LUMIJOEN KUNTA KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS

Transkriptio

1 LUMIJOEN KUNTA KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS

2 Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT Suunnittelualue Aineisto ja menetelmät Kohteiden luokitus, kuvaus ja karttaesitykset ALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET Maisema Maaperä Vesistöt Luonto ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Arvokkaat kohteet Luonnonsuojeluohjelma-alueet Erityisen arvokkaat kohteet Muut merkittävät kohteet YHTEENVETO... 8 LÄHTEET... 9 LIITEKARTTA 1 LIITEKARTTA 2 Arvokkaat luontokohteet Yhdistelmäkartta

3 Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus 3 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on laadittu Lumijoen osayleiskaavan muutos ja laajennustyön pohjaksi. Selvitys täydentää vuonna 2000 tehtyä Lumijoen kirkonkylän osayleiskaava-alueen luontoselvitystä. Tuolloin selvitettyä osayleiskaava-aluetta ollaan nyt laajentamassa. Tämä luontoselvitys koskee uusia laajennusalueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki edellyttävät maankäyttösuunnitelmien vaikutusten selvittämistä, jotta hanke-alueilla voidaan turvata luonnon monimuotoisuus ja tärkeät maisema-arvot sekä edistää hyvän elinympäristön tavoitetta. Luontoselvitys on selvitys alueen luonnon nykytilasta. Tavoitteena on selvittää laajennusalueiden luonnon yleis- ja erityispiirteet sekä tunnistaa ja nostaa esiin eri lakien kautta (luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki) tai muutoin arvokkaiksi tulkittavat luontokohteet. Lisäksi kiinnitetään huomiota maisemallisiin seikkoihin. Selvityksessä esitetään suosituksia maankäytölle, jotta arvokkaat kohteet voitaisiin huomioida suunnittelussa. Selvityksen on laatinut FM biologi Sanna Tolonen AIRIX Ympäristö Oy:stä. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Suunnittelualue Lumijoen vanhaan osayleiskaava-alueeseen kuuluvat kuntakeskus ja sen pohjoispuoliset peltoalueet sekä eteläpuoliset pelto-alueet ja metsäalueita. Uudet laajennusalueet sijoittuvat pääasiassa vanhan osayleiskaava-alueen itäpuolelle, ulottuen Sandheimistä, Junnon kautta Tuurninkankaan pohjoislaidalle saakka. Vanhan kaava-alueen länsi- ja eteläpuolella on myös pienempiä laajennusalueita. Laajennusalueiden maastot ovat maaseutuympäristöä pelto- ja metsämaita. 2.2 Aineisto ja menetelmät Ennen maastokartoitusta tutustuttiin alueelta olevaan aiempaan luontotietoon ja karttamateriaaliin. Ympäristötietojärjestelmä Hertasta tarkistettiin alueen mahdolliset arvokkaat luontokohteet. Alueella suoritettiin maastokartoituksia tarkistusluonteisesti Kartoitusta painotettiin lähtötietojen ja kartoituksessa saatujen tietojen pohjalta tärkeimmiksi määritellyille alueille. Kartoitus oli kasvillisuuspainotteinen. Linnustoa ja muuta eläimistöä havainnoitiin kartoituksen yhteydessä. 2.3 Kohteiden luokitus, kuvaus ja karttaesitykset Raportissa esitetään alueen luonnon yleiskuvaus ja kuvaukset arvokkaista kohteista. Arvokkaat kohteet esitetään liitekartalla. Luontoa kuvataan luokittelemalla alueen kasvillisuus kasvillisuustyypeiksi eli biotoopeiksi. Kasvillisuustyyppeinä käytetään ns. tavanomaisia tyyppejä kuten havumetsät, lehtipuuvaltaiset metsät jne. Tyyppejä kuvaamaan voidaan käyttää tarkentavia lisämääreitä. Kasvillisuuskuviointi ei aina noudata täysin luonnossa esiintyvää kasvillisuutta, koska kuvioissa voi olla mukana erilaisia toiminnallisia elementtejä.

4 Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus 4 Arvokkaat kohteet kuvataan kohteittain. Arvokkaiden luontokohteiden erityisarvo perustuu kohteiden luonnonsuojelullisen arvon määrittämiseen. Luontokohteiden arvotusperusteet Kohteen luonnonsuojelullista arvoa määrittävät luonnonsuojelua ohjaavat lait. Kohteella voi olla myös laissa erikseen määrittelemätöntä luonnonsuojelullista tai luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa. Arvokkaita luontokohteita ovat: Suojelualueet (suojelualueet, luonnonmuistomerkit, valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000-verkoston alueet) Muut valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet (seutukaavojen suojeluvaraukset, arvokkaat kallioalueet, pienvedet, perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat) Luonnonsuojelulain suojeltavat luontotyypit (LsL 29 ) Metsälain (MeL 10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt Vesilain mukaiset suojeltavat luontotyypit (1. luku 15a ja 17a ) Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet (esim. geologisesti arvokkaat muodostumat, perinnemaisemien luontotyypit, erityisesti suojeltavien lajien esiintymät, muiden uhanalaisten lajien esiintymät, luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien esiintymät sekä lintudirektiivin liitteen I lajit) Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta, uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta sekä alueen toiminnallista merkitystä lajitasolle. Uhanalaisuusluokituksena käytetään Ympäristöministeriön Suomen lajien uhanalaisuus arviointia. Se on laadittu IUCN:n uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Valtakunnalliset uhanalaisuusluokat ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU). Luokkaan silmälläpidettävät (NT) kuuluvat lajit eivät ole vielä varsinaisesti uhanalaisia. Alueellista lajien uhanalaisuutta käsiteltäessä käytetään vain kahta luokkaa, alueellisesti uhanalaiset (RT) ja hävinneet (RE). 3 ALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3.1 Maisema Lumijoki lasketaan kuuluvaksi Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko maisemamaakuntaan. Pohjois-Pohjanmaalle tyypillisesti alueen maasto on hyvin laajalti tasaista ja avaraa, korkeusvaihtelut ovat pienet. Maisemaa halkovat jokilaaksot ja näiden väliset vedenjakajaselänteet. Suunnittelualue on loivapiirteistä rannikkoaluetta. Suuri osa alueista on avaraa viljelymaisemaa. Metsäalueet sijoittuvat saarekemaisesti, paitsi alueen eteläosassa, missä metsäiset alueet jatkuvat yhtenäisiä alueen ulkopuolelle. Maasto kohoaa alueella etelään mentäessä. Itäisen laajennusalueen halkaisee itä-länsisuunnassa Lumijoki ja etelämpänä maantie. Pohjois-eteläsuunnassa itäistä aluetta halkoo myös Hirvasoja. Eteläistä kapeaa ja liuskamaista laajennusaluetta halkoo idässä Hirvasoja ja lännessä Junkkosenoja. Korkeusvaihtelut ovat alueella vähäiset. Matalinta on rannan läheisyydessä ja laajoilla peltoalueilla, joilla maaston korkeus on keskimäärin noin 5 mmpy. Korkeimmillaan maasto on pienialaisilla kumpareilla, joilla maaston korkeus on noin 20 mmpy. Kumpareisuus ja mäkisyys lisääntyy etelään päin mentäessä.

5 Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus Maaperä 3.3 Vesistöt Alueen maaperä on pääosin hiekkaa. Laita-alueilla esiintyy jonkin verran myös soraa ja saveakin. Suunnittelualueen merkittävin vesistö on vanhan kaava-alueen ja laajennusalueen halkaiseva Lumijoki. Lumijoen veden laatu on käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävä. Alueella virtaa myös pienempiä virtavesiä kuten Hirvasoja ja Junkkosenoja. Järviä ei ole. 3.4 Luonto Lumijoen kasvillisuus kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Viljavat savikkoalueet on paljolti raivattu pelloiksi. Selännealueilla kasvillisuus on usein kuivahkoa puolukkatyypin männikköä. Suot ja soistumat ovat usein erialisia rämeitä. Koivu on alueella hyvin tavallinen lehtipuulaji. Maa-alasta suuri osa on suota. Pohjois-Pohjanmaa on aapasuoaluetta. Kasvillisuuden yleisilme on karu. Rannikkoalueella esiintyy maankohoamisesta johtuvaa meri-sisämaasuuntaista kasvillisuusvyöhykkeisyyttä. Tutkituista alueista suuri osa maa-alasta on viljelyksessä ja avointa tasaista peltoaluetta. Mäntyvaltaiset puolukkatyypin (EVT) kankaat vallitsevat metsiä yhdessä eri-ikäiseen taimikoiden ja nuorten metsien kanssa. Lahopuun määrä on alueella vähäinen. Liminganlahden läheisyys näkyi alueella suurina joutsen parvina alueen pelloilla (suunnittelualueen ulkopuolella). Kankaat Varttuneemmilla kankailla pääpuulajina on tavallisimmin mänty Pinus sylvestris. Metsät edustavat kuivahkoa variksenmarja-puolukkatyypin kangasta (EVT). Männyn joukossa voi paikoin esiintyä sekapuuna kuusta Picea abies, koivua Betula pubescens. Kenttäkerroksen varvustossa esiintyvät puolukka Vaccinium vitisidaea, variksenmarja Empetrum nigrum, mustikka V. myrtillus, kevätpiippo Luzula pilosa ja metsälauha Deschampsia flexuosa. Pohjakerroksessa esiintyy tavallisia metsänpohjan sammalia, kuten seinäsammal Pleurozium shreberi, metsäkerrossammal Hylocomium splendens ja kynsisammalet Dicranum sp., mutta korkeimmilla paikoilla myös jonkin verran jäkäliä, pallero-, harmaa-, ja valkoporonjäkälä Cladina stellaris, C. arbuscula ja C. rangiferina. Kenttäkerroksen lajistoon ilmaantuu tällöin myös kanerva Calluna vulgaris ja sianpuolukka Arctostaphylos uva-ursi.

6 Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus 6 Nuoremmissa mäntyvaltaisissa metsissä esiintyy sekapuuna runsaastikin harmaaleppää Alnus incana, koivua Populus tremula ja pihlajaa Sorbus aucuparia. Taimikot voivat olla koivuvaltaisia. Tällöin kenttäkerros on heinittynyttä ja esimerkiksi tyypillisiä hakkualueiden lajeja, kuten maitohorsmaa Epilobium angustifolium ja vadelmaa Rubus idaeus voi olla vielä jäljellä. Tuoretta mustikka-puolukkatyypin kangasta (VMT) on vain paikoin. Tällöin lajistoon kuuluu lähinnä kuusen lisäksi mahdollisesti pihlajan taimia ja Kenttäkerroksessä esiintyy lähinnä mustikkaa ja satunnaisesti oravanmarjaa Maianthemum bifolium ja metsäalvejuurta Dryopteris carthusiana. haapaa Lehtipuuvaltaiset metsät Lehtipuustoa esiintyy runsaasti nuorissa metsissä sekä Lumijoen ja muiden virtavesien kapeahkoilla rantavyöhykkeillä. Valtapuuna lehtipuuvaltaisilla alueilla on yleensä koivu. Sekapuuna voi olla harmaaleppää, haapaa, pihlajaa ja paikoin on pajukkoja. Lehtipuuvaltaisten alueiden kenttäkerros vaihtelee kangasmaisista alueista (esim. metsän ja pellon vaihettumisvyöhykkeet), heinittyneisiin (mahdolliset entiset niityt ja pellot) kosteisiin hivenen soistuneisiin pohjiin. Taimikoissa esiintyy tyypillistä hakkuuaukeiden lajistoa. Virtavesien rannoilla lajisto on ruohoisinta. Lehtipuuvaltaisten alueiden lajistoon kuuluu vaihtelevasti, mustikkaa, puolukkaa, maitikkaa Melampyrum sp., kastikkaa, kevätpiippoa, metsälauhaa, karhunputkea Angelica sylvestris, nurmilauhaa, Deschampsia cespitosa, saroja Carex sp., tesmaa Milium effusum, talvikkeja Pyrola sp., kultapiiskua Solidago virgaurea, mesiangervoa, metsäalvejuurta ja ruohokanukkaa Cornus suecica. Hyvin pienialaisi ahaavikoita esiintyy paikoin. Suot, suomuuttumat ja soistuneet kankaat Tutkituilla alueilla on suoalueita, jotka ovat pääasiassa mäntyvaltaisia, ojitettuja rämeita tai ojitettuja kuusivaltaisia ojitettuja korpia eli suomuuttumia ja soistuneita kankaita. Havaittu lajisto on niukkaa. Mäntyvaltaiset suot ja soistumat ovat usein isovarpurämeitä. Lajistoon kuuluu tyypillisesti suopursu Rhododendron tomentosum, juolukka V. uliginosum, mustikka, puolukka. Kuusivaltaiset alueet ovat mustikkakorpea, joilla esiintyy jonkin verran metsäkortetta Equisetum sylvaticum ja pallosaraa Carex globularis. Pohjakasvillisuudessa esiintyy rahkasammalet Sphagnum sp. Lumijoen rannassa alueen itäosassa esiintyy myös luhtaista ranta-aluetta pienialaisesti.

7 Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus 7 Avoimet peltoalueet Kaava-alueella on runsaasti avointa viljeltyä peltomaisemaa. Peltojen pensoittumista on havaittavissa pienillä alueilla. Uhanalaiset kasvilajit Kartoitetuilta alueilta ei ole aiempia tietoja uhanalaisten lajien esiintymisestä. kartoituksessa ei myöskään tavattu alueelta uhanalaisia lajeja. 4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET 4.1 Arvokkaat kohteet Luonnonsuojeluohjelma-alueet Ympäristötietojärjestelmä Hertan mukaan kartoitetuilla täydennysalueilla ei sijaitse Natura alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien alueita eikä muita luonnonsuojelualueita Erityisen arvokkaat kohteet 1. Hirvasoja ja Junkkosenoja Hirvasoja kiemurtelee luonnontilaisen oloisesti åpeltoalueiden halki. Paikoin pellot ulottuvat aivan puron varteen, mutta suureksi osaksi ojan varressa on kapea kaistale lehtipuuvaltaista kasvillisuutta. Puustoon kuuluvat koivu, harmaaleppä, haapa, kuusi, mänty ja pajut Salix sp. Kenttäkerroksessa esiintyy mm. mustikka, mesiangervoa Filipendula ulmaria, rönsyleinikkiä Ranunculus repens, lehtovirmajuuri Valeriana sambucifolia, orvokki Viola palustris, lillukka Rubus saxatilis ojakärsämö Achillea ptarmica, koiranputki Anthriscus sylvestris, hiirenvirna Vicia cracca, metsäalvejuuri, metsälauha ja korpikastikka Calamgrostis purperea. Erityistä lajistoa ei tavattu. Hirvasoja on paikoin metsälain mukainen kohde. Se on tärkeä huomioida kuitenkin yhtenä jatkumona. Myös Junkkosenojan osuus voi olla metsälain mukainen. Hirvasojan puronvarsi on paikoin metsälain mukainen. Se muodostaa ekologisen käytävän, muutoin kohtalaisen käsitellyllä alueella. Myös Junkkosenojan osuus voi olla metsälainmukainen. Alueet eivät sovellu rakentamiseen.

8 Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus Muut merkittävät kohteet 2. Lehtomainen metsä Lumijoen varressa on lehtipuustoista metsää. Puusto on koivuvaltaista. Pohja voi olla osittain entistä niittyä. Satunnaisesti on pensaina pohjanpunaherukkaa Ribes spicatum. Lajistoon kuuluvat kastikka, mesiangervo, maitohorsma. Alueella ei tavattu erityistä lajistoa, mutta kohde on potentiaalisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä kohde. Kohde lisää luonnon monimuotoisuutta alueella. Ei suositella rakentamista. 3. Haavikko Hirvasojan varressa on pienialainen haavikko. Haavat kuuluvat ns. avainlajeihin, joihin on sidoksissa lukuisia muita lajeja ja siksi tärkeä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kohde lisää luonnon monimuotoisuutta alueella. Ei suositella rakentamista. 5 YHTEENVETO Kartoitetuilla täydennysalueilla kasvillisuuden yleisilme on karu. Metsät ovat pääasiassa puolukkatyypin mäntyvaltaisia kankaita ja eri-ikäisiä talousmetsiä. Lumijoen ranta-alueilla, purojen varsilla, peltojen reunoilla ja nuorissa taimikoissa on lehtipuustoa. Suot ovat pääosin käsiteltyjä. Virtavesien ranta-alueet ovat alueella luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Alueella ei ole luonnonsuojeluohjelma-alueita. Alueelta ei tavattu myöskään uhanalaista lajistoa. Erityisen tärkeitä kohteita kartoitetuilla alueilla olivat Hirvasoja ja Junkkosenoja (1). Nämä alueet eivät sovellu rakentamiseen. Muita merkittäviä kohteita alueella ovat lehtomainen metsä (2) ja haavikko (3), joita ei suositella rakennettaviksi. AIRIX Ympäristö Oy Tampereella Sanna Tolonen Biologi, FM

9 Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus 9 LÄHTEET Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 14. Oulanka Biological Station. Oulun yliopisto. Oulu. Lumijoen kirkonkylän osayleiskaavan luontoselvitykset (linnusto ja kasvillisuus) Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Maisemanhoito. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Vainio, M. & Kekäläinen, H. (toim.) 1997: Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 44. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Valtion ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä Hertta