POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka

Transkriptio

1 POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka Syksy 2015 Perusopinnot tehneet Viides demo: kieli ja kirjoittaminen Mari Hankala

2 Tänään ohjelmassa Kielestä kielen rakenteiden opettamisesta kielen variaatioista (murteet, puhekieli jne.) kielenhuollosta eli kielen normeista Kirjoittamisesta kirjoittamisen opetuksen suuntauksista & arvioinnista

3 Ryhmät Draamakasvatus: Honkanen Miiamari, Lämsä Kaisa, Valtari Jenna & Ketonen Veera Vuorovaikutus: Hietala Salli, Turja Jenna, Reinikainen Anna & Roininen Anni, Romppanen Ida-Maria Lapsen kielellisen identiteetin rakentuminen lukemisen kautta äidinkielessä: Maczulskij Kaisamari, Kontoniemi Karoliina, Leppänen Minna & Njie Annamari Mediakasvatus: Metsälä Saara, Huostila Kimmo, Eriksson Iida & Hautamäki Piia Ottakaa yhteyttä heti kun olette tavanneet ja saaneet työnne alkuun tapaan ryhmän / osan ryhmäläisistä erikseen tai neuvon sähköpostilla

4 Alho, I. & Korhonen, R Ei kielioppia kieliopin vuoksi kuusi toivetta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta toukokuu Ennen artikkelin lukemista miettikää, mikä on teidän oma käsityksenne kieliopin opettamisesta, ja artikkelin luettuanne pohtikaa, miten artikkeli mahdollisesti vahvisti tai muutti käsityksiänne.

5 Kotitehtävät keskiviikoksi Lue Peda.netista kolme viimeistä tekstiä: (Autiosaari, Dr Who ja känni slitheen ja Kumma). Millaisen kirjoitustaitoja kehittävän palautteen kirjoittaisit oppilaalle? Millaisen numeroarvosanan antaisit (vaikka oikeassa elämässä et arvioisikaan tekstiä numeerisesti)? Lue nämä diat loppuun. Kysymyksiä, kommentteja? Tutustu Pedanetissa Kirjoitusprosessista-dioihin. Kysymyksiä, kommentteja? Valmistaudu myös lasten- tai nuortenkirjan lukemiseen (luettuna 9.12.) (ks. viimeinen dia)

6 Kotitehtävät perjantaiksi Lue Peda.netista Minna-Riitta Luukan artikkeli Tekstejä, luovuutta ja prosesseja (Kohdassa Demomateriaaleja / Luukan artikkeli & oppilaiden tekstejä). Mieti lukiessasi, millaista kirjoittamisen opetus on ollut omana kouluaikanasi (suhteessa Luukan jaotteluihin). Millaista kirjoittamisen opetuksen pitäisi olla? Samalla sivulla on neljä oppilaiden tekstiä (Autiosaari, Dr Who ja känni slitheen, Korvatunturi ja Kumma). Lue niistä Korvatunturi. Voit jo miettiä (vaikka emme ole vielä tutustuneet kirjoittamisen arviointiin), millaisen kirjoitustaitoja kehittävän palautteen kirjoittaisit oppilaalle ja millaisen numeroarvosanan antaisit (vaikka oikeassa elämässä et arvioisikaan tekstiä numeerisesti). Palauta mieleen Alhon ja Korhosen artikkeli Ei kielioppia kieliopin vuoksi. Tutustu myös seuraaviin kielen rakenteiden opettamista käsitteleviin dioihin. Pohdi niiden valossa, Millainen on Välkky-kirjan näkemys kielen rakenteiden opettamisesta & millaiseen oppimiseen se ohjaa? Miten hyödyntäisit Välkky-kirjan jälkeisiä dioja sanaluokkien opetuksessa? Valmistaudu myös lasten- tai nuortenkirjan lukemiseen (luettuna 9.12.) (ks. viimeinen dia)

7 Opettajan näkemys kielestä on opetuksen peruspilari. Kielinäkemyksen rakennusaineksia ovat muun muassa tieto kielenkäytöstä vuorovaikutuksesta kielen vaihteluista kielimuodoista kieliyhteisöistä äidinkielen suhteesta muihin kieliin kielen rakenteesta kielen omaksumisesta ja oppimisesta kielen historiasta ja kielen muuttumisesta kulttuurista ja kansanperinteestä Kosonen, Kirsti Luokanopettaja äidinkielen asiantuntijana. Teoksessa Grünthal, Satu & Pentikäinen, Johanna (toim.) Kulmakivi. Luokanopettajan äidinkieli ja kirjallisuus. Otava.

8 Millaista tietoa kielestä oppilas tarvitsee? (M. Kauppinen 2010; mukaillut E. Aalto) Tietoa kielen tehtävistä eli funktioista Mitä kaikkea kielellä tehdään? Miten se toimii eri yhteyksissä? Tietoa kielen rakenteista ja niiden tehtävistä Millaisia rakenteita kielessä on? Mitä merkityksiä niillä ilmaistaan? Käsitteitä kielestä puhumiseen Tietoa kielen variaatiosta ja muuttumisesta Miten kieltä käytetään eri tilanteissa ja teksteissä? Miten kieli muuttuu? Tietoa kielen normeista (sopimusluonne) Miten kieltä säädellään ja huolletaan?

9 Ilmaistaan kokemuksia, tunteita, asenteita Saadaan ja välitetään tietoa yksilöltä, ryhmältä ja sukupolvelta toiselle Ajatellaan ja hahmotetaan maailmaa Vaikutetaan, ohjaillaan Luodaan suhteita muihin, ylläpidetään välejä Mitä kielellä tehdään? Muun muassa (Äidinkielen ja kirjallisuuden Salasana. Tietokirja 7 9) Nautitaan ja saadaan elämyksiä

10 KIELEN RAKENTEIDEN OPETTAMISESTA

11 Kielen rakenteista: kielioppi-sanan merkityksiä sisäinen kielioppi: kielen (suomi, tanska jne.) rakenne, jonka ihminen osaa osatessaan tätä kieltä oppilaiden kielitaju opetuksen lähtökohtana normatiivinen kielioppi eli valikoiva kuvaus kieliopista, mitä kielen ilmaisuvaroja on suotavaa ja mitä epäsuotavaa käyttää deskriptiivinen kielioppi eli kuvaus puhutun ja kirjoitetun kielen kieliopista Iso suomen kielioppi Maria Vilkuna: Kieliopin monet merkitykset ja Iso suomen kielioppi. Teoksssa Kielioppi koulussa. ÄOL:n vuosikirja 2006.

12 Millä tasoilla kieltä kuvataan? E. Aalto Äännetaso eli fonologia aakkoset diftongi kaksoiskonsonantti eli geminaatta vokaalit ja konsonantit äng-äänne

13 Sanan tai sananmuodon taso (morfologia) adjektiivien vertailuasteet aktiivi ja passiivi sanaluokat sijamuodot verbien aikamuodot verbien persoonamuodot yleis- ja erisnimet yhdyssanat yhteen ja erikseen kirjoittaminen (synonyymit, vastakohdat, homonyymit)

14 Lauseen taso (syntaksi) lauseenjäsenet lauseenvastikkeet lausetyypit (toteamus-, kysymys-, huudahduslause) modukset (tapaluokat): indikatiivi, imperatiivi, konditionaali, potentiaali nominaalimuodot (esim. partisiipit: lentävä lehmä) pää- ja sivulause, yhdyslause sivulausetyypit välimerkit

15 Tekstin ja tilanteen taso (pragmatiikka) kappalejako välimerkit yleis- ja puhekieli murteet ja slangi

16 Semanttinen taso (semantiikka) Ala- ja yläkäsitteet Synonyymit Vastakohdat Homonyymit

17 Kielenopetus: formalistinen ja funktionaalinen lähestymistapa (Kainulainen mm. Luukkaa 2004 mukaillen) Mikä kieli on? Perinteinen (formalistinen) opetustapa Rakenneosien järjestelmä, autonominen säännöstö Funktionaalinen kielenopetus Sosiaalinen ja kognitiivinen ilmiö, keino ilmaista merkityksiä Miten kieltä opitaan? Mitä kehitetään? Sisäistämällä sääntöjärjestelmä; harjoittelun, toiston ja korjauksen kautta Normien ja sääntöjen hallintaa, kykyä nimetä ja luokitella kieltä Oppimalla tarkkailemaan ja muuntelemaan kielenkäyttöä aidoissa tilanteissa Tiedostumista kielestä, sen muodoista ja merkityksistä; taitoa käyttää kieltä Tarkastelun yksikkö? Irralliset sanat, lauseet ja virkkeet Tekstit konteksteissaan Mikä on tekstien asema? Tekstit ovat poiminnan paikkoja, esimerkkejä kieliopillisista seikoista Tekstit ovat vuorovaikutuksen yksikköjä, opetuksen jäsentäviä voimia

18 Perinteisen kielenopetuksen perisyntejä Korhonen & Alho 2006; Kauppinen 2010; Aalto & Kauppinen 2011; Aalto 11 Keskitytään pieniin yksiköihin: äänteet, sanat, maks. lauseet Kielen ilmiöt irrotetaan tekstistä ja tilanteesta Jäännöksetön kuvaus ja luokittelu Systeemin luonne: loogisuus sopimuksenvaraisuus Kieltenväliset yhteydet: vertailu puuttuu Taitokäsitys: mitä on kieliopin osaaminen muistettavia sääntöjä ja luokituksia vai kielellistä päättelykykyä? Pedagoginen lähtökohta: annetun tiedon soveltaminen

19 Miten kieliopista kiinnostavaa? (A. Kauppinen) kieliopin käsitteet kielestä puhumisen kieleen eli metakieleen muodon ja merkityksen yhteys tekstilajin (ks. tokan tapaamisen diat), tyylin ja rakenteiden yhteys rakenteiden kontrastiivinen tarkastelu (esim. eri kielten vertailu)

20 Rakenteiden erottamaton kolmikko: merkitys muoto käyttö (E. Aalto) MERKITYS Mitä erilaisia merkityksiä rakenteella ilmaistaan? Millä muilla kielen keinoilla ilmaistaan samoja merkityksiä? MUOTO Millainen muoto rakenteella on? Miten muoto muuttuu esimerkiksi sanoja taivuttaessa? Mistä rakenteen tunnistaa? Miten sitä nimetään? KÄYTTÖ Miten rakennetta käytetään? Millaisissa tilanteissa ja teksteissä? Millaisissa lauseissa? Millaisten sanojen ja muiden rakenteiden kanssa? Missä tehtävissä se on lauseessa? Missä sitä ei käytetä Kuka sitä käyttää/ei käytä? Kielen rakenteen käsittely sanatasolla, lausetasolla ja tekstin tasolla

21 Välkky 3 SanomaPro

22 Välkky 3 San

23

24

25 Into Kiemura, taikuri Taikureiden ässä seisoo juuri tässä esittelemässä taikatemppujaan. Taion luusta lihan, lahkeesta teen hihan, maailma on ihan ylösalaisin. Temppujani toistan, jalkasilsan poistan, taikurina loistan niin kuin valaisin. Helttapäiseen kanaan tulirokon manaan usko minun sanaan; kana kypsentyy. Taikaa, oivallusta; valkoinen on musta, syy on seurausta seuraus on syy. Taion ruokaa mahaan, lämmön kylmään rahaan, sahallani sahaan naisen kahtia. Hatun hiellä täytän, taikasauvaa käytän yleisölle näytän taian mahtia. Joku hyppii taskussani. Mikä lienee kani? Kuka sen nyt sinne pani? En pysy aloillani, vaan kiitos, hyvää yötä, pompin pois. Jukka Itkonen: Taikuri Into Kiemura. Otava.

26 Rosa Liksom: Maa

27 KIELEN VAIHTELUSTA ELI VARIAATIOSTA Kieli elää ajallisesti sosiaalisesti (esim. eri ryhmien omat kielet) alueellisesti (esim. murteet) yksilöittäin

28 Kielen vaihtelun nimityksiä Kauppinen & Alho Käyttökielioppi. Helsinki: SKS. Kirjoitettu kieli Kirjoitetun tekstin kielimuodot Puhuttu kieli Kirjakieli Yleiskieli Puhekieli Puhutun tekstin kielimuodot Normisuositusten mukainen kirjoitettu kieli ja lukupuhunta Kirjakielen normeja mukaileva kielimuoto Normittamaton, tilanteen mukaan vaihteleva kielimuoto Verkkokieli Nopeatempoinen, lyhyt verkkovuoro-vaikutuksen kielimuoto (kirjaimet + tunneikonit) Murre Paikallinen, vanhastaan käytetty kielimuoto Aluepuhekieli Slangi Kielen tilanteinen vaihtelu Rekisteri, koodi Idiolekti Multietnolekti Kaupunkimaisen alueen puhuttu kielimuoto, jossa on paikallinen leima, usein myös joitain murrepiirteitä 1) Kaupungeissa syntynyt paikallinen, tietyn yhteisön tai ikäryhmän kielimuoto 2) tietyn ammattikunnan puhekieli, jargon Eri tilanteisiin ja tekstilajeihin sopivien kielimuotojen käyttö Kielimuoto, tyyli Kunkin puhujan oma tapa puhua Monietniseen kaupunkikulttuuriin kuuluva, eri kieliä sekoittava ja valtakieltä yksinkertaistava kielimuoto

29 Puhuttu ja kirjoitettu kieli puhuttu kieli on lapsen ensimmäinen kieli puhuttu omaksutaan vuorovaikutuksessa, kirjoitettu koulussa kumpikaan ei ole toistaan parempi vaan molemmat ovat keskeisiä kielimuotoja, jotka (ja joiden eri variantit) tulee hallita niillä on yhdistäviä tekijöitä: esim. operoidaan periaatteessa samalla kieliopilla mutta kuitenkin molemmilla on oma kielioppinsa (ks. Hakulinen 2002) ja omat sääntönsä kirjoitetulla kielellä omat rakenteensa ja norminsa puhutulla kielellä konventiot, esim. millä sanoilla tervehditään tai aloitetaan keskustelu, mistä asioista on kulloinkin sopiva puhua jne. Molemmissa on muodollisempia ja vähemmän muodollisia tekstilajeja pöytäkirja vs. nettikeskustelu; tasavallan presidentin puhe vs. kolmasluokkalaisten välituntikeskustelu Mikä on puhutun ja kirjoitetun kielen asema koulussa? Miten esim. huolehditaan siitä, että puhuttu kieli ei ole tehtävissä esim. vain korjaamisen kohteena? Lisälukemistoa: Hakulinen, Auli Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan?

30 Kielenhuolto alakoulussa mm. Kielen normeista välimerkit lopetusmerkit, pilkku, lainausmerkit, luettelot, vuorosanat yhdyssanat kappalejako ison ja pienen alkukirjaimen käyttö aakkostaminen Tekstinhuolto alakoulussa mm. tekstin sopivuus tilanteeseen ja tarkoitukseen; tekstilajien hallinta Tekstin sisäinen yhtenäisyys (johdonmukaisuus, koherenssi)

31 KIELEN NORMEISTA Katso myös esim.

32

33 Kaikki kielenhuollosta:

34 Luukan artikkeli Tekstejä, luovuutta ja prosesseja (Inka Mikkosen tiivistämänä) PERINTEINEN OPETUS - Autonominen teksti- ja kielikäsitys - Yksilöllinen taito - Tekstien korjaus ja kieliasun kommentointi - Hyvä teksti kieliopillisesti korrekti ja sisällökäs - Ope keksii tehtävät, korjaa valmiit tekstit ja antaa palautteen LUOVA KIRJOITTAMINEN - Yksilöllinen itseilmaisu - Teksti syntyy luovan prosessin kautta - Tavoitteena löytää oma persoonallinen tapa kirjoittaa - Ideointi ja vapaa ilmaisu - Ope luo mahdollisuuksia sekä kannustavan ja positiivisen ilmapiirin - Ope ei anna otsikoita, aiheita, malleja eikä sääntöjä - Lähestymistavalla ei selkeitä teoreettisia periaatteita eikä konkreettisia työkaluja esim. kehittävän palautteen antamiseen KIRJOITTAMINEN PROSESSINA - Systemaattinen ohjaus ja kirjoittamisen alaprosessien harjoittelu - Tärkeintä oppijan aktiivinen rooli ja ryhmässä työskentely - Toimintaprosessien tuloksena syntyy teksti - Kognitiiviset prosessit - Tavoitteena tiedostua omasta kirjoitustavasta ja opiskella erilaisia tekstintekokäytänteitä - Ope toiminnan ohjaaja, tuki ja palautteenantaja - Päävastuu oppilailla yksin ja ryhmässä - Palautetta annetaan prosessin eri vaiheissa GENREPEDAGOGIIKKA - Tekstien ja kirjoittamisen sosiaalinen, yhteisöllinen ja kulttuurinen luonne - Kulttuuriset tekstikäytänteet - Tekstit ovat tapoja osallistua yhteisöjen toimintaan - Tekstikäytänteiden oppimista - Aidot ja oikeat viestintätilanteet - Tekstianalyysi opetuksen perustana - Kielellisen tietoisuuden herättely - Hyvä kirjoittaja hallitsee monipuolisesti yhteisönsä puhetavat - Integrointi

35 Tyypillisiä kirjoittamisen arviointikriteerejä (Mirja Tarnanen) Jäsentely/rakenne/käsittely tekstin rakenne, sen systemaattisuus ja tarkoituksenmukaisuus otsikon sopivuus Kieli lauserakenteiden käyttö, viittaukset, sanaston käyttö (osuvuus, tarkkuus, laajuus), fraasit ja idiomit, oikeinkirjoitus Sisältö / kirjoittajan ajatukset sisällön relevanttius, kirjoittajan ajatusten sidosteisuus, tekstilajin vaatimat piirteet, esim. perustelujen kattavuus Tyyli kirjoittajan ääni ja sen viestivyys myös tekstilajikohtainen tyyli Kielenhuolto/oikeinkirjoitus/konventiot mm. oikeinkirjoitus, asettelu ja käsiala Tilanteeseen sopivuus esimerkiksi muodollisuus- ja kohteliaisuusasteen osoittaminen Tehtävänannon noudattaminen tehtävänannon mukainen tekstilaji ja rajaus (esim. otsikko tai aineisto)

36 6. luokan arviointikriteerit arvosanalle 8

37 Hyvä tekstipalaute on (Esim. Straub 2000; Hattie & Timperley 2007; Kauppinen & Hankala 2015) vuorovaikutteista tilannesidonnaista oikea-aikaista johdonmukaista konkreettista ja havainnollista: paikantaa toimivat ja ongelmakohdat ohjaa oppilasta pohtimaan kirjoittamistaan sopivan mittaista : liiallisuus uuvuttaa, liiallinen lyhyys lannistaa kannustavaa ja kehitysehdotuksia esittävää (kuitenkin pelkkä kehu epämotivoi) kriteeriperusteista Mari Hankala & Merja Kauppinen JY, OKL 2012

38 Havaintoja opettajien kirjoittamista tekstipalautteista Korvatunturille ja Doctor Wholle: havainnollisuus ja yksityiskohtaisuus (Kauppinen & Hankala 2013) Usein kehutaan onnistumisista ja osoitetaan missä on kehitettävää: Todella mukavaa luettavaa. Kirjoitat sujuvasti juonellista eteenpäin menevää tarinaa. Osaatko vuorosanamerkinnät jne. Oikein hyvä! Pitäisikö miettiä tiiviimpää tarinankerrontaa? (Korvatunturi Muista lukea tarinasi ennen kuin palautat sen. Voisiko siihen vielä lisätä selventäviä sanoja enemmän? Oli vaikea pysyä tarinassasi mukana. (Dr Who) Käsiala!!! Vielä pitää kerrata oikeinkirjoitusasioita. Tarkista aina, että lause päättyy pisteeseen ja alkaa isolla kirjaimella. Olet kirjoittanut sinua kiinnostavasta aiheesta. (Dr Who) MUTTA Mari Hankala & Merja Kauppinen JY, OKL 2012

39 konkreettiset ja havainnollistavat elementit puuttuvat lukuun ottamatta muutamaa poikkeusta Huomaa, että luet paljon käytät rikasta kieltä, elävöität tekstiä vuoropuhelulla. Rengastetut sanat oivia sanavalintoja. [opettaja rengastanut tekstitä onnistuneita sanavalintoja] Vältä sitten-sanan toistoa. Käsialaan ja luettavuuteen kiinnitä huomiota. (Korvatunturi) - - Jotta lukijakin pääsisi tarinaan mukaan, sinun pitäisi kertoa, kuvailla, selittää enemmän esim. mikä on tardis, aikalordi - - (Dr Who) - - Muistathan kuitenkin, että alkaa-verbin jälkeen tulee perusmuoto: alkaa tehdä jotakin, esim. tietäjä alkoi lukea loitsua (Sen sijaan kirjoitetaan ruveta tekemään). - - (Korvatunturi) Huom! Useat opettajat totesivat että kävisivät Dr Who -tekstin suullisesti läpi oppilaan kanssa Mari Hankala & Merja Kauppinen JY, OKL 2012

40 Opettajien ja opettajaopiskelijoiden (N=27) antamien arvosanojen jakaumat (Kauppinen & Hankala 2013) 4-4½ 5 5½ 6-6½ 7-7½ 8-8½ 9-9½ Ei numeroa Doctor Who Kumma Autiosaari Korvatunturi

41 Tekstilajeja alakouluun Käyttöohje Ilmoitus Mielipideteksti Käsikirjoitus ((elo)kuva) Runot, lyriikka Kirjeet, kortit Resepti Päiväkirja, blogi Tarina Uutinen (Kesätyö)hakemus Reklamaatio / palaute, kantelu (wiki)artikkeli Twiitti Pakina Esittely Kuvaus Mainos Puhe Tiedeteksti Koevastaus, essee Novelli Romaani Jatkokertomus Tekstiviesti Sarjakuva Pääkirjoitus Pöytäkirja, muistio Kuvateksti Novelli Aforismi Selostus Ystäväkirja Iskulause Kuitti Kolumni Sähköpostiviesti Elämäkerta Referaatti Määritelmä Satu Kasku, vitsi Kommentti Luettelo Raportti Elokuva Selvitys Chatti Keskustelupalsta Näytelmä Kuva Muistokirjoitus Fanifiktio Räppi Loitsu Joiku Palindromi Anagrammi

42 Arvioinnista takaisin yleisemmälle tasolle: muutama näkökulma kirjoittamiseen Tutkimusten mukaan (ks. Tarkemmat tutkimustiedot täältä: Hankala, Harjunen, Kauppinen, Kulju, Pentikäinen ja Routarinne: Tutkimuksesta tukea kirjoittamisen opettamiseen Suomalaisten peruskoululaisten kirjoitustaito ovat selvästi heikompi kuin lukutaito: tutkimuksen osoittavat myös poikkeuksetta että pojilla on huonompi lukutaito kuin tytöillä Koulukohtaiset erot ovat suuret Kirjoitustaito on yhteydessä muiden taitojen oppimiseen (lukutaito, vuorovaikutustaidot, kielitieto Kirjoitustaitoja voidaan kehittää teettämällä monipuolisesti eri tekstilajeja, panostamalla kirjoitusprosessin eri vaiheisiin (esim. opettamalla tekstin suunnittelua), teettämällä tehtäviä joilla on oppilaille mielekäs tarkoitus Palautteenanto yhä usein sitä, että oppilas kirjoittaa yksin opettajalle, joka antaa kirjallisen palautteen

43 Mari Hankala & Merja Kauppinen OKL, JY. Hermo-täydenyskoulutus Kirjoittaminen osana monilukutaitoa: POPS2014 POPSin näkökulma: kirjoittaminen viestintätaitona Kirjoittamisen tavoitteet ja sisällöt mukana kaikissa laaja-alaisen osaamisen alueissa Kirjoittamisella keskeinen rooli oppimisessa ja opiskelussa, esim. oppijaidentiteetin rakentamisessa, itselle sopivien työskentelytapojen löytämisessä ja tavoitteellisessa työskentelyssä ÄI-tavoitteissa ja sisällöissä mm. näppäilytaidot kirjoittamisen etiikka, tuottamisen taitojen kehittäminen osana oppiaineyhteistyötä, kielestä puhumisen käsitteet

44 Teknologia, laajentuminen kirjoitetusta erilaisiksi tekstistä erilaisiksi multimodaalisiksi teksteiksi Taidon jatkumot - Jo ennen koulua - Rinnalla koulun ulkopuolinen kirjoittaminen Ivanič 2004: Taitoa, luovuutta, prosessia, tekstilajin tuottamista, sosiaalista toimintaa ja sosiopoliittista toimintaa Näkökulmia kirjoittamisen opettamiseen Kompleksisuus -lingvistiset prosessit - kognitiiviset prosessit - motivaatio - käsitys itsestä kirjoittajana Kytkökset muiden taitojen (mm. lukeminen, kielitieto, vuorovaikutus) opiskeluun Opettajan kirjoittamiskäsitys & koulun todellisuus Hankala, Harjunen, Kauppinen, Kulju, Routarinne & Pentikäinen Tutkimuksesta tukea kirjoittamisen opettamiseen. Teoksessa Harjunen, E. (toim.) Tekstit puntarissa. Helsinki: KARVI.

45 Kirjoittaminen osana monilukutaitoa: Käytetään tekniikkaa: erilaisia sovelluksia, verkkoympäristöjä, kameraa, kännykkää Luodaan multimodaalista tekstiä yhdistetään ääntä, kuvaa, liikkuvaa kuvaa, esteettistä sommittelua, kirjoitusta. Ollaan sosiaalisia tuotetaan ja muokataan tekstejä yhdessä, osallistutaan verkkoyhteisöjen toimintaan, jaetaan tekstejä Opetellaan julkisuustaitoja julkaistaan tekstejä, vastaanotetaan palautetta, perehdytään lainsäädäntöön, mietitään julkaistun tekstin lyhyt- ja pitkäaikaisia vaikutuksia, opetellaan markkinoimaan omia tekstejä Opetellaan, mitkä tekstilajit ja mikä kirjoitusprosessin vaihe vaativat monisuorittamistaitoja ja mitkä taas tietoista syventymistä, harjoitellaan näiden tilojen vaihtelua ja siihen soveltuvia tekniikoita Luovuustaidot Tehdään tekstien kirjoittamisesta luova ja nautinnollinen prosessi, innostetaan uusiin kokeiluihin, käytetään luovia menetelmiä ja luovaa kirjoittamista, ohjataan löytämään sisäinen motivaatio, luodaan ympäristö, jossa ei tarvitse pelätä virheitä, käytetään yhteisöllistä luovuutta Roolien muutos: opettaja on mukana oppimassa ja tekemässä tekstejä Outi Kallionpää: Uusi kirjoittaminen

46 Kirjatehtävä jo viritteille Lue mennessä lasten- tai nuortenkirja sellaisesta genrestä, johon et ole aiemmin tutustunut tai jota tunnet vähiten. Vinkkejä kirjojen valintaan saa kirjastosta tai esim. näistä: