2. korjattu painos ISBN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. korjattu painos ISBN 951-609-231-4"

Transkriptio

1 1

2 2. korjattu painos ISBN Eräsalon kirjapaino Tampere

3 TYÖKALUPAKKI työllisyydenhoidon palveluprosesseista Ulla-Maija Koivula & Sanna Koskinen (toim.) Equal-yhteisöaloiteohjelma Euroopan sosiaalirahasto ESR Työn Tiet -projekti Julkaisuja 2 /

4 4

5 ESIPUHE Ulla-Maija Koivula Työkalupakki työllisyydenhoidon palveluprosesseista on Työn tiet projektin ( ) oppivan verkostotyöskentelyn yksi lopputulos. Projektin teemaryhmissä on keväästä 2003 käsitelty työllistymisen prosessia ja työmarkkinakynnyksen ylittämisen esteitä sekä tutkittu ja jäsennetty yhteisesti eri palveluprosessien ammatillista osaamista. Joulukuussa 2003 kiteytyi ajatus yhteisestä käsikirjamaisesta julkaisusta työkalupakista, jossa kuvattaisiin projektissa opittua ja koettua sekä palveluprosesseja ja niihin liittyviä työmenetelmiä. Julkaisu on tarkoitettu ensisijaisesti työllistymiseen liittyvissä palveluissa toimiville tai niiden kehittämisestä vastaaville ammattilaisille sekä alan opiskelijoille. Julkaisun tavoitteena on toimia kokemusten ja pienien innovaatioiden välittäjänä. Tarkoituksena on kuvata mahdollisimman konkreettisesti ja käytännönläheisesti työn ja toiminnan lähestymistapoja, käytettyjä työmenetelmiä ja -välineitä tavalla, josta toinen ammattilainen voi oppia tai ainakin verrata omia kokemuksiaan ja työtapojaan. Työllisyydenhoidon palveluprosesseja kuvataan usein joko luettelemalla erilaisia työllistämisen tukimuotoja ja palveluja ja piirtämällä palveluportaikkoja tai kuvaamalla yleisesti toiminnan ideologisia periaatteita: voimaantuminen, yksilöllisyys, ratkaisukeskeisyys, jatkuvuus, joustavuus, henkilökohtaisuus. Mitä nämä tarkoittavat? Voimaantuminen mitä se on? Mitä työvalmentaja tekee? Mitä yksilövalmennus on? Entä palveluohjaus? Työllisyydenhoidon palvelujen kenttä on monimuotoinen, mutta hajanainen. Palvelut on, mutta pakki puuttuu, totesi eräs toimija. Palveluprosesseista käytetään termejä, joita ei ole yleisesti määritelty. Toimijoiden osaaminen, koulutustausta ja toimintaympäristö vaihtelevat. Toimijat ovat osin hajallaan kuin marjat mättäällä, eikä kaikkia palveluja, saati palveluprosessien sisältöjä tunneta. 5

6 Työn tiet hankkeessa on pyritty vuorovaikutteiseen kehitystyöhön Tampereen seutukunnan työllisyydenhoidon toimijoiden kanssa. Teematyöskentely on koonnut yhteensä noin eri osallistujaa ja työllisyysfoorumit ja verkostokoulutus tilaisuudet noin 200 osallistujaa viimeisen kahden vuoden aikana. Verkosto ei ole ollut täydellinen eikä aukoton. Prosessin aikana on ilmennyt, että yhteistyöstä ja verkostosta puhuminen on paljon helpompaa kuin käytännön yhteistyö tai aidosti verkottoneesti toimivat palvelut. Niin sanottuun yhteiskehittelytyöhön eri toimijoiden välillä on vielä matkaa. Mutta ainakin olemme sillä matkalla jo niin pitkällä, ettei takaisin enää kannata kääntyä. Equal-yhteisöaloite ohjelma / Työn Tiet -porjekti Tämä julkaisu palvelee osaltaan työtä kohti palveluprosessien kuvaamista ja jopa tuotteistamista. Työvoiman palvelukeskus uudistus tulee vaatimaan palveluiden tuottajilta yhä tarkempaa palvelujen kuvausta: kenelle, miten, millä resursseilla ja millaisin tuloslupauksin? Palvelutuottajat saattavat joutua samanlaiseen kilpailuun kuin mm. Hollannissa, jossa pienimmät ja/tai tehottomimmat organisaatiot putoavat pois markkinoilta. Sen sijaan, että kilpaillaan, voitaisiin kehittää verkottuneita palveluja. Tässä julkaisussa käsitellään aluksi Työn tiet teematyöskentelyn yhteydessä muodostettua mallia työllisyydenhoidon palveluprosesseista ja niiden keskinäisestä suhteesta sekä toimijayhteistyön haasteista. Palveluprosesseja ja toimintamalleja esitellään osassa II. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana Työn tiet projektissa työntekijöinä, ohjausryhmän jäseninä tai sen teematyöskentelyssä. Kirjoittajat edustavat eri projektien työntekijöitä, työhallintoa, kunnan työllisyystoimea ja opetussektoria. Luvussa tarkastellaan myös palveluprosessien laatuun liittyviä tekijöitä. Osassa III esitellään konkreettisesti joitain työmenetelmiä ja niihin liittyviä käytännön apuvälineitä, mm. tietojen vaihtoon liittyviä lomakkeita, suomen kielen taitotaso arviointia sekä haastattelutekniikkaa ja voimatiimitoimintaa. Julkaisun taittosuunnitelman ja käytännön taiton on tehnyt projektisihteeri Sanna Koskinen. Tekstien toimittamiseen on osallistunut tutkimusapulainen Marjo Nieminen, joka on myös koonnut ja tehnyt yhteenvetomuistioita kevään 2004 yhteisistä palveluprosessipäivistä. Tekstien toimittamiseen ja työskentelymuistioiden kokoamiseen ovat edellisten lisäksi osallistuneet myös projektikoordinaattori Tuula Mikkonen ja opiskelija Anu Airaksinen Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta. Teematyöskentelyn prosessiohjaajana on kanssani toiminut HT Timo Keski-Petäjä Tampereen yliopistosta. Hän on myös kommentoinut käsikirjoitusta. 6

