POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka. Laajennettu YTY-ryhmä, viides demo Lukeminen Mari Hankala
|
|
- Anneli Outi Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka Laajennettu YTY-ryhmä, viides demo Lukeminen Mari Hankala
2 Kurssin uudet aikataulumuutokset Kurssin suunnittelua, oppiaineen kokonaiskuva OPS, Tekstimaailmat, monilukutaito Lukeminen (tähän ei juuri ehditty) Tutkimus: ongelmanratkaisutaidot Vielä lukemisesta, kielitiedon opettamisesta Kielitiedon opettaminen Kirjoittaminen Kirjallisuus (kirjan käsittely siis siirtyy viikolla eteenpäin) Media & Ryhmätöiden esittelyä (Mikämikä-porukka) Ryhmätöiden esittelyä Vuorovaikutus tärkeä osa-alue, kulkee läpi kaiken
3 Ryhmätehtävät: Mikämikä-päivä: Mankola Jere, Veera, Johanna T., Viivi, Tiina, Salla, Noora, Jose Edutorni: Minna, Katariina, Roope Johanna ja Elisa: Lukustrategiat? Pauliina, Eerika, Sanna, Lehti: Kirjatraileri? Ryhmätehtävien ohjeistukset: Mari sopii jokaisen ryhmän kanssa oman tapaamisajan, jossa esittelee tehtävän tavoitteet
4 Kotitehtävät täksi kerraksi 0. Palauta mieliin edelliset luettavat (OPS-materiaalit) sekä PIRLS-raportti. Jos linkki ei viimeksi auennut, tsekkaa tämä: 1. Jos lasten tekstimaailma -tehtävä tuntui jäävän kesken, kerää lisää ideoita Pedanetiin. 2. Lue oheinen artikkeli. Sitä ennen kirjaa ylös ajatuksiasi ja kokemuksiasi (esim. Kieli ja viestintäasiantuntijuus -sivullesi) siitä, millaista kieliopin opettaminen on kouluissa. Alho, I. & Korhonen, R Ei kielioppia kieliopin vuoksi kuusi toivetta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta toukokuu Tutustu Kielitoimiston ohjepankkiin Miten hyödyntäisit sitä opetuksessasi? 4. Lue nämä diat (lukutaito & kielen opettaminen) ja yritä saada niistä tolkkua. Ryhmätehtävääkin saa haudutella
5 Kotitehtävät maanantaiksi PIRLS-raportista keskustelu on ollut vielä hiljaista Pedanetissa. Lukekaa ja kommentoikaa! Tarkoitus ei ole lukea koko raporttia vaan poimia muutama äikkää koskeva kohta (tärkeimmät asiat ovat isoissa kuvioissa). Jatka vastaamalla Minnan aloittamaan keskusteluun. Linkki raporttiin: 2. Edellisen kerran kotitehtävistä seuraavia ei ehditty käsitellä. Palauta ne mieliisi: kielen opettamista koskevat diat (löytyy myös näiden diojen lopusta, Alhon ja Korhosen artikkeli (ks. linkki edellisestä diasta) ja Kielitoimiston ohjepankki (sivuston nimi tarkennettu). 3. Tutustu Erilaisia tekstejä kielenopetukseen -tiedostoon (Pedanetin tilamme / Demot /Demomateriaaleja. Miten voisit hyödyntää näitä tekstejä kielen rakenteiden opettamisessa (esimerkiksi sanaluokat tai lauseenjäsenet)?
6 Kotitehtävät torstaiksi Lue Peda.netista Minna-Riitta Luukan artikkeli Tekstejä, luovuutta ja prosesseja (Kohdassa Demot / Demomateriaaleja. Mieti lukiessasi, millaista kirjoittamisen opetus on ollut omana kouluaikanasi (suhteessa Luukan jaotteluihin). Millaista kirjoittamisen opetuksen pitäisi olla? Samalla sivulla (edellisen kohdan alla) on neljä oppilaiden tekstiä (Autiosaari, Dr Who ja känni slitheen, Korvatunturi ja Kumma). Lue tekstit. Voit jo miettiä (vaikka emme ole vielä tutustuneet kirjoittamisen arviointiin), millaisen kirjoitustaitoja kehittävän palautteen kirjoittaisit oppilaalle ja millaisen numeroarvosanan antaisit (vaikka oikeassa elämässä et arvioisikaan tekstiä numeerisesti).
7 Muutamia näkökulmia lukutaitoon
8 Suomalaisten lasten hyvää lukutaitoa selittäviä tekijöitä vuonna 1995 mikä tilanne on nyt ja tulevaisuudessa? Pirjo Linnakylä 1995: Lukutaidolla maailmankartalle. Kansainvälinen lukutaitotutkimus Suomessa. taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kehittynyt yhteiskunta: lukutaidolta vaaditaan paljon kirjallisen kulttuurin arvostus opettajien ammattitaito, hyvä ja monipuolinen opetus tiheä kirjastoverkko, koulukirjastot, kirjakaupat kodit: satu- ja lastenkirjat, kirjahylly suomen kieli: äänteiden ja kirjainten vastaavuus lukemaan oppiminen omalla äidinkielellä oppilaiden homogeenisuus sanomalehtien tilaaminen koteihin runsas vapaa-ajan lukeminen, etenkin sarjakuvat ja sanomalehdet televisio-ohjelmien tekstitys oppilaiden ja opettajien määrän suhde kouluissa lukutaidon monipuolinen arviointi (ei vain mekaaninen lukeminen)
9 Lukutaidon opetuksesta Lukutaidon opetuksen suuntauksia & tavoitteita on ryhmitelty seuraavasti: lukemisen taitoja ja tekniikkaa korostava opetus (yksilön/kognitiivinen näkökulma) opiskelulukeminen, lukemisen & tiedonhaun strategiat sosiokulttuurista tarkastelua korostava opetus kulttuuristen tekstitaitojen opetus (yhteisön näkökulma) yhteiskunnan haasteet, aktiivinen kansalaisuus: kriittinen lukutaito, mediataidot henkistä kasvua ja kulttuurisen perinteen siirtämistä korostava opetus esim. lukuharrastuksen edistäminen Ks. Merja Kauppisen (2010) väitöskirja
10 Kognitiivinen näkökulma (Kauppinen 2010, Aallolta & Kauppiselta) Millaista tekstien prosessointia haetaan? (kognitiivinen vaativuus) Peruskoulun päättövaihe: syvä ja monipuolinen tekstin ymmärtäminen Alakoulu alkuopetus Peruslukutaito dekoodaus: kirjainkoodin purkaminen ja yhdistely merkityksiksi Sanatarkka eli tunnistava lukeminen: yksityiskohtien muistaminen Tulkitseva lukeminen: vertailu, päättely Yläkoulu Kriittinen (arvioiva) lukeminen Luova (soveltava) lukeminen
11 Lukemisen tasoja: esimerkki Toistava taso (tietäminen) kuka, mitä? Mitä Punahilkka teki metsässä? Lukija löytää tekstistä asiatietoa Päättelevä taso (ymmärtäminen) miksi, miten? Miksi Mummo päästi suden sisään? Lukija pohtii tekstien osien välisiä suhteita, tekee päätelmiä Arvioiva taso (analysointi ja arviointi) Mitä mieltä olen? Mitä mieltä olet tarinasta? Millainen metsästäjä mielestäsi oli? Perustele mielipiteesi. Lukija yhdistää uutta tietoa omiin vanhoihin tietoihin ja muodostaa johtopäätöksiä ja omia mielipiteitä Soveltava taso (synteesi ja soveltaminen) Mitä seuraa, mihin johtaa, mitä muita vaihtoehtoja? Miten muuten tarina olisi voinut päättyä? Mitä sudelle olisi tapahtunut, jos hän olisi tullut kotiisi? Lukija kehittelee ajatuksia eteenpäin, pohtii vaihtoehtoja, soveltaa lukemaansa. (Holopainen 1996; Lerkkanen 2006)
12 Sosiokulttuurinen näkökulma Koulun tekstit Omat tekstit Kodin tekstin Harrastusten tekstit Yhteiskunnan tekstit
13 Lukutaidon tasot vielä laajempi näkökulma vrt. Habermasin tiedonintressit (Linnakylä 2000) Sujuva peruslukutaito pysyvät vaatimukset, universaalinen, välineellinen teknisesti hallittua, sujuvaa, nopeaa, joustavaa, monipuolista. Toimiva lukutaito strategista: ottaa huomioon tilanteen, tarkoituksen, tekstityypin, median joskus silmäilevää ja valikoivaa, joskus luotaa tekstin syvyyksiä, joskus nostaa esiin väitteitä ja näkökulmia, pohtii perustelujen paikkansapitävyyttä. Uudistava, vapauttava lukutaito lukija kohtaa tekstin avoimesti mutta kyseenalaistaa tekstin tarkoitusta ja sisältöä käyttämällä hyväksi aiempia tietojaan ja kokemuksiaan kriittisyys, pyrkii paljastamaan tekstin piilomerkityksiä suhteuttaa tietoa omiin käsityksiinsä, arvostuksiinsa ja tavoitteisiinsa. Valloittava lukutaito (empowerment) lukija uudistaa itseään, valloittaa ympäröivää todellisuutta, etsii tietoa, elämyksiä ja näkemyksiä valitaan uusia tekstejä ja tietoja, joita kukaan ei suosittele tai opeta edetään omia reittejä omien päämäärien mukaan tiedon valtaa käytetään omaksi ja muiden eduksi laaja-alaisuus, monipuolisuus, rohkeus mielikuvitus, maailmojen rakentaminen. Taidollinen tiedonintressi Käytännöllinen tiedonintressi Emansipoiva, tasa-arvoistava tiedonintressi Valloittava tiedonintressi
14 Hankala, M Sanomalehdellä aktiiviseksi kansalaiseksi? Näkökulmia nuorten sanomalehtien lukijuuteen ja koulun sanomalehtiopetukseen. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Väitöskirja. TAULUKKO 2 Medialukutaitojen ulottuvuuksia Linnakylän (1995, 11; 2000, ) ja Hankalan (2007, 260) jaottelun pohjalta Tiedonintressi Medialukutaidon vaatimukset Esimerkkejä medialukutaidoista Tekninen Sujuvat perustaidot Luku- ja kirjoitustaito, kuvanlukutaito Kielitaito Laitteiden ja ohjelmien käyttötaito Praktinen/ hermeneuttinen Käytännölliset taidot, joita tarvitaan mediatekstien tulkinnassa, ymmärtämisessä ja tuottamisessa Lukemisen ja kirjoittamisen strategiat Mediatekstien tuntemus: konteksti, käyttötarkoitus, tekstilaji, ominaispiirteet Emansipatorinen Reflektoivat ja kriittiset taidot, jotka mahdollistavat median tarkoituksenmukaisen käytön omassa elämässä ja yhteiskunnassa ja parhaimmillaan muuttavat ja uudistavat niitä Mediatekstien kriittiset analyysi- ja tulkintataidot Tietoisuus omasta mediasuhteesta Mediankäytön moraalis-eettiset arvovalinnat Medialla vaikuttamisen keinojen tunteminen ja niiden hyödyntäminen Itsensä ylittäminen: rohkea, määrätietoinen, uudistava mediankäyttö
15 Koulun lukutaito-opetuksen haasteita (Luukka ym. 2008; Kauppinen 2010; Kauppinen ym. 2008, Aallon & Kauppisen 2011 mukaan)) luetun ymmärtämisen taidot heikosti määritelty lukeminen erillään muusta tekemisestä, kirjoittamisesta ja puhumisesta, vapaa-ajan lukemisesta ja nykyajan informaaleista lukutarpeista alkuvaiheen jälkeen lukemisen ohjaus vähäistä tietoa toistava lukeminen ja yksin lukeminen oppikirjoissa yleistä Lukemismotivaation synnyttäminen oppilaan sitoutuminen ja pitkäjänteisyys lukemisen harrastamiseen: oppijan osallisuus, asiantuntijuus, tekijyys oppikirjojen lukemiskäsityksen laajentaminen: opitaanko kieltä eri tilanteissa tarpeeseen vai eristettynä ja rajattuna oppikirjan harjoituksiin?
16 Lukustrategiat (Aalto & Kauppinen 2011) Lukustrategiat ovat erilaisia lukutapoja lukemisen tavoitteen tekstilajin lukijan mukaan. Joustavat lukemisen tavat Jokainen sukupolvi rakentaa itse omat lukutaitonsa Usein jako: ennen lukemista lukemisen aikana lukemisen jälkeen. Perustuvat oman ajattelun säätelyyn vaativat metakognitiivisia taitoja (tiedostuminen omasta lukemisesta, tietoa kehittämisen suunnasta) ja halua taitojen kehittämiseen. Tavoitteena on, että oppilas oppii seuraamaan omaa lukemistaan suhteessa lukemisen tavoitteeseen tuntemaan itseään oppijana: mikä auttaa juuri minua? jäsentämään erilaisia tekstejä, miten tärkein tieto löytyy (tekstilaji) käyttämään kielitietoa lukemisen apuna (rakenteet, sanasto)
17 Lukustrategiat oppilaan tukena Aalto, Kauppinen, Kainulainen? Olemassa useita erilaisia strategialuokitteluja Pintastrategiat (tunnistava ja toistava) ja syvästrategiat (päättelevä, arvioiva ja luova) Kolmen kategorian luokittelu (Holopainen 2003) Tietoa toistava strategia Lukija löytää tekstistä asiatietoa, pystyy tallentamaan sitä muistiinsa sekä käyttämään tietoa sellaisenaan. Päättelevä strategia Lukija pystyy päättelemään tekstin sisältämien asioiden välisiä suhteita ja tekemään päätelmiä. Arvioiva strategia Lukija ymmärtää tekstin syvällisesti. Hän pystyy muodostamaan omien tietojensa ja tekstin pohjalta mielipiteitä sekä perustelemaan niitä.
18 Lukustrategioiden opettamisen vaiheet (Aallolta ja Kauppiselta Aro 2002) Mallintaminen, perustelut Strategian soveltaminen opettaan ohjauksessa Opettajan ohjauksen vähittäinen häivyttäminen Strategian soveltaminen itsenäisesti tai ryhmässä 1. Aloita yksinkertaisilla harjoituksilla ja siirry vaativampiin, kun strategia hallitaan helpoissa teksteissä. 2. Suunnittele opetus yksilöllisesti: mikä sopii ryhmälle parhaiten, mitkä oman toiminnan arviointimenetelmät ovat tarpeen ja miten oppilaille annetaan palautetta. Integroi harjoittelu luontevaksi osaksi koulutyötä. 3. Open tiedostettava, että oman ohjauksen häivyttäminen voi olla haastavaa. 4. Opeta erityisesti luki- ja oppimisvaikeuksisille, miten taitoja sovelletaan uusissa tilanteissa.
19 Lukustrategioita (Aallolta ja Kauppiselta Aro 2002) Ennakointi ja aiemman tiedon aktivointi Mietitään esim. tarinan seuraavia tapahtumia tai tekstissä annettavia tietoja Selventäminen Vaikeiden käsitteiden löytämistä ja niiden merkityksen selvittämistä ennen lukemisen jatkamista Tiivistäminen ja yhteenvedon tekeminen Uudelleen muotoilu Kappale luetaan, laaditaan kysymyksiä pääasiasta ja yksityiskohdista, vastataan kysymyksiin omin sanoin ja opetellaan vastaukset Epäolennaisen poistaminen ja tekstikriittisyys Kysymysten tekeminen Takaisin palaaminen Pysähdytään kappaleen lopussa tai tarvittaessa, kysytään itseltä kysymyksiä ja pyritään huomaamaan, mihin kysymyksiin ei osata vastata, opetellaan palaamaan tekstiin systemaattisesti -> tiedon paikallistamisen oppiminen Päätelmien tekeminen Opettaja mallintaa synteesin tekemistä
20 KIELESTÄ
21 Ilmaistaan kokemuksia, tunteita, asenteita Saadaan ja välitetään tietoa yksilöltä, ryhmältä ja sukupolvelta toiselle Ajatellaan ja hahmotetaan maailmaa Vaikutetaan, ohjaillaan Luodaan suhteita muihin, ylläpidetään välejä Mitä kielellä tehdään? Muun muassa (Äidinkielen ja kirjallisuuden Salasana. Tietokirja 7 9) Nautitaan ja saadaan elämyksiä
22 Opettajan näkemys kielestä on opetuksen peruspilari. Kielinäkemyksen rakennusaineksia ovat muun muassa tieto kielenkäytöstä vuorovaikutuksesta kielen vaihteluista kielimuodoista kieliyhteisöistä äidinkielen suhteesta muihin kieliin kielen rakenteesta kielen omaksumisesta ja oppimisesta kielen historiasta ja kielen muuttumisesta kulttuurista ja kansanperinteestä Kosonen, Kirsti Luokanopettaja äidinkielen asiantuntijana. Teoksessa Grünthal, Satu & Pentikäinen, Johanna (toim.) Kulmakivi. Luokanopettajan äidinkieli ja kirjallisuus. Otava.
23 Millaista tietoa kielestä oppilas tarvitsee? (M. Kauppinen 2010; mukaillut E. Aalto) Tietoa kielen tehtävistä eli funktioista Mitä kaikkea kielellä tehdään? Miten se toimii eri yhteyksissä? Tietoa kielen rakenteista ja niiden tehtävistä Millaisia rakenteita kielessä on? Mitä merkityksiä niillä ilmaistaan? Käsitteitä kielestä puhumiseen Tietoa kielen variaatiosta eli vaihtelusta ja muuttumisesta Miten kieltä käytetään eri tilanteissa ja teksteissä? Miten kieli muuttuu? Tietoa kielen normeista (sopimusluonne) Miten kieltä säädellään ja huolletaan?
24 KIELEN VAIHTELUSTA ELI VARIAATIOSTA Kieli elää ajallisesti sosiaalisesti (esim. eri ryhmien omat kielet) alueellisesti (esim. murteet) yksilöittäin
25 Kielen vaihtelun nimityksiä Kauppinen & Alho Käyttökielioppi. Helsinki: SKS. Kirjoitettu kieli Kirjoitetun tekstin kielimuodot Puhuttu kieli Kirjakieli Yleiskieli Puhekieli Puhutun tekstin kielimuodot Normisuositusten mukainen kirjoitettu kieli ja lukupuhunta Kirjakielen normeja mukaileva kielimuoto Normittamaton, tilanteen mukaan vaihteleva kielimuoto Verkkokieli Nopeatempoinen, lyhyt verkkovuoro-vaikutuksen kielimuoto (kirjaimet + tunneikonit) Murre Paikallinen, vanhastaan käytetty kielimuoto Aluepuhekieli Slangi Kielen tilanteinen vaihtelu Rekisteri, koodi Idiolekti Multietnolekti Kaupunkimaisen alueen puhuttu kielimuoto, jossa on paikallinen leima, usein myös joitain murrepiirteitä 1) Kaupungeissa syntynyt paikallinen, tietyn yhteisön tai ikäryhmän kielimuoto 2) tietyn ammattikunnan puhekieli, jargon Eri tilanteisiin ja tekstilajeihin sopivien kielimuotojen käyttö Kielimuoto, tyyli Kunkin puhujan oma tapa puhua Monietniseen kaupunkikulttuuriin kuuluva, eri kieliä sekoittava ja valtakieltä yksinkertaistava kielimuoto
26 Kielen vaihtelua: puhuttu ja kirjoitettu kieli puhuttu kieli on lapsen ensimmäinen kieli puhuttu omaksutaan vuorovaikutuksessa, kirjoitettu koulussa kumpikaan ei ole toistaan parempi vaan molemmat ovat keskeisiä kielimuotoja, jotka (ja joiden eri variantit) tulee hallita niillä on yhdistäviä tekijöitä: esim. operoidaan periaatteessa samalla kieliopilla mutta kuitenkin molemmilla on oma kielioppinsa (ks. Hakulinen 2002) ja omat sääntönsä kirjoitetulla kielellä omat rakenteensa ja norminsa puhutulla kielellä konventiot, esim. millä sanoilla tervehditään tai aloitetaan keskustelu, mistä asioista on kulloinkin sopiva puhua jne. Molemmissa on muodollisempia ja vähemmän muodollisia tekstilajeja pöytäkirja vs. nettikeskustelu; tasavallan presidentin puhe vs. kolmasluokkalaisten välituntikeskustelu Mikä on puhutun ja kirjoitetun kielen asema koulussa? Miten esim. huolehditaan siitä, että puhuttu kieli ei ole tehtävissä esim. vain korjaamisen kohteena? Lisälukemistoa: Hakulinen, Auli Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan?
27 KIELEN NORMEISTA Katso myös esim.
28 Kielenhuolto alakoulussa mm. Kielen normeista välimerkit lopetusmerkit, pilkku, lainausmerkit, luettelot, vuorosanat yhdyssanat kappalejako ison ja pienen alkukirjaimen käyttö aakkostaminen Tekstinhuolto alakoulussa mm. tekstin sopivuus tilanteeseen ja tarkoitukseen; tekstilajien hallinta Tekstin sisäinen yhtenäisyys (johdonmukaisuus, koherenssi)
29 KIELEN RAKENTEIDEN OPETTAMISESTA
30 Kielen rakenteista: kielioppi-sanan merkityksiä sisäinen kielioppi: kielen (suomi, tanska jne.) rakenne, jonka ihminen osaa osatessaan tätä kieltä oppilaiden kielitaju opetuksen lähtökohtana normatiivinen kielioppi eli valikoiva kuvaus kieliopista, mitä kielen ilmaisuvaroja on suotavaa ja mitä epäsuotavaa käyttää deskriptiivinen kielioppi eli kuvaus puhutun ja kirjoitetun kielen kieliopista Iso suomen kielioppi Maria Vilkuna: Kieliopin monet merkitykset ja Iso suomen kielioppi. Teoksssa Kielioppi koulussa. ÄOL:n vuosikirja 2006.
31 Millä tasoilla kieltä kuvataan? E. Aalto Äännetaso eli fonologia aakkoset diftongi kaksoiskonsonantti eli geminaatta vokaalit ja konsonantit äng-äänne
32 Sanan tai sananmuodon taso (morfologia) adjektiivien vertailuasteet aktiivi ja passiivi sanaluokat sijamuodot verbien aikamuodot verbien persoonamuodot yleis- ja erisnimet yhdyssanat yhteen ja erikseen kirjoittaminen (synonyymit, vastakohdat, homonyymit)
33 Lauseen taso (syntaksi) lauseenjäsenet lauseenvastikkeet lausetyypit (toteamus-, kysymys-, huudahduslause) modukset (tapaluokat): indikatiivi, imperatiivi, konditionaali, potentiaali nominaalimuodot (esim. partisiipit: lentävä lehmä) pää- ja sivulause, yhdyslause sivulausetyypit välimerkit
34 Tekstin ja tilanteen taso (pragmatiikka) kappalejako välimerkit yleis- ja puhekieli murteet ja slangi
35 Semanttinen taso (semantiikka) Ala- ja yläkäsitteet Synonyymit Vastakohdat Homonyymit
36 Kielenopetus: formalistinen ja funktionaalinen lähestymistapa (Kainulainen mm. Luukkaa 2004 mukaillen) Mikä kieli on? Perinteinen (formalistinen) opetustapa Rakenneosien järjestelmä, autonominen säännöstö Funktionaalinen kielenopetus Sosiaalinen ja kognitiivinen ilmiö, keino ilmaista merkityksiä Miten kieltä opitaan? Mitä kehitetään? Sisäistämällä sääntöjärjestelmä; harjoittelun, toiston ja korjauksen kautta Normien ja sääntöjen hallintaa, kykyä nimetä ja luokitella kieltä Oppimalla tarkkailemaan ja muuntelemaan kielenkäyttöä aidoissa tilanteissa Tiedostumista kielestä, sen muodoista ja merkityksistä; taitoa käyttää kieltä Tarkastelun yksikkö? Irralliset sanat, lauseet ja virkkeet Tekstit konteksteissaan Mikä on tekstien asema? Tekstit ovat poiminnan paikkoja, esimerkkejä kieliopillisista seikoista Tekstit ovat vuorovaikutuksen yksikköjä, opetuksen jäsentäviä voimia
37 Perinteisen kielenopetuksen perisyntejä Korhonen & Alho 2006; Kauppinen 2010; Aalto & Kauppinen 2011; Aalto 11 Keskitytään pieniin yksiköihin: äänteet, sanat, maks. lauseet Kielen ilmiöt irrotetaan tekstistä ja tilanteesta Jäännöksetön kuvaus ja luokittelu Systeemin luonne: loogisuus sopimuksenvaraisuus Kieltenväliset yhteydet: vertailu puuttuu Taitokäsitys: mitä on kieliopin osaaminen muistettavia sääntöjä ja luokituksia vai kielellistä päättelykykyä? Pedagoginen lähtökohta: annetun tiedon soveltaminen
38 Miten kieliopista kiinnostavaa? (A. Kauppinen) kieliopin käsitteet kielestä puhumisen kieleen eli metakieleen muodon ja merkityksen yhteys tekstilajin (ks. tokan tapaamisen diat), tyylin ja rakenteiden yhteys rakenteiden kontrastiivinen tarkastelu (esim. eri kielten vertailu)
POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka. Laajennettu YTY-ryhmä, kolmas demo Tekstimaailmat ja lukutaito Mari Hankala
POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka Laajennettu YTY-ryhmä, kolmas demo 28.1.2015 Tekstimaailmat ja lukutaito Mari Hankala Kotitehtävät ensi kerraksi 4.2. 0. Palauta mieliin edelliset luettavat
LisätiedotPOM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka
POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka Syksy 2015 Perusopinnot tehneet Neljäs demo: kieli Mari Hankala Tänään ohjelmassa Lopullinen ryhmäytyminen ryhmätyötä varten Kielihistorioiden tarkastelua
LisätiedotPOM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka
POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka Syksy 2015 Perusopinnot tehneet Viides demo: kieli ja kirjoittaminen Mari Hankala Tänään ohjelmassa Kielestä kielen rakenteiden opettamisesta kielen
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotLahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas
LisätiedotOpetuskokonaisuus Mikämikä-päivään
Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO POM YDINOSA RAKENTEET JA KIELENHUOLTO. Auli Kotimäki
POM YDINOSA RAKENTEET JA KIELENHUOLTO Auli Kotimäki Fingerpori / HS 25.2.2016 Tänään Kielen rakenteet ja kielitaju Rakenteiden ja kielitiedon opettaminen Kielenhuolto Funktionaalinen kielitiedon opetus:
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotK E V Ä Ä L L Ä J O H A N N A K A I N U L A I N E N
P O M M 1 0 8 1 : K I E L E N V A R I A AT I O T, K I E L I T A J U, M O N I L U K U T A I D O S T A, K I E L E N O P E T T A M I S E S T A K E V Ä Ä L L Ä 2 0 1 7 J O H A N N A K A I N U L A I N E N REMPU
LisätiedotUutta tietoa suomen kielen opetukseen
Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =
LisätiedotKUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu
LisätiedotMonilukutaitoa: lukeminen ja kirjoittaminen eri oppiaineissa. Keväällä 2018 Kainulainen
Monilukutaitoa: lukeminen ja kirjoittaminen eri oppiaineissa Keväällä 2018 Kainulainen Kielellä opitaan ja opiskellaan muissakin kuin kieliaineissa Ympäristöopissa (maantiedossa, biologiassa, terveystiedossa,
Lisätiedot9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi
9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotMonilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito
LisätiedotS2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.
S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.2017 Katri Kuukka Tiina Muukka Satu Lahtonen Keskeistä lukutaitovaiheessa
LisätiedotLukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus
Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma
Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen
LisätiedotOppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.
Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti
LisätiedotÄidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto
Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotMonilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa
Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa Minna Harmanen, Opetushallitus Aineopettajaliiton seminaari, Paasitorni, 7.11.2015 Monilukutaito? Opetussuunnitelmat uudistuvat Perusopetuksen ops-perusteet
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotOsataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009
Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella
LisätiedotSUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus
OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN
LisätiedotUuden OPS:n henki Petteri Elo OPS-koulutus 2016
Uuden OPS:n henki Yhteystiedot Petteri Elo petteri.elo@pedanow.com +358405506020 www.pedanow.com Twitter: @PetteriElo VÄITE # 1 Oppikirjat ohjaavat liikaa opetusta. www.ivn.us Luku 3.3: Tavoiteena laaja-alainen
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
Lisätiedotkehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus
Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1
LisätiedotPOM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU
POM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU Auli Kotimäki auli.kotimaki@jyu.fi Tänään n kielitieto, kielioppi, kielitaju à tehtäviä pienryhmissä n Mikä- Mikä- suunni?elu jaetaan ideoita, kehitellään eteenpäin,
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotAJATTELE ITSE. Hanna Vilkka
AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN
LisätiedotUusikaarlepyy Opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2)
Uusikaarlepyy Opetussuunnitelma 2016 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus on oppimäärä, joka on erityisesti tarkoitettu niille oppilaille, joilla on jokin muu
Lisätiedot½-veson OPS-työpaja Liipola-Kaikuharjun koulun henkilökunta
LAAJA-ALAINEN ALAINEN OSAAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA ½-veson OPS-työpaja 01.10.2014 Liipola-Kaikuharjun koulun henkilökunta L1 Ajattelu ja ajattelemaan oppiminen Oppilaan omien oppimistaitojen tunnistaminen
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotEskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8
Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotToimimalla tavoitteisiin
Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee
LisätiedotSukupolvien välistä vuorovaikutusta
Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit
Lisätiedotharjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta
1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.
1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotMitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto
Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotLUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija
LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Yhteisöjen monimuotoisuus
LisätiedotPitkä ja monivaiheinen prosessi
Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotLasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi
Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotPOM suomi ja kirjallisuus. 4. tapaaminen (perusopinnot tehneet) Auli Kotimäki
POM suomi ja kirjallisuus 4. tapaaminen (perusopinnot tehneet) Auli Kotimäki Tänään Toiminnallinen aamunavaus Monilukutaitoa eri oppiaineiden tekstit ja lukeminen Lukemisen tuesta; lukemisen ja ymmärtämisen
LisätiedotPOM SU OM I & KIRJALLISUUS
POM SU OM I & KIRJALLISUUS Kirjoittaminen, palaute & arviointi Infoa Kurssitehtävät kootusti & arvioinnista Mikä-Mikä-päivästä Oppilaille etukäteen: kontaktinotto/esittelyt sekä vähän ennakkotietoa työpajasta
LisätiedotTVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi
TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotArviointikäsitys Kielipuntarin taustalla
Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla SUOMI-KOULUJEN OPETTAJIEN KOULUTUSPÄIVÄT 9.8.2012 Nina Reiman nina.reiman@jyu.fi MIKSI KIELIPUNTARI? Oppilaiden kielitaidon tunnistaminen, edistymisen seuraaminen
LisätiedotKiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotSuomen kielen opetus (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma)
Suomen kielen opetus 2019-2020 (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma) KOK-S100 Suomen kieli, perusopinnot Opintojakson nimi Tunniste Kurssin nimi / ryhmän nimi Laajuus (op) Opetuskielet
LisätiedotÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE
ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ERITASOISTEN SUORITUSTEN TUNTOMERKKEJÄ o pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä
LisätiedotLAUSEPANKKI luokkien lukuvuosiarviointiin
LAUSEPANKKI 1.-2. luokkien lukuvuosiarviointiin SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Mekaaninen lukeminen -Harjoittelet äänteitä ja kirjaimia. -Olet oppinut uusia äänteitä ja kirjaimia. -Osaat äänteet ja kirjaimet.
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotKirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista
Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotSanomalehtien Liitto
12.6.2019 Sanomalehtien Liitto Mediakasvatuksen asema perusopetuksessa Terhi Hyvönen, Emilia Valtola & Kati Valta TIIVISTELMÄ Mediakasvatuksen tärkeys Kuinka tärkeänä näet mediakasvatuksen? Erittäin tärkeänä
LisätiedotHyvä arviointi? luotettavaa, uskottavaa, läpinäkyvää riippumatonta, oikeudenmukaista, rehellistä vastuullista, kunnioittavaa, suvaitsevaa
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2011 Minna-Riitta Luukka & Pirjo Sinko Vallakkaampi arvio kuin muut ns. high stakes koe. Kaksoisrooli: päättökoe & kypsyyskoe Lukion opetussuunnitelma reunaehtona
LisätiedotOsallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto
Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotTYÖSKENTELYMENETELMÄT
Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
Lisätiedot