Betonirakenteiden suunnittelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Betonirakenteiden suunnittelu"

Transkriptio

1 Eero Saarinen, iplomi-insinööri Rakennusinsinööritoimisto Eero Saarinen Oy Tässä artikkelissa annetaan ohjeita betonirakenteien suunnittelusta henkilöille, jotka vain tilapäisesti suorittavat rakennesuunnittelua. Sen vuoksi tarkastellaan vain tavanomaisimpia rakenteita lyhyesti. Laajemmin on betonirakenteien suunnittelua käsitelty oppi- ja käsikirjojen lisäksi lähteessä [1]. 1 Suunnitteluperusteet 1.1 Rakennesuunnittelu Rakenteien suunnittelu sisältää tavallisesti seuraavat toimenpiteet: runkojärjestelmän valinta materiaalien ja rakenneluokan valinta kuormitusten arvioiminen rungon päämittojen määrittäminen rakenneosien mitoitus liitosten suunnittelu eristysten suunnittelu yksityiskohtien suunnittelu rungon vakavuustarkastelut (jäykistyksen suunnittelu) asennuksen suunnittelu (elementtirakenteissa) työjärjestyksen suunnittelu (vaativissa paikallavalurakenteissa). 1. Rakenneosien mitoitus Mitoituksen tavoite Rakennesuunnittelussa on tavoitteena mitoittaa rakenne mahollisimman talouellisesti siten, että se riittävällä toennäköisyyellä säilyttää kelpoisuutensa koko suunnitellun käyttöikänsä ajan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulee betonirakenteien materiaaleille asetettavat vaatimukset: rauoituksen betonipeite, rakenteien mitat ja rauoitus määrittää siten, että rakenteella on riittävä varmuus murtumista vastaan halkeilusta ja siirtymistä ei ole haittaa rakenteelle eikä siihen tukeutuville tai liittyville muille rakenteille rakenteen säilyvyys on riittävästi varmistettu koko suunnitellun käyttöiän ajan rakenteella on vaaittu palonkestävyys suunnitelma soveltuu valittuun toteutustapaan ja on talouellinen. Mitoituksen suoritus Betonirakenteien mitoitus voiaan suorittaa seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla: betoninormien [] mukaisella rajatilamitoituksella osavarmuuskertoimia käyttäen Eurocoe :n [3] mukaisella rajatilamitoituksella betoninormikorteissa esitetyillä menetelmillä rakenteien toelliseen toimintaan perustuvilla tarkemmilla menetelmillä tyyppihyväksyntäpäätöksen ohjeien mukaisesti. Tässä kirjoituksessa rajoitutaan ensimmäiseksi mainittuun menetelmään. Perusoletukset Rajatilamitoitus osavarmuuskertoimia käyttäen perustuu seuraaviin oletuksiin: Poikkileikkaustasot pysyvät tasoina muoonmuutosten tapahtuessa. Jännitysten ja muoonmuutosten välinen riippuvuus otaksutaan betonilla kuvan 1a ja betoniteräksillä kuvan 1b mukaiseksi. Betonin murtopuristuma ε cu lasketaan kaavasta ε cu ρc 0 = 11, +, , (1) ρ c on betonin tiheys kg/m 3 (normaalibetonilla ε cu = 3,5 ). Betonin puristuma poikkileikkauksen reunalla ei saa ylittää arvoa ε cu eikä puristuma poikkileikkauksen painopisteessä arvoa ε c ρc = 050, () Rauoituksen venymä, laskettuna poikkileikkauksen veetyn reunan jännityksettömästä tilasta, saa olla enintään 10. Betoniterästen kimmomouuliksi otaksutaan E s =, N/mm. Betonin kimmomouulin arvo lasketaan kaavasta E = 5000 c k K [Ec] = [K] = MN/m ρc k = , (3) 485

2 Kuva 1. Materiaalien jännitys-muoonmuutospiirrokset: a) betoni, b) betoniteräs. 486 Betonin jännitys-muoonmuutoskuvion käyräviivaiset osat korvataan yleensä suorilla. Tarkemmissa laskelmissa voiaan käyrän yhtälönä käyttää εc εc σc = fc εcy εcy (4) Rakennemallin muoostaminen Laskelmien helpottamiseksi tehään yleensä yksinkertaistavia oletuksia rakennemallia muoostettaessa. Tällöin on kuitenkin varmistauuttava siitä, että valittu malli silti riittävän tarkasti kuvaa toellisen rakenteen toimintaa. Sauvarakenteissa (rakenteissa, joien rakenneosat ovat 1-ulotteisia) valitaan mallin sauvoja kuvaaviksi viivoiksi yleensä toellisen rakenteen rakenneosien painopisteakselit ja jännemitoiksi tukien keskiöien väliset etäisyyet tai ulokkeissa etäisyys tuen keskeltä ulokkeen päähän (kuva ). Leveien tukien ollessa kyseessä käytetään tehollista jännemittaa L ef (kuva 3). Betoninormien mukaan 1-ulotteisina lasketaan rakenneosat, joilla L/ 3 (ulokkeissa L/ 1,5) ja b 0 5. Rakenteien toiminnan kannalta oikeampana on piettävä EC :n [3] rajoja L 0 /h > ja b 0 < 4h (vrt. kuva 4).

3 Kuva 4. 1-ulotteisen rakenneosan määritelmä. Kuva. Sauvarakenteien rakennemalleja. Kuva 3. Tehollinen jännemitta. Taivutusmomentin 0-kohtien väliseksi etäisyyeksi voiaan otaksua molemmista päistään vapaasti tuetussa kentässä L 0 = L ef jatkuvan palkin reunakentässä L 0 = 0,85 L ef jatkuvan palkin keskikentässä L 0 = 0,7 L ef ulokkeissa L 0 = L ef. -ulotteisina lasketaan betoninormien mukaan laatat, joilla L/ 3 (laattaulokkeissa L/ 1,5) ja b 0 > 5. EC :n mukaan laattarakenteina pietään rakenneosia, joilla L 0 /h 4jab 0 4h. -ulotteisina lasketaan myös korkeat palkit, joilla L/ < 3 (L 0 /h [3]). Jännemitat valitaan kuten sauvarakenteissa. Kuva 5. Puristuslaipan toimiva leveys: a) jatkuvalle laatalle, b) yksipuoliselle sivusuunnassa tukemattomalle laipalle. Mittoina käytetään aina nimellismittoja, sillä sallittujen mittapoikkeamien vaikutus sisältyy varmuuskertoimiin. Työsaumoja sisältävät poikkileikkaukset voiaan käsitellä yhtenäisinä, jos saumojen leikkauskestävyys on riittävä. Laattapalkin puristuslaipan toimivaksi leveyeksi (kuva 5) yhellä puolella uumaa otaksutaan b ef = kl 0 (5) k = 0,10, kun kuormitus muoostuu pääasiassa pistekuormista k = 0,15, kun kuormitus muoostuu pääasiassa jakautuneista kuormista. Jos laippa on yksipuolinen ja rakenne sivusuunnassa tukematon, otetaan toimivaksi leveyeksi 0,75b ef. Rakenteen mitoituksessa käytettävää leveyttä b 0 ei murtorajatilatarkasteluissa tarvitse valita suuremmaksi kuin kestävyyen vuoksi on tarpeen. b 0 b ef + b w (molemminpuoliset laipat) b 0 0,75b ef +b w (yksipuolinen sivusuunnassa tukematon laippa). Kestävyyksiä laskettaessa saa tehollisen poikkileikkauksen olettaa muuttuvan enintään 1:3 pääasiassa taivutetuissa rakenteissa ja 1: pääasiassa puristetuissa rakenteissa (kuva 6). 487

4 Elementtirakenteissa rakenneosat liittyvät toisiinsa tavallisesti sellaisten liitosten tai saumojen välityksellä, joita rakennelaskelmissa voiaan pitää nivelinä tai täysin jäykkänä kiinnityksenä (kuva 7). Tarkempia menetelmiä käytettäessä on usein mahollista määrittää toellinen kiinnitysaste, jolloin rakenneosat voiaan mitoittaa talouellisemmin. Paikallavalurakenteissa rakenneosat liittyvät toisiinsa yleensä saumattomasti (ts. ei muita saumoja kuin työsaumat, joien leikkauskestävyys on riittävä) muoostaen staattisesti määräämättömiä rakenteita. Pilarilaattarakenteissa, joissa runko on vaakavoimia vastaan jäykistetty syänmastojen (esimerkiksi porras- tai hissikuilujen) tai vastaavien avulla, voiaan pilarit kuitenkin otaksua nivelellisesti kiinnitetyiksi laattaan. Kuva 6. Poikkileikkauksen muutoksen huomioon ottaminen laskelmissa. Laskelmien tarkkuus Rakennelaskelmien tarkkuus riippuu ratkaisevasti seuraavista seikoista: kuinka luotettavasti kuormitukset ja muut vaikutukset pystytään arvioimaan valitun rakennemallin tarkkuuesta käytetyn laskentamenetelmän tarkkuuesta numerolaskujen tarkkuuesta. 488 Kuva 7. Elementtirakenteen rakennemalli.

5 Ellei karkeita laskuvirheitä tehä, on numerolaskujen tarkkuus käsinlaskennassakin aina paljon suurempi kuin mihin muien eellä mainittujen tekijöien kohalla käytännön suunnittelussa päästään. Kolmen merkitsevän numeron tarkkuus numerolaskuissa on siten täysin riittävä. 1.3 Materiaalien valinta Betonin kelpoisuusvaatimukset Runkorakenteien valmistukseen käytettävälle betonille voiaan asettaa mm. seuraavia vaatimuksia: Rakenteelliset vaatimukset rakenne- ja lujuusluokka tiheys betonin kutistuminen Säilyvyyteen liittyvät vaatimukset pakkasenkestävyys kemiallinen kestävyys kulutuskestävyys kloriipitoisuus Työn suoritukseen liittyvät vaatimukset runkoaineen suurin raekoko betonimassan notkeus pumpattavuus kovettumisnopeus Palotekniset ominaisuuet kevyt runkoaine. Betonille asetettavat kelpoisuusvaatimukset määräytyvät ensisijaisesti ympäristöolosuhteien perusteella, mutta valittu rakenneratkaisu ja toteutustapa tulee ottaa huomioon. Tavanomaisissa rakenteissa ja helpoissa olosuhteissa, eli ympäristöluokassa Y3 [] (E1 [4]), riittää yleensä kun rakennesuunnittelija ilmoittaa rakenneluokan ja vaaitun puristuslujuuen. Tiheästi rauoitetuissa rakenteissa voi lisäksi olla tarpeen mainita runkoaineen suurin sallittu raekoko ja/tai betonimassan notkeusvaatimus. Tavallisissa olosuhteissa, eli ympäristöluokassa Y (Ea, Eb tai Ec), vaaitaan betonilta useimmiten myös veenpitävyyttä ja/tai pakkasenkestävyyttä (mainittava ilmamäärä tai suojahuokossuhe). Normeissa [], [3] lujuusluokalle asetetut vaatimukset, varsinkin ympäristöluokassa Y3, ovat niin alhaisia, että talouellisista syistä kannattaa yleensä valita lujempi betoni rakenteille, joissa puristus tai lävistys on mitoituksessa määräävänä. Betoniterästen valinta Harjateräs A500HW on saavuttanut valta-aseman yleisteräksenä, joka ominaisuuksiensa puolesta soveltuu useimpiin kohteisiin. Harjaterästä A700HW voiaan käyttää paikoissa, joissa on tärkeätä vähentää terästen lukumäärää. Se ei kuitenkaan sovellu rakenteisiin, joissa teräkseltä vaaitaan hyvää sitkeyttä. Laatta- ja seinärakenteissa on useimmiten eullista käyttää kaistarauoitteita tai betoniteräsverkkoja. Näien materiaaliksi voiaan valita A500HW, B500K tai B700K. Ruostumattomia harjatankoja B600KX ja B 600KA käytetään kohteissa, joissa teräkseltä vaaitaan korroosionkestävyyttä. Sileien pyörötankojen S35JRG käyttö on rajoittunut lähinnä nostokoukkuihin. 1.4 Laskentalujuuet Rakenteen toimivan betonin puristuslujuuen ominaisarvo (ks. taulukko 1) lasketaan kaavasta f ck = 0,7K (6) Betonin vetolujuuen ominaisarvo (taulukko ) taas lasketaan kaavasta f ctk = αk /3 (7) [f ctk ] = [K] = MN/m α = 58ε cu 0, ε cu saaaan kaavasta 1. Betoniterästen myötörajan ominaisarvona käytetään stanarien mukaista alempaa myötörajavaatimusta tai 0,-rajaa vastaavaa jännitystä (taulukko 3). Rakenneosien kestävyyksiä laskettaessa käytettävät laskentalujuuet eri betoniluokille ja teräslaauille kussakin rakenneluokassa on annettu taulukoissa 1, ja 3. Ne on saatu jakamalla ominaislujuuet betoninormien [] taulukossa.1 annetuilla osavarmuuskertoimilla. Taulukko 1. Betonin puristuslujuuet (MN/m ). Nimellislujuus K Ominaislujuus f ck 14,0 17,5 1,0 4,5 8,0 31,5 35,0 Rakenneluokka Rauoitettu rakenne f c 1 10,4 13,0 15,6 18,1 0,7 3,3 5,9 9,33 11,7 14,0 16,3 18,7 3 7,37 Rauoittamaton rakenne f c 1 7,00 8,75 10,5 1,3 14,0 15,8 17,5 6,09 7,61 9,13 10,7 1, 3 5,19 489

6 Taulukko. Betonin vetolujuuet (MN/m ). Taulukko 3. Betoniterästen lujuuet (MN/m ). Nimellislujuus K Ominaislujuus f ctk 1,47 1,71 1,93,14,34,53,71 Normaali runkoaine Rakenneluokka Rauoitettu rakenne f ct 1 1,09 1,7 1,43 1,59 1,73 1,87,01 0,983 1,14 1,9 1,43 1,56 3 0,776 Rauoittamaton rakenne f ct 1 0,737 0,855 0,965 1,07 1,17 1,7 1,36 0,641 0,743 0,840 0,930 1,0 3 0,546 Teräs S35JRG A500HW B600KX A700HW B500K B600KA B700K Ominaislujuus f yk (550)* 700 Laskentalujuus f y Rakenneluokka (500) (458) (407) 519 * Alemmat arvot teräkselle B600KA, kun halkaisija 10 mm Rauoituksen ankkurointi ja jatkaminen Ankkurointimenetelmät Rauoituksen on oltava luotettavasti ankkuroitu, jotta se voiaan ottaa huomioon kestävyyksiä laskettaessa. Ankkurointi voiaan suorittaa seuraavilla tavoilla tai niien yhistelmillä: tartunnan välityksellä koukkujen tai lenkkien avulla hitsattujen poikittaistankojen avulla (ristiliitokset) ankkurikappaleien välityksellä. Betonirauoitus pyritään yleensä ankkuroimaan tartunnan välityksellä, mikäli riittävä ankkurointipituus vain on käytettävissä. Jos näin ei ole, käytetään lisäksi apuna koukkuja tai lenkkejä. Betoniteräsverkkojen, kaistarauoitteien ja erilaisten nauharauoitteien ankkuroinnissa otetaan hitsatut poikittaistangot huomioon ankkurointikapasiteettia tutkittaessa. Taulukko 4. Tartuntakerroin k b. Vetorauoituksen ankkurointi Suoran tangon ankkurointikapasiteetti lasketaan kaavasta F bu = k b f ct u s l b (8) k b = teräksen pinnan laausta ja tangon sijainnista riippuva tartuntakerroin (taulukko 4) u s = π = tangon ympärysmitta l b = ankkurointipituus. Rakenteissa, joissa ankkurointikohassa esiintyy olennaista poikittaista puristusta, saaaan tartuntakertoimia korottaa 50 %. Olennaisen poikittaisen puristuksen on oltava suurempi kuin tangon ankkuroinnin aiheuttama halkaisuvoima (F t 0,5N s ). Tilanne on tällainen esimerkiksi taivutetun rakenteen tuille ankkuroitaessa, kun L 0 /h 8. Koska tämä betoninormin kohta on hieman tulkinnanvarainen, on viisainta soveltaa Eurocoe :a [3]. Sen mukaisesti tartuntakerroin voiaan kertoa luvulla 1/(1 0,05 p) 1,5, missä p on keskimääräinen poikittainen puristus [MN/m ]. Tartuntatila A500HW B500K Pyörötanko A600H B700K S35JRG A700HW B600KX I Tangon ja vaakatason välinen kulma (valuasennossa) 45 tai rauoituksen etäisyys rakenteen alapinnasta 300 mm.,4,4 1,0 II Rauoituksen etäisyys alapinnasta > 300 mm tai rakenteet, joien ankkurointialueella esiintyy poikittaisesta veosta aiheutuvaa halkeilua. 1,7 1,7 0,7

7 Kuva 8. Tavanomaisimmat ankkurointitapaukset: a) tartuntatila I (lb1), b) tartuntatila II (lb), c) poikittainen puristus tartuntatilassa I (lb3). Ankkurointipituuen perusarvo l b0 kaavasta lasketaan fy lb0 = 05, φ kf b ct (9) on tangon halkaisija. Kuvassa 8 esitetään tavallisimmat ankkurointitapaukset. Niitä vastaavat ankkurointipituuen perusarvot rakenneluokassa harjateräksille A500HW ja B500K voiaan määrittää taulukon 5 avulla. Rakenneluokan 3 arvot saaaan kertomalla luvulla 1,13 ja rakenneluokan 1 arvot kertomalla luvulla 0,98. Ankkuroinnin mitoitusehto: F bu σ s A s (10) σ s = tangon teräsjännitys murtotilassa πφ A s = = 4 tangon poikkipinta - ala. Taulukko 5. Ankkurointipituuen perusarvo (l b0 / ). A500HW tai B500K. Betoni lb1 lb lb3 K0 44, 6,4 9,5 K5 38,1 53,8 5,4 K30 33,7 47,6,5 K35 30,4 4,9 0,3 K40 7,8 39,3 18,6 Jos käytettävissä oleva ankkurointipituus l b < l b0, ei tankoa voia ankkuroia täyttä kestävyyttä vastaavalle vetovoimalle pelkän tartunnan välityksellä. Tällöin on joko pienennettävä teräsjännitystä rauoituksen pinta-alaa lisäämällä tai tehostettava ankkurointia koukkujen, lenkkien tai hitsattujen poikittaistankojen (ristiliitosten) avulla. A s,req A s,prov Betonirakenteien suunnittelu Tarvittava ankkurointipituus 1 b, net voiaan laskea kaavasta As,req lb, net = lb0 10φ (11) A s,prov = vaaittu vetorauoituksen pinta-ala ankkuroinnin alkamiskohassa = ko. kohassa käytetty toellinen rauoituksen pinta-ala. Koukun ankkurointikapasiteetti lasketaan kaavasta 8 käyttäen ankkurointipituuelle arvoa (ks. kuva 9) l bh = 10 (1) Kuva 9. Tangon ankkurointi lyhyttä koukkua käyttäen. 491

8 49 Betonirakenteien suunnittelu Lenkin ankkurointikapasiteetti lasketaan kaavasta s F (13) bu = r fc r fc 3 r = lenkin sisäpuolinen taivutussäe s = rinnakkaisten lenkkien taivutustasojen välinen etäisyys, kuitenkin enintään taivutustason etäisyys betonipinnasta kaksinkertaisena lenkin tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa mitattuna (kuva10). Kuva 10. Lenkin ankkurointikapasiteetti. Ankkuroinnin alkamiskohan ja koukun (tai lenkin) taivutuksen alkamiskohan välisen suoran tangon osan pituuen tulee olla vähintään taivutussäteen r suuruinen. Kaavan 13 käytön eellytyksenä on, että kummassakin leikkeessä vaikuttaa suunnilleen yhtä suuri voima. Muussa tapauksessa on käytettävä koukun kaavoja. Ankkuroitaessa tanko koukkua tai lenkkiä käyttäen voiaan tarvittava ankkurointipituus l b,re laskea kaavasta (vrt. kuva 11) l b,re = l b,net l b r + (14) l b = l bh koukuille l b = l bl lenkeille l bl = /, rk π k b s (15) Kuva 11. Tarvittava ankkurointipituus l b,re koukkua käytettäessä. Tankoihin voimaliitoksilla hitsattujen poikittaistankojen liitoksen lujuus saaaan ottaa huomioon ankkurointipituuksia laskettaessa. Ankkuroituvan tangon voimasta voiaan matkalla l b vähentää hitsatun poikittaistangon ottama osuus. Jos ankkuroitavan tangon halkaisija l 1 mm, se voiaan laskea kaavasta Fb = 18, FL Asfy / 15, 16Asfc T / l (16) FL = stanarin SFS mukainen liitosluokkaa vastaava lujuus (esim. F0 vastaa arvoa 0,) T = poikittaistangon halkaisija l = ankkuroitavan tangon halkaisija. Jos ankkuroitavan tangon halkaisija l >1 mm, tangon voimasta voiaan vähentää hitsatun poikittaistangon ottama osuus Fb = 18, FL Asfy / 15, LT Tσcc (17) L σ c T σ T s T fy = 116, T s σ cc ( )( ) 0,5 cc = 10 fct σt ct / T 3fc (18) (19) = ankkuroitavan tangon betonipeite = ulkoisen kuormituksen aiheuttama normaalijännitys ristiliitoksen muoostamaa tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa, sen eessä matkalla 0 3 T. Puristusjännitys on negatiivinen ( ) ja veto positiivinen (+). = ankkuroitavien tankojen väli keskeltä keskelle. Jos ristiliitoksessa on kaksi poikittaistankoa peräkkäin samalla puolella ankkuroitavaa tankoa vähintään etäisyyellä 3 T ja enintään etäisyyellä 10 T toisistaan, on niien yhistetty kapasiteetti 1,4 kertaa yhen liitoksen kapasiteetti. Jos poikittaiset tangot ovat ankkuroitavan tangon vastakkaisilla puolilla, voiaan niien kapasiteetit laskea yhteen.

9 Puristusrauoituksen ankkurointi Puristetun suoran tangon ankkurointikapasiteetti perustuu tartuntaan sekä tangon pään ja betonin väliseen paikalliseen puristukseen. Sen ansiosta voiaan kaavan 8 perusteella laskettua ankkurointikapasiteettia korottaa määrällä 3A s f c eellyttäen, että tangon pään etäisyys betonipinnasta tangon suunnassa on vähintään 5. Betonin lohkeamisvaaran vuoksi on suositeltavaa käyttää poikittaisrauoitusta (esim. pilarissa hakoja) puristetun tangon pään läheisyyessä. Puristusrauoituksen tarvittava ankkurointipituus l' b voiaan laskea kaavasta f f ' ( y 3 c) l (0) b = 4kf b ct Se voiaan harjateräkselle A500HW määrittää myös taulukon 6 avulla. Taulukko 6. Puristusrauoituksen ankkurointipituuen suhe tangon halkaisijaan teräksellä A500HW. Betoni Rakenneluokka 1 Rakenneluokka Rakenneluokka 3 K5 34, 34,9 39,7 K30 9,7 30,3 34,6 K35 6,3 6,8 K40 3,6 4,1 l b0 = ankkurointipituuen perusarvo, joka lasketaan kaavasta 9 tai määritetään taulukon 5 avulla. Jatkosten katsotaan olevan samassa poikkileikkauksessa, jos niien keskikohtien väli on pienempi kuin l j +0. Tankojen vetovoimien otaksutaan kasvavan suoraviivaisesti jatkospituuen matkalla. Suorien puristettujen tankojen jatkospituutena käytetään ankkurointipituutta, joka lasketaan kaavasta 0 tai määritetään taulukon 6 avulla. Tankoniput jatketaan jatkamalla nipun yksittäiset tangot kuvan 1 mukaisesti lisätankoa käyttämällä. On suositeltavaa [3] käyttää jatkospituuen matkalla poikittaisrauoitusta, jos jatkettavan tangon 16 mm samassa poikkileikkauksessa jatketaan enemmän kuin 0 % rauoituksen kokonaismäärästä. Poikittaisrauoituksen tulee sijaita sillä puolella jatkosta, minne pitkittäishalkeama pyrkii muoostumaan (vrt. kuva 13). Rauoituksen jatkaminen Betonirauoitus voiaan jatkaa limijatkoksilla hitsaamalla erikoisliitoksilla, kuten muhveilla. Suorien veettyjen tankojen limijatkoksen jatkospituus lasketaan kaavasta l j = k j l b0 (1) k j = samassa poikkileikkauksessa jatkettavien tankojen määrästä riippuva kerroin, joka valitaan taulukosta 7 Kuva 1. Tankonipun jatkaminen. tehoton hyvä paras Kuva 13. Poikittaisrauoituksen sijainnin vaikutus. 493

10 Taulukko 7. Jatkoskerroin kj. A-sarakkeen arvoja saaaan käyttää, jos jatkosten vapaa väli kohtisuorassa tankoja vastaan on vähintään 10 tai jos jatkoskohan betonipeite sivusuunnassa on vähintään 5 tai jatkos sijaitsee haan nurkassa (kuva). Samassa poikkileikkauksessa jatkettavien tankojen osuus k j rauoituksen kokonaismäärästä A B 1/5 1,0 1, 1/3 1, 1,6 1/ 1,3 1,8 > 1/ 1,5, Palomitoitus Rakenteien palonaikaiset kuormitukset ja varmuuskertoimet Hyötykuormina käytetään rakenteien suunnittelua varten määriteltyjä ominaiskuormia. Oleskelu- ja kokoontumiskuormana saa kuitenkin käyttää arvoa 0,75 kn/m, tungoskuorman arvona,0 kn/m sekä lumikuorman arvona 50 % ja tuulikuorman arvona 30 % ominaiskuormasta. Mitoituksessa voiaan myös otaksua, että lumija tuulikuorma eivät esiinny samanaikaisesti. Sekä kuormien että materiaalien osavarmuuskertoimina paloteknisessä mitoituksessa käytetään arvoa 1,0. Mitoituksen suoritus Palotekninen mitoitus voiaan suorittaa joko tarkemmin laskennallisena mitoituksena (ks. [5]) tai ns. taulukkomitoituksena. Taulukkomitoitusta voiaan soveltaa kaikkiin betoninormien [] mukaisesti käyttölämpötilassa mitoitettuihin rakenteisiin, lukuun ottamatta jännitettyjä ontelolaattoja. Betonirakenteissa teräksen kriittisellä lämpötilalla T cr tarkoitetaan sitä teräksen lämpötilaa, betoniteräksen myötölujuus tai 0,-rajaa vastaava lujuus on lämpötilan kohoamisen vaikutuksesta laskenut rakenteessa palotilan kuormituksen aiheuttaman teräsjännityksen suuruiseksi. Taulukkomitoituksessa betoniteräksen kriittisenä lämpötilana voiaan käyttää arvoa T cr = 500 C, jos pysyvän kuorman osuus kokonaiskuormasta on enintään 80 %. Poikkileikkauksen vähimmäismitat Eri palonkestoaikoja vastaavat poikkileikkausten vähimmäismitat on esitetty betoninormien [] taulukoissa 8., 8.6, 8.9 ja Yhteenvetona niistä voiaan toeta, että umpilaatan paksuuen ollessa 10 mm on palonkestävyys R10 ontelolaattojen palonkestävyys on yleensä R60, mutta erityisiä palolaattoja käyttämällä päästään palonkestävyyteen R90 R40 palkin uuman paksuuen ollessa 180 mm on palonkestävyys R10 palkin leuan korkeuen ollessa 150 mm voiaan päästä palonkestävyyteen R10 jos pilarin pienempi sivumitta on 80 mm, on palonkestävyys R10 seinän paksuuen ollessa 10 mm on palonkestävyys R10 kevytsorabetonia käyttämällä päästään noin 15 0 % pienemmillä mitoilla samaan palonkestävyyteen kuin normaalibetonilla. Päärauoituksen betonipeite Päärauoituksen betonipeitteen keskipaksuuen vähimmäisarvot on esitetty betoninormien taulukoissa 8.3, 8.4, 8.5, 8.7, 8.8, 8.9 ja Yhteenvetona niistä voiaan toeta, että laattarakenteissa betonipeite on tarkistettava taulukkomitoituksella, jos ympäristöluokassa Y3 vaaittu palonkestävyys > R60 tai ympäristöluokassa Y vaaittu palonkestävyys > R90 palkin päärauoituksen betonipeite on tarkistettava taulukkomitoituksella, jos uuman paksuuella 380 mm vaaittu palonkestävyys > R90 tai jos uuman paksuuella 180 mm b w < 380 mm vaaittu palonkestävyys > R60

11 jos leikkausvoimia otetaan palkin haoilla (mikä on suositeltavaa), on niien betonipeite tarkistettava ympäristöluokassa Y3 vaaitun palonkestävyyen ollessa > R60 ja ympäristöluokassa Y vaaitun palonkestävyyen ollessa > R90 pilarin, jonka sivumitta 80 mm, päärauoituksen betonipeite on tarkistettava vaaitun palonkestävyyen ollessa R10 seinän päärauoituksen betonipeite on tarkistettava, jos ympäristöluokassa Y3 vaaittu palonkestävyys R90 tai ympäristöluokassa Y vaaittu palonkestävyys R Toleranssit Rakennelaskelmissa käytetään jänneväleille ja poikkileikkaussuureille nimellismittoja, sillä sallittujen mittapoikkeamien vaikutus sisältyy varmuuskertoimiin. Suunnittelijan tulee kuitenkin ottaa toleranssit huomioon seuraavasti (ks. [6], [7] ja [8]): rakennusosiin, jotka liittyvät toisiinsa, tulee määrätä yhteismitallinen rakentamistoleranssi ja suunnitella liitokset tämän toleranssin mukaisesti oleelliset rakentamistoleranssit tulee merkitä mitta- ja kaaviopiirustuksiin yksiselitteisesti lukuarvoina tarkoituksenmukaisiin kohtiin rakentamistoleranssit määritetään ja merkitään ensisijaisesti paikkoihin, jotka ovat rakenteen toimivuuen, ulkonäön, valmisosa-asennuksen ja liittyvien rakennusosien kannalta tärkeitä (ikkuna- ja oviaukot, pilarivälit jne.) poikkeamien seurantaa varten määritetään jokaiseen tasoon tarkepisteet tarvittaessa tulee rakennukseen suunnitella kohtia, joissa mittapoikkeamien kertymät hoietaan hallitusti. Rauoitus suunnitellaan siten, että se annettujen toleranssien puitteissa mahtuu rakenteeseen ja ettei sen betonipeite alitu enempää kuin 5 mm. Lisäksi on otettava huomioon toleranssien vaikutus teholliseen korkeuteen taivutetuissa rakenteissa ja harjatankojen vaatima tila sekä palkeissa haan taivutuksesta aiheutuva päätankojen nousu. Myös risteävien tankojen keskinäinen asema on otettava huomioon rakenneosien liitoksissa. Tarkemmat ohjeet on annettu lähteissä [6] ja [7]. EC :n [3] mukaan tehollisesta korkeuesta vähennetään kapasiteettia laskettaessa -