Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Transkriptio

1 Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto

2 SISÄLLYS Sijoitusmarkkinat Kaupungin sijoitusomaisuus Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset Sijoitusomaisuuden tuotto Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Julkaisija: Tampereen kaupunki, Konsernihallinto PL 487, Tampere puh. (03)

3 Sijoitusmarkkinat Vuodesta 2016 muodostui lopulta melko hyvä sijoitusvuosi, vaikka vuoden aikana koettiin suuria heilahduksia ja epävarmuuksia. Niitä aiheuttivat alkuvuonna huolet Kiinan talouskasvun hiipumisesta, kesällä Brexit-äänestys ja loppuvuonna USA:n presidentinvaalit. Tapahtumien markkinavaikutukset muodostuivat näiden yllätysten jälkeen ennalta arvaamattomiksi erityisesti osakkeiden osalta. Kurssit kääntyivät pian nousuun, vaikka arviot reaktioista ennakoivat päinvastaista. Suhdannekehitys ja keskuspankkien toiminta aiheuttivat lopulta varsin vähän yllätyksiä sijoittajille. Yhdysvaltojen suhdannekehitys oli alkuvuonna heikkoa, mutta vahvistui vuoden loppua kohden. Eurooppa jatkoi heikohkoa, noin puolentoista prosentin kasvuaan. USA:n ja Euroopan keskuspankkien rahapolitiikat eriytyivät merkittävästi vuonna FED:n koronnostot ja EKP:n miinuskorkopolitiikka massiivisine 60 miljardin euron kuukausittaisten arvopaperiostojen kanssa heikensivät euroa selvästi. Osakesijoitusten osalta vuoden pelasti sen viimeiset kaksi kuukautta, kun ensin Yhdysvaltojen osakekurssit nousivat voimakkaasti marraskuun alun presidentinvaalien jälkeen ja joulukuussa eurooppalaiset osakkeet vahvistuivat. Euron arvon heikentyminen loppuvuonna paransi edelleen kansainvälisten osakesijoitusten tuottoja euromääräisesti mitattuna. Suomalaisten yhtiöiden kurssit nousivat lopulta koko vuonna runsaat 13 prosenttia, kun osingot otetaan huomioon tuotossa. Korkosijoitusten osalta vuosi oli hyvin kaksijakoinen. Alkuvuonna valtionlainat menestyivät erinomaisesti, mutta loppuvuonna joukkolainojen korkojen nousu heikensi tuottoja. Valtionlainojen tuotto ylsi runsaaseen kolmeen prosenttiin, mutta riskipitoisemmat High Yield - yrityslainat tuottivat jopa yli kahdeksan prosenttia. IG-yrityslainojen tuotto asettui edellisten väliin, vajaaseen viiteen prosenttiin. Pääomaisuusluokista ainoastaan käteisen tuotto jäi miinukselle, mikä heijastaa EKP:n negatiivisten korkojen rahapolitiikkaa. Euroalueen korot tekivät historiallisen alhaisia noteerauksia vuonna Pitkät korot nousivat vuoden loppua kohden positiivisten talousuutisten myötä. Yritykset ovat raportoineet lähes kaikilla keskeisillä markkinoilla varsin odotettuja ja hyviä tuloksia. Osake- ja korkomarkkinoilla arvostustasot ovat kuitenkin nousseet varsin korkealle. Sijoitusten tuottoja (%) Osakkeet, Suomi 13,3 15,9 10,6 31,6 Osakkeet, Eurooppa 2,9 8,9 7,2 20,8 Osakkeet, USA 13,1 13,0 28,4 26,7 Korot, Euro valtionlainat 3,1 1,6 13,5 2,4 Korot, Euro High Yield 9,1 0,5 4,0 7,9 Korot, Eur Inv.Grade 4,8-0,4 8,4 2,4 Korot, käteinen -0,3 0,0 0,1 0,1

4 Kaupungin sijoitusomaisuus Kaupungin sijoitustoiminnassa noudatetaan omaisuuslajijakaumaa: rahamarkkinasijoitukset (< 12 kuukautta), korkosijoitukset (> 12 kuukautta), osakesijoitukset (suorat ja välilliset) sekä muut sijoitukset. Valtuuston päättämissä sijoitustoiminnan yleisissä periaatteissa sekä konsenrijohtajan vuosittain päättämässä sijoitussuunnitelmassa näille kullekin on määritelty peruspainot ja vaihteluvälit. Varojen sijoittaminen eri omaisuuslajeihin riippuu em. päätöksistä sekä niiden toteuttamisesta markkinoilla tapahtuvan kehityksen mukana. Kaupungin sijoitusomaisuus on sijoitettu institutionaaliselle sijoittajalle sopivalla maltillisella riskipolitiikalla. Joulukuun lopussa sijoitusten jakauma oli alla olevan kuvan mukainen ja se oli vuoden 2016 sijoitussuunnitelman perusallokaatioon nähden hieman varovaisempi. Tämä johtui rahamarkkinasijoitusten suuresta osuudesta vuodenvaihteessa, keskimäärin jakauma oli lähempänä perusallokaatiota vuoden aikana. Vuoden lopussa kaupungin sijoitusomaisuus oli markkina-arvoin 113,6 milj. euroa, mikä oli 10,6 milj. euroa suurempi kuin vuoden alussa. Summa koostui sekä kaupungin tilivaroista 85,9 milj. euroa että varsinaisista pidempiaikaisista sijoituksista 27,7 milj. euroa. Näiden varsinaisten sijoitusten määrä laski vuoden aikana 7,5 milj. euroa.

5 Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset Sijoitustoiminnan tuotto Rahamarkkinasijoitukset (taulukossa lyhyet korkosijoitukset) ovat alle vuoden mittaisia ja niissä tavoitellaan korkeata likvidiyttä. Käytännössä tätä rahaa ei ole sijoitettu, vaan ne ovat kaupungin tilivaroja, jotka käytetään kuukausittain menojen maksamiseen. Vuoden 2016 aikana ei tehty määräaikaisia talletuksia lainkaan, koska tilivaroja oli keskimäärin vähän eikä talletuksille olisi saanut minkäänlaista korkoakaan. Omaisuusluokkaan luetaan kuuluvaksi kaikki yli 12 kuukauden mittaiset korkotuotteet. Merkittävin osa korkosijoituksista oli vuodenvaihteessa välillisesti sijoitettuna, suoria joukkolainoja kaupungilla on vain yksi Kuntarahoitus Oyj:n lainaan tehty merkintä. Korkosijoitukset ovat kaikki yrityslainoja jossain muodossa, valtionlainoihin kaupunki ei ole sijoittanut. Yrityslainoissakin painopiste on high yield -lainoissa (Evli High Yield, eq High Yiled), sillä valtionlainoissa ja korkean luottoluokan yrityslainoissa korkoriski nousi loppuvuonna korkealle. Vuoden 2016 aikana ei osakesijoituksissa tehty lainkaan muutoksia. Kaupungin osakesijoitukset koostuvat eri markkinoille sijoittavista kuudesta erilaisesta rahastosta, joista osa on aktiivisia ja osa passiivisia indeksirahastoja. Osakesijoitukset jakautuvat sekä maantieteellisesti että toimialoittain, mutta suurimmat sijoitukset ovat Suomen, Euroopan ja USA:n osakemarkkinoille. Suurimmat yksittäiset osakesijoitukset ovat Fondita Equity Spice -rahasto, Eq USA Indeksi rahasto sekä eq Kehittyvä Aasia rahasto. Osakesijoituksia on edellisten lisäksi myös muihin sijoituksiin ryhmiteltävissä yhdistelmärahasto-osuuksissa. Ryhmä koostuu erityisesti Elinkeinorahaston noin 9,5 milj euron sijoituksista kolmeen eri yhdistelmärahastoon, Front Strategia, Taaleri Allokaatio ja Danske Kompassi. Lisäksi omaisuusluokkaan kuuluu yksi pienehkö kestävän kehityksen kriteerein valittujen yritysten osakkeisiin sijoittava sijoitustodistus sekä yksi pieni osuus pääomasijoitusrahastosta. Vuonna 2016 sijoitustoiminta tuotti 1,8 prosenttia, kun mukaan lasketaan tilivarat, joita vuodenaikana ei oikeasti sijoitettu mihinkään. Kun nämä otetaan pois ja tarkastellaan varsinaisten sijoitusten tuottoa, oli se viime vuonna 6,8 prosenttia. Vuoden lopussa tällaisia sijoituksia oli 27,7 milj. euroa. Valtuuston hyväksymissä sijoitustoiminnan periaatteissa on tuottotavoitteeksi asetettu Suomen valtion viiden vuoden lainan tuotto + 1 prosenttia, joka viime vuonna oli yleiseen korkotasoon nähden hyvin korkealla 2,4 prosentin tasolla. Tämä Varsinaisten sijoitusten osalta tavoite ylittyi selvästi ja kokonaisuutenakin sijoitusten tuotto ylsi melko lä-

6 helle tavoitetta. Valtionlainojen tuotto oli viime vuonna erittäin hyvä, kun pitkien korkojen vuosimuutos oli negatiivinen ja se nosti kiinteäkorkoisten lainojen arvoja. Parhaiten kaupungin sijoituksista tuottivat osakesijoitukset 9,6 prosenttia ja korkosijoitukset 5,9 prosenttia. Taulukossa on esitetty kaikkien sijoitusten vuosituotto sekä suluissa varsinaisten pitkäaikaisten sijoitusten tuotto. vuosi ,1 % vuosi ,4 % vuosi ,4 % vuosi ,2 % vuosi ,1 % vuosi ,3 % vuosi ,0 % vuosi ,0 % (5,2 %) vuosi ,9 % vuosi ,0 % (3,7 %) vuosi ,8 % (6,8 %)