2. korjattu painos ISBN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. korjattu painos ISBN 951-609-231-4"

Transkriptio

1 1

2 2. korjattu painos ISBN Eräsalon kirjapaino Tampere

3 TYÖKALUPAKKI työllisyydenhoidon palveluprosesseista Ulla-Maija Koivula & Sanna Koskinen (toim.) Equal-yhteisöaloiteohjelma Euroopan sosiaalirahasto ESR Työn Tiet -projekti Julkaisuja 2 /

4 4

5 ESIPUHE Ulla-Maija Koivula Työkalupakki työllisyydenhoidon palveluprosesseista on Työn tiet projektin ( ) oppivan verkostotyöskentelyn yksi lopputulos. Projektin teemaryhmissä on keväästä 2003 käsitelty työllistymisen prosessia ja työmarkkinakynnyksen ylittämisen esteitä sekä tutkittu ja jäsennetty yhteisesti eri palveluprosessien ammatillista osaamista. Joulukuussa 2003 kiteytyi ajatus yhteisestä käsikirjamaisesta julkaisusta työkalupakista, jossa kuvattaisiin projektissa opittua ja koettua sekä palveluprosesseja ja niihin liittyviä työmenetelmiä. Julkaisu on tarkoitettu ensisijaisesti työllistymiseen liittyvissä palveluissa toimiville tai niiden kehittämisestä vastaaville ammattilaisille sekä alan opiskelijoille. Julkaisun tavoitteena on toimia kokemusten ja pienien innovaatioiden välittäjänä. Tarkoituksena on kuvata mahdollisimman konkreettisesti ja käytännönläheisesti työn ja toiminnan lähestymistapoja, käytettyjä työmenetelmiä ja -välineitä tavalla, josta toinen ammattilainen voi oppia tai ainakin verrata omia kokemuksiaan ja työtapojaan. Työllisyydenhoidon palveluprosesseja kuvataan usein joko luettelemalla erilaisia työllistämisen tukimuotoja ja palveluja ja piirtämällä palveluportaikkoja tai kuvaamalla yleisesti toiminnan ideologisia periaatteita: voimaantuminen, yksilöllisyys, ratkaisukeskeisyys, jatkuvuus, joustavuus, henkilökohtaisuus. Mitä nämä tarkoittavat? Voimaantuminen mitä se on? Mitä työvalmentaja tekee? Mitä yksilövalmennus on? Entä palveluohjaus? Työllisyydenhoidon palvelujen kenttä on monimuotoinen, mutta hajanainen. Palvelut on, mutta pakki puuttuu, totesi eräs toimija. Palveluprosesseista käytetään termejä, joita ei ole yleisesti määritelty. Toimijoiden osaaminen, koulutustausta ja toimintaympäristö vaihtelevat. Toimijat ovat osin hajallaan kuin marjat mättäällä, eikä kaikkia palveluja, saati palveluprosessien sisältöjä tunneta. 5

6 Työn tiet hankkeessa on pyritty vuorovaikutteiseen kehitystyöhön Tampereen seutukunnan työllisyydenhoidon toimijoiden kanssa. Teematyöskentely on koonnut yhteensä noin eri osallistujaa ja työllisyysfoorumit ja verkostokoulutus tilaisuudet noin 200 osallistujaa viimeisen kahden vuoden aikana. Verkosto ei ole ollut täydellinen eikä aukoton. Prosessin aikana on ilmennyt, että yhteistyöstä ja verkostosta puhuminen on paljon helpompaa kuin käytännön yhteistyö tai aidosti verkottoneesti toimivat palvelut. Niin sanottuun yhteiskehittelytyöhön eri toimijoiden välillä on vielä matkaa. Mutta ainakin olemme sillä matkalla jo niin pitkällä, ettei takaisin enää kannata kääntyä. Equal-yhteisöaloite ohjelma / Työn Tiet -porjekti Tämä julkaisu palvelee osaltaan työtä kohti palveluprosessien kuvaamista ja jopa tuotteistamista. Työvoiman palvelukeskus uudistus tulee vaatimaan palveluiden tuottajilta yhä tarkempaa palvelujen kuvausta: kenelle, miten, millä resursseilla ja millaisin tuloslupauksin? Palvelutuottajat saattavat joutua samanlaiseen kilpailuun kuin mm. Hollannissa, jossa pienimmät ja/tai tehottomimmat organisaatiot putoavat pois markkinoilta. Sen sijaan, että kilpaillaan, voitaisiin kehittää verkottuneita palveluja. Tässä julkaisussa käsitellään aluksi Työn tiet teematyöskentelyn yhteydessä muodostettua mallia työllisyydenhoidon palveluprosesseista ja niiden keskinäisestä suhteesta sekä toimijayhteistyön haasteista. Palveluprosesseja ja toimintamalleja esitellään osassa II. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana Työn tiet projektissa työntekijöinä, ohjausryhmän jäseninä tai sen teematyöskentelyssä. Kirjoittajat edustavat eri projektien työntekijöitä, työhallintoa, kunnan työllisyystoimea ja opetussektoria. Luvussa tarkastellaan myös palveluprosessien laatuun liittyviä tekijöitä. Osassa III esitellään konkreettisesti joitain työmenetelmiä ja niihin liittyviä käytännön apuvälineitä, mm. tietojen vaihtoon liittyviä lomakkeita, suomen kielen taitotaso arviointia sekä haastattelutekniikkaa ja voimatiimitoimintaa. Julkaisun taittosuunnitelman ja käytännön taiton on tehnyt projektisihteeri Sanna Koskinen. Tekstien toimittamiseen on osallistunut tutkimusapulainen Marjo Nieminen, joka on myös koonnut ja tehnyt yhteenvetomuistioita kevään 2004 yhteisistä palveluprosessipäivistä. Tekstien toimittamiseen ja työskentelymuistioiden kokoamiseen ovat edellisten lisäksi osallistuneet myös projektikoordinaattori Tuula Mikkonen ja opiskelija Anu Airaksinen Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta. Teematyöskentelyn prosessiohjaajana on kanssani toiminut HT Timo Keski-Petäjä Tampereen yliopistosta. Hän on myös kommentoinut käsikirjoitusta. 6

7 Lämmin kiitos kaikille julkaisuun kirjoittaneille ja toimittamiseen osallistuneille. Erityinen kiitos kuuluu teematyöskentelyyn ja yhteisiin palveluprosessipäiviin osallistuneille. Kiitos myös Tampereen työvoimatoimiston johtaja Heikki Syväselle, joka kommentoi allekirjoittaneen tekstiä. Erään osallistujan sanoin: Meillä jokaisella on oma palapelin pala. Tärkeintä on ymmärtää, että rakennamme samaa palapeliä emmekä yritä tehdä jokainen omaa. Tampereella, Ulla-Maija Koivula Tutkija Työn tiet -projekti 7

8 SISÄLLYS I TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUT JA PALVELUPROSESSIT Palveluista prosesseihin ja verkostoon Ulla-Maija Koivula II PALVELUPROSESSIEN KUVAUS Palveluohjausta ja byrokratiatulkkausta Palvelutarvekartoitus ja palvelukartta työllisyydenhoidon perustyövälineinä Terttu Haataja Sosiaalinen toimintakyky moniammatillisessa työkyvyn selvityksessä Sirpa Tietäväinen Tietoluukku byrokratiatulkkauksesta asianajoon Kirsi Uotila Yksilövalmennus motivaatio- ja muutosvoimana Ratkaistaan ongelmia, ei ihmisiä Kati Haavisto, Panu Raivio ja Tiina Rissa Mystinen motivaatio Tarja Hannonen, Tiina Rissa ja Anne Tihinen Ura- ja yksilöohjauksella työelämään Täsmätyö: urasuunnittelun ja ohjauksen prosessi ja työmenetelmiä Sanna Flink, Outi Manninen ja Jani Nieminen Masto maahanmuuttajien työllistymisen tukena Riina Hiipakka ja Tiina Hiltunen Maahanmuuttajien kotoutuminen Hilma Bukareva Työvalmennus osaamisen edistäjänä Työvalmentaja työnantajan tukena Panu Raivio

9 Työllistävä yhteistyö oppilaitoksen kanssa Kyösti Viitanen Osaamisen arviointi työelämässä Pirkko Maatraiva, Tiina Mikkola ja Matti Peltola Osuuskunta työllistäjänä Jani Nieminen Palveluprosessien kehittäminen Palveluprosessien laatutekijöitä Ulla-Maija Koivula III TYÖMENETELMIÄ JA TYÖKALUJA Haastattelu arvioinnin työmenetelmänä Sanna Flink, Kati Haavisto, Outi Manninen ja Marja Tuunanen Tietoluukusta toimintavoimaa voimatiimeistä mahdollisuuksia! Sirpa Tietäväinen Suomen kielen opetusta ja kielitaidon testausta maahanmuuttajille Sari Nerg Siivotaan suomeksi suomen kieltä työvalmennuksen rinnalla Sari Nerg Yhteiset asiakkaat yhteinen tieto Tiina Hiltunen Tietosuoja Eila Rantanen Kirjoittajat Kuvat: Työn tiet -projektin teematyöskentelystä, Tampereen tarinateatterin esityksestä ja Maston kielikurssilta. (kuvaajat Sanna Koskinen ja Voionmaan opisto) 9

10 10

11 I OSA TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUT JA PALVELUPROSESSIT 11

12 Palveluista prosesseihin ja verkostoon Ulla-Maija Koivula 1 Johdanto Tässä artikkelissa 1) kuvataan Työn tiet projektin (ks. Työn tiet 2004) oppivassa verkostossa hahmoteltuja jäsennyksiä työllisyydenhoidon palveluprosesseista ja toimijayhteistyöstä. Oppiva verkostoagora (agora, kreik.=tori) on nimitys toimintatutkimukselliselle yhteistyömuodolle, jota Työn tiet projektissa on toteutettu vuoden 2003 alusta saakka. Oppiva verkosto muodostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä yhteisen dialogin areenasta: teematyöskentelystä ja työllisyysfoorumeista. Näitä täydentävät projektin kansainvälinen yhteistyö sekä projektiin liittyvä verkostokoulutus. Equal yhteisöaloite Kansallinen teematyö - Työllisyys Työn tiet -projekti Kansainvälinen yhteistyö Työllisyysfoorumi Teematyö Kuvio 1. Oppiva verkostoagora 1) Artikkelin pääasiallinen sisältö on hyväksytty julkaistavaksi Työpoliittisessa Aikakauskirjassa 2/

13 Seuraavassa esitetyt pelkistetyt kuvaukset arjen toimijayhteistyöstä työllisyydenhoidossa ovat jäsennyksiä teemaryhmissä ja työllisyysfoorumeissa käydyistä keskusteluista ja työskentelystä tammikuun 2003 ja maaliskuun 2004 välisenä aikana. Toimintaan on osallistunut kaikkiaan yli 200 henkilöä, jotka edustavat eri osapuolia: työttömiä (työttömien yhdistykset), työhallintoa, kuntien työllisyys- ja elinkeino- sekä sosiaalitointa, oppilaitoksia, kolmatta sektoria, työnantajia ja työntekijöitä sekä muita työllisyyden hoidossa työskenteleviä. Prosessin aikana on koottu mittava määrä keskustelupöytäkirjoja, erilaisia yhteistoiminnallisiin menetelmiin perustuvia ongelma- ja ratkaisuesitysmuistiinpanoja, kyselyjä ja haastatteluja. Työllisyydenhoidon prosesseja on kuvattu myös tarinateatterin keinoin sekä työntekijän että asiakkaan kertomina. Työkalupakki työllisyydenhoidon palveluprosesseista on yhteistyöjulkaisu, joka perustuu eri toimijoiden havaintoihin, kokemuksiin ja kokeiltuihin työmenetelmiin, ns. pieniin innovaatioihin. Julkaisu ei ole työllisyydenhoidon suuri kertomus, vaan enemmän arjen kokemuksia, työmenetelmiä ja välineitä välittävä kuvaus, minkä avulla toiset saman alan työntekijät voivat verrata, soveltaa ja kehittää omaa työtään. 2 Työllisyydenhoidon palvelut Työttömyydestä tai työllisyydenhoidosta puhuttaessa keskustelu usein kääntyy asiakkaaseen: mitkä ovat työllistymisen esteet, miten työtön voisi parantaa omaa työmarkkinakelpoisuuttaan ja miten työttömän aktiivisuutta, motivaatiota, elämänhallintaa, tavoitteellisuutta ja työnhakutaitoja voitaisiin parantaa, jotta mystinen työmarkkinakynnys ylittyisi. Tämän kohdepuheen sijaan olisi syytä myös tarkastella työllisyydenhoidon palveluja, palveluprosesseja ja palvelutuottajien yhteistyötä. Varmaankaan ei voida syyttää asiakasta, jos jokin palvelu ei toimi. Sen sijaan on syytä kehittää palvelua sellaiseksi, että molemmat, sekä palvelun tarjoaja että asiakas, ovat molemmat tyytyväisiä ja että palvelulle asetetut odotukset ja tavoitteet täyttyvät. Tässä artikkelissa palveluprosesseja tarkastellaan työnhakija-asiakkaan kannalta. Työnantaja-asiakkaat työllisyydenhoidon palveluissa olisivat oman erillisen palveluprosessitarkastelun kohde. 2.1 Palvelukäsitteet: suunnitelma, tapahtuma, prosessi ja ketju Seuraavassa palvelukäsitteiden esittelyssä on hyödynnetty Stakesin (2004) sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusanastoa ja käsitekaaviota. Työllisyydenhoidon palveluilla tarkoitetaan tässä julkaisussa yleisesti eri toimijoiden tuottamia palveluja, joiden tavoitteena on edistää ja tukea asiakkaan työllistymistä ja/tai työllistymisen edellytyksiä. 13

14 Palvelujen järjestäjä organisaatio tai henkilö, joka luo palvelujen tuottajalle sen tarvitsemat taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset Palvelujen tuottaja organisaatio tai henkilö, joka tuottaa palveluja Palvelu organisoidun toiminnan tuloksena syntyvä aineeton hyödyke tarpeiden tyydyttämiseksi Asiakas palvelujen vastaanottaja Palvelutapahtuma palvelun tuottajan ja vastaanottajan välinen vuorovaikutustilanne Palveluprosessi asiakkaan tiettyyn tarpeeseen/ongelmaan kohdistuvien palvelutapahtumien muodostama toimintasarja (vireillepano toteutus päätös) Palvelusuunnitelma palveluprosessin tai sen osan toteuttamista varten tehty suunnitelma Palveluvastuu Ammattihenkilöstön ja organisaatioyksikön vastuu palvelusuunnitelman toteutumisesta Palveluketju saman asiakkaan tiettyyn tarve- /ongelmakokonaisuuteen kohdistuva ja organisaatiorajat ylittävä palveluprosessien kokonaisuus Palvelusuhde palveluvastuuseen liittyvä ammattihenkilön ja asiakkaan välinen luottamuksellinen suhde Kuvio 2. Palvelukäsitteiden kaavio (mukaeltu Stakes 2004) 14

15 Palvelutapahtuma on, lyhyesti määriteltynä, tuottajan ja vastaanottajan (asiakkaan tai osallistujan) välinen vuorovaikutustilanne. Palveluprosessi on näiden palvelutapahtumien muodostama toimintasarja. Palveluketjulla tarkoitetaan palveluprosessien kokonaisuutta, joka muodostuu usein eri organisaatiorajat ylittävistä palveluprosesseista. Palveluketjulta edellytetään, että jollakin toimintayksiköllä on palveluvastuu asiakkaan saamien palvelujen ohjauksesta ja seurannasta. Palveluketju sana on sinänsä harhaanjohtava, koska palveluprosessit muodostavat enemmänkin verkon, kuin lineaarisesti etenevän prosessin. Siten voisi pikemminkin puhua palveluverkosta ja verkostosta ja sen toimivuudesta (tai toimimattomuudesta). 2.2 Työllisyydenhoidon palvelujen järjestäjien ja tuottajien verkosto Työllisyydenhoidon palveluiden järjestäjinä toimivat lukuisat sekä julkisen hallinnon, kolmannen sektorin että yksityisen sektorin organisaatiot ja yritykset. Palvelujen yleinen järjestämisvastuu on työhallinnolla, jolle yleisesti kuuluu vastuu työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon edistämisestä (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 2002). Kunnat ja seutukunnat sekä kolmas sektori ovat astuneet työllisyydenhoidon palvelujen järjestämisen ja tuottamisen kentälle 1990-luvun loppupuolelta lähtien, erityisesti EU:n liittymisen jälkeen vuonna 1995, jolloin ESR rahoitusmahdollisuudet avautuivat. Kuntien ja valtion välinen vastuu työllisyydenhoidossa on myös jännitteinen asia. (ks. Haataja 2003, 69-70) Työllisyydenhoidon toimijayhteistyön tilaa ja niiden kehittymistä voidaan kuvata seuraavilla pelkistetyillä kuvioilla. (Koivula 2004, 18-19, 24) Ensimmäinen kuvio (kuvio 3) kuvaa toimijayhteistyötä, jollainen työllisyydenhoidossa vallitsi vielä 1990-luvun loppupuolelle saakka. Työllisyydenhoidon päätoimija oli työministeriö ja paikallisesti työvoimatoimistot ja TE-keskusten työvoimaosastot. Sosiaalitoimen yhteistyö työvoimaviranomaisten kanssa oli pääosin hallinnollista, työnhakutietojen ja työttömyysturvatilanteen tarkistamista. Yhteisistä asiakkaista huolimatta työ ei ollut yhtenevää. Kolmannen sektorin ja projektien rooli työllistämisessä oli varsin vähäistä. 15

16 Kolmas sektori Projektit Piirteet: Vakiintuneet julkisen sektorin emo-organisaatiot Vähäinen horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö Vastuut ja resurssit jaettu erillisten tehtävien mukaan Projektien ja kolmannen sektorin rooli vähäinen Työhallinto Kunnan työpajat ja työllistämistoimi Sosiaalitoimi Julkiset peruspalvelut Kuvio 3: Työllisyydenhoidon toimijaverkosto 1990-luvun alussa Seuraava kuvio (kuvio 4) kuvaa tämän hetkistä tilannetta, esimerkkinä Tampereen seutukunta. Sekä toimijoiden määrä, laatu että yhteistyö on lisääntynyt ja kehittynyt eri tahojen ja tasojen välillä. Julkisen sektorin ns. normaalipalvelujen lisäksi samojen asiakkaiden kanssa tekevät työtä useat ESR- ja kansallisella rahoituksella tuetut projektit, jotka pitkälle täydentävät olemassa olevia palveluja. Osaa projekteista hallinnoidaan emo-organisaatioissa, osaa hallinnoivat kolmannen sektorin toimijat, jotka ovat astuneet yhä laajemmin työllisyydenhoidon kentälle. Kentän toimijoiden yhteistyösuhteet ovat kuitenkin jäsentymättömiä, osin sattumanvaraisia ja ei-kattavia. (esim. Alkula & Mikkola 2003). Kaikkia toimijoita ja palveluja ei tunneta, eikä niitä osata aina etsiä yhteistyökumppaneiksi. Tieto projektien välillä, projekteista emo-organisaatioihin tai päinvastoin kulkee katkonaisesti. Projektien välinen yhteistyö on enemmän kilpailua kuin aitoa yhteistyötä. Työllisyysfoorumissa keväällä 2003 todettiin, että projekteja koordinoimaan tarvittaisiin projekti! 16

17 Kolmas sektori: vakiintuneet ja vaihtuvat asemat Projektit Lisääntynyt vertikaalinen yhteistyö Lisääntynyt horisontaalinen yhteistyö Kehittyvä, mutta kilpaileva projektiyhteistyö Työn ja resurssien jaon ongelmia eri toimijoiden kesken Toimijayhteistyön kokonaisuuden hallintavaje Yritykset Työnantajat Yhteispalvelupiste Koulutuspalvelut Työhallinto Kuntien työllisyystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Julkiset palvelut Kuvio 4: Työllisyydenhoidon toimijaverkosto 2000-luvun alussa Projekteissa kehitetyt työmuodot ovat hitaasti muuttaneet emo-organisaatioiden toimintakäytäntöjä. (ks. esim. Aro et al 2002). Projektit ovat toimineet normaalipalveluja täydentävinä palveluina. Normaalipalvelut (työvoimatoimistot) työntävät vaikeimmat asiakkaansa projektien hoidettaviksi sillä aikaa, kun itse keskittyvät helpoimmin työllistettäviin ja työnantajapalveluiden kehittämiseen (projektityöntekijä ryhmähaastattelussa syksyllä 2002), on väitetty. 2.3 Työvoimapalvelujen rakenneuudistus Työllisyydenhoidon palvelut, samoin palveluprosessit, ovat kehittymässä kohti verkottuvia, tilaaja-tuottaja -mallilla toimivia palveluketjuja. Osin yhteispalvelupistekokeilun ( ) ja myös ESR rahoituksella toteutettujen työllisyyshankkeiden hyvien kokemusten perusteella työhallinto linjasi työvoimapalvelujen rakenneuudistuksen, jossa julkiset työvoimapalvelut eriytetään ns. kahteen linjaan: työnhakukeskuksiin ja työvoiman palvelukeskuksiin. (Työllisyyden politiikkaohjelma 2003.) Palvelukeskusten odotetaan tarjoavan työmarkkinavalmiuksia parantavia palvelukokonaisuuksia sellaisille työnhakijoille, joille nykyiset palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Työvoimatoimistoja kehitetään työnhakijoiden ja työnantajien kohtauspaikkoina sekä strategisina partnereina seutukunnallisessa kehittämistyössä. 17

18 Strategiatekstissä todetaan: Tavoitteena on, että työvoimatoimistot pystyvät aiempaa selkeämmin ja tuloksellisemmin keskittymään niiden asiakasryhmien palveluun, joilla on edellytyksiä sijoittua avoimille työmarkkinoille (Työpolitiikan strategia 2003, 16-17). Erilaisten työnhakija-asiakkaiden luonne on siten tunnistettu ja ratkaisuna on palvelujen eriyttäminen. Ensimmäiset palvelukeskukset aloittavat toimintaansa parhaillaan. Tampereella toiminta on käynnistynyt huhtikuussa Tässä vaiheessa palvelukeskukset kehittävät paikkaansa ja rooliaan työllisyydenhoidon toimijaverkostossa, asiakkaiden valikoitumisen ja ohjaamisen strategioita sekä palveluprosesseja ja niihin liittyvää laadunhallintaa (ks. Eskonen 2004). Uudessa tilaaja-tuottajamalliin perustuvassa palvelurakenteessa palvelutuottajilta vaaditaan palveluprosessien kuvaamista, tuotteistamista ja markkinointia. Uusi palvelumalli on haaste sekä uusille organisaatioille että erilaisten työllisyydenhoidon palvelujen tarjoajille. Ideaalina on palvelumalli, jossa asiakkaat ohjautuvat heille mahdollisimman oikeaan osuvaan palveluun ja palveluprosessi jatkuu ratkaisuun saakka. (vrt. Aho et al. 2003, 14-15) Kehittyneessä verkostopalvelumallissa (kuvio 5) eri toimijat ovat määritelleet tehtävänsä, roolinsa ja toiminnan resurssit on jaettu. Verkostomalli perustuu prosessiohjaukseen, sopimusohjaukseen ja asiakkuuden yhteisyyteen. Työvoimapalvelujen rakenteellinen uudistus ja kehittyvä verkostopalvelumalli -perustehtävien ja työnjaon määrittely -tilaaja-tuottajamalli, sopimuspolitiikka -verkostojohtaminen, tietojohtaminen, oppiva verkosto -case management palveluprosessi Koulutuspalvelut Yritykset Työnantajat Kolmas sektori Sosiaaliset yritykset Asiakasyhdistykset Projektit Työvoiman palvelukeskus Kela Työnhakukeskus Kuntien työllisyystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Kuvio 5. Kehittyvä verkostopalvelumalli 18

19 Verkostopalvelumalli on vasta ideaalikuva. Uusi työvoimapalvelujen rakenne ei välttämättä muuta nykyisiä palveluprosessien ongelmia, elleivät palveluprosessien laatu, prosessijohtaminen ja prosessien hallinta kehity. Uudestakin työvoiman palvelukeskuksesta voi muodostua vain erillinen saareke palveluverkostoon, kuten osin tapahtui yhteispalvelupistekokeilussa tehdyn arviointitutkimuksen mukaan. (ks. Lyytinen 2004, Yhteinen palvelu 2003.) 2.4 Verkostomallin lähtökohtana prosessivastuu ja työnjako Tampereen seutukunnalla eri toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa on todettu tarpeelliseksi palveluprosessin haltuunotto ja vastuutus, prosessinäkökulman kehittäminen, työn ja vastuiden jakaminen sekä ns. ratkaisuun asti saattaminen. Tällä hetkellä asiakaskeskeinen prosessivastuu puuttuu. Yhteistyö eri toimijoiden välillä toteutuu satunnaisesti ja on usein kiinni enemmän toimivista henkilösuhteista kuin vakiintuneista toimintakäytännöistä. Pitää tietää kenelle soittaa. Yksilöllisessä palveluohjauksessa ydinsisältö on yksilöllisyys, vastuullisuus ja jatkuvuus. Nämä toteutuvat nykyisissä palvelukäytännöissä varsin huonosti. Koordinointi, asianajo ja neuvonta tulisi nostaa esiin. Asiakaslähtöinen ajattelutapa ja luopuminen sektoraalisesta ja funktionaalisesta tarkastelukulmasta avain ratkaisuun. (Työllisyysfoorumi (F) , järjestötoimija) Tonttirajat pitäisi olla paremmin sovittu asiakkaat ihan hukassa, etenkin maahanmuuttaja-asiakkaat ja asiakas luulee, että vika on hänessä (Teemaryhmä (TR), keskustelumuistio ) Tampereen seutukunnalla käytyjen keskustelujen perusteella voi väittää, että työllisyydenhoidon palvelujen ja palveluprosessien verkosto on fragmentaarinen, sumea (=ei tunneta kaikkia toimijoita eikä sitä, mitä toimijat tekevät) ja reikäinen (sekä puuttuvia palveluja tai osapalveluja että palveluprosessien välisiä aukkoja). Mm. Equal hankkeiden kansallisessa teematyöskentelyssä on tullut ilmi, että vastaava tilanne vallitsee myös muualla. Valtion, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden työnjako elää murrosvaihetta, jossa toimijaroolit, ydintehtävät ja resurssit jaetaan uudella tavalla. Julkisesta hallintokoneisto mallista ollaan siirtymässä eri toimijoiden verkostomalliin. Tässä ns. governance hallintamallissa korostuvat toimijoiden välinen verkostoyhteistyö ja yhteisvastuu sekä myös yhteisjohtajuus (ks. esim. Saarelainen 2003.). 19

20 3 Palveluprosessit käsitteet, mallit ja käytännöt Nykyisessä toimijayhteistyössä palveluprosessit eivät vielä ketjuunnu, vaan palveluprosessit ovat pitkälle organisaation sisäisiä prosesseja. Prosessien välit ja erityisesti siirtymät palveluprosessista toiseen ovat kuiluja, joihin asiakas saattaa juuttua, tippua tai unohtua. Varsinaista palveluprosessiohjausta ei tapahdu systemaattisesti ja prosessiohjaus onkin pitkälle asiakkaan, ei palveluverkoston tai tietyn toimijan vastuulla. Työnhakijalla on ongelmia 1. päästä itselleen oikeaan = sopivaan prosessiin 2. siirtyä tarpeenmukaisesti ja joustavasti prosessista toiseen ilman pitkiä välivaiheita 3. päästä palveluprosesseista ulos (pitkä projekti- ja tukityöhistoria muodostuu itsessään jopa esteeksi) Prosessien sisäistä toimintaa kyllä arvioidaan, esim. työhallinto arvioi omia palvelujaan ja projektit omiaan, mutta kuka arvioi palveluprosessien kulkua kokonaisuudessaan? Kenelle kuuluu vastuu palveluprosessien ketjusta ja sen toteutumisesta? Työllisyydenhoidon palveluprosessit voidaan tyypitellä seuraavasti: Työnvälitys Informaatio & Neuvonta Uraohjaus Työvalmennus & Yksilövalmennus Koulutus Toimeentuloturva ja sosiaali- terveyspalvelut Kuntoutus (fyysinen/psyykkinen/sosiaalinen) Kuvio 6. Työllisyydenhoitoon liittyvät palveluprosessit 20

21 Kustakin em. prosessista vastaa pääsääntöisesti oma hallinnollinen organisaationsa. Työnvälitys ja siihen liittyvä ohjaus ja -neuvonta kuuluu lakisääteisesti työhallinnolle. Urasuunnittelua ja ohjaustoimintaa tehdään sekä työhallinnossa (esim. työnhakuvalmennus, ammatinvalinnan ohjaus) että erilaisissa projekteissa (esim. Täsmätyö projekti, ks. tarkemmin ko. artikkeli tässä julkaisussa). Työvalmennuksen ja yksilövalmennuksen keskeisiä areenoita ovat työpajat (kunnalliset, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämät), mutta saman tyyppisiä palveluja tarjotaan myös lukuisissa erilaisissa projekteissa. Koulutusprosessi toteutuu pääsääntöisesti erilaisissa koulutusorganisaatioissa, toimeentuloturva-, sosiaali- ja terveyspalvelut omissa erillisissä organisaatioissaan (sosiaalitoimi, terveystoimi, päihdetyö, mt-toimisto, Kela) ja kuntoutusprosessi mahdollisesti kaikissa edellisissä tai vain jossain niistä. Eri prosessien linkittyminen toisiinsa on epävarmaa. Samoin se, osataanko asiakas ohjata oikeaan, sopivaan prosessiin. 3.1 Palveluprosessien porrasmallit Tyypillisesti työllisyydenhoidon palveluprosessit ja työmarkkinakynnyksen ylittämiseen johtava polku on piirretty alhaalta ylös etenevinä portaina. Ohjausprosessin näkökulmasta porrasmalli voidaan nähdä seuraavalla tavalla: Prosessiohjaus Seuranta Arviointi Itsetunnon vahvistaminen Avoimet työmarkkinat Työharjoittelu Tukityö Työelämävalmennus Koulutus / Osaamisen päivittäminen Tietoa työ- ja koulutus tai kuntoutusmahdollisuuksista Voimavarojen kehittyminen Arjen hallinta Holistisuus - toimeentulo, terveys, asuntoasiat, perhetilanne. Tuki ja ohjaus, neuvonta, asianajo, vertaistuki esim. ryhmät/yhteisö, onnistumisen elämykset Voimavarakeskeinen tilannearvio, sparraus ratkaisukeskeisyyteen, aktivointi, motivointi, voimaantuminen (empowerment) Tuki ja valmennus työnhakutaidoissa Osaamisen osoittamisessa tukeminen Tuki työpaikalla, yhteistyö työnantajan kanssa Tuki koulutuksen aikana, esim. apu oppimisvaikeuksiin, pettymyksien käsittely Tieto ja tuki realististen tavoitteiden asettamiseen Kuvio 7. Asiakasprosessin vaiheet 21

22 Porrasmalliin on tahallaan jätetty aukko tukityöportaan (tämä porras voi sisältää useita pienimpiä portaita: työkokeilu, -harjoittelu, työelämävalmennus, tukityö, oppisopimus) ja avointen työmarkkinoiden väliin. Tämä viimeinen kynnys näyttää olevan kaikkein vaikeimmin ylitettävissä. (ks. esim. Aho et al. 2003, Rakennetyöttömyyden 2003). 3.3 Porrasmallin myyttisiä oletuksia Valmiuden olettama Porrasmalliajatteluun sisältyy usein implisiittinen, sisäänrakennettu oletus, että asiakas etenee lineaarisesti, johdonmukaisesti portaalta toiselle, ja kun hän on valmis, hän kykenee astumaan avoimille työmarkkinoille. Tämä työmarkkinoille valmiuden olettama toistuu usein työllisyydenhoidon toimijoiden puheessa. Mutta kuka määrittää ja millä ehdoin valmiuden asteen? Lineaarisuus Porrasmalli etenee lineaarisesti käytännössä näin kuitenkin tapahtuu harvoin. Asiakas voi juuttua johonkin askelmalle tai palata takaisin. Syynä voi olla, että tilannearvio on tehty väärin. Sekä asiakas itse että työntekijä ovat saattaneet arvioida työllistymisen edellytykset paremmiksi kuin ne tosiasiallisesti ovat. Asiakkaalla ja myös työntekijällä voi olla illuusiota kyvyistä, työmarkkinoista ja työtehtävien vaatimustasosta. Portaiden olettama Työntekijän kannalta katsottuna keskeinen vaihe asiakasprosessissa on tilannearvio eli tutustuminen, pääseminen samalle kartalle asiakkaan kanssa. Eräs pitkän linjan työntekijä totesi, että tilannearvio on kuin takin napitus, pitäisi osata laittaa napit heti alusta oikeisiin reikiin, muuten menee väärin (TR ). Tilannearvio ei tule kerralla valmiiksi, vaan käytännössä tilanteen ja prosessin etenemisen arvion tulisi olla jatkuvaa. Käytännössä nykyisissä palveluprosesseissa tähän päästään harvoin. Toinen porrasaskelmiin liittyvä olettama on, että portaita on olemassa ja että niitä on tarjolla. Tämä liittyy sekä palvelujen olemassaoloon että tietoisuuteen niistä. Käytännön tasolla palveluja sekä puuttuu kokonaan tai niihin ei pääse edellyttäen, että kaikki palvelut ja niiden sisältö edes ovat kattavasti tiedossa kaikilla toimijoilla. Työvoimahallinnosta ohjataan kuntaan, kunnalla on omat rajoitteensa eikä asiakas välttämättä saa palveluja (TR , kunnan työllisyystoimen edustaja) 22

23 Pysyviä palveluja ei ole riittävästi. Projektit katkonaisia, vaikea hahmottaa oikeaa projektia mikä päättynyt, mikä alkanut? (TR ryhmätyötuloksia ) Käytännön työssä selkiytymätön roolijako tulee vastaan: pallottelu on absurdi asia, ongelma on kuitenkin yhteinen. (TR muistio). Olennaista ei ole, kuka tekee vaan että asiakas saa palvelun. Työnjaossa pitäisi siis saada vastaus kysymyksiin: Kuka tilaa, kuka tuottaa, kuka maksaa? Aina ylöspäin? Kolmas oletus porrasmallissa on se, että askelmalta toiselle siirtyminen olisi positiivinen asia. Työntekijäkin saattaa kiirehtiä asiakkaan etenemistä. Muutoksiin sopeutuminen, olivat ne positiivisia tai ei, vie aikaa ja muutos on - kliseemäisesti sanottuna - aina kriisi. Esim. kotona pitkään olleen perheenäidin työllistyminen merkitsee muutosta sekä työllistyjälle että koko perheelle. Pitkään työttömänä olleelle paluu työn valtakuntaan voi olla sekä positiivinen että eräänlainen identiteettikriisi: ei minulle voi käydä näin hyvin totesi yksi uudesta työpaikastaan itse hatkat ottanut, kun toinen työntekijä ihmetteli tämän lähtöä. Palveluportaita piirrellessä myös oma näkökulma saattaa kapeutua yksilöön ja yksilön ongelmiin. Huomio kiinnittyy harvemmin siihen, miten palvelutapahtumat, palveluprosessit tai ketjut toimivat tai mikä on todellinen työmarkkinoiden tilanne. Näkemys, että ongelmat ovat ratkaistavissa ja että ne ovat yksilöitten ongelmia kehittämällä yksilöitä asiat voidaan ratkaista. Näkemys ei pidä paikkaansa. Osa ei kovin aktiivisesti pyrikään töihin, onko oikeus hyvinvointiyhteiskunnassa siihen? (F , kolmannen sektorin edustaja) 3.4 Portaista tuulimyllyyn? Vaihtoehtoinen tapa hahmottaa työllistymisen palveluprosesseja on projektin hollantilaisen yhteistyökumppanin (ks. Seminar on Case Management 2003; Takkunen, Rissa & Stucki 2003) innoittamana ideoitu tuulimylly -metafora. Sen keskiössä on case manager, joka vähän epäonnekkaasti on käännetty suomeksi yksilölliseksi palveluohjaajaksi. Parempi termi olisi esim. palvelukoordinaattori, koska arkikielessä palveluohjaus voidaan ymmärtää myös kapeasti palveluneuvontana ilman palvelujen koordinointiin liittyvää kokonaisvastuuta. Tarvittavat palvelut työllistymisen edistämiseksi kootaan asiakkaan tarpeisiin perustuen ja esim. Hollannin Groningenin kokeilussa yksilöllisen budjetin mukaan (Koivula 2003a). Prosessissa korostuvat tilannearviointi, suunnitelma ja sopimus, palvelujen koordinointi ja seuranta ja sen kautta tarvittaessa palveluiden vaihtaminen tai muut- 23

24 taminen. Prosessi edellyttää seurantaa ja laadun arviointia. Asiakkaan ei ole tarkoitus jäädä tuulimyllyyn pyörimään, vaan sen avulla on tarkoitus singahtaa ulos työmarkkinoille. Tuulimyllymallissa ei ole portaiden olettamaa eikä olettamaa lineaarisuudesta. Yksi tarvitsee vain työn etsintää ja työnhakutaitojen laventamista, toisen kohdalla ammatillisen osaamisen siipi on ohut ja kolmannella kyse on elämäntilanteen kaoottisuudesta. Palveluohjauksen prosessi rakentuu tilaaja-tuottaja mallille ja kiinteälle verkostoyhteistyölle eri toimijoiden kesken. Myös yrittäjät ja työnantajat sekä koulutusorganisaatiot ovat osia tuulimyllyn siivistä. Yksilövalmennuksen ja työvalmennuksen prosessit kertovat palvelujen sisällöstä ja tavoitteesta, mutta ne on ymmärrettävä organisaatiorajat ylittävinä palveluprosesseina ei yksittäisinä palveluina. Ammatillinen kokemus ja siihen liittyvä pedagoginen ohjaus, työssäoppiminen Työvalmennus Ammatillinen koulutus ja valmennus Työyhteisötaidot ja työyhteisöön integroiminen Palveluohjaus Tilannearviointi Suunnitelma Sopimus Koordinointi Seuranta Prosessin arviointi Työnhakuvalmennus Uraohjaus Yksilövalmennus Voimaantuminen Aktivoituminen Arjen hallinta Kuvio 8. Tuulimyllymalli Tuulimyllymalli on ehdotus siitä, miten työllisyydenhoidon palveluprosessia voi hahmottaa asiakaslähtöisenä prosessina. Palveluohjausprosessiin kuuluu sen arviointi, miten tuulimyllyn siivet ovat kunkin asiakkaan kohdalla tasapainossa. Mylly ei pyöri eikä tuota sähköä tai nosta vettä, elleivät siivet paina yhtä paljon, eli kaikkien osa-alueiden olisi oltava riittävän hyvässä kunnossa suhteessa työmarkkinoihin. Siksi on esim. helppo ymmärtää, miksi työnetsijäkokeilu ei onnistunut. Se painotti toimintana vain työnetsintää ja työnhakutaitoja ja jätti huomiotta muut osa-alueet. Tuulimyllyn siivet siis, toimiessaan hyvin ja tasapainoisesti, tuottavat työllistymisen, mikäli on vettä, jota nostaa tai tuulta, joka pyörittää. Työvoiman kysyntään ei vaikuteta tuulimyllyn siivillä, vaan siihen on käytettävä muita, kuten talous- ja aluepoliittisia vaikutuskeinoja. 24

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic Työllisyyden nostotalkoot t t Keski-Suomessa 22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic 1 Visiomme Menestyvän yrittäjyyden, laadukkaan koulutuksen, kehittyvän työelämän mahdollisuuksia tarjoava Lounais-Pirkanmaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto aloitti toimintansa 1.1.2013 Pohjanmaan TE-toimisto yhdisti Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimivat Suupohjan, Vaasan, Pietarsaaren,

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Palveluohjauksen toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Ikaalisten

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

oman työn hedelmä on herkullisin syödä

oman työn hedelmä on herkullisin syödä PARIK-SÄÄTIÖN NYKYTILANNE 600 henkilöä, joista 90 ts, 56 000 vp, henkilökuntaa 36 Kunta TE-keskus,Te-tsto,Typ Eläkevakuutus, Kela Työkunnon ja työelämässä selviytymisen arviot Riittävä tuotannollisuus

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen

TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.8.2013 Elisabet Heinonen Asiakasprosessien kehittämisen lähtökohtia ja tavoitteita Asiakaslähtöisyys ja asiakkuuksien hallinta

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa?

TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa? Tiedosta hyvinvointia 1 TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa? Vappu Karjalainen Stakes 29.3.2007 Tiedosta hyvinvointia 2 TYP- toiminta valtakunnallisesti missä nyt mennään? -TYP-verkosto

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN

VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN VERKOSTOT Verkostot tuotannollisen toiminnan edellytyksenä (mm. Castells, Reich) Tiedon määrän eksponentiaalinen

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015 Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen Häme / Lahti, 1.10.2015 Kehittämispäivän tavoite Kehittämispäivän aikana on tavoitteena pohtia ja konkretisoida kunkin osallistuvan

Lisätiedot

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio.

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Toimintalinjat kuntoutumisen toimintalinja työelämävalmiuksien toimintalinja oppimisen toimintalinja työllistymisen toimintalinja Tukipalvelut palveluohjaus

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot