ARVOKAS JOHTAMINEN OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI HELSINKI

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "ARVOKAS JOHTAMINEN OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI HELSINKI"

Tapani Ahonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 ARVOKAS JOHTAMINEN OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI HELSINKI Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Tohtorikoulutettava, Varhaiserityiskasvatuksen tutkimusryhmä

2 ARVOKAS TOIMINTA Tee sitä, mikä on hyvää Älä tee sitä, mikä on pahaa Hyvä ja paha ovat aina yhteisöllisiä käsitteitä Ihmisen minuus ei rajoitu oman ihonsa sisään minuus on suhteellinen olemme olemassa vain yhteydessä kehitys on näiden kehien laajenemista johtamisen tehtävä on tukea kehitystä

3 AINOA KAIKISSA KULTTUUREISSA YHTEINEN ARVO ON HEIKOMMASTA HUOLTA PITÄMINEN Perinteisesti on ajateltu, että altruistista auttamista ei voisi selittää biologiasta käsin Darwin pohti altruismia löytämättä ratkaisua 1871 sukulaisvalinta (kin selection, inclusive fitness), oli ensimmäinen selitys Hamilton (1964) vastavuoroinen altruismi oli seuraava aste Trivers (1971) Wispe 1972 käytti ensimmäisenä sanaa prososiaalinen käytös. Siihen asti antisosiaalinen käytös oli ainoa hyväksytty tutkimuksen kohde Prososiaalisuuden voi kääntää hyväntahtoiseksi sosiaalisuudeksi

4 HYVÄNTAHTOINEN TOIMINTA ON SILTI IHMISELLE OMINAISTA Auttaminen käytännössä tai jakamalla tietoa Omastaan jakaminen Myötätuntoiset ilmaukset ja lohduttaminen Nämä ovat kaikki tilannekohtaisesti heikommassa tilanteessa olevasta huolta pitämistä Auttaminen ja jakaminen on varhaisempaa kuin empaattinen huolenpito ja lohduttaminen Niitä autetaan, jotka kuuluvat omaan ryhmään Niitä autetaan, jotka ovat auttaneet toisia

5 PYSTYVÄTKÖ VAUVAT JA PIKKULAPSET TUNNISTAMAAN HYVÄNTAHTOISUUTTA Kaveri ja kiusaaja on hyvä erottaa tarkasti (Darwin 1871) Vauvat hermostuvat jos epäonnistuu siksi että toinen kiusaa - mutta ei jos yrittää eikä onnistu taaperot auttavat onnistunutta ja yrittänyttä/ epäonnistunutta yhtä auliisti Kahdeksankuiset pystyvät (Hamlin 2013) luotettavasti erottamaan aikeen auttaa tai haitata ja arvostavat auttamista sama näkyy kehittyvänä jo nuoremmilla Kaksi- kolmivuotiaasta ihmisen aikomus on selvästi keskeisin arviointiperusta

6 YHTEISTOIMINTA Jo vuoden ikäinen pystyy hahmottamaan tarpeen saada aikuinen tai toinen lapsi auttamaan toista Tehtävissä, joita voi tehdä vain yhdessä, toinen vuosi on keskeinen kehityksen kannalta vuoden ja kahden vuoden välissä iso harppaus lapsen sitoutumisessa auttamaan ja tekemään yhdessä Lapset ovat valmiita näkemään vaivaa ja luopumaan omastaan voidakseen auttaa toista

7 JOS HYVÄ ON SYNNYNNÄISTÄ, MISTÄ PAHA Kaikella elollisella on kyky arvioida mikä on itselle hyvää ja mikä on pahaa. Kehittyneemmillä olennoilla on monimuotoisemmat aistit parempi kyky havaita eroja ja samanlaisuuksia Sen varassa osaamme lähestyä hyvää tekevää (tai sellaiseksi aistittavaa) tykkääminen, tukeminen, auttaminen Osaamme myös välttää pahaa tekevää (tai sellaiseksi aistittava) hylkääminen, kohti hyökkääminen Nämä täytyy oppia erottamaan kulttuurin siirtämisen ja opettamisen tehtävä

8 MISTÄ PAHA 2 Oma kehotuntoisuutta kertoo, mikä tekee hyvää ja mikä pahaa taito ja sen heikkous kehittyy asteittain Jako luokkiin me ja muut antaa pahalle mahdollisuuden Toisen kiusaaminen on pahan alku jättäminen vaille palkintoa jättäminen vaille apua kun on jättänyt toisen vaille apua, tulee jätetyksi itse ulkopuolelle kierre käynnistyy helposti Vaille yhteyttä jääminen sattuu kipualueet aivoissa aktivoituvat

9 PAHAN KIERTEEN KATKAISEMINEN Omaksi koetulle porukalle ei tehdä pahaa Kasvatuksen kannalta oleellista on, miten saada laajempi piiri meidän kategoriaan kun kuuluu joukkoon, sattuminen vähenee kun kipu vähenee, satuttamisen halu vähenee Nuorten ampujat ovat aina kokeneet itsensä ulkopuolisiksi Alustavien tutkimusten mukaan jo yksi osoitus samaan joukkoon kuulumisesta muuttaa kaksikolmivuotiaan odotuksen aikuisen ohjaamisen voima ryhmässä

10 HYVÄNTAHTOISUUS YDINARVONA Lapset siis syntyvät alkeellisella moraalisella tajulla se on tilannesidonnainen ja sosiaalisesti säätyvä lapset ovat erilaisia: temperamentti ja kehittyvä itsesäätelykyky varhaiset kokemukset muovaavat rakennusaineita oman sosiaalisuuden vahvistumiseen Lapselle on tärkeintä tulla hyväksytyksi omaan yhteisöönsä emme ole vain yksilöitä, jotka etsivät omaa tyydytystä lapsi ei ole synnynnäisesti itsekeskeinen vaan yhteyskeskeinen

11 TOISEN KOHTAAMINEN ANTAA HÄNELLE IHMISARVON Arvo juuri sinä ainutkertaisena ihmisenä, joka on Tulla kuulluksi oikein Tulla nähdyksi omana itsenään, joka muuttuu nähdä hänet sellaisena, joka voisi olla kasvun tukeminen on kasvun mahdollisuuksiin uskomista Olla toiselle ihmiselle erityinen ja arvokas sen puute altistaa syyllisyydelle ja masennukselle Olla omalle yhteisölleen erityinen ja arvokas osallisuus tuo iloa, voimaa ja luovuutta ulkopuolisuus sattuu synnyttää vihamielisyyttä ja epäluuloisuutta

12 ARVOILLA JOHTAMINEN Hyväntahtoisuuden mahdollisuuksien varmistamien Ydinarvoksi muodostuu periaate, jossa ketään ei jätetä ulkopuolelle tämä vaatii käytännössä monen tasoista toimintaa oleellista on luoda proaktiivisesti yhteenkuuluvuuden ilmapiiri tätä vahvistetaan joka viikko, lukukausi, vuosi tärkeä perusta kiusaamisen häviämiselle Kiusaaminen on väkivallan ytimessä sen kitkeminen opetusalan johtamisen perustehtävä

13 ARVOILLA JOHTAMINEN 2 Heikommasta huolta pitäminen siitä, joka ei voi vaatia tulla huomioon otetuksi lapsi, luonto pakolaiset, kehityksessään heikosti edenneet Demokraattinen, osallistava henkilöstön johtamien myös alaisuussuhde on valtasuhde Osa jakamista: vaikutusmahdollisuuden jakamista Valmius kuulla ja antaa toiselle arvo kuulluksi tuleminen vähentää stressiä enemmän kuin mikään muu

Samankaltaiset tiedostot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,