Betonirakenteiden suunnittelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Betonirakenteiden suunnittelu"

Transkriptio

1 Eero Saarinen, iplomi-insinööri Rakennusinsinööritoimisto Eero Saarinen Oy Tässä artikkelissa annetaan ohjeita betonirakenteien suunnittelusta henkilöille, jotka vain tilapäisesti suorittavat rakennesuunnittelua. Sen vuoksi tarkastellaan vain tavanomaisimpia rakenteita lyhyesti. Laajemmin on betonirakenteien suunnittelua käsitelty oppi- ja käsikirjojen lisäksi lähteessä [1]. 1 Suunnitteluperusteet 1.1 Rakennesuunnittelu Rakenteien suunnittelu sisältää tavallisesti seuraavat toimenpiteet: runkojärjestelmän valinta materiaalien ja rakenneluokan valinta kuormitusten arvioiminen rungon päämittojen määrittäminen rakenneosien mitoitus liitosten suunnittelu eristysten suunnittelu yksityiskohtien suunnittelu rungon vakavuustarkastelut (jäykistyksen suunnittelu) asennuksen suunnittelu (elementtirakenteissa) työjärjestyksen suunnittelu (vaativissa paikallavalurakenteissa). 1. Rakenneosien mitoitus Mitoituksen tavoite Rakennesuunnittelussa on tavoitteena mitoittaa rakenne mahollisimman talouellisesti siten, että se riittävällä toennäköisyyellä säilyttää kelpoisuutensa koko suunnitellun käyttöikänsä ajan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulee betonirakenteien materiaaleille asetettavat vaatimukset: rauoituksen betonipeite, rakenteien mitat ja rauoitus määrittää siten, että rakenteella on riittävä varmuus murtumista vastaan halkeilusta ja siirtymistä ei ole haittaa rakenteelle eikä siihen tukeutuville tai liittyville muille rakenteille rakenteen säilyvyys on riittävästi varmistettu koko suunnitellun käyttöiän ajan rakenteella on vaaittu palonkestävyys suunnitelma soveltuu valittuun toteutustapaan ja on talouellinen. Mitoituksen suoritus Betonirakenteien mitoitus voiaan suorittaa seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla: betoninormien [] mukaisella rajatilamitoituksella osavarmuuskertoimia käyttäen Eurocoe :n [3] mukaisella rajatilamitoituksella betoninormikorteissa esitetyillä menetelmillä rakenteien toelliseen toimintaan perustuvilla tarkemmilla menetelmillä tyyppihyväksyntäpäätöksen ohjeien mukaisesti. Tässä kirjoituksessa rajoitutaan ensimmäiseksi mainittuun menetelmään. Perusoletukset Rajatilamitoitus osavarmuuskertoimia käyttäen perustuu seuraaviin oletuksiin: Poikkileikkaustasot pysyvät tasoina muoonmuutosten tapahtuessa. Jännitysten ja muoonmuutosten välinen riippuvuus otaksutaan betonilla kuvan 1a ja betoniteräksillä kuvan 1b mukaiseksi. Betonin murtopuristuma ε cu lasketaan kaavasta ε cu ρc 0 = 11, +, , (1) ρ c on betonin tiheys kg/m 3 (normaalibetonilla ε cu = 3,5 ). Betonin puristuma poikkileikkauksen reunalla ei saa ylittää arvoa ε cu eikä puristuma poikkileikkauksen painopisteessä arvoa ε c ρc = 050, () Rauoituksen venymä, laskettuna poikkileikkauksen veetyn reunan jännityksettömästä tilasta, saa olla enintään 10. Betoniterästen kimmomouuliksi otaksutaan E s =, N/mm. Betonin kimmomouulin arvo lasketaan kaavasta E = 5000 c k K [Ec] = [K] = MN/m ρc k = , (3) 485

2 Kuva 1. Materiaalien jännitys-muoonmuutospiirrokset: a) betoni, b) betoniteräs. 486 Betonin jännitys-muoonmuutoskuvion käyräviivaiset osat korvataan yleensä suorilla. Tarkemmissa laskelmissa voiaan käyrän yhtälönä käyttää εc εc σc = fc εcy εcy (4) Rakennemallin muoostaminen Laskelmien helpottamiseksi tehään yleensä yksinkertaistavia oletuksia rakennemallia muoostettaessa. Tällöin on kuitenkin varmistauuttava siitä, että valittu malli silti riittävän tarkasti kuvaa toellisen rakenteen toimintaa. Sauvarakenteissa (rakenteissa, joien rakenneosat ovat 1-ulotteisia) valitaan mallin sauvoja kuvaaviksi viivoiksi yleensä toellisen rakenteen rakenneosien painopisteakselit ja jännemitoiksi tukien keskiöien väliset etäisyyet tai ulokkeissa etäisyys tuen keskeltä ulokkeen päähän (kuva ). Leveien tukien ollessa kyseessä käytetään tehollista jännemittaa L ef (kuva 3). Betoninormien mukaan 1-ulotteisina lasketaan rakenneosat, joilla L/ 3 (ulokkeissa L/ 1,5) ja b 0 5. Rakenteien toiminnan kannalta oikeampana on piettävä EC :n [3] rajoja L 0 /h > ja b 0 < 4h (vrt. kuva 4).

3 Kuva 4. 1-ulotteisen rakenneosan määritelmä. Kuva. Sauvarakenteien rakennemalleja. Kuva 3. Tehollinen jännemitta. Taivutusmomentin 0-kohtien väliseksi etäisyyeksi voiaan otaksua molemmista päistään vapaasti tuetussa kentässä L 0 = L ef jatkuvan palkin reunakentässä L 0 = 0,85 L ef jatkuvan palkin keskikentässä L 0 = 0,7 L ef ulokkeissa L 0 = L ef. -ulotteisina lasketaan betoninormien mukaan laatat, joilla L/ 3 (laattaulokkeissa L/ 1,5) ja b 0 > 5. EC :n mukaan laattarakenteina pietään rakenneosia, joilla L 0 /h 4jab 0 4h. -ulotteisina lasketaan myös korkeat palkit, joilla L/ < 3 (L 0 /h [3]). Jännemitat valitaan kuten sauvarakenteissa. Kuva 5. Puristuslaipan toimiva leveys: a) jatkuvalle laatalle, b) yksipuoliselle sivusuunnassa tukemattomalle laipalle. Mittoina käytetään aina nimellismittoja, sillä sallittujen mittapoikkeamien vaikutus sisältyy varmuuskertoimiin. Työsaumoja sisältävät poikkileikkaukset voiaan käsitellä yhtenäisinä, jos saumojen leikkauskestävyys on riittävä. Laattapalkin puristuslaipan toimivaksi leveyeksi (kuva 5) yhellä puolella uumaa otaksutaan b ef = kl 0 (5) k = 0,10, kun kuormitus muoostuu pääasiassa pistekuormista k = 0,15, kun kuormitus muoostuu pääasiassa jakautuneista kuormista. Jos laippa on yksipuolinen ja rakenne sivusuunnassa tukematon, otetaan toimivaksi leveyeksi 0,75b ef. Rakenteen mitoituksessa käytettävää leveyttä b 0 ei murtorajatilatarkasteluissa tarvitse valita suuremmaksi kuin kestävyyen vuoksi on tarpeen. b 0 b ef + b w (molemminpuoliset laipat) b 0 0,75b ef +b w (yksipuolinen sivusuunnassa tukematon laippa). Kestävyyksiä laskettaessa saa tehollisen poikkileikkauksen olettaa muuttuvan enintään 1:3 pääasiassa taivutetuissa rakenteissa ja 1: pääasiassa puristetuissa rakenteissa (kuva 6). 487

4 Elementtirakenteissa rakenneosat liittyvät toisiinsa tavallisesti sellaisten liitosten tai saumojen välityksellä, joita rakennelaskelmissa voiaan pitää nivelinä tai täysin jäykkänä kiinnityksenä (kuva 7). Tarkempia menetelmiä käytettäessä on usein mahollista määrittää toellinen kiinnitysaste, jolloin rakenneosat voiaan mitoittaa talouellisemmin. Paikallavalurakenteissa rakenneosat liittyvät toisiinsa yleensä saumattomasti (ts. ei muita saumoja kuin työsaumat, joien leikkauskestävyys on riittävä) muoostaen staattisesti määräämättömiä rakenteita. Pilarilaattarakenteissa, joissa runko on vaakavoimia vastaan jäykistetty syänmastojen (esimerkiksi porras- tai hissikuilujen) tai vastaavien avulla, voiaan pilarit kuitenkin otaksua nivelellisesti kiinnitetyiksi laattaan. Kuva 6. Poikkileikkauksen muutoksen huomioon ottaminen laskelmissa. Laskelmien tarkkuus Rakennelaskelmien tarkkuus riippuu ratkaisevasti seuraavista seikoista: kuinka luotettavasti kuormitukset ja muut vaikutukset pystytään arvioimaan valitun rakennemallin tarkkuuesta käytetyn laskentamenetelmän tarkkuuesta numerolaskujen tarkkuuesta. 488 Kuva 7. Elementtirakenteen rakennemalli.

5 Ellei karkeita laskuvirheitä tehä, on numerolaskujen tarkkuus käsinlaskennassakin aina paljon suurempi kuin mihin muien eellä mainittujen tekijöien kohalla käytännön suunnittelussa päästään. Kolmen merkitsevän numeron tarkkuus numerolaskuissa on siten täysin riittävä. 1.3 Materiaalien valinta Betonin kelpoisuusvaatimukset Runkorakenteien valmistukseen käytettävälle betonille voiaan asettaa mm. seuraavia vaatimuksia: Rakenteelliset vaatimukset rakenne- ja lujuusluokka tiheys betonin kutistuminen Säilyvyyteen liittyvät vaatimukset pakkasenkestävyys kemiallinen kestävyys kulutuskestävyys kloriipitoisuus Työn suoritukseen liittyvät vaatimukset runkoaineen suurin raekoko betonimassan notkeus pumpattavuus kovettumisnopeus Palotekniset ominaisuuet kevyt runkoaine. Betonille asetettavat kelpoisuusvaatimukset määräytyvät ensisijaisesti ympäristöolosuhteien perusteella, mutta valittu rakenneratkaisu ja toteutustapa tulee ottaa huomioon. Tavanomaisissa rakenteissa ja helpoissa olosuhteissa, eli ympäristöluokassa Y3 [] (E1 [4]), riittää yleensä kun rakennesuunnittelija ilmoittaa rakenneluokan ja vaaitun puristuslujuuen. Tiheästi rauoitetuissa rakenteissa voi lisäksi olla tarpeen mainita runkoaineen suurin sallittu raekoko ja/tai betonimassan notkeusvaatimus. Tavallisissa olosuhteissa, eli ympäristöluokassa Y (Ea, Eb tai Ec), vaaitaan betonilta useimmiten myös veenpitävyyttä ja/tai pakkasenkestävyyttä (mainittava ilmamäärä tai suojahuokossuhe). Normeissa [], [3] lujuusluokalle asetetut vaatimukset, varsinkin ympäristöluokassa Y3, ovat niin alhaisia, että talouellisista syistä kannattaa yleensä valita lujempi betoni rakenteille, joissa puristus tai lävistys on mitoituksessa määräävänä. Betoniterästen valinta Harjateräs A500HW on saavuttanut valta-aseman yleisteräksenä, joka ominaisuuksiensa puolesta soveltuu useimpiin kohteisiin. Harjaterästä A700HW voiaan käyttää paikoissa, joissa on tärkeätä vähentää terästen lukumäärää. Se ei kuitenkaan sovellu rakenteisiin, joissa teräkseltä vaaitaan hyvää sitkeyttä. Laatta- ja seinärakenteissa on useimmiten eullista käyttää kaistarauoitteita tai betoniteräsverkkoja. Näien materiaaliksi voiaan valita A500HW, B500K tai B700K. Ruostumattomia harjatankoja B600KX ja B 600KA käytetään kohteissa, joissa teräkseltä vaaitaan korroosionkestävyyttä. Sileien pyörötankojen S35JRG käyttö on rajoittunut lähinnä nostokoukkuihin. 1.4 Laskentalujuuet Rakenteen toimivan betonin puristuslujuuen ominaisarvo (ks. taulukko 1) lasketaan kaavasta f ck = 0,7K (6) Betonin vetolujuuen ominaisarvo (taulukko ) taas lasketaan kaavasta f ctk = αk /3 (7) [f ctk ] = [K] = MN/m α = 58ε cu 0, ε cu saaaan kaavasta 1. Betoniterästen myötörajan ominaisarvona käytetään stanarien mukaista alempaa myötörajavaatimusta tai 0,-rajaa vastaavaa jännitystä (taulukko 3). Rakenneosien kestävyyksiä laskettaessa käytettävät laskentalujuuet eri betoniluokille ja teräslaauille kussakin rakenneluokassa on annettu taulukoissa 1, ja 3. Ne on saatu jakamalla ominaislujuuet betoninormien [] taulukossa.1 annetuilla osavarmuuskertoimilla. Taulukko 1. Betonin puristuslujuuet (MN/m ). Nimellislujuus K Ominaislujuus f ck 14,0 17,5 1,0 4,5 8,0 31,5 35,0 Rakenneluokka Rauoitettu rakenne f c 1 10,4 13,0 15,6 18,1 0,7 3,3 5,9 9,33 11,7 14,0 16,3 18,7 3 7,37 Rauoittamaton rakenne f c 1 7,00 8,75 10,5 1,3 14,0 15,8 17,5 6,09 7,61 9,13 10,7 1, 3 5,19 489

6 Taulukko. Betonin vetolujuuet (MN/m ). Taulukko 3. Betoniterästen lujuuet (MN/m ). Nimellislujuus K Ominaislujuus f ctk 1,47 1,71 1,93,14,34,53,71 Normaali runkoaine Rakenneluokka Rauoitettu rakenne f ct 1 1,09 1,7 1,43 1,59 1,73 1,87,01 0,983 1,14 1,9 1,43 1,56 3 0,776 Rauoittamaton rakenne f ct 1 0,737 0,855 0,965 1,07 1,17 1,7 1,36 0,641 0,743 0,840 0,930 1,0 3 0,546 Teräs S35JRG A500HW B600KX A700HW B500K B600KA B700K Ominaislujuus f yk (550)* 700 Laskentalujuus f y Rakenneluokka (500) (458) (407) 519 * Alemmat arvot teräkselle B600KA, kun halkaisija 10 mm Rauoituksen ankkurointi ja jatkaminen Ankkurointimenetelmät Rauoituksen on oltava luotettavasti ankkuroitu, jotta se voiaan ottaa huomioon kestävyyksiä laskettaessa. Ankkurointi voiaan suorittaa seuraavilla tavoilla tai niien yhistelmillä: tartunnan välityksellä koukkujen tai lenkkien avulla hitsattujen poikittaistankojen avulla (ristiliitokset) ankkurikappaleien välityksellä. Betonirauoitus pyritään yleensä ankkuroimaan tartunnan välityksellä, mikäli riittävä ankkurointipituus vain on käytettävissä. Jos näin ei ole, käytetään lisäksi apuna koukkuja tai lenkkejä. Betoniteräsverkkojen, kaistarauoitteien ja erilaisten nauharauoitteien ankkuroinnissa otetaan hitsatut poikittaistangot huomioon ankkurointikapasiteettia tutkittaessa. Taulukko 4. Tartuntakerroin k b. Vetorauoituksen ankkurointi Suoran tangon ankkurointikapasiteetti lasketaan kaavasta F bu = k b f ct u s l b (8) k b = teräksen pinnan laausta ja tangon sijainnista riippuva tartuntakerroin (taulukko 4) u s = π = tangon ympärysmitta l b = ankkurointipituus. Rakenteissa, joissa ankkurointikohassa esiintyy olennaista poikittaista puristusta, saaaan tartuntakertoimia korottaa 50 %. Olennaisen poikittaisen puristuksen on oltava suurempi kuin tangon ankkuroinnin aiheuttama halkaisuvoima (F t 0,5N s ). Tilanne on tällainen esimerkiksi taivutetun rakenteen tuille ankkuroitaessa, kun L 0 /h 8. Koska tämä betoninormin kohta on hieman tulkinnanvarainen, on viisainta soveltaa Eurocoe :a [3]. Sen mukaisesti tartuntakerroin voiaan kertoa luvulla 1/(1 0,05 p) 1,5, missä p on keskimääräinen poikittainen puristus [MN/m ]. Tartuntatila A500HW B500K Pyörötanko A600H B700K S35JRG A700HW B600KX I Tangon ja vaakatason välinen kulma (valuasennossa) 45 tai rauoituksen etäisyys rakenteen alapinnasta 300 mm.,4,4 1,0 II Rauoituksen etäisyys alapinnasta > 300 mm tai rakenteet, joien ankkurointialueella esiintyy poikittaisesta veosta aiheutuvaa halkeilua. 1,7 1,7 0,7

7 Kuva 8. Tavanomaisimmat ankkurointitapaukset: a) tartuntatila I (lb1), b) tartuntatila II (lb), c) poikittainen puristus tartuntatilassa I (lb3). Ankkurointipituuen perusarvo l b0 kaavasta lasketaan fy lb0 = 05, φ kf b ct (9) on tangon halkaisija. Kuvassa 8 esitetään tavallisimmat ankkurointitapaukset. Niitä vastaavat ankkurointipituuen perusarvot rakenneluokassa harjateräksille A500HW ja B500K voiaan määrittää taulukon 5 avulla. Rakenneluokan 3 arvot saaaan kertomalla luvulla 1,13 ja rakenneluokan 1 arvot kertomalla luvulla 0,98. Ankkuroinnin mitoitusehto: F bu σ s A s (10) σ s = tangon teräsjännitys murtotilassa πφ A s = = 4 tangon poikkipinta - ala. Taulukko 5. Ankkurointipituuen perusarvo (l b0 / ). A500HW tai B500K. Betoni lb1 lb lb3 K0 44, 6,4 9,5 K5 38,1 53,8 5,4 K30 33,7 47,6,5 K35 30,4 4,9 0,3 K40 7,8 39,3 18,6 Jos käytettävissä oleva ankkurointipituus l b < l b0, ei tankoa voia ankkuroia täyttä kestävyyttä vastaavalle vetovoimalle pelkän tartunnan välityksellä. Tällöin on joko pienennettävä teräsjännitystä rauoituksen pinta-alaa lisäämällä tai tehostettava ankkurointia koukkujen, lenkkien tai hitsattujen poikittaistankojen (ristiliitosten) avulla. A s,req A s,prov Betonirakenteien suunnittelu Tarvittava ankkurointipituus 1 b, net voiaan laskea kaavasta As,req lb, net = lb0 10φ (11) A s,prov = vaaittu vetorauoituksen pinta-ala ankkuroinnin alkamiskohassa = ko. kohassa käytetty toellinen rauoituksen pinta-ala. Koukun ankkurointikapasiteetti lasketaan kaavasta 8 käyttäen ankkurointipituuelle arvoa (ks. kuva 9) l bh = 10 (1) Kuva 9. Tangon ankkurointi lyhyttä koukkua käyttäen. 491

8 49 Betonirakenteien suunnittelu Lenkin ankkurointikapasiteetti lasketaan kaavasta s F (13) bu = r fc r fc 3 r = lenkin sisäpuolinen taivutussäe s = rinnakkaisten lenkkien taivutustasojen välinen etäisyys, kuitenkin enintään taivutustason etäisyys betonipinnasta kaksinkertaisena lenkin tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa mitattuna (kuva10). Kuva 10. Lenkin ankkurointikapasiteetti. Ankkuroinnin alkamiskohan ja koukun (tai lenkin) taivutuksen alkamiskohan välisen suoran tangon osan pituuen tulee olla vähintään taivutussäteen r suuruinen. Kaavan 13 käytön eellytyksenä on, että kummassakin leikkeessä vaikuttaa suunnilleen yhtä suuri voima. Muussa tapauksessa on käytettävä koukun kaavoja. Ankkuroitaessa tanko koukkua tai lenkkiä käyttäen voiaan tarvittava ankkurointipituus l b,re laskea kaavasta (vrt. kuva 11) l b,re = l b,net l b r + (14) l b = l bh koukuille l b = l bl lenkeille l bl = /, rk π k b s (15) Kuva 11. Tarvittava ankkurointipituus l b,re koukkua käytettäessä. Tankoihin voimaliitoksilla hitsattujen poikittaistankojen liitoksen lujuus saaaan ottaa huomioon ankkurointipituuksia laskettaessa. Ankkuroituvan tangon voimasta voiaan matkalla l b vähentää hitsatun poikittaistangon ottama osuus. Jos ankkuroitavan tangon halkaisija l 1 mm, se voiaan laskea kaavasta Fb = 18, FL Asfy / 15, 16Asfc T / l (16) FL = stanarin SFS mukainen liitosluokkaa vastaava lujuus (esim. F0 vastaa arvoa 0,) T = poikittaistangon halkaisija l = ankkuroitavan tangon halkaisija. Jos ankkuroitavan tangon halkaisija l >1 mm, tangon voimasta voiaan vähentää hitsatun poikittaistangon ottama osuus Fb = 18, FL Asfy / 15, LT Tσcc (17) L σ c T σ T s T fy = 116, T s σ cc ( )( ) 0,5 cc = 10 fct σt ct / T 3fc (18) (19) = ankkuroitavan tangon betonipeite = ulkoisen kuormituksen aiheuttama normaalijännitys ristiliitoksen muoostamaa tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa, sen eessä matkalla 0 3 T. Puristusjännitys on negatiivinen ( ) ja veto positiivinen (+). = ankkuroitavien tankojen väli keskeltä keskelle. Jos ristiliitoksessa on kaksi poikittaistankoa peräkkäin samalla puolella ankkuroitavaa tankoa vähintään etäisyyellä 3 T ja enintään etäisyyellä 10 T toisistaan, on niien yhistetty kapasiteetti 1,4 kertaa yhen liitoksen kapasiteetti. Jos poikittaiset tangot ovat ankkuroitavan tangon vastakkaisilla puolilla, voiaan niien kapasiteetit laskea yhteen.

9 Puristusrauoituksen ankkurointi Puristetun suoran tangon ankkurointikapasiteetti perustuu tartuntaan sekä tangon pään ja betonin väliseen paikalliseen puristukseen. Sen ansiosta voiaan kaavan 8 perusteella laskettua ankkurointikapasiteettia korottaa määrällä 3A s f c eellyttäen, että tangon pään etäisyys betonipinnasta tangon suunnassa on vähintään 5. Betonin lohkeamisvaaran vuoksi on suositeltavaa käyttää poikittaisrauoitusta (esim. pilarissa hakoja) puristetun tangon pään läheisyyessä. Puristusrauoituksen tarvittava ankkurointipituus l' b voiaan laskea kaavasta f f ' ( y 3 c) l (0) b = 4kf b ct Se voiaan harjateräkselle A500HW määrittää myös taulukon 6 avulla. Taulukko 6. Puristusrauoituksen ankkurointipituuen suhe tangon halkaisijaan teräksellä A500HW. Betoni Rakenneluokka 1 Rakenneluokka Rakenneluokka 3 K5 34, 34,9 39,7 K30 9,7 30,3 34,6 K35 6,3 6,8 K40 3,6 4,1 l b0 = ankkurointipituuen perusarvo, joka lasketaan kaavasta 9 tai määritetään taulukon 5 avulla. Jatkosten katsotaan olevan samassa poikkileikkauksessa, jos niien keskikohtien väli on pienempi kuin l j +0. Tankojen vetovoimien otaksutaan kasvavan suoraviivaisesti jatkospituuen matkalla. Suorien puristettujen tankojen jatkospituutena käytetään ankkurointipituutta, joka lasketaan kaavasta 0 tai määritetään taulukon 6 avulla. Tankoniput jatketaan jatkamalla nipun yksittäiset tangot kuvan 1 mukaisesti lisätankoa käyttämällä. On suositeltavaa [3] käyttää jatkospituuen matkalla poikittaisrauoitusta, jos jatkettavan tangon 16 mm samassa poikkileikkauksessa jatketaan enemmän kuin 0 % rauoituksen kokonaismäärästä. Poikittaisrauoituksen tulee sijaita sillä puolella jatkosta, minne pitkittäishalkeama pyrkii muoostumaan (vrt. kuva 13). Rauoituksen jatkaminen Betonirauoitus voiaan jatkaa limijatkoksilla hitsaamalla erikoisliitoksilla, kuten muhveilla. Suorien veettyjen tankojen limijatkoksen jatkospituus lasketaan kaavasta l j = k j l b0 (1) k j = samassa poikkileikkauksessa jatkettavien tankojen määrästä riippuva kerroin, joka valitaan taulukosta 7 Kuva 1. Tankonipun jatkaminen. tehoton hyvä paras Kuva 13. Poikittaisrauoituksen sijainnin vaikutus. 493

10 Taulukko 7. Jatkoskerroin kj. A-sarakkeen arvoja saaaan käyttää, jos jatkosten vapaa väli kohtisuorassa tankoja vastaan on vähintään 10 tai jos jatkoskohan betonipeite sivusuunnassa on vähintään 5 tai jatkos sijaitsee haan nurkassa (kuva). Samassa poikkileikkauksessa jatkettavien tankojen osuus k j rauoituksen kokonaismäärästä A B 1/5 1,0 1, 1/3 1, 1,6 1/ 1,3 1,8 > 1/ 1,5, Palomitoitus Rakenteien palonaikaiset kuormitukset ja varmuuskertoimet Hyötykuormina käytetään rakenteien suunnittelua varten määriteltyjä ominaiskuormia. Oleskelu- ja kokoontumiskuormana saa kuitenkin käyttää arvoa 0,75 kn/m, tungoskuorman arvona,0 kn/m sekä lumikuorman arvona 50 % ja tuulikuorman arvona 30 % ominaiskuormasta. Mitoituksessa voiaan myös otaksua, että lumija tuulikuorma eivät esiinny samanaikaisesti. Sekä kuormien että materiaalien osavarmuuskertoimina paloteknisessä mitoituksessa käytetään arvoa 1,0. Mitoituksen suoritus Palotekninen mitoitus voiaan suorittaa joko tarkemmin laskennallisena mitoituksena (ks. [5]) tai ns. taulukkomitoituksena. Taulukkomitoitusta voiaan soveltaa kaikkiin betoninormien [] mukaisesti käyttölämpötilassa mitoitettuihin rakenteisiin, lukuun ottamatta jännitettyjä ontelolaattoja. Betonirakenteissa teräksen kriittisellä lämpötilalla T cr tarkoitetaan sitä teräksen lämpötilaa, betoniteräksen myötölujuus tai 0,-rajaa vastaava lujuus on lämpötilan kohoamisen vaikutuksesta laskenut rakenteessa palotilan kuormituksen aiheuttaman teräsjännityksen suuruiseksi. Taulukkomitoituksessa betoniteräksen kriittisenä lämpötilana voiaan käyttää arvoa T cr = 500 C, jos pysyvän kuorman osuus kokonaiskuormasta on enintään 80 %. Poikkileikkauksen vähimmäismitat Eri palonkestoaikoja vastaavat poikkileikkausten vähimmäismitat on esitetty betoninormien [] taulukoissa 8., 8.6, 8.9 ja Yhteenvetona niistä voiaan toeta, että umpilaatan paksuuen ollessa 10 mm on palonkestävyys R10 ontelolaattojen palonkestävyys on yleensä R60, mutta erityisiä palolaattoja käyttämällä päästään palonkestävyyteen R90 R40 palkin uuman paksuuen ollessa 180 mm on palonkestävyys R10 palkin leuan korkeuen ollessa 150 mm voiaan päästä palonkestävyyteen R10 jos pilarin pienempi sivumitta on 80 mm, on palonkestävyys R10 seinän paksuuen ollessa 10 mm on palonkestävyys R10 kevytsorabetonia käyttämällä päästään noin 15 0 % pienemmillä mitoilla samaan palonkestävyyteen kuin normaalibetonilla. Päärauoituksen betonipeite Päärauoituksen betonipeitteen keskipaksuuen vähimmäisarvot on esitetty betoninormien taulukoissa 8.3, 8.4, 8.5, 8.7, 8.8, 8.9 ja Yhteenvetona niistä voiaan toeta, että laattarakenteissa betonipeite on tarkistettava taulukkomitoituksella, jos ympäristöluokassa Y3 vaaittu palonkestävyys > R60 tai ympäristöluokassa Y vaaittu palonkestävyys > R90 palkin päärauoituksen betonipeite on tarkistettava taulukkomitoituksella, jos uuman paksuuella 380 mm vaaittu palonkestävyys > R90 tai jos uuman paksuuella 180 mm b w < 380 mm vaaittu palonkestävyys > R60

11 jos leikkausvoimia otetaan palkin haoilla (mikä on suositeltavaa), on niien betonipeite tarkistettava ympäristöluokassa Y3 vaaitun palonkestävyyen ollessa > R60 ja ympäristöluokassa Y vaaitun palonkestävyyen ollessa > R90 pilarin, jonka sivumitta 80 mm, päärauoituksen betonipeite on tarkistettava vaaitun palonkestävyyen ollessa R10 seinän päärauoituksen betonipeite on tarkistettava, jos ympäristöluokassa Y3 vaaittu palonkestävyys R90 tai ympäristöluokassa Y vaaittu palonkestävyys R Toleranssit Rakennelaskelmissa käytetään jänneväleille ja poikkileikkaussuureille nimellismittoja, sillä sallittujen mittapoikkeamien vaikutus sisältyy varmuuskertoimiin. Suunnittelijan tulee kuitenkin ottaa toleranssit huomioon seuraavasti (ks. [6], [7] ja [8]): rakennusosiin, jotka liittyvät toisiinsa, tulee määrätä yhteismitallinen rakentamistoleranssi ja suunnitella liitokset tämän toleranssin mukaisesti oleelliset rakentamistoleranssit tulee merkitä mitta- ja kaaviopiirustuksiin yksiselitteisesti lukuarvoina tarkoituksenmukaisiin kohtiin rakentamistoleranssit määritetään ja merkitään ensisijaisesti paikkoihin, jotka ovat rakenteen toimivuuen, ulkonäön, valmisosa-asennuksen ja liittyvien rakennusosien kannalta tärkeitä (ikkuna- ja oviaukot, pilarivälit jne.) poikkeamien seurantaa varten määritetään jokaiseen tasoon tarkepisteet tarvittaessa tulee rakennukseen suunnitella kohtia, joissa mittapoikkeamien kertymät hoietaan hallitusti. Rauoitus suunnitellaan siten, että se annettujen toleranssien puitteissa mahtuu rakenteeseen ja ettei sen betonipeite alitu enempää kuin 5 mm. Lisäksi on otettava huomioon toleranssien vaikutus teholliseen korkeuteen taivutetuissa rakenteissa ja harjatankojen vaatima tila sekä palkeissa haan taivutuksesta aiheutuva päätankojen nousu. Myös risteävien tankojen keskinäinen asema on otettava huomioon rakenneosien liitoksissa. Tarkemmat ohjeet on annettu lähteissä [6] ja [7]. EC :n [3] mukaan tehollisesta korkeuesta vähennetään kapasiteettia laskettaessa -luokassa 10 mm ja 1-luokassa 5 mm. Kuva 14. Taivutetun teräsbetonirakenteen toimintatapa: a) halkeamaton tila, b) käyttötila, c) murtotila. 495

12 Mitoitus murtotilassa.1 Mitoitus taivutukselle Mitoitusperusteet Taivutetun teräsbetonirakenteen murtumisen luonne riippuu vetorauoituksen määrästä. Jos poikkileikkaus on alirauoitettu, murtuminen tapahtuu hauraasti heti ensimmäisen halkeaman ilmestyessä. Tämän estämiseksi on syytä nouattaa normien vähimmäisrauoitusvaatimuksia. Myös ylirauoitettu poikkileikkaus murtuu hauraasti, kun puristuspuolen betoni murskaantuu ennen kuin vetorauoitus ehtii saavuttaa myötörajaansa. Normaalirauoitettu poikkileikkaus sen sijaan murtuu sitkeästi vetorauoituksen myötäessä, ja murtumista eeltää voimakas halkeilu ja suuret muoonmuutokset (kuva 14). Tasapainorauoitetussa poikkileikkauksessa vetorauoitus saavuttaa myötörajan samanaikaisesti kun puristuspuoli murtuu. Kohassa 1. esitettyjen perusoletusten lisäksi mitoitus perustuu seuraaviin otaksumiin: Betonin oletetaan olevan vetopuolella haljennut 0-viivaan asti. Betonin vetojännityksiä ei rauoitetuissa rakenteissa oteta huomioon. Betonin ja terästen välillä oletetaan täyellinen tartunta. Betonin puristusjännitysten jakautumiskuvion saa korvata suorakaiteella, jonka korkeus y = kx. Kerroin k lasketaan kaavasta ε k = cu 07, 10 ε cu 3 08, Taulukko 8. Teräs x b / β b µ b S35JRG 0,770 0,616 0,46 A500HW, B500K 0,583 0,467 0,358 B600KX 0,538 0,431 0,338 A700HW, B700K 0,500 0,400 0,30 Betoninormien [] mukaan teräsbetonirakenteissa poikkileikkaukseen ei saa sijoittaa enemmän vetorauoitusta kuin tasapainorauoitus pelkässä taivutuksessa, kun rauoituksen venymälle käytetään arvoa ε yk. Tätä vastaava tehollisen puristuspinnan suhteellinen korkeus β b lasketaan kaavasta εcu βb = 08, () εcu + εyk Taulukossa 8 on annettu β b ja vastaava suhteellinen momentti µ b sekä 0-viivan suhteellinen etäisyys x b / käytössä oleville betoniteräksille. Riittävän sitkeyen varmistamiseksi on suositeltavaa valita β 0,9β b betonin lujuuen ollessa enintään K60. Jos rakenteen myötäämiskykyä käytetään hyväksi mitoituksessa, on riittävän muoonmuutoskyvyn varmistamiseksi tehollisen puristuspinnan korkeutta tarvittaessa rajoitettava vieläkin enemmän. Suorakaiepoikkileikkaus Poikkileikkauksen sisäiset voimat (kuva 15): N c = byf c, N s = A s f y (3) Tasapainoehoista seuraa, että ω = β (4) β µ = β 1 joissa ω = ρ fy As ρ = fc b y β = y = 08, x M µ = f b c (5) 496

13 Kuva 15. Suorakaiepoikkileikkaus ilman puristusrauoitusta. Taivutuskestävyys M u voiaan laskea kaavasta Mu =µ b fc (6) tai kaavasta Mu = Asfyz (7) β z= 1 (8) Poikkileikkauksessa tarvittava vetorauoitus määritetään seuraavasti: 1. Arvioiaan tehollinen korkeus. Lasketaan suhteellinen taivutusmomentti M m µ = tai µ = f b f c 3. Lasketaan tehollisen puristuspinnan suhteellinen korkeus β = 1 1 µ 4. Tarvittava vetorauoituksen pinta-ala saaaan kaavasta A s f =ω f ω = β c c y b M tai kaavasta As = zfy z saaaan kaavasta 8. Kun suhteellinen taivutusmomentti µ tunnetaan, tarvittava vetorauoituksen pinta-ala voiaan myös laskea kaavasta A k M s = s teräskerroin k s saaaan taulukosta 9. [A s ] = mm, [M ] = knm ja [] = m. (9) Esimerkki 1 Määritettävä elementtipalkin 680 x 380 päärauoitus, kun betoni on K40-, teräs A500HW, palonkestävyys R60, ympäristöluokka Y3, toleranssiluokka 1, haat 8, kiviaineksen max raekoko 16 mm ja M = 80 knm. Arvioiaan 60 mm 0, 80 µ= 18, 7 0, 38 0, 6 = 0, 300 β = 1 1 0, 300 = 0, 368 A = s ,, 7 380mm 60mm 417 = 3886mm 8T 5 ( 398mm ) Taulukko 9. Teräskerroin k s ja kerroin k z = z/. A500HW µ 0,06 0,10 0,14 0,17 0,19 0,1 0,3 0,5 0,8 0,305 B500K Rakenneluokka k z 0,956 0,938 0,919 0,901 0,89 0,879 0,861 0,847 0,89 0,806 1 k s,30,35,39,44,47,50,55,60,65,73 k s,51,56,61,66,69,73,79,83,90,98 3 k s,8,88,93,99 3,03 3,07 3,13 3,19 3,5 3,35 497

14 Kuva 16. Esimerkki 1, rauoituksen sijoitus. Koska tangot eivät mahu yhteen riviin, sijoitetaan 6 alimpaan riviin ja toiseen riviin. Rivien etäisyyet palkin alareunasta ovat (vrt. kuva 16) e 1 = (0, , ) mm = 47, mm (huom! < 5) e =e 1 + (5 + 5) mm = 47, mm + 50 mm = 97, mm Tarkistetuksi teholliseksi korkeueksi saaaan tällöin 6 = mm 47, + 97, 680 mm= 60mm 8 valittu rauoitus riittää. Kuva 17. Poikkileikkauksen mitoitustapaukset. 498 Puristusrauoituksella voiaan lisätä taivutuskestävyyttä ja parantaa sitkeyttä. Puristusrauoitetun poikkileikkauksen kaavat ja tarvittavan rauoituksen määrittäminen on esitetty lähteessä [1]. Erikoispoikkileikkaukset ja vino taivutus Erikoispoikkileikkauksia ja vinoa taivutusta on käsitelty lähteessä [1].. Mitoitus normaalivoimalle Mitoitustapaukset ja murtumisen luonne Normaalivoiman luonteesta (puristusta tai vetoa) ja epäkeskisyyestä riippuen erotetaan seuraavat mitoitustapaukset (kuva 17): 1. Pienen epäkeskisyyen omaava vetävä normaalivoima. Poikkileikkauksesta toimii vain rauoitus.. Vetävä tai puristava normaalivoima, suuri epäkeskisyys. Puristuspuoli vain osittain rasitettu. 3. Vetävä tai puristava normaalivoima, suuri epäkeskisyys. Sekä veto- että puristuspuoli täysin rasitettu. 4. Puristava normaalivoima, pieni epäkeskisyys. Poikkileikkaukseen syntyy vetoa, mutta vetorauoitus ei ole täysin rasitettu. 5. Poikkileikkaus kauttaaltaan puristettu, pieni epäkeskisyys. Kuva 18. Murtumisen luonne epäkeskisessä puristuksessa: a) kestävyyskäyrä ja epäkeskisyyet b) muoonmuutokset.

15 M M u 1,0 kierrehaat Betonirakenteien suunnittelu Taulukko ulotteisen rakenteen (pilarin) k 0 -arvot. Tuenta Sivusiirtyvyys k o teoreettinen suositeltava tavall. haat s 100mm tavall. haat s 00mm Estetty 1,0 1,0 0 Kuva 19. Sitkeyen riippuvuus haoista. Estetty 0,5 0,7 Epäkeskisen veon rasittama poikkileikkaus saavuttaa murtotilan rauoituksen myötäessä, joten murtuminen on luonteeltaan sitkeä. Epäkeskisessä puristuksessa murtumisen luonne riippuu epäkeskisyyestä. Päinvastoin kuin pelkässä taivutuksessa vetorauoituksen myötämistä (ja siten sitkeyttä) ei voia varmistaa teräsmäärää rajoittamalla. Tasapainotilanteessa (e = e b jan=n b ) tapahtuu murtuminen siten, että betonipuristuma puristetulla reunalla saavuttaa kriittisen arvon (ε c = ε cu ) samanaikaisesti kun vetorauoitus alkaa myötää (ε s = ε y ). Jose>e b (N<N b ), tapahtuu murtuminen sitkeästi vetorauoituksen myötäessä. Jos taas e < e b (N>N b ), on aina kyseessä puristusmurto (kuva 18). Epäkeskisyyen ollessa pieni (e < e b ) riippuu sitkeys hakojen muoosta (tavalliset vai kierrehaat) sekä hakavälistä (kuva 19). Epäkeskinen puristus Puristetun rakenteen hoikkuus λ lasketaan kaavasta λ= L i0 (30) L 0 = k 0 L on nurjahuspituus I on betonipoikkileikkauksen c i = jäyhyyssäe tarkasteltavassa Ac suunnassa k 0 on rakenteen tuentatavasta riippuva kerroin, joka voiaan valita taulukosta 10 tai 11. Se voiaan määrittää myös tarkemmin kuvien 0 ja 1 avulla. Estetty 0,7 0,8 Vapaa,0, Vapaa 1,0 1, Rauoittamattomia rakenneosia mitoitettaessa käytetään kertoimelle k 0 arvoa 1,0 eellyttäen, että sivusiirtymät on estetty. Betoninormien mukaisten sallittujen mittapoikkeamien huomioon ottamiseksi mitoituksessa käytetään ns. perusepäkeskisyyttä e a. Jäykän rakenneosan (λ 5) perusepäkeskisyyeksi otaksutaan h/0 50 mm, h on poikkileikkauksen sivumitta tarkasteltavassa suunnassa. Hoikan rakenneosan (λ > 5) perusepäkeskisyys lasketaan kaavasta h L0 ea = + (31) h/0 50 mm 499

16 Taulukko 11. -ulotteisen rakenteen (seinän) k 0 -arvot. Tuenta Kahelta reunalta tuettu L Kuten teräsbetonipilareissa Kolmelta reunalta tuettu L b 1 1 L/ 3b, + ( ) 03 Neljältä reunalta tuettu Kuva 0. Sivusiirtymättömän pilarin k 0 -arvon määrittäminen. L b b ( L/ b) L > b 1 L/ b ( ) 500 Kuva 1. Sivusiirtyvän pilarin k 0 -arvon määrittäminen.

17 Taipumasta aiheutuva lisäepäkeskisyys e voiaan betoninormien mukaan laskea kaavasta e (3) Kaavan käytön eellytyksenä on, että λ 140 rauoitetuilla rakenneosilla λ 90 ja e 0 h/3 rauoittamattomilla rakenneosilla. Jos N > 0,5 A c f c, saa rauoitetuissa rakenneosissa lisäepäkeskisyyen e kertoa luvulla Epäkeskisyyen laskenta-arvo e Jäykissä rakenneosissa e = e 0 + e a Hoikissa siirtymättömissä rakenneosissa epäkeskisyyen laskenta-arvoksi valitaan suurin seuraavista: e 05, A f N ea + e01 = ea + e + 06, e + 04, e ea + e + 04, e (33) joissa e 01 on itseisarvoltaan suurempi ja e 0 pienempi rakenneosan päissä esiintyvistä alkuperäisistä epäkeskisyyksistä. Jos e 01 on erimerkkinen kuin e 0, valitaan e 0 negatiiviseksi. Hoikissa siirtyvissä rakenneosissa e = e + e + e cc = h λ a (34) Suorakaiepoikkileikkauksen kestävyys Epäkeskisyyen ollessa niin suuri, että poikkileikkaukseen syntyy vetoa (mitoitustapaukset,3 ja 4), saaaan tasapainoehoista kestävyyksille N u ja M u seuraavat lausekkeet (kuva ): ' N = byf + A σ A σ (35) u c s sc s s M N e f by y ' ' u = u s = c + Asσsc (36) joissa e s = e + a s Tavallisesti otaksutaan aluksi, että puristusrauoitus myötää, jolloin σ sc =f y. Jotta tämä pitäisi paikkansa, on seuraavan ehon oltava voimassa: ' x εsc = εc εy x Vetomurrossa (e e b ) on vetorauoituksen jännitys murtotilassa σ s = f y. Puristusmurrossa σ s = ε s E s. Mitoitusehot N Nu M = N e M = N e = M + M M =µ b f ( ) s s su u s uc usc uc c c ' ' M = A f usc s y ( ) (37) (38) Kaavoissa 37 ja 38 on otaksuttu, että σ s = σ sc = f y. Lisäehoksi tehtävän ratkaisussa voiaan valita jokin seuraavista: N u b ε c f c y x ε sc N sc N c e es h z a S h N s ε s > ε y Kuva. Suorakaiepoikkileikkauksen epäkeskinen puristus, vetomurto. 501

18 Kuva 3. Symmetrisesti rauoitettu suorakaiepoikkileikkaus. Kapasiteettikäyrästö, /h = 0, symmetrinen rauoitus A s =A' s (ehto on tavallisin pilareissa ja seinissä) puristusrauoitus A' s tunnettu A s + A' s = minimi + (ehto toteutuu, jos ' y = )) β β am

19 Yhteisvaikutusiagrammien eli kapasiteettikäyrästöjen käyttö 1. Valitaan poikkileikkausmitat h ja b.. Lasketaan normaalivoiman ja taivutusmomentin suhteelliset arvot ν= N (39) fcbh M e (40) µ = = ν fcbh h 3. Valitaan tapaukseen soveltuva käyrästö, /h:lla on sopiva arvo (suurta virhettä tekemättä voiaan useimmiten käyttää /h:n arvoa 0,10). 4. Luetaan kapasiteettikäyrästöstä vaaitun mekaanisen rauoitussuhteen ω arvo. 5. Tarvittava rauoituksen pinta-ala suorakaiepoikkileikkauksen yhellä reunalla saaaan kaavasta fc As =ω bh (41) fy ja kokonaisteräsmäärä A s,tot = A s. Kuvassa 3 on esitetty kapasiteettikäyrästö symmetriselle rauoitukselle (A s1 =A s =A s ) /h:n arvolla 0,10. Esimerkki Määritä kuvan 4 kytketyn kehän pilarissa tarvittava rauoitus, kun betoni on K40-1 ja teräs A500HW sekä pilari 380 x 380. Ympäristöluokka Y3, palonkestävyys R60 ja toleranssiluokka 1. F wk = 4,8 kn, g 3k = 31,7 kn/m, q 1k =,8 kn/m, q k =,0 kn/m ja q 3 k = 13,0 kn/m. ( ) = Ngk = 5 6, 5 0, , 0 317, kn 404kN Nqk = 1, 0 m 13, 0 kn / m = 156 kn Fhk = 3 ( + ) kn m m kn kn 8, 8, 0 / 6, 5 + 4, 8 = 16, 5 1 M1k kn m m kn m knm , 5 =, /, + 6, 5 = 68, 4 L0 =, 6, 5 m= 14, 3 m ea = + mm= 47, 6 mm λ= = = 130 e 380 mm= 305 mm 145 Kuva 4. Esimerkin rakennemalli. Kuormitustapaus a) tuuli kesällä: N = 0, kn= 363 kn M = 16, 68, 4 knm = 109 knm knm e = = 0, 300 m kn e = (, , , 305) m= 0, 653 m 0, 363 ν = = 011, 0, 7 0, 38 µ = 011 0,, 653 = 0, 08 0, 380 Kuvan 3 käyrästöstä saaaan ω = 0,0 Kuormitustapaus b) tuuli + samanaikainen lumi: N = 1, , kn 610 kn ν = 0, 04 µ = 0, 86 ϖ = 06, Kuormitustapaus c) lumi + samanaikainen. tuuli: N = ( 1, , 156) kn= 734 kn M = 08, 684, knm = 547, knm 1 ( ) = 109 e01 = m= 0179, m e = 0, 53 m 610 e01 = 0, 0745 m e = 0, 47 m ν = 0, 46 µ = 0, 76 ϖ = 03, As = 06 0,, mm = 1708 mm T5 mp (4 5 mp) kokonaisrauoitus pilarissa 8 T5. Haat T8 k

20 Kuva 5. Epäkeskinen veto: a) suuri epäkeskisyys, b) pieni epäkeskisyys. 504 Muut poikkileikkaukset Ympyräpoikkileikkausta on käsitelty mm. lähteessä [1]. Epäsymmetrinen puristus (puristuksen ja vinon taivutuksen yhteisvaikutus) Epäsymmetristä puristusta on käsitelty mm. lähteessä [1]. Epäkeskinen veto Suurella epäkeskisyyellä (e >a s1 ) suorakaiepoikkileikkauksen vetorauoitus määritetään seuraavasti (kuva 5a): 1. Arvioiaan ja a s. Määritetään taivutusmomentti vetorauoituksen painopisteen suhteen kaavasta M = M N a = N e a (4) ( ) s s s 3. Lasketaan suhteellinen taivutusmomentti µ= M s f b c 4. Lasketaan sisäinen momenttivarsi z kaavasta β z = 1 β = 1 1 µ 5. Tarvittava vetorauoituksen pinta-ala saaaan kaavasta Ms N As = + (43) zfy fy Kaavoihin 4 ja 43 voimasuureet sijoitetaan itseisarvoina. Epäkeskisyyen ollessa pieni (e <a s1 ) poikkileikkauksesta toimii vain rauoitus. Vetovoima jakautuu tällöin teräksille vipuvarsisäännön perusteella, joten saaaan (kuva 5b) A s1 N es = f z y s N es As = f z y 1 s (44)

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16 1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...

Lisätiedot

Liitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.

Liitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille. 25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen

Lisätiedot

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op.

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. Rak 43-3136 Betonirakenteiden harjoitustyö II syksy 2014 1 Aalto Yliopisto/ Insinööritieteiden korkeakoulu/rakennustekniikan laitos Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. JÄNNITETTY

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.

Lisätiedot

Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino

Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino YLEISTÄ itoitetaan oheisen toimistotalo A-kulman sisääntuloaulan alumiinirunkoisen lasiseinän kantavat rakenteet. Rakennus sijaitsee Tampereen keskustaalueella. KOKOAISUUS Rakennemalli Lasiseinän kantava

Lisätiedot

Pääraudoituksen ankkurointi. Harjateräksen tartuntalujuus

Pääraudoituksen ankkurointi. Harjateräksen tartuntalujuus Pääraudoituksen ankkurointi Harjateräksen tartuntalujuus f bd = 2,25 η 1 η 2 f ctd Tartuntaolosuhteita kuvaava kerroin: Hyvät tartuntaolosuhteet (tartuntatila I) η 1 =1,0 : - tangon etäisyys valun alapinnasta

Lisätiedot

Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun.

Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun. Rak-43.3130 Betonirakenteiden suunnitteluharjoitus, kevät 2016 Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun. Suunnitteluharjoituksena

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä

Lisätiedot

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS VERKKOLIITE 1a Diagonaalien liitos pääkannattajan alapaarteeseen (harjalohkossa) Huom! K-liitoksen mitoituskaavoissa otetaan muuttujan β arvoa ja siitä laskettavaa k n

Lisätiedot

1.5 KIEPAHDUS Yleistä. Kuva. Palkin kiepahdus.

1.5 KIEPAHDUS Yleistä. Kuva. Palkin kiepahdus. .5 KEPAHDUS.5. Yleistä Kuva. Palkin kiepahdus. Tarkastellaan yllä olevan kuvan palkkia. Palkilla vaikuttavasta kuormituksesta palkki taipuu. Jos rakenteen eometria, tuenta ja kuormituksen sijainti palkin

Lisätiedot

DEMU 2000 HARJATERÄSJATKOS KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY25

DEMU 2000 HARJATERÄSJATKOS KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY25 DEMU 2000 HARJATERÄSJATKOS KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY25 07.11.2016 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Jatkoksen toimintatapa 2. JATKOSOSAT JA MATERIAALIT 2.1 Betoniterästangot

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

Palkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7,

Palkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7, Palkkien mitoitus 1. Mitoita alla oleva vapaasti tuettu vesikaton pääkannattaja, jonka jänneväli L = 10,0 m. Kehäväli on 6,0 m ja orsiväli L 1 =,0 m. Materiaalina on teräs S35JG3. Palkin kuormitus: kate

Lisätiedot

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia .2 Seinäkorkeudet Suurin sallittu seinäkorkeus H max Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty H max (m) Gyproc-seinärakenteiden perustyypeille. Edellytykset: Rankatyypit Gyproc XR (materiaalipaksuus t=0,46 mm),

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015 Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT

A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT A-PALKIT A200 A265 A320 A370 A400 A500 Taloudellinen ratkaisu ontelolaattatasojen kantavaksi palkkirakenteeksi. Suomen Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 216-23.9.2004. 2

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki

ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän palkit PP101 ovat liimapuurakenteisia. - Palkki PP101 on jatkuva koko lappeen matkalla. 6000 - Palkin yläreuna on tuettu kiepahdusta

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 KANTAVUUS- TAUUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 SISÄYSUETTEO MITOITUSPERUSTEET... 3 KANTAVUUSTAUUKOT W-70/900... 4-9 W-115/750... 10-15 W-155/560/840... 16-24 ASENNUS JA VARASTOINTI... 25 3 MITOITUSPERUSTEET

Lisätiedot

Liitos ja mitat. Murtorajatilan momenttimitoituksen voimasysteemi. laattakaistan leveys. b 1200mm. laatan jänneväli. L 8000mm

Liitos ja mitat. Murtorajatilan momenttimitoituksen voimasysteemi. laattakaistan leveys. b 1200mm. laatan jänneväli. L 8000mm 5.9.013 1/5 Liitoksen DO306 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Alkuperäisen kuvan mukaisen koukkuraudoituksen sijaan käytetään suoraa tankoa.

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

1.3 Pilareiden epäkeskisyyksien ja alkukiertymien huomioon ottaminen

1.3 Pilareiden epäkeskisyyksien ja alkukiertymien huomioon ottaminen 1. MASTOPILARIN MITOITUSMENETELMÄ 1.1 Käyttökohteet Mitoitusmenetelmä soveltuu ensisijaisesti yksilaivaisen, yksikerroksisen mastojäykistetyn teräsbetonikehän tarkkaan analysointiin. Menetelmän soveltamisessa

Lisätiedot

RUDUS BETONITUOTE OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RUDUS BETONITUOTE OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT RUDUS Sivu 1/17 RUDUS ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen liite

Lisätiedot

Hilti HIT-RE 500 + HIS-(R)N

Hilti HIT-RE 500 + HIS-(R)N HIS-(R)N Hilti HIT-RE 500 + Injektointijärjestelmä Hyödyt Hilti HIT-RE 500 330 ml pakkaus (saatavana myös 500 ml 500 ml ja 1400 ml pakkaus) Sekoituskärki BSt 500 S - soveltuu halkeilemattomaan betoniin

Lisätiedot

PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA

PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA STANDARDIN EN 1992-1-2 SISÄLTÖÄ: Luvussa 2: Palomitoituksen perusteet Luvussa 3: Materiaaliominaisuudet

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus

Esimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus Esimerkkilaskelma Liimapuupalkin hiiltymämitoitus 13.6.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 TEHOLLINEN POIKKILEIKKAUS... - 4-4.2 TAIVUTUSKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Puurakenteet. Tomi Toratti

Puurakenteet. Tomi Toratti 1 Puurakenteet Tomi Toratti 25.9.2014 2 SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen. Rakennuksien kantavia rakenneosia koskevat vaatimukset 2012 Toteutusasiakirjat Toteutusluokat TL1, TL2 ja TL3 Toleranssiluokat

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

T512905 Puurakenteet 1 5 op

T512905 Puurakenteet 1 5 op T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin

Lisätiedot

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa.

Lisätiedot

MODIX Raudoitusjatkokset

MODIX Raudoitusjatkokset MODIX Raudoitusjatkokset Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 23 2/2009 MODIX -raudoitusjatkos Peikko MODIX raudoitusjatkosten etuja: kaikki tangot voidaan jatkaa samassa poikkileikkauksessa mahdollistaa

Lisätiedot

Betonirakenneohjeet 2006

Betonirakenneohjeet 2006 Betonirakenneohjeet 2006 Julkaisun nimi 1 Betonirakenneohjeet 2006 Tiehallinto Helsinki 2006 2 Julkaisun nimi Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 951-803-580-6 TIEH 2100037-v-06 Tiehallinto

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

α γ MPa α f γ f cd Mitoitus SFS-EN (EC2) mukaan Betoni

α γ MPa α f γ f cd Mitoitus SFS-EN (EC2) mukaan Betoni Mitoitus SFS-EN-1992-2-1 (EC2) mukaan Betoni Betonin nimellislujuus; merkintä C ck / ck,cube rak.luokka C sylinteri / kuutio-lujuus esim: C 25/30-2 sylinterilujuus ck 20 MPa kuutiolujuus ck,cube 30 MPa

Lisätiedot

Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Osa 4: Palkit Palkkien suunnittelu eurokoodeilla Johdanto Mitoitusmenettely Palonkestävyys

Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Osa 4: Palkit Palkkien suunnittelu eurokoodeilla Johdanto Mitoitusmenettely Palonkestävyys 1(12) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa

Lisätiedot

Suhteellinen puristuskapasiteetti arvioida likimääräisesti kaavalla 1 + Kyseisissä lausekkeissa esiintyvillä suureilla on seuraavat merkitykset:

Suhteellinen puristuskapasiteetti arvioida likimääräisesti kaavalla 1 + Kyseisissä lausekkeissa esiintyvillä suureilla on seuraavat merkitykset: RAUDOITTAMATTOMAN SUORAKAIDEPOIKKILEIKKAUKSISEN SAUVAN PURISTUSKAPASITEETTI Critical Compression Load of Unreinforced Concrete Member with Rectangular Cross-Section Pentti Ruotsala Vaasa 04 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. NR-ristikon yläpaarteen tuenta

Esimerkkilaskelma. NR-ristikon yläpaarteen tuenta Esimerkkilaskelma NR-ristikon yläpaarteen tuenta 27.8.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 RAKENTEEN TIEDOT... - 3-3 RAKENTEEN KUORMAT... - 4-4 LYHIN NURJAHDUSPITUUS... - 5-5 PISIN NURJAHDUSPITUUS...

Lisätiedot

Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus

Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus T513003 Puurakenteet Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus 1 Liimapuuhalli Laskuesimerkki: Liimapuuhallin pääyn tuulipilarin mitoitus. Tuulipilareien

Lisätiedot

Arvioitu poikkileikkauksessa oleva teräspinta-ala. Vaadittu raudoituksen poikkileikkausala. Raudoituksen minimi poikkileikkausala

Arvioitu poikkileikkauksessa oleva teräspinta-ala. Vaadittu raudoituksen poikkileikkausala. Raudoituksen minimi poikkileikkausala 1/6 Latinalaiset isot kirjaimet A A c A s A s,est A s,vaad A s,valittu A s,min A sw A sw, min E c E cd E cm E s F F k F d G G k G Ed Poikkileikkausala Betonin poikkileikkauksen ala Raudoituksen poikkileikkausala

Lisätiedot

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 9.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Palkin leikkausvoima- ja taivutusmomenttijakaumat ja kuviot (Kirjan luvut 7.2 ja 7.3) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, miten leikkausvoima

Lisätiedot

TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE. Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla

TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE. Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla Toukokuu 2008 Alkulause Betonirakenteiden suunnittelussa ollaan siirtymässä eurokoodeihin. Betonirakenteiden

Lisätiedot

HSL-3 Raskas kiila-ankkuri

HSL-3 Raskas kiila-ankkuri HSL-3 Ankkurin tyyppi HSL-3 Kuusiokanta Mutterikanta HSL-3-B Momenttihattu HSL-3-SH Kuusiokolokanta (ei Suomessa) HSL-3-SK Uppokanta (ei Suomessa) Hyödyt - soveltuu halkeilemattomaan ja halkeilleeseen

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4

Lisätiedot

1-1 Kaltevuus 1 : 16. Perustietoja: - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen. tukeutuu mastopilareihin.

1-1 Kaltevuus 1 : 16. Perustietoja: - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen. tukeutuu mastopilareihin. Esimerkki 1: Harjapalkki Perustietoja: 1 - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen harjapalkki, joka tukeutuu mastopilareihin. 6000 - Harjapalkkiin HP101 on kiinnitettynä 1 t:n nosturi. Halli 1

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski 20.08.2006

RAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski 20.08.2006 CONCRETE RESIDENTIAL HOUSES PIENTALON TERÄSBETONIRUNKO https://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot/030501/1069228479773/11 29102600015/1130240838087/1130240901124.html.stx Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka,

Lisätiedot

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus TAVOITTEET Määritetään aksiaalisesti kuormitetun sauvan muodonmuutos Esitetään menetelmä, jolla ratkaistaan tukireaktiot tapauksessa, jossa statiikan tasapainoehdot eivät riitä Analysoidaan lämpöjännitysten,

Lisätiedot

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja TAVOITTEET Tutkitaan väännön vaikutusta suoraan sauvaan Määritetään vääntökuormitetun sauvan jännitysjakauma Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti

Lisätiedot

KANTAVUUS- TAULUKOT W-20/990 W-20/1100 W-45/900 W-45/1000

KANTAVUUS- TAULUKOT W-20/990 W-20/1100 W-45/900 W-45/1000 KANTAVUUS- TAUUKOT W-20/990 W-20/1100 W-45/900 W-45/1000 SSÄYSUETTEO MTOTUSPEUSTEET............ 3 KANTAVUUSTAUUKOT W-20/990................... 4 W-20/1100................... 5 W-45/900...................

Lisätiedot

KL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

KL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu KL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu KL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA...2 2 KL-KIINNITYSLEVYJEN MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 KL-kiinnityslevyjen mitat...3 2.2 KL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...4

Lisätiedot

ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys

ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1,2, 3, 4 ja 5 avulla. - Jäykistelinjat 2, 3 ja 4 toteutetaan vinolaudoilla, jotka

Lisätiedot

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269)

Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269) Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusmenetelmät... 2 2.1 Kokeellinen

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS 1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa

Lisätiedot

Lujuusopin jatkokurssi IV.1 IV. KUORIEN KALVOTEORIAA

Lujuusopin jatkokurssi IV.1 IV. KUORIEN KALVOTEORIAA Lujuusoin jatkokussi IV. IV. KUORIE KALVOTEORIAA Kuoien kalvoteoiaa Lujuusoin jatkokussi IV. JOHDATO Kuoiakenteen keskiinta on jo ennen muoonmuutoksia kaaeva inta. Kaaevasta muoosta seuaa että keskiinnan

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Ann ettu Helsin gissä 30 päivän ä maaliskuuta 2009 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

WQ-palkkijärjestelmä

WQ-palkkijärjestelmä WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin

Lisätiedot

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ... 3 2 MUOTTIHARKKOJEN OMINAISUUDET... 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ... 3 4 LASKENTAOTAKSUMAT... 4 5 KUORMAT... 5 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET... 5

Lisätiedot

Ontelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan.

Ontelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan. 1 Betoninormikortti n:o 27 3.5.2012 ONTELOLAATTA - SEINÄLIITOS Eurokoodi 1992-1-1 1. Normikortin soveltamisalue Tämä normikortti käsittelee raskaasti kuormitettujen (tyypillisesti yli 8-kerroksisten rakennusten)

Lisätiedot

Jigi Betonipalkin ja -pilarin laskennan kuvaus

Jigi Betonipalkin ja -pilarin laskennan kuvaus Jigi Betonipalkin ja -pilarin laskennan kuvaus Laivalahdenkatu 2b FIN-00880 Helsinki Business ID: 0983544-2 2 (5) Sisällysluetteloe 1 Betonirakenteet - palkki... 3 1.1 Yleiset parametrit... 3 1.2 Leikkausvarmistus

Lisätiedot

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT SEINÄKENKIEN KÄYTTÖ Václav Vimmr Zahra Sharif Khoda odaei Kuva 1. Erikokoisia seinäkenkiä JOHDNTO Seinäkengät on kehitetty yhdistämään jäykistävät seinäelementit toisiinsa. Periaatteessa liitos on suunniteltu

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA...4 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...4 3.1 VALMISTUSTAPA... 4 3.2 VALMISTUSTOLERANSSIT... 4 3.3 LAADUNVALVONTA...

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 23.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Luennon sisältö Hooken laki lineaaris-elastiselle materiaalille (Reddy, kpl 6.2.3) Lujuusoppia: sauva (Reddy,

Lisätiedot

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit - Mitä betoninormeihin (rakentamiskokoelmaan) jää jäljelle - Mitä suunnittelijan tulee tietää tuotestandardeista

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Lisätiedot

Ratkaisut 2. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

Ratkaisut 2. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

TIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT

TIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT TIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT Siltaeurokoodien koulutus Teräs-, liitto- ja puusillat 29-30.3.2010 Heikki Lilja Liikennevirasto 2 MILLE RAKENNEOSILLE TEHDÄÄN VÄSYTYSMITOITUS (TERÄS- JA LIITTOSILLAT) EN1993-2

Lisätiedot

Kerto-Tyyppihyväksynnät. Toukokuu 2001

Kerto-Tyyppihyväksynnät. Toukokuu 2001 Kerto-Tyyppihyväksynnät Toukokuu 2001 Kerto-S Tuoteseloste 1. Kerto-S, standardikertopuun kuvaus Kerto-S valmistetaan sorvatuista havupuuviiluista liimaamallla siten, että kaikkien viilujen syysuunta on

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus LIITE 8 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1992-1-2 EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin

Lisätiedot

Derivointiesimerkkejä 2

Derivointiesimerkkejä 2 Derivointiesimerkkejä 2 (2.10.2008 versio 2.0) Parametrimuotoisen funktion erivointi Esimerkki 1 Kappale kulkee pitkin rataa { x(t) = sin 2 t y(t) = cos t. Määritetään raan suuntakulma positiiviseen x-akseliin

Lisätiedot

RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012)

RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012) RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012) Täsmennykset ja painovirhekorjaukset 20.4.2016: Sivu 16: Kuvasta 1.1 ylöspäin laskien 2. kappale: Pyöreän putken halkaisija kalibroidaan lopulliseen mittaan ja...

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

PB-, PBK- ja PBR-nostolenkkien käyttöohje

PB-, PBK- ja PBR-nostolenkkien käyttöohje Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 364 Pintos Oy PB-, PBK- ja PBR-nostolenkkien käyttöohje 19.2.2013 Pintos Oy Pysäkintie 12 27510 EURA puh. 02-83 85 200 fax. 02-86 51 755 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

DIAGONAALIANSAIDEN KÄYTTÖOHJE DIAGONAALIANSAAT

DIAGONAALIANSAIDEN KÄYTTÖOHJE DIAGONAALIANSAAT DIAGONAALIANSAIDEN KÄYTTÖOHJE DIAGONAALIANSAAT Liittyy Suomen Betoniyhdistyksen r.y. Betonirakenteiden kuormia siirtävien metalliosien käyttöselosteeseen Käyttöseloste n:o 382 pintos Pintos Oy Pysäkintie

Lisätiedot

Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2

Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 BY 5 B-EC 2 nro. 67 Schöck Isokorb KS, QS 17.4.2013 Tekninen neuvonta ja laskentapyynnöt Linterm Oy Puh.: 0207 430 890 Faksi: 0207 430 891 info@schoeck.fi

Lisätiedot

Naulat Raudoitusverkot Harjatangot Muut verkot Väliketuet ja sidelangat Ansasraudoitteet Nostolenkit Kierrehaat Irtohaat Rengasraudoitteet

Naulat Raudoitusverkot Harjatangot Muut verkot Väliketuet ja sidelangat Ansasraudoitteet Nostolenkit Kierrehaat Irtohaat Rengasraudoitteet Naulat Raudoitusverkot Harjatangot Muut verkot Väliketuet ja sidelangat Ansasraudoitteet Nostolenkit Kierrehaat Irtohaat Rengasraudoitteet Erikoisraudoitteet RAUDOITUSVERKOT VARASTOTUOTTEET B500K, SFS

Lisätiedot

EN : Teräsrakenteiden suunnittelu, Levyrakenteet

EN : Teräsrakenteiden suunnittelu, Levyrakenteet EN 993--5: Teräsrakenteiden suunnittelu, Levyrakenteet Jouko Kouhi, Diplomi-insinööri jouko.kouhi@vtt.fi Johdanto Standardin EN 993--5 soveltamisalasta todetaan seuraavaa: Standardi EN 993--5 sisältää

Lisätiedot

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m 1 HALLIN ROMAHDUS OLI IHAN TIPALLA - lunta katolla yli puoli metriä, mutta paino olennaisesti alle 180 kg neliölle KEHÄT HIEMAN TOISESTA NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 1.2.2015 urokoodi 6 (korvaa 1.10.2014 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s.

Lisätiedot

Veli- Matti Isoaho RAMKO 4

Veli- Matti Isoaho RAMKO 4 Veli- Matti Isoaho RAMKO 4 2 18. 4. 2005 TERÄSRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ 1. Yleistä suunnittelukohteesta Tilaajana Oy Teräsrakentajat Ab Kohde on varastohalli jonka mitat ovat a) 17 m, b) 4,5 m, c) 3 m ja

Lisätiedot

Harjoitus 10. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Harjoitus 10. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016 Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

HITSATUT PROFIILIT EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2010)

HITSATUT PROFIILIT EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2010) EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2010) Täsmennykset ja painovirhekorjaukset 20.4.2016: Sivu 72: Alhaalta laskien 2. kappale: Käyttörajatilassa (SLS, Service Limit State)... Käyttörajatilassa (SLS, Serviceability

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI

KÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI KÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2 Nro 33 12.9.2014 1.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 3 2.1 Kalliokärkien mitat... 3 2.2 Materiaalit...

Lisätiedot

Eurocode Service Oy. Maanvarainen pilari- ja seinäantura. Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet

Eurocode Service Oy. Maanvarainen pilari- ja seinäantura. Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet Maanvarainen pilari- ja seinäantura Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet Eurocode Service Oy Sisarustentie 9 00430 Helsinki tel. +358 400 373 380 www.eurocodeservice.com 10.5.2011 Maanvarainen pilari- ja

Lisätiedot

NOSTOLENKIT. Naulat Raudoitusverkot Harjatangot Muut verkot Ansasraudoitteet Nostolenkit Kierrehaat Irtohaat Rengasraudoitteet Erikoisraudoitteet 1

NOSTOLENKIT. Naulat Raudoitusverkot Harjatangot Muut verkot Ansasraudoitteet Nostolenkit Kierrehaat Irtohaat Rengasraudoitteet Erikoisraudoitteet 1 NOSTOLENKIT Naulat Raudoitusverkot Harjatangot Muut verkot Ansasraudoitteet Nostolenkit Kierrehaat Irtohaat Rengasraudoitteet Erikoisraudoitteet 1 PBK, PBR JA PB NOSTOLENKKIEN NOSTOVOIMATAULUKOT Elementin

Lisätiedot

HFS-valuankkurit. Valuankkuri työnaikaisiin ja pysyviin kiinnityksiin. Tekninen käyttöohje

HFS-valuankkurit. Valuankkuri työnaikaisiin ja pysyviin kiinnityksiin. Tekninen käyttöohje HFS-valuankkurit Valuankkuri työnaikaisiin ja pysyviin kiinnityksiin Versio: FI 4/2014 Laskentanormi: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 52 Tekninen käyttöohje Valuankkuri Valuankkuri

Lisätiedot

VÄSYMISMITOITUS Pasila. Antti Silvennoinen, WSP Finland

VÄSYMISMITOITUS Pasila. Antti Silvennoinen, WSP Finland TIESILTOJEN VÄSYMISMITOITUS Siltaeurokoodikoulutus- Teräs-, liitto- ja puusillat 29.-30.3.2010 Pasila Antti Silvennoinen, WSP Finland TIESILTOJEN VÄSYMISMITOITUS Väsymisilmiö Materiaaliosavarmuuskertoimet

Lisätiedot

Rakenteiden varmuus ja kuormitukset

Rakenteiden varmuus ja kuormitukset Jaakko Huuhtanen, rakennusneuvos Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto jaakko.huuhtanen@vyh.fi Määräykset 1998 Ympäristöministeriö on rakennuslain 13 :n, sellaisena kuin se on laissa 557/89, nojalla

Lisätiedot

Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta.

Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta. () PYYDETÄÄN PALAUTTAMAAN Vastaanottaja: Timo Surakka / Urpo Manninen Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta. Kohde: Rakennelaskelma nrot:

Lisätiedot