TEKin strategian päivitys viedään läpi hallitusohjelman mukaisesti siten, että strategia hyväksytään kevätliittokokouksessa 2013.
|
|
- Miina Ranta
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 YLEINEN OSA TEKin TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä TEKin toimintasuunnitelma on laadittu TEKin voimassaolevan, vuonna 2009 hyväksytyn strategian ja hallitusohjelman pohjalta. Toimintasuunnitelmaan kuuluu yleinen osa ja yksiköiden yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat. Yleisen osan jaottelussa on käytetty strategian mukaisia menestystekijöitä: tulevaisuuden edunvalvonta, paras jäsenpalvelu ja jatkuvasti oppiva organisaatio. Valtuusto hyväksyy toimintasuunnitelmana yleisen osan. Yksiköiden toimintasuunnitelmat merkitään tiedoksi tausta-aineistona. TEKin strategian päivitys viedään läpi hallitusohjelman mukaisesti siten, että strategia hyväksytään kevätliittokokouksessa Hallitusohjelman toteuttaminen Hallitusohjelman toteutumisesta raportoidaan valtuustolle sen kokouksissa. Vuonna 2012 käynnistetään kolme kärkihanketta. Tarkoituksena on edistää TEKille tärkeitä, keskeisiä tavoitteita hankkeilla, joiden toteuttamiseen nivotaan koko organisaation voimavarat. Kärkihankkeiden yhtenä tavoitteena on osallistaa jäseniä nykyistä enemmän liiton toimintaan. Kärkihankkeiden projektisuunnitelmat tehdään alkuvuoden aikana. Hallitus on nimennyt kolme asiakokonaisuutta, joiden puitteissa kärkihankkeet toteutetaan. 2.1 Kärkihanke Reilu ja kannustava työelämä Hyvä työelämä on kokonaisuus, joka muodostuu useista eri komponenteista. Kärkihankkeessa painotetaan luovuuden ja työssäjaksamisen edistämistä. On pohdittava työelämän muuttumista ja sitä, mihin pitää vaikuttaa. Työn ja perheen sekä muun yksityiselämän tasapainottamisen tekijät vaikuttavat siihen mitkä asiat korostuvat työelämän kehittämisen vaateissa. Kärkihankkeessa huomioidaan kaikki työuran vaiheet. TEK voi edistää hyvää työelämää toimimalla joustavien työaikojen ja -muotojen, työn ja perheen yhteensovittamisen, osaamisen kehittämisen, henkisen työsuojelun, hyvän esimiestyön, kannustavuuden ja työmäärien kohtuullistamisen puolesta. Konkreettisia keinoja ovat mm. työehtosopi-musten kehittäminen, lainsäädäntöön vaikuttaminen, työelämän kehittämisen parhaiden käytänteiden esiin nostaminen, vaikuttaminen jäsenten asenteisiin ja mahdollisuuksiin kehittää omaa osaamistaan vaikuttamalla täydennyskoulutuksen rakenteisiin, tarjontaan ja rahoitusmahdollisuuksiin. 2.2 Kärkihanke Lisää yrittäjyyttä Kärkihankkeessa selvitetään, mitkä ovat eri jäsenryhmien keskeiset yrittäjyyden esteet ja miten niitä voidaan poistaa. Tästä lähtökohdista kehitetään TEKin palvelutarjontaa ja edunvalvontaa. TEK tuottaa sellaista teknologiayrittäjyyteen liittyvää tietoa, jota muualta on heikosti saatavissa. Keinoja yrittäjyyden edistämiseen ovat riskirahoituksen kehittäminen, lainsäädännön kehittäminen, yrittäjyysvalmiuksen kehittymisen huomioon ottaminen koulutuksessa, yritysten IP-salkun parempi hyödyntäminen, Protomo-toimintamallin kehittäminen, yrittäjyyden huomioon ottaminen TEKin jäsenpalveluissa ja neuvonnassa sekä yrittämisessä epäonnistumisen seurausten kohtuullistaminen. 2.3 Kärkihanke YTY - yksilöt yritykset - tekniikka yhteiskunta ympäristö Kärkihankkeen tavoitteena on luoda Suomen kilpailukyvyn rautalankamalli, joka perustuu ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kasvuun. Edelleen määritetään
2 2 insinööriammattikunnan rooli kasvunluomisessa ja keinot kansallisen kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä tuodaan näkemykset yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon. Kaikki mikä on teknologisesti mahdollista, ei ole eettisestä, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta järkevää. Siten kärkihankkeessa keskeinen näkökohta on kestävän kehityksen mukaisen tulevaisuuden tavoittelu teknologista osaamista hyödyntämällä. 3. Edunvalvonta 3.1 Työmarkkinaedunvalvonta Työehtosopimustoiminta TEKin työmarkkinaedunvalvonnan keskeiset tavoitteet ovat: vähintään inflaatiota vastaavat yleiskorotukset alan tuottavuutta heijasteleva kokonaiskorotustaso ylitöiden ja matka-ajan korvaaminen luottamusmiesten aseman ja tiedonsaannin parantaminen Toimintasuunnitelmaa käsiteltäessä Suomeen ollaan neuvottelemassa keskusjärjestöjen välillä lokakuun 2011 alussa solmitun raamisopimuksen mukaisia työehtosopimuksia kaikille toimialoille. Mikäli raamisopimus toteutuu, sen mukaiset työehtosopimukset ovat voimassa vähintään vuoden 2013 lokakuun loppuun, ellei niitä irtisanota taloudellisessa tilanteessa tapahtuneiden olennaisten muutosten takia päättyväksi jo 2012 lokakuussa. Mikäli raamisopimus toteutuu, niin toimintavuonna toteutetaan syksyllä 2011 sen mukaisia palkankorotuksia, joiden suuruus on yhteensä 4,3 % kahden vuoden ja yhden kuukauden pituisena sopimuskautena. Korotusten ajankohta vaihtelee sen mukaan, kuinka nykyiset työehtosopimukset päättyvät. Kaikkien raamisopimukseen perustuvien työehtosopimusten tulee kestää vähintään vuoden 2013 lokakuun loppuun. Raamisopimuksen puitteissa neuvoteltaviin työehtosopimuksiin liittyy todennäköisesti paikallisesti neuvoteltava korotuserä. Tämä merkitsee sitä, että syksyllä 2012 käydään paikallisia korotusneuvotteluja tuhansissa yrityksissä, joissa TEKillä on jäseniä. Näiden neuvotteluiden tukeminen ja koordinaatio on haaste organisaatiolle. Luottamushenkilöitä valmistetaan neuvotteluihin järjestämällä koulutusta ja tuottamalla neuvottelujen tukimateriaalia. Raamisopimus pitää saada toteutumaan myös niillä aloilla, joilla ei ole työehtosopimuksia. Mikäli raamisopimus ei toteudu, työmarkkinatoiminnan toimintasuunnitelma muutetaan uutta tilannetta vastaavaksi Edunvalvontaorganisaatio Mikäli raamisopimus toteutuu, edessä on todennäköisesti kahden vuoden rauhallinen kausi, jolloin varsinaisia työehtosopimusneuvotteluja ei käydä. Tämä aika on syytä käyttää akavalaisten neuvottelujärjestöjen sisäiseen vahvistamiseen. Erityisesti YTN on kasvanut viime vuosina voimakkaasti niin sopimusalueidensa lukumäärän ja kattavuuden kuin sopimusten laajuudenkin suhteen. Organisaation perustoimintatapa on kuitenkin edelleen sama kuin 1990-luvulla, jolloin sillä oli vain muutama työehtosopimus ja niidenkin puitteita määrittivät vahvasti keskusjärjestöjen sopimat tulopoliittiset sopimukset. Nykyisellään YTN:n edustama jäsenmäärä on kasvanut yli :n, sopimuksia on kolmatta kymmentä ja toiminnassa olevien palkattujen henkilöiden määrä on yhteensä noin 80. YTN:n virtuaaliorganisaatio on toistaiseksi vastannut sopimustoiminnan haasteisiin varsin hyvin joustavuutensa ansiosta. Sopimusalat toimivat pääsääntöisesti hyvin ja YTN on pystynyt neuvottelemaan yhä
3 3 parempia sopimuksia välillä vaativissakin oloissa, mutta silloin tällöin näkyy, että toiminnan ohjaamisessa ja johtamisessa ei ole yhtäkään kokoaikaista henkilöä. Keväällä 2012 onkin syytä arvioida organisaation tila ja käydä läpi perusteellinen pohdinta niistä muutoksista, jotka ovat tarpeen toiminnan ohjauksen parantamiseksi. Myös työnantajajärjestöjen kanssa tulee pyrkiä erilaisiin kehittämishankkeisiin koskien esimerkiksi työhyvinvointia ja ammattitaidon kehittämistä. Vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta tulee myös käynnistää yrityskohtaisia sopimusneuvotteluja, jotta sopimusten piiri saataisiin laajenemaan. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n puitteissa jatkuu edelleen toiminta yritysyhdistyskentän vahvistamiseksi: yritysyhdistys kaikkiin sellaisiin yrityksiin, joissa on merkittävä määrä ylempiä toimihenkilöitä luottamusmieskentän täydentäminen; nykyisellään YTN:llä on lähes 1400 luottamus- ja varaluottamushenkilöä yritysyhdistysten järjestäytymisasteen selvä kohottaminen. Yritysyhdistysten rahallinen tukeminen jatkuu vuonna 2011 uudistetussa muodossa. Yritysyhdistystoiminnan tärkeyttä korostetaan TEKin viestimissä, luottamusmiesten tukemiseen kiinnitetään huomiota ja luottamusmiehille tarjotaan sellaisia työkaluja ja yhteyksiä YTN-yhteistyössä, että tehtävien hoito on mahdollisimman joustavaa. Julkisella sektorilla tavoitellaan lisää akavalaisia laitos- ja virastokohtaisia yhdistyksiä yksityisen sektorin YRYjen tapaan. Tekkiläisten yhdistyksiä on kaikissa tekniikan alan yliopistoissa, VTT:llä ja muutamissa virastoissa Työllisyys TEKin jäsenten työttömyys on laskenut koko alkuvuoden hieman yli 2 % tasolle. IAET-kassalle tulee uusia työttömyysturvahakemuksia suunnilleen samaan tahtiin kuin viimeisintä taantumaa edeltäneinä vuosina. Näkymät ovat kuitenkin erittäin epävarmat Euroopan valtioiden luottokriisin takia. On siis syytä ylläpitää valmius työttömyyden pahenemisen varalta. TEK varautuu työttömyyden pahenemiseen alueellisin omatoimisen työllistymisen yhdistyksin ja Protomo-hankkeella. TEK toimii yhdessä akavalaisten liittojen kanssa korkeasti koulutettujen työvoimapalveluiden laadun parantamiseksi ja yhtenäistämiseksi valtakunnallisesti. Tavoitteena on edistää hyvien käytäntöjen leviämistä ja nostaa TE-toimistojen tiedon tasoa akateemisten työttömien erityistarpeista. Mikäli työllisyys osoittautuu ennakoitua huonommaksi, hallitus varautuu suuntaamaan toimintaa ja resursseja vuoden mittaan uudelleen tilanteen vaatimalla tavalla. Myös muista syistä johtuviin voimakkaisiin ja laajasti jäsenkuntaan vaikuttaviin TEKinkaarimallin mukaisiin tilasiirtymiin varaudutaan vastaavasti Poliittinen työmarkkinavaikuttaminen Suomen hallitusohjelmaan ja työmarkkinoiden raamiratkaisuun liittyy useita työelämän kehittämishankkeita koskien ammattitaidon kehittämistä työuran aikana, työssä jaksamista ja työmarkkinaosapuolten välistä luottamusta lisääviä toimenpiteitä. Näillä tähdätään mm. työurien pidentämiseen. Viime aikainen keskustelu työeläkeyhtiöiden sijoitustuotoista nostanee jälleen esiin ehdotuksen lakiin kirjattujen eläkkeellesiirtymisikien nostamisesta. TEKin kannan mukaan yksioikoinen lakiin kirjatun eläkkeellesiirtymisiän nostaminen ei ainakaan yksinään pysty pidentämään työurien keskimääräistä pituutta kuin marginaalisesti. Työurien tosiasiallinen ja aito pidentäminen edellyttää huomion kiinnittämistä ainakin seuraaviin tekijöihin:
4 4 työntekijän terveys itse työ: sen sisältö ja organisointi, esimiestyö ja johtaminen sekä työssäjaksamisen edistäminen, esim. joustavat työajat ja osa-aikatyö ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen työuran aikana Vuoden 2012 keskeiset tavoitteet YTN:n toimintaorganisaation uudistaminen Raamisopimuksen mukaisten paikallisneuvottelujen koordinaatio ja tuki Korkeasti koulutettujen työvoimapalvelut toimivat yhtenäisin perustein koko maassa Protomo-toiminnan laajentaminen pääkaupunkiseudulle 3.2 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jatketaan TEKin hallitusohjelmatavoitteissa määriteltyjen yhteiskunnallisten tavoitteiden ajamista: tekniikan korkeakoulutuksen laatu ja resursointi paranee työurat pitenevät, kun panostetaan ammatilliseen osaamiseen verotus tukemaan työntekoa ja kestävää kulutusta esteet pois teknologiayrittäjyyden tieltä ammattiliitoille kanneoikeus, harmaa talous kuriin Koulutuspolitiikka Koulutus- ja työvoimapoliittisen toiminnan tärkeimmät tavoitteet ovat tekniikan yliopistokoulutuksen laadun ja resurssien sekä tekniikan akateemisten osaamisen kehittämismahdollisuuksien parantaminen. Avainsanoja vaikuttamisessa ovat asiantuntijuus, aloitteellisuus, oma ennakointi- ja tutkimustoiminta, yhdessä asetetut tavoitteet, tiivis sidosryhmäyhteistyö sekä ammattimainen yhteiskunnallinen viestintä. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma päivitetään. Tekniikan korkeakoulutuksen laadun parantamiseksi vaikutetaan koko järjestelmään ohjausjärjestelmän ja lainsäädännön kautta ja suoraan tekniikan yliopistojen opetuksen kehittämiseen. Rahoitusjärjestelmän osalta tavoitellaan tilannetta, jossa 40 % yliopistojen rahoituksesta perustuu laatuun. Laadun parantamiseksi tavoitellaan opetusresurssien kasvattamista suhteessa opiskelijamäärään siten, että yhtä opetushenkilökuntaan kuuluvaa kohti olisi korkeintaan 10 opiskelijaa. Systemaattista ja kansainvälisesti tunnustettua laadunvarmistusta ja ennakointijärjestelmän kehittämistä edistetään. Vaikutetaan siihen, että osaamisen kehittämisen malleja, rakenteita ja rahoitusta uudistetaan pitkäjänteisesti tukemaan työurien pidentämistä ja se on huomioitu työehtosopimuksissa, johtamisessa, tehtävänkuvissa ja urapoluissa. Kehitetään tekniikan akateemisille erityispätevyyksiä eräänä vaihtoehtona osaamisen kehittämiseen yhteistyöprojektissa kumppaneiden kanssa. Edistetään erityisesti työttömien ja lomautettujen jäsenten mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Edistetään täydennyskoulutuksen rahoitusmallin muuttamista kysyntälähtöiseksi luomalla henkilökohtaiset koulutustilit. Osaamisen kehittämisen kärkihankkeen tuloksista valmistellaan toimenpideohjelma tekniikan akateemisten osaamisen kehittämismahdollisuuksien parantamiseksi Teknologia- ja elinkeinopolitiikka Kansallinen innovaatiostrategia vastaa periaatteessa hyvin TEKin tavoitteita. TEK vie omalta osaltaan strategian tavoitteita eteenpäin mm. kärkihankkeilla ja niihin liittyvillä ulostuloilla.
5 5 Työtä yrittäjyyden esteiden poistamiseksi jatketaan. Yrittäjä- ja palkansaaja-asemien välimaastossa toimivien hallinnollinen kohtelu kaipaa edelleen selkiyttämistä. Työuralla yhä useampi tulee eri vaiheissa siirtymään palkansaaja- ja yrittäjä-statuksen välillä. Tavoitteena tulee olla, että palkansaajasta yrittäjäksi siirtyminen ei ainakaan heikentäisi yksilön asemaa suhteessa siihen, että jättää yrittämättä. Siirtymisen molempiin suuntiin tulee tapahtua sujuvasti ilman raskasta byrokratiaa. Mahdollisissa tulkintaongelmissa tulkinta pitää tehdä luonnollisen henkilön kannalta edullisemmalla tavalla. Asiantuntijayritysten verojen maksuvelvollisuutta tulee sitoa kassavirtaan tuloslaskelman sijasta, jotta veroja ei tarvitsisi maksaa ennen kuin niihin liittyvä tulovirta on saatu. Pääomasijoitusmarkkinoiden kehittymistä on edistettävä mm. yksityishenkilöiden tekemien rahastosijoitusten verokannustimien avulla. YRVin ja KOVin ohjauksessa toteutetaan selvitys yrittäjyyden huomioimisesta tekniikan alan koulutuksessa ja tehdään valmiuksien kehittämiseksi tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Alun perin vuodelle 2011 suunniteltu selvitys yrittäjyyden tarjoamista mahdollisuuksista työurien pidentämisessä Vuoden 2012 keskeiset tavoitteet Selvityshenkilöiden esitykset henkilökohtaisten koulutustilien toteuttamisesta vastaavat TEKin tavoitteita. Vastavalmistuneiden työllistyminen ja tekniikan laiteintensiivisyys huomioitu yliopistojen rahoituskriteereissä. Kandidaattikoulutuksen uudistaminen vastaa TEKin tavoitteita. Kokonaisnäkemyksen tekeminen Suomen innovaatiojärjestelmän uudistamisesta, erityisesti toimijoiden ja IPR-oikeuksien osalta, ja sen esittäminen päättäjille. 4. Jäsenpalvelut 4.1 Oikeudelliset palvelut Oikeudellisten palveluiden tavoitteena on turvata jäsenille yksilöllinen ja nopea oikeudellinen neuvonta. Tarjontaa jatketaan nykyisellä hyvällä tasolla: jäsenten kirjallisiin yhteydenottoihin vastataan viimeistään kahden päivän sisällä, useimmiten saman tien. Vuoden alussa TEKillä on yksikönjohtajan lisäksi kuusi työsuhdelakimiestä, jotka hoitavat yhteensä noin jäsenkontaktia vuodessa. Lisäksi he osallistuvat neuvottelutoimintaan lakitukina. Kaikki asiamiehet tuntevat TEKin palvelutarjonnan ja pystyvät ohjaamaan jäseniä käyttämään palveluja monipuolisesti. Verkossa ylläpidetään TEKinkaarimallin mukaisesti työelämätilanteet sivustoa, joka on jaoteltu työelämän siirtymävaiheiden mukaisesti. Lisäksi jäsenten saatavissa on yleisempiä työsuhde- ja sopimusoppaita. Yksityisen sektorin opasmateriaali on jo usean vuoden ajan tuotettu YTN yhteistyössä. 4.2 Urapalvelut Jäsenen työuraa tuetaan helppokäyttöisiksi tuotteistetuilla palveluilla: Uusi duuni antaa ajantasaista tietoa ja neuvontaa työnhausta, työmahdollisuuksista ja työmarkkinoista. Oma ura kehittää jäsenen uranhallintavalmiuksia ja auttaa häntä tunnistamaan osaamisensa sekä punnitsemaan eri vaihtoehtoja erityisesti muutostilanteissa. Kansainvälistymispalvelut tietoa ja neuvoja ulkomailla työskentelyn eri vaiheisiin. Teekkarin työkirja tarjoaa opiskelijoille työkaluja ja tietoa työnhausta ja työmahdollisuuksista. Työkirjaan liittyy verkkosivut, lukupiirejä ja tempauksia. Työhyvinvointisivusto parantaa jäsenten tietoisuutta työhyvinvoinnista.
6 6 Ryhmätoiminnalla luennot, tapahtumat, työpajat, uraillat ja OTTY viedään palvelut kouriintuntuvasti eri paikkakunnille ja jäsenryhmille. Verkossa saatavilla olevia materiaaleja ja välineitä on mahdollisuus hyödyntää omatoimisesti tai tehdä niistä osa henkilökohtaista ohjausprosessia. Palveluita suunnataan etenkin muutostilanteisiin kuten kansainvälistymiseen, vastavalmistuneiden työllistymisen tukemiseen sekä työttömien ja irtisanottujen jäsenten palvelemiseen. Palvelujen tuottamisessa toimitaan itsenäisesti, yhdessä tekkiläisten asiantuntijoiden kanssa sekä yhteistyössä akavalaisten liittojen kanssa. Voimme käyttää myös ostopalveluja tarpeen vaatiessa. Palvelutarjonta pohjautuu TEKin tutkimustietoon, jäsenpalautteeseen sekä työmarkkinoiden liikkeiden ja toimijoiden seuraamiseen. Uusien palvelujen ideointiin osallistetaan jäseniä. Erityishuomion kohteena tulee olemaan asiakkuuden hallinnan kehittäminen sofistikoituneemmaksi. 4.3 Tutkimus TEKin tutkimustoimintaa vahvistetaan perustamalla uusi vastaavan tutkimusasiamiehen tehtävä, joka sijoittuu koulutus- ja työvoimapoliittiseen yksikköön. Rekrytointi palauttaa TEKin tutkimustoiminnan resurssit sille tasolle, jolla ne olivat ennen pitkäaikaisen tutkimusjohtajan eläkkeelle jäämistä. TEKin tutkimustoiminta on korkealaatuista ja tukee jäsenhankintaa, jäsenpalveluita, edunvalvontaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista tavoitteena jäsenten työmarkkina-arvon, elämänlaadun ja ammattikunnan vaikuttavuuden paraneminen. Tutkimustoiminta tuottaa ydinprosessien tueksi tarvittavat tilastot, tutkimukset ja selvitykset. Tutkimuksen tietopalvelu tukee jäsenten työmarkkinaarvon kasvua palkkatutkimuksella ja kestävää työuraa työelämän laadullisella tutkimustiedolla. Tavoitteena on lisätä tehtyjen tutkimusten tulosten hyödyntämistä ydinprosessien tukena ja TEKin toiminnan kehittämisessä. Tutkimuksen toimintaprosesseja kehitetään ja sidosryhmäyhteistyötä lisätään. Tutkimustoimintaa ohjaa kuukausittain kokoontuva tutkimuksen koordinaatioryhmä. 4.4 Palkkaneuvonta TEKin palkkaneuvonta perustuu vuosittain tehtävään työmarkkinatutkimukseen. Vuonna 2012 tehdään myös kolmen vuoden välein toteutettava ulkomaanpalkkatutkimus. Työmarkkinatutkimuksen perusteella päivitetään verkossa oleva palkkanosturi työkalu, jonka avulla jäsen voi selvittää palkanmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi on tarjolla henkilökohtaista palkkaneuvontaa puhelimitse ja sähköpostilla. 4.5 Yrittäjyys Strategiassa on TEKin rooliksi yrittäjäpalveluiden tuottamisessa rajattu alkuvaiheen juridiikka, työoikeudellinen neuvonta ja yrittäjyyden tukijärjestelmän yleinen tuntemus. Henkilöyrittäjät ovat vuodesta 2011 alkaen TEKin oikeusturvavakuutuksen piirissä toimeksiantosuhteensa osalta. Suomen Yrittäjien kanssa pyritään järjestämään valtakunnallinen teknologiayrittäjäpäivä ja lisäksi Tampereella järjestetään alueellinen teknologiayrittäjätapaaminen. 4.6 Vuoden 2012 keskeinen tavoite Jäsenille taataan vähintään asetetun palvelutason mukaiset jäsenpalvelut.
7 7 5. Jatkuvasti kehittyvä TEK 5.1 Vastavalmistuneiden jäsenpito TEKin opiskelijatoiminnan ja tehokkaan rekrytoinnin ansiosta noin 80 % uusista diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeista on valmistuessaan TEKin jäseniä. Ensimmäisen jäsenvuoden aikana edustavuus ikäluokasta kuitenkin putoaa alle 70 prosentin. Sen jälkeen liittymisten ja eroamisten tase on positiivinen ja ikäluokittainen edustavuus nousee. Vuonna 2010 vastavalmistuneiden jäsenpito oli selvästi pienempi, mutta tämä näyttäisi jäävän välivaiheeksi, joka oli yhteydessä tutkinnonuudistuksen yhteydessä tapahtuneeseen poikkeuksellisen runsaaseen pitkään opiskelleiden valmistumiseen. TEKin hallitusohjelmassa on esitetty joukko toimenpiteitä, joilla jäsenpitoa pyritään parantamaan. Lisäksi toimintavuonna tehdään tutkimus vastavalmistuneiden eroamisen syistä ja kartoitetaan valmistumisvaiheessa olevien odotuksia liitolta. Tarvittaessa suunnataan toimintaa siten, että se vastaa nuorten jäsenten tarpeisiin. Tekniikan yliopistot lisäävät vähitellen opiskelijoiden sisäänottoa suoraan maisteriohjelmiin. TEKin tulee kehittää myös tähän soveltuvat rekrytointikäytännöt. 5.2 Viestintä Viestintä tukee liiton toimintaa sen pyrkiessä tavoitteisiinsa. Toiminta perustuu viestintästrategiaan, hallitusohjelmaan ja eri toimintasektorien hankkeiden tukemiseen. Erityisiä viestinnällisiä tavoitteita ovat jäsenhankinnan ja pidon tukeminen, TEKin tavoitteiden tuominen julkiseen keskusteluun, jäsenten aktivointi kunnallisvaaleissa ja YTN:n toiminnan näkyminen TEKin toimintana. Painettua lehteä tehdään edelleen 7 numeroa ja sen rinnalla kehitetään verkkolehteä. Sähköisten medioiden käyttöä tehostetaan edelleen. Sähköinen uutiskirje tehdään kerran kuukaudessa ja ajankohtaistiedote luottamusmiehille joka toinen viikko. Jäsenetulehtien Tekniikka ja Talous ja Talouselämä tilaussopimukset ovat katkolla vuoden lopussa. Vuoden aikana arvioidaan tilattavien jäsenetulehtien rooli TEKin palvelukokonaisuudessa. YTN:n viestinnästä hoidetaan sovittu osa. 5.3 Henkilöstö TEK pyrkii olemaan esimerkillinen työnantaja työelämän säännösten ja hyvien henkilöstökäytäntöjen noudattamisessa. Tavoitteen toteutumista seurataan mm. henkilöstökyselyin, terveyttä edistävän työn kriteerien täyttymisellä sekä benchmarkkaamalla muihin toimijoihin. Vuosiksi laaditun henkilöstöohjelman toteutusta jatketaan. Ohjelman painopistealueet ovat: toimivat rakenteet ja työkalut vastuullinen henkilöstöjohtaminen tasalaatuinen esimiestyö asiantunteva ja oppiva henkilöstö terveyttä edistävä työ. Tärkeimmät ohjelman puitteissa toteutettavat toimenpiteet vuonna 2012 ovat: prosessityön jatkaminen uudella työskentelyalustalla (intra) taso- ja substanssipohjaiset kielivalmennukset esimiestyön tukeminen valmennuksilla ja työnohjauksella terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät TEKin teemaviikot.
8 8 Toimintavuonna jatketaan hyväksi havaittuja toimenpiteitä ja käytäntöjä kuten uusien ja vapailta palaavien henkilöiden perehdytystä, kehityskeskusteluja, henkilöstön ja johdon yhteisiä keskusteluja infotilaisuuksia, työyhteisökyselyä, aloitetoimintaa, lähtöhaastatteluita ja tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Viime vuosina rakennettuja henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön menetelmiä (mm. varhaisen välittämisen malli ja sairauspoissaolojen seuranta- ja hallintamalli) pyritään saamaan luontevaksi osaksi toimiston arkea ja johtamistyötä. Vuosittain laaditaan henkilöstösuunnitelma ja kertomus. Ne sisältävät myös tasa-arvoon sekä työsuojeluun liittyvät toimenpiteet ja seurannan. Henkilöstöasioita valmistellaan yhdessä henkilöstön kanssa mm. pysyvässä yt-neuvottelukunnassa. TEKin vakinaisten henkilöstöresurssien suunniteltu nettomuutos on +1,0 henkilötyövuotta. Kokonaisuudessaan TEKin toimiston henkilöstöpanos on noin 68 henkilötyövuotta. Mikäli taloudellinen tilanne heikkenee merkittävästi, joudutaan sekä oikeudellisten että urapalvelujen kapasiteetin riittävyys arvioimaan. 5.4 Uudet jäsenryhmät Uusia TEKin ulkopuolella olevia DIA ryhmiä pyritään edelleen saamaan TEKin jäseniksi. Suurimmat järjestäytyneet ryhmät ovat puolustusvoimissa ja maanmittaushallituksessa. Työ on hyvin pitkäjänteistä, sillä kerran syntyneet järjestörakenteet pyrkivät olemaan varsin stabiileja. Jäsenhankintaa vahvistetaan matemaattis-luonnontieteellisessä kentässä. 5.5 Vuoden 2012 keskeiset tavoitteet TEKin jäsenetulehtien ja verkkopalvelujen kokonaisuus arvioidaan ja tehdään arviosta johtuvat päätökset. Jäsenpito ja jäsenmääräkehitys käännetään jälleen nousuun. 6. Taloudelliset reunaehdot 6.1 Jäsenmaksu TEKin täysi jäsenmaksu muodostuu kahdesta komponentista, TEKin omasta jäsenmaksusta ja IAET työttömyyskassan jäsenmaksusta. TEKin oma jäsenmaksu pidetään alle 0,5 %:ssa kokopäivätyössä olevien jäsenten säännöllisen työajan mediaanipalkasta ja sitä voi korottaa korkeintaan TEKin jäsenten palkkatason kehitystä vastaavasti. Vuodelle 2012 ehdotetaan 6 (2,3 %) korotusta 267 euroon. Kasvu todennäköisesti vastaa jäsenkunnan keskipalkan kehitystä. Lisäksi on syytä muistaa, että vuonna 2010 TEKin omaa jäsenmaksua ei korotettu lainkaan. Vuoden 2010 työmarkkinatutkimuksen ansiotasolla arvioituna TEKin oma jäsenmaksu vastaisi noin 0,45 % kaikkien jäsenten keskimääräisestä vuosiperuspalkasta. IAET-kassan jäsenmaksu pidetään ennallaan 78 eurossa syvässä taantumassa huvenneen tasoitusrahaston kasvattamiseksi. Rahaston tavoitetaso on kolmen normaalivuoden menoja vastaava määrä, ja sen saavuttaminen kestänee hyvässäkin työllisyystilanteessa useita vuosia. Rahaston vähimmäistaso on yhden vuoden menojen määrä, ja vuoden 2012 alussa tason ennustetaan olevan noin 120 %. Jäsenen maksama täysi jäsenmaksu on siten 345, jossa on korotusta edelliseen vuoteen verrattuna 6 (1,8 %). Jäsenmaksuun saa 6 maksutapa-alennuksen, jos maksaa sen keväällä yhdessä erässä.
9 9 6.2 Talousarvio kokonaisuutena TEKin maksavien jäsenten määrän keskiarvon arvioidaan kasvavan noin 3 % vuodesta Omaisuudesta rahoitetaan toiminnan kuluja 2,05 miljoonalla eurolla. Summaa on kasvatettu edellisvuodesta vakiintuneen käytännön mukaisesti arvioitua inflaatiota vastaavasti noin 3 %. Toimintaan käytettävissä olevan rahan reaaliarvo ei juurikaan kasva, sillä jäsenetulehtien arvonlisäveron korotus nollasta yhdeksään prosenttiin syö suurimman osan jäsenmaksun korotuksesta ja inflaatio kasvattaa kuluja kautta linjan. Jonkin verran helpotusta suo se, että Akavan ja neuvottelujärjestöjen jäsenmaksut eivät nouse vuonna Koko varsinaisen toiminnan budjetti on näillä luvuilla 16,9 M (kasvua vuoden 2011 vastaavasta luvusta noin 0,4 M /2 %). Ilman läpilaskutuseriä kulut kasvavat 0,5 %. Valtuustolta pyydetään vakiintuneeseen tapaan hallitukselle valtuudet ylittää menoarvio, mikäli työmarkkinaneuvottelujen tukeminen tai työllisyyden heikkeneminen sitä edellyttävät. TEKin kuluista 44 % riippuu suoraan jäsenmäärästä ja läpilaskutuksen yksikköhintojen kehityksestä, henkilöstökuluja on 32 % ja loppu 24 % kehittyy suunnilleen inflaatiota vastaavasti. Tarkemmin kustannusten muutokset eritellään talousarviossa. Mikäli jäsenhankinta-alue pidetään ennallaan, niin on todennäköistä, että TEKin jäsenmäärän kasvu hidastuu lähivuosina. Tämä johtuu siitä, että eläkkeelle jäävien jäsenten määrä kasvaa nopeasti DI-ikäluokkien suurenemisen myötä ja toisaalta valmistuvien määrä vähenee tehtyjen koulutuspoliittisten ratkaisujen johdosta. TEKin ulkopuolisia järjestäytyneitä DI-ryhmiä on vielä jonkin verran, mutta niitäkään ei riitä loputtomiin. Tekniikan Akateemiset -matrikkeli valmistunee alkuvuodesta, yli vuoden alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Matrikkeli on osoittautunut olennaisesti hankalammaksi projektiksi kuin siihen lähdettäessä arvioitiin. Matrikkelin arvioitu tappio noin 0,4 M on pyritty kirjaamaan jo vuoden 2010 tilinpäätökseen, mutta on mahdollista, että vuodelle 2012 joudutaan kirjaamaan vähän lisää. Hanke on toteutettu yhteistyössä TFiF:n, RILin ja SAFAn kanssa. Kokonaisuudessaan TEKin talous on kestävällä pohjalla jäsenmäärän kasvun hidastumisesta huolimatta. Jäsenmaksu kasvaa hieman hitaammin kuin jäsenkunnan keskiansiot ja henkilöstön määrä kasvaa hitaammin kuin jäsenmäärä. TEKin omaisuus antaa turvaa ennakoimattomia heilahduksia ajatellen. Talousarviossa ennakoimattomia heilahduksia saattaa aiheutua esimerkiksi työllisyyden epäsuotuisasta kehityksestä tai työmarkkinatoimenpiteistä. Varsinainen Toimintasuunnitelma 2012 = Yleinen Osa + Keskeiset Mittarit. Toimintasuunnitelman 2012 tausta-aineisto: Yksiköiden yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat Valtuusto hyväksyi varsinaisen toimintasuunnitelman ja merkitsi yksiköiden toimintasuunnitelmat tausta-aineistona tiedoksi.
10 10 TEKin toiminnan keskeiset mittarit 2012 TEKin strategiassa vuosiksi on viimeisessä luvussa nimetty seurattavat strategiset mittarit. Tämän paperin tarkoituksena on kuvata mahdollisimman konkreettisesti, mitä asiaa mitataan. Kaikkia strategiassa mittariksi nimetyille asioille ei ole olemassa mittariksi soveltuvaa tilastotietoa ja niiden osalta joudutaan tyyttymään sanalliseen arvioon. Tässä kuvattuja mittareita seurataan ainakin lähivuodet, jotta voidaan seurata ja vertailla toiminnan kehittymistä ja vaikuttavuutta. 1 Edustavuus TEKin jäsenenä olevien alle 65 vuotiaiden diplomi-insinöörien (tai korkeamman teknillisen tutkinnon suorittaneiden) ja palkansaaja-asemassa olevista arkkitehtien määrä suhteessa koko ryhmään. Lähteet TEKin ja SAFAn jäsenrekisterit ja Tilastokeskus. TEKin edustavuus vuoden N+1 lopussa niistä, jotka ovat suorittaneet DI-tutkinnon vuonna N. Eroamisaste määritellään siten, että se on TEKin edustavuus valmistumishetkellä edustavuus vuoden N+1 lopussa. Jos tilastopohja mahdollistaa, huomioon otetaan vain ne, jotka asuvat Suomessa vuoden N+1 lopussa. Näin siksi, että enemmistö ulkomaalaisista tutkinnon suorittaneista palaa kotimaahansa tutkinnon suoritettuaan. 2 Työsuhteen ehdot TEKin jäsenten TMT:llä mitattu valmistumisvuosi-identtinen palkkakehitys suhteessa palkansaajien keskimääräiseen ansiokehitykseen. (Lähde: Tilastokeskus) Työehtosopimusten määrällistä ja laadullista kattavuutta arvioidaan jäsenmäärän mukaan painotetulla taulukolla, jossa arvioidaan TEKin jäseniä koskevien työ- ja virkaehtosopimusten sisältöä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. (Strategian mittarointiosassa erikseen mainitut osaamisen kehittäminen, tasa-arvo ja isyysvapaat voidaan arvioida samalla) Ylitöiden ja työajan ulkopuolella matkustamisen korvausaste TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan. Nais- ja miespuolisten jäsenten välinen selittämätön palkkaero TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan. 3 Jäsenpalvelut Sanallinen arvio siitä, kuinka TEKin järjestämät jäsenpalvelut vastaavat jäsenkunnan tarpeita ja niiden saatavuus, tarjonta ja laatu ovat päätettävien kriteereiden mukaista. 4 Koulutuksen laatu ja resursointi Laskennallisten täysipäiväisten opettajien määrä suhteessa laskennallisiin täysipäiväisiin opiskelijoihin teknillisissä yliopistoissa. Tilastolähteenä käytetään KOTA-tietokantaa, josta mittaria ei kuitenkaan saa suoraan, vaan sen joutuu päättelemään. Sanallinen, tilastoin perusteltu arvio laatumittarien osuudesta yliopistojen tulosohjausjärjestelmän kriteereistä. 5 Teknologiapolitiikka Valtakunnallinen t&k panostuksen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomalaisen innovaatioympäristön verkottuneisuus ja kansainvälisyys suhteessa vertailumaiden keskiarvoon teknologiabarometrin indikaattoreilla mitattuna. Suomen sijoitus teknologiabarometrin kestävän kehityksen indikaattoreilla suhteessa vertailumaihin 6 Organisaatio YTN:n luottamusmiesten kokonaismäärä ja tekkiläisten osuus heistä. Työpaikkayhdistysten kattavuus suhteessa TEKin jäsenkuntaan, jolla seurataan sitä, kuinka monella on mahdollisuus liittyä työpaikkayhdistykseen. (Lähde: YTN "Lytty"-rekisteri; yritysyhdistys- ja luottamusmiesrekisteri).
Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut
Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat
LisätiedotTAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE
Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä
LisätiedotJäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus
Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen
LisätiedotAkava ry. Yleisesitys
Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä
LisätiedotTekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista
Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin
LisätiedotTervetuloa TEKin jäseneksi
Tervetuloa TEKin jäseneksi TERVETULOA TYÖELÄMÄ! Onneksi olkoon vastavalmistunut! Sinusta on nyt tullut TEKin vuosijäsen ja saat täydet jäsenedut. Nauti onnistumisen tunteesta, olet sen ansainnut. Ja muista,
LisätiedotYhteistyöllä vahva liitto
Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.
LisätiedotTyöelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.
Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien
LisätiedotTEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU
VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotEsi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA
Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA
LisätiedotKuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen
Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi
LisätiedotPALKKAKYSELY PALKKAKYSELY
1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan
LisätiedotTyömarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,
Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n
LisätiedotTERVETULOA TYÖELÄMÄ!
TERVETULOA TYÖELÄMÄ! ONNEKSI OLKOON VASTAVALMISTUNUT! Tervetuloa TEKin täysjäseneksi. Pysy mukana työelämän etujoukoissa. Sinusta on nyt tullut TEKin täysjäsen ja saat täydet jäsenpalvelut ja -edut. Nauti
LisätiedotValoisamman tulevaisuuden tekijät
Valoisamman tulevaisuuden tekijät Luonnon-, ympäristö- metsätieteilijöiden liitto Loimu on edunvalvonta-, vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka toimii luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon
LisätiedotUuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm
Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Lehdet Kalenteri Jäsenelle helposti näkyvät jäsenedut Työttömyyskassa Alennukset Vakuutukset Verovähennyskelpoisuus Vaikeammin
LisätiedotKilpailukykysopimus Neuvottelutulos
Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus
LisätiedotGERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja
GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotTradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta
Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-
LisätiedotTEKin strategia
TEKin strategia 2013 2020 1. Yhteenveto toimintaympäristöanalyysistä Toimintaympäristöanalyysistä nousi esiin kolme keskeistä megatrendiä: globalisaation syveneminen, resurssien tehokkaan käytön ja ekologisuuden
LisätiedotTeknologiatellisuuden työkaarimalli
Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät
LisätiedotEdunvalvonta SPECIAssa
5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn
LisätiedotYLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko
LisätiedotKärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia
Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä 6.4.2016 Petri Haltia KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin
LisätiedotForssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012
Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen
LisätiedotTyöurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?
Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta
LisätiedotRIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011
RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011 Missio, visio ja arvot MISSIO RIL edistää jäsentensä ammattitaidon ja hyvinvoinnin jatkuvaa kehittymistä
LisätiedotKuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015
Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien
LisätiedotMiten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät
Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),
LisätiedotMENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE
MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin
LisätiedotOpetusalan Ammattijärjestö OAJ 2019
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 2019 1 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työmarkkinajärjestö, joka vastaa opetusalan edunvalvonnasta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotPalveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n
Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry toimintasuunnitelma 2019 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toimintasuunnitelma toimintavuodelle 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka
LisätiedotAito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen
Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,
LisätiedotLiittokokous. Budjettiraami 2017
12.11.2016 Liittokokous Budjettiraami 2017 Sisällysluettelo Budjettiraami (dia 3) Kulut tiliryhmän mukaan (dia 4-6) Ostopalvelut Muut toiminnan kulut Kulut yksiköittäin (dia 7) Erittely 1: Projektit /
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotLuovan talouden kehittämishaasteet
Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-
LisätiedotUusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?
Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kuka on osatyökykyinen? Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään
LisätiedotTALOUSARVIO, JÄSENMAKSUT JA JÄSENMAKSUPERINTÄ 2012
» TALOUSARVIO, JÄSENMAKSUT JA JÄSENMAKSUPERINTÄ 2012 Hyväksytty syysliittokokouksessa 19.11.2011 Kirsi Hurme TAE 2012 HALLITUKSEN LINJAUKSET 2 Levin kokous huhtikuu: - Jäsenmäärän lisäys 3% = n. 1000 henkeä
LisätiedotMUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN
MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN
LisätiedotTehyn 5 sanaa Miten Tehy vaikuttaa jäsenten parhaaksi? Terveysalan verkosto Kirsi Sillanpää Johtaja, TtM, MBA, esh
Tehyn 5 sanaa Miten Tehy vaikuttaa jäsenten parhaaksi? 10.9.2018 Terveysalan verkosto Kirsi Sillanpää Johtaja, TtM, MBA, esh Tehyn missio Tehy on sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö, joka ajaa jäsentensä
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotIlmastonmuutos vaikuttaa sekä tekniikan kehittämiseen että alan korkeakoulutuksen ja täydennyskoulutuksen sisältöihin,.
1 TEKinSTRATEGIA2009 2012 HyväksyttyTEKinvaltuustonkokouksessa27.3.2009 1.TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1Maailmanlaajuinenosaamiskilpailu Kansainvälinentyönjakomuuttuukaupanesteidenpoistuessaja kehittyvienmaidentullessamaailmankaupanaktiivisiksitoimijoiksi.
LisätiedotMitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?
Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotHallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi
Hallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi HJF 25.9.2015 Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Hallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi 25.9.2015 2 Hallitusohjelmasta ei ole olemassa vain yhtä totuutta.
LisätiedotLTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015
PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2016 on Lastentarhanopettajaliiton 97. toimintavuosi. Varhaiskasvatuslain 1. vaihe korostaa pedagogiikkaa ja lastentarhanopettajien vastuuta toiminnasta. Tästä johtuen LTOL:n
LisätiedotTyöllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013
Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn
LisätiedotSKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015
SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
LisätiedotAkava ry. Yleisesitys
Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 36 jäsenjärjestöä, joissa on noin 609 000 jäsentä. Jäsenyys Akavan jäsenjärjestössä
LisätiedotSMKJ pähkinänkuoressa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ
SMKJ pähkinänkuoressa Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ Toiminta-ajatus SMKJ toimii jäsentensä ammatillisena etujärjestönä, valvoo ja kehittää jäsenten yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ammatillisia
LisätiedotVahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia
Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen
LisätiedotTyöllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.
Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme
LisätiedotLaadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin. Tapio Kosunen Ylijohtaja
Laadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin Tapio Kosunen Ylijohtaja Laadullinen työllistyminen - palkkaustilastot Työryhmä tarkastellut tilastokeskuksen kokoamia palkkaustilastoja
LisätiedotKAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien
Lisätiedot10 hyvää syytä. Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu
10 hyvää syytä Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu 10 hyvää syytä, miksi järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu Yhteiset pelisäänöt 1. Tehokas yhteistyö henkilöstön kanssa Luottamusmies
LisätiedotAmmatillisen osaamisen kehittäminen
Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,
LisätiedotKauppa vetovoimaisena työnantajana
Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %
LisätiedotTeknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015
Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Toimintasuunnitelma 2015 Edunvalvonta Strateginen
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
Lisätiedot1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen
LisätiedotLiiton strategia Karoliina Öystilä
Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat
LisätiedotTradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry
Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Eero Siljander Diplomi-insinööri ja arkkitehtikunnan työllisyys on kasvanut ja työttömyys vähentynyt 0,2
LisätiedotOAJ PÄÄKAUPUNKISEUDUN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018
OAJ PÄÄKAUPUNKISEUDUN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018 1. Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia
LisätiedotUusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä
UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa
LisätiedotDigijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä
Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotTurvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi
Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotAlumnitoiminnan organisointi - työelämän näkökulma
Alumnitoiminnan organisointi - työelämän näkökulma Alumnitoiminnan organisoituminen - valtakunnallinen alumnikoulutus 3.11.2010 Tampereella Johanna Tuovinen, asiamies Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-,
LisätiedotYhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.
Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen
LisätiedotSopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella
Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella toimialajohtaja ja palvelualuejohtaja sopivat kasvatus-
LisätiedotValmistuvien opettajien infotilaisuus OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistys ry.
Valmistuvien opettajien infotilaisuus 3.5.2017 OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistys ry. 1 Opetusalan ammattijärjestö OAJ 2 JÄSENJAKAUMA 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 1.1.2017 Lastentarhanopettajaliitto
LisätiedotHenkilöstö strategisena voimavarana
Henkilöstö strategisena voimavarana - henkilöstösuunnitelmat toiminnan tuloksellisuuden tukena Terttu Malo Kirkon koulutuskeskus Henkilöstö strategisena voimavarana - lähtökohta Toimintaympäristöjen muutokset
LisätiedotESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen
ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,
LisätiedotSopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella
Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja
LisätiedotYritysyhdistysten tuet ja hakuohjeet 2019
Yritysyhdistysten tuet ja hakuohjeet 2019 Perustamistuki Uudelle yritysyhdistykselle maksetaan kertaluonteinen perustamistuki. - Turvaa aloittavan yhdistyksen toiminnan. - Kattaa perustamiskulut. - Mahdollistaa
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotKouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018
Kouluttautuminen ja työurat Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 1 Aineiston piirteet Akava selvitti akavalaisten näkemyksiä työuralla kouluttautumisesta ja tulevaisuuden työurista toukokuussa
LisätiedotONNEKSI OLKOON VASTAVALMISTUNUT! Ota kaikki irti jäsenyydestäsi
ONNEKSI OLKOON VASTAVALMISTUNUT! Ota kaikki irti jäsenyydestäsi TERVETULOA TEKIN täysjäseneksi Valmistumisesi myötä sinut on siirretty täysjäseneksi. Käytössäsi on nyt TEKin täydet jäsenedut- ja -palvelut.
LisätiedotPalvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015
Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen
LisätiedotKH KV
Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotTOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon
LisätiedotKASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa
KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotIAET-kassan työttömät TEKin jäsenet kuukausittain
TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TEK RY TYÖLLISYYSKATSAUS III/2010 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä kävi kaikkien aikojen ennätyksessä, TEKin jäsenten työttömyystilanne muuttumaton kolmannella vuosineljänneksellä
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
Lisätiedot