2. korjattu painos ISBN
|
|
- Irma Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1
2 2. korjattu painos ISBN Eräsalon kirjapaino Tampere
3 TYÖKALUPAKKI työllisyydenhoidon palveluprosesseista Ulla-Maija Koivula & Sanna Koskinen (toim.) Equal-yhteisöaloiteohjelma Euroopan sosiaalirahasto ESR Työn Tiet -projekti Julkaisuja 2 /
4 4
5 ESIPUHE Ulla-Maija Koivula Työkalupakki työllisyydenhoidon palveluprosesseista on Työn tiet projektin ( ) oppivan verkostotyöskentelyn yksi lopputulos. Projektin teemaryhmissä on keväästä 2003 käsitelty työllistymisen prosessia ja työmarkkinakynnyksen ylittämisen esteitä sekä tutkittu ja jäsennetty yhteisesti eri palveluprosessien ammatillista osaamista. Joulukuussa 2003 kiteytyi ajatus yhteisestä käsikirjamaisesta julkaisusta työkalupakista, jossa kuvattaisiin projektissa opittua ja koettua sekä palveluprosesseja ja niihin liittyviä työmenetelmiä. Julkaisu on tarkoitettu ensisijaisesti työllistymiseen liittyvissä palveluissa toimiville tai niiden kehittämisestä vastaaville ammattilaisille sekä alan opiskelijoille. Julkaisun tavoitteena on toimia kokemusten ja pienien innovaatioiden välittäjänä. Tarkoituksena on kuvata mahdollisimman konkreettisesti ja käytännönläheisesti työn ja toiminnan lähestymistapoja, käytettyjä työmenetelmiä ja -välineitä tavalla, josta toinen ammattilainen voi oppia tai ainakin verrata omia kokemuksiaan ja työtapojaan. Työllisyydenhoidon palveluprosesseja kuvataan usein joko luettelemalla erilaisia työllistämisen tukimuotoja ja palveluja ja piirtämällä palveluportaikkoja tai kuvaamalla yleisesti toiminnan ideologisia periaatteita: voimaantuminen, yksilöllisyys, ratkaisukeskeisyys, jatkuvuus, joustavuus, henkilökohtaisuus. Mitä nämä tarkoittavat? Voimaantuminen mitä se on? Mitä työvalmentaja tekee? Mitä yksilövalmennus on? Entä palveluohjaus? Työllisyydenhoidon palvelujen kenttä on monimuotoinen, mutta hajanainen. Palvelut on, mutta pakki puuttuu, totesi eräs toimija. Palveluprosesseista käytetään termejä, joita ei ole yleisesti määritelty. Toimijoiden osaaminen, koulutustausta ja toimintaympäristö vaihtelevat. Toimijat ovat osin hajallaan kuin marjat mättäällä, eikä kaikkia palveluja, saati palveluprosessien sisältöjä tunneta. 5
6 Työn tiet hankkeessa on pyritty vuorovaikutteiseen kehitystyöhön Tampereen seutukunnan työllisyydenhoidon toimijoiden kanssa. Teematyöskentely on koonnut yhteensä noin eri osallistujaa ja työllisyysfoorumit ja verkostokoulutus tilaisuudet noin 200 osallistujaa viimeisen kahden vuoden aikana. Verkosto ei ole ollut täydellinen eikä aukoton. Prosessin aikana on ilmennyt, että yhteistyöstä ja verkostosta puhuminen on paljon helpompaa kuin käytännön yhteistyö tai aidosti verkottoneesti toimivat palvelut. Niin sanottuun yhteiskehittelytyöhön eri toimijoiden välillä on vielä matkaa. Mutta ainakin olemme sillä matkalla jo niin pitkällä, ettei takaisin enää kannata kääntyä. Equal-yhteisöaloite ohjelma / Työn Tiet -porjekti Tämä julkaisu palvelee osaltaan työtä kohti palveluprosessien kuvaamista ja jopa tuotteistamista. Työvoiman palvelukeskus uudistus tulee vaatimaan palveluiden tuottajilta yhä tarkempaa palvelujen kuvausta: kenelle, miten, millä resursseilla ja millaisin tuloslupauksin? Palvelutuottajat saattavat joutua samanlaiseen kilpailuun kuin mm. Hollannissa, jossa pienimmät ja/tai tehottomimmat organisaatiot putoavat pois markkinoilta. Sen sijaan, että kilpaillaan, voitaisiin kehittää verkottuneita palveluja. Tässä julkaisussa käsitellään aluksi Työn tiet teematyöskentelyn yhteydessä muodostettua mallia työllisyydenhoidon palveluprosesseista ja niiden keskinäisestä suhteesta sekä toimijayhteistyön haasteista. Palveluprosesseja ja toimintamalleja esitellään osassa II. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana Työn tiet projektissa työntekijöinä, ohjausryhmän jäseninä tai sen teematyöskentelyssä. Kirjoittajat edustavat eri projektien työntekijöitä, työhallintoa, kunnan työllisyystoimea ja opetussektoria. Luvussa tarkastellaan myös palveluprosessien laatuun liittyviä tekijöitä. Osassa III esitellään konkreettisesti joitain työmenetelmiä ja niihin liittyviä käytännön apuvälineitä, mm. tietojen vaihtoon liittyviä lomakkeita, suomen kielen taitotaso arviointia sekä haastattelutekniikkaa ja voimatiimitoimintaa. Julkaisun taittosuunnitelman ja käytännön taiton on tehnyt projektisihteeri Sanna Koskinen. Tekstien toimittamiseen on osallistunut tutkimusapulainen Marjo Nieminen, joka on myös koonnut ja tehnyt yhteenvetomuistioita kevään 2004 yhteisistä palveluprosessipäivistä. Tekstien toimittamiseen ja työskentelymuistioiden kokoamiseen ovat edellisten lisäksi osallistuneet myös projektikoordinaattori Tuula Mikkonen ja opiskelija Anu Airaksinen Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta. Teematyöskentelyn prosessiohjaajana on kanssani toiminut HT Timo Keski-Petäjä Tampereen yliopistosta. Hän on myös kommentoinut käsikirjoitusta. 6
7 Lämmin kiitos kaikille julkaisuun kirjoittaneille ja toimittamiseen osallistuneille. Erityinen kiitos kuuluu teematyöskentelyyn ja yhteisiin palveluprosessipäiviin osallistuneille. Kiitos myös Tampereen työvoimatoimiston johtaja Heikki Syväselle, joka kommentoi allekirjoittaneen tekstiä. Erään osallistujan sanoin: Meillä jokaisella on oma palapelin pala. Tärkeintä on ymmärtää, että rakennamme samaa palapeliä emmekä yritä tehdä jokainen omaa. Tampereella, Ulla-Maija Koivula Tutkija Työn tiet -projekti 7
8 SISÄLLYS I TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUT JA PALVELUPROSESSIT Palveluista prosesseihin ja verkostoon Ulla-Maija Koivula II PALVELUPROSESSIEN KUVAUS Palveluohjausta ja byrokratiatulkkausta Palvelutarvekartoitus ja palvelukartta työllisyydenhoidon perustyövälineinä Terttu Haataja Sosiaalinen toimintakyky moniammatillisessa työkyvyn selvityksessä Sirpa Tietäväinen Tietoluukku byrokratiatulkkauksesta asianajoon Kirsi Uotila Yksilövalmennus motivaatio- ja muutosvoimana Ratkaistaan ongelmia, ei ihmisiä Kati Haavisto, Panu Raivio ja Tiina Rissa Mystinen motivaatio Tarja Hannonen, Tiina Rissa ja Anne Tihinen Ura- ja yksilöohjauksella työelämään Täsmätyö: urasuunnittelun ja ohjauksen prosessi ja työmenetelmiä Sanna Flink, Outi Manninen ja Jani Nieminen Masto maahanmuuttajien työllistymisen tukena Riina Hiipakka ja Tiina Hiltunen Maahanmuuttajien kotoutuminen Hilma Bukareva Työvalmennus osaamisen edistäjänä Työvalmentaja työnantajan tukena Panu Raivio
9 Työllistävä yhteistyö oppilaitoksen kanssa Kyösti Viitanen Osaamisen arviointi työelämässä Pirkko Maatraiva, Tiina Mikkola ja Matti Peltola Osuuskunta työllistäjänä Jani Nieminen Palveluprosessien kehittäminen Palveluprosessien laatutekijöitä Ulla-Maija Koivula III TYÖMENETELMIÄ JA TYÖKALUJA Haastattelu arvioinnin työmenetelmänä Sanna Flink, Kati Haavisto, Outi Manninen ja Marja Tuunanen Tietoluukusta toimintavoimaa voimatiimeistä mahdollisuuksia! Sirpa Tietäväinen Suomen kielen opetusta ja kielitaidon testausta maahanmuuttajille Sari Nerg Siivotaan suomeksi suomen kieltä työvalmennuksen rinnalla Sari Nerg Yhteiset asiakkaat yhteinen tieto Tiina Hiltunen Tietosuoja Eila Rantanen Kirjoittajat Kuvat: Työn tiet -projektin teematyöskentelystä, Tampereen tarinateatterin esityksestä ja Maston kielikurssilta. (kuvaajat Sanna Koskinen ja Voionmaan opisto) 9
10 10
11 I OSA TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUT JA PALVELUPROSESSIT 11
12 Palveluista prosesseihin ja verkostoon Ulla-Maija Koivula 1 Johdanto Tässä artikkelissa 1) kuvataan Työn tiet projektin (ks. Työn tiet 2004) oppivassa verkostossa hahmoteltuja jäsennyksiä työllisyydenhoidon palveluprosesseista ja toimijayhteistyöstä. Oppiva verkostoagora (agora, kreik.=tori) on nimitys toimintatutkimukselliselle yhteistyömuodolle, jota Työn tiet projektissa on toteutettu vuoden 2003 alusta saakka. Oppiva verkosto muodostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä yhteisen dialogin areenasta: teematyöskentelystä ja työllisyysfoorumeista. Näitä täydentävät projektin kansainvälinen yhteistyö sekä projektiin liittyvä verkostokoulutus. Equal yhteisöaloite Kansallinen teematyö - Työllisyys Työn tiet -projekti Kansainvälinen yhteistyö Työllisyysfoorumi Teematyö Kuvio 1. Oppiva verkostoagora 1) Artikkelin pääasiallinen sisältö on hyväksytty julkaistavaksi Työpoliittisessa Aikakauskirjassa 2/
13 Seuraavassa esitetyt pelkistetyt kuvaukset arjen toimijayhteistyöstä työllisyydenhoidossa ovat jäsennyksiä teemaryhmissä ja työllisyysfoorumeissa käydyistä keskusteluista ja työskentelystä tammikuun 2003 ja maaliskuun 2004 välisenä aikana. Toimintaan on osallistunut kaikkiaan yli 200 henkilöä, jotka edustavat eri osapuolia: työttömiä (työttömien yhdistykset), työhallintoa, kuntien työllisyys- ja elinkeino- sekä sosiaalitointa, oppilaitoksia, kolmatta sektoria, työnantajia ja työntekijöitä sekä muita työllisyyden hoidossa työskenteleviä. Prosessin aikana on koottu mittava määrä keskustelupöytäkirjoja, erilaisia yhteistoiminnallisiin menetelmiin perustuvia ongelma- ja ratkaisuesitysmuistiinpanoja, kyselyjä ja haastatteluja. Työllisyydenhoidon prosesseja on kuvattu myös tarinateatterin keinoin sekä työntekijän että asiakkaan kertomina. Työkalupakki työllisyydenhoidon palveluprosesseista on yhteistyöjulkaisu, joka perustuu eri toimijoiden havaintoihin, kokemuksiin ja kokeiltuihin työmenetelmiin, ns. pieniin innovaatioihin. Julkaisu ei ole työllisyydenhoidon suuri kertomus, vaan enemmän arjen kokemuksia, työmenetelmiä ja välineitä välittävä kuvaus, minkä avulla toiset saman alan työntekijät voivat verrata, soveltaa ja kehittää omaa työtään. 2 Työllisyydenhoidon palvelut Työttömyydestä tai työllisyydenhoidosta puhuttaessa keskustelu usein kääntyy asiakkaaseen: mitkä ovat työllistymisen esteet, miten työtön voisi parantaa omaa työmarkkinakelpoisuuttaan ja miten työttömän aktiivisuutta, motivaatiota, elämänhallintaa, tavoitteellisuutta ja työnhakutaitoja voitaisiin parantaa, jotta mystinen työmarkkinakynnys ylittyisi. Tämän kohdepuheen sijaan olisi syytä myös tarkastella työllisyydenhoidon palveluja, palveluprosesseja ja palvelutuottajien yhteistyötä. Varmaankaan ei voida syyttää asiakasta, jos jokin palvelu ei toimi. Sen sijaan on syytä kehittää palvelua sellaiseksi, että molemmat, sekä palvelun tarjoaja että asiakas, ovat molemmat tyytyväisiä ja että palvelulle asetetut odotukset ja tavoitteet täyttyvät. Tässä artikkelissa palveluprosesseja tarkastellaan työnhakija-asiakkaan kannalta. Työnantaja-asiakkaat työllisyydenhoidon palveluissa olisivat oman erillisen palveluprosessitarkastelun kohde. 2.1 Palvelukäsitteet: suunnitelma, tapahtuma, prosessi ja ketju Seuraavassa palvelukäsitteiden esittelyssä on hyödynnetty Stakesin (2004) sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusanastoa ja käsitekaaviota. Työllisyydenhoidon palveluilla tarkoitetaan tässä julkaisussa yleisesti eri toimijoiden tuottamia palveluja, joiden tavoitteena on edistää ja tukea asiakkaan työllistymistä ja/tai työllistymisen edellytyksiä. 13
14 Palvelujen järjestäjä organisaatio tai henkilö, joka luo palvelujen tuottajalle sen tarvitsemat taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset Palvelujen tuottaja organisaatio tai henkilö, joka tuottaa palveluja Palvelu organisoidun toiminnan tuloksena syntyvä aineeton hyödyke tarpeiden tyydyttämiseksi Asiakas palvelujen vastaanottaja Palvelutapahtuma palvelun tuottajan ja vastaanottajan välinen vuorovaikutustilanne Palveluprosessi asiakkaan tiettyyn tarpeeseen/ongelmaan kohdistuvien palvelutapahtumien muodostama toimintasarja (vireillepano toteutus päätös) Palvelusuunnitelma palveluprosessin tai sen osan toteuttamista varten tehty suunnitelma Palveluvastuu Ammattihenkilöstön ja organisaatioyksikön vastuu palvelusuunnitelman toteutumisesta Palveluketju saman asiakkaan tiettyyn tarve- /ongelmakokonaisuuteen kohdistuva ja organisaatiorajat ylittävä palveluprosessien kokonaisuus Palvelusuhde palveluvastuuseen liittyvä ammattihenkilön ja asiakkaan välinen luottamuksellinen suhde Kuvio 2. Palvelukäsitteiden kaavio (mukaeltu Stakes 2004) 14
15 Palvelutapahtuma on, lyhyesti määriteltynä, tuottajan ja vastaanottajan (asiakkaan tai osallistujan) välinen vuorovaikutustilanne. Palveluprosessi on näiden palvelutapahtumien muodostama toimintasarja. Palveluketjulla tarkoitetaan palveluprosessien kokonaisuutta, joka muodostuu usein eri organisaatiorajat ylittävistä palveluprosesseista. Palveluketjulta edellytetään, että jollakin toimintayksiköllä on palveluvastuu asiakkaan saamien palvelujen ohjauksesta ja seurannasta. Palveluketju sana on sinänsä harhaanjohtava, koska palveluprosessit muodostavat enemmänkin verkon, kuin lineaarisesti etenevän prosessin. Siten voisi pikemminkin puhua palveluverkosta ja verkostosta ja sen toimivuudesta (tai toimimattomuudesta). 2.2 Työllisyydenhoidon palvelujen järjestäjien ja tuottajien verkosto Työllisyydenhoidon palveluiden järjestäjinä toimivat lukuisat sekä julkisen hallinnon, kolmannen sektorin että yksityisen sektorin organisaatiot ja yritykset. Palvelujen yleinen järjestämisvastuu on työhallinnolla, jolle yleisesti kuuluu vastuu työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon edistämisestä (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 2002). Kunnat ja seutukunnat sekä kolmas sektori ovat astuneet työllisyydenhoidon palvelujen järjestämisen ja tuottamisen kentälle 1990-luvun loppupuolelta lähtien, erityisesti EU:n liittymisen jälkeen vuonna 1995, jolloin ESR rahoitusmahdollisuudet avautuivat. Kuntien ja valtion välinen vastuu työllisyydenhoidossa on myös jännitteinen asia. (ks. Haataja 2003, 69-70) Työllisyydenhoidon toimijayhteistyön tilaa ja niiden kehittymistä voidaan kuvata seuraavilla pelkistetyillä kuvioilla. (Koivula 2004, 18-19, 24) Ensimmäinen kuvio (kuvio 3) kuvaa toimijayhteistyötä, jollainen työllisyydenhoidossa vallitsi vielä 1990-luvun loppupuolelle saakka. Työllisyydenhoidon päätoimija oli työministeriö ja paikallisesti työvoimatoimistot ja TE-keskusten työvoimaosastot. Sosiaalitoimen yhteistyö työvoimaviranomaisten kanssa oli pääosin hallinnollista, työnhakutietojen ja työttömyysturvatilanteen tarkistamista. Yhteisistä asiakkaista huolimatta työ ei ollut yhtenevää. Kolmannen sektorin ja projektien rooli työllistämisessä oli varsin vähäistä. 15
16 Kolmas sektori Projektit Piirteet: Vakiintuneet julkisen sektorin emo-organisaatiot Vähäinen horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö Vastuut ja resurssit jaettu erillisten tehtävien mukaan Projektien ja kolmannen sektorin rooli vähäinen Työhallinto Kunnan työpajat ja työllistämistoimi Sosiaalitoimi Julkiset peruspalvelut Kuvio 3: Työllisyydenhoidon toimijaverkosto 1990-luvun alussa Seuraava kuvio (kuvio 4) kuvaa tämän hetkistä tilannetta, esimerkkinä Tampereen seutukunta. Sekä toimijoiden määrä, laatu että yhteistyö on lisääntynyt ja kehittynyt eri tahojen ja tasojen välillä. Julkisen sektorin ns. normaalipalvelujen lisäksi samojen asiakkaiden kanssa tekevät työtä useat ESR- ja kansallisella rahoituksella tuetut projektit, jotka pitkälle täydentävät olemassa olevia palveluja. Osaa projekteista hallinnoidaan emo-organisaatioissa, osaa hallinnoivat kolmannen sektorin toimijat, jotka ovat astuneet yhä laajemmin työllisyydenhoidon kentälle. Kentän toimijoiden yhteistyösuhteet ovat kuitenkin jäsentymättömiä, osin sattumanvaraisia ja ei-kattavia. (esim. Alkula & Mikkola 2003). Kaikkia toimijoita ja palveluja ei tunneta, eikä niitä osata aina etsiä yhteistyökumppaneiksi. Tieto projektien välillä, projekteista emo-organisaatioihin tai päinvastoin kulkee katkonaisesti. Projektien välinen yhteistyö on enemmän kilpailua kuin aitoa yhteistyötä. Työllisyysfoorumissa keväällä 2003 todettiin, että projekteja koordinoimaan tarvittaisiin projekti! 16
17 Kolmas sektori: vakiintuneet ja vaihtuvat asemat Projektit Lisääntynyt vertikaalinen yhteistyö Lisääntynyt horisontaalinen yhteistyö Kehittyvä, mutta kilpaileva projektiyhteistyö Työn ja resurssien jaon ongelmia eri toimijoiden kesken Toimijayhteistyön kokonaisuuden hallintavaje Yritykset Työnantajat Yhteispalvelupiste Koulutuspalvelut Työhallinto Kuntien työllisyystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Julkiset palvelut Kuvio 4: Työllisyydenhoidon toimijaverkosto 2000-luvun alussa Projekteissa kehitetyt työmuodot ovat hitaasti muuttaneet emo-organisaatioiden toimintakäytäntöjä. (ks. esim. Aro et al 2002). Projektit ovat toimineet normaalipalveluja täydentävinä palveluina. Normaalipalvelut (työvoimatoimistot) työntävät vaikeimmat asiakkaansa projektien hoidettaviksi sillä aikaa, kun itse keskittyvät helpoimmin työllistettäviin ja työnantajapalveluiden kehittämiseen (projektityöntekijä ryhmähaastattelussa syksyllä 2002), on väitetty. 2.3 Työvoimapalvelujen rakenneuudistus Työllisyydenhoidon palvelut, samoin palveluprosessit, ovat kehittymässä kohti verkottuvia, tilaaja-tuottaja -mallilla toimivia palveluketjuja. Osin yhteispalvelupistekokeilun ( ) ja myös ESR rahoituksella toteutettujen työllisyyshankkeiden hyvien kokemusten perusteella työhallinto linjasi työvoimapalvelujen rakenneuudistuksen, jossa julkiset työvoimapalvelut eriytetään ns. kahteen linjaan: työnhakukeskuksiin ja työvoiman palvelukeskuksiin. (Työllisyyden politiikkaohjelma 2003.) Palvelukeskusten odotetaan tarjoavan työmarkkinavalmiuksia parantavia palvelukokonaisuuksia sellaisille työnhakijoille, joille nykyiset palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Työvoimatoimistoja kehitetään työnhakijoiden ja työnantajien kohtauspaikkoina sekä strategisina partnereina seutukunnallisessa kehittämistyössä. 17
18 Strategiatekstissä todetaan: Tavoitteena on, että työvoimatoimistot pystyvät aiempaa selkeämmin ja tuloksellisemmin keskittymään niiden asiakasryhmien palveluun, joilla on edellytyksiä sijoittua avoimille työmarkkinoille (Työpolitiikan strategia 2003, 16-17). Erilaisten työnhakija-asiakkaiden luonne on siten tunnistettu ja ratkaisuna on palvelujen eriyttäminen. Ensimmäiset palvelukeskukset aloittavat toimintaansa parhaillaan. Tampereella toiminta on käynnistynyt huhtikuussa Tässä vaiheessa palvelukeskukset kehittävät paikkaansa ja rooliaan työllisyydenhoidon toimijaverkostossa, asiakkaiden valikoitumisen ja ohjaamisen strategioita sekä palveluprosesseja ja niihin liittyvää laadunhallintaa (ks. Eskonen 2004). Uudessa tilaaja-tuottajamalliin perustuvassa palvelurakenteessa palvelutuottajilta vaaditaan palveluprosessien kuvaamista, tuotteistamista ja markkinointia. Uusi palvelumalli on haaste sekä uusille organisaatioille että erilaisten työllisyydenhoidon palvelujen tarjoajille. Ideaalina on palvelumalli, jossa asiakkaat ohjautuvat heille mahdollisimman oikeaan osuvaan palveluun ja palveluprosessi jatkuu ratkaisuun saakka. (vrt. Aho et al. 2003, 14-15) Kehittyneessä verkostopalvelumallissa (kuvio 5) eri toimijat ovat määritelleet tehtävänsä, roolinsa ja toiminnan resurssit on jaettu. Verkostomalli perustuu prosessiohjaukseen, sopimusohjaukseen ja asiakkuuden yhteisyyteen. Työvoimapalvelujen rakenteellinen uudistus ja kehittyvä verkostopalvelumalli -perustehtävien ja työnjaon määrittely -tilaaja-tuottajamalli, sopimuspolitiikka -verkostojohtaminen, tietojohtaminen, oppiva verkosto -case management palveluprosessi Koulutuspalvelut Yritykset Työnantajat Kolmas sektori Sosiaaliset yritykset Asiakasyhdistykset Projektit Työvoiman palvelukeskus Kela Työnhakukeskus Kuntien työllisyystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Kuvio 5. Kehittyvä verkostopalvelumalli 18
19 Verkostopalvelumalli on vasta ideaalikuva. Uusi työvoimapalvelujen rakenne ei välttämättä muuta nykyisiä palveluprosessien ongelmia, elleivät palveluprosessien laatu, prosessijohtaminen ja prosessien hallinta kehity. Uudestakin työvoiman palvelukeskuksesta voi muodostua vain erillinen saareke palveluverkostoon, kuten osin tapahtui yhteispalvelupistekokeilussa tehdyn arviointitutkimuksen mukaan. (ks. Lyytinen 2004, Yhteinen palvelu 2003.) 2.4 Verkostomallin lähtökohtana prosessivastuu ja työnjako Tampereen seutukunnalla eri toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa on todettu tarpeelliseksi palveluprosessin haltuunotto ja vastuutus, prosessinäkökulman kehittäminen, työn ja vastuiden jakaminen sekä ns. ratkaisuun asti saattaminen. Tällä hetkellä asiakaskeskeinen prosessivastuu puuttuu. Yhteistyö eri toimijoiden välillä toteutuu satunnaisesti ja on usein kiinni enemmän toimivista henkilösuhteista kuin vakiintuneista toimintakäytännöistä. Pitää tietää kenelle soittaa. Yksilöllisessä palveluohjauksessa ydinsisältö on yksilöllisyys, vastuullisuus ja jatkuvuus. Nämä toteutuvat nykyisissä palvelukäytännöissä varsin huonosti. Koordinointi, asianajo ja neuvonta tulisi nostaa esiin. Asiakaslähtöinen ajattelutapa ja luopuminen sektoraalisesta ja funktionaalisesta tarkastelukulmasta avain ratkaisuun. (Työllisyysfoorumi (F) , järjestötoimija) Tonttirajat pitäisi olla paremmin sovittu asiakkaat ihan hukassa, etenkin maahanmuuttaja-asiakkaat ja asiakas luulee, että vika on hänessä (Teemaryhmä (TR), keskustelumuistio ) Tampereen seutukunnalla käytyjen keskustelujen perusteella voi väittää, että työllisyydenhoidon palvelujen ja palveluprosessien verkosto on fragmentaarinen, sumea (=ei tunneta kaikkia toimijoita eikä sitä, mitä toimijat tekevät) ja reikäinen (sekä puuttuvia palveluja tai osapalveluja että palveluprosessien välisiä aukkoja). Mm. Equal hankkeiden kansallisessa teematyöskentelyssä on tullut ilmi, että vastaava tilanne vallitsee myös muualla. Valtion, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden työnjako elää murrosvaihetta, jossa toimijaroolit, ydintehtävät ja resurssit jaetaan uudella tavalla. Julkisesta hallintokoneisto mallista ollaan siirtymässä eri toimijoiden verkostomalliin. Tässä ns. governance hallintamallissa korostuvat toimijoiden välinen verkostoyhteistyö ja yhteisvastuu sekä myös yhteisjohtajuus (ks. esim. Saarelainen 2003.). 19
20 3 Palveluprosessit käsitteet, mallit ja käytännöt Nykyisessä toimijayhteistyössä palveluprosessit eivät vielä ketjuunnu, vaan palveluprosessit ovat pitkälle organisaation sisäisiä prosesseja. Prosessien välit ja erityisesti siirtymät palveluprosessista toiseen ovat kuiluja, joihin asiakas saattaa juuttua, tippua tai unohtua. Varsinaista palveluprosessiohjausta ei tapahdu systemaattisesti ja prosessiohjaus onkin pitkälle asiakkaan, ei palveluverkoston tai tietyn toimijan vastuulla. Työnhakijalla on ongelmia 1. päästä itselleen oikeaan = sopivaan prosessiin 2. siirtyä tarpeenmukaisesti ja joustavasti prosessista toiseen ilman pitkiä välivaiheita 3. päästä palveluprosesseista ulos (pitkä projekti- ja tukityöhistoria muodostuu itsessään jopa esteeksi) Prosessien sisäistä toimintaa kyllä arvioidaan, esim. työhallinto arvioi omia palvelujaan ja projektit omiaan, mutta kuka arvioi palveluprosessien kulkua kokonaisuudessaan? Kenelle kuuluu vastuu palveluprosessien ketjusta ja sen toteutumisesta? Työllisyydenhoidon palveluprosessit voidaan tyypitellä seuraavasti: Työnvälitys Informaatio & Neuvonta Uraohjaus Työvalmennus & Yksilövalmennus Koulutus Toimeentuloturva ja sosiaali- terveyspalvelut Kuntoutus (fyysinen/psyykkinen/sosiaalinen) Kuvio 6. Työllisyydenhoitoon liittyvät palveluprosessit 20
21 Kustakin em. prosessista vastaa pääsääntöisesti oma hallinnollinen organisaationsa. Työnvälitys ja siihen liittyvä ohjaus ja -neuvonta kuuluu lakisääteisesti työhallinnolle. Urasuunnittelua ja ohjaustoimintaa tehdään sekä työhallinnossa (esim. työnhakuvalmennus, ammatinvalinnan ohjaus) että erilaisissa projekteissa (esim. Täsmätyö projekti, ks. tarkemmin ko. artikkeli tässä julkaisussa). Työvalmennuksen ja yksilövalmennuksen keskeisiä areenoita ovat työpajat (kunnalliset, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämät), mutta saman tyyppisiä palveluja tarjotaan myös lukuisissa erilaisissa projekteissa. Koulutusprosessi toteutuu pääsääntöisesti erilaisissa koulutusorganisaatioissa, toimeentuloturva-, sosiaali- ja terveyspalvelut omissa erillisissä organisaatioissaan (sosiaalitoimi, terveystoimi, päihdetyö, mt-toimisto, Kela) ja kuntoutusprosessi mahdollisesti kaikissa edellisissä tai vain jossain niistä. Eri prosessien linkittyminen toisiinsa on epävarmaa. Samoin se, osataanko asiakas ohjata oikeaan, sopivaan prosessiin. 3.1 Palveluprosessien porrasmallit Tyypillisesti työllisyydenhoidon palveluprosessit ja työmarkkinakynnyksen ylittämiseen johtava polku on piirretty alhaalta ylös etenevinä portaina. Ohjausprosessin näkökulmasta porrasmalli voidaan nähdä seuraavalla tavalla: Prosessiohjaus Seuranta Arviointi Itsetunnon vahvistaminen Avoimet työmarkkinat Työharjoittelu Tukityö Työelämävalmennus Koulutus / Osaamisen päivittäminen Tietoa työ- ja koulutus tai kuntoutusmahdollisuuksista Voimavarojen kehittyminen Arjen hallinta Holistisuus - toimeentulo, terveys, asuntoasiat, perhetilanne. Tuki ja ohjaus, neuvonta, asianajo, vertaistuki esim. ryhmät/yhteisö, onnistumisen elämykset Voimavarakeskeinen tilannearvio, sparraus ratkaisukeskeisyyteen, aktivointi, motivointi, voimaantuminen (empowerment) Tuki ja valmennus työnhakutaidoissa Osaamisen osoittamisessa tukeminen Tuki työpaikalla, yhteistyö työnantajan kanssa Tuki koulutuksen aikana, esim. apu oppimisvaikeuksiin, pettymyksien käsittely Tieto ja tuki realististen tavoitteiden asettamiseen Kuvio 7. Asiakasprosessin vaiheet 21
22 Porrasmalliin on tahallaan jätetty aukko tukityöportaan (tämä porras voi sisältää useita pienimpiä portaita: työkokeilu, -harjoittelu, työelämävalmennus, tukityö, oppisopimus) ja avointen työmarkkinoiden väliin. Tämä viimeinen kynnys näyttää olevan kaikkein vaikeimmin ylitettävissä. (ks. esim. Aho et al. 2003, Rakennetyöttömyyden 2003). 3.3 Porrasmallin myyttisiä oletuksia Valmiuden olettama Porrasmalliajatteluun sisältyy usein implisiittinen, sisäänrakennettu oletus, että asiakas etenee lineaarisesti, johdonmukaisesti portaalta toiselle, ja kun hän on valmis, hän kykenee astumaan avoimille työmarkkinoille. Tämä työmarkkinoille valmiuden olettama toistuu usein työllisyydenhoidon toimijoiden puheessa. Mutta kuka määrittää ja millä ehdoin valmiuden asteen? Lineaarisuus Porrasmalli etenee lineaarisesti käytännössä näin kuitenkin tapahtuu harvoin. Asiakas voi juuttua johonkin askelmalle tai palata takaisin. Syynä voi olla, että tilannearvio on tehty väärin. Sekä asiakas itse että työntekijä ovat saattaneet arvioida työllistymisen edellytykset paremmiksi kuin ne tosiasiallisesti ovat. Asiakkaalla ja myös työntekijällä voi olla illuusiota kyvyistä, työmarkkinoista ja työtehtävien vaatimustasosta. Portaiden olettama Työntekijän kannalta katsottuna keskeinen vaihe asiakasprosessissa on tilannearvio eli tutustuminen, pääseminen samalle kartalle asiakkaan kanssa. Eräs pitkän linjan työntekijä totesi, että tilannearvio on kuin takin napitus, pitäisi osata laittaa napit heti alusta oikeisiin reikiin, muuten menee väärin (TR ). Tilannearvio ei tule kerralla valmiiksi, vaan käytännössä tilanteen ja prosessin etenemisen arvion tulisi olla jatkuvaa. Käytännössä nykyisissä palveluprosesseissa tähän päästään harvoin. Toinen porrasaskelmiin liittyvä olettama on, että portaita on olemassa ja että niitä on tarjolla. Tämä liittyy sekä palvelujen olemassaoloon että tietoisuuteen niistä. Käytännön tasolla palveluja sekä puuttuu kokonaan tai niihin ei pääse edellyttäen, että kaikki palvelut ja niiden sisältö edes ovat kattavasti tiedossa kaikilla toimijoilla. Työvoimahallinnosta ohjataan kuntaan, kunnalla on omat rajoitteensa eikä asiakas välttämättä saa palveluja (TR , kunnan työllisyystoimen edustaja) 22
23 Pysyviä palveluja ei ole riittävästi. Projektit katkonaisia, vaikea hahmottaa oikeaa projektia mikä päättynyt, mikä alkanut? (TR ryhmätyötuloksia ) Käytännön työssä selkiytymätön roolijako tulee vastaan: pallottelu on absurdi asia, ongelma on kuitenkin yhteinen. (TR muistio). Olennaista ei ole, kuka tekee vaan että asiakas saa palvelun. Työnjaossa pitäisi siis saada vastaus kysymyksiin: Kuka tilaa, kuka tuottaa, kuka maksaa? Aina ylöspäin? Kolmas oletus porrasmallissa on se, että askelmalta toiselle siirtyminen olisi positiivinen asia. Työntekijäkin saattaa kiirehtiä asiakkaan etenemistä. Muutoksiin sopeutuminen, olivat ne positiivisia tai ei, vie aikaa ja muutos on - kliseemäisesti sanottuna - aina kriisi. Esim. kotona pitkään olleen perheenäidin työllistyminen merkitsee muutosta sekä työllistyjälle että koko perheelle. Pitkään työttömänä olleelle paluu työn valtakuntaan voi olla sekä positiivinen että eräänlainen identiteettikriisi: ei minulle voi käydä näin hyvin totesi yksi uudesta työpaikastaan itse hatkat ottanut, kun toinen työntekijä ihmetteli tämän lähtöä. Palveluportaita piirrellessä myös oma näkökulma saattaa kapeutua yksilöön ja yksilön ongelmiin. Huomio kiinnittyy harvemmin siihen, miten palvelutapahtumat, palveluprosessit tai ketjut toimivat tai mikä on todellinen työmarkkinoiden tilanne. Näkemys, että ongelmat ovat ratkaistavissa ja että ne ovat yksilöitten ongelmia kehittämällä yksilöitä asiat voidaan ratkaista. Näkemys ei pidä paikkaansa. Osa ei kovin aktiivisesti pyrikään töihin, onko oikeus hyvinvointiyhteiskunnassa siihen? (F , kolmannen sektorin edustaja) 3.4 Portaista tuulimyllyyn? Vaihtoehtoinen tapa hahmottaa työllistymisen palveluprosesseja on projektin hollantilaisen yhteistyökumppanin (ks. Seminar on Case Management 2003; Takkunen, Rissa & Stucki 2003) innoittamana ideoitu tuulimylly -metafora. Sen keskiössä on case manager, joka vähän epäonnekkaasti on käännetty suomeksi yksilölliseksi palveluohjaajaksi. Parempi termi olisi esim. palvelukoordinaattori, koska arkikielessä palveluohjaus voidaan ymmärtää myös kapeasti palveluneuvontana ilman palvelujen koordinointiin liittyvää kokonaisvastuuta. Tarvittavat palvelut työllistymisen edistämiseksi kootaan asiakkaan tarpeisiin perustuen ja esim. Hollannin Groningenin kokeilussa yksilöllisen budjetin mukaan (Koivula 2003a). Prosessissa korostuvat tilannearviointi, suunnitelma ja sopimus, palvelujen koordinointi ja seuranta ja sen kautta tarvittaessa palveluiden vaihtaminen tai muut- 23
24 taminen. Prosessi edellyttää seurantaa ja laadun arviointia. Asiakkaan ei ole tarkoitus jäädä tuulimyllyyn pyörimään, vaan sen avulla on tarkoitus singahtaa ulos työmarkkinoille. Tuulimyllymallissa ei ole portaiden olettamaa eikä olettamaa lineaarisuudesta. Yksi tarvitsee vain työn etsintää ja työnhakutaitojen laventamista, toisen kohdalla ammatillisen osaamisen siipi on ohut ja kolmannella kyse on elämäntilanteen kaoottisuudesta. Palveluohjauksen prosessi rakentuu tilaaja-tuottaja mallille ja kiinteälle verkostoyhteistyölle eri toimijoiden kesken. Myös yrittäjät ja työnantajat sekä koulutusorganisaatiot ovat osia tuulimyllyn siivistä. Yksilövalmennuksen ja työvalmennuksen prosessit kertovat palvelujen sisällöstä ja tavoitteesta, mutta ne on ymmärrettävä organisaatiorajat ylittävinä palveluprosesseina ei yksittäisinä palveluina. Ammatillinen kokemus ja siihen liittyvä pedagoginen ohjaus, työssäoppiminen Työvalmennus Ammatillinen koulutus ja valmennus Työyhteisötaidot ja työyhteisöön integroiminen Palveluohjaus Tilannearviointi Suunnitelma Sopimus Koordinointi Seuranta Prosessin arviointi Työnhakuvalmennus Uraohjaus Yksilövalmennus Voimaantuminen Aktivoituminen Arjen hallinta Kuvio 8. Tuulimyllymalli Tuulimyllymalli on ehdotus siitä, miten työllisyydenhoidon palveluprosessia voi hahmottaa asiakaslähtöisenä prosessina. Palveluohjausprosessiin kuuluu sen arviointi, miten tuulimyllyn siivet ovat kunkin asiakkaan kohdalla tasapainossa. Mylly ei pyöri eikä tuota sähköä tai nosta vettä, elleivät siivet paina yhtä paljon, eli kaikkien osa-alueiden olisi oltava riittävän hyvässä kunnossa suhteessa työmarkkinoihin. Siksi on esim. helppo ymmärtää, miksi työnetsijäkokeilu ei onnistunut. Se painotti toimintana vain työnetsintää ja työnhakutaitoja ja jätti huomiotta muut osa-alueet. Tuulimyllyn siivet siis, toimiessaan hyvin ja tasapainoisesti, tuottavat työllistymisen, mikäli on vettä, jota nostaa tai tuulta, joka pyörittää. Työvoiman kysyntään ei vaikuteta tuulimyllyn siivillä, vaan siihen on käytettävä muita, kuten talous- ja aluepoliittisia vaikutuskeinoja. 24
22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic
Työllisyyden nostotalkoot t t Keski-Suomessa 22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic 1 Visiomme Menestyvän yrittäjyyden, laadukkaan koulutuksen, kehittyvän työelämän mahdollisuuksia tarjoava Lounais-Pirkanmaa
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
LisätiedotJYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ
2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö
LisätiedotSEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista
SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan
LisätiedotIDEASTA WALTTI-TALOKSI
WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus
LisätiedotErityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki
Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotTE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012
TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotTaustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013
Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää
Lisätiedot1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön
Palveluohjaus 1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa
LisätiedotTyö- ja elinkeinotoimisto tänään
Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotSATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta
SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI 1 24.5.2017 Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen SATAOSAA hankkeen hallinnoija on Porin kaupunki. Hanke on osa Satakunnan
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotTyövalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa
Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan
LisätiedotPaula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1
Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen
LisätiedotPohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto
Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto aloitti toimintansa 1.1.2013 Pohjanmaan TE-toimisto yhdisti Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimivat Suupohjan, Vaasan, Pietarsaaren,
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotUudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu
LisätiedotToimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010
Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset
LisätiedotVIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI
TE-palvelut aina saatavilla VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI 29.3.2017 Eija Sokero Palvelujohtaja Te-palvelut Lappi TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA
LisätiedotKuntaliitto yhteistyön tukena
Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotSuunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.
Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen
LisätiedotPALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa
PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita
LisätiedotKIITO kiinni työhön ja osaamiseen
KIITO kiinni työhön ja osaamiseen ESR-hanke 1.9.2016-31.8.2019 ESR Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6.1.Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
LisätiedotPetra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014
Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret
LisätiedotKAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)
KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen
LisätiedotTE-palveluja alueellisesti
1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,
LisätiedotKuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I
HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)
Lisätiedotesimerkkejä toimivista käytännöistä työpajojen alueellisissa verkostoissa ja sidosryhmäyhteistyöstä monialaisissa verkostoissa
RINNAKKAISSEMINAARI 3: VERKOSTOYHTEISTYÖTÄ JA YHTEISTÄ TYÖTÄ VERKOSTOISSA esimerkkejä toimivista käytännöistä työpajojen alueellisissa verkostoissa ja sidosryhmäyhteistyöstä monialaisissa verkostoissa
LisätiedotKarikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito
Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit
LisätiedotMonet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen
Monet polut Työelämään hanke (ESR) 1.11.2016-31.12.2018 Tukea kotoutumiseen Monet polut työelämään -hanke 1.11.2016-31.12.2018 (ESR) Tukea kotoutumiseen Kootut toimintamallit Tekijät: Peltonen Mirja, Rintala
LisätiedotIKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki
IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Palveluohjauksen toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Ikaalisten
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotKiinni työelämässä -seminaari 11.11.09
MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla
LisätiedotHenkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena
Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti (OSMA) -hanke 1.8.2016-31.7.2019 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen
LisätiedotKohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotJuna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate
Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotKAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen
KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus
LisätiedotOnnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin
Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotPerustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry
Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO
LisätiedotTurun Ohjaamo 2015-2018
Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa
LisätiedotTe-toimisto. työllistymisen tukimuodot
Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista
LisätiedotTIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUT. Anne Leppänen
TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUT Anne Leppänen 21.4.2010 1 1. Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden -kehittämisohjelma 2. TNO-palvelut 3. Kohderyhmät SISÄLLYS 4. Valtakunnalliset ja
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotMAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011
Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS
LisätiedotTYÖHÖNVALMENNUS PALKKATUKIJAKSOLLA.
TYÖHÖNVALMENNUS PALKKATUKIJAKSOLLA www.valmennuskeskuspublic.fi 2018 TYÖHÖNVALMENNUS VÄLITYÖMARKKINOILLA KENELLE? Välityömarkkinoilla palkkatukijaksolla yhdistyksissä olevat työntekijät. Työntekijällä
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotAidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja
Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotTyöelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö
Työelämäkokeilu Porissa 1.8.17-31.12.18 Jenni Ketonen, TYP-päällikkö Työelämäkokeilun kohderyhmä Projektin kohderyhmä eri kuin työelämäkokeilun kohderyhmä. Työelämäkokeilua järjestetään kuntouttavan työtoiminnan
LisätiedotMONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA
MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.
Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.2019 Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus Asiakaslähtöinen palveluintegraatio
LisätiedotKokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut
Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 6.6.2018 Rovaniemi Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotTUETTU TYÖLLISTYMINEN
TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi
LisätiedotGreen Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko
Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti
LisätiedotPalkkatukityön merkitys ja tavoitteet
Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,
LisätiedotTYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö
TYP-toiminnan perusteet Jenni Ketonen,TYP-päällikkö 29.5.2017 1 Satakunnan TYP Satakunnan TYP toimii Porin, Euran, Harjavallan, Honkajoen, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian,
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotTyöpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan
Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan LAADUKASTA TYÖPAJATOIMINTAA TARVITAAN MYÖS TULEVAISUUDESSA Työpajatoiminta on aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa, jolla
LisätiedotKasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 18.5.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut
LisätiedotKAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA
KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU Tampere Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat
LisätiedotTyöllisyyden Kuntakokeilu
Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015
LisätiedotTYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET
TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET MIKSI Nykyinen palvelurakenne/ -polku ei tue osatyökykyisen työllistymistä riittävästi. Työhönvalmennuspalvelun sisältö ei ole yhdenmukaista (Kela/TEAK, työhönvalmennus
LisätiedotTarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä
Tarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä 2019-2020 JS 13.12.2018 1 550:n työttömän henkilön työllistymisen tukeminen 35% työllistyy tai pääsee tutkintotavoitteiseen koulutukseen 50:n
LisätiedotJoustavia polkuja osaamisen tunnistamisella
Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla
Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus
LisätiedotAjopuu vai tietoinen vaikuttaja
Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805
LisätiedotSOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN UUDET NÄKÖKULMAT-foorumi Kuntouttavan työtoiminnan työryhmä Pj. Jarno Karjalainen
SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN UUDET NÄKÖKULMAT-foorumi Kuntouttavan työtoiminnan työryhmä 30.11.2011 Pj. Jarno Karjalainen Jatkot/siirtymät kuntouttavan työtoiminnan jälkeen: Mitä ongelmia ja esteitä on siirtymiin/jatkopaikkoihin
Lisätiedot1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely
1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely Yhteenveto 24.11.2017 KICK ON tilaisuus Kimmel Joensuu Alueellisen kokeilun tavoitteet Luodaan 1000 uutta työpaikkaa Vaikutus aluetalouteen +
LisätiedotTyö- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena
Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina
LisätiedotTyöelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö
Työelämäkokeilu Porissa 1.8.17-31.12.18 Jenni Ketonen, TYP-päällikkö Työelämäkokeilun kohderyhmä Projektin kohderyhmä eri kuin työelämäkokeilun kohderyhmä. Työelämäkokeilua järjestetään kuntouttavan työtoiminnan
LisätiedotTervehdys Kainuusta!
Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit
LisätiedotK O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita
K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen
LisätiedotKasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke
10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotOhjaamo-päivät Lahdessa
Ohjaamo-päivät Lahdessa 23.09.2015 Työllisyystietoa Lahdesta - elokuu 2015 Työttömyysaste 18,0 % (8912) (koko maa 13,2 %) 2012: ka-14,0 %; 2013: ka-16,1 %; 2014: ka-17,3 % Nuorten osuus työttömistä 15,0
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 7.5.2018 Hämeenlinna Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotVÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY
VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 15.6.2009 Aikataulu Ensimmäinen työpaja 9.6 klo 8.30 12.00 MTC, Porin Puuvilla, Pohjoisranta 11F, Puuvillasali Toinen työpaja 25.8, sama aika ja
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotVälityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö
Välityömarkkinat osana työelämää Pori 11.6.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.
LisätiedotTyövaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin
Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Opit työssä Projektin kesto 1.1.2015-31.5.2017 Rahoittaja Hämeen ELY-keskus Toteuttajat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (hallinnoija) Kouvolan
Lisätiedot