Hallitus Suunnitelma vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden asiakaspalvelurakenteen uudistamiseksi 1065/

Transkriptio

1 Hallitus Suunnitelma vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden asiakaspalvelurakenteen uudistamiseksi 1065/ /2016 EKSTPHAL 169 Kasvava rakenne- ja nuorisotyöttömyys on keskeinen haaste Etelä-Karjalassa. Pitkittyneen työttömyyden myötä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt tarvitsevat usein monialaista ja henkilökohtaista ohjauspalvelua ja vain osa heistä pääsee ohjauksen ja palvelujen piiriin. Nykyinen palvelurakenne on pirstaleinen ja asiakkaiden ohjausvastuu jakaantuu usealle taholle. Asiakasnäkökulmasta toiminta on päällekkäistä ja sekavaa. Ratkaisukeinoja pitkäaikaistyöttömyyden mukanaan tuomiin ongelmiin on haettu vuosien saatossa mm. useissa työllisyyttä edistävissä yhteistyöhankkeissa. Viimeksi keväällä 2016 valmistui Eksoten työelämäpalvelujen koordinoimana hakemus alueellisiin työllisyyden hoidon kokeiluihin, joilla luodaan vuosina 2017 ja 2018 asiakaslähtöinen ja hallintorajat ylittävä toimintamalli työvoima- ja yrityspalveluille. Etelä-Karjalan maakunta ei päässyt mukaan kokeiluihin, mutta Eksote on yhteistyössä TE-toimiston, Kelan ja kuntien kanssa jatkanut paikallisen toimintamallin rakentamista osana työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun TYPin rakennetta. Esitys asiakaspalvelurakenteen uudistamiseksi Tavoitteena on, että vuoden 2017 alusta siirrytään usean asiakasvastuutahon mallista yhden vastuutahon malliin. TE-toimiston palvelulinjajaon mukaisesti tuetun työllistämisen palvelulinjan (ns. 3. palvelulinja) asiakkaiden ohjaus- ja asiakasvastuu keskitetään TYPiin. Lisäksi tarkoitus on koota yhden hankintastrategian alle Eksoten ja TE-toimiston työllistymistä edistävät palveluhankinnat. Uudessa mallissa asiakasohjauksen vastuu on TYPissä, missä tehdään asiakkaan alkukartoitus, asiakkaan monialainen työllistymissuunnitelma ja asiakkaan ohjaus tarvittaviin palveluihin. Tuetun työllistämisen asiakkaita oli elokuussa 2016 Etelä-Karjalassa seuraavasti TYP TE-toimisto Yhteensä Kuluvana vuonna Kelalle maksettavaan työmarkkinatuen

2 kuntaosuuteen kuluu Etelä-Karjalassa noin 9,7 milj. euroa (ennuste 2016), jonka lisäksi pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin käytetään yli 5 milj. euroa vuodessa. Kyseiset kustannukset sisältyvät Eksoten talousarvioon. Yhteiskunnalle pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat vielä merkittävästi suuremmat. Käytännössä edellä kuvattu järjestely tarkoittaa TE-toimiston ja Eksoten ko. asiakasryhmää vastaavien henkilöresurssien keskittämistä TYPiin. Siirtyvien työntekijöiden työsuhde säilyy TE-toimistoon ja päivittäistä työnjohdosta vastaa TYPin työnjohto. Muutos on mahdollista toteuttaa olemassa olevan TYP-sopimuksen sisällä ja TYPin johtoryhmän ohjauksessa. Kysymyksessä on väliaikainen toimintamalli ennen maakuntauudistuksen voimaantuloa. Eksoten toimenpiteet vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelujen parantamiseksi Eksotessa edellä kuvattu muutos on mahdollista toteuttaa hyödyntämällä olemassa olevaa hallintorakennetta. Vastuutahona perhe- ja sosiaalipalveluissa toimii työelämäpalvelujen tulosalue, joka muodostuu TYPin ja sosiaalisen työllistämisen ja verkostoyhteistyön (SOTY) palveluyksiköistä. Lisäksi työelämäosallisuutta tukevat palvelut (TEOT) tuottavat Eksoten omana toimintana mm. työtoiminta-, paja- ja ryhmäpalveluja. TEOT-palveluilla on erityinen vastuu asiakkaista, joiden työllistymistä ei voida edistää työvoimapalvelujen avulla, vaan he tarvitsevat psykososiaalista kuntoutusta ja palveluja osallisuutensa tukemiseksi. Eksoten kuntoutuspoliklinikalla tehdään asiakkaille moniammatillisia työ- ja toimintakyvyn kartoituksia. Kysymykseen voi tulla myös eläkeselvittelyt. Eksoten sisällä uusi toimintamalli edellyttää vielä työnjaon ja henkilöstöjärjestelyjen yksityiskohtaisempaa sopimista. Eksoten vuoden 2017 talousarvioesitykseen sisältyy 0,3 milj. euron määräraha muutoksen edellyttämiin henkilöstöjärjestelyihin työelämäpalveluissa. Ensisijaisesti tulee kuitenkin selvittää vielä mahdollisuudet sisäisiin henkilöstöjärjestelyihin. Kuntouttavan työtoiminta kuuluu Eksoten järjestämisvastuun piiriin. Kysymyksessä on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään ostopalveluna, omana palveluna sekä yhdistyksissä, jotka tarjoavat kuntouttavan työtoiminnan paikan valtion maksamaa ohjauskorvausta vastaan. Eksote on kilpailuttanut kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelun, sopimushinta palvelulle on /pv, nykyinen sopimus

3 (optiovuosi) on voimassa saakka. Tulevan palveluhankinnan vaihtoehtona voi tulla kysymykseen kuntouttavan työtoiminnan palveluseteli. Lisäksi eri yhteyksissä on ollut esillä painopisteen siirtäminen kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatukityöllistämiseen ja asiakkaiden työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Tähän asiaan ja laajemminkin työllisyysasioiden hoitoon ovat kiinnittäneet huomiota myös Imatran kaupungin ja Eksoten sisäiset tarkastukset keväällä Eksoten vuoden 2017 talousarvioesitykseen sisältyy 0,9 milj. euron (46 htv) määräraha palkkatukityöllistämiseen ja ostopalveluihin 1,05 milj. euroa. Jatkossa on tarkoitus selvittää palvelusetelin käyttömahdollisuus tulevassa kuntouttavan työtoiminnan palveluhankinnassa. Kuntouttavan työtoiminnan toiminnanohjaukseen ja paikkahallintaan on Eksotessa kehitetty TYYPPI -työkalu, jota myös kuntouttavaa työtoimintaa toteuttavat tahot tulevat hyödyntämään mm. asiakkaiden ohjauksessa kuntouttavan työtoiminnan paikkoihin. Työkalun avulla kuntouttavan työtoiminnan paikat ja asiakkaat saadaan nykyistä paremmin ja nopeammin kohtaamaan. TYPin johtoryhmä on esittänyt kannanoton Eksoten hallitukselle ja toimitusjohtajalle: Osa asiakkaista voisi siirtyä tietyin edellytyksin toimeentulotuen asiakkuuteen ilman työnhaun voimassa olon velvoitetta, jos ratkaisu on asiakkaan edun mukainen. Lisäksi johtoryhmä esittää työ- ja toimintakyvyn arviointien ja eläkeselvittelyjen nykytilan selvittämistä ja näiden prosessien tehostamista. Kaakkois-Suomen TE-toimiston johtaja Juha Kouvon, toimitusjohtaja Pentti Itkosen ja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja Kososen tapaamisen muistioon sisältyy kirjaus: Toimeentulotuen Kela-siirron myötä alkaen tarvitaan Eksoten aikuissosiaalityön lisäksi myös Kelan kannanotto yllä esitettyyn menettelyyn. Saadun ennakkotiedon mukaan Kelassa ei ole asiaa vielä linjattu suhteessa työmarkkinatuen saajiin. Jo nykytilanteessa toimeentulotuki voi viimesijaisena toimeentuloturvan muotona tulla kysymykseen, jos asiakkaan työ- ja toimintakyky on selkeästi alentunut eikä hänellä oikeutta sairaspäivärahaan eikä eläkkeeseen. Lähtökohtana on, että asiakkaita, joiden työ- ja toimintakyky on selkeästi alentunut ja vaatii selvittelyä, ei suotta ohjata TE-toimiston asiakkuuteen. Esitetty menettely on sidoksissa myös työ- ja toimintakyvyn arviointeihin ja eläkeselvittelyihin, joita Eksote on valmis osaltaan tehostamaan joko omana toimintana tai palvelujen ostoina. Näiltä osin selvitystyö on parhaillaan käynnissä.

4 Eksoten vuoden 2017 talousarvioesitykseen sisältyy 0,1 milj. euron määräraha kuntoutuksen alueelle pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn arviointeihin ja eläkeselvittelyihin. Toimeentulotuen perusosan Kela-siirto mahdollistaa aikuisten sosiaalipalvelujen ja aikuissosiaalityön vahvistamisen. Tämä on perusteltua siitäkin syystä, että ensisijaisen toimeentuloturvan ulkopuolella olevien asiakkaiden määrän on arvioitu kasvavan huomattavasti, mikäli asiakkaiden siirtyminen työvoimapalveluista sosiaalipalvelujen ja toimeentulotuen asiakkuuteen toteutuu edellä kuvatussa laajuudessa. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevista asiakkaista tähän kohderyhmään kuuluvia henkilöitä on arvioitu olevan noin 20 %, mikä on noin 800 henkilöä Etelä-Karjalan alueella. Työllistymistä ja työelämäosallisuutta tukevat kehittämishankkeet Eksote on mukana nuorille suunnatussa Etelä-Karjalan Ohjaamo hankkeessa ja Yhdessä Yrittäen hankkeessa. Molempia ESR-hankkeita hallinnoi Lappeenrannan kaupunki. Imatralla on toiminut Toimari hanke ESR rahoituksella. Jatkosuunnitelmana on, että Eksote hakee Toimari 2 hankkeelle ESR rahoitusta. Tavoitteena on laajentaa Toimarin toimintaa koko Etelä-Karjalan alueelle. Kohderyhmänä hankkeessa ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt; pitkään työttömänä olleet, nuoret ja lapsiperheiden työttömät vanhemmat. Lapsiperheiden työttömien vanhempien työllistämisen edistämisellä vaikutetaan lapsiperheiden hyvinvointiin, vähennetään lapsiperheköyhyyttä sekä ylisukupolvista huono-osaisuutta. Hankerahoitusta haetaan ajalle ja hankkeen budjetti koko hankeajalle on , josta Eksoten omarahoitusosuus Vuodelle 2017 omarahoitusosuus on Osa omarahoitusosuudesta katetaan vakituisen henkilöstön työpanoksella. Lisäksi Eksote on mukana noin 0,2 milj. eurolla Laptuote-säätiön, TyöVuoksen ja IntoPajat ry:n hankkeissa, mikäli ne saavat ESR-rahoituksen. Näitä hankkeita ovat Partex, Työkykyä toiminnalla, Steppi ja IntoOppia. Mahdollisesti vuosina rahoitettavat hankkeet perustuvat Eksoten ja hankkeen toteuttajien yhdessä arvioituihin kehittämistarpeisiin. Toimenpiteiden vaikutukset työmarkkinatuen kuntaosuuteen Vuodelle 2017 tavoitteena on työmarkkinatuen kuntaosuuden alentaminen 2 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu Eksoten toimenpiteet ja niiden arvioidut vaikutukset Kelalle maksettavaan työmarkkinatuen kuntaosuuteen vuonna 2017.

5 Lisäksi tulevat vielä TE-toimiston, Kelan ja kuntien resursointi työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Toimenpiteet Asiakkaiden (arvio n. 20 %) ohjaus sosiaaliseen kuntoutukseen ja eläkeselvittelyihin Työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja asiakasohjaus aktivointitoimenpiteisiin, jotka poistavat asiakkaat kuntaosuuslistalta Arvioitu vaikutus työmarkkinatuen kuntaosuuteen ,5 milj.euroa 1,5 milj.euroa -Palkkatuki -Työkokeilu -Koulutus -Kuntouttava työtoiminta -Hankkeet Liitteenä on suunnitelma Palveluintegraation syventämiseksi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palveluissa. Imatran kaupungin ja Eksoten sisäisten tarkastusten kehittämisehdotukset Imatran kaupungin ja Eksoten sisäiset tarkastukset ovat keväällä 2016 työohjelman mukaisesti yhteistyössä arvioineet organisaatioiden työllistämistoimenpiteitä, tehtävien organisointia ja vaikuttavuutta. Selvitystyön tuloksena sisäiset tarkastukset esittävät seuraavat kehittämisehdotukset: 1. Keskitetympi organisointimalli työllistämisasioiden hoitoon ml. kuntouttavan työtoiminnan hoitoon 2. Palkkatukityöllistämisen tehtävien hoitaminen keskitetään ja koordinointi sekä selkeämpi vastuunjako 3. Toiminnoille tulee asettaa selkeitä tavoitteita ja mittareita,

6 joilla voidaan toiminnan vaikuttavuutta seurata 4. Raportoinnin parantaminen ja oikeiden mittareiden määrittely, raportointitiedon käyttäminen toimintojen johtamiseen 5. Työllisyyden hoito on jäsenkuntien näkökulmasta merkittävä asia ja kuntayhtymän toiminnassa tulisi nostaa strategisiin tavoitteisiin. Edellä kuvattuun suunnitelmaan toimenpide-esityksineen sisältyvät pitkälle sisäisten tarkastusten esille nostamat kehittämisehdotukset. TYPin johtoryhmä on nimennyt uuden toimintamallin valmistelua ja toimeenpanoa varten työryhmän, jonka tehtäviin sisältyy uuden toimintamallin yhteisten tavoitteiden ja verkostomittareiden luominen. Lisäksi Eksote asettaa omalle toiminnalleen yksityiskohtaisemmat tavoitteet ja mittarit tulosten seurantaa varten. Raportointitiedon tuottamisen lisäksi tarvitaan vielä toimenpiteitä monialaisen verkostojohtamisen tueksi. Tj Hallitus Hallitus päättää hyväksyä yllä olevan suunnitelman liitteineen ja siihen sisältyvät toimenpiteet mukaan lukien kehittämishankkeiden omarahoitusosuudet vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden asiakaspalvelurakenteen uudistamiseksi. Esitettyihin toimenpiteisiin voi tulla vielä tarkennuksia TA 2017 valmistelun edetessä. Hyväksyttiin. Valmistelija/yhteystiedot: Marja Kosonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, p Tiina Kirmanen, perhe- ja työelämäpalvelujen johtaja, p Antti Ronkainen, johtaja TYP, p