PALVELUINTEGRAATION SYVENTÄMINEN VAIKEASSA TYÖMARKKINA-ASEMASSA OLEVIEN HENKILÖIDEN PALVELUT

Transkriptio

1 PALVELUINTEGRAATION SYVENTÄMINEN VAIKEASSA TYÖMARKKINA-ASEMASSA OLEVIEN HENKILÖIDEN PALVELUT LIITE Tilannekatsaus Suurimpina haasteina Etelä-Karjalan maakunnalla on kasvava rakenne- ja nuorisotyöttömyys sekä tästä aiheutuvien välillisten ja välittömien kustannusten nousu, työllisyyden hoidon kustannusten ja tehokkuuden välinen epäsuhta, uusien yritysten saaminen alueelle ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen. Rakennetyöttömyys tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, pitkäaikaistyöttömiin rinnastettavia työttömiä, palveluilta työttömäksi jääneitä sekä palveluilta palveluille siirtyneitä asiakkaita. Kyseessä on siis työ- ja elinkeinotoimiston asiakasryhmä, joilla työllistyminen tai koulutukseen pääsy on erityisen vaikeaa. Rakennetyöttömiin kuuluvat myös kuntien työmarkkinatuen maksuosuuslistalla olevat asiakkaat. Rakennetyöttömät tarvitsevat usein monialaista ja henkilökohtaista ohjauspalvelua ja vain osa heistä pääsee ohjauksen piiriin. Tällä hetkellä samaan kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden ohjausvastuu on jakaantunut (ainakin) neljälle eri taholle: TE-toimisto, Työvoiman palvelukeskus (TYP), Sosiaalisen työllistämisen yksikkö (SOTY) ja Työelämäosallisuutta tukevat palvelut (TEOT). Näin ollen nykyinen palvelurakenne on pirstaleinen eikä mahdollista sellaisen asiakaslähtöisen palveluprosessin toteuttamista, jossa palvelut ovat asiakkaan tarpeen mukaisia, oikea-aikaisia ja jossa palvelulta palvelulle siirtyminen on ongelmatonta. Asiakasnäkökulmasta toiminta on päällekkäistä ja sekavaa; usein asiakkaillekin on epäselvää, kenellä on vastuu heidän asiakkuudestaan. Työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy Etelä-Karjalan uudelle maakuntahallinnolle vuonna Tähän muutokseen valmistautuminen tulee käynnistää välittömästi. Tavoitteena on rakentaa maakunnallinen työllisyyden edistämisen malli vuoteen 2019 mennessä yhteistyössä alueen kumppaneiden kanssa siten, että maakunta on valmis järjestämään ELY-keskusten, TE-toimistojen ja muiden tahojen työllisyyden edistämisen palvelut vuonna 2019 alusta alkaen. Etelä-Karjalan maakunta maksaa kokonaisuudessaan Kelan työmarkkinatuen kuntaosuutta vuodessa n 9,7 milj. euroa (ennuste 2016), jonka lisäksi pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin ja työllisyyden edistämiseen käytetään Eksotessa rahaa yli 5 milj. euroa vuodessa. Pitkäaikaistyöttömät käyttävät julkisia sote-palveluita enemmän kuin työikäiset keskimäärin. Koko Etelä-Karjalan maakunnan näkökulmasta jo pelkästään kuntien ja Eksoten yhteenlasketut pitkäaikaistyöttömyyden ja työllisyyden hoidon välittömät kustannukset kasvavat miljoonaan euroon. Lisäksi työttömyydestä tai sen edistämisestä aiheutuvia maakunnallisia kustannuksia aiheutuu myös Kelalle ja TE-palveluille. Tilanne vaatii vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden työllisyyspalveluiden uudistamista nykyistä asiakaslähtöisemmäksi kokonaisuudeksi. Kaikkien tahojen tuottamille työllisyyspalveluille on saatava selkeä kokonaisvastuu, jolloin palvelujen kokonaisuus saadaan toimimaan asiakkaan tarpeista lähtien. Käytännössä palveluita pitää järjestää asiakkaan tarpeen 1

2 mukaan joustavasti yli hallinnonala- ja hankerajojen. Selkeimmin tämän voi toteuttaa, jos vastuu asiakkaan palvelukokonaisuudesta on yhdellä taholla. Etelä-Karjalan työllisyystilannetta kuvaavia tunnuslukuja 2

3 3

4 4

5 Työmarkkinatuki Eksote (vuoden 2015 luvut ilman Imatraa) 5

6 TOIMINNAN PAINOPISTEET JA TAVOITTEET Painopisteiden ja tavoitteiden asettamisessa on otettu huomioon edellä kuvattu tilanne ja Eksoten rooli työllisyydenhoidon kentällä. Asiakaspalvelurakenteen osalta halutaan lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta integroimalla työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalvelut tehokkaasti ja luomalla uusia sektorirajat ylittäviä toimintatapoja. Onnistuessaan tällä saadaan aikaan pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen, työnhakijoiden osaamisen vahvistaminen, erityisen vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien yhteiskunnallisen osallisuuden lisääntyminen sekä työttömyyden julkiselle taloudelle aiheuttamien kustannusten aleneminen. Eksoten osalta tämä tarkoittaa työllisyyden edistämiseen käytettävien resurssien nykyistä taloudellisempaa, tehokkaampaa ja vaikuttavampaa käyttöä. Tavoitteena on alentaa työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukainen palvelu, asiakkaan kannalta oikeaa palvelukanavaa hyödyntäen. Ensisijaisena tavoitteena on aina edesauttaa asiakkaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Mikäli työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei ole mahdollista, etsitään jokin muu ratkaisu yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakaspalvelun ydin on asiakkaiden tarpeista lähtevä räätälöity tuki, jossa palvelut ovat asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvia, oikea-aikaisia ja toteutuvat joustavasti yli hallinnonalarajojen. Tarvittava henkilökohtainen palvelu turvataan heti asiakkuuden alettua ja erityinen huomio kiinnitetään työkyvyn ja osaamisen arviointiin. Palveluille asetetaan konkreettiset tavoitteet ja palveluiden vaikuttavuutta arvioidaan tulosten kautta esim. kuinka hyvin asiakas sijoittuu koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille palvelun jälkeen. Palveluntuotannossa hyödynnetään ennakkoluulottomasti erilaisia tuotantotapoja yhdessä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Eri työllisyyden toimijoiden kesken luodaan yhteinen 6

7 palveluiden hankintastrategia, jossa tunnistetaan yhteistyökumppaneiden kanssa eri asiakasryhmien palvelutarpeet ja sovitaan tarvittavien palveluiden järjestämis- ja hankintavastuista. Kaiken edellä mainitun toteuttaminen edellyttää työllisyysasioiden keskistetympää organisointimallia Eksotessa. Tämä tarkoittaa työllisyydenhoidon vastuunjaon ja johtovastuun selkeyttämistä ja yksinkertaistamista. Työntekijöiden osalta olemassa olevaa osaamista tulee hyödyntää nykyistä paremmin ja kehittää myös uudenlaisia tehtävänkuvia vastaamaan muuttuvien työmarkkinoiden ja asiakastarpeiden haasteisiin. Painopisteet Eksoten, TE-toimiston, Kelan ja kuntien yhteinen kehittäminen vaikeassa työmarkkinaasemassa olevien asiakkaiden asiakaspalvelu kehittämiseksi. Tavoitteena on palvelurakenteen ja palveluiden yksinkertaistaminen ja suoraviivastaminen asiakkaan näkökulmasta, ei organisaatioiden näkökulmasta. Tavoitteena on myös saada hallintaan palvelut, jotka liittyvät vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien asiakkaiden työllisyyden edistämiseen siten, että tarjolla olevat työllisyyspalvelut ovat asiakkaan näkökulmasta selkeitä ja ymmärrettäviä. Tähän sisältyy myös palveluilta palveluille siirtyvien asiakkaiden nivelvaiheesta ja tiedon kulusta huolehtiminen. Luodaan Eksoteen keskitetty organisointimalli työllisyysasioiden hoitoon. Alueen työllisyyttä koskevien hankkeiden hallintamekanismin rakentaminen. Olemassa olevien hankkeiden välinen yhteistyö toteutetaan esimerkiksi siten, että hanketoimijoille järjestetään yhteisiä tapaamisfoorumeita ja sähköinen alusta, jonne on koottu alueen työllisyyttä koskevat hankkeet, rahoittajatahosta riippumatta. Järjestäjä-tuottajamallin konkretisoiminen. Tämä tarkoittaa sitä, että TYP, jonne asiakasohjaus on keskitetty, tilaa palvelut tuottajilta asiakkaan palvelutarpeisiin perustuen. Tämä koskee myös Eksoten sisäistä palvelurakennetta. Monikanavaisten palvelujen kehittäminen maakunnassa siten, että esimerkiksi etäyhteyksillä voidaan turvata tarvittava henkilökohtainen palvelu kaikkialle maakuntaan. Selvitetään asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn kartoittamisen ja arvioinnin kokonaisuus. Tavoitteena on selkiyttää ja yksinkertaistaa prosessia ja luoda yhtenäinen toimintamalli koko Etelä-Karjalan TYPin alueelle. Erityisesti kiinnitetään huomiota Eksoten monipuolisten sosiaali- ja terveyspalveluiden synkronoimiseen osaksi työllisyyden edistämisen palvelutarjontaa. Eksoten tavoitteena on osaltaan varmistaa henkilökohtainen palvelu silloin, kun se on asiakkaan tilanteen perusteella tarpeellista. Työllistymistä edistävistä palveluista painopisteen siirto kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatukityöllistämiseen. Tavoitteet Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuuden alentaminen: 2 miljoonaa euroa. Työelämäpalveluiden (TYPA) asiakkaiden aktivointiaste, joka lasketaan työvoimapalveluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden asiakkaiden osuudesta kaikista TYPAn 7

8 asiakkaista; keskiarvo kuukaudessa palveluissa olleista): 55 %. Seuranta kerran kuukaudessa (Työnvälitystilasto) TYPAssa päättyneistä asiakkuuksista työllistyneiden ja koulutuksen aloittaneiden osuus: 40 %. Seuranta kerran kuukaudessa (Työnvälitystilasto) RESURSSIT Painopisteiden mukainen toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät määräraharesurssien lisäämistä henkilöresursseihin, ostopalveluihin ja palkkatukimäärärahoihin. Yleisenä perusteena tälle on riittävän henkilökohtaisen ohjauksen ja asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisten palvelujen saatavuuden turvaaminen koko ajan kasvavalle asiakasmäärälle. Toisaalta kasvava panostus tarkoittaa myös tuloksellisuuden lisääntymistä, joka tarkoittaa mm. kunnan maksuosuuden pienenemistä, työllisyyden suotuisan kehityksen seurauksena työttömyydestä aiheutuvien välillisten kustannusten pienenemistä sekä asiakkaiden hyvinvoinnin kasvamista. Näin ollen mm. terveyspalvelujen tarve ja syrjäytymisestä aiheutuvat kulut ja lieveilmiöt vähenevät. Alla olevissa taulukoissa on kuvattu Eksoten vuodelle 2017 tarvitsemat resurssit. Lisäksi TE-toimisto resursoi TYP-toimintaa yhdessä laaditun sopimuksen mukaisesti. Vuodelle 2017 TE-toimisto osoittaa työllistymistä edistävään monialaisen yhteispalveluun neljän htv:n lisäresurssin sekä myöhemmin neuvoteltavan määrärahan työllistymistä edistävien palvelujen hankintaa ja palkkatukeen. Resursoinnilla lisätään asiakasohjauksen ja tarvittavien palvelujen määrää. Asiakasohjauksen lisääminen on välttämätöntä, jotta asiakkaita saataisiin ohjattua heidän tarvitsemiinsa palveluihin. Mitä enemmän asiakkaita saadaan ohjattua palveluihin, työhön tai koulutukseen, sitä suurempi vaikutus sillä on aktivointiasteeseen. Tämä taas näkyy mm. työmarkkinatuen kuntaosuuden pienenenemisenä. Toimenpiteiden kustannusvaikutukset työmarkkinatuen kuntaosuuteen näkyy alla olevasta taulukosta Toimenpide Vaikutus TMT-kuntaosuuteen 2017 Työkyvyttömien ja työmarkkinoista kaukana olevien 0,5 M asiakkaiden ohjaus sosiaalisen kuntoutuksen ja eläkeselvittelyn piiriin Työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja 1,5 M asiakasohjaus aktivointitoimenpiteisiin, jotka poistavat asiakkaat kuntaosuuslistalta - Palkkatuki - Työkokeilu - Koulutus - Kuntouttava työtoiminta - Hankkeet 8

9 Henkilöresurssit Resurssitarve Kustannus Peruste TYP yhteensä Imatralle sosiaalityöntekijä Sosiaalialan koulutuksen saaneita ei ole Imatralla kuin yksi virkailija Sosiaalityöntekijää ei ole Imatralla Järjestelyllä voidaan saada toimintaterapeutti tekemään tarvittavaa toimintateraputin töitä, liittyen mm. työ- ja toimintakyvyn arviointeihin ja eläkeselvittelyihin Lappeenrantaan sosiaaliohjaaja Aktivointisuunnitelmat ja kuntouttavan työtoiminnan päätökset tehdään jatkossa TYP:ssa Kasvavat asiakasmäärät Lappeenrantaan sosiaaliohjaaja Kasvavat asiakasmäärät tulevat Asiakkuuden alkuvaiheeseen tarvitaan enemmän sosiaalialan osaamista SOTY yhteensä Yksilövalmentaja x Valmentajia tarvitaan kuntouttavan työtoimintaan, työkokeiluihin yms. yksilöllisen tuen ohjaustarpeeseen Ostopalvelu tulisi kalliimmaksi Oma tuotanto takaa palvelun saatavuuden ja laadun Resurssit jaetaan Lappeenrantaan, Imatralle ja ympäristökuntiin Palveluneuvoja TALOUSARVIOVARAUS YHTEENSÄ sisäinen siirto YHO:sta Palkkatuki Eksoten palkkatukityöllistäminen 2017 ja vaikutus työmarkkinatuen kuntaosuuteen 9

10 Henkilömäärä Työllistämisjakso Määrärahatarve Vaikutus 46 htv 6 kk Ostopalveluresurssit ja hankkeet Talousarviovaraus Huomioita Ostopalvelut yhteensä Kuntouttava työtoiminta Ks. kuvaus Nuorten Työpajatoiminta Ks. kuvaus Ostopalvelupilotti Ks. kuvaus Imatran vuosisopimukset TyönVuoksi Kuntouttava työtoiminta Työkokeilu Palkkatuki v avustus sisälsi IntoPajojen hankkeet IntoPajat Kuntouttava työtoiminta Työkokeilu Hankkeet yhteensä Toimari Ohjaamo Yhdessä Yrittäen Hankkeet/3. sektori Partex Työkykyä toiminnalla Steppi IntoOppia Ostopalvelut ja hankkeet yhteensä Kuvaus rahoitettavista palveluista Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on 10

11 ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn vahvistaa asiakaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin Kuntien on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea ja jotka eivät työ- ja toimintakykynsä takia kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin. Kuntouttava työtoimintaa järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan osa- tai kokopäiväisesti 1-4 päivänä viikossa 3-24 kuukauden ajan. Toiminnan on oltava tavoitteellista siten, että se parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. Työpajatoiminta Työpajatoiminnan tavoite on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja parantaa samalla nuoren työ- ja koulutusvalmiuksia. Erityisesti työpajat ovat tarkoitettu palvelemaan nuoria, jotka tarvitsevat yksilöllisesti suunniteltuja tukitoimia koulutus- ja työllistymisvaihtoehdon löytymiseksi. Ne toimivat samalla nuorelle tukea antavana yhteisönä, joka antaa yksilölle valmennusta työntekoon. Työpajoilla pyritään työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Työmetodi perustuu tekemällä oppimiseen. Työpajojen menetelmiksi ovat käytännön työn tekemisen ohella vakiintuneet työvalmennus ja yksilövalmennus. Nuorten työpajatoiminta on osa nuorisolaissa (72/2006) säädettyä nuorten sosiaalista vahvistamista. Se toteuttaa osaltaan nuorisotakuuta. Työpajojen valmennustyölle on ominaista hallinnolliset ja organisatoriset sektorirajat ylittävä monialaisuus ja -ammatillisuus. Työpajojen valmentautujina on työttömiä nuoria ja aikuisia, joilta puuttuu ammatillinen koulutus ja/tai työkokemus, ammatinvaihtajia, työ- ja toimintakyvyltään heikentyneitä työnhakijoita, päihde- ja mielenterveyskuntoutujia, pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä sekä työmarkkinoille integroitumisessa tukea tarvitsevia maahanmuuttajia. Valmentautujat ovat työpajalla esimerkiksi työkokeilussa, palkkatuetussa työssä, työvoimakoulutuksessa, Kelan kuntoutuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa, oppisopimuskoulutuksessa, ammatillisten oppilaitosten opiskelijoina tai peruskoulujen oppilaina. Palkkatukityö Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Palkkatuki on rahallinen korvaus siitä, että työnantaja saattaa joutua käyttämään tavallista enemmän aikaa työntekijän työnohjaukseen. Palkattavan työttömän työkokemus voi olla vähäistä, osaaminen vanhentunut, tai työttömän vamma tai sairaus vaikuttaa selviytymiseen tehtävissä. Palkkatuki on harkinnanvarainen ja se perustuu työttömän työnhakijan palvelutarpeeseen. 11

12 Palkkatukea voidaan myöntää sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen työsuhteeseen (myös oppisopimuskoulutukseen). Tukea voidaan maksaa myös osa-aikaiseen työsuhteeseen, jos TE-toimisto pitää osa-aikatyötä tarkoituksenmukaisena ja osa-aikatyö edistää henkilön mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille. Ostopalvelupilotti Ostopalvelupilottiin varatulla rahalla, kokeillaan alueellisen palveluntuottajan kanssa uutta asiakaspalvelumallia tai palvelua, jonka sisältö ja tarkemmat tavoitteet määritellään yhdessä palveluntuottajan kanssa. Pilotin kohderyhmä ja tavoitteet määritellään ennen alueellisten toimijoiden kontaktointia. Hankkeet Rahoitettavat hankkeet perustuvat Eksoten ja hankkeiden toteuttajien yhdessä arvioituihin kehittämistarpeisiin. Hankkeiden tavoitteena on hakea uutta ja innovatiivista lähestymistapaa sekö toimintamalleja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi. Asiakkaat kiinnittyvät hankkeisiin työkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuen kautta. Kyseessä on myös kustannustehokas tapa kehittää ja järjestää palveluita asiakkaille. Onnistuneella hankkeella on aina myös pysyviä vaikutuksia. 12

13 Eksote ja TE-toimisto - Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden asiakaspalvelun yhteinen kehittäminen TYP:n johtoryhmä on pitämässään kokouksessa päättänyt, että Eksote ja Kaakkois-Suomen TE-toimisto, yhteistyössä Kelan kanssa, käynnistävät kehittämistyön, koskien vaikeassa työmarkkinaasemassa olevien asiakkaiden asiakaspalvelua. Tavoitteena on luoda uusi asiakaspalvelun toimintamalli, joka on asiakaslähtöinen, suoraviivainen ja tehokas. Tämä vaatii TE-toimistolta henkilöresurssien ja työllistämismäärärahojen osoittamista uuteen asiakaspalvelun toimintamalliin. Eksoten osalta vaaditaan myös lisäsatsausta uuteen toimintamalliin, joka tarkoittaa henkilöstökulujen, ostopalvelukulujen ja palkkatukikulujen kasvua. Panostuksella tavoitellaan tuloksellisuuden lisääntymistä, joka tarkoittaa mm. kunnan työmarkkinatuen maksuosuuden pienenemistä, työttömyydestä aiheutuvien välillisten kustannusten pienenemistä sekä asiakkaiden hyvinvoinnin kasvamista. Näin ollen mm. terveyspalvelujen tarve ja syrjäytymisestä aiheutuvat kulut ja lieveilmiöt vähenevät. Perustelu Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palveluihin tarvitaan akuutisti uudenlaisia toimintatapoja, joilla asiakkaiden työttömyys tai toistuva työttömyys saadaan katkaistua. Tähän on Etelä-Karjalan kaikilla työllisyyden edistämisen toimijoilla ja yhteistyökumppaneilla yhteinen tahtotila ja vahva motivaatio. Tuetun työllistämisen palveluiden tarpeessa oleville asiakkaille halutaan varmistaa henkilökohtainen palvelu silloin, kun se on asiakkaan tilanteen perusteella tarpeellista.tämä mahdollistuu mm. eri toimijoiden resurssien uudelleen organisoinnilla. TYP toimintamalli halutaan laajentaa kattamaan kaikki monialaisen palvelun tarpeessa olevat asiakkaat, työttömyyden pituudesta riippumatta. Kohderyhmä mahdollistaa työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä olevien asiakkaiden palveluiden ja resurssien kokoamisen yhden toimijan vastuulle. Eksoten monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan synkronoida osaksi työllisyyden edistämisen palvelutarjontaa. Suunnitelma asiakaspalvelurakenteen muutokseksi Tällä hetkellä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden ohjausvastuu on jakaantunut (ainakin) neljälle eri taholle: TE-toimisto, Työvoiman palvelukeskus (TYP), Sosiaalisen työllistämisen yksikkö (SOTY) ja Työelämäosallisuutta tukevat palvelut (TEOT). Näin ollen nykyinen palvelurakenne on pirstaleinen eikä mahdollista sellaisen asiakaslähtöisen palveluprosessin toteuttamista, jossa palvelut ovat asiakkaan tarpeen mukaisia, oikea-aikaisia ja jossa palvelulta palvelulle siirtyminen on ongelmatonta. Suunnitelman mukaan siirrytään vuoden 2017 alusta alkaen neljän asiakasvastuutahon mallista yhden asiakasvastuutahon malliin. TE-toimiston palvelulinjajaon mukaisesti tuetun työllistämisen palvelulinjan (ns. 3 palvelulinja) asiakkaiden ohjaus- ja asiakasvastuu keskitetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun (TYP). Tuetun työllistymisen palveluiden asiakkaiden tilanne edellyttää työllistymisen esteiden perusteellista selvittämistä ja yleisten työmarkkinavalmiuksien parantamista. Kyseinen asiakasryhmä on usein TE-toimiston ja SOTE-palvelujen rajapinnassa ja 13

14 tarvitsee eniten henkilökohtaista ohjausta. Tuetun työllistämisen asiakkaita on tällä hetkellä (elokuu) Etelä-Karjalassa 4222, joista 1250 on TYPin asiakkaana ja 2972 TE-toimiston asiakkaana. Uudessa mallissa asiakasohjauksen vastuu (asiakkaan vastuuvirkailijat) on TYPissa. Täällä tehdään asiakkaan alkukartoitus, asiakkaan monialainen työllistymissuunnitelma ja täältä asiakas ohjataan tarvittaviin palveluihin. Palveluiden aikana asiakkaan vastuuvirkailija ei vaihdu, vaan asiakasvastuu säilyy koko palveluprosessin ajan nimetyllä TYPin vastuuvirkailijalla. Muutokset organisaatioissa Organisatorisesti helpoin vaihtoehto toteuttaa muutos on keskittää edellä mainitun asiakasryhmän palvelut työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun yhteyteen. Kyseessä olisi väliaikainen malli ennen maakuntauudistusta, josta saatavat kokemukset hyödyttäisivät uuden maakunnallisen mallin rakentamista. Muutos on mahdollista tehdä olemassa olevan TYP-sopimuksen sisällä ja se ei aiheuta hallinnollisesti työläitä muutoksia. Käytännössä Eksote ja TE-toimisto keskittäisivät ko. asiakasryhmästä vastaavat henkilöresurssit TYPiin. Henkilöresurssimuutosten lisäksi tulisi arvioida toimitiloissa mahdollisesti tarvittavat muutokset. Eksote Eksote keskittää kaikki työllisyydenrajapinnassa olevat palvelut osaksi kehittämishanketta. Resurssien integroinnilla ja uusilla palvelumalleilla poistetaan päällekkäisyyksiä ja lisätään prosessien sujuvuutta. Muutos on mahdollista toteuttaa hyödyntämällä olemassa olevaa hallintorakennetta ja ainakin osittain myös olemassa olevia resursseja. Esitys ei muuta Eksoten tulosaluerakennetta eikä tulosyksiköiden määrää. Edellä mainittiin, että asiakasohjauksen vastuu (asiakkaan vastuuvirkailijat) on TYPissa. Tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalisen työllistämisen yksiköstä siirretään ohjausresurssit TYPiin. Lisäksi TYPiin rekrytoidaan tai siirrettään Eksoten muista yksiköistä tarvittava määrä työntekijöitä (sosiaalialan ammattilaisia ja yksilövalmentajia). Sosiaalisen työllistäminen yksikön (SOTY) vastuulla ovat hankinnat, hankkeet, kuntouttavan työtoiminnan koordinointi, palkkatuen koordinointi sekä yksilövalmennus. Yksilövalmennus tuotetaan omana palveluna ja tätä varten tarvitaan Eksoten sisäisiä resurssisiirtoja tai rekrytointeja. TYYPPIjärjestelmän vastuu on SOTYssä. TEOT -yksikkö toimii palvelun tuottajana (mm. työtoiminta sekä paja- ryhmäpalvelut). TEOT yksiköllä on erityinen vastuu niistä asiakkaista, joiden työllistymistä ei voida edistää työvoimapalvelujen avulla, vaan he tarvitsevat psykososiaalista kuntoutusta osallisuutensa tukemiseksi. TE-toimisto TE-toimiston tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkaat ovat monialaisen palvelun tarpeessa (asiakasryhmä on lähes sama kuin TYPissa tällä hetkellä) ja TE-toimiston asiantuntijoiden osaaminen ja tehtävänkuva on yhdenmukainen TYPin asiantuntijoiden kanssa. Muutoksessa TYPin työnjohdon alaisuuteen siirtyvät TE-toimiston 3 linjan virkailijat. Lisäksi käytössä ovat TE-palveluista arviointipalvelut, valmennuspalvelut, palkkatuki ja koulutuspalvelut vuosittain määritellyn työllisyysmäärärahan puitteissa. 14

15 Esimerkkejä konkreettisista toimenpiteistä Eksoten työllisyyttä koskevan organisoinnin ja vastuiden selkeyttäminen ja suoraviivaistaminen. Vastuu työllisyyden edistämisestä Eksotessa on selkeästi Työelämäpalvelut tulosalueella. Monialaisen palvelun tarpeessa olevien asiakkaiden ohjaus keskitetään TYP-lain kriteerit ylittäen monen toimijan mallista yhden toimijan malliin. Hallintorajat ylittävän asiakasprosessin kehittäminen. TYPin resurssit kohdistetaan työllistymiseen tai koulutukseen suuntaavien asiakkaiden tukemiseen. Asiakkaiden kartoitus ja asiakkaiden ohjaaminen niille etuuksille ja niihin palveluihin, jotka vastaavat heidän työmarkkinatilannettaan. Asiakkaat, jotka eivät terveydellisten tai muiden syiden vuoksi ole työllistymässä avoimille työmarkkinoille ja joiden työllistymistä ei voida tukea työllistymistä edistävillä palveluilla, ohjataan sosiaalipalvelujen asiakkaaksi (yhteiskunnallinen osallisuus) ja tämän mukaiselle etuudelle (toimeentulotuki). Kuntouttavan työtoiminnan paikat kartoitetaan ja haetaan entistä enemmän polutuksia kuntouttavan paikoista (palkkatuki)työhön Lisätään asiakkaiden henkilökohtaisen ohjauksen määrää mm. yksilövalmennuksen avulla. Työ- ja toimintakyvyn arviointiprosesseille selvät tavoitteet (esim. uudelleen koulutus, eläke, työolosuhteiden järjestely). Asiakkaan kanssa yhdessä laadittavien suunnitelmien konkreettisuutta ja velvoittavuutta lisätään Kootaan yhden hankintastrategian alle Eksoten ja TE-toimiston työllistymistä edistävät ostopalvelut. Tilaaja-tuottajamallin konkretisoiminen. Tämä tarkoittaa sitä, että TYP, jonne asiakasohjaus on keskitetty, tilaa palvelut tuottajilta asiakkaan palvelutarpeisiin perustuen. Tämä koskee myös Eksoten sisäistä palvelurakennetta. Johto Uudessa mallissa toimintaa ohjaa TYPin johtoryhmä, jota voi halutessa täydentää uusilla jäsenillä Johtoryhmä on edustuksellinen elin, joka kanavoi maakunnallisten toimijoiden työllisyyden edistämiseen liittyvät kannanotot käsiteltäväksi ja näistä muodostetaan yhteiset linjaukset ja tavoitteet Toimintaa johtaa TYPin johtaja johtoryhmän asettamien linjausten mukaisesti. 15