7 Lämmin kiitos kaikille julkaisuun kirjoittaneille ja toimittamiseen osallistuneille. Erityinen kiitos kuuluu teematyöskentelyyn ja yhteisiin palveluprosessipäiviin osallistuneille. Kiitos myös Tampereen työvoimatoimiston johtaja Heikki Syväselle, joka kommentoi allekirjoittaneen tekstiä. Erään osallistujan sanoin: Meillä jokaisella on oma palapelin pala. Tärkeintä on ymmärtää, että rakennamme samaa palapeliä emmekä yritä tehdä jokainen omaa. Tampereella, Ulla-Maija Koivula Tutkija Työn tiet -projekti 7

8 SISÄLLYS I TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUT JA PALVELUPROSESSIT Palveluista prosesseihin ja verkostoon Ulla-Maija Koivula II PALVELUPROSESSIEN KUVAUS Palveluohjausta ja byrokratiatulkkausta Palvelutarvekartoitus ja palvelukartta työllisyydenhoidon perustyövälineinä Terttu Haataja Sosiaalinen toimintakyky moniammatillisessa työkyvyn selvityksessä Sirpa Tietäväinen Tietoluukku byrokratiatulkkauksesta asianajoon Kirsi Uotila Yksilövalmennus motivaatio- ja muutosvoimana Ratkaistaan ongelmia, ei ihmisiä Kati Haavisto, Panu Raivio ja Tiina Rissa Mystinen motivaatio Tarja Hannonen, Tiina Rissa ja Anne Tihinen Ura- ja yksilöohjauksella työelämään Täsmätyö: urasuunnittelun ja ohjauksen prosessi ja työmenetelmiä Sanna Flink, Outi Manninen ja Jani Nieminen Masto maahanmuuttajien työllistymisen tukena Riina Hiipakka ja Tiina Hiltunen Maahanmuuttajien kotoutuminen Hilma Bukareva Työvalmennus osaamisen edistäjänä Työvalmentaja työnantajan tukena Panu Raivio

9 Työllistävä yhteistyö oppilaitoksen kanssa Kyösti Viitanen Osaamisen arviointi työelämässä Pirkko Maatraiva, Tiina Mikkola ja Matti Peltola Osuuskunta työllistäjänä Jani Nieminen Palveluprosessien kehittäminen Palveluprosessien laatutekijöitä Ulla-Maija Koivula III TYÖMENETELMIÄ JA TYÖKALUJA Haastattelu arvioinnin työmenetelmänä Sanna Flink, Kati Haavisto, Outi Manninen ja Marja Tuunanen Tietoluukusta toimintavoimaa voimatiimeistä mahdollisuuksia! Sirpa Tietäväinen Suomen kielen opetusta ja kielitaidon testausta maahanmuuttajille Sari Nerg Siivotaan suomeksi suomen kieltä työvalmennuksen rinnalla Sari Nerg Yhteiset asiakkaat yhteinen tieto Tiina Hiltunen Tietosuoja Eila Rantanen Kirjoittajat Kuvat: Työn tiet -projektin teematyöskentelystä, Tampereen tarinateatterin esityksestä ja Maston kielikurssilta. (kuvaajat Sanna Koskinen ja Voionmaan opisto) 9

10 10

11 I OSA TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUT JA PALVELUPROSESSIT 11

12 Palveluista prosesseihin ja verkostoon Ulla-Maija Koivula 1 Johdanto Tässä artikkelissa 1) kuvataan Työn tiet projektin (ks. Työn tiet 2004) oppivassa verkostossa hahmoteltuja jäsennyksiä työllisyydenhoidon palveluprosesseista ja toimijayhteistyöstä. Oppiva verkostoagora (agora, kreik.=tori) on nimitys toimintatutkimukselliselle yhteistyömuodolle, jota Työn tiet projektissa on toteutettu vuoden 2003 alusta saakka. Oppiva verkosto muodostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä yhteisen dialogin areenasta: teematyöskentelystä ja työllisyysfoorumeista. Näitä täydentävät projektin kansainvälinen yhteistyö sekä projektiin liittyvä verkostokoulutus. Equal yhteisöaloite Kansallinen teematyö - Työllisyys Työn tiet -projekti Kansainvälinen yhteistyö Työllisyysfoorumi Teematyö Kuvio 1. Oppiva verkostoagora 1) Artikkelin pääasiallinen sisältö on hyväksytty julkaistavaksi Työpoliittisessa Aikakauskirjassa 2/

13 Seuraavassa esitetyt pelkistetyt kuvaukset arjen toimijayhteistyöstä työllisyydenhoidossa ovat jäsennyksiä teemaryhmissä ja työllisyysfoorumeissa käydyistä keskusteluista ja työskentelystä tammikuun 2003 ja maaliskuun 2004 välisenä aikana. Toimintaan on osallistunut kaikkiaan yli 200 henkilöä, jotka edustavat eri osapuolia: työttömiä (työttömien yhdistykset), työhallintoa, kuntien työllisyys- ja elinkeino- sekä sosiaalitointa, oppilaitoksia, kolmatta sektoria, työnantajia ja työntekijöitä sekä muita työllisyyden hoidossa työskenteleviä. Prosessin aikana on koottu mittava määrä keskustelupöytäkirjoja, erilaisia yhteistoiminnallisiin menetelmiin perustuvia ongelma- ja ratkaisuesitysmuistiinpanoja, kyselyjä ja haastatteluja. Työllisyydenhoidon prosesseja on kuvattu myös tarinateatterin keinoin sekä työntekijän että asiakkaan kertomina. Työkalupakki työllisyydenhoidon palveluprosesseista on yhteistyöjulkaisu, joka perustuu eri toimijoiden havaintoihin, kokemuksiin ja kokeiltuihin työmenetelmiin, ns. pieniin innovaatioihin. Julkaisu ei ole työllisyydenhoidon suuri kertomus, vaan enemmän arjen kokemuksia, työmenetelmiä ja välineitä välittävä kuvaus, minkä avulla toiset saman alan työntekijät voivat verrata, soveltaa ja kehittää omaa työtään. 2 Työllisyydenhoidon palvelut Työttömyydestä tai työllisyydenhoidosta puhuttaessa keskustelu usein kääntyy asiakkaaseen: mitkä ovat työllistymisen esteet, miten työtön voisi parantaa omaa työmarkkinakelpoisuuttaan ja miten työttömän aktiivisuutta, motivaatiota, elämänhallintaa, tavoitteellisuutta ja työnhakutaitoja voitaisiin parantaa, jotta mystinen työmarkkinakynnys ylittyisi. Tämän kohdepuheen sijaan olisi syytä myös tarkastella työllisyydenhoidon palveluja, palveluprosesseja ja palvelutuottajien yhteistyötä. Varmaankaan ei voida syyttää asiakasta, jos jokin palvelu ei toimi. Sen sijaan on syytä kehittää palvelua sellaiseksi, että molemmat, sekä palvelun tarjoaja että asiakas, ovat molemmat tyytyväisiä ja että palvelulle asetetut odotukset ja tavoitteet täyttyvät. Tässä artikkelissa palveluprosesseja tarkastellaan työnhakija-asiakkaan kannalta. Työnantaja-asiakkaat työllisyydenhoidon palveluissa olisivat oman erillisen palveluprosessitarkastelun kohde. 2.1 Palvelukäsitteet: suunnitelma, tapahtuma, prosessi ja ketju Seuraavassa palvelukäsitteiden esittelyssä on hyödynnetty Stakesin (2004) sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusanastoa ja käsitekaaviota. Työllisyydenhoidon palveluilla tarkoitetaan tässä julkaisussa yleisesti eri toimijoiden tuottamia palveluja, joiden tavoitteena on edistää ja tukea asiakkaan työllistymistä ja/tai työllistymisen edellytyksiä. 13

14 Palvelujen järjestäjä organisaatio tai henkilö, joka luo palvelujen tuottajalle sen tarvitsemat taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset Palvelujen tuottaja organisaatio tai henkilö, joka tuottaa palveluja Palvelu organisoidun toiminnan tuloksena syntyvä aineeton hyödyke tarpeiden tyydyttämiseksi Asiakas palvelujen vastaanottaja Palvelutapahtuma palvelun tuottajan ja vastaanottajan välinen vuorovaikutustilanne Palveluprosessi asiakkaan tiettyyn tarpeeseen/ongelmaan kohdistuvien palvelutapahtumien muodostama toimintasarja (vireillepano toteutus päätös) Palvelusuunnitelma palveluprosessin tai sen osan toteuttamista varten tehty suunnitelma Palveluvastuu Ammattihenkilöstön ja organisaatioyksikön vastuu palvelusuunnitelman toteutumisesta Palveluketju saman asiakkaan tiettyyn tarve- /ongelmakokonaisuuteen kohdistuva ja organisaatiorajat ylittävä palveluprosessien kokonaisuus Palvelusuhde palveluvastuuseen liittyvä ammattihenkilön ja asiakkaan välinen luottamuksellinen suhde Kuvio 2. Palvelukäsitteiden kaavio (mukaeltu Stakes 2004) 14

15 Palvelutapahtuma on, lyhyesti määriteltynä, tuottajan ja vastaanottajan (asiakkaan tai osallistujan) välinen vuorovaikutustilanne. Palveluprosessi on näiden palvelutapahtumien muodostama toimintasarja. Palveluketjulla tarkoitetaan palveluprosessien kokonaisuutta, joka muodostuu usein eri organisaatiorajat ylittävistä palveluprosesseista. Palveluketjulta edellytetään, että jollakin toimintayksiköllä on palveluvastuu asiakkaan saamien palvelujen ohjauksesta ja seurannasta. Palveluketju sana on sinänsä harhaanjohtava, koska palveluprosessit muodostavat enemmänkin verkon, kuin lineaarisesti etenevän prosessin. Siten voisi pikemminkin puhua palveluverkosta ja verkostosta ja sen toimivuudesta (tai toimimattomuudesta). 2.2 Työllisyydenhoidon palvelujen järjestäjien ja tuottajien verkosto Työllisyydenhoidon palveluiden järjestäjinä toimivat lukuisat sekä julkisen hallinnon, kolmannen sektorin että yksityisen sektorin organisaatiot ja yritykset. Palvelujen yleinen järjestämisvastuu on työhallinnolla, jolle yleisesti kuuluu vastuu työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon edistämisestä (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 2002). Kunnat ja seutukunnat sekä kolmas sektori ovat astuneet työllisyydenhoidon palvelujen järjestämisen ja tuottamisen kentälle 1990-luvun loppupuolelta lähtien, erityisesti EU:n liittymisen jälkeen vuonna 1995, jolloin ESR rahoitusmahdollisuudet avautuivat. Kuntien ja valtion välinen vastuu työllisyydenhoidossa on myös jännitteinen asia. (ks. Haataja 2003, 69-70) Työllisyydenhoidon toimijayhteistyön tilaa ja niiden kehittymistä voidaan kuvata seuraavilla pelkistetyillä kuvioilla. (Koivula 2004, 18-19, 24) Ensimmäinen kuvio (kuvio 3) kuvaa toimijayhteistyötä, jollainen työllisyydenhoidossa vallitsi vielä 1990-luvun loppupuolelle saakka. Työllisyydenhoidon päätoimija oli työministeriö ja paikallisesti työvoimatoimistot ja TE-keskusten työvoimaosastot. Sosiaalitoimen yhteistyö työvoimaviranomaisten kanssa oli pääosin hallinnollista, työnhakutietojen ja työttömyysturvatilanteen tarkistamista. Yhteisistä asiakkaista huolimatta työ ei ollut yhtenevää. Kolmannen sektorin ja projektien rooli työllistämisessä oli varsin vähäistä. 15

16 Kolmas sektori Projektit Piirteet: Vakiintuneet julkisen sektorin emo-organisaatiot Vähäinen horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö Vastuut ja resurssit jaettu erillisten tehtävien mukaan Projektien ja kolmannen sektorin rooli vähäinen Työhallinto Kunnan työpajat ja työllistämistoimi Sosiaalitoimi Julkiset peruspalvelut Kuvio 3: Työllisyydenhoidon toimijaverkosto 1990-luvun alussa Seuraava kuvio (kuvio 4) kuvaa tämän hetkistä tilannetta, esimerkkinä Tampereen seutukunta. Sekä toimijoiden määrä, laatu että yhteistyö on lisääntynyt ja kehittynyt eri tahojen ja tasojen välillä. Julkisen sektorin ns. normaalipalvelujen lisäksi samojen asiakkaiden kanssa tekevät työtä useat ESR- ja kansallisella rahoituksella tuetut projektit, jotka pitkälle täydentävät olemassa olevia palveluja. Osaa projekteista hallinnoidaan emo-organisaatioissa, osaa hallinnoivat kolmannen sektorin toimijat, jotka ovat astuneet yhä laajemmin työllisyydenhoidon kentälle. Kentän toimijoiden yhteistyösuhteet ovat kuitenkin jäsentymättömiä, osin sattumanvaraisia ja ei-kattavia. (esim. Alkula & Mikkola 2003). Kaikkia toimijoita ja palveluja ei tunneta, eikä niitä osata aina etsiä yhteistyökumppaneiksi. Tieto projektien välillä, projekteista emo-organisaatioihin tai päinvastoin kulkee katkonaisesti. Projektien välinen yhteistyö on enemmän kilpailua kuin aitoa yhteistyötä. Työllisyysfoorumissa keväällä 2003 todettiin, että projekteja koordinoimaan tarvittaisiin projekti! 16

17 Kolmas sektori: vakiintuneet ja vaihtuvat asemat Projektit Lisääntynyt vertikaalinen yhteistyö Lisääntynyt horisontaalinen yhteistyö Kehittyvä, mutta kilpaileva projektiyhteistyö Työn ja resurssien jaon ongelmia eri toimijoiden kesken Toimijayhteistyön kokonaisuuden hallintavaje Yritykset Työnantajat Yhteispalvelupiste Koulutuspalvelut Työhallinto Kuntien työllisyystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Julkiset palvelut Kuvio 4: Työllisyydenhoidon toimijaverkosto 2000-luvun alussa Projekteissa kehitetyt työmuodot ovat hitaasti muuttaneet emo-organisaatioiden toimintakäytäntöjä. (ks. esim. Aro et al 2002). Projektit ovat toimineet normaalipalveluja täydentävinä palveluina. Normaalipalvelut (työvoimatoimistot) työntävät vaikeimmat asiakkaansa projektien hoidettaviksi sillä aikaa, kun itse keskittyvät helpoimmin työllistettäviin ja työnantajapalveluiden kehittämiseen (projektityöntekijä ryhmähaastattelussa syksyllä 2002), on väitetty. 2.3 Työvoimapalvelujen rakenneuudistus Työllisyydenhoidon palvelut, samoin palveluprosessit, ovat kehittymässä kohti verkottuvia, tilaaja-tuottaja -mallilla toimivia palveluketjuja. Osin yhteispalvelupistekokeilun ( ) ja myös ESR rahoituksella toteutettujen työllisyyshankkeiden hyvien kokemusten perusteella työhallinto linjasi työvoimapalvelujen rakenneuudistuksen, jossa julkiset työvoimapalvelut eriytetään ns. kahteen linjaan: työnhakukeskuksiin ja työvoiman palvelukeskuksiin. (Työllisyyden politiikkaohjelma 2003.) Palvelukeskusten odotetaan tarjoavan työmarkkinavalmiuksia parantavia palvelukokonaisuuksia sellaisille työnhakijoille, joille nykyiset palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Työvoimatoimistoja kehitetään työnhakijoiden ja työnantajien kohtauspaikkoina sekä strategisina partnereina seutukunnallisessa kehittämistyössä. 17

18 Strategiatekstissä todetaan: Tavoitteena on, että työvoimatoimistot pystyvät aiempaa selkeämmin ja tuloksellisemmin keskittymään niiden asiakasryhmien palveluun, joilla on edellytyksiä sijoittua avoimille työmarkkinoille (Työpolitiikan strategia 2003, 16-17). Erilaisten työnhakija-asiakkaiden luonne on siten tunnistettu ja ratkaisuna on palvelujen eriyttäminen. Ensimmäiset palvelukeskukset aloittavat toimintaansa parhaillaan. Tampereella toiminta on käynnistynyt huhtikuussa Tässä vaiheessa palvelukeskukset kehittävät paikkaansa ja rooliaan työllisyydenhoidon toimijaverkostossa, asiakkaiden valikoitumisen ja ohjaamisen strategioita sekä palveluprosesseja ja niihin liittyvää laadunhallintaa (ks. Eskonen 2004). Uudessa tilaaja-tuottajamalliin perustuvassa palvelurakenteessa palvelutuottajilta vaaditaan palveluprosessien kuvaamista, tuotteistamista ja markkinointia. Uusi palvelumalli on haaste sekä uusille organisaatioille että erilaisten työllisyydenhoidon palvelujen tarjoajille. Ideaalina on palvelumalli, jossa asiakkaat ohjautuvat heille mahdollisimman oikeaan osuvaan palveluun ja palveluprosessi jatkuu ratkaisuun saakka. (vrt. Aho et al. 2003, 14-15) Kehittyneessä verkostopalvelumallissa (kuvio 5) eri toimijat ovat määritelleet tehtävänsä, roolinsa ja toiminnan resurssit on jaettu. Verkostomalli perustuu prosessiohjaukseen, sopimusohjaukseen ja asiakkuuden yhteisyyteen. Työvoimapalvelujen rakenteellinen uudistus ja kehittyvä verkostopalvelumalli -perustehtävien ja työnjaon määrittely -tilaaja-tuottajamalli, sopimuspolitiikka -verkostojohtaminen, tietojohtaminen, oppiva verkosto -case management palveluprosessi Koulutuspalvelut Yritykset Työnantajat Kolmas sektori Sosiaaliset yritykset Asiakasyhdistykset Projektit Työvoiman palvelukeskus Kela Työnhakukeskus Kuntien työllisyystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Kuvio 5. Kehittyvä verkostopalvelumalli 18

19 Verkostopalvelumalli on vasta ideaalikuva. Uusi työvoimapalvelujen rakenne ei välttämättä muuta nykyisiä palveluprosessien ongelmia, elleivät palveluprosessien laatu, prosessijohtaminen ja prosessien hallinta kehity. Uudestakin työvoiman palvelukeskuksesta voi muodostua vain erillinen saareke palveluverkostoon, kuten osin tapahtui yhteispalvelupistekokeilussa tehdyn arviointitutkimuksen mukaan. (ks. Lyytinen 2004, Yhteinen palvelu 2003.) 2.4 Verkostomallin lähtökohtana prosessivastuu ja työnjako Tampereen seutukunnalla eri toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa on todettu tarpeelliseksi palveluprosessin haltuunotto ja vastuutus, prosessinäkökulman kehittäminen, työn ja vastuiden jakaminen sekä ns. ratkaisuun asti saattaminen. Tällä hetkellä asiakaskeskeinen prosessivastuu puuttuu. Yhteistyö eri toimijoiden välillä toteutuu satunnaisesti ja on usein kiinni enemmän toimivista henkilösuhteista kuin vakiintuneista toimintakäytännöistä. Pitää tietää kenelle soittaa. Yksilöllisessä palveluohjauksessa ydinsisältö on yksilöllisyys, vastuullisuus ja jatkuvuus. Nämä toteutuvat nykyisissä palvelukäytännöissä varsin huonosti. Koordinointi, asianajo ja neuvonta tulisi nostaa esiin. Asiakaslähtöinen ajattelutapa ja luopuminen sektoraalisesta ja funktionaalisesta tarkastelukulmasta avain ratkaisuun. (Työllisyysfoorumi (F) , järjestötoimija) Tonttirajat pitäisi olla paremmin sovittu asiakkaat ihan hukassa, etenkin maahanmuuttaja-asiakkaat ja asiakas luulee, että vika on hänessä (Teemaryhmä (TR), keskustelumuistio ) Tampereen seutukunnalla käytyjen keskustelujen perusteella voi väittää, että työllisyydenhoidon palvelujen ja palveluprosessien verkosto on fragmentaarinen, sumea (=ei tunneta kaikkia toimijoita eikä sitä, mitä toimijat tekevät) ja reikäinen (sekä puuttuvia palveluja tai osapalveluja että palveluprosessien välisiä aukkoja). Mm. Equal hankkeiden kansallisessa teematyöskentelyssä on tullut ilmi, että vastaava tilanne vallitsee myös muualla. Valtion, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden työnjako elää murrosvaihetta, jossa toimijaroolit, ydintehtävät ja resurssit jaetaan uudella tavalla. Julkisesta hallintokoneisto mallista ollaan siirtymässä eri toimijoiden verkostomalliin. Tässä ns. governance hallintamallissa korostuvat toimijoiden välinen verkostoyhteistyö ja yhteisvastuu sekä myös yhteisjohtajuus (ks. esim. Saarelainen 2003.). 19

20 3 Palveluprosessit käsitteet, mallit ja käytännöt Nykyisessä toimijayhteistyössä palveluprosessit eivät vielä ketjuunnu, vaan palveluprosessit ovat pitkälle organisaation sisäisiä prosesseja. Prosessien välit ja erityisesti siirtymät palveluprosessista toiseen ovat kuiluja, joihin asiakas saattaa juuttua, tippua tai unohtua. Varsinaista palveluprosessiohjausta ei tapahdu systemaattisesti ja prosessiohjaus onkin pitkälle asiakkaan, ei palveluverkoston tai tietyn toimijan vastuulla. Työnhakijalla on ongelmia 1. päästä itselleen oikeaan = sopivaan prosessiin 2. siirtyä tarpeenmukaisesti ja joustavasti prosessista toiseen ilman pitkiä välivaiheita 3. päästä palveluprosesseista ulos (pitkä projekti- ja tukityöhistoria muodostuu itsessään jopa esteeksi) Prosessien sisäistä toimintaa kyllä arvioidaan, esim. työhallinto arvioi omia palvelujaan ja projektit omiaan, mutta kuka arvioi palveluprosessien kulkua kokonaisuudessaan? Kenelle kuuluu vastuu palveluprosessien ketjusta ja sen toteutumisesta? Työllisyydenhoidon palveluprosessit voidaan tyypitellä seuraavasti: Työnvälitys Informaatio & Neuvonta Uraohjaus Työvalmennus & Yksilövalmennus Koulutus Toimeentuloturva ja sosiaali- terveyspalvelut Kuntoutus (fyysinen/psyykkinen/sosiaalinen) Kuvio 6. Työllisyydenhoitoon liittyvät palveluprosessit 20

21 Kustakin em. prosessista vastaa pääsääntöisesti oma hallinnollinen organisaationsa. Työnvälitys ja siihen liittyvä ohjaus ja -neuvonta kuuluu lakisääteisesti työhallinnolle. Urasuunnittelua ja ohjaustoimintaa tehdään sekä työhallinnossa (esim. työnhakuvalmennus, ammatinvalinnan ohjaus) että erilaisissa projekteissa (esim. Täsmätyö projekti, ks. tarkemmin ko. artikkeli tässä julkaisussa). Työvalmennuksen ja yksilövalmennuksen keskeisiä areenoita ovat työpajat (kunnalliset, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämät), mutta saman tyyppisiä palveluja tarjotaan myös lukuisissa erilaisissa projekteissa. Koulutusprosessi toteutuu pääsääntöisesti erilaisissa koulutusorganisaatioissa, toimeentuloturva-, sosiaali- ja terveyspalvelut omissa erillisissä organisaatioissaan (sosiaalitoimi, terveystoimi, päihdetyö, mt-toimisto, Kela) ja kuntoutusprosessi mahdollisesti kaikissa edellisissä tai vain jossain niistä. Eri prosessien linkittyminen toisiinsa on epävarmaa. Samoin se, osataanko asiakas ohjata oikeaan, sopivaan prosessiin. 3.1 Palveluprosessien porrasmallit Tyypillisesti työllisyydenhoidon palveluprosessit ja työmarkkinakynnyksen ylittämiseen johtava polku on piirretty alhaalta ylös etenevinä portaina. Ohjausprosessin näkökulmasta porrasmalli voidaan nähdä seuraavalla tavalla: Prosessiohjaus Seuranta Arviointi Itsetunnon vahvistaminen Avoimet työmarkkinat Työharjoittelu Tukityö Työelämävalmennus Koulutus / Osaamisen päivittäminen Tietoa työ- ja koulutus tai kuntoutusmahdollisuuksista Voimavarojen kehittyminen Arjen hallinta Holistisuus - toimeentulo, terveys, asuntoasiat, perhetilanne. Tuki ja ohjaus, neuvonta, asianajo, vertaistuki esim. ryhmät/yhteisö, onnistumisen elämykset Voimavarakeskeinen tilannearvio, sparraus ratkaisukeskeisyyteen, aktivointi, motivointi, voimaantuminen (empowerment) Tuki ja valmennus työnhakutaidoissa Osaamisen osoittamisessa tukeminen Tuki työpaikalla, yhteistyö työnantajan kanssa Tuki koulutuksen aikana, esim. apu oppimisvaikeuksiin, pettymyksien käsittely Tieto ja tuki realististen tavoitteiden asettamiseen Kuvio 7. Asiakasprosessin vaiheet 21

22 Porrasmalliin on tahallaan jätetty aukko tukityöportaan (tämä porras voi sisältää useita pienimpiä portaita: työkokeilu, -harjoittelu, työelämävalmennus, tukityö, oppisopimus) ja avointen työmarkkinoiden väliin. Tämä viimeinen kynnys näyttää olevan kaikkein vaikeimmin ylitettävissä. (ks. esim. Aho et al. 2003, Rakennetyöttömyyden 2003). 3.3 Porrasmallin myyttisiä oletuksia Valmiuden olettama Porrasmalliajatteluun sisältyy usein implisiittinen, sisäänrakennettu oletus, että asiakas etenee lineaarisesti, johdonmukaisesti portaalta toiselle, ja kun hän on valmis, hän kykenee astumaan avoimille työmarkkinoille. Tämä työmarkkinoille valmiuden olettama toistuu usein työllisyydenhoidon toimijoiden puheessa. Mutta kuka määrittää ja millä ehdoin valmiuden asteen? Lineaarisuus Porrasmalli etenee lineaarisesti käytännössä näin kuitenkin tapahtuu harvoin. Asiakas voi juuttua johonkin askelmalle tai palata takaisin. Syynä voi olla, että tilannearvio on tehty väärin. Sekä asiakas itse että työntekijä ovat saattaneet arvioida työllistymisen edellytykset paremmiksi kuin ne tosiasiallisesti ovat. Asiakkaalla ja myös työntekijällä voi olla illuusiota kyvyistä, työmarkkinoista ja työtehtävien vaatimustasosta. Portaiden olettama Työntekijän kannalta katsottuna keskeinen vaihe asiakasprosessissa on tilannearvio eli tutustuminen, pääseminen samalle kartalle asiakkaan kanssa. Eräs pitkän linjan työntekijä totesi, että tilannearvio on kuin takin napitus, pitäisi osata laittaa napit heti alusta oikeisiin reikiin, muuten menee väärin (TR ). Tilannearvio ei tule kerralla valmiiksi, vaan käytännössä tilanteen ja prosessin etenemisen arvion tulisi olla jatkuvaa. Käytännössä nykyisissä palveluprosesseissa tähän päästään harvoin. Toinen porrasaskelmiin liittyvä olettama on, että portaita on olemassa ja että niitä on tarjolla. Tämä liittyy sekä palvelujen olemassaoloon että tietoisuuteen niistä. Käytännön tasolla palveluja sekä puuttuu kokonaan tai niihin ei pääse edellyttäen, että kaikki palvelut ja niiden sisältö edes ovat kattavasti tiedossa kaikilla toimijoilla. Työvoimahallinnosta ohjataan kuntaan, kunnalla on omat rajoitteensa eikä asiakas välttämättä saa palveluja (TR , kunnan työllisyystoimen edustaja) 22

23 Pysyviä palveluja ei ole riittävästi. Projektit katkonaisia, vaikea hahmottaa oikeaa projektia mikä päättynyt, mikä alkanut? (TR ryhmätyötuloksia ) Käytännön työssä selkiytymätön roolijako tulee vastaan: pallottelu on absurdi asia, ongelma on kuitenkin yhteinen. (TR muistio). Olennaista ei ole, kuka tekee vaan että asiakas saa palvelun. Työnjaossa pitäisi siis saada vastaus kysymyksiin: Kuka tilaa, kuka tuottaa, kuka maksaa? Aina ylöspäin? Kolmas oletus porrasmallissa on se, että askelmalta toiselle siirtyminen olisi positiivinen asia. Työntekijäkin saattaa kiirehtiä asiakkaan etenemistä. Muutoksiin sopeutuminen, olivat ne positiivisia tai ei, vie aikaa ja muutos on - kliseemäisesti sanottuna - aina kriisi. Esim. kotona pitkään olleen perheenäidin työllistyminen merkitsee muutosta sekä työllistyjälle että koko perheelle. Pitkään työttömänä olleelle paluu työn valtakuntaan voi olla sekä positiivinen että eräänlainen identiteettikriisi: ei minulle voi käydä näin hyvin totesi yksi uudesta työpaikastaan itse hatkat ottanut, kun toinen työntekijä ihmetteli tämän lähtöä. Palveluportaita piirrellessä myös oma näkökulma saattaa kapeutua yksilöön ja yksilön ongelmiin. Huomio kiinnittyy harvemmin siihen, miten palvelutapahtumat, palveluprosessit tai ketjut toimivat tai mikä on todellinen työmarkkinoiden tilanne. Näkemys, että ongelmat ovat ratkaistavissa ja että ne ovat yksilöitten ongelmia kehittämällä yksilöitä asiat voidaan ratkaista. Näkemys ei pidä paikkaansa. Osa ei kovin aktiivisesti pyrikään töihin, onko oikeus hyvinvointiyhteiskunnassa siihen? (F , kolmannen sektorin edustaja) 3.4 Portaista tuulimyllyyn? Vaihtoehtoinen tapa hahmottaa työllistymisen palveluprosesseja on projektin hollantilaisen yhteistyökumppanin (ks. Seminar on Case Management 2003; Takkunen, Rissa & Stucki 2003) innoittamana ideoitu tuulimylly -metafora. Sen keskiössä on case manager, joka vähän epäonnekkaasti on käännetty suomeksi yksilölliseksi palveluohjaajaksi. Parempi termi olisi esim. palvelukoordinaattori, koska arkikielessä palveluohjaus voidaan ymmärtää myös kapeasti palveluneuvontana ilman palvelujen koordinointiin liittyvää kokonaisvastuuta. Tarvittavat palvelut työllistymisen edistämiseksi kootaan asiakkaan tarpeisiin perustuen ja esim. Hollannin Groningenin kokeilussa yksilöllisen budjetin mukaan (Koivula 2003a). Prosessissa korostuvat tilannearviointi, suunnitelma ja sopimus, palvelujen koordinointi ja seuranta ja sen kautta tarvittaessa palveluiden vaihtaminen tai muut- 23

24 taminen. Prosessi edellyttää seurantaa ja laadun arviointia. Asiakkaan ei ole tarkoitus jäädä tuulimyllyyn pyörimään, vaan sen avulla on tarkoitus singahtaa ulos työmarkkinoille. Tuulimyllymallissa ei ole portaiden olettamaa eikä olettamaa lineaarisuudesta. Yksi tarvitsee vain työn etsintää ja työnhakutaitojen laventamista, toisen kohdalla ammatillisen osaamisen siipi on ohut ja kolmannella kyse on elämäntilanteen kaoottisuudesta. Palveluohjauksen prosessi rakentuu tilaaja-tuottaja mallille ja kiinteälle verkostoyhteistyölle eri toimijoiden kesken. Myös yrittäjät ja työnantajat sekä koulutusorganisaatiot ovat osia tuulimyllyn siivistä. Yksilövalmennuksen ja työvalmennuksen prosessit kertovat palvelujen sisällöstä ja tavoitteesta, mutta ne on ymmärrettävä organisaatiorajat ylittävinä palveluprosesseina ei yksittäisinä palveluina. Ammatillinen kokemus ja siihen liittyvä pedagoginen ohjaus, työssäoppiminen Työvalmennus Ammatillinen koulutus ja valmennus Työyhteisötaidot ja työyhteisöön integroiminen Palveluohjaus Tilannearviointi Suunnitelma Sopimus Koordinointi Seuranta Prosessin arviointi Työnhakuvalmennus Uraohjaus Yksilövalmennus Voimaantuminen Aktivoituminen Arjen hallinta Kuvio 8. Tuulimyllymalli Tuulimyllymalli on ehdotus siitä, miten työllisyydenhoidon palveluprosessia voi hahmottaa asiakaslähtöisenä prosessina. Palveluohjausprosessiin kuuluu sen arviointi, miten tuulimyllyn siivet ovat kunkin asiakkaan kohdalla tasapainossa. Mylly ei pyöri eikä tuota sähköä tai nosta vettä, elleivät siivet paina yhtä paljon, eli kaikkien osa-alueiden olisi oltava riittävän hyvässä kunnossa suhteessa työmarkkinoihin. Siksi on esim. helppo ymmärtää, miksi työnetsijäkokeilu ei onnistunut. Se painotti toimintana vain työnetsintää ja työnhakutaitoja ja jätti huomiotta muut osa-alueet. Tuulimyllyn siivet siis, toimiessaan hyvin ja tasapainoisesti, tuottavat työllistymisen, mikäli on vettä, jota nostaa tai tuulta, joka pyörittää. Työvoiman kysyntään ei vaikuteta tuulimyllyn siivillä, vaan siihen on käytettävä muita, kuten talous- ja aluepoliittisia vaikutuskeinoja. 24

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Aamutunti 26.3.2013 1 Asiakkuus osaamisen kehittämisen palveluissa Henkilöasiakkaat, jotka tarvitsevat ammattitaidon parantamista tai tukea tavoitteiden

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa?

TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa? Tiedosta hyvinvointia 1 TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa? Vappu Karjalainen Stakes 29.3.2007 Tiedosta hyvinvointia 2 TYP- toiminta valtakunnallisesti missä nyt mennään? -TYP-verkosto

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ KESKI-UUSIMAA KOHDERYHMÄN

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista?

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista? Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista? Outi Hietala, erikoistutkija kehittäjä, VTT Kuntoutuspäivät 17. 18.3.2016 Työryhmä 2 Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne TE- toimiston terveiset kuntien työllisyyden kehittämiselle Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 16.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori

Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori Janne Marniemi Suvi Koskela Tilaisuuden ohjelma Klo 8.30-9.00 - Aamukahvi, järjestäjien tervehdyssanat 9.00-10.00 - Nuorisotyöttömyyden menneisyys, nykytila ja

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 8.2.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille kasvupalveluille Maakunnallisina kasvupalveluina

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Oppivat verkostot ja liikkumavaran luominen yhdys- tai rajapinnoilla opiskeluhuollon palvelut uudistusten kentässä

Oppivat verkostot ja liikkumavaran luominen yhdys- tai rajapinnoilla opiskeluhuollon palvelut uudistusten kentässä Oppivat verkostot ja liikkumavaran luominen yhdys- tai rajapinnoilla opiskeluhuollon palvelut uudistusten kentässä Kunnallistieteen päivät Helsingissä 13.-14.10.2016 Kuntajohtamisen työryhmä (Tieteiden

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja

Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät 19.10.2016 Maija Schellhammer-Tuominen Tavoitteena tavallinen elämä

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot