K E V Ä Ä L L Ä J O H A N N A K A I N U L A I N E N
|
|
- Tauno Lehtinen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 P O M M : K I E L E N V A R I A AT I O T, K I E L I T A J U, M O N I L U K U T A I D O S T A, K I E L E N O P E T T A M I S E S T A K E V Ä Ä L L Ä J O H A N N A K A I N U L A I N E N
2 REMPU TIPASTAA KÖKÖTTIMESSÄ - KIELITAJUUN KÄSIKSI Ravistellaan kielitajua Mitä kieltä teksti on? Mikä teksti se on? Mistä aiheesta siinä puhutaan? Mitkä sanat ovat verbejä? Entä adjektiiveja? Millainen sanajärjestys kielessä on? Mikä sana tarkoittaa ja ja mikä on kieltosana? Miten päättelit? Hier ontvangt u enkele nuttige tips als u bij het wassen het milieu een handje wil helpen: Was niet met een halfvolle trommel Doseer volgens vuilgraad en waterhardheid Gebruik de laagst aanbevolen temperatuur Verminder verpakkingsafval eija.aalto@jyu.fi (Kalaja & Dufva 2005)
3 LUOKANOPETTAJAN KIELITAJUN SYVENTÄMINEN ( TA R N A S TA M U K A I L L EN) Tarvittavat käsitteet Tieto ja ymmärrys kielen rakenteista Kyky eritellä kieltä tekstin lauseen sananmuotojen tasolla Luokanopettajan kielitaju Oma kielenkäyttötaito puhuminen kirjoittaminen kielenhuolto ymmärtämistaidot PEDAGOGIIKKA Mitä oppilaan pitää osata!?!?!?
4 MITÄ ELÄMÄSI KIELET KERTOVAT SINUSTA? KUKA OLET JA MINNE KUULUT? MILLAISIA IDENTITEETTEJÄ SINUN KIELI- JA VIESTINTÄHISTORIASSASI NÄKYY? KUINKA ERI IDENTITEETTIESI KEHITTYMISTÄ/MUODOSTUMISTA ON TUETTU KOULUSSA?
5 M I L L A I S T A K I E L I T A I T O A S I N Ä T A R V I T S E T? M I L L A I S T A K I E L I T A I T O A O P P I L A A S I T A R V I T S E E?!
6 OPETUKSEN L ÄHTÖKOHTANA OPPILAS TEKSTIMAISEMINEEN? ( KS. M M. B A R T O N ; L U U K K A ; M A R S H ; G E E ) Tekstiviestit, sähköpostiviestit, päiväkirjat, blogit, piirrokset, runot, vitsit, some kaikkinensa (fb, twitter, meser, irc, instagram, gosus, wa ym.) tiimaritavara jne. Oppikirjat ja -vihot, kirjoitelmat/aineet, tuotokset, säännöt, ohjeet, koulutv, opetusvideot, internet, e-oppimateriaali Pedanet ym. alustat jne. Koulu Pukeutuminen, kosmetiikka, hygienia KOULUN TEKSTIT OMAT TEKSTIT MEDIATEKSTIT OPPILAS TEKIJÄNÄ LUKIJANA Kirkot KODIN TEKSTIT HARRASTUSTEN TEKSTIT YHTEISKUNNAN TEKSTIT Työpaikat Ruoka- ja juomakulttuuri Tuotepakkaukset, muistilaput, TV, radio, internet, kirjat, julisteet, vuodevaatteet, pelit, leikit, lehdet, äänitallenteet jne. Kaupat Musiikki, seurojen järjestyssäännöt, keskusteluryhmät internetissä; media, kirjoittaminen, lukeminen, musiikki harrastuksena Sisustus Rakennettu ympäristö Kaikki mahdollinen Tekstien tuottamiseen ja kuluttamiseen käytetyt laitteet ja välineet Ajokortit, ajanvarauskortit; joukkotiedotus, miljöö Virastot
7 MATKALLA SUOMESSA (VAI SUOMESSA) Valitse jokin itsellesi läheinen kielen vaihtelun muoto, käyttämäsi suomen kieli, ja puhu sitä toisille kohdatessasi heitä luokkatilassa (voit olla myös kielesi kanssa roolissa ). Olivatko toisten variaatiot helppoja tunnistaa? Miltä tuntui käyttää ko. variaatiota tässä tilanteessa? Miltä toisten käyttämät variaatiot sinusta tuntuivat? Mitä muita ajatuksia heräsi?
8 Minun idiolektini? Mun idiolekti? Miun idiolekti? Minu idiolekti??
9 MINÄ OLEN JOSSAKIN TÄÄLLÄ METSÄSSÄ JA KOHTA LÄHDEN LINJA-AUTOLLA KAUPUNKIIN 1Mä oon jossaki täällä metässä ja kohta lähen bussilla kaupunkii. 2Minä oun jossakii tiällä metässä ja kohta lähen linikalla kaapuntiin. 3Mä oon jossain tääl metässä ja lähen kohta bussilla kaupunkiin. 4Mä oon jossaki täällä mettässä ja lähen pian linkillä kaupunkiin. 5Minä oon täällä jossakin mettässä ja kohta lähen bussilla kaapunkiin. 6Mie oon jossai tääl metässä ja koht lähen bussilla kaupunkii. 7Mää oon jossain täällä metässä ja kohta lähen linkillä kaapunkiin. 8Mä oon jossai tääl metsäs ja kohta lähen linkalla kaupunkiin. 9Mä oon jossakin täällä metässä ja kohta lähen bussilla kaupunkiin. 10Mää oon jossaki täälä metäsä ja ihan just lähen bussilla kaupungille. 11Mie oon jossai tääl metäs ja koht lähen linkil kaupunkii. 12Mää oon jossai täälä mehtässä ja kohta lähen linkulla kylälle. 13Miä oon jossaa tääl mettässä ja koht lähen bussil kaupunkii. 14Mää oon josaki täälä mehtäsä ja kohta lähen linkulla kylälle. 15Mää oon jossain tääl mettäs ja lähen just busal keskustaan.
10 KIELEN VAIHTELUN NIMITYKSIÄ OVAT kirjoitettu kieli (kirjoitettujen tekstien kielimuodot) puhuttu kieli (puhutut kielimuodot eri tilanteissa ja eri alueilla) kirjakieli (normisuositusten mukainen kirjoitettu kieli) yleiskieli (kieliyhteisön jäseniä yhdistävä normitettu kirja- ja puhekielen kielimuoto) verkkokieli (nopeatempoiseen, lyhyeen verkkovuorovaikutukseen liittyvä kielimuoto, jossa käytetään kirjainten lisäksi tunneikoneja) puhekieli (normittamaton, tilanteen mukaan vaihtuva kielimuoto) murre (paikallisesti vanhastaan käytetty kielimuoto) aluepuhekieli (laajahkon kaupunkimaisen alueen puhuttu kielimuoto, jossa on paikallinen leima, esim. Tampereen seudun puhekieli) slangi (kaupungissa syntynyt paikallinen, tietyn ikäryhmän kielimuoto; tietyn ammattikunnan piirissä käytetty kielimuoto, jargon) kielen tilanteinen vaihtelu (puhuja hyödyntää kielellistä repertuaariaan ja ottaa käyttöönsä kuhunkin tilanteeseen sopivan kielimuodon) rekisteri, koodi (kielimuoto, tyyli) idiolekti (kunkin puhujan oma tapa puhua) multietnolekti (monietniseen kaupunkikulttuuriin kuuluva., eri kieliä sekoittava ja valtakieltä yksinkertaistava kielimuoto). Kieli vaihtelee ajallisesti, tilanteittain, yksilöittäin
11 UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN KIELITIETOISUUSPOINTTEJA ( A A LT O ) Hyödynnetään omaa ja ympäristön kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen. Keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista, ja kielen keskeisestä merkityksestä oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen.
12 Onko opetuksessa keskiössä kielen tehtävät vai kielen kuvaus? Kumpi pitäisi olla? Sulkevatko pois toisensa?
13 MONILUKUTAITO
14 KIELELLÄ OPITAAN JA OPISKELLAAN MUISSAKIN KUIN KIELIAINEISSA kuvataan ja käsitellään havaintoja ajatellaan opitaan käsitteitä, käsitteellistetään katsomusaineissa (uskonnossa, elämänkatsomustiedossa), Ympäristöopissa (maantiedossa, biologiassa, terveystiedossa, matematiikassa, fysiikassa, kemiassa) ollaan tekemisissä erilaisten multimodaalisten tekstien kanssa prosessoidaan omaa ajattelua erilaisten tuotosten muodossa Mitä kaikkea kielellä tehdään eri oppiaineissa? kehitetään osallisuutta, toimijuutta, aktiivista kansalaisuutta yhteisössä tarvitaan vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja luetaan ja kirjoitetaan, opitaan tekstikäytänteitä haetaan ja käsitellään tietoa eri tavoilla historiassa ja yhteiskuntaopissa taito- ja taideaineissa (kuvataiteessa, musiikissa, liikunnassa, käsityössä) Kainulainen 2015 (Kauppista 2012 mukaillen)
15 MILLAISTA MONILUKUTAITOA IKÄRYHMÄSI OPPILAS TARVITSEE?
16 KOLMAS TIL A SUOMEN KIELEN JA KIRJALLISUUDEN OPETUKSESSA ( M U K A I LT U M M. K A I N U L A I N E N ) PLE = personal learning vironment, henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset tukien oppijan omistajuutta omaan oppimisprosessiinsa (ks. esim.juntunen & Laakkonen 2014) Omat tekstit: tekstiviestit, sähköpostiviestit, päiväkirjat, blogit, piirrokset, runot, vitsit, some kaikkinensa (fb, twitter, meser, irc, instagram, gosus, wa ym.) tiimaritavara jne. VAPAA-AJAN TEKSTIT JA TEKSTI- KÄYTÄNTEET KOLMAS TILA (esim. PLE) Kodin tekstit: tuotepakkaukset, muistilaput, TV, radio, internet, kirjat, julisteet, vuodevaatteet, pelit, leikit, lehdet, äänitallenteet jne. kulttuurit, sosiaaliset instituutiot ja auktoriteetit Yhteiskunnan tekstit: ajokortit, ajanvarauskortit; Eri yhteisöjen järjestyssäännöt; joukkotiedotus Oppikirjat ja -vihot, teknologia, KOULUN TEKSTIT JA TEKSTI- KÄYTÄNTEET tekstien tuottamiseen ja kuluttamiseen käytetyt laitteet ja välineet kirjoitelmat/aineet, tuotokset, säännöt, ohjeet, koulutv, opetusvideot, internet, e-oppimateriaali, koulun käyttämät alustat jne.
17 TEKSTIEN KEHYSTÄMINEN Aluksi Millainen olo tekstistä tulee? Mitä tämä teksti yrittää tehdä minulle? Sitten Miksi teksti on kirjoitettu, mikä tehtävä tekstillä on? Kuka tekstin on tuottanut ja miten? Missä se on julkaistu? Ketä varten teksti on tuotettu? Kuka sitä käyttää, mihin ja miten? Mistä löytyy samanlaisia tekstejä? Millaisia tarkoitusperiä tekstillä on? Kenen etuja se palvelee?
18 MILLÄ TASOLLA KIELTÄ KUVATAAN Eritelkää pareittain/pienryhmissä kaikkea kielioppiin liittämäänne (mitä asioita, käsitteitä tms. kieliopista muistuu mieleen). Ryhmitelkää erittelemäänne seuraaville tasoille: Äännetaso (fonologia) Sanan tai sananmuodon taso (morfologia) Lauseen taso (syntaksi) Tekstin ja tilanteen taso (pragmatiikka) Semanttinen taso (semantiikka)
19 KIELIOPPI KUVAA KIELTÄ äänteiden tasolla (fonologia) aakkoset, vokaalit ja konsonantit, diftongi, kaksoiskonsonantti, ängäänne sanan tai sananmuodon tasolla (morfologia) sanaluokat, adjektiivien vertailuasteet, aktiivi ja passiivi, sijamuodot, verbien aika- ja persoonamuodot, yleis- ja erisnimet, yhdyssanat, yhteen ja erikseen kirjoittaminen, (synonyymit, vastakohdat, homonyymit) lauseen tasolla (syntaksi) lauseenjäsenet, lauseenvastikkeet, lausetyypit, modukset (tapaluokat), nominaalimuodot, pää- ja sivulause, yhdyslause, sivulausetyypit, välimerkit semanttisella tasolla (semantiikka) ala- ja yläkäsitteet, synonyymit, vastakohdat, homonyymit tekstin ja tilanteen tasolla (pragmatiikka) liittyy kyllä oikeastaan vähän kaikkeen kappalejako, välimerkit, kielen variaatiot (yleiskieli, puhekieli, murteet )
20 KAKSI NÄKÖKULMAA KIELEEN Formalistinen näkökulma Kieli on ensisijaisesti individuaalinen ja mentaalinen järjestelmä, joka on jakaantunut fonologiaan, morfologiaan, syntaksiin ja leksikkoon. Analysoimalla puhetta ja kirjoitusta sekä kuvaamalla ihmisten intuitiivista tietoa voidaan paljastaa kielen ominaisuudet. Kielitieteen avulla etsitään niitä säännönmukaisuuksia, joista universaalin kielisysteemin oletetaan rakentuvan. Konteksti on kielenulkoinen: kielen kuvauksessa ei siis tarvitse huomioida esimerkiksi puhujan tai kuulijan ominaisuuksia, kielen käyttötehtäviä, tilanteita tai yhteisöjä, joissa kieltä käytetään. Kielen kuvaukset etenevät kielen rakenteiden kuvauksesta, muodoista, kohti niiden merkityksiä esimerkiksi etsitään kieliopillisia muotoja teksteistä. Funktionaalinen näkökulma Kieli on ensisijaisesti sosiaalinen ilmiö ja vuorovaikutuksen väline. Merkitykset eivät ole sidottuja yhteen sanaan vaan yhdellä ilmauksella voi olla useita merkityksiä ja funktioita. Kieli on yksi viestinnän väline muiden joukossa, ja se on olemassa vain kielenkäytössä. Kielen kuvauksen tehtävänä on kielen käytön ja merkitysten rakentumisen selittäminen. Kieltä ei ole mielekästä kuvata kontekstista irrallaan: Kieli heijastaa ja rakentaa yhteisön toimintatapoja, ja sen avulla opitaan sosiaalisen kontekstin arvoja, käyttäytymistapoja ja asenteita. Kielen ja sosiaalisen systeemin vuorovaikutus on kaksisuuntainen: toisaalta kieli muovaa ja luo sosiaalista systeemiä, toisaalta sosiaalinen systeemi luo kieltä (Luukka 2000). Kielen kuvaukset etenevät merkityksistä kohti muotoja esimerkiksi teksteistä tutkitaan merkityksiä sekä ilmauksen tehtäviä ja vasta sitten tapoja, joilla ne on luotu.
21 ERI NÄKÖKULMAT KIELENOPETUKSESSA (LUUKK A A 2004 MUK AILLEN) Mikä kieli on? Miten kieltä opitaan? Mitä kehitetään? Tarkastelun yksikkö? Mikä on tekstien asema? Perinteinen (formalistinen) opetustapa Rakenneosien järjestelmä, autonominen säännöstö Sisäistämällä sääntöjärjestelmä; harjoittelun, toiston ja korjauksen kautta Normien ja sääntöjen hallintaa, kykyä nimetä ja luokitella kieltä Irralliset sanat, lauseet ja virkkeet Tekstit ovat poiminnan paikkoja, esimerkkejä kieliopillisista seikoista Funktionaalinen kielenopetus Sosiaalinen ja kognitiivinen ilmiö, keino ilmaista merkityksiä Oppimalla tarkkailemaan ja muuntelemaan kielenkäyttöä aidoissa tilanteissa Tiedostumista kielestä, sen muodoista ja merkityksistä; taitoa käyttää kieltä Tekstit konteksteissaan Tekstit ovat vuorovaikutuksen yksikköjä, opetuksen jäsentäviä voimia
22 LAUSE, LAUSUMA, VIRKE Lause on yhden persoonamuotoisen verbin (predikaattiverbin) sisältävä virke tai virkkeen osa virkkeessä on siis yhtä monta lausetta kuin siinä on predikaatteja. voi olla päälause tai sivulause: Päälause muodostaa itsenäisen kokonaisuuden, ja sen voi mainiosti ymmärtää yksinäänkin (se välttämättä tarvitse mitään täydennyksekseen). Päälause on itsenäinen kokonaisuus. Sivulause tarvitsee rinnalleen aina päälauseen, koska sitä ei voida ymmärtää täysin yksinään. konjunktiolause Isä sanoi, että hän oli jo valmis. relatiivilause Minulla on mies, joka tykkää kokkaamisesta kysyvä sivulause Kysyin teiltä, saitteko tekstinne valmiiksi. Virke on yhden tai useamman yhteen kuuluvan lauseen kokonaisuus. kirjoitetun tekstin yksikkö, joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy isoon välimerkkiin. voi sisältää toisilleen rinnasteisia pää- ja sivulauseita tai toisilleen alisteisia lauseita. Lausuma on sanasta tai lauseesta koostuva, virkettä vastaava itsenäinen jakso puheessa.
23 TEHTÄVÄ: Montako lausetta kussakin seuraavissa virkkeistä on? Missä suhteessa lauseet ovat toisiinsa (rinnasteisia vai alisteisia)? Miksi ja-sanan edessä on joskus pilkku? Kurssi alkaa marraskuussa ja päättyy joulukuussa. Kurssi alkaa marraskuussa, ja opintosuoritukseen kuuluu esseen kirjoittaminen. Opettaja kertoi, että kurssilla käsitellään kirjoittamista ja että siellä kerrataan myös kielenhuollon asioita. Opettaja kertoi, että kurssilla kerrataan kielenhuollon asioita, joihin kuuluvat myös pilkkusäännöt.
24 KIELIOPPIA VAI KIELENHUOLTOA (TARNANEN 2012) Kielioppi on kuvaus kielen rakenteista, kielenhuolto on kielenkäytön ohjailua. Kielenhuolto voi olla kielen rakenteiden tarkastelua (kirja- ja yleiskielen ohjailu) tekstinhuoltoa (yksittäiset tilanteet) kielen aseman huoltoa (kielen asema ja tehtävät yhteiskunnassa). Kielenhuollossa kuvataan kielenkäyttöä ja annetaan siitä kuvausten perusteella mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ohjeita.
25 KIELENHUOLLON TEHTÄVÄT ( TA R N A N E N ) Kielioppi ja kielenhuolto eivät ole sama asia, vaikka kielenhuollossa tarvitaan kieliopin käsitteitä. Tehtävänä kielen yhdenmukaisuus (ymmärtäminen) ja säilyttäminen (ilman sääntöjä rapautuu) Liittyy lähinnä kirjoitettuun kieleen Kielenhuolto liittyy erilaisiin kirjoitusohjeisiin (esim. isot ja pienet, yhteen ja erikseen kirjoittaminen, alkukirjaimet, vierasperäisten sanojen oikeinkirjoitus, välimerkkien käyttö) sanastoon (esim. uudissanat, termit) tekstien yhtenäistämiseen (esim. lehtikieli, virkakieli) nimistön huoltoon (esim. uudet paikannimet)
26 TEHTÄVÄ: VOIKO KIELENHUOLTO OLLA MUKAVAA? Mene osoitteeseen Voisiko kielikukkasista olla apua kielenhuollon opetukseen
27 MERKITYS, MUOTO JA KÄYTTÖ - KIELEN RAKENTEIDEN EROTTAMATON KOLMIKKO ( A A LT O ) Merkitys Mitä merkityksiä rakenteella ilmaistaan? Millä muilla kielen keinoilla ilmaistaan samoja merkityksiä? Muoto Millainen muoto rakenteella on? Miten muoto muuttuu esim. sanoja taivutettaessa? Mistä rakenteen tunnistaa? Miten sitä nimetään? Käyttö (miten rakennetta käytetään) Millaisissa tilanteissa ja teksteissä? Millaisissa lauseissa? Millaisten sanojen ja muiden rakenteiden kanssa Missä tehtävissä se on lauseessa? Missä sitä ei käytetä? Kuka sitä käyttää/ei käytä? Sovelletaan tätä: Listaa 10 erityyppistä adjektiivia ja tutki nii tä näiden kysymysten avulla. Mitä huomaat?
28 ESIMERKKEJÄ PERINTEISEN KIELIOPIN OPETUKSEN ONGELMISTA ( K O R H O N E N & A L H O , K A U P P I N E N , A A LT O & K A U P P I N E N , A A LT O ) Keskitytään pieniin yksiköihin: äänteet, sanat, maks. lauseet Kielen ilmiöt irrotetaan tekstistä ja tilanteesta Jäännöksetön kuvaus ja luokittelu Systeemin luonne: loogisuus sopimuksenvaraisuus Kieltenväliset yhteydet: vertailu puuttuu Taitokäsitys: mitä on kieliopin osaaminen, muistettavia sääntöjä ja luokituksia vai kielellistä päättelykykyä? Pedagoginen lähtökohta: annetun tiedon soveltaminen.
29 MILLAISTA TIETOA KIELESTÄ OPPILAS TARVITSEE? ( K A U P P I S TA J A A A LT O A M U K A I L L E N ) Tietoa kielen tehtävistä (funktioista) Mitä kaikkea kielellä tehdään? Miten se toimii eri yhteyksissä? Tietoa kielen rakenteista ja niiden tehtävistä Millaisia rakenteita kielessä on? Mitä merkityksiä niillä ilmaistaan? Esim. genetiivi ilmaisee muutakin kuin omistamista Meidän auto on tuon talon takana, sairaan kaunis maailma, mun täytyy mennä, vuodenaika, urheilen kuukauden, ostin hanskat ja pipon Käsitteitä kielestä puhumiseen Tietoa kielen variaatiosta ja muuttumisesta Miten kieltä käytetään eri tilanteissa ja teksteissä? Miten kieli muuttuu? Huom. Ovatko käsitteet välineinä vai itseisarvona? Mitkä käsitteet ovat tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä? Hukkuuko ilmiöt ja ymmärrys niistä käsiteviidakkoon? Tietoa kielenkäytön normeista (sopimusluonne)
30 KIELIOPIN JA KIELENHUOLLON ARVIOINTI ( TA R N A N E N ) Mitä on osaaminen? metakielen hallinta merkityksen oivaltaminen ja käyttö vs. nimeäminen (vrt. tunnistaa tietää soveltaa) Millä tavalla arvioidaan? koe yksipuolinen (nimeäminen ja kontekstittomuus) vs. monipuolinen (analysointi, pohdinta, käytön moninaisuus) lukeminen ja ymmärtäminen kirjoittaminen Millaista palautetta? Kehittymisen seuraaminen vrt. aloitetaan nimeämisellä ja kategorisoimisella vuosi vuoden jälkeen.
31 KIELELLINEN REPERTUAARI JA KIELEN OPPIMINEN ( AALTO 2011) Mitä eri kieliä osaat ja miten, eli millainen on kielitaitoprofiilisi? Kielitaitoprofiilisi kuvaa sitä, millä kielitaidon osa-alueilla (puhuminen, puheen ymmärtäminen, kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen) olet vahva ja millä osa-alueilla on kehittämisen tarvetta Miten olet oppinut eri kieliä? Millainen sija eri kielillä on kielellisessä repertuaarissasi? Kielellinen repertuaarisi on moniulotteinen viestinnällinen kompetenssisi, joka muodostuu osaamistasi kielistä, kielivarannostasi ja johon voit esim. tukeutua erilaisissa (ja erikielisissä) viestintätilanteissa. Miten kieltä pitäisi opettaa? Miksi esimerkiksi kielitiedon opetusta/kielioppia ja sen käsitteitä tarvitaan?
32 PLURILINGVAALINEN (MONIKIELINEN) LÄHESTYMISTAPA (EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS 2003, 23 24, 185) Plurilingvaalinen lähestymistapa kielten opetuksessa sisältää ajatuksen kielten oppimisesta formaaleissa ja informaaleissa ympäristöissä siten, että eri konteksteissa opitut kielet ja kulttuurit synnyttävät yksilöllisen kielellisen viestintätaidon, plurilingvaalisen kompetenssin. Plurilingvaalisen kielenopetuksen päämääränä on kehittää mahdollisimman moniulotteinen kielellinen repertoaari, jossa kaikilla eri kielten kieli- ja kommunikaatiotaidoilla on sijansa. Lähestymistapa siis sisältää ajatuksen eri kielten välisestä synergiasta mutta myös ajatuksen oman äidinkielen sisällä tapahtuvasta monimuotoisuudesta.
33 KOULUN ROOLINA ON TARJOTA ( A. K A U PPINEN 2007) tehtäviä ja keskusteluja, joissa eri kielimuodot pääsevät oikeuksiinsa kielimuotojen ja kielten vertailua muuntelutehtäviä: sama asia eri tilanteissa ja eri tarkoituksiin kielen normien opettamista.
34 MITEN TOTEUTAN PLURALISTISTA JA YHTEISÖLLISTÄ KIELIKÄSITYSTÄ ( A. K AUPPINEN 2007) 1. Kielen ja kulttuurin variaatio: tilanteiset oppimiskäytänteet, oppilaan tekstimaailman hyödyntäminen 2. Teoriatieto: kielitieto, tekstitieto, normit, kirjallisuustieto 3. Käytänteiden/kulttuurien erot: esim. muuntelutehtävät 4. Kriittinen kehystäminen: tekstien kontekstuaalinen tarkastelu ja analyysi
TVT-juttuja. Kainulainen 2017
TVT-juttuja aiko-pomilaisille Kainulainen 2017 PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset tukien oppijan omistajuutta
LisätiedotPOM2SSU MONILUKUTAIDOSTA: TEKSTILÄHTÖINEN KIELITIEDON OPETTAMINEN Kainulainen
POM2SSU MONILUKUTAIDOSTA: TEKSTILÄHTÖINEN KIELITIEDON OPETTAMINEN 2015 2016 Kainulainen Uutisia Venäjä uhittelee Itämerellä. USA sen sijaan on vain lisännyt läsnäoloaan. Onneksi sentään #journalismi on
LisätiedotPOM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka
POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka Syksy 2015 Perusopinnot tehneet Neljäs demo: kieli Mari Hankala Tänään ohjelmassa Lopullinen ryhmäytyminen ryhmätyötä varten Kielihistorioiden tarkastelua
LisätiedotUutta tietoa suomen kielen opetukseen
Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =
LisätiedotPOM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka. Laajennettu YTY-ryhmä, viides demo Lukeminen Mari Hankala
POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka Laajennettu YTY-ryhmä, viides demo 18.2.2015 Lukeminen Mari Hankala Kurssin uudet aikataulumuutokset 14.1. Kurssin suunnittelua, oppiaineen kokonaiskuva
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotPOM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka. Laajennettu YTY-ryhmä, kolmas demo Tekstimaailmat ja lukutaito Mari Hankala
POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka Laajennettu YTY-ryhmä, kolmas demo 28.1.2015 Tekstimaailmat ja lukutaito Mari Hankala Kotitehtävät ensi kerraksi 4.2. 0. Palauta mieliin edelliset luettavat
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO POM YDINOSA RAKENTEET JA KIELENHUOLTO. Auli Kotimäki
POM YDINOSA RAKENTEET JA KIELENHUOLTO Auli Kotimäki Fingerpori / HS 25.2.2016 Tänään Kielen rakenteet ja kielitaju Rakenteiden ja kielitiedon opettaminen Kielenhuolto Funktionaalinen kielitiedon opetus:
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotOpetuskokonaisuus Mikämikä-päivään
Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)
LisätiedotArviointikäsitys Kielipuntarin taustalla
Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla SUOMI-KOULUJEN OPETTAJIEN KOULUTUSPÄIVÄT 9.8.2012 Nina Reiman nina.reiman@jyu.fi MIKSI KIELIPUNTARI? Oppilaiden kielitaidon tunnistaminen, edistymisen seuraaminen
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotPOM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka
POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka Syksy 2015 Perusopinnot tehneet Viides demo: kieli ja kirjoittaminen Mari Hankala Tänään ohjelmassa Kielestä kielen rakenteiden opettamisesta kielen
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotPOM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU
POM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU Auli Kotimäki auli.kotimaki@jyu.fi Tänään n kielitieto, kielioppi, kielitaju à tehtäviä pienryhmissä n Mikä- Mikä- suunni?elu jaetaan ideoita, kehitellään eteenpäin,
LisätiedotOsataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009
Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi
LisätiedotMonilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma
Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotKielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö
LisätiedotKielikasvatus ja OPS2016
Tampere Vapriikki 1.9.2016 Kielikasvatus ja OPS2016 Terhi Seinä Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kielitietoisen opetuksen syvin olemus Kielikasvatuksella pelastetaan ihmiselämiä @PlaMattila
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
LisätiedotUusikaarlepyy Opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2)
Uusikaarlepyy Opetussuunnitelma 2016 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus on oppimäärä, joka on erityisesti tarkoitettu niille oppilaille, joilla on jokin muu
Lisätiedotkehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus
Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotTyöskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9
Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9 Tämän yhteenvedon pohjana on Vasa övningsskolan opettajien laatima ruotsinkielinen aineisto työskentelyn arvioinnin perusteista; lähtökohtana opetussuunnitelman
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotTVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi
TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset
LisätiedotKielet näkyviin ja kuuluviin
Kielet näkyviin ja kuuluviin lastentarhanopettajat, luokanopettajat, alaluokkien kieltenopettajat Pe 23.3.18 klo 9.00 12.30 Oulu, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Sirpa Tenhu, Eija Ruohomäki OPH,
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotLUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4
LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.
LisätiedotUuden OPS:n henki Petteri Elo OPS-koulutus 2016
Uuden OPS:n henki Yhteystiedot Petteri Elo petteri.elo@pedanow.com +358405506020 www.pedanow.com Twitter: @PetteriElo VÄITE # 1 Oppikirjat ohjaavat liikaa opetusta. www.ivn.us Luku 3.3: Tavoiteena laaja-alainen
LisätiedotKivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa
Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos/kielikampus, JY katja.mantyla@jyu.fi Lasten käsityksiä kielen oppimisesta -no miten sitä englantia
LisätiedotOman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
LisätiedotOppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.
Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotKielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa
Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa Hannele Dufva, Jyväskylän yliopisto Heidi Vaarala & Teija Kangasvieri, Kieliverkosto Kielikasvatusfoorumi, 28.10.2014 Helsinki Perinteinen
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotHei! Arviointityöryhmä toivottaa kaikille mukavaa kevättä, kesäloma häämöttää jo kuuden viikon päässä
Hei! Tässä arviointityöryhmän kokoamia ohjeita alakoulun lukuvuosiarviointia varten. Alussa on arviointiasteikko ja arviointilausekkeet luokittain lukuvuosiarviointia varten. Seuraavilla sivuilla ovat
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotMonikielisyys ja sen tukeminen. Kieliä kehiin -koulutus Raisa Harju-Autti, EDU Sirkku Latomaa, LTL Tampereen yliopisto
Monikielisyys ja sen tukeminen Kieliä kehiin -koulutus 14.12.2016 Raisa Harju-Autti, EDU Sirkku Latomaa, LTL Tampereen yliopisto Koulutuksen teemat Monikielisyys identiteetin perusta ja luovuuden lähde
Lisätiedot9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi
9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.
LisätiedotOPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotSuomen kielen opetus (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma)
Suomen kielen opetus 2019-2020 (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma) KOK-S100 Suomen kieli, perusopinnot Opintojakson nimi Tunniste Kurssin nimi / ryhmän nimi Laajuus (op) Opetuskielet
LisätiedotEskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8
Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotKepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä. Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela
Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela Aikataulu 7.11.2017, Sofianlehdonk. 5 Keholliset menetelmät kotoutumisen tukena Testaa
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotSuomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotJohdantoa ja taustaa Luento 1
Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
Lisätiedotoppimisella ja opiskelemisella
MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA
LisätiedotARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten:
ARVIOINTIKIRJA Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten: - oppilaan itsearvioinnin ja - opettajan arvioinnin oppilaasta. Välitodistus annetaan
LisätiedotÄIDINKIELI JA TEATTERIT
ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotKoulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen
LisätiedotTIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014
TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet
LisätiedotTässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.
Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen
LisätiedotVIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotSuomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotÄi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt
Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
LisätiedotMatematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Lanula
1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Lanula 14.6.2007 2 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Yhteisöjen monimuotoisuus
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotKilterin koulussa ruotsin kielen osittainen kielikylpyopetus on tarkoitettu Uomarinteen alakoulussa ruotsin
Kilterin koulussa ruotsin kielen osittainen kielikylpyopetus on tarkoitettu Uomarinteen alakoulussa ruotsin kielikylpyluokan käyneille oppilaille. Yläkouluun siirryttäessä voidaan kielikylpyluokalle ottaa
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
LisätiedotKirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista
Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
Lisätiedot9.2. Ruotsi B1 kielenä
9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =
LisätiedotJohdantoa ja taustaa Luento 1
Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.
LisätiedotOPINTOPOLKU lukuvuosi
OPINTOPOLKU lukuvuosi 2019 2020 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan opintosuunta, kasvatuspsykologia, vanhoilla tutkintovaatimuksilla jatkavat Opetusperiodit Syyslukukausi 2019 Intensiivijakso
LisätiedotVantaan alakoulujen Oppimisen arvioinnin toteuttaminen Wilmassa
Vantaan alakoulujen Oppimisen arvioinnin toteuttaminen Wilmassa Tässä ohjeistuksessa kuvataan opettajille alakoulun arvioinnin teknistä toteuttamista Wilmassa. Opetussuunnitelman perusteissa ja Vantaan
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
Lisätiedot