Hyvää joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle 2014

Transkriptio

1 Terveysalan ammattilehti 6/2013 Hyvää joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle 2014 Uutta rakentaen Terveysasemat uudistuvat Tekstiviesti muistuttaa 34-35

2 Laatua, jäljitettävyyttä ja valvottua turvallisuutta uudet Deko-260C pesu- ja desinfiointikoneet Instrumenteille, anestesiavälineille ja laboratoriolasitavaroille Puhdistus ja lämpödesinfektio standardien EN ISO ja-2 vaatimusten mukaan Logiikkaohjattu Prosessitietojen tallennus, dokumentointi ja jäljitettävyys Testattua tehokkuutta ja turvallisuutta Helppo asentaa, käyttää ja huoltaa Olemme mukana Sairaalatekniikan päivillä Helsingissä, , näyttelypaikka 3! TERVETULOA! Franke Medical Oy Vartiokuja Naarajärvi p WS-medical.fi@franke.com

3 Pidä kaupunki ulkona Yhdistelmäsuodatin City-Flo XL puhdistaa ilmasta sekä hiukkasia että molekyylejä. Suodatin on kehitetty erityisesti kaupunkiympäristössä oleviin rakennuksiin ja se poistaa poikkeuksellisen tehokkaasti pakokaasut, hajut ja otsonin. Anna kiinteistöllesi uudet keuhkot. CLEAN AIR SOLUTIONS

4 Haltonilta turvallinen, helppokäyttöinen ja energiaa säästävä ratkaisu laboratorioiden ilmanhallintaan Haltonin tilaratkaisu ottaa huomioon koko laboratorion vetokaapin ilmanhallinnasta huoneen ilmanjakoon ja painesäätöön. Nykyaikaisilla kosketusnäytöillä järjestelmän käyttö on helppoa. Kokonaisuus suunnitellaan aina asiakkaan tarpeiden mukaan ja liitetään tarvittaessa kiinteistöautomaatioverkkoon. Integroitu, koko laboratoriotilan käsittävä ratkaisu on turvallinen, ja järjestelmän anturit ja säätölaitteet huolehtivat energiankulutuksen minimoinnista. Valitse Halton Helppokäyttöinen ratkaisu yhdeltä toimittajalta. Lisätietoja: Janne Summanen, myyntipäällikkö, , Halton - Enabling wellbeing halton.fi

5 Juha Kinnusesta rauhallinen kippari muutosten myrskyssä ta, kliinistä tutkimusta ja rekrytointia. Lääkärien koulutus hajaantuu Kuopioon, Joensuuhun ja Jyväskylään. Yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kesken palkataan ja on jo palkattu professoreita ja opetushoitajia. Tulevaisuudessa kasvukeskukset houkuttelevat ja siihen on hyvä olla Teksti ja kuva: TARJA RUUSKA valmiudet. Kilpailu nuorista osaajista tiivistyy. Alan osaajilla on rajattomat mahdollisuudet. Pahin sairaaloiden Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen Hoitotavat ja teknologia uhkakuva olisi, että potilaita on, mutta on työskennellyt uudessa työpaikassaan viime kesästä kehittyvät ei henkilöstöä. alkaen. Muutosten tuulet puhaltavat terveydenhuollossa Tällä hetkellä yhteiskunnassa terveyteen liittyvät arvot ovat dominoivia. ehkä rajummin kuin koskaan, mutta Kinnunen ottaa Eettisiä valintoja ja haasteet vastaan rauhallisesti. Uuden sairaalan Myös sosiaalipoliittista koulutusta ideointia suunnittelu etenee, valtakunnallinen sote-uudistus tarvittaisiin Kinnusen mukaan lisää, Juha Kinnunen kertoo viime aikoina sillä sosiaali- ja terveyspuoli kulkevat pohtineensa paljon terveydenhuollon puhuttaa, lääkäreiden ja alan ammattilaisten rintarinnan. palvelujärjestelmän toimivuutta erityisesti vanhustenhoidossa ja pallia- rekrytointi tiivistyy. Uudet hoitotavat ja teknologia kehittyvät, potilaiden valinnanvapaus tiivisessa hoidossa. Eettistä keskustelua tarvitaan lisää. hoitopaikasta tuo uusia haasteita ja jopa yllätyksiä terveydenhuollolle. Vä- Yhteiskunnallisessa keskustelus- eski-suomi on minulle tuttu alue. Lap- kulttuuri estö ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa. sa pitäisi puuttua yhä enemmän luon- Alueella keskusteleva suuteni vietin Kivi- lukion kä- Juha Kinnusen mukaan Keski-Suosi sairaala -konsepti. hyväksymiseen. Elämän pituuden Myönteistä Keski-Suomessa on uunollisen kuoleman palauttamiseen ja -Kjärvellä, vin Saarijärvellä. Vuonna 1979 muutin Jyväskylästä Kuopioon. Valmis- läpinäkyvää, myönteistä toimintaa sia ongelmia. Sairaalakiinteistöt ovat vaan arvokas kuolema. Lääkärit joumessa on tiivistä vuoropuhelua ja Se ratkaisee monia toiminnalli- ihannointi ei saisi olla arvo sinänsä, tuin sairaanhoitajaksi 1981, jonka jälkeen lähdin opiskelemaan terveyslimattamineen. Lupa uudesta motivoi hen- esimerkiksi monisairas, keuhkokuu- vaikeista taloudellisista ajoista huo- elinkaarensa päässä sisäilmaongeltuvat toistuvasti tilanteisiin, joissa hallintotieteitä Kuopion yliopistoon. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistoiminnan kantointi helpottuu. Tuottavuus-tehoknut vanhus pidetään hengissä, Kinnukilöstöä ja uuden henkilöstön rekrymeessa oleva, vakavasti dementoitu- Maisterin tutkinnon jälkeen Juha Kinnunen aloitti väitöskirjatyön, organisaatioiden rakenteet ja niiden alueita. Yhteistyö ja hoitokäytännöt yhä paremmin. Esimerkkinä energia- Eräänä vaihtoehtona hän ideoi, etnalta Keski-Suomi on kehittyneimpiä kuusvaatimuksia voidaan ratkaista nen pohtii. kulttuuri kiinnostivat. Väitöskirjan toimivat. Uskon, että tämä luo hyvät tehokkuus, tekninen huolto, logistiikka, huolinta ja uusin teknologia, Kinta vielä remontoitavista sairaalaratä esimerkiksi osaan vanhoista, mut- valmistuttua vuonna 1991 hän lähti USA:aan, Bostoniin osoitteenaan selle, vaikka uudistuskeskustelu on nunen toteaa. kennuksista voisi ajatella palliatiivi- mahdollisuudet myös soteuudistuk- Massachusetts Institute of Technology, Sloan School of Management. sin piirteitä, Kinnunen pohtii ja toita sairaansijoja tarvitaan noin 30 promessa liian vähän. viime aikoina saanut jo hieman fars- Uusien hoitokäytäntöjen ansiossen hoidon yksikköä. Niitä on Suo- Reilun vuoden verran tutustuin voo, että löytyy ratkaisu kuntayhtymä versus vastuukuntamallille. kihoitoisuus, kotoa kotiin - ajatus teme ajat käynyt kuntakierroksilla mm. senttia aiempaa vähemmän. Lyhytjäl- Sairaanhoitopiirin johtaja on vii- siellä kansainväliseen tiedemaailmaan ja se oli antoisaa aikaa. Oivalsin verkostoitumisen merkityksen ja nänsä, mutta väestöpohjalla on mer- omasta hoidostaan lisääntyy. Poliklimien, Viitaunionin ja Saarikan alueilla, Maakunnallisuus ei ole arvo sihostaa hoitoa. Potilaan aktivoiminen Pohjoisen Keski-Suomen kuntayhty- vaikka meillä kotimaassa tehdään kitystä. Esimerkiksi noin asukkaalle erikoissairaanhoidon palvelun matillisuus. Uutta sairaalaamme voi set jatkuvat. Kuntien luottamushennikkatoiminnassa korostuu moniam- ja maakunnan terveyskeskuskierrok- työtä ja tiedettä ahkerasti ja kunnianhimoisesti, niin tehtiin sielläkin. Esimerkiksi lukuisia nobelistien luentonunen toteaa. taan Pohjois-Suomen ja jopa Suomen Työpäivät ovat pitkiä, mutta olen tuottaminen on liian pieni alue, Kin- pitää toimintatavaltaan ja teknologialkilöiden kanssa keskustellaan tiiviisti. ja ja alustuksia kuunnellessa avautui kaiken aikaa uusia ulottuvuukhoidon nettomenot asukaslukua syö rahaa, niin se maksaa jo parissaviikkoihin. Harrastuksista, kuten kult- Keski-Suomessa erikoissairaan- moderneimpana. Vaikka investointi tottunut ainakin kuuden päivän työsia, vaikka substanssiala olikin täysin vieras. maassamme. Viimeisen kymmenen sin tuoden säästöjä, Kinnunen uskoo. yhdessäolosta ammennan voimaa. Ja kohti ovat kolmanneksi halvimmat kymmenessä vuodessa itsensä takaituurista, liikunnasta ja perheen kanssa Suomeen paluun jälkeen Kinnunen nimitettiin apulaisprofessoriksi on myös hillitty. Sairaalan alijäämän nista käydään neuvottelua. Vaihtoeh- maratonlaji, Kinnunen tunnustaa. vuoden aikana kustannuskehitystä Tällä hetkellä uuden sairaalan sijain- levosta. Tämä työnteko on kuitenkin Oulun yliopistoon, mutta akateemisen uran hän teki Itä-Suomen yliopistaa, tulojen ja menojen on oltava tanen ja eteläinen Jyväskylä. Päätöksiä johtaja Juha Kinnunen luottaa, että korjaaminen on kunnallista toimintoja on neljä: läntinen, itäinen, pohjoi- Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tossa terveydenhuollon ja terveystalouden laitoksella. ovat suurissa ongelmissa ja alueelli- Kinnusen mukaan ennen uutta sainöt tuovat lyhyessä ajassa investoinsapainossa. Tosiasia on, että kunnat odotellaan tämän vuoden puolella. uusi sairaala ja uudet hoitokäytänset erot suuria. raalaa tehostetaan lääkärikoulutusnit säästöinä takaisin. 8 TERVEYS JA TALOUS 6/2013 6/2013 TERVEYS JA TALOUS 9 Kolmannessa väistötilassa testataan uusia toimintamalleja Teksti ja kuvat: PÄIVI KANTONEN Tulevaisuutta ovat tilojen yhteiskäyttö, tukitoimintojen keskittyminen ydinosaamiseen sekä tietotekniikan uudet käyttötavat. Keski-Suomen keskussairaalan kolmas väistötila valmistuu aivan näillä hetkillä. Hieman vajaan neliön Väistö3 on muuttovalmis joulukuussa ja toiminta tiloissa alkaa pääsääntöisesti ensi vuoden alussa. Kolmannessa väistötilassa kokeillaan uusia toimintamalleja uutta sairaalaa varten. Merja Tarasow korostaa yhteistyön merkitystä. Uudet toimintatavat vaativat muutoksia asenteissa ja ajatuksissa sekä saumatonta yhteistyötä henkilöstön välillä. olmanteen väistötilaan sijoitetaan 45-paikkainen päiväsai- sytostaattien laimen- Kraala, nustila, keuhkosairauksien ja reumatautien poliklinikka sekä 22-paikkainen kuntoutusosasto. Hankkeen tavoitehinta on noin kymmenen miljoonaa euroa, mutta budjetti tulee ylittymään projektipäällikkö Jari Ilveksen mukaan noin viidellä prosentilla. Ylitystä tulee muutostöiden ja parkkipaikan laajentamisen vuoksi. Sinällään parkkipaikan laajennus ei kuulu projektiin, mutta koska keskussairaalalla on liian vähän pysäköintitilaa, laajennettiin samassa yhteydessä parkkipaikkaa, Ilves kertoo. Väistö3:ssa on yksi kerros, lähes tuhat neliötä suunniteltua vähemmän, mikä pakottaa sairaalan miettimään tilankäyttöä mahdollisimman tehokkaaksi. Tehostusta tilojen yhteisellä käytöllä Väistö3:ssa pilotoidaan useita uusia toimintamalleja, joita halutaan ottaa käyttöön uudessa sairaalassa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan uuden sairaalan rakentaminen aloitetaan vuonna 2015 ja sairaala valmistuu vuonna Kaikissa toimintamalleissa pyritään asettamaan potilaan tarpeet etusijalle. Jatkossa henkilökunta menee potilaan luokse, eikä toisinpäin. Uudessa sairaalassa ei ole enää omia tiloja erikoisaloille, vaan samoja poliklinikkatiloja käyttävät useat erikoisalat, kertoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja Kaija Heikura. Tilojen käyttöä tehostetaan jo Väistö3:ssa. Vastaanotto-, hoito- ja toimenpidehuoneet eivät ole enää korvamerkittyjä, vaan ne ovat yksiköiden yhteisessä käytössä. Niitä käyttävät sekä lääkärit että hoitajat potilaan hoidon mukaan. Väistö3:ssa vastaanottoon liittyvää valmistelutyötä ei tehdä potilaan vastaanottohuoneessa, vaan käyttöön otetaan ns. back office -toimintatapa. (Asiakaspalvelun taustalla tehtävä työ ilman live-kontaktia asiakkaaseen/potilaaseen.) Lisäksi osastojen henkilöstö käyttää yhteisiä sosiaalitiloja. Uudessa sairaalassa vuodeosastoilla on yhden hengen huoneita, mutta Väistö3:ssa emme vielä pääse tähän. Myös tukitoimintoja, kuten puhtaus- ja ruokapalveluja kehitetään, Heikura kertoo. Taloudellisuutta järkevillä ruokatilauksilla Kolmannessa väistötilassa puhtauspalvelut ja Ruokapalvelu Caterina keskittyvät kummatkin omaan ydinosaamiseensa. Pilotoimme mallia, minkä mukaan ruokapalvelu hoitaa koko prosessin aina ruuan valmistuksesta kuljetukseen ja tarjoiluun. Uutta on etenkin osastoilla tapahtuvan tarjoilun siirtäminen ruokapalveluille, sillä aiemmin sen ovat hoitaneet puhtauspalveluiden työntekijät, kertoo ruokapalvelun johtaja Merja Tarasow Ruokapalvelu Caterinasta. Tammikuussa Väistö3:ssa aloittavat ruokapalveluiden osastoemännät, jotka hoitavat ruuan annostelun sekä tarjoilun potilaille. Käytännössä osastoemäntiä on aina yksi aamupäivällä ja yksi iltapäivällä: osastoemäntä työskentelee kahdessa kerroksessa työvuoronsa aikana. Hän huolehtii myös tuotteiden ja aterioiden tilaamisesta. Ruokapalvelun ammattilaisina osaamme tulkita ruokalistaa ja tunnemme erikoisruokavaliot. Näemme ruokalistasta pitääkö erikoisruokavaliota noudattavalle tilata hieman kalliimpi erikoisannos vai löytyykö sopiva ruoka tavalliselta listalta, Tarasow sanoo. Hänen tietojensa mukaan muualla Suomessa puhtauspalvelu jakaa ruuan. Euroopassa työnjako on jo erilainen. Esimerkiksi Saksassa, Italiassa ja Sveitsissä ruuan jakelun hoitaa ruokapalvelu. Muun muassa Sveitsissä osastoemäntä haastattelee potilaat ja tekee tilaukset sähköisesti potilaan viereltä kämmentietokoneella. Tulevaisuudessa potilas valitsee ruokansa Ruokapalveluiden pilottihanketta kokeillaan Väistö3:ssa vuosi 2014, minkä jälkeen mietitään laajennetaanko toimintatapaa myös muualle ja kuinka se otetaan käyttöön uudessa sairaalassa. Tulevaisuutta on, että potilas saisi itse valita ruokansa 2 3 vaihtoehdosta. Joustavuutta tuovat esimerkiksi erilaiset tuotantotavat. Ruokaa ei ole pakko tuottaa cook and serve -menetelmällä eli jakaa juuri valmistettu ruoka lämpimänä osastoille. Ruoka voitaisiin valmistaa etukäteen, jakaa kylmänä ja kuumentaa osastoilla. Tutkimusten mukaan jäähdytetty ja lämmitetty ruoka on laadultaan yhtä hyvää kuin lämpösäilytyksessä ollut ruoka. Uusi toimintatapa voisi tuoda osastoille joustavuutta, kun osaston toiminta, esimerkiksi potilaiden hoidot ja tutkimukset, määrittelisivät milloin ruoka kuumennetaan ja tarjotaan. Merja Tarasowin oma visio menee vielä pidemmälle hänen mielestään potilas voisi tulevaisuudessa päättää missä hän ruokansa syö. Meillä on paljon sairauksia, joita hoidetaan ruokavaliolla: ruuansulatuskanavan sairaudet, munuaisten vajaatoiminta, dialyysipotilaat, allergiat, syöpäpotilaat sekä nielemisongelmista kärsivät potilaat, jotka tarvitsevat ruuan sosemuodossa. Esimerkiksi syöpäpotilaiden ruuan pitää sisältää runsaasti energiaa ja proteiinia. Merja Tarasow Jos potilaan läheiset ovat käymässä, olisi mukavampaa syödä ruoka heidän kanssaan sairaalan ravintolassa kuin omaisten katsoa potilaan syömistä huoneessa. Tiedonsiirto vaatii vielä työtä järjestelmiltämme, Tarasow toteaa. Paikantamista ja itseilmoittautumista Väistö3:ssa sähköinen asiointi lisääntyy. Potilaat voivat ilmoittautua halutessaan itse käyttäen itseilmoittautumispistettä. Tietoa välitetään sähköisistä infotauluista ja hoito-ohjeita lähetetään kännykkään. Mobiilaitteet ja tabletit lisääntyvät, minkä ansiosta nykyisiä järjestelmiä voidaan käyttää jouhevammin. Hoitohenkilökunta pystyy tekemään kirjauksia tablettien kautta ja mobiilipuoli mahdollistaa paikantamisen eli laitteiden ja henkilökunnan liikkumisen seuraamisen, kertoo Uusi Sairaala -hankkeen ICT-projektipäällikkö Seppo Kalli. Väistö3:ssa pilotoidaan useita ICThankkeita uutta sairaalaa varten. Pilotointihankkeiden toteutuksessa huomioidaan, että ne eivät rasita liikaa henkilökuntaa tai potilaita. Toivon, että voisimme tehdä yhteistyötä myös paikallisten yritysten kanssa, esimerkiksi kuntoutuspelien kehittämisessä. Pelillisyys lisääntyy koko ajan, Kalli tietää. 12 TERVEYS JA TALOUS 4/2013 4/2013 TERVEYS JA TALOUS 13 6/2013 Pääkirjoitus: Rauno Ihalainen Tappiollinen erikoissairaanhoito 7 Tarja Ruuska Juha Kinnusesta rauhallinen kippari muutosten myrskyssä 8 Tarja Ruuska Arkkitehdin mietteitä tulevaisuuden terveydenhuollon rakentamisesta 10 Päivi Kantonen Kolmannessa väistötilassa testataan uusia toimintamalleja 12 Jari Hakala Vaativin puhtausluokka yleistyy sairaalarakentamisessa 16 Tarja Ruuska Laajoja rakennushankkeita HUSiin 20 Kari Ruuska - Kuntien harkinnalle on jäätävä tilaa - Kuusamo ui vastavirtaan - Satakunta vähentää vuodepaikkoja 22 Jaana Larsson Tipotiellä toimii työparimalli 26 Terveyskeskuslääkäri Arja Kotisaari on tyytyväinen uusiin tiloihin. Kaikki työvälineetkin on uudistettu, samoin toimenpidelamput ja tutkimuspöydät, kehuu Kotisaari. Tipotiellä toimii työparimalli Tipotiellä jo vastaanotossa tehdään hoidon tarpeen arviointi asiakkaille, jotka tulevat ilman ajanvarausta. Jos asiakas tarvitsee vain sairaslomatodistuksen tai kun puhelimessa ei aina pystytä arvioimaan, onko tarvetta normaalille ajanvaraukselle vai akuuttiajalle, arvioidaan tätäkin jo vastaanotossa. riä. Kun potilaan kanssa on selvitetty tilanne, säästetään lääkärin vastaanotolla aikaa, kun tietoa potilaan tilanteesta on jo kartutettu. Aina hoito ei vaadi käyntiä lääkärillä, vaan riittää, että lääkäriä konsultoidaan. Jos potilaan tilanne taas Teksti ja kuvat: JAANA LARSSON vaatii erityistä lisäselvitystä, voi lääkäri pyytää apua toiselta lääkäriltä käytävän varrelta tai puhelimitse. Tipotien sosiaali- ja yynikin sosiaali- ja terveysase- sessa on muitakin toimintoja, kuten Kotisaari sanoo, että tavoitteena on, terveysaseman ja Rahola-Pispalan terve- yhdistäminen Tipo- koulutus- ja neuvottelutarpeet. Rakennuksessa on auditorion lisäksi useampi psykiatrian poliklinikka, lasten ja että mahdollisimman paljon selvitettäisiin saman hoitokäynnin aikana ja Tipotien terveysasemalla on huomioitu vanhempia terveyskeskuksia paremmin nuorten ja perheiden yksikkö, sosiaaliasema ja nuorisopsykiatrian polikli- että asiakas ohjattaisiin kerralla oike- neuvottelutila henkilökunnalle. arkkitehtuuri tukee lääkärihoitajatyöparieri Arja Kotisaaren mielestä malliknikka. Lisäksi rakennuksesta löytyy aan paikkaan. Pysaseman tielle on sujunut terveyskeskuslääkä- työskentelyä. Työparien kaasti. Rakennuksen muoto ja kalanruotomainen siipimalli tukevat nymusterapia, puheterapia ja hammasta. Lisäksi meillä on toimintamallisveyskeskuksessa työskentelee muun perheneuvola, fysioterapia, ravitse- välillä on ovi, josta Koulutusta tarvittu kyistä toimintamallia. hoitola. takin koulutusta. Jokaisessa siivessä muassa psykologeja, depressiohoitajia ja päihdehoitajia. Kaikkiaan Tipo- hoitajan on helppo pyytää Teemme työtä moniammatillisessa ympäristössä ja lääkäri-hoitajatyötelu ei ole sujunut. Välillä tämä on käyttäneet työparimenetelmää aikaitiellä on tällä hetkellä lääkäri- Aivan kivuitta työparimallin opet- on vanhoja pyynikkiläisiä, jotka ovat pikaista konsultaatiota tai Potilaalle kartoitus neuvoa lääkäriltä. parien yhteistyö on päässyt kehittymään, kuvaa Kotisaari elokuusta al- Työparityöskentelyssä asiakkaan me kehittymään, olemme pitäneet voidaan tuoda Tipotien arkeenkin, meilläkin säätämistä. Jotta pääsemsemmin työssään. Näin käytäntöjä hoitajatyöparia. kanutta yhteistä arkea. omahoitaja kartoittaa potilaan tilanteen ja voi myös konsultoida lääkä- Nämä ovat koskeneet potilasasioi- Lääkäreiden ohella Tipotien ter- 3-5 työparikonsultaatiota viikossa. Kotisaari sanoo. Terveysaseman lisäksi rakennuk- 26 TERVEYS JA TALOUS 6/2013 6/2013 TERVEYS JA TALOUS 27 Tarja Ruuska Uusi terveysasema henkilöstön ja potilaiden parhaaksi 30 Alpo Rajaniemi Polttopisteessä EU-maa Bulgarian terveydenhuolto 33 Päivi Kantonen Tekstiviestimuistutus säästää rahaa ja aikaa 34 Terveys ja talous lehti toivottaa lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen Rauhallista Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle 2014 Kaisa Hakala Ryhmäesittelyjen ajanvaraus siirtyi nykyaikaan 36 Jari Hakala SSTY järjestää Euroopan kongressin 40 SET-pakina: Tuli, ilma, vesi ja maa 41 Tuoteuutuuksia 42 I detta nummer: Den förlustbringande specialiserade sjukvården 46 Terveys ja Talous 6/2013 5

6 Kohdeosasto Mattilantie 1, Riihimäki Puh. (019) 7421,

7 Terveysalan ammattilehti 76. vuosikerta Toimitus Sirpa Sarén PL Helsinki Päätoimittaja: Tuomo Meriläinen Toimitusneuvosto Tuomo Meriläinen Merja Huisman Pasi Parkkila Sirpa Sarén Ilmoitusmarkkinointi Je-Mark Ky Jukka Eriksson Pelimannintie 15 K Helsinki info@je-mark.fi Ilmoitusaineisto Forssa Print Esko Aaltosen katu 2, PL Forssa fkp@forssaprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Forssa Print Maija Mastovaara fax: maija.mastovaara@forssaprint.fi Jäsenasiat Outi Kalske kohdasta jäsenhakemus Julkaisija ja kustantaja Terveys ja talous ry Ulkoasun suunnittelu Julle Oy Taitto Forssa Print Pirjo Tähtinen Paino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN Lehden artikkeleiden kopiointi ilman kustantajan lupaa on kielletty Kannen kuva: Sirpa Sarén Tappiollinen erikoissairaanhoito Vuosi on päättymässä ja ennusteet sairaanhoitopiirien taloudesta ovat täsmentymässä. Kuntaliiton kokoamat tiedot tilinpäätöksistä ovat huolestuttavaa luettavaa. Erikoissairaanhoidon osalta tiedot ovat saatavilla. Vastaavia tietoja perusterveydenhuollosta ei ole käytettävissä. Näin siksi, että perusterveydenhuolto on sisällä kuntien talousarvioissa, jolloin koko valtakuntaa koskevien tietojen kokoaminen vaatisi erityistä laskentaa. Sairaanhoitopiireillä vuosi 2012 oli jo varsin haasteellinen sekä toiminnan että talouden osalta. Kuntaliiton yhteenvedosta, josta puuttuu ainoastaan parin sairaanhoitopiirin tiedot, käy ilmi, että yhtymien taseissa oli viime vuonna yhteensä noin sadan miljoonan euron alijäämät. Tänä vuonna alijäämien ennakoidaan kasvavan lisää noin runsaalla 50 miljoonalla eurolla, eli 150 miljoonaan euroon. Summa on pieni, kun se suhteutetaan sairaanhoitopiirien yli 6 miljardin euron toimintatuloihin. Oleellista on kuitenkin, että sairaanhoitopiirit tekevät lisääntyvästi tappiota. Ainoastaan muutama sairaanhoitopiiri on tasetarkastelussa ylijäämäinen tai tekee positiivisen tuloksen tänä vuonna. Mistä moinen kehitys johtuu. Siihen on useita syitä. Yksi tärkeimmistä on, että terveydenhuolto edustaa toimialaa, jossa kustannusten hillitseminen tai niiden alentaminen on erittäin vaikeaa ainakin nopeasti. Pääosa menoista on kiinteitä kustannuksia kuten palkkamenoja, joiden sopeuttaminen tulopohjan ja kysynnän nopeisiin muutoksiin on hankalaa. Näin siitäkin huolimatta, että eräät sairaanhoitopiirit ovat joutuneet käynnistämään yt-neuvottelut kustannusten vähentämiseksi jopa lomautuksia hyväksikäyttäen. Kestävä tapa toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi on pitkän aikavälin kustannusten hallinta ja tuottavuuden jatkuva parantaminen. Tämä tarkoittaa niin rakenteellisten uudistusten toteuttamista kuin yksittäisten hoitokäytäntöjen ja toimintatapojen uudelleen arviointia. Kestävä tie tämä on sen vuoksi, että näin aikaansaadaan pysyviä ratkaisuja ja vältytään äkkijarrutukselta. Kestävien ratkaisujen aikaansaaminen on puolestaan pitkäjänteistä, sitkeää työtä. Sitä tulee tehdä yhdessä henkilöstön kanssa ja sitä kuunnellen mutta tavoitteellisesti toimien. Ilman yhteistä näkemystä hyvienkin toimenpiteiden vaikutus saattaa jäädä puolitiehen. Sairaanhoitopiirien talouden vaikeudet eivät tietysti ole irrallaan julkisen talouden ja erityisesti kuntatalouden tämänhetkisistä tilanteesta. Erikoissairaanhoito on merkittävä osa julkista taloutta. Tämän vuoksi sairaanhoitopiirin tulee omalta osaltaan olla mukana kansallisissa talkoissa. Yleisestä mielikuvasta huolimatta erikoissairaanhoidon osuus kuntien menoista ei ole viimeisten vuosien aikana suinkaan kasvanut vaan pysynyt hyvin vakaana. Tilastokeskuksen kuntataloustietojen mukaan erikoissairaanhoidon osuus kuntien verorahoituksesta oli vuonna 2005 koko maassa 21,1 %, kun se vuonna 2012 oli lähes sama eli 21,4 %. Osuus kuntien toimintamenoista oli viime vuonna täsmälleen sama kuin vuonna 2005 eli 16,5 %. Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 6/2013 Terveys ja Talous 7

8 Juha Kinnusesta rauhallinen kippari muutosten myrskyssä Teksti ja kuva: Tarja Ruuska Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen on työskennellyt uudessa työpaikassaan viime kesästä alkaen. Muutosten tuulet puhaltavat terveydenhuollossa ehkä rajummin kuin koskaan, mutta Kinnunen ottaa haasteet vastaan rauhallisesti. Uuden sairaalan suunnittelu etenee, valtakunnallinen sote-uudistus puhuttaa, lääkäreiden ja alan ammattilaisten rekrytointi tiivistyy. on minulle tuttu alue. Lapsuuteni vietin Kivijärvellä, lukion kä- -Keski-Suomi vin Saarijärvellä. Vuonna 1979 muutin Jyväskylästä Kuopioon. Valmistuin sairaanhoitajaksi 1981, jonka jälkeen lähdin opiskelemaan terveyshallintotieteitä Kuopion yliopistoon. Maisterin tutkinnon jälkeen Juha Kinnunen aloitti väitöskirjatyön, organisaatioiden rakenteet ja niiden kulttuuri kiinnostivat. Väitöskirjan valmistuttua vuonna 1991 hän lähti USA:aan, Bostoniin osoitteenaan Massachusetts Institute of Technology, Sloan School of Management. Reilun vuoden verran tutustuin siellä kansainväliseen tiedemaailmaan ja se oli antoisaa aikaa. Oivalsin verkostoitumisen merkityksen ja vaikka meillä kotimaassa tehdään työtä ja tiedettä ahkerasti ja kunnianhimoisesti, niin tehtiin sielläkin. Esimerkiksi lukuisia nobelistien luentoja ja alustuksia kuunnellessa avautui kaiken aikaa uusia ulottuvuuksia, vaikka substanssiala olikin täysin vieras. Suomeen paluun jälkeen Kinnunen nimitettiin apulaisprofessoriksi Oulun yliopistoon, mutta akateemisen uran hän teki Itä-Suomen yliopistossa terveydenhuollon ja terveystalouden laitoksella. 8 Alueella keskusteleva kulttuuri Juha Kinnusen mukaan Keski-Suomessa on tiivistä vuoropuhelua ja läpinäkyvää, myönteistä toimintaa vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistoiminnan kannalta Keski-Suomi on kehittyneimpiä alueita. Yhteistyö ja hoitokäytännöt toimivat. Uskon, että tämä luo hyvät mahdollisuudet myös soteuudistukselle, vaikka uudistuskeskustelu on viime aikoina saanut jo hieman farssin piirteitä, Kinnunen pohtii ja toivoo, että löytyy ratkaisu kuntayhtymä versus vastuukuntamallille. Maakunnallisuus ei ole arvo sinänsä, mutta väestöpohjalla on merkitystä. Esimerkiksi noin asukkaalle erikoissairaanhoidon palvelun tuottaminen on liian pieni alue, Kinnunen toteaa. Keski-Suomessa erikoissairaanhoidon nettomenot asukaslukua kohti ovat kolmanneksi halvimmat maassamme. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kustannuskehitystä on myös hillitty. Sairaalan alijäämän korjaaminen on kunnallista toimintaa, tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Tosiasia on, että kunnat ovat suurissa ongelmissa ja alueelliset erot suuria. Hoitotavat ja teknologia kehittyvät Tällä hetkellä yhteiskunnassa terveyteen liittyvät arvot ovat dominoivia. Myös sosiaalipoliittista koulutusta tarvittaisiin Kinnusen mukaan lisää, sillä sosiaali- ja terveyspuoli kulkevat rintarinnan. Uudet hoitotavat ja teknologia kehittyvät, potilaiden valinnanvapaus hoitopaikasta tuo uusia haasteita ja jopa yllätyksiä terveydenhuollolle. Väestö ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa. Myönteistä Keski-Suomessa on uusi sairaala -konsepti. Se ratkaisee monia toiminnallisia ongelmia. Sairaalakiinteistöt ovat elinkaarensa päässä sisäilmaongelmineen. Lupa uudesta motivoi henkilöstöä ja uuden henkilöstön rekrytointi helpottuu. Tuottavuus-tehokkuusvaatimuksia voidaan ratkaista yhä paremmin. Esimerkkinä energiatehokkuus, tekninen huolto, logistiikka, huolinta ja uusin teknologia, Kinnunen toteaa. Uusien hoitokäytäntöjen ansiosta sairaansijoja tarvitaan noin 30 prosenttia aiempaa vähemmän. Lyhytjälkihoitoisuus, kotoa kotiin - ajatus tehostaa hoitoa. Potilaan aktivoiminen omasta hoidostaan lisääntyy. Poliklinikkatoiminnassa korostuu moniammatillisuus. Uutta sairaalaamme voi pitää toimintatavaltaan ja teknologialtaan Pohjois-Suomen ja jopa Suomen moderneimpana. Vaikka investointi syö rahaa, niin se maksaa jo parissakymmenessä vuodessa itsensä takaisin tuoden säästöjä, Kinnunen uskoo. Tällä hetkellä uuden sairaalan sijainnista käydään neuvottelua. Vaihtoehtoja on neljä: läntinen, itäinen, pohjoinen ja eteläinen Jyväskylä. Päätöksiä odotellaan tämän vuoden puolella. Kinnusen mukaan ennen uutta sairaalaa tehostetaan lääkärikoulutus- Terveys ja Talous 6/2013

9 ta, kliinistä tutkimusta ja rekrytointia. Lääkärien koulutus hajaantuu Kuopioon, Joensuuhun ja Jyväskylään. Yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kesken palkataan ja on jo palkattu professoreita ja opetushoitajia. Tulevaisuudessa kasvukeskukset houkuttelevat ja siihen on hyvä olla valmiudet. Kilpailu nuorista osaajista tiivistyy. Alan osaajilla on rajattomat mahdollisuudet. Pahin sairaaloiden uhkakuva olisi, että potilaita on, mutta ei henkilöstöä. Eettisiä valintoja ja ideointia Juha Kinnunen kertoo viime aikoina pohtineensa paljon terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuutta erityisesti vanhustenhoidossa ja palliatiivisessa hoidossa. Eettistä keskustelua tarvitaan lisää. Yhteiskunnallisessa keskustelussa pitäisi puuttua yhä enemmän luonnollisen kuoleman palauttamiseen ja hyväksymiseen. Elämän pituuden ihannointi ei saisi olla arvo sinänsä, vaan arvokas kuolema. Lääkärit joutuvat toistuvasti tilanteisiin, joissa esimerkiksi monisairas, keuhkokuumeessa oleva, vakavasti dementoitunut vanhus pidetään hengissä, Kinnunen pohtii. Eräänä vaihtoehtona hän ideoi, että esimerkiksi osaan vanhoista, mutta vielä remontoitavista sairaalarakennuksista voisi ajatella palliatiivisen hoidon yksikköä. Niitä on Suomessa liian vähän. Sairaanhoitopiirin johtaja on viime ajat käynyt kuntakierroksilla mm. Pohjoisen Keski-Suomen kuntayhtymien, Viitaunionin ja Saarikan alueilla, ja maakunnan terveyskeskuskierrokset jatkuvat. Kuntien luottamushenkilöiden kanssa keskustellaan tiiviisti. Työpäivät ovat pitkiä, mutta olen tottunut ainakin kuuden päivän työviikkoihin. Harrastuksista, kuten kulttuurista, liikunnasta ja perheen kanssa yhdessäolosta ammennan voimaa. Ja levosta. Tämä työnteko on kuitenkin maratonlaji, Kinnunen tunnustaa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen luottaa, että uusi sairaala ja uudet hoitokäytännöt tuovat lyhyessä ajassa investoinnit säästöinä takaisin. 6/2013 Terveys ja Talous 9

10 Arkkitehdin mietteitä tulevaisuuden terveydenhuollon rakentamisesta Teksti: Tarja Ruuska Millaisia rakennuksia tulevaisuudessa tarvitaan perusterveydenhuoltoon, ovatko ne hyvinvointikeskuksia ja jos niin millaisia? Helsinkiläisen JKMM Arkkitehtien Teemu Kurkela seuraa ja osallistuu näköalapaikalta sairaaloiden ja terveydenhuollon tilojen suunnitteluun Suomessa ja myös kansainvälisesti. hyvinvointi viittaa terveyden ylläpitoon, ei jo todetun terveysongelman hoi- Sana toon. Sikäli painopiste on nyt sairauksien ennaltaehkäisyssä. Terveydenhuollon hyvinvointikeskus voi olla se tiedon ja toimijoiden HUB, joka edistää hyvinvoinnin kulttuuria, arkkitehti Teemu Kurkela toteaa. Millainen on toimiva hyvinvointikeskus 10 Toimivan hyvinvointikeskuksen painopiste on terveyden ylläpidossa ja ihmisten omassa vastuussa, ei niinkään sairauden hoitamisessa ja potilaassa passiivisena hoidon kohteena. Tietotekniikan rooli korostuu, ihmiset voivat ottaa aktiivisemman roolin oman terveytensä ylläpidosta samalla tavalla kuin pankkiasiat hoidetaan nykyään paljolti itse ilman konttorikäyntejä. Myös potilaslähtöisyys korostuu ja kehitetään uusia palvelumuotoilun malleja. Potilas nähdään asiakkaana, josta kilpaillaan. Raha tulee seuraamaan potilasta, Teemu Kurkela miettii. Kurkelan mukaan henkilökunnan yhteistoiminta korostuu ja työviihtyvyys on tärkeää. Henkilökunnasta kilpaillaan ja potilaan kanssa vietetään suhteessa enemmän aikaa kuin nykyään. Hoitohenkilökunnalla tai -laitteilla ei ole omia huoneita ja huone ei ole arvostuksen mittari. Tilankäyttö tehostuu, siirrytään suurempiin yksiköihin ja samalla pienemmät erikoistuneet satelliittiyksiköt pysyvät hengissä, Kurkela luettelee. Potilaan hyvinvoinnin edistämiseen tulee kokonaisvaltaisempi lähestymistapa: ennaltaehkäisy, terveys trendinä sekä kuntoutus korostuvat. Teemu Kurkela uskoo, että hyvinvoinnin ylläpitämisen näkökulmat toteutetaan tehokkaasti myös työterveyshuollossa, etenkin suuryritysten avainhenkilöiden terveydenhuollossa. Kokonaisvaltainen näkökulma on huomioitu, esimerkkinä Keski-Suomen keskussairaala -hanke. Hyvinvointikeskuksen teemat ovat olleet hankkeessa esillä ja konkretisoituneet jo suunnitteluvaiheessa. Suunnitteluvaiheen kesto on noin kaksi ja puoli vuotta ja rakentaminen suunnittelun jälkeen kolme ja puoli vuotta. Sairaalan on suunniteltu valmistuvan Parhaillaan neuvotellaan sairaalan sijainnista. Uusi sairaala -hankkeen periaatteita ovat: potilas ensin, terveellinen ja turvallinen työympäristö, tehokas ja edistyksellinen ICT, toimiva logistiikka, integroitu palvelujärjestelmä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja osin sosiaalitoimen kanssa. Tärkeitä elementtejä ovat ennaltaehkäisy ja Arkkitehti Teemu Kurkelan mukaan tulevaisuudessa terveydenhuoltorakennus suunnitellaan potilaan näkökulmasta ja henkilökunnasta kilpaillaan. Tiloilla, niiden toimivuudella ja viihtyvyydellä on merkitystä. terveyden edistäminen, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus sekä johtaminen tukemassa prosesseja. Mitä uudistuksia ja millaisia tiloja nyt Valtakunnallisestikin alueellisen palvelujärjestelmän päivityksessä sosiaali- ja terveyspalvelut integroidaan uudeksi kokonaisuudeksi. Uusi sairaala järjestää osin uudelleen myös perusterveydenhuollon. Mistä uusi järjestelmä sitten koostuu? Päivitykseen vaikuttavat politiikka, tuotanto, kustannukset, se kuka järjestää, miten voidaan tehostaa tuotantoa ja säästetäänkö pitkällä tähtäimellä. Uusi sairaala on järjestelmän kallein osa, sen tehdas, Teemu Kurkela toteaa. Terveys ja Talous 6/2013

11 kuva SAFA arkkitehd./jkmm Riikan yliopistollisen sairaalan sisätilan havainnekuva: Garden Walk, jossa toiminnot yhdistävä julkinen tila on mahdollisimman potilaslähtöinen. Arkkitehti Teemu Kurkelan mukaan Suomessa monien terveydenhuollon rakennusten elinkaari on lopussa. Nykyiset rakennustypologiat ovat vanhentuneita ja usein vanhan korjaaminen on kokonaistaloudellisesti kalliimpaa kuin uuden rakentaminen. Kurkela korostaa, että ilman uusia tiloja ei voida uudistaa toimintaakaan. Toisaalta järjestelmän uudistamisen edistämiseksi tilanne on hyvä ja pakkopaita on poistettavissa. Suomessa terveydenhuollon rakennusten tehokkuus on pienempi kuin esimerkiksi Hollannissa. Uusi, toiminnallisesti uudistettu rakennus voi olla jopa prosenttia vanhaa pienempi. Uudet tilat voivat mahdollistaa toimintakustannusten säästöt. Esimerkiksi teollisuuden ja kaupan aloilta tästä on jo paljon esimerkkejä. Uusi rakennus voi siis luoda mahdollisuuden toimintojen tehostumiseen ja uusi rakennus voi tehostaa tukitoimintoja ja logistiikkaa. Potilaslähtöisyys käytännössä Teemu Kurkela korostaa, että potilas on asiakas, joka valitsee. Hoitoon pitää päästä jonottamatta, ilman odottamista ja ympäristön on oltava tehokas ja miellyttävä. Rakennus suunnitellaan potilaan näkökulmasta. Tämä käsittää potilaan palvelukokonaisuuden tiloissa. Esimerkiksi yleisötilojen, valaistuksen ja akustiikan on toimittava. Aiheesta Healing Environment on paljon tutkimustietoa Evidence Based Design, Kurkela viittaa. Kuinka muuttunut työnteko vaikuttaa tilaratkaisuihin? Kurkelan mukaan eri toimialoilla on sama muutos menossa. Työntekijöiden yhteistyö edellyttää yhteisiä tiloja. Monitila on työympäristö, joka sijoittuu avo- ja koppikonttorin välimaastoon. Monitilan toiminnot räätälöidään käyttäjien tarpeiden mukaan. Viihtyisät tilat houkuttelevat aina työntekijöitä, Kurkela muistuttaa. Toimintaprosessit liittyvät tiiviisti rakennuksen suunnitteluun. Rakennuksen suunnittelussa on kysymys toiminnan uudelleen organisoinnista. Toiminta on suunnittelun lähtökohta ja rakennus on prosessidiagrammi eli rakennus rajoittaa tai vapauttaa toimintaa, Kurkela toteaa. Muuntojoustavuutta ja innovatiivisuutta Arkkitehti Teemu Kurkelan mukaan rakennuksella ei ole yhtä elinkaarta. Eri systeemeillä on eri elinkaari. Pitkä elinkaari edellyttää muuntojoustavuutta ja se voidaan saavuttaa: 80 prosenttia systemaattiset, standardoidut yksiköt, 20 prosenttia räätälöintiä. Standardointi edellyttää muutosta suunnitteluun. Kuinka uusia konsepteja laaditaan Tarvittavia ratkaisumalleja ei ole valmiina ja terveydenhuolto on jäljessä esimerkiksi kaupan ja logistiikan alasta. Tarvitaan konseptisuunnittelua, uusia innovatiivisia, monialaisia konsepteja. Innovaatiot ovat välttämättömiä kokonaistavoitteiden saavuttamiseksi. Tällä hetkellä Suomessa ei ole vielä toteutettuja korkean tason avainhankkeita terveydenhuollon arkkitehtuurin näkökulmasta, Kurkela toteaa. Perusterveydenhuollon integroimisella sairaalaan on taustalla synergiaetu. Perusterveydenhuolto liittyy suunnitellun hoidon kokonaisuuteen. Sairaalan kävijämäärä kasvavat, mutta eivät varmaan suoraviivaisesti. Tilat eivät kasva samassa suhteessa ja mahdollisuutta tehostamiseen on, Kurkela uskoo. Arkkitehti Teemu Kurkela valittiin Jyväskylään rakennettavan uuden sairaalan pääarkkitehdiksi vuoden 2012 kesällä. Hänen ohellaan toisena arkkitehtisuunnittelijana toimii hollantilaisen arkkitehtitoimiston EGM Arkkitehtien Victor de Leeuw. Molemmilla on laaja suunnittelukokemus sairaaloista ja terveydenhuollon tiloista. Kurkelalla mm. Riikan yliopistollisen sairaalan suunnittelusta. 6/2013 Terveys ja Talous 11

12 Kolmannessa väistötilassa testataan uusia toimintamalleja Teksti ja kuvat: Päivi Kantonen Tulevaisuutta ovat tilojen yhteiskäyttö, tukitoimintojen keskittyminen ydinosaamiseen sekä tietotekniikan uudet käyttötavat. Keski-Suomen keskussairaalan kolmas väistötila valmistuu aivan näillä hetkillä. Hieman vajaan neliön Väistö3 on muuttovalmis joulukuussa ja toiminta tiloissa alkaa pääsääntöisesti ensi vuoden alussa. Kolmannessa väistötilassa kokeillaan uusia toimintamalleja uutta sairaalaa varten. Kolmanteen väistötilaan sijoitetaan 45-paikkainen päiväsairaala, sytostaattien laimennustila, keuhkosairauksien ja reumatautien poliklinikka sekä 22-paikkainen kuntoutusosasto. Hankkeen tavoitehinta on noin kymmenen miljoonaa euroa, mutta budjetti tulee ylittymään projektipäällikkö Jari Ilveksen mukaan noin viidellä prosentilla. Merja Tarasow korostaa yhteistyön merkitystä. Uudet toimintatavat vaativat muutoksia asenteissa ja ajatuksissa sekä saumatonta yhteistyötä henkilöstön välillä. 12 Terveys ja Talous 4/2013

13 Ylitystä tulee muutostöiden ja parkkipaikan laajentamisen vuoksi. Sinällään parkkipaikan laajennus ei kuulu projektiin, mutta koska keskussairaalalla on liian vähän pysäköintitilaa, laajennettiin samassa yhteydessä parkkipaikkaa, Ilves kertoo. Väistö3:ssa on yksi kerros, lähes tuhat neliötä suunniteltua vähemmän, mikä pakottaa sairaalan miettimään tilankäyttöä mahdollisimman tehokkaaksi. Tehostusta tilojen yhteisellä käytöllä Väistö3:ssa pilotoidaan useita uusia toimintamalleja, joita halutaan ottaa käyttöön uudessa sairaalassa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan uuden sairaalan rakentaminen aloitetaan vuonna 2015 ja sairaala valmistuu vuonna Kaikissa toimintamalleissa pyritään asettamaan potilaan tarpeet etusijalle. Jatkossa henkilökunta menee potilaan luokse, eikä toisinpäin. Uudessa sairaalassa ei ole enää omia tiloja erikoisaloille, vaan samoja poliklinikkatiloja käyttävät useat erikoisalat, kertoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja Kaija Heikura. Tilojen käyttöä tehostetaan jo Väistö3:ssa. Vastaanotto-, hoito- ja toimenpidehuoneet eivät ole enää korvamerkittyjä, vaan ne ovat yksiköiden yhteisessä käytössä. Niitä käyttävät sekä lääkärit että hoitajat potilaan hoidon mukaan. Väistö3:ssa vastaanottoon liittyvää valmistelutyötä ei tehdä potilaan vastaanottohuoneessa, vaan käyttöön otetaan ns. back office -toimintatapa. (Asiakaspalvelun taustalla tehtävä työ ilman live-kontaktia asiakkaaseen/potilaaseen.) Lisäksi osastojen henkilöstö käyttää yhteisiä sosiaalitiloja. Uudessa sairaalassa vuodeosastoilla on yhden hengen huoneita, mutta Väistö3:ssa emme vielä pääse tähän. Myös tukitoimintoja, kuten puhtaus- ja ruokapalveluja kehitetään, Heikura kertoo. Taloudellisuutta järkevillä ruokatilauksilla Kolmannessa väistötilassa puhtauspalvelut ja Ruokapalvelu Caterina keskittyvät kummatkin omaan ydinosaamiseensa. Pilotoimme mallia, minkä mukaan ruokapalvelu hoitaa koko prosessin aina ruuan valmistuksesta kuljetukseen ja tarjoiluun. Uutta on etenkin osastoilla tapahtuvan tarjoilun siirtäminen ruokapalveluille, sillä aiemmin sen ovat hoitaneet puhtauspalveluiden työntekijät, kertoo ruokapalvelun johtaja Merja Tarasow Ruokapalvelu Caterinasta. Tammikuussa Väistö3:ssa aloittavat ruokapalveluiden osastoemännät, jotka hoitavat ruuan annostelun sekä tarjoilun potilaille. Käytännössä osastoemäntiä on aina yksi aamupäivällä ja yksi iltapäivällä: osastoemäntä työskentelee kahdessa kerroksessa työvuoronsa aikana. Hän huolehtii myös tuotteiden ja aterioiden tilaamisesta. Ruokapalvelun ammattilaisina osaamme tulkita ruokalistaa ja tunnemme erikoisruokavaliot. Näemme ruokalistasta pitääkö erikoisruokavaliota noudattavalle tilata hieman kalliimpi erikoisannos vai löytyykö sopiva ruoka tavalliselta listalta, Tarasow sanoo. Hänen tietojensa mukaan muualla Suomessa puhtauspalvelu jakaa ruuan. Euroopassa työnjako on jo erilainen. Esimerkiksi Saksassa, Italiassa ja Sveitsissä ruuan jakelun hoitaa ruokapalvelu. Muun muassa Sveitsissä osastoemäntä haastattelee potilaat ja tekee tilaukset sähköisesti potilaan viereltä kämmentietokoneella. Tulevaisuudessa potilas valitsee ruokansa Ruokapalveluiden pilottihanketta kokeillaan Väistö3:ssa vuosi 2014, minkä jälkeen mietitään laajennetaanko toimintatapaa myös muualle ja kuinka se otetaan käyttöön uudessa sairaalassa. Tulevaisuutta on, että potilas saisi itse valita ruokansa 2 3 vaihtoehdosta. Joustavuutta tuovat esimerkiksi erilaiset tuotantotavat. Ruokaa ei ole pakko tuottaa cook and serve -menetelmällä eli jakaa juuri valmistettu ruoka lämpimänä osastoille. Ruoka voitaisiin valmistaa etukäteen, jakaa kylmänä ja kuumentaa osastoilla. Tutkimusten mukaan jäähdytetty ja lämmitetty ruoka on laadultaan yhtä hyvää kuin lämpösäilytyksessä ollut ruoka. Uusi toimintatapa voisi tuoda osastoille joustavuutta, kun osaston toiminta, esimerkiksi potilaiden hoidot ja tutkimukset, määrittelisivät milloin ruoka kuumennetaan ja tarjotaan. Merja Tarasowin oma visio menee vielä pidemmälle hänen mielestään potilas voisi tulevaisuudessa päättää missä hän ruokansa syö. Meillä on paljon sairauksia, joita hoidetaan ruokavaliolla: ruuansulatuskanavan sairaudet, munuaisten vajaatoiminta, dialyysipotilaat, allergiat, syöpäpotilaat sekä nielemisongelmista kärsivät potilaat, jotka tarvitsevat ruuan sosemuodossa. Esimerkiksi syöpäpotilaiden ruuan pitää sisältää runsaasti energiaa ja proteiinia. Merja Tarasow Jos potilaan läheiset ovat käymässä, olisi mukavampaa syödä ruoka heidän kanssaan sairaalan ravintolassa kuin omaisten katsoa potilaan syömistä huoneessa. Tiedonsiirto vaatii vielä työtä järjestelmiltämme, Tarasow toteaa. Paikantamista ja itseilmoittautumista Väistö3:ssa sähköinen asiointi lisääntyy. Potilaat voivat ilmoittautua halutessaan itse käyttäen itseilmoittautumispistettä. Tietoa välitetään sähköisistä infotauluista ja hoito-ohjeita lähetetään kännykkään. Mobiilaitteet ja tabletit lisääntyvät, minkä ansiosta nykyisiä järjestelmiä voidaan käyttää jouhevammin. Hoitohenkilökunta pystyy tekemään kirjauksia tablettien kautta ja mobiilipuoli mahdollistaa paikantamisen eli laitteiden ja henkilökunnan liikkumisen seuraamisen, kertoo Uusi Sairaala -hankkeen ICT-projektipäällikkö Seppo Kalli. Väistö3:ssa pilotoidaan useita ICThankkeita uutta sairaalaa varten. Pilotointihankkeiden toteutuksessa huomioidaan, että ne eivät rasita liikaa henkilökuntaa tai potilaita. Toivon, että voisimme tehdä yhteistyötä myös paikallisten yritysten kanssa, esimerkiksi kuntoutuspelien kehittämisessä. Pelillisyys lisääntyy koko ajan, Kalli tietää. 4/2013 Terveys ja Talous 13

14 Väistö3 on ollut tiivis ja erilainen urakka Väistö3 on Keski-Suomen sairaanhoitopiirille ensimmäinen tavoitehintainen projektinjohtourakka. Projektinjohtourakassa sairaala sopi urakoitsijan kanssa tavoitehinnan, noin kahdeksan miljoonaa euroa. Koko hankkeen kustannusarvio on kymmenen miljoonaa. Sairaala seuraa projektinkulkua tiivisti ja kaikki laskut kulkevat heidän kauttaan. Projektinjohtourakkaan päädyttiin kiireisen aikataulun vuoksi. Kilpailutus voitiin tehdä ja maansiirtotyöt aloittaa keskeneräisellä suunnitelmalla, kertoo projektipäällikkö Jari Ilves. Ensimmäinen tavoitehintainen urakka Tavoitehintainen projektinjohtourakka sopii hyvin esimerkiksi väistötilojen rakentamiseen, kun aikataulu on tiukka. Se kuitenkin antaa urakoitsijalle mahdollisuuden tehdä asioita halvemmalla. Laatutasoissa voi olla näkemyseroja, minkä vuoksi tason nosto saattaa tuoda lisäkustannuksia. Pääsääntöisesti terveydenhuollon rakentamisessa käytetään kiinteähintaista kokonaisurakkaa, jolloin laatutaso ja kustannukset on mietitty jo alussa. Tavoitehintainen projektinjohtourakka jättää paljon asioita auki, Ilves jatkaa. Tavanomaista puhtaampaa rakentamista Väistö3 toteutetaan P1-puhtausluokan mukaisesti eli rakentamisen aikaista puhtautta seurataan koko ajan. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä P1-rakentaminen on tavanomaista, mutta kaikissa sairaaloissa sitä ei vielä käytetä. P1 lisää hieman kustannuksia, mutta toisaalta siisti työmaa tuo myös säästöjä. Puhtauskonsultti käy työmaalla viikon tai parin välein mittaamassa työmaan siisteyttä silmämääräisesti ja pintapölymittauksilla. Kun Väistö3 on valmis, siellä ei ole pinnoilla rakennuspölyä niin kuin uusissa rakennuksissa yleensä. Usein rakennuksen vastaanottovaiheen puhtaustaso on jopa parempi kuin käytön aikainen taso, jolloin pölyä ja kuraa kulkeutuu rakennukseen ihmisten mukana, Jari Ilves kertoo. Sairaala järjesti ennen urakan aloittamista koulutuksen urakoitsijoille. Vaatimuksena oli, että jokainen urakoitsijan työntekijä osallistuu muutaman tunnin koulutukseen. Mallinnus havainnollistaa suunnittelua Projektipäällikkö Jari Ilves (vas.) ja työmaapäällikkö Jussi Lehto kuntoutusosaston lääkärin vastaanottohuoneessa. Kolmas väistötila tulee kiinni päivystysosaan eli F-rakennukseen (vas.). Keski-Suomen keskussairaala käytti Väistö3:n suunnittelussa ensimmäistä kertaa mallinnusta. Muualla mallinnus on jo arkipäivää, mutta Keski- Suomen keskussairaalassa sitä ei ole käytetty aiemmin. Mallinnus havainnollistaa esimerkiksi IV-putkien asennuksen. Ohjelmasta näemme missä ja millä korkeudella putket menevät sekä havaitsemme mahdolliset suunnitteluvirheet. Meidän ei tarvitse rakentaa mallihuoneita, koska voimme ohjelmassa mennä huoneen sisälle. Mallinnus tukee tulevaisuudessa myös kunnossapitoa, kun ohjelmasta näkee materiaalitiedot sekä tarkimmillaan yksittäisten kalusteiden hankintapäivät ja mallit, Ilves kertoo. 14 Terveys ja Talous 4/2013

15

16 Vaativin puhtausluokka yleistyy sairaalarakentamisessa P1-rakentamisessa tilat ovat käyttövalmiina heti vastaanoton jälkeen. Vaativin puhtausluokka P1 tulee asiantuntijoiden mukaan yleistymään kaikessa sairaalarakentamisessa. Rakennuksen kuuluessa P1-luokkaan, edellytetään tiettyjen ohjeiden noudattamista rakentamisessa. Kuva: Tarja Andersson 16 Terveys ja Talous 6/2013

17 Teksti: Jari Hakala TPA Andersson Oy:n toimitusjohtaja Tarja Andersson toteaa yleisenä suuntauksena olevan puhtausluokka P1-rakentamisen yleistyvän kaikessa sairaalarakentamisessa. Puhtausluokkaa P1 on käytetty kokemustemme mukaan muun muassa sairaala-apteekkien, ravintokeskusten, kirurgian sekä hoito- ja päivystystilojen rakentamisessa. Yhtenä esimerkkinä P1-rakentamistavan yleistymisestä voidaan mainita terveydenhuollon rakentamisen puhtaudenhallinnan ohjeistukseen liittyvä projekti, jossa on mukana kahdeksan sairaanhoitopiiriä. Tavoitteena on luoda sairaanhoitopiireille yhtenäinen toimintamalli, jolla varmistetaan hyvä sisäilma sairaalarakennuksissa. Yhtenäinen toimintamalli luo myös hyvän pohjan toiminnan kehittämiselle ja tiedon jakamiselle tulevaisuudessa, Andersson toteaa. Anderssonin johtama yritys on johtava P1-rakentamisen ja tilapalveluiden asiantuntija. Yrityksellä on vahva kokemus sairaalarakentamisen puhtaudenhallinnan ohjauksesta suunnittelusta vastaanottoon. Rakentamisessa ja ilmanvaihdon asennustyössä noudatetaan puhtausluokkaa P1 silloin, kun tavoitteena on viranomaismääräyksiä (S3) parempi sisäilma valmiissa rakennuksessa. Tällöin rakennuksen sisäilmaluokka on joko S1 tai S2. Lopputuloksena puhtaat tilat Puhtausluokan P1 toteutus edellyttää Sisäilmastoluokitus 2008 asiakirjan ja Terveen talon toteutuksen kriteereiden noudattamista rakennusmateriaalien kuljetuksessa, varastoinnissa ja suojauksessa, jätehuollossa, rakentamisen aikaisessa siivouksessa, loppusiivouksessa ja pölynhallinnassa. Puhtausluokka P1 asettaa myös mitattavat olosuhdevaatimukset rakennushankkeen toimintakoeja vastaanottovaiheelle. Puhtausluokituksen P1 tavoitteena on varmistaa, että rakennuksen tilat ovat puhtaat silloin, kun ne luovutetaan käyttäjälle, ja että rakennuksen käytön aikana ei sisäilmaan kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia. Rakennuksen tilat ovat luovutusvaiheessa niin puhtaat, että tilat voidaan ottaa käyttöön heti vastaanoton jälkeen. P1-rakentaminen tuo omat uudet haasteet suunnittelulle. Koulutus on ensiarvoisen tärkeää. Suunnitteluvaiheeseen osallistuvien ammattiryhmien tulee tietää, mitä puhtausluokka P1 edellyttää omalla suunnittelualueella tavoitteiden määrittelyssä ja toteutusvaiheessa. Pääsuunnittelijalla on tietysti suuri merkitys suunnitteluvaiheen onnistumisessa myös puhtaudenhallinnan näkökulmasta. Andersson painottaa, että suunnitteluvaiheessa tulisi tarkastella puhtausluokan P1 vaatimusten lisäksi tavoitellun sisäilmaluokan (S1 tai S2) toteutumista rakennuksen käytön aikana. Oleellista on se, että rakennuksen tilat ovat helposti siivottavat ja huollettavat, jotta saavutettua sisäilmaluokkaa voidaan taloudellisesti ylläpitää siivouksen ja kiinteistönhuollon avulla. Esimerkiksi vaikeasti puhdistettavat yläpinnat keräävät pölyä rakennuksen käytön aikana ja lisäävät ilman hiukkaspitoisuutta sekä siivouskustannuksia. Pölynhallinta kriittinen tekijä Tarja Anderssonin yritys on johtava P1-rakentamisen asiantuntija Suomessa. Anderssonin yritys on kehittänyt P1- rakentamisen toimintamallia lähes 10 vuoden ajan valtakunnallisissa kehityshankkeissa ja itsenäisellä tutkimustoiminnalla. Teetimme vuonna 2005 valtakunnallisen kyselyn rakennuttajille ja rakennusurakoitsijoille. Tuolloin yli 80 prosenttia kummastakin vastaajaryhmästä oli sitä mieltä, että P1-rakentaminen lisääntyy tulevaisuudessa. Yhdeksän vuoden jälkeen on helppo todeta, että kyselyn tulos piti paikkansa: P1-rakentaminen lisääntyy Suomessa jatkuvasti vaikkakin alueellisia eroja toimintamallin käytössä näyttää edelleen olevan. Sairaalakohteiden peruskorjaushankkeissa pölynhallinta rakentamisen eri vaiheissa on yksi kriittisimmistä tekijöistä. P1-rakentamisen onnistuminen edellyttää tietysti puhtaudenhallinnan kaikkien osatekijöiden hallintaa ja ennen kaikkea hyvää suunnittelua. P1-rakentamista käytetään eniten julkisessa rakentamisessa sekä laadukkaiden toimistotilojen rakentamisessa. Tyypillisiä P1-kohteita ovat päiväkodit, koulut sekä terveydenhuollon rakennukset. Puhtausluokkaa P1 on käytetty kokemustemme mukaan muun muassa sairaala-apteekkien, ravintokeskusten, kirurgian sekä hoito- ja päivystystilojen rakentamisessa. P1-rakentaminen lisää työtehokkuutta Rakentamisvaiheessa yhteistyö urakoitsijoiden kesken on lopputuloksen kannalta tärkeässä asemassa. Säännöllinen valvonta, ohjaus ja koulutus ovat avaintekijöitä. P1-rakentamisessa korostuu entistä enemmän työmaan aikataulun ja työvaiheiden suunnittelu. Tärkeää on ilmanvaihdon asennustöiden ajoittaminen niin, että asennustyöt voidaan aina tehdä pö- 6/2013 Terveys ja Talous 17

18 lyttömissä olosuhteissa. Puhtausluokan P1 mukaisten olosuhteiden saavuttaminen ilmanvaihdon toimintakoevaiheessa ja vastaanottovaiheessa on haasteellista erityisesti silloin, kun aikataulu on kireä. Pölyävät työt on ehdottomasti saatettava päätökseen ennen toimintakoevaihetta ja loppusiivoukselle ennen toimintakokeita ja ennen vastaanottoa on varattava riittävä aika. Andersson painottaa. P1-rakentamisen kustannusvaikutuksista ei ole olemassa tutkittua tietoa. Andersson kertoo puhtaudenhallinnan toteutuksen vaativan investointeja, mutta investoinnit maksavat usein itsensä takaisin jo rakennusvaiheessa. Rakennusurakoitsijoilta saamamme palautteen mukaan P1-rakentaminen vähentää materiaalihukkaa sekä parantaa työviihtyvyyttä ja työn tehokkuutta. Joidenkin urakoitsijoiden mukaan jopa lyhyet sairauspoissaolot ovat vähentyneet P1-rakentamisen yleistyessä. Kaikelle ei voi myöskään määritellä Ilmanvaihtoputket ovat puhtaat P1-rakentamisen käyttöönottovaiheessa. taloudellista arvoa. Andersson toteaa P1-rakentamisen parantavan kiistatta potilas- ja käyttäjäturvallisuutta. Rakennuksen käyttöönotto- ja ylläpitovaiheessa säästetään rakennuksen loppusiivoukseen tehdyt investoinnit, sillä tavanomaiset hoitoja työskentelytilat ovat käyttöönot- Kotimaiset, laadukkaat ja tyylikkäät kuljetuspyörät Kysy lisää jälleenmyyjiltämme: S M A R T M O V E S O N M A N N ER C A S T O R S 18 Terveys ja Talous 6/2013

19 tovalmiit vastaanottovaiheessa. Erityistä hygieniaa vaativat tilat vaativat tietysti vielä ns. näkymättömän lian poiston ennen tilojen käyttöä. Hyötyjä monissa vaiheissa Hyötyjä löytyy monesta eri vaiheesta myös käyttöönoton jälkeen. Tutkimustemme mukaan valmiin ilmanvaihtojärjestelmän sisäpintojen pintapölymäärä on huomattavasti Sisäilmastoluokituksen raja-arvoa pienempi. Puhdas järjestelmä säästää luonnollisesti puhdistuskustannuksia myös rakennuksen ja järjestelmän käytön aikana. Andersson näkee P1-rakentamisen menetelmien soveltuvan kaikkeen rakentamiseen sairaalassa ja muuallakin. Sitä voidaan käyttää niissäkin hankkeissa, joissa ei pyritä viranomaismääräyksiä korkeampaan sisäilmaluokkaan. Puhtausluokan P1 noudattaminen vaikuttaa oleellisesti myös potilas- ja käyttäjäturvallisuuteen sairaalarakennusten peruskorjaushankkeissa. Oikein toteutettuna P1- rakennustavalla vältetään purku- ja rakennuspölyn leviäminen toiminnassa oleviin tiloihin, jolloin vältetään potilaiden ja sairaalan henkilökunnan altistuminen terveydelle haitalliselle pölylle. Ja vaikutukset näkyvät myös tekijöille. Niille, jotka rakennustyömaalla toimivat. Luonnollisesti puhtausluokan P1 rakennustavan noudattaminen parantaa myös rakennustyömaan työskentelyolosuhteita ja vähentää myös rakennustyöntekijöiden altistumista terveydelle haitalliselle pölylle. On muistettava, että lainsäädäntö asettaa työturvallisuuteen liittyviä velvoitteita niin rakentajille kuin rakennuttajillekin. Harmillista on, että rakennustyössä syntyvän pölyn merkitystä terveydelle ei tunnisteta ja tunnusteta vielä riittävän hyvin. Pölylle altistumisen haitat näkyvät vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua, joten haittojen ehkäisyyn ei paneuduta samalla tarmolla kuin välittömiin työturvallisuusriskeihin. Hyväksi rakentamistavaksi P1-rakentamiseen perehtyminen vie jonkin verran aikaa, mutta Andersson korostaa, että toimintamallin voi omaksua jo ensimmäisessä hankkeessa ja usein näin käykin. P1-rakentamisen valvonnan tekee haasteelliseksi se, että onnistunut toteutus edellyttää rakentajalta hyvää suunnittelua ja ennakointia. Kun työmaan toiminta on hyvin johdettua, onnistuu P1-rakentaminenkin yleensä mallikkaasti. Andersson kertoo P1-rakentamiseen erikoistuneita yrityksiä syntyvän jatkuvasti toimintamallin yleistyessä. Toivon, että voimme jonakin päivänä nimetä P1-rakentamisen ns. hyväksi rakentamistavaksi, jota noudatetaan kaikessa rakentamisessa, Andersson summaa. SFS ONLINE terveydenhuollon standardit ajan tasalla Standardien avulla voitte lisätä potilasturvallisuutta, vähentää tuotekehitysriskejä ja pienentää kustannuksia. Kun käytätte standardeja SFS ONLINE -palvelun kautta, standardikokoelmanne on aina ajan tasalla. Palveluun voi liittää SFS- ja ISO-standardeja. Voitte itse valita tarvitsemanne standardit aiheen mukaisesti ryhmittäin tai yksittäin. Standardeja on koottu mm. ryhmiin, jotka koskevat lääkinnällisiä laitteita, sterilointia ja desinfektiota, laboratorioita, sairaalalaitteita ja -tarvikkeita sekä vammaisten apuvälineitä. Myös terveydenhuollon tietotekniikasta on monia standardeja. Ota yhteyttä, SFS:n asiakaspalvelu kertoo mielellään lisää SFS ONLINE -palvelusta. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, Helsinki Puh (myynti), faksi Internet sähköposti 6/2013 Terveys ja Talous 19

20 Traumakeskus-syöpäkeskus-uudisrakennushankkeen hankeselvityksen kansikuva. Kuvan on laatinut Arkkitehtitoimisto ALA Oy asemakaavaa valmistelevan ideointivaiheen konsulttityön osana. Laajoja rakennushankkeita HUSiin HUSiin on suunnitteilla lähivuosina mittavia rakennusprojekteja. Suurimmat rakennushankkeet ovat uusi Lastensairaala ja Traumakeskus-Syöpäkeskus. Vanhat rakennukset, kuten Töölön sairaala ja Lastenklinikka eivät täytä enää nykyaikaisen sairaalatoiminnan asettamia vaatimuksia. HUSiin on suunnitteilla mittavia rakennusprojekteja, kertoo hankejohtaja Raija Malmström. Teksti: Tarja Ruuska Kuvat: Hus 20 Terveys ja Talous 6/2013

21 toon tämän vuoden joulukuussa rahoituspäätöstä varten. Lastensairaalan kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Traumakeskussyöpäkeskuksesta ei ole vielä tarkkaa kustannusarviota, mutta se on huomattavasti Lastensairaalaa suurempi hanke, Malmström toteaa. Suuria haasteita ja logistista suunnittelua Hankejohtaja kertoo, että kyseessä ovat kokonaan uudet sairaalarakennukset ja pysyvät tilat, joten suurta väistösuunnitelmaa ei tarvita. Rakennushankkeet ovat erittäin suuria ja aiheuttavat alueilla merkittävää logistista suunnittelua rakennusvaiheiden aikaan. Rakennusten alta puretaan nykyinen Materiaalikeskus ja Meilahden sairaalan luentosalisiipi. Toimintoja pyritään ylläpitämään aiemmissa rakennuksissa, kunnes uudet tilat saadaan käyttöön. Tässä on haastetta, koska vanhat rakennukset, kuten Töölön sairaala ja Lastenklinikka ovat huonokuntoisia ja nykyaikaiseen sairaalatoimintaan sopimattomia. Lastenklinikalla ja Töölön sairaalassa suurin ongelma on tällä hetkellä museoluokkaa oleva talotekniikka. Tämä johtaa toistuviin putkivahinkoihin ja korjauksiin, joiden aikana toiminta keskeytyy ja joudutaan päivystysluonteisesti sijoittamaan yksiköitä muun toiminnan sekaan. IT-alan kehitys ja uusien sovellusten hyödyntäminen Tilat suunnitellaan henkilöstön, projektiorganisaation ja laajan asiantuntijaverkoston kanssa yhdessä. Tämä lisää jatkossa toimintojen yhä parempaa sujumista käytännön työssä. Erityisesti suuri määrä uusia leikkaussaleja asettaa merkittävän suunnitteluhaasteen saada aikaan 2020 luvulle tarvetta vastaavat tilat. Tässä tekniikka on ensiarvoista. IT-ratkaisuissa huomioidaan myös tuleva käyttäjäpuolen tekninen kehitys, jota tullaan monissa sovelluksissa hyödyntämään, Raija Malmström kertoo. Henkilökunnan työskentelyolo- Valmistumassa on myös vuonna 2015 Meilahden tornin peruskorjaus, Naistenklinikan lisärakennus ja Jorvin päivystysuudisrakennus. Lisäksi HUSLAB saa uudet toimitilat vuonna 2015, kertoo HUS:n hankejohtaja Raija Malmström. Uuden Lastensairaalan rakentaminen käynnistyy, kun uusi asemakaava vahvistuu. Kaavaehdotus on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltävänä vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on, että uusi Lastensairaala avataan itsenäisyyspäivänä 2017, Raija Malmström sanoo. Traumakeskus-Syöpäkeskus on tarkoitus rakentaa siten, että se otetaan käyttöön vuonna Suunnitelmissa on, että hanke etenee HUS:n valtuussuhteiden tarkastelu alkaa tietenkin määrittelemällä hyvän työskentelypisteen kriteerit. Hankejohtajan mukaan henkilökunta on hienosti mukana suunnittelussa ja toivo paremmasta auttaa sopeutumaan nykyisiin, melko mahdottomiin työskentelyolosuhteisiin. Vaikeista olosuhteista huolimatta potilaiden lääketieteellisen hoidon huipputaso on pystytty säilyttämään, mutta se vaatii henkilökunnalta erityisiä ponnistuksia. Potilaslähtöisyys tärkeää jo suunnitteluvaiheessa Raija Malmström korostaa, että uudet sairaalat rakennetaan todellisen potilaslähtöisyyden periaatteella. Potilaat ja omaiset otetaan suunnitteluun asiantuntijoina mukaan. Esimerkiksi uudessa lastensairaalassa mahdollistetaan vanhempien läsnäolo sairaalassa lasten kanssa kaikissa olosuhteissa. Tätä on nykytilanteessa vaikea toteuttaa, Malmström toteaa. Potilaiden hoitoprosesseista tehdään suoraviivaisia ratkaisuja, jolloin niistä ei aiheudu ylimääräistä hukkaa. Koko palvelukokonaisuuden tulee olla potilaille hyvin hahmotettavissa ja viestintään kiinnitetään erityistä huomiota. Työllistävä vaikutus monille toimijoille Uuden lastensairaalan pääsuunnittelijaksi on valittu Antti-Matti Siikala ja arkkitehtiryhmittymä Arkkitehtitoimisto Sarc Oy sekä Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy. Suurilla rakennushankkeilla on alueelle merkittävä, työllistävä vaikutus. Näiden rakennusten jälkeen on Meilahden alue rakennettu lähes täyteen, mitään erityisen suuria, uusia rakennuksia ei alueelle enää mahdu. Hankejohtaja Raija Malmström muistuttaa vielä, että Jorvin sairaalan peruskorjaus on myös käynnistymässä ja se edellyttää mittavaa väistösuunnitelmaa vuosina /2013 Terveys ja Talous 21

22 Kuntaliitto miljardileikkauksista: Kuntien harkinnalle on jäätävä tilaa Teksti: Kari Ruuska Kuvat: Tarja Ruuska ja Kuntaliiton arkisto ja Taru Tolppo Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on esittänyt kuntien tehtävien karsimista miljardilla eurolla ja vaatii, että kuntien tulisi parantaa tuottavuuttaan toisen miljardin edestä. Hallitukselta odotettiin täsmennettyjä leikkauslistoja marraskuun lopulla. Kuntaliiton mielestä paras asiantuntemus löytyy kuntatasolta. Kuusamo ui vastavirtaan Kuusamon kunta koillismaalla on aloittanut päätökset kohti säästötoimia omatoimisesti. Joissakin asioissa Kuusamo ui vastavirtaan, lisää panostusta sinne, mistä useimmat leikkaavat. 22 Monet Suomen kunnat ovat nipistäneet kotipalvelusta ja omaishoidon tuesta, vaikka iäkkäiden määrä kasvaa. Kuntaliitossa on laskettu, että hallituksen tavoitteisiin ei päästä pelkkiä toissijaisia tehtäviä karsimalla, niin kuin kuntaministeri Henna Virkkunen on julkisuudessa esittänyt. Miljardileikkaukset edellyttävät myös kajoamista lakisääteisiin peruspalveluihin. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen korostaa, että Kuntaliitto ei ole tehnyt, eikä lähde tekemään leikkauslistoja. Olemme lokakuussa antaneet valtiovarainministeriölle oman kannanottomme kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä vuosina Emme kuitenkaan lähde laatimaan mitään purkulistoja, se on hallituksen tehtävä, Haatainen sanoo. Lausunnossaan Kuntaliitto pitää kuntien velvoitteiden purkamista väistämättömänä keinona tasapainottaa kuntataloutta. Vaikka varookin esittämästä purku- tai leikkauslistoja, Kuntaliitto lupaa tukea hallituksen työtä ehdottamalla uusia toimin- Ministeriön esittämä lista oli käytännössä nolla. Omilla ratkaisuilla, paikalliset olot huomioiden tulosta on haettava, sanoo Kuusamon kehitysjohtaja Vesa Isoviita. Kuusamo on syksyn mittaan tehnyt säästöpäätöksiä ja pannut niistä osan jo toimeksi. Ei niissä suuria yllätyksiä ole. Sai- tatapoja, joiden tavoitteena on saada aikaan todellinen ja pysyvä kuntatalouden tasapaino. Kuntaliiton laskelmien mukaan kuntien rahallisesti merkittävimmät velvoitteet liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluihin, joiden osalta kustannukset ovat nousussa. Hoitotakuu aiheuttaa noin 150 miljoonan ja terveydenhuoltolain myötä laajentuneet terveydenhuollon palvelut liki 100 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa. Kuntaliitto korostaa, että tuottavuuden kehittämisen tulee olla jatkuvaa. Kuntien ja valtion pitää säännöllisesti arvioida kuntien tehtäviä ja velvoitteita niin, että niiden rahoitus turvataan perustuslain mukaisesti. Kuntien aloitteellisuudelle ja omalle harkinnalle tulee antaa entistä enemmän tilaa. Kunnat itse pystyvät parhaiten arvioimaan tehtäviä paikallisista tarpeista lähtien, Kuntaliiton lausunnossa todetaan. Tuula Haatainen sanoo, että Kuntaliitossa kuunnellaan tarkalla korvalla kuntakentän mielipiteitä ja kokemuksia ja tarvittaessa myös reagoidaan niihin. Kuntaliitto järjesti marraskuussa yksilöidyn kuntakyselyn, jonka ensimmäisiä tuloksia saatiin kuun lopulla. raanhoidon puolella tehokkuutta haetaan henkilöstömitoitusta tarkistamalla. Noin 500:sta työntekijästä kuutisenkymmentä pystytään eläkejärjestelyin vähentämään. Palvelujen toiminta-aikoja on supistettu, loma-aikaiset yhteensä 13 viikon sulut venyvät 15 viikon mittaisiksi. Ostopalvelujen maksuja nostetaan, kuntoutus- ja Terveys ja Talous 6/2013

23 hoivapalveluissa neljä tointa jätetään täyttämättä. Esimerkkinä toiminta-aikojen supistuksesta Isoviita mainitsee röntgenkuvausten rajaamisen arkipäiviin. Laskettelukaudella lauantaisin on kotipäivystäjä, joka lähtee tarvittaessa töihin. Aiemmin röntgen on ollut auki lauantaisin. Tehokkuutta on haettu myös esimerkiksi avustavien tehtävien pätevyysvaatimuksia löyhentämällä Isoviidan mukaan ne ovat olleet Kuusamossa keskimääräistä tiukemmat. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia, Isoviita uskoo. Superluokka omaishoidon tukeen Monet kunnat nipistävät kotipalveluista ja omaishoidon tuesta. Kuusamo tekee päinvastoin. Omaishoidon määräraha nousee. Perustimme omaishoidon tukeen superluokan, joka tuplaa korkeimman kuukausittaisen tukisumman 1500 euroon. Se antaa jollekin todellisen mahdollisuuden jäädä hoitamaan omaistaan ja vähentää painetta laitospaikoilla. Vesa Isoviita laskee, että jo tehdyillä ratkaisuilla Kuusamo säästää vuositasolla noin miljoona euroa. Jatkoa on luvassa. Alkava strategiakeskustelu avaa rakenteita. Kohdistamalla kotihoitoon lisää resursseja annetaan kuntalaisille mahdollisuus asua pitkään kotona. Samaan tähtää sähköisten ja mobiilipalvelujen tehostaminen. Terveyskeskuspuolella siirtyminen sähköiseen ajanvaraukseen ja itseilmoittautumiseen vähentää terveyskeskusavustajasta noin viisi. Hyvinvointi-tv on koekäytössä, kattava 4G -verkko lisää sähköisten palvelujen mahdollisuuksia. Vesa Isoviita laskee, että asukkaan Kuusamo on yksin liian pieni isäntäkunnaksi, jos sote-uudistus päätyy ns. isäntäkuntamalliin. Isäntäkunnan asukasrajaksi vahvistunee Kuusamo haluaisi vahvistaa asemaansa kuntaliitoksilla. Mahdollisia liitoskumppaneita ovat Taivalkoski, Posio ja Salla, kaikki noin 4000 asukkaan kuntia. Yksikin liitos riittäisi nostamaan asukasluvun :een. Kaikki kolme ovat vastahakoisia liitokseen, Isoviita pohtii. Salla olisi halukkain ja toimisi mieluummin eteläisen naapurinsa Kuusamon kuin pohjoisen Kemijärven kanssa. Vanha lääninraja kuntien välissä kuitenkin saattaa hankaloittaa tätä liitosta. Kuusamo haluaa joka tapauksessa suuraluejaossa suuntautua jatkossakin Ouluun. Tärkeää olisi, että saisimme itsenäisesti päättää perustason terveydenhuollosta. Järkevintä se olisi järjestää Kuusamossa. Satakunta vähentää vuodepaikkoja Sairaanhoitopiirien talous on erittäin riippuvainen jäsenkuntien taloudesta, mutta piirit voivat toimia myös itsenäisesti jäsenkuntien hyväksi. Satakunnan sairaanhoitopiiri lähti valtiovarainministeriön miljardijahtiin tavoitteenaan 1,6 miljoonan euron säästöt. Toimintoja järkeistämällä päädyttiin 2,6 miljoonaan euroon. Rajana oli, että säästöt eivät saa vaarantaa välitöntä potilasturvallisuutta ja siinä onnistuimme, sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto vakuuttaa. Merkittävä osa Satakunnan sairaanhoitopiirin säästöistä kertyy vuodeosastokapasiteetin vähentämisestä. Somaattiselta puolelta vähenee 26 sairaansijaa ja se merkitsee noin 20 hoitotyövuotta, mikä toteutetaan sijaisia vähentämällä. Satakunnassa on mietitty myös valtiovarainministeriön vaatimusten toista osaa, tuottavuuden lisäämistä miljardin euron arvosta. Toiminnan tehostamiselle luo pohjaa TYKSin erityisvastuualueen laajeneminen kahdesta kolme sairaanhoitopiiriä käsittäväksi: Varsinais-Suomen ja Satakunnan lisäksi erva-alueeseen liittyy Vaasan sairaanhoitopiiri. Tavoitteita ja niiden toteutumista mitataan drg-pisteen hinnoittelulla ja sen kehityksen seuraamisella. Voimme mitata tuottavuutta vertaamalla drg-pisteen arvon kehitystä omassa toiminnassamme ajan kuluessa, mutta myös vertaamalla omaa toimintaamme muihin, Pisto pohtii. Ahti Pisto muistuttaa, että miljarditavoitteet ovat ulkopuolelta annettuja, valtiovarainministeriön asettamia. Päätökset tehdään kuitenkin kuntatasolla, jossa olosuhteet eri alueilla ovat erilaiset. Ministeriön ohjeet voivat siten olla vain suuntaa-antavia. Ainakin meillä toiminnan tarkastelu ja tehokkuuden etsiminen on jokavuotista, sairaanhoitopiirin jatkuvaa toimintaa. Mitään erityistemppuja ei ole, yhdessä etsitään säästökohteita. Satakunnan sairaanhoitopiirissä on 20 jäsenkuntaa. Kuntien ja sairaanhoitopiirin kesken on seitsemisen vuotta pyöritetty kumppanuusmenettelyä toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Jotta jokaisen kunnan kanssa ei tarvitsisi erikseen neuvotella, palvelujen tilaamisesta/tuottamisesta neuvottelee sairaanhoitopiirin kanssa vuosittain 4-5 kuntaryhmää. Ainakin ensi vuodenvaihteen jälkeen jäsenkuntien määrä pysyy nykyisenä, mutta Ahti Pisto uskoo ja toivookin, että tulevaisuus tuo myös kuntaliitoksia. - Kuntien vähenemisen myötä toiminta selkiytyy. Liitokset on kuitenkin toteutettava vapaaehtoispohjalta tarpeen ja tahdon mukaan. 6/2013 Terveys ja Talous 23

24 ILMOITUS Insinööri Tero Järvinen, Kuopion yliopistollinen sairaala: Olemme erittäin tyytyväisiä Re lämmöntalteenotto- ja jäähdyty KYS Puijon sairaala: rakennus 1B. KYS:n tekninen johtaja insinööri Tero Järvinen. Ammattikorkeakoulusta elektroniikan ja informaatiotekniikan osastolta insinööriksi valmistunut Tero Järvinen vastaa tänään koko Kuopion ylipistollisen sairaalan talotekniikan huolloista. Järvisen vastuulla ovat myös metalli- ja puuverstaat. Hänellä on kolmisenkymmentä suoraa alaista. Vankan ammattitaidon pohjana ovat koulutuksen lisäksi omaa yritystoimintaa sekä työvuodet alan yrityksissä. Lunta pakkautui suodattimiin Puijon sairaalassa tehtiin rakennus 1B:n suuri saneerausprojekti. Kesäkuussa sairaalaan toimitettiin ja asennettiin vuodeosastojen viidelle tulo- ja poistoilmakoneelle Retermia lämmöntalteenotto- ja jäähdytysjärjestelmä. Järjestelmä toimitettiin kesäkuussa 2010 ja se otettiin käyttöön elokuussa Olemme olleet erittäin tyytyväisiä Retermiajärjestelmään. Odotukset ovat täyttyneet ehkä jopa ylittyneet. Meillä oli erittäin suuria hankaluuksia ilmanvaihtokoneiden suodattimien kanssa. Suodattimiin pakkautui talvisin lunta. Suodattimia piti vaihtaa monta kertaa talven aikana. Suodattimet olivat muuten puhtaita, mutta niitä ei voinut käyttää, kun ne kastuivat lumessa. Kaksi tavoitetta Insinööri Järvinen kertoo, että heillä oli selvät tavoitteet ja parannusodotukset uudelle järjestelmälle. Keskeistä oli myös parantaa henkilöstön työviihtyvyyttä. Retermia ulkosäleikköpatterit helmikuussa Viiden vuodeosaston tuloilman lämmöntalteenotto, tuloilman esisuodatus ja lumentorjunta. Kokonaisilmamäärä 22m 3 /s, jolloin neulalämmönsiirtimien ilmapuolen painehäviö 50 Pa. Poistoilmapuolen LTO-patterit. Nestejäähdytyskone ja tasaussäiliö. Kesäaikainen tuloilman viilennys suoritetaan Retermia järjestelmän tulopuolen neulalämmönsiirtimillä, jolloin erillisiä jäähdytyspattereita ei tarvita.

25 ILMOITUS termia sjärjestelmään Halusimme päästä eroon jatkuvista talvikauden suodattimien vaihdoista ja samalla tavoitteena oli säästää työ- ja tarvikekustannuksissa. Toinen merkittävä tavoite oli jäähdyttämiseen liittyvät mukavuustekijät. Esimerkiksi tiettyjä osia rakennuksesta ei oltu aiemmin lainkaan jäähdytetty. Saneerauksen myötä lähes kaikki rakennuksen ilmanvaihtokoneet liitettiin Retermia-järjestelmän piiriin. Tällä oli erittäin suuri merkitys myös henkilöstön työviihtyvyydelle, mukavuudelle ja työtehokkuudelle. Edistyksellistä tekniikkaa Tero järvinen arvostaa erityisesti Retermia-järjestelmän nykyaikaista ja tehokasta tekniikka. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä, että valitsimme ratkaisuksi Retermia LTO- ja RETCOOL-järjestelmän. Keskeisin idea järjestelmässä on se, että Retermian tulopuolen neulalämmönsiirtimet asennettiin vanhojen raitisilmasäleikköjen tilalle. Vastaavasti poistoilmapuolen neulalämmönsiirtimet asennettiin vanhojen jäteilmasäleikköjen tilalle. Näin saatiin toteutettua viiden tulo- ja poistoilmakoneen lämmöntalteenotto yhdellä LTO-järjestelmällä, minimaalisilla muutostöillä kaikkiin ilmanvaihtokoneisiin. Samalla saatiin ratkaistua myös ilmanvaihdon lumiongelma sekä tuloilman kesäaikainen viilennys RETCOOL-periaatteella. Kesäaikana LTOjärjestelmää hyödynnetään tuloilman viilennyksessä, jolloin LTOjärjestelmän pumppu kierrättää nestettä tulopuolen neulalämmönsiirtimien ja kylmäkoneen tasaussäiliön välillä. Talviaikana ulkoseinässä olevat Retermia vaihtimet estävät tehokkaaasti lumen kulkeutumisen raitisilmakammioihin. Samalla neulalämmönsiirrin toimii tuloilman esisuodattimena. Vuosihuolto on myös varsin yksinkertaista ja kustannustehokasta. Vuosihuolto tapahtuu neulalämmönsiirtimen päällä olevan huoltokannen kautta. Suosittelemme Retermia-järjestelmää muillekin Insinööri Tero Järvinen korostaa Retermian henkilökunnan merkitystä suunnittelussa ja yhteistyökumppanina. Katson, että Retermian henkilökunnan panos koko suunnittelussa ja yhteistyössä ja koko laitetoimituksessa oli varsin merkittävä. Meille oli erittäin suuri apu ja hyöty mm. seikkaperäisestä ohjeistuksesta, kuinka pääsemme eroon nimenomaan lumisista suodattimista. Olemme kokonaisuuteen erittäin tyytyväisiä. Heidän antama ohjeistuksensa on pitänyt täysin paikkansa myös käytännössä. Huolimatta siitä, että meillä on tästä järjestelmästä vain noin vuoden kokemus niin meillä ollut käytössä myös Retermian toimittama lämmön talteenottopatteristo leikkaussalimme yläpuolella. Siitä on jo yli kymmenen vuoden kokemus. LTO-järjestelmästä luvattu hyötysuhde on toteutunut myös käytännössä. Voimme täydellä syyllä suositella Retermia-järjestelmää muillekin edellä mainittujen ongelmien kanssa painiville. Jatkossa Retermia- järjestelmä tulee meillekin olemaan vahva kandidaatti myös uusille alan toimituksille. Teksti: Ilkka Lähteenmäki Kuopion yliopistollinen sairaala Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) on viiden vuosikymmenen aikana kehittynyt yhdeksi Suomen huippuyliopistosairaaloista. Sairaala on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta. Tänään KYS vastaa yhteensä itä- keskisuomalaisen yliopistotasoisesta erikoissairaanhoidosta. Sairaalan tutkimustoiminta on korkealle arvostettua. KYS tunnetaan myös merkittävänä opetussairaalana. KYSissä toimivat kaikki lääketieteen erikoisalat. Se tekee läheistä yhteistyötä Kuopion yliopiston kanssa. KYS on maamme suurin lääkäreiden kouluttaja sisäänottomäärän perusteella. KYSissä opiskelee vuosittain lähes 1000 perus- tai erikoistumisopintojaan tekevää lääkäriopiskelijaa. Tällä määrällä turvataan koko Itä-Suomen lääkäritarve. Lisäksi KYSissä harjoittelee 1000 muiden terveystieteiden ja hoitotyön ammattikorkeakoulujen sekä toisen asteen terveysalan opiskelijaa. KYS sairaaloista kolme toimii Kuopiossa: Puijon sairaala (kaikki erikoisalat) Alavan sairaala (lasten psykiatria) Julkulan sairaala( psykiatria) Tarina sairaala Siilinjärvi (kirurgia, kuntoutus, psykiatria) KYS numeroina: Puijon sairaala-alue m 2, tilavuus m 3 Julkula m 2, tilavuus m 3 Tarina m 2, tilavuus m 3 (lähde: Retermia Oy Retermia Oy on ilmastoinnin ja lämmöntalteenoton huipputeknologiayritys. Yhtiö on kehittänyt ja patentoinut ainutlaatuisen neulalämmönsiirtimen ja siihen liittyvän valmistusmenetelmän, jotka mahdollistavat hygieenisten ja energiaa säästävien lämmöntalteenottoratkaisujen toteuttamisen. Retermia Oy on toiminut kotipaikkakunnallaan Heinolassa vuodesta 1982 lähtien. Retermian tavoitteena on asiakkaan ilmastointiin ja lämmöntalteenottoon liittyvien ongelmien ja kysymysten ratkaiseminen tarjoamalla sekä asiantuntevaa palvelua että korkealuokkaisen tuotteen. Retermia edut pähkinäkuoressa: Suuri liankeräyskyky & hyvä puhdistettavuus Helppo asentaa myös saneerauskohteeseen Ylivoimainen taloudellisuus suurilla ilmamäärillä Ylivoimainen käyttövarmuus

26 Terveyskeskuslääkäri Arja Kotisaari on tyytyväinen uusiin tiloihin. Kaikki työvälineetkin on uudistettu, samoin toimenpidelamput ja tutkimuspöydät, kehuu Kotisaari. Tipotiellä toimii työparimalli Teksti ja kuvat: Jaana Larsson Tipotien sosiaali- ja terveysaseman arkkitehtuuri tukee lääkärihoitajatyöparien työskentelyä. Työparien välillä on ovi, josta hoitajan on helppo pyytää pikaista konsultaatiota tai neuvoa lääkäriltä. 26 Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman ja Rahola-Pispalan terveysaseman yhdistäminen Tipotielle on sujunut terveyskeskuslääkäri Arja Kotisaaren mielestä mallikkaasti. Rakennuksen muoto ja kalanruotomainen siipimalli tukevat nykyistä toimintamallia. Teemme työtä moniammatillisessa ympäristössä ja lääkäri-hoitajatyöparien yhteistyö on päässyt kehittymään, kuvaa Kotisaari elokuusta alkanutta yhteistä arkea. Terveysaseman lisäksi rakennuk- sessa on muitakin toimintoja, kuten psykiatrian poliklinikka, lasten ja nuorten ja perheiden yksikkö, sosiaaliasema ja nuorisopsykiatrian poliklinikka. Lisäksi rakennuksesta löytyy perheneuvola, fysioterapia, ravitsemusterapia, puheterapia ja hammashoitola. Potilaalle kartoitus Työparityöskentelyssä asiakkaan omahoitaja kartoittaa potilaan tilanteen ja voi myös konsultoida lääkä- Terveys ja Talous 6/2013

27 Tipotiellä jo vastaanotossa tehdään hoidon tarpeen arviointi asiakkaille, jotka tulevat ilman ajanvarausta. Jos asiakas tarvitsee vain sairaslomatodistuksen tai kun puhelimessa ei aina pystytä arvioimaan, onko tarvetta normaalille ajanvaraukselle vai akuuttiajalle, arvioidaan tätäkin jo vastaanotossa. riä. Kun potilaan kanssa on selvitetty tilanne, säästetään lääkärin vastaanotolla aikaa, kun tietoa potilaan tilanteesta on jo kartutettu. Aina hoito ei vaadi käyntiä lääkärillä, vaan riittää, että lääkäriä konsultoidaan. Jos potilaan tilanne taas vaatii erityistä lisäselvitystä, voi lääkäri pyytää apua toiselta lääkäriltä käytävän varrelta tai puhelimitse. Kotisaari sanoo, että tavoitteena on, että mahdollisimman paljon selvitettäisiin saman hoitokäynnin aikana ja että asiakas ohjattaisiin kerralla oikeaan paikkaan. Tipotien terveysasemalla on huomioitu vanhempia terveyskeskuksia paremmin koulutus- ja neuvottelutarpeet. Rakennuksessa on auditorion lisäksi useampi neuvottelutila henkilökunnalle. Koulutusta tarvittu Aivan kivuitta työparimallin opettelu ei ole sujunut. Välillä tämä on meilläkin säätämistä. Jotta pääsemme kehittymään, olemme pitäneet 3-5 työparikonsultaatiota viikossa. Nämä ovat koskeneet potilasasioita. Lisäksi meillä on toimintamallistakin koulutusta. Jokaisessa siivessä on vanhoja pyynikkiläisiä, jotka ovat käyttäneet työparimenetelmää aikaisemmin työssään. Näin käytäntöjä voidaan tuoda Tipotien arkeenkin, Kotisaari sanoo. Lääkäreiden ohella Tipotien terveyskeskuksessa työskentelee muun muassa psykologeja, depressiohoitajia ja päihdehoitajia. Kaikkiaan Tipotiellä on tällä hetkellä lääkärihoitajatyöparia. 6/2013 Terveys ja Talous 27

28 Tipotien näyttävä terveysasema voisi olla ulkoapäin vaikka musiikkitalo. Hulppeat näkymät reunustavat rakennusta. Erikoisalojen viestintälaitteet i.roc käsitietokoneet Twig turvapuhelimet Lisää tuotteistamme katso Perhepalvelut yhdessä yksikössä Tipotiellä toimii myös uusi Lasten, nuorten ja perheiden yksikkö. Ylilääkäri Tuire Sanniston mielestä Tipotien uudet tilat tuovat erilaisia palveluita aikaisempaa paremmin yhteen. Tämä on mahdollistanut yhteistyön tiivistämisen. Yksiköstä lapsi, nuori tai koko perhe tavoittaa tarvitessaan usean ammattilaisen osaamista. Palvelua tarjotaan koko Tampereen laajuisesti. Olemme kokeneet, että talo kokonaisuudessaan edistää ja parantaa eri toimijoiden yhteistyötä. Toimimme paremmin verkostoituneena yksikkönä kuin aikaisemmin. Voisi puhua uudesta yhteisestä alusta uudessa rakennuksessa, summaa Sannisto. Yksikön toimintaan kuuluvat lasten ja nuorten poliklinikka, nuorisoneuvola, lasten fysioterapia, lasten toimintaterapia, lasten ja opiskelijoiden ravitsemusterapia, neuvolapsykologit, nuorisopsykiatrian poliklinikka, perheneuvola ja lasten puheterapia. Sannisto sanoo, että samassa rakennuksessa toimiminen on tuonut myös uusia ajatuksia, kuinka palveluita voidaan tarjota. PL 69, Porvoo, puh. (019) , 28 Terveys ja Talous 6/2013

29 Muutokset ennakoitiin rakennusvaiheessa Tipotien sosiaali- ja terveysaseman rakentaminen rahoitettiin kiinteistöleasing-rahoitusmallilla. Rahoitusyhtiö Danske Finance Oy on vuokrannut rakennuksen Tampereen kaupungille 20 vuodeksi, jonka päättyessä kaupungilla on oikeus lunastaa rakennus omaksi. Tällöin lunastushinta on 40 prosenttia alkuperäisestä pääoma-arvosta. Leasing-aikaa voidaan myös jatkaa vielä 10 vuodella, minkä jälkeen lunastusarvo on yksi euro. Tässä rahoitusmallissa käyttäjän maksama pääomavastike Tilakeskukselle on sama kuin jos kaupunki itse omistaisi rakennuksen. Rahoittajan kannalta sopimukseen ei juuri sisälly riskejä ja sen vuoksi rahoitus on varsin edullinen. Jos Tampereen kaupunki ei jostain syystä tarvitsisikaan rakennusta vuosien päästä, se sopii myös toiseen käyttötarkoitukseen, esimerkiksi toimistorakennukseksi, kertoo Tampereen kaupungin hankeinsinööri Antti Lakka. Huoneparimalli oli keskeinen tekijä rakennuksen suunnittelussa. Se mahdollistaa paitsi nykyisen työparimallin, mutta myös tilojen muutokset. Jokaiseen huoneeseen on valmiina jälkeenpäin vaikeasti asennettavia elementtejä, kuten viemäröinti. Kaikkia huoneita ei ole viritetty terveydenhoidon erikoiskäyttöön, mutta mahdollisuus siihen on olemassa pienillä muutoksilla. Tipotiellä on rakennettu energiatehokkaasti ja rakennus kuuluu parhaaseen A-luokkaan. Rakennuksen energiankulutus on 30 prosenttia pienempi kuin rakennusmääräysten mukaisesti rakennetuissa uusissa rakennuksissa. Tämä ei näy vain energialaskuissa, vaan myös hiilidioksidipäästöissä, Lakka sanoo. Lakka muistuttaa, että energiatehokas rakentaminen vaikuttaa positiivisesti myös käyttäjän kokemaan sisäilman laatuun. Kun ulkoseinät ja ikkunat on eristetty tavallista paremmin, ei rakennuksessa ole kylmiä pintoja ja vedon tunnetta, Lakka kehuu. 6/2013 Terveys ja Talous

30 Uusi terveysasema henkilöstön ja potilaiden parhaaksi Rakentaminen etenee aikataulussaan. Kuva 5. marraskuuta. 30 Terveys ja Talous 6/2013

31 Teksti ja kuvat: Tarja Ruuska Äänekosken terveysasema valmistuu huhtikuussa Rakentaminen aloitettiin keväällä 2012 ja aikataulussa on pysytty. Rakentamiskustannukset ovat 31 miljoonaa euroa ja neliöitä tulee reilut Äänekosken uuteen terveysaseman rakennukseen valmistuvat myös mielenterveys- ja päihdepoliklinikat, neuvolat sekä suun terveydenhuolto. Lisäksi asemalle tulee ensiapu, opiskelijaterveydenhuolto ja apuvälinelainausta. Uusien laitteiden myötä kustannukset nousevat varmaan miljoonaan euroon, projektipäällikkö, apulaisylilääkäri Keijo Lukkarinen laskee. Hän kertoo, että investointi on kallis, mutta jatkossa kustannussäästöä tulee yhä toimivampien tilojen ja laitteiden sekä uusien toimintatapojen myötä. Esimerkiksi potilaiden liikkumiseen ja materiaalitoimeen sekä logistiikkaan kiinnitetään huomiota. Vanhan terveysaseman elinkaari on lopussa. Siinä on tilanahtautta ja sisäilmaongelmia. Rakennus on valmistunut kahdessa osassa, ensimmäinen vuonna 1976 ja laajennusosa vuonna Äänekosken terveysasemalle tulee potilaita myös Konginkankaalta, Sumiaisista ja Suolahdesta. Palvelemme asukasta. Ensiavun tilojen suhteen meillä olisi kapasiteettia hoitaa potilaita jatkossa laajemmaltakin alueelta, erityisesti pohjoisesta Keski-Suomesta. Iltapäivystyksen laajentamista selvitetään, Keijo Lukkarinen kertoo. Potilas yhä nopeammin kotiin Projektipäällikkö, apulaisylilääkäri Keijo Lukkarinen toteaa, että vanha terveysasema on tullut tiensä päähän. Äänekosken terveysaseman suunnittelussa on huomioitu uuden ideologian mukaista hoitoa niin, että potilas pääsee kotoa kotiin mahdollisimman pian. Uutta ideologiaa on, että vuodeosasto toimii jatkossa kuntoutusosastona, jossa potilaalle luodaan entistä paremmat mahdollisuudet omatoimisuuteen ja aiempaa nopeampaan kotiutumiseen. Aktiivisuutta lisää osaston keskellä oleva yhteinen tila, atrium, jossa potilas voi liikkua ja seurustella. Atriumin hiekoitus, kivetykset ja yleensä viihtyvyyden lisääminen ovat tarkoin harkittuja. Yhteiset tilat on suunniteltu houkuttelevimmiksi, Keijo Lukkarinen kertoo. Hän toivoo, että terveysasemalle tulevat kuntosalit saisivat jatkossa myös iltakäyttäjiä ja niiden käyttöajan laajentamista suunnitellaan parhaillaan. Terveysaseman potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita, mutta tarpeen mukaan esimerkiksi pitkäaikaispotilaiden vuoksi ne voidaan muuntaa kahden hengen huoneiksi. Vastaanottohuoneiden väliset käytävät ovat tilavia, apuvälinevarastot, kuvantamispalvelut sekä laboratorio sijaitsevat toimenpidehuoneiden kyljessä, projektipäällikkö kertoo. Kustannussäästöä ja toimivuutta Arkkitehdit ovat suunnitelleet tilat siten, että potilaiden ja tarvikkeiden liikuttamiseen kuluisi mahdollisimman vähän aikaa. Arkkitehtisuunnittelun toteuttaa helsinkiläinen AW2-arkkitehdit Oy ja rakentajana, pääurakoitsijana toimii SRV. Alueen rakennusmiehet ovat työllistyneet hyvin uuden terveysaseman myötä. Pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Matti Anttila Aw2-arkkitehdit Oy:stä kertoo, että Äänekosken terveysaseman suunnittelu on ollut heidänkin toimistolleen poikkeava ja hyvin moderni kohde. Tiloissa ovat lähtökohtina uudet toimintamallit: monikäyttöisyys, joustavuus, toimiva palvelukokonaisuus ja asiakasnäkökulma. Esimerkiksi kuntoutusosastot ovat tärkeitä potilaiden kannalta. On mielenkiintoista olla mukana projektissa ja koen tärkeäksi myös sen, että paikalliset rakentajat osallistuvat ja voivat seurata oman terveysasemansa valmistumista, Matti Anttila toteaa. Potilasjonojen vähentämistä Henkilöstö kohtaa potilaat hoitohuoneissa. Keijo Lukkarinen uskoo, että jatkossa yleensäkin terveysasemilla toteutuu yhä itsenäisempi hoitajavastaanotto -malli, mukaan lukien reseptihoitajat ja fysioterapeuttien itsenäiset vastaanotot. Näin lääkärit voivat käyttää aikansa aiempaa paremmin omaan osaamisalueeseensa. Jokaisen potilaan ei enää tarvitse mennä lääkärin vastaanotolle. Se vähentää potilasjonoja ja tuo kustannussääntöä, Lukkarinen laskee. Jatkossa henkilöstöllä on terveys- 6/2013 Terveys ja Talous 31

32 Visualisointikuva Äänekosken terveyskeskuksen atriumpihasta. asemallamme oma back office-tila vastaanottohuoneiden yhteydessä, eli henkilökunta voi näin mahdollisimman luontevasti ja tehokkaasti käydä läpi esimerkiksi potilaan taustatietoja, projektipäällikkö toteaa. Keijo Lukkarinen kertoo, että ensi kesänä otetaan käyttöön niin sanottu listaamismalli, jossa sairauskertomustietojen perusteella jaotellaan kuntalaiset listavastaanotoille sekä satunnaiskävijöiden palveluihin. Listaamiskriteereinä käytetään pitkäaikaissairauden diagnoosia, runsasta palvelujen käyttöä sekä ikäkriteeriä. Listavastaanotoilla tarjotaan tiiviimpää omalääkärin ja -hoi- tajan palvelua. Tavoitteena on pitkäaikaissairauden hyvä hoitotasapaino sekä terveyshyödyn tavoittelu. Listavastaanottoja voidaan tarjota noin 25 % prosentille kuntalaisista. Innostunutta, motivoitunutta aikaa Projektipäällikkö kertoo, että terveysaseman henkilöstö on ollut alusta asti aktiivisesti mukana suunnittelun vaiheissa ja uusien tilojen valmistumista odotetaan innolla. Henkilöstöä terveysasemalla tulee työskentelemään noin 200. Kehitysprojekteissa on työryhmissä käyty läpi suunnitelmia ja rakentamisenvaiheita. Uskon, että moniammatillisuus ja tiimityöskentely ovat tämän ansiosta tehostuneet. Muutokset eivät koske vain hoitohenkilöstön työskentelyä. Esimerkiksi logistiikkaa ja materiaalitoimen palveluja järkevöitetään ja helpotetaan siten, että ns. varastohissiin lastataan tavarat, jotka menevät hoitokerroksiin. Näin ne päätyvät nopeasti ja tehokkaasti tarvitsijoille. Sekin tuo nopeutta ja kustannussäästöä. Rakennuksiin tulee kolme kerrosta sekä kellari- ja huoltokerros -tekniset tilat. Rakennuksessa on kuulemma myös Keski-Suomen pisin pulpettikatto, Keijo Lukkarinen toteaa. 32 Terveys ja Talous 6/2013

33 Kirjeenvaihtaja Polttopisteessä EU- maa Bulgarian terveydenhuolto Alpo Rajaniemi Talouspäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 6/2013 Terveys ja Talous Tässä referaatissa katsotaan bruttokansantuotteella mitattuna köyhimmän EU-maan, Bulgarian terveydenhuoltoa. Sen BKT on vain runsas kolmannes EU maiden keskiarvosta. Bulgarian terveydenhuollon päähaaste on saavuttaa EU:n kehittyneempien jäsenvaltioiden palvelutaso, todetaan tässä lainatussa artikkelissa. Terveydenhuollon uudistusprosessin katsotaan alkaneen luvulla ja se jatkuu luonnollisesti edelleen niin kuin jatkuu kaikkialla muuallakin riippumatta terveydenhuollon tasosta. Bulgarian menestyksen katsotaan riippuvan kilpailukyvyn kohottamisesta ja rakenteellisista uudistuksista. Terveysministeriö on vastuussa kansallisen terveyspolitiikan toteuttamisesta, organisoinnista ja ylipäätänsä terveyspalvelutuotannon toimimisesta. Terveysministeriö on vastuussa julkisen terveydenhuollon palveluista, ensihoidosta, elintensiirroista ja mielenterveyspotilaiden vuodeosastohoidosta mm. Terveydenhuolto perustuu pakolliseen ja vapaaehtoiseen vakuutusjärjestelmään. Vakuutusjärjestelmän avaintoimijoita ovat vakuutetut yksilöt, terveydenhuollon järjestäjät ja kolmas sektori. Vakuutusjärjestelmä kattaa potilaiden diagnosoinnin ja lääkehuollon, toimenpiteiden suorittamisen sekä kuntoutuksen. Yksityissektori kattaa kaikkea lääketieteen, hammashoidon ja lääkehoidon alueita, useimpien erikoisalojen polikliinista hoitoa ja toteuttaa jossakin määrin yksityissairaaloissa annettavaa vuodeosastohoitoa. Yliopistolliset sairaalat ja kansalliset erikoissairaanhoidon laitokset toimivat valtion vastuulla. Valtio on vastuussa myös ensihoidosta, psykiatrisesta vuodeosastohoidosta, elinsiirroista, dialyysihoidosta ja on 51 % omistusosuudella mukana aluesairaaloiden toiminnassa. Bulgarian terveydenhuolto katetaan sekä julkisen ja yksityisen rahoituksen avulla; pakollisten terveysvakuutusmaksujen, verojen, asiakasmaksujen, vapaaehtoisten vakuutusmaksujen, lahjoitusten, ja muun ulkoisen rahoituksen muodossa. Terveysmenojen osuus bruttokansantuotteessa on maassa kasvanut vuoden ,3 % tasosta vakiintuen 2000 luvulla 7,5 % tuntumaan. Julkisen rahoituksen osuus viimeisimmän julkaistun vuoden 2008 tilaston mukaan oli 57,8 %, ja yksityisen rahoituksen osuus puolestaan 42,2 %. Bulgarialla näyttäisi olevan parantamisen varaan tilastojen ajantasaistamiseksi. Terveydenhuollon osuus maan koko työvoimasta oli 4,9 % vuonna Terveydenhuollon ammattityövoiman liikkuvuus nähdään kasvavana ongelmana, ja syiksi artikkelissa mainitaan teknologian kehitys, siirtymismahdollisuuksien ja tiedonvälityksen lisääntyminen. Johtopäätöksistä voi päätellä että siirtyminen maaseutuyhdyskunnasta jälkiteolliseen kauteen on tapahtunut vasta aivan viime aikoina. Terveydenhuollon ammattilaisten maastamuutto on ollut vilkasta, esim. vuonna 2010 Bulgarian jätti 340 lääkäriä ja noin 500 sairaanhoitajaa. Bulgarian lähihistoriassa voidaan erottaa kolme terveydenhuollon uudistamisvaihetta. Ensimmäinen ajoittuu vuosille , jolloin purettiin valtion monopoliasema terveydenhuollossa ja rakennettiin hajautettu terveydenhuollon järjestelmä ja muodostettiin myös vakuutusjärjestelmä. Toisessa uudistusvaiheessa, , jatkettiin mm. terveydenhuollon vakuutusjärjestelmän uudistamista ja organisoitiin lääkäreiden ja hammaslääkäreiden ammattitoiminta vastaamaan valtion monopoliaseman jälkeisiä haasteita. Kolmas vaihe, vuodesta 2002 alkaen, on keskittynyt rajaamaan vakuutusjärjestelmän ulkopuolelle jäävän väestönosa mahdollisimman pieneksi ja nostamaan terveydenhuollon bruttokansantuoteosuus 6 % tasosta 8 % tasoon ja vakiinnuttamaan se sille tasolle. Vuoden 2010 jälkeen bruttokansantuoteosuudessa on kuitenkin tapahtunut pieni notkahdus, ja nyt ollaan n. 7 %:ssa. Terveysindikaattorit osoittavat Bulgarian olevan EU keskiarvojen huonommalla puolella, ja tyytymättömyyttä palvelujärjestelmään ilmenee sekä kansalaisten että terveydenhuollon ammattilaisten taholta. Terveydenhuollon rahoituksen nykytasolla ei arvioida saavutettavan nopeita edistysaskelia. Sosioekonomisessa asemassa on maan sisällä merkittäviä eroja, mikä aiheuttaa lisähaasteita yhtäläisten terveyspalvelujen saatavuudelle sote uudistuksen tarvetta näyttäisi olevan siellä ja täällä. Mitä asiakkaiden vapaa liikkuvuus EU:n sisällä tulee aiheuttamaan Bulgariassa, ja miten liikkuvuudesta aiheutuvat lisäkustannukset rahoitetaan. Bulgarian kohdalla asiakkaiden yli rajojen liikkuvuus tapahtunee pääsääntöisesti yhteen suuntaan, rajojen ulkopuolelle. Lähde: EHospital volume 15, Issue 3/2013, Health Systems in Transition 2012 Bulgaria (WHO) 33

34 Tekstiviestimuistutus säästää rahaa ja aikaa Teksti: Päivi Kantonen Meilahden isotooppiyksikössä otettiin käyttöön keväällä uusi palvelu, tekstiviestimuistutus. Potilas saa pari päivää ennen tutkimusta tekstiviestillä muistutuksen puhelimeensa tulevasta tutkimusajasta. Samanlainen palvelu on käytössä myös Helsingin kaupungin hammashoitoloissa. Muun muassa syöpäpotilaiden syövän levinneisyyttä tutkitaan PET-TT -tutkimuksella. Potilaalle annetaan radioaktiivinen merkkiaine, jonka jälkeen potilas lepää tunnin ajan. Tämän jälkeen tehdään TT ja PET-kuvaus peräkkäin. Lopuksi tietokone yhdistää TT- ja PET-kuvaukset, jolloin nähdään esimerkiksi syöpäsolujen tai tulehduksen sijainti kehossa. Tutkimus on kallis etenkin, jos potilas ei muista tulla siihen. Radioaktiivinen merkkiaine maksaa 500 euroa per tutkimus ja aine puoliintuu puolessa vuorokaudessa, minkä jälkeen siitä tulee radioaktiivista jätettä. Kun tähän lisätään lausunto ja tutkimus, niin yksi toimenpide maksaa kokonaisuudessaan noin euroa, kertoo projektipäällikkö Esko Korhonen. Radioaktiivinen merkkiaine tilataan erikseen jokaiselle potilaalle. Jos aine jää käyttämättä, se veloitetaan silti poliklinikalta. Potilaalle vahinkoa ei tapahdu, sillä tarvittaessa uusi merkkiaine saadaan jo seuraavaksi päiväksi, jos vapaita aikoja on saatavilla. Unohdukset vähentyneet huomattavasti 34 Meilahden isotooppiyksikössä tehdään PET-TT-kuvauksia vuodessa vajaa kappaletta eli karkeasti 5 13 per päivä. Tutkimusaika voidaan varata useita viikkoja tai jopa kuukausia etukäteen, minkä vuoksi potilaat voivat unohtaa ajan. Huolimattomuuden lisäksi kotiin tullut kirje tutkimuksesta ei ole välttämättä saavuttanut potilasta. Hän on voinut olla lomalla tai mökkeilemässä. Esivalmisteluohjeet eivät ole ehkä tulleet perille, minkä vuoksi potilas ei ole valmistautunut oikein toimenpiteeseen. Ennen tutkimusta tulee olla syömättä, välttää raskasta liikuntaa ja veren glukoosin täytyy olla alle kymmenen mmol/l. Esimerkiksi tammikuussa 12 potilasta ei tullut tutkimukseen. Kun otimme tekstiviestipalvelun käyttöön, maalis- ja huhtikuussa ajan unohti yksi potilas kuukaudessa. Toukokuussa kaikki potilaat muistivat tulla tutkimukseen, kertoo isotooppiyksikön röntgenhoitaja Henna Lähdeniemi. Meilahden isotooppiyksikkö käyttää Fonectan tekstiviestipalvelua. Palveluun voidaan tallentaa tekstiviestipohjia ja kirjoittaa viestejä. Silti viestit lähetetään käsityönä. Lähetämme viestit keskitetysti parina päivänä viikossa. Esimerkiksi maanantaisin lähetämme tiistain ja keskiviikon tutkimusten muistutusviestit eli noin viestiä per päivä. Lähetykseen menee arviolta viitisen minuuttia eli se ei ole iso taakka, etenkään, kun ajattelee siitä saatavaa hyötyä, toteaa Lähdeniemi. Vakiopohjaisessa viestissä muistutetaan myös esivalmisteluohjeista. Jos potilas ei ole jostain syystä saanut esivalmisteluohjeita, viesti herättää hänet soittamaan ja tarkistamaan ohjeet. Tietoturva aiheuttaa ongelmia Palvelu on saanut hyvää palautetta. Viesti on koettu selkeäksi ja muistutus hyväksi. Tekstiviestimuistutus sopii kalliisiin tutkimuksiin. Jos tutkimus on edullisempi, ei puhelinnumeroita kannata lähteä etsimään, Korhonen toteaa. Terveydenhuollossa potilaalta tarkistetaan ensimmäisenä yhteystiedot eli osoite, puhelinnumero ja lähiomainen. Tästä huolimatta ihmiset vaihtavat puhelinnumeroita ja moni käyttää työsuhdepuhelinta. Olen henkilökohtaisesti törmännyt tietosuojaongelmiin. Sain puhelimeeni tekstiviestejä liittyen numeron aiempiin käyttäjiin. Nämä ovat kiusallisia tilanteita. Palveluntarjoaja ei voi tietää, että asiakas on vaihtanut numeroa. Siksi terveydenhuollossa tarkistetaan yhteystiedot aina, Korhonen kertoo. Tietoturva vaikuttaa myös siihen, ettei viestien lähetystä ole automatisoitu. Jos toiminta automatisoitaisiin, täytyisi sairaalan olla täysin varma, että viesti lähtee oikealle henkilölle. Automaattinen järjestelmä pitäisi rakentaa kiinni potilasjärjestelmään. Lisäksi järjestelmän täytyisi osata tarkistaa milloin yhteystietoja on käytetty viimeksi. Jos niitä ei ole päivitetty pitkään aikaan, järjestelmän ei tulisi lähettää viestiä, sillä tiedot ovat voineet muuttua. Automaattisen järjestelmän teko ei ole yksinkertaista. Korhonen uskoo, että tulevaisuudessa automaattiset toiminnat lisääntyvät. Tällä hetkellä Meilahden sairaalassa on meneillään iso tietojärjestelmien kehityshanke, mikä vie kaikki voimavarat. Apotti on alueellinen potilastietojärjestelmä pk-seudun yhteiseen käyttöön Espoota lukuunottamat- Terveys ja Talous 6/2013

35 Meilahden isotooppiyksikössä tehdään kalliita tutkimuksia. Unohtunut aika kustantaa poliklinikalle vajaa 500 euroa sekä vie kallisarvoista tutkimusaikaa muilta potilailta. ta. Se korvaa tulevaisuudessa vanhat järjestelmät ja tuo uusia mahdollisuuksia terveydenhuoltoon. Tämän vuoksi vanhan järjestelmän kehitys on hyvin rajattua. Hyödyt riippuvat potilasryhmästä Tekstiviestimuistutusta on kokeiltu Meilahden sairaalassa myös hermostoperäisten sairauksien tutkimuksissa. Näistä kokeiluista tulokset eivät ole yhtä hyviä. Neurofysiologiassa tutkitaan hermostoja. Vaikka muistutimme tutkimuksista edellisenä päivänä, ei se vaikuttanut poisjäänteihin juuri lainkaan. Tekstiviestimuistutuksen toimiminen riippuu pitkälti potilasryhmästä, Korhonen toteaa. Muistutusta käytetään myös yksityispuolella. Tällöin aika varataan usein netistä, jolloin palvelu vaatii rekisteröitymisen. Asiakas antaa yhteystietonsa, josta palvelu saa hänen ajantasaisen puhelinnumeronsa. Hammashoitoloissa palvelu viety pidemmälle Helsingin kaupungin hammashoitoloissa on käytetty tekstiviestimuistutusta vuodesta 2007 lähtien. Palvelu koettiin tarpeelliseksi. Kiireettömän hammashoidon vastaanottoajat saattavat mennä parin kuukauden päähän, ja monet asiakkaat ovat kertoneet muistaneensa ajan viestin ansiosta, kertoo Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon keskitettyjen palvelujen johtava ylihammaslääkäri Merja Auero. Muistutusviesti lähtee noin kaksi vuorokautta ennen vastaanottoaikaa. Viestissä kerrotaan vastaanottoajankohta ja hammashoitola osoitetietoineen sekä ajanvarauksen puhelinnumero. Palvelu on integroitu suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmään ja muistutus lähtee automaattisesti potilaan tai hänen huoltajansa matkapuhelimeen, ellei muistutusta ole kielletty. Muistutukset ovat vähentäneet perumattomien poisjääntien osuutta hammashoitoloiden käynneistä. Vähennys on ollut seitsemästä prosentista hieman alle viiteen prosenttiin. Eniten ovat vähentyneet alle 18-vuotiaiden potilaiden perumattomat poisjäännit. Tekstiviestipalvelun ansiosta olemme saaneet vuositasolla noin kymmenen tuhatta aikaa lisää potilaiden hoitamiseen sekä vähentäneet ajanvaraukseen puhelimitse tulevia tiedusteluita, Auero kertoo. Tietotekniikka parantanut tuottavuutta Hammashoidon asiakkaat ovat toivoneet voivansa perua vastaanottoaikansa tekstiviestillä. Toistaiseksi tämä ei ole mahdollista, vaan aika tulee perua tai siirtää internetissä sähköisen asioinnin palvelussa tai soittamalla ajanvaraukseen. Joissakin poikkeustilanteissa muistutusviesti ei ole lähtenyt asiakkaalle teknisten ongelmien vuoksi. Tämän vuoksi on tärkeää kirjata hammashoitoaika itselle edelleen ylös. Omat aikansa voi tarkistaa ja puhelinnumeronsa päivittää sähköisen asioinnin sivuilta. Puhelinvarauksessa henkilökuntamme tarkistaa aina asiakkaan puhelinnumeron. Helsingin kaupunki on kirjannut strategiaansa vuosien tavoitteeksi kehittää tietoteknisiä palveluita. Tekstiviestimuistutus on hyvä esimerkki siitä, kuinka julkisen puolen tuottavuutta sekä asiakaslähtöisyyttä voidaan parantaa tietotekniikkaa hyödyntämällä. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja toimintamallien uudistaminen voivat parhaimmillaan tuoda merkittäviä säästöjä ja vapauttaa voimavaroja niitä eniten tarvitseville, Auero summaa. 6/2013 Terveys ja Talous 35

36 Lääkärit näkevät reaaliaikaiset esittelyvaraukset sairaalan intranetistä. Timo Paavilainen varasi verkossa toimivasta Klinikkasihteeri-palvelusta lääkeesittelyajan PHKS:n lastentautien poliklinikalle. Ryhmäesittelyjen ajanvaraus siirtyi nykyaikaan Teksti: Kaisa Hakala Kuva: Jani Mahkonen Päijät-Hämeen keskussairaalan puhelinliikenne ja usean ihmisen työtaakka kevenivät huomattavasti, kun edustajat ryhtyivät varaamaan ryhmäaikoja suoraan netistä. Asian pisti alulle sairaalan konservatiivisen tulosalueen sihteeri Minna Rousku, joka halusi järkevöittää omaa työtään. 36 Vuosikymmeniä käytössä ollut toimintamalli ryhmäesittelyjen jakamiseen on tuttu Lahdessakin. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymään kuuluva keskussairaala jakoi pitkään ryhmäaikoja lääke- ja laitealan edustajille puhelimitse. Kahtena päivänä vuodessa sihteerien puhelimet olivat varattuja aamusta iltaan. Keskussairaalan puhelinkeskus ruuhkautui ja se aiheutti ärtymystä linjojen molemmissa päissä. Istuin yhtenä päivänä puhelimessa jakamassa oman tulosalueeni esittelyaikoja, kun huoneeseeni marssi eräs edustaja. Hän kertoi ajaneensa Helsingistä ja yrittäneensä koko matkan ajan soittaa minulle. Lopulta edustaja tuli huoneeseeni istumaan ja odottamaan, että saisi varattua esittelyajan kasvotusten, konservatiivisen tulosalueen sihteeri Minna Rousku kertoo. Tulosalueen sihteerin työkuormaa lisäsivät varattuihin aikoihin jälkeenpäin tulleet muutokset. Peruutukset, vaihdot ja tiedustelut olivat lähes päi- vittäistä rutiinia, ja yhä useammin aikoja jäi käyttämättä. Hektisimmän puhelinrumban keskellä Rouskulle heräsi ajatus, että hän voisi selvittää parempaa ajanvarausprosessia tradenomiopintoihin liittyvänä opinnäytetyönään. Tehokkuutta sairaalan prosesseihin Opinnäytetyössään Minna Rousku mallinsi konservatiivisen tulosalueen ryhmälääke-esittelyiden ajanvarausprosessin ja selvitti, miten uutta teknologiaa voitaisiin hyödyntää prosessin kehittämisessä. Empiiriseen osuuteen Rousku haastatteli toistakymmentä lääke-edustajaa sekä heidän ajanvaraajiaan. Haastattelut vahvistivat näkemystä ajanvarausprosessin kehittämisen tarpeesta. Sekä soitto- Terveys ja Talous 6/2013

37 sihteerit että edustajat toivoivat käytäntöjen kehittyvän. Rousku hyödynsi tutkimukseen myös omaa, usean vuoden kokemustaan ajanvarausrumbasta. Motivaatiotani lisäsi se, että tämä oli ihan oikea kehittämistyö ja tuloksista oli hyötyä suoraan omaan työhöni. Ryhmälääke-esittelyiden ajanvarausprosessin nykytilan mallintaminen selvitti, kuinka työllistävä ja tehoton ajanvarausprosessi olikaan. Nykytila-analyysin perusteella Rousku hahmotteli uuden prosessin ryhmäaikojen varaamiseen. Tavoitteena oli tehostaa omaa toimintaa ja palvella sidosryhmiä paremmin. Koska organisaatiossa ei ollut järjestelmää aikojen jakamiseen, ne päätettiin julkaista pdf-listoina netissä. Jo tämä helpotti ajanvaraustilanteen tarkastelemista. Osa koulutusta Keskussairaalan johtaja Martti Taljan mukaan yhteistyö lääketeollisuuden kanssa on tärkeä osa lääkäreiden kouluttautumista. Raamit julkisen terveydenhuollon ja lääkeyritysten väliselle yhteistyölle Kuntaliitto ja Lääketeollisuus ry linjasivat jo vuonna Lääke-esittelyissä Päijät-Hämeessä suositaan ryhmätapaamisia ja siksi aikojen sujuvampi varaaminen palvelee myös yhteistyötä teollisuuden kanssa. Olemme siirtyneet lähes kokonaan ryhmäesittelyihin. Aiemmin järjestimme koko sairaalan lääkärikunnalle tarkoitettuja ryhmätilaisuuksia, mutta on tehokkaampaa, kun esittelyjä pidetään kohdennetusti tietyn erikoisalan asiantuntijoille, Talja sanoo. Heinäkuuta lukuun ottamatta Päijät-Hämeen keskussairaalassa on viikoittain noin viisitoista ryhmäesittelyaikaa erikokoisille erikoisalojen ryhmille. Lääke-esittelyiden lisäksi ryhmäesittelyaikoja on myös laitepuolella ja toiminta näyttäisi lisääntyvän. Muutostarpeen ymmärtäminen avaa tietä Minna Rouskun mukaan alusta alkaen oli selvää, että uudistettua ajanvarausprosessia tulisi vielä jatkojalostaa. Viime syksynä sairaalan konservatiivinen tulosalue pilotoi verkossa toimivaa palvelua, joka vei ajanvarauskäytännöt nykyaikaiselle alustalle. Klinikkasihteeri-palvelussa käyttäjiksi kirjautuneet lääke- ja laite-edustajat näkevät varattavissa olevat ajat reaaliaikaisesti ja tekevät varaukset sekä tarvittavat muutokset suoraan verkossa. Päijät-Hämeen keskussairaala on linjannut uuden ajanvarausmallin käyttöön kaikkiin sairaalan ryhmäesittelyihin. Konservatiivisen tulosalueen lisäksi ajanvaraussovellus otetaan käyttöön muillakin tulosalueilla. Sairaalan omien toimintojen tarkastelu pohjusti päätöksentekoa, ja Klinikkasihteerin pilotti tuli oikeaan saumaan. Minna Rouskun opinnäytetyössään tekemän selvityksen ja siinä esitetyn kehittämissuunnan ansiosta olimme hyvin valmistautuneet pilotoimaan uutta palvelua. Tämä helpottaa oleellisesti sekä sairaalan että lääke- ja laiteyritysten työtä. Uusien teknisten sovellusten käyttöönotto on aina myös haaste. Rouskun opinnäytetyötä varten tekemät haastattelut paljastivat lievää muutosepäröintiä. Ajanvaraajat pohdiskelivat muun muassa mahdolliseen tulevaan järjestelmään kirjautumista ja tunnusten muistamista. Työssään Rousku toteaa, että hallittu muutos edellyttää sekä muutospaineiden tunnistamista että muutostarpeen ymmärtämistä ja hyväksymistä. Ryhmälääke-esittelyiden ajanvarausprosessin kehittäminen lähti liikkeelle toistuvien yhteydenottojen aiheuttamasta jatkuvasta työn keskeytymisestä, Rousku kuvailee kehitysprojektin lähtölaukausta. Kilpailukyvyn varmistamiseksi ja asiakaspalvelun parantamiseksi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä tarkastellaan kaikkia prosesseja kriittisesti. Käytäntöjen kehittämiseen kannustavat yhtymän strategiset linjaukset, joiden mukaan uutta teknologiaa hyödyntävät uudet palvelukonseptit ovat kilpailukyvyn kannalta oleellisia. Internetissä toimiva ryhmäesittelyjen ajanvarausjärjestelmä on juuri tätä. Nyt meillä on paremmat valmiudet toimia tehokkaammin, joustavammin ja asiakasystävällisemmin, Minna Rousku sanoo. A55-W ja A55-W LED Huoliteltu valaisin sängyn päätyyn Glamox A55-W LED on seinäasenteinen, terveydenhuollon tilohin suunniteltu, monipuolinen valaisin sängyn päätyyn. Valaisimen muotoilu ja valon laatu luovat kotoisan tunnelman hoitotilaan tai potilashuoneeseen. Valaisimessa on myös kaikki tekniset ominaisuudet, joita modernissa terveydenhuollon ympäristössä kaivataan. Lue lisää osoitteessa 6/2013 Terveys ja Talous 37

38 HUS edullisin Kuntaliiton tekemistä sosiaali- ja terveydenhuollon menoja koskevista yhteenvedoista käy ilmi, että HUS oli vuonna 2012 maan edullisin sairaanhoitopiiri. HUS:n jäsenkuntien nettokustannukset vuonna 2012 olivat HUS:ssa euroa asukasta kohden. Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 967 euroa asukasta kohden. Lähimmäksi HUS:sia pääsi terveydenhuollossa Kanta- Häme eurolla ja erikoissairaanhoidossa Päijät-Häme tasan eurolla. Kalleinta toiminta oli Itä-Savossa, terveydenhuollossa euroa ja erikoissairaanhoidossa euroa asukasta kohden. Koko maan keskiarvot olivat vastaavasti ja euroa. TUHLAATKO AIKASI EPÄSELVIIN TILAUKSIIN? BOS-OHJELMISTO MATERIAALITOIMEEN - Poistaa tilausten epäselvyydet - Ottaa löysät pois tilausprosessista - Kohottaa materiaalitehokkuutta - AX:aan, Marelaan ja SAP:iin Berchtoldin tutkimusvalaisimet Uuden sukupolven energiatehokkaat led-tutkimusvalaisimet nyt Fagerhultilta. Seitsemän tehokasta lediä ja Fresneloptiikka luovat syvän ja tarkan valokeilan sekä erinomaisen kohdenäkymän. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää. Jo kilpailutettu. bosoy.fi/terveys Vivimedi Oy, Matinkatu 8, Tampere 38 puh , info@vivimedi.fi, Terveys ja Talous 6/2013

39 Mikrobien vastustuskyvyn vahvistuminen on vakava ongelma Euroopassa Taudinaiheuttajamikrobien vastustuskyky hoitoon tarkoitettuja mikrobilääkkeitä kohtaan on vakava ongelma kansanterveydelle kaikkialla Euroopassa. Mikrobilääkeresistenssi on kehittynyt viimeisen neljän vuoden ( ) aikana huonompaan suuntaan erityisesti tiettyjen gramnegatiivisten sauvabakteerien kohdalla. Virtsatie- ja hengitystieinfektioita sekä vakavia yleisinfektioita aiheuttavan K. pneumoniae- bakteerin vastustuskyky on lisääntynyt. Erittäin huolestuttavaa on erityisesti Etelä-Euroopassa yleistyvä K. pneumoniaen resistenssi karbapeneemejä vastaan (karbapeneemiresistenssi), jolloin hoitovaihtoehdot tätä bakteeria vastaan ovat vähissä. Suomessa karbapeneemeille resistenttejä K. pneumonaie kantoja (CPE) esiintyy yksittäisinä tapauksina ja tällöin potilaalla on usein ollut esimerkiksi sairaalakontakti ulkomaille. Suomessa ensimmäinen CPE:n aiheuttama osastoepidemia todettiin kesällä 2013 Puolarmetsän sairaalassa. Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA) on yksi yleisimmistä mikrobilääkkeille resistenteistä bakteereista, joita eristetään sairaalainfektioiden yhteydessä. Viimeisen neljän vuoden aikana MRSA:n osuus on kuitenkin kääntynyt laskuun useissa Euroopan maissa ja paikoin Suomessa, mutta MRSA on kuitenkin yhä vakava haitta kansanterveydelle. Euroopan tautikeskus ECDC toivoo, että Suomi varautuisi mikrobilääkeresistenssin aiheuttamiin muutoksiin ja uhkiin entistä tehokkaammin. ECDC:n mielestä myös hoitoon liittyvien infektioiden seurantaa ja torjuntaa sekä raportointia tulisi vahvistaa sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Suomen toivotaan esimerkiksi yhtenäistävän torjuntakäytäntöjä ja luovan yhtenäiset ohjeet. Mikrobilääkkeiden käytön ja kulutuksen raportointia pitäisi kehittää siten, että se tukisi paremmin lääkäreiden hoitopäätösten tekoa sekä sairaaloissa että avoterveydenhuollossa. Ihmis- ja eläinterveydenhuollon mikrobilääkeresistenssiraportteja tulisi jatkossa myös tehdä entistä enemmän yhteistyössä. Kustannustehokkuutta leikkaussaleihin integroidulla saliohjausjärjestelmällä Vapaus valita laitetoimittajat sekä ohjattavat laitteet ilman toimittajarajoituksia Modulaarisuus mahdollistaa vaiheittaisen leikkaussalin päivittämisen Useita eri integraatiotasoja, kuvalähteiden hallinnasta aina täydelliseen saliohjausjärjestelmään asti Voidaan asentaa olemassa oleviin tiloihin ja integroida nykyisiin laitteisiin Ensimmäisenä Suomessa OpenOR hyödyntää uusinta valokuituteknologiaa 6/2013 Terveys ja Talous 39

40 SSTY järjestää Euroopan kongressin Teksti ja kuva: Jari Hakala Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry otti haasteen vastaan ja järjestää puolentoista vuoden kuluttua Turussa Eurooppalaisen sairaalatekniikan kongressin. IFHE- EU 2015 kongressin katto-organisaatio on International Federation of Hospital Engineering Europe. SSTY on yksi järjestön jäsenistä. Vuosi sitten teimme omassa hallituksessamme päätöksen hakea tapahtuman järjestelyoikeutta. Olin mukana IFHE-EU:n hallituksen kokouksessa ja siellä totesin, että olemme valmiita kongressin järjestämään. Siinä oli yksi toinenkin hakija, mutta päätös tuli sitten Suomen hyväksi, kertoo SSTY:n puheenjohtaja Juha Rantasalo. Tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. Norja on aiemmin järjestänyt kahdesti IFHE:n maailmankongressin. Kongressin, jossa on mukana myös Euroopan ulkopuoliset maat. Norja järjesti kongressin ensimmäisen kerran Bergenissä 2002 ja kymmenen vuotta myöhemmin Hurtigruten -risteilyn merkeissä Norjalaisilla on maailmanjärjestön presidenttiys ja he ovat olleet aktiivisia maailmanjärjestön puitteissa. Turussa olemme koossa Euroopan kongressin puitteissa, Rantasalo tarkentaa. 40 SSTY Yli viisisataa osallistujaa Yhdistys: Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry (SSTY) Perustettu: perustettiin Suomen Sairaaloiden Insinöörit ja Arkkitehdit ry:n nimisenä Sodankylän Orajärvellä huhtikuun 1. päivänä 1995 Toiminnan tarkoitus: koota yhteen Suomen sairaaloissa ja terveydenhoitolaitoksissa toimivat teknisen alan henkilöt ja edistää heidän ammattitaitoaan, ammatillista toimintaansa, ja eettisiä arvoja niiden toteuttamisessa. Yhdistys toimii Suomen sairaaloiden teknisen henkilöstön yhdyssiteenä vastaaviin kansallisiin ja kansainvälisiin järjestöihin Järjestää: Vuoden suurin järjestettävä tapahtuma on Sairaalatekniikan päivät, joka kerää alan parhaat asiantuntijat ja ammattilaiset yhteen helmikuussa. Vuoden 2014 Sairaalatekniikan päivät pidetään Helsingissä Tulevaa: IFHE-EU Turun kongressi Marja Forsblom, Hannele Piirainen ja Juha Rantasalo esittelivät Turun tulevaa tapahtumaa keväällä 2013 Sveitsin Bernissä järjestetyssä kongressissa. Turun tapahtumassa kahtena ensimmäisenä päivänä on eri hallituksien kokouksia. Luentopäivät painottuvat kongressiin kolmanteen ja neljänteen päivään. IFHE Council meeting järjestetään Turun tapahtuman yhteydessä ja se lisää tapahtuman kansainvälistä väriä. Sairaalatekniikan kongresseihin kuuluu perinteisesti tekninen vierailu sairaalaan. Helsingin yliopistollista sairaalaa olemme miettineet yhtenä vaihtoehtona, koska tapahtumaan tulevat ulkomaalaiset vieraat lentävät Helsingin kautta. HUS:n potilastornin saneeraus on myös silloin valmis, Rantasalo suunnittelee. SSTY on perinteisesti järjestänyt helmikuussa kotimaiset sairaalatekniikan päivät. Vuonna 2015 ne yhdistetään Turun tapahtumaan. Rantasalo odottaa Turkuun yli viittäsataa vierasta. Kotimaiset osallistujat muodostavat tietysti päärungon noin 400 osallistujalla. Ulkomailta odotamme noin 150 vierasta. Siihen määrään voi olla tyytyväinen, Rantasalo toteaa. Juhlagaala Turun Linnassa Kongressipaikaksi on valittu Turun vanhasta veturitallista musiikki- ja kulttuurikeskukseksi rakennettu Lokomo. Tapahtuma käynnistyy Get Together -partyn merkeissä, joka järjestetään Turun VPK:n talolla. Juhlagaala pidetään Turun Linnassa. Järjestämme renesanssipidot, jotka peilaavat Suomen historiaa ja etenevät näytelmän tapaan, Rantasalo kertoo. Tapahtuman teemat ovat vielä pohdinnassa. Energiakysymykset tulevat todennäköisesti olemaan yhtenä teemana. Tapahtuman markkinointi käynnistyy ja ohjelma pitää saada ajoissa valmiiksi. Tapahtuman järjestäminen on hieman kalliimpi kuin normaalien SSTY-päivien järjestelyt, mutta emme edellytä tapahtumalta taloudellista voittoa, Rantasalo tiivistää. Terveys ja Talous 6/2013

41 SET Piirros: PERRY PARTANEN Tuli, ilma, vesi ja maa H ei, oletteko havainneet, kuinka abstraktiksi, komplisoiduksi ja irrationaaliseksi on muuttunut tuotanto- ja markkinatalous, politiikka, yhteiskunta ja sen palvelut samoin kuin ihmisten elämä? Lyhyesti ilmaistuna: olemme vieraantuneet todellisuudesta. Me ihmiset puuhailemme turhanpäiväisyyksien kanssa seuraavassa esimerkkejä. Läntisen markkinatalouden kestävyysvajetta korjaillaan viihteen, seikkailupelien, älyvekottimien ja muun ns. elämysteollisuuden varassa. Talvia varten rakennetaan tropiikkihalleja ja kesiä varten alppihiihtohalleja. Kapitalistinen talous tuottaa muitakin turhanpäiväisyyksiä, kuten katumaastureita, koirien vaatteita, nuken sukkahousuja ja tuoksukynttilöitä. Kun markkinatalous sanoo, että se tuottaa mitä ihmiset eli kuluttajat haluavat, tietävät kaikki, että tämä on puppua. Ihmiset saadaan kuluttamaan kaikkea, mitä markkinatalous haluaa, kun se vielä on ihanasti paketoitua. Tätä kaikkea ja mitä vain muutakin hömpötystä varten tarvitaan lisää ja taas lisää energiaa, ja siksi porataan jäämeren pohjaa, rakennetaan ydinvoimaloita ja eritasoliittymiä. Mitä sitten tulee itse noihin markkinatalouden perusorganisaatioihin, yrityksiin, joita niin pyyteettömästi ja mallikelpoisesti johdetaan, jotta verotulo-, työllisyys- ja hyvinvointivaikutukset laajasti leviäisivät ja kattaisivat ihmisten tarpeet jopa kehäkolmosen ulkopuolellakin, on sanottava, että turhanpäiväiseksi on niidenkin touhu muuttunut. Pääkonttorit vääntävät strategiaa päivästä toiseen ja brändien kiillottamiseen käytetään miljoonia, mutta pohtiiko kukaan tolkuttomasti palkittu johtaja, mitä yhteiskunnassa ja elämässä oikeasti tarvitaan tai mikä lopulta on tärkeätä? Kukaan ei pohdi. Aika kuluu markkinoiden hamuamiseen, yrityskauppoihin, ulkoistamisiin ja yt -neuvotteluihin, kunnes venäläiset, kiinalaiset tai jenkit ostavat koko roskan. Turhanpäiväiseksi on se mennyt tuo politiikan tekokin kuin myös yhteiskunnallisten asioiden hoito yleensäkin. Ennen sitä sentään rakenneltiin edes monumentteja, nyt ei rakenneta mitään, mutta rakennemuutoksista kyllä puhutaan tosin sen enempää niistä puhujat kuin kuulijatkaan eivät tiedä mitä ne oikein ovat. Samaan sarjaan kuuluvat sellaiset abstraktikäsitteet kuin kestävyysvaje, järjestämisvastuu, omistajaohjaus, syrjäytyminen ja vastikkeellinen sosiaaliturva. Kasvatusasioista joku ilmoitti telkkarissa yhteiskunnallisen näkemyksensä siitä, että lapset ovat laadullisesti erilaisia kuin aikuiset. Hurraa! Moni kansalainen on sormi suussa näiden nykyaikaisten palvelujenkin kanssa. Meille tarjotaan matalan kynnyksen palveluja, lähipalveluja, elämänlaatu- ja toimintakykypalveluja, varhaiskasvatuspalveluja, ikäihmisten palveluja, integroituja sote palveluja, peruserikoissairaanhoidon palveluja ja erityistasopalveluja. Noin 99 %:lle kansalaisista ei kyllä selviä, mitä he käytännössä saavat, kun heidät näihin palveluihin ohjataan. Mahtaisiko tähän saada vastauksen upouudesta life coach palvelukonseptista? Radiossa joku asiantuntija nimittäin sanoi, että jokaisella kansalaisella täytyisi olla oma ammattimainen elämän valmentaja. No niin. Tämän vuodatuksen jälkeen suositan, että palaisimme alkulähteillemme back to basics. Aristoteleen mielestä niitä on neljä: tuli, ilma, vesi ja maa. Emmehän vain ole näitä unohtaneet? Näitä ilman ei olisi mitään, ei markkinataloutta, ei yhteiskuntaa, ei elämää. Tämmöisiin ajatuksiin johduin, kun tyhjensin kompostia kasvimaahan raikkaassa syysilmassa ja kun sen jälkeen saunaveden kannettuani viritin tulta kiukaan pesään. 6/2013 Terveys ja Talous 41

42 Tuoteuutuuksia Oikein valituilla pyörillä hyvinvointia ja tehoa työhön Manner on kotimainen kuljetuspyörien suunnittelija ja valmistaja. Manner-pyörien vahvuuksia ovat luotettavuus, herkkäliikkeisyys, tyylikkyys ja innovatiivisuus. Yksi esimerkki innovatiivisuudesta on ensimmäisenä maailmassa esitelty sähköisesti lukittava sairaalapyörä. Mannerin ainutlaatuinen sähköisesti lukittava e-smart-pyörä parantaa merkittävästi hoitohenkilökunnan ergonomiaa ja työturvallisuutta. Pyörän keskuslukitusjärjestelmä parantaa ja helpottaa hoitohenkilöstön työskentelyä sairaaloissa ja kuntoutusyksiköissä. Koska tarpeettomat liikkeet vähenevät, rasitus pienenee ja samalla sekä potilaiden että hoitohenkilöstön hyvinvointi lisääntyvät. Kauko-ohjattava lukitusjärjestelmä tukee hoitohenkilöstön työssä jaksamista vähentämällä tapaturmien ja kulumien vaaraa. Selkärankaan ja niveliin kohdistuva paine vähenee, koska enää ei tarvitse kumarrella eikä polvistua, ei myöskään painella raskaita jarrupolkimia. e-smart-pyörän lisäksi Mannerin tuoteuutuuksia ovat muun muassa magnetisoimaton pyörä röntgentiloihin, yksisuuntainen pyörä apuvälineisiin sekä RFID-tunnisteella varustetut teollisuus- ja kalustepyörät. Mannerin laajasta tuotevalikoimasta löytyy pyöriä huonekalupyöristä aina raskaisiin teollisuuspyöriin asti. Ilmansuodatin kaupunkiolosuhteisiin Camfil Oy:n uuden sukupolven ilmansuodatin on City-Flo XL. Sen avulla sisäilman laatua voidaan parantaa sisäilmastandardin SFS-EN 13779:2007 mukaiseksi. Yhdistelmäsuodatin City-Flo XL voidaan asentaa perinteisen pussisuodattimen tilalle jo olemassa olevaan ilmastointikoneeseen ja se poistaa erittäin tehokkaasti hiukkasten lisäksi myös hajuja. Ainutlaatuisen aktiivihiilitäytteisen lasikuitumateriaalin ansiosta se poistaa myös liikenteen pakokaasujen, tupakanhajun ja keittiötuoksujen lisäksi tehokkaasti PAH- ja VOC yhdisteitä, karsinogeenejä sekä otsonia. Alhaisen painehäviönsä ansiosta se on erittäin energiatehokas ja asennettaessa jo olemassa olevaan ilmastointikoneeseen ilmamäärät pysyvät lähes muuttumattomina. City-Flo XL on luonnollisesti myös Eurovent sertifioitu ja uuden virallisen suodatinstandardin SFS-EN 779:2012 mukaan sen suodatinluokka on F7 ja minimierotusaste pienhiukkasille (0,4 µm) on reilusti yli 50%. Suodatinta valmistetaan kahta eri rakennepituutta mm (energialuokka A) sekä 520 mm (energialuokka B). City-Flo XL on ihanteellinen ilmansuodatin erityisesti kouluihin, päiväkoteihin, hotelleihin, toimistorakennuksiin, kauppa- ja ostoskeskuksiin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin sekä kaikkiin rakennuksiin ja kiinteistöihin, jotka sijaitsevat vilkkaan liikenteen, lentokentän tai teollisuuden lähiympäristössä. 42 Terveys ja Talous 6/2013

43 Energiatehokas kuivausrumpu Miele Professional on tuonut markkinoille uuden teräksisen PT 7137WP lämpöpumpputekniikalla toimivan, rumputilavuudeltaan 130 litraisen kuivausrummun. Tämän, ja jo aiemmin mallistossa olleen valkoisen PT 5137WP lämpöpumppukuivaajan, energiankulutus on jopa 60 % pienempi kuin perinteisten, kondensoivien kuivausrumpujen. Lämpöpumpputekniikalla toimiva kuivausrumpu tiivistää pyykistä muodostuneen vesihöyryn vedeksi ja käyttää tiivistyksessä kerätyn lämpöenergian uudelleen puhallusilman lämmittämiseen. Näin kuivausrumpu ei lämmitä asennuspaikan huoneilmaa kuten kondenssikuivaaja ja kosteudenpoisto on tehokasta. Mielen kuivausrumpu kuivaa pyykin asetuskosteutta vastaavaksi, tasaisen kuivaksi ja kuohkeaksi kaikissa ohjelmissa. Mielen kuivausrummuissa on patentoitu kennorumpu, joka pitää tekstiilit hyväkuntoisina pidempään. Kennorummussa tekstiilien kuidut eivät vahingoitu ja ryppyjen muodostuminen on vähäisempää kuin tavallisessa kuivausrummussa. Ergonomista käsittelyä Kasten-varastoautomaatit - Nykytekniikkaa keräilyyn ja säilytykseen Tehokasta keräilyä A member of the Constructor Group CONSTRUCTOR FINLAND OY Lohja, puh , 6/2013 Terveys ja Talous 43