Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite konkreettisista toimenpiteistä työllisyyden edistämiseksi

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite konkreettisista toimenpiteistä työllisyyden edistämiseksi 1205/ /2015 KH 85 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh Aloite : Konkreettisia tekoja työllisyyden edistämiseksi Joensuun kaupunki teki syyskuun lopussa päätöksen Joensuu-lisästä. Joensuussa työnantaja voi nyt hakea kaupungilta Joensuu-lisää sellaisen joensuulaisen henkilön työllistämiseen, josta kaupunki maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta. Käytännössä työnantaja voi etsiä kriteerit täyttävän työmaan henkilön itse tai pyytää kaupungin asiantuntijan esittelemään sopivia henkilöitä. Joensuu-lisää myönnetään maksimissaan 350 euroa yhtä työntekijää kohden enintään kuuden (6) kuukauden ajan. Päätöksen taustalla on nykytila. Joensuun kaupunki maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta kuukausittain 1700 henkilöstä, keskimäärin 400,45 euroa kuukaudessa henkilöä kohden. Lappeenrannan kaupungin työttömyysprosentti on 14,4. Nyt tarvitaan tekoja. Tällä valtuutetun aloitteella esitän, että Lappeenrannan kaupunki yhdessä Eksoten kanssa laatii oman työllistämisen mallin, mikä nojaa Joensuu-lisän ideaan. Aikaa ei pidä enää hukata lisää. Aloitteen allekirjoittajana haluan viipymättä toimia. Työttömyyden suhteen ei ole syytä tuhlata aikaa turhaan vatulointiin. Eksoten lausunto : Valtuustoaloitteessaan keskustan valtuustoryhmä esittää välittömiä konkreettisia tekoja työllisyyden edistämiseksi. Aloitteen allekirjoittajat esittävät, että Lappeenrannan kaupunki yhdessä Eksoten kanssa laatii oman työllistämisen mallin, mikä nojaa Joensuu-lisän ideaan. Joensuun kaupunki on tehnyt syyskuun 2015 lopussa päätöksen Joensuu-lisän maksamisesta. Joensuu-lisä

2 maksetaan yrityksille, yhdistyksille, järjestöille ja säätiöille yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneen joensuulaisen työttömän henkilön palkan maksamiseen. Joensuu-lisä on maksimissaan 350 euroa yhtä työntekijää kohden enintään kuuden kuukauden ajan. Pitkittyneen työttömyyden torjumiseen tarvitaan monia eri toimijoita ja laajaalaista yhteistyötä. Tavoitteena on, että työttömäksi jäänyt, työttömyysturvaa tai toimeentulotukea saava henkilö palaa mahdollisimman nopeasti takaisin palkkatyöhön. Taloudellisen taantuman myötä työttömyyden estäminen ja hillitseminen on osoittautunut käytännössä vaikeaksi erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden kohdalla. Syyskauden 2015 aikana kuntien/eksoten osarahoittamaa työmarkkinatukea kuukausittain sai Eksoten alueella noin 1600 henkilöä, joista lappeenrantalaisia oli noin Heistä noin 500 henkilöä, oli saanut työmarkkinatukea yli 1000 päivää. Tämä on huolestuttava asia, koska työttömyyden pitkittyessä riski syrjäytyä työmarkkinoilta kokonaan kasvaa. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan työttömien paluu työmarkkinoille vaikeutuu olennaisesti jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen (TEM raportteja 2011). Kuluvana vuonna pitkäaikaistyöttömyyden nettokulut (työmarkkinatuen kuntaosuus + aktivointitoimien nettokustannukset) ovat ennusteen mukaan Eksoten alueella noin 10,6 milj. euroa. Vuonna 2016 summa nousee 14.3 milj. euroon sisältäen myös Imatran osuuden noin 4 milj. euroa työmarkkinatuen kuntaosuudesta ja aktivointitoimenpiteistä. Valtuustoaloitteen mukaisesti työllisyyden edistämiseksi tarvitaan runsaasti lisää konkreettisia toimenpiteitä. Eksotella on ensisijainen järjestämisvastuu vaikeimmin työllistyvien henkilöiden tilanteesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Kuukausittain kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut noin 340 henkilöä. Lisäksi muissa aktivointitoimenpiteissä työllisyyden monialaisen yhteispalvelun (TYP) kautta on ollut noin työtöntä henkilöä. Kuluvan vuoden aikana aktivointitoimenpiteiden resursseja on Eksotessa lisätty ja alkuvuoden budjettieroa on kurottu umpeen mm. aktivoimalla pitkäaikaistyöttömiä avustaviin tehtäviin Eksoten sisällä. Myös asiakasohjausta on tehostettu uusien toimintatapojen ja prosessianalytiikka- työkalujen kehittämisen avulla. Vuoden 2016 alussa Eksoten perhe- ja sosiaalipalveluissa aloittaa uusi työelämä palvelujen tulosalue. Jatkossa TYP ja sosiaalisen työllistämisen yksikkö sijoittuvat tälle uudelle tulosalueelle. Valtuustoaloitteessa mainittuun Lappeenranta-lisään ja muiltakin osin kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät asiat ovat osa tulevan tulosalueen tehtäväaluetta.

3 Lappeenrannan kaupungilla jo parhaillaan suunnitteilla oleva Lappeenranta-lisä on tervetullut vaihtoehto työllistymistä edistäviin palveluihin. Eksote voi osaltaan olla mukana yritysiisän suunnittelussa, kohdentamisessa ja käytännön toteuttamisessa. Vastaava yrityslisä on ollut pienimuotoisesti käytössä myös Imatralla. Yhteinen tavoite on, että mahdollisimman monelle työttömälle henkilölle löytyy oma polku kohti avoimia työmarkkinoita. Joulukuussa allekirjoitetun yhteistyösopimuksen mukaisesti työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) johtoryhmä toimii jatkossa myös laajempana Etelä-Karjalan alueellisena työllisyydenhoidon johtoryhmänä. Johtoryhmä tekee työllisyyssuunnitelman ja esityksiä sopimusosapuolille työllisyyden parantamiseksi. Näiltä osin yhteistyö elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa on tärkeä osa alueellista työllisyydenhoitoa. Hyvänä konkreettisena esimerkkinä toimii yrityslisä työllistämisen edistämiseen. Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikön lausunto : Taustaa Työllisyyden edistäminen on tärkeä osa Lappeenrannan kaupungin strategiaa. Yleinen talous- ja työmarkkinatilanne vaikuttaa myös kaupungin työllisyystilanteeseen. Pitkään työttömänä olleiden määrä on jatkanut kasvuaan, mikä on lisännyt myös kuntien työmarkkinatuen maksuosuuksia. Vuonna 2015 kaupunki maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta noin 400 euroa kuukaudessa /pitkäaikaistyötön eli yhteensä noin 6,6 miljoonaa euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuus on sisällytetty Eksoten perhe- ja sosiaalipalveluiden budjettiin. Lappeenrannan kaupungin painopisteinä työllistymisen edistämisessä ovat nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy. Lappeenrannan kaupunki työllistää itse eri toimialoilleen palkkatukityöhön (n.70 htv/v) sekä kuntouttavaan työtoimintaan (20 henkilöä). Lisäksi kaupungilla on strategisia kumppanuussopimuksia eri järjestöjen ja yhdistyksen kanssa (25), joissa se avustaa järjestöjä ja yhdistyksiä palkkatuettujen työttömien työnhakijoiden palkkaamisessa. Työllistymis- ja kuntoutumispalveluita tuotetaan joko Eksoten järjestämänä tai ostopalveluina. Palveluita tuottavat kolmas sektori, yhdistykset sekä yritykset. Lisäksi kaupunki edistää työllisyyttä eri hankkeiden ja avustusten avulla sekä oppilaitos yhteistyöllä. Monet kunnat ympäri Suomen ovat ottaneet käyttöön ns. yrityslisän työllisyyden edistämisen keinoksi. Palkkion määrät vaihtelevat

4 /kk/hlö. Kohderyhmänä ovat yleisimmin yli vuoden työttömänä olleet tai yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet. Monet kunnat vaativat, että työtön on myös palkkatukioikeutettu. Lappeenranta yrityslisäkokeilu aloitettu Lappeenrannan kaupungin työllisyyspoliittisiin määrärahoihin vuodelle 2016 varattiin yrityslisäkokeiluun. Yrityslisän tavoitteena on vahvistaa työttömän työnhakijan työelämään siirtymistä ja ehkäistä yhteiskunnallisesti merkittävää työttömyyttä. Lappeenrannan yrityslisäkokeilua on valmisteltu yhdessä TEpalveluiden ja Wirman kanssa. Yrittäjille pidettiin keskustelutilaisuus joulukuussa 2015, jossa kuultiin yrittäjien näkemyksiä kokeilun käynnistämiseksi. Paikalla oli 35 eri yrityksen edustajaa. Yrityslisä on erillinen palkkio yrityksille siitä, että yritys työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan henkilön. Yrityslisää kehitetään yritysten ja toimijoiden kanssa yhteistyössä saatujen kokemusten pohjalta. Valmistelun yhteydessä on päädytty seuraaviin kriteereihin: Myönnettävä palkkio on harkinnanvarainen ja voidaan maksaa Suomessa toimivalle yritykselle määrärahojen puitteissa. Yrityslisään on oikeus, kun yritys (Suomalainen Y-tunnus) palkkaa lappeenrantalaisen alle 30 vuotiaan työttömän työnhakijan tai yli vuoden työttömänä olleen henkilön vähintään 26 täydeksi työviikoksi, vähintään 18h/vk työsuhteeseen. Palkattavan työntekijän kotikunnan on oltava Lappeenranta. Palkkion suuruus on 1500 euroa. Tuki maksetaan kertakorvauksena. Lappeenrannan yrityslisän lisäksi yritys voi saada palkkatukea, jonka myöntää aina TE -palvelut. Kaupunki ja TE-palvelut auttavat tarvittaessa löytämään työtekijän sekä avustavat palkkatuen ym. hallinnollisten asioiden kanssa. Yrityslisää varten kaupungin Työllisyyspalvelut www-sivuille on luotu sähköinen hakemuslomake ja infopaketti yrittäjille. Markkinointi yhteistyöstä tehdään Wirma Oy ja TE-palveluiden työnantaja ja yrityspalvelut kanssa aktiivisesti uusia toimintamalleja kokeillen. Tavoitteena on radikaalista parantaa ja tiivistää työllisyydenhoidon ja yritysten yhteistyötä. Uusia toimintamalleja Lappeenrannan kaupunki ja Eksote ovat hakeneet ESR-rahoitusta Yhdessä yrittäen hankkeelle. Yhdessä Yrittäen -hankkeen päätavoitteena on yhteisen yrityksen toimintaedellytysten

5 selvittäminen palvelutarpeiden ja toimintaympäristön näkökulmasta, kehittää toteuttamiskelpoista ja kannattavaa mallia yhteiselle yritykselle ja luoda toimiva yhteisen yrityksen toimintamalli. Tavoitteena on löytää yhteisen yrityksen avulla ratkaisuja ja uudenalaisia toimintamalleja työllisyyden lisäämiseksi erityisesti nuorten ja muiden heikossa asemassa olevien työllistämisen edistämiseksi. Hankkeella on tarkoituksena myös vähentää ennakkoluuloja yhteiskunnalliseen etuun pyrkivää yritystoimintaa kohtaan ja pyrkiä vaikuttamaan asukkaiden, julkisen sektorin ja yritysten asenteisiin käyttää ja ostaa palveluita yhteiskunnalliseen etuun pyrkivältä toimijalta. Hankerahoitusta on haettu yhdessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Eksoten, kanssa. Rahoituspäätöstä odotetaan helmikuun loppupuolelle. Kaupunki on myös käynnistämässä 1.4. alkaen kaupunki-leader-hankkeen, jossa tavoitteena on lisätä 3. sektorin yhteistyötä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Niin ikään maaseutualueilla Osaava ja osallistuva tekijä hankkeen myötä tuetaan työttömien työllistymistä yhdistyksiin tai pieniin yrityksiin. Lappeenrannan kaupunki ja Eksote ovat olleet mukana Sitran vaikuttavuusinvestointi aihioiden suunnittelussa. Yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuoto on Social Impact Bond (SIB) eli tulosperusteinen rahoitussopimus. SIB on toimintamalli, jossa yksityisen pääoman mahdollistama toiminta tuo onnistuessaan julkiselle sektorille taloudellisia säästöjä. Työllisyyden edistämine on ollut yhtenä mahdollisena sijoituskohteen. Kaupunki ja Eksote selvittävät mahdollisuutta osallistua SIB-kokeiluun kevään 2016 aikana. Vaikuttavuusinvestointi on yksi keino lisätä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin yhteistyötä yhteiskunnallisten ongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmä vastaa lainsäädäntöä laajemmasta maakunnallisen työllisyydenhoidon koordinoinnista. Kevään 2016 aikana selkeytetään toimijoiden rooleja ja tehdään toimintasuunnitelma työllisyyden edistämiseksi koko maakunnan alueella. (JW) Kjn varah. Kaupunginhallitus merkitsee valtuustoaloitteen ja siihen annetut lausunnot sekä käynnissä olevat toimenpiteet tiedoksi. Toimenpiteiden vaikuttavuutta tulee seurata ja siitä tulee antaa kaupunginhallitukselle selonteko esimerkiksi puolivuotiskatsauksen yhteydessä. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

6 Kh Hyväksyttiin.