riskiksi arvioitiin vuonna 2009 sijoitustoiminnan pitkän aikavälin reaalituoton jääminen selvästi alle 4 % tavoitetason. Markkinaympäristö arvioitiin sijoitustoiminnan kannalta edelleenkin haasteelliseksi. Sijoitustoiminnan pitkän aikavälin reaalituotto oli 3,3 %. Keinoja hallita tätä riskiä olivat sijoitusstrategian jatkuva kriittinen arviointi, rahoitusaseman kehityksen ennakointi, sijoitussalkun riskituottosuhteen optimointi, ALM-mallinnukset sekä näistä seuranneet sijoitusallokaatiorakenteen toimintaperiaatteiden sekä sijoitussuunnitelman tarkistukset. Kunnallisen eläkelain piirissä olevan henkilömäärän aleneminen ja sitä seuraava maksupohjan merkittävä heikkeneminen arvioitiin pitkällä aikajänteellä eläkelaitoksen suureksi strategiseksi riskiksi. Maksutulo voi heikentyä, mikäli KuEL-vakuutettujen määrä supistuu esimerkiksi työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuden tai kunnallisten palveluiden ulkoistamisen vuoksi. Tästä voi puolestaan syntyä paineita korottaa eläkemaksua. Maksutulon kehittymisen haasteet pitkällä aikavälillä ovat merkittävät. Tämän vuoksi jäsenyhteisöjen tietämystä eläkejärjestelmän rahoituskysymyksistä vahvistettiin aktiivisesti. Eläketoiminnon keskeiset tietojärjestelmät ja työprosessit uudistetaan lähivuosien aikana. Hankkeeseen liittyy myös laajaa eläkelaitosyhteistyötä. Koska kyse on hyvin keskeisistä ja laajoista uudistuksista, hankkeisiin liittyvät riskit nähdään strategisina. Riskienhallintakeinoina olivat systemaattisesti hallitut ja johdetut hanke-, projekti-, toimittajavalinta- ja sopimushallintaprosessit. Erityistä huomiota kiinnitettiin lisäksi henkilöstön koulutukseen ja jaksamiseen. Merkittävimmät operatiiviset riskit Merkittävimmät operatiiviset riskit liittyivät prosessien sujuvuuteen ja oikeellisuuteen sekä henkilöstön osaamiseen ja osaamisen ylläpitoon. Riskienhallintakeinoissa panostettiin mm. prosessien suunnitelmalliseen kehittämiseen, operatiivisen toiminnan kuvaamiseen, henkilöstö- ja muutoshallintasuunnitelmiin sekä (liike)toiminnan edustajien aktiiviseen osallistumiseen järjestelmien ylläpito- ja kehitystyöhön. Markkina- ja likviditeettiriskit Sijoitusten lyhyen aikavälin riskinä on markkina-arvojen heilahtelu. Tätä riskiä voidaan kuvata Value-at-Risk-luvulla (VaR). Kahden vuoden kuukausituottojen perusteella laskettu eläkelaitoksen sijoitusten VaR-luku oli vuoden 2009 lopussa miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 97,5 %:n todennäköisyydellä koko sijoitussalkun suurinta mahdollista tappiota

14 13 yhden kuukauden aikajänteellä. Riski on kasvanut entisestään, sillä edellisen vuoden lopussa VaR-luku oli milj. euroa. Syynä riskiluvun kasvuun oli sekä kasvanut sijoituspääoma että se, että kahden vuoden tarkastelujaksolle osui entistä useampi kuukausi, jolloin lähinnä osakesijoitusten arvot muuttuivat voimakkaasti. Koska eläkelaitoksen saama maksutulo ylitti eläkemenon, likviditeettiriskin merkitys oli tässä mielessä vähäinen. Likviditeettiriskiä hallittiin mm. pitämällä osa sijoituksista kassavaroissa. Lisäksi kehitettiin likviditeetin hallintaa liittyviä prosesseja ja vastuukysymyksiä mukaan lukien markkinahäiriötilanteet. Varautumissuunnitelmat Toiminnan häiriöttömyyden varmistamiseksi Kuntien eläkevakuutuksessa on laadittu vakuutusalan varautumisohjeiden mukainen laitostason valmiussuunnitelma sekä yksityiskohtaisemmat toimintokohtaiset varautumissuunnitelmat. Sisäpiiriohje Kuntien eläkevakuutuksella on hallituksen vahvistama sisäpiiriohje. Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen toiminta perustuu hallituksen vuosittain vahvistamaan sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelmaan. Toiminto raportoi toimintaohjeen mukaisesti vuoden aikana tekemästään tarkastustyöstä ja johtopäätöksistä toimitusjohtajalle sekä hallitukselle. Tulevaisuudennäkymät Kunnallinen eläkejärjestelmä on keskeisiltä osiltaan sidottu yleisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen kehitykseen. Tästä syystä lähitulevaisuuden toimintaympäristöä määrittävät ennen kaikkea kuntasektorin ja yleisen talouskehityksen suunnat. Talousnäkökulmasta katsoen lähivuodet vaikuttavat huolestuttavilta. Kehittyneet valtiot ovat lähes poikkeuksetta joutuneet rahoitusjärjestelmän toimivuutta tukiessaan velkaantumiskierteeseen, joka voi lamaannuttaa kasvua vuosien ajan. Odotettavissa on jo vuonna 2010 selvä korkotason nousu, joka ei tällä kertaa johdu perinteiseen tapaan talouskasvun kiihtymisestä vaan lähinnä edellä mainituista velkaongelmista. Samalla nousevat esille kysymykset inflaation kasvusta ja siitä, mihin suuntaan yritysten tulokset lähtevät kehittymään. Varsinainen noususuhdanne antanee joka tapauksessa vielä odottaa itseään pitkään. Talousasiat painottuvat myös kuntien toiminnassa lähiaikoina. Odotettavissa on osin suuriakin haasteita pitää yllä palveluja. Veronkorotukset ovat valtaosalla kuntia välttämätön keino tasapainottaa taloutta, ja palvelurakenteiden hallittu kehittäminen on vaarassa muuttua palvelujen karsimiseksi tai ainakin niiden ulkoistamiseksi. Kunnallisen eläkejärjestelmän näkökulmasta kehitys olisi erittäin ongelmallinen, koska eläkkeiden rahoitus perustuu rahastoista huolimatta edelleen valtaosiltaan kuntien maksamista palkoista perittävään eläkemaksuun. Parhaimmassa tapauksessa palkkasumman kasvun voi olettaa heikkenevän, mutta säilyvän kuitenkin tasolla, jolla eläkemaksuun ei vielä kohdistu välitöntä nousupainetta. Kuntien heikko taloudellinen tilanne korostaa asiakkuussuhteiden hoitamisen tärkeyttä. Sijoitustoiminnalle vallitsevat taloudelliset olosuhteet merkitsevät melkoista epävarmuutta. Vuoden 2009 kaltainen, riskinottoa palkitseva ilmapiiri tuskin voi kestää pitkään, koska talouden perusteet eivät kaikilta osin ole kunnossa. Toisaalta yritysten tulokset ovat tarjonneet myös positiivisia yllätyksiä, joten on mahdollista, että sijoitusmarkkinoilla lähiajat muodostuvat kuitenkin varsin siedettäviksi. Yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä ovat vuoden 2009 ajan olleet työelämän ja eläketurvan kehitys. Vaikka näidenkään osalta ei lyhyen aikavälin talousnäkymiä voida sivuuttaa, haasteet ovat kuitenkin luonteeltaan pitkäaikaisempia. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen jatkuu ja keskimääräinen elinaika jatkaa kasvuaan luoden painetta eläkejärjestelmien taloudelliseen kestävyyteen. Ongelmien ratkaisemiseksi on esitetty useita, erityisesti työssä jaksamisen tärkeyttä korostavia toimenpiteitä. Jos nämä eivät odotetulla tavalla pidennä työuria, on arvioitavissa, että ikääntymisen negatiivisia vaikutuksia joudutaan jatkossa ratkomaan myös eläketurvaa heikentävin toimenpitein. Kuntien eläkevakuutuksen toiminnassa parin seuraavan vuoden jaksoa hallitsee julkisen sektorin eläketoimintojen yhdistäminen. Sillä on syvällisiä vaikutuksia eläkelaitoksen organisaatioon ja toimintaan. Kun samaan aikaan pyritään viemään hallitusti päätökseen eläkkeiden käsittely- ja laskentajärjestelmien uudistukset sekä parantamaan entisestään yhteistyötä muiden työeläkelaitosten kanssa, johtamisessa ja päivittäisessä työssä riittää haasteita.

15 Kuntien eläkevakuutus PL Helsinki puhelin

Tilinpäätöskalvot 2011

Tilinpäätöskalvot 2011 Tilinpäätöskalvot 2011 Tuloslaskelma 2011 2010 Maksutulo 4 545 4 327 Eläkemeno -3 524-3 306 RAHOITUSKATE 1 021 1 021 Sijoitusten nettotuotto -446 3 125 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut ja poistot

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot

Tilinpäätöskalvot Tilinpäätöskalvot 2014 26.2.2014 Tuloslaskelma milj. euroa 2014 2013 Maksutulo 5 171 5 050 Eläkemeno -4 361-4 141 RAHOITUSKATE 811 908 Sijoitusten nettotuotto 3 376 2 629 Lakisääteiset nettomaksut -7-7

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Tänään työssä hyvän huomisen puolesta. Tilinpäätöskalvot 2007

Tänään työssä hyvän huomisen puolesta. Tilinpäätöskalvot 2007 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Tilinpäätöskalvot 2007 Ratkaistut hakemukset eläkelajeittain Kaikki hakemukset, kpl Eläkelaji v. 2007 v. 2006 Muutos, % joista uusia hakemuksia v. 2007 Vanhuuseläke

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 31.3.2016 26.4.2016 Vahva vakavaraisuus suojasi markkinoiden heilunnalta 9,1 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 41,1 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, -1,4 % Sijoitusten tuotto 860 000 Suomalaisen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt valtion eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat,

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2010 7.2.2011 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2010 oli 138,8

Lisätiedot

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto SISÄLLYS Sijoitusmarkkinat Kaupungin sijoitusomaisuus Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset

Lisätiedot

Maksutulo 5 244 5 171. Eläkemeno -4 559-4 361 RAHOITUSKATE 684 811. Sijoitusten nettotuotto 2 030 3 376. Lakisääteiset nettomaksut -6-7

Maksutulo 5 244 5 171. Eläkemeno -4 559-4 361 RAHOITUSKATE 684 811. Sijoitusten nettotuotto 2 030 3 376. Lakisääteiset nettomaksut -6-7 Tilinpäätös 2015 Tuloslaskelma milj. euroa 2015 2014 Maksutulo 5 244 5 171 Eläkemeno -4 559-4 361 RAHOITUSKATE 684 811 Sijoitusten nettotuotto 2 030 3 376 Lakisääteiset nettomaksut -6-7 Nettotoimintakulut

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. 19.1.2017 Eläkejärjestelmä ja sen hallinto Sosiaalivakuutus vuonna 2015, 39 mrd. 3 Eläkevakuutuksesta

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja evankelisluterilaisen kirkon eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Saapuneiden kirkon eläkehakemusten määrä eläkelajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji 2015 2014 Muutos,

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien.

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien. 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2009 12.2.2010 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2009 oli 124,9

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Avainluvut 2010 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 126,2 1 096,3 1 088,9 968,1 889,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 031,6 979,5 889,7 780,8

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 1 Avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 326,3 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 311,9 1 243,7 1

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 1 Avainlukuja 2012 2011 2010 2009 2008 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 243,7 1 122,4 1

Lisätiedot

ILMARISEN VUOSI 2016

ILMARISEN VUOSI 2016 ILMARISEN VUOSI 2016 ILMARINEN VUONNA 2016 Hyvä sijoitustuotto epävarmoissa markkinaolosuhteissa Vakavaraisuus säilyi vahvana, kustannustehokkuus parani. Asiakashyvitykset ennätystasolla. Asiakasmäärä

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 2011

Eteran osavuosiraportti 2011 Eteran osavuosiraportti 2011 Tiivistelmä tunnusluvuista 1.1. 30.6.2011 1.1. 30.6.2010 1.1. 31.12.2010 Vakuutusmaksutulot, milj. 276 249 570 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus

Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus Kymenlaakson kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Kotka 26.10.2011 Pekka Alanen Keva 2011 lähtien Keva-nimi ja uusi logo käyttöön

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 52.9% edellisvuodesta ollen EUR 37.1m (EUR 24.3m /2) Ensimmäisen vuosineljänneksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2016

Varman tilinpäätös 2016 Varman tilinpäätös 2016 15.2.2017 Tasapainoinen ja vahva vuosi 2016 Vakavaraisuuspääoma, 10,2 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 42,9 mrd. Sijoitusten tuotto 4,7 % Suomalaisen työeläketurva 870 000 Maksutulo,

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 30.9.2016 Varman sijoitustulos nousi vahvasti positiiviseksi 1 Varman sijoitustulos nousi vahvasti positiiviseksi Hyvä tulos keskeisillä mittareilla Vakavaraisuuspääoma, Sijoitusten

Lisätiedot

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö Mela hoitaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien lakisääteistä eläke- ja tapaturmavakuuttamista sekä vastaa maatalouslomituksen toimivuudesta. Asiakkaat Melalla oli vuoden lopussa 75 919 MYEL-vakuutettua

Lisätiedot

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus Ajankohtaiset t työelämä ä ja työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus KuEL palkkasumma 16,1 mrd KuEL maksutulo 4,7 mrd Keva KUEL maksettavat eläkkeet

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjola-konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Sijoitusmessut 12.11.2008 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjolan liiketoimintarakenne 2 Pohjola-konserni Pankkitoiminta Varainhoito Vahinkovakuutustoiminta

Lisätiedot

Tilastotietoja VaEL-eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: tilastot@keva.fi

Tilastotietoja VaEL-eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: tilastot@keva.fi Tilastotietoja VaEL-eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt VaEL-eläke- ja etuuspäätökset lajeittain 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat, kpl 2015 2014 Muutos, % Vanhuuseläkkeet¹

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2016 Toimitusjohtaja Timo Ritakallio @ritakti 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2016 Suomen talous- ja työllisyyskehitys oli vaatimatonta, mikä heijastui

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito 3.9.2016 Sisältö Metsä sijoituskohteena: hyvät puolet ja riskit Eri sijoitusvaihtoehdot ja niiden pääpiirteet

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2012

Omat eläketietosi - Kevan info 2012 Omat eläketietosi - Kevan info 2012 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Kevan esittely ja ajankohtaiset palvelut Työeläkeote Omat eläketietosi palvelu Joustavasti eläkkeelle Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2012 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 0,9% Parhaiten tuottivat korkosijoitukset 2,4 % Vakavaraisuus 26,8% TyEL-palkkasumma 1 677,0 milj. YELtyötulo 251,9

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.9.215 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Kolmannen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 47.5% edellisvuodesta ja oli EUR 31.4m (EUR 21.3m Q3/214) Kolmannen vuosineljänneksen

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2015 Försäkringsaktiebolaget Garantia Garantia Insurance Company Ltd Kluuvikatu 3 Glogatan 3 Kluuvikatu 3 PL 600, 00101 Helsinki PB 600, 00101

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2017 kunta-alan eläkemaksuihin ja arvioita vuosille

Budjetointiohje vuoden 2017 kunta-alan eläkemaksuihin ja arvioita vuosille BUDJETOINTIOHJE 1 (9) Budjetointiohje vuoden 2017 kunta-alan eläkemaksuihin ja arvioita vuosille 2018-2019 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos

Työeläkekuntoutus hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos Työeläkekuntoutus 2015 hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos Työeläkekuntoutus 2015 Hakemukset, päätökset Päivitetty 20.6.20/ Eläketurvakeskus Hakemukset, päätökset vuosina 1992 2015 (ei sisällä

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2013. Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2014, info

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2013. Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2014, info Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2013 Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2014, info Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisen ajan odote Eläketurvakeskus 2 Eläkkeelle

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015. Kari Stadigh Konsernijohtaja

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015. Kari Stadigh Konsernijohtaja Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015 Kari Stadigh Konsernijohtaja Tulos ennen veroja kasvoi kautta linjan milj. 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 929 931 Sampo-konsernin tulos

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2016 15.8.2016 1 Sijoitussalkun hajautus vaimensi riskejä Vakavaraisuuspääoma, Sijoitusten markkina-arvo, Sijoitusten tuotto 9,1 mrd. 41,2 mrd. -0,3 % 2 Hyvä tuotto noteeraamattomista

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti: OHJELMAESITTEEN TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAAN 2014 (200.000.000 EUROA) SEKÄ HELSINGIN OP TUOTTODEBENTUURI 5/2014 LAINAKOHTAISIIN EHTOIHIN

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan omavastuuajan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille Toimintaympäristö Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Avainluvut 2010 muutos % 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo 1 622 13 % 1 431 1 579 1

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin.

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 1(6) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,6 % Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,6 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,4-kertainen vakavaraisuusrajaan

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 30.6.2007 Eläke-Fennian avainlukuja 1.1.-30.6.2007 1.1.-30.6.2006 1.1.-31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 474,1 444,2 889,3 Maksetut eläkkeet, milj. e 334,1 312,3 631,3 Sijoitusnettotuotot

Lisätiedot

Varma ja riskienhallinta

Varma ja riskienhallinta Varma ja riskienhallinta Sisäiset tarkastajat r.y.:n kuukausikokous Varmassa 19.5.2014 Pekka Pajamo, talousjohtaja Perustehtävänä eläkkeiden turvaaminen 2 Olemme keskinäinen ja itsenäinen yhtiö Varman

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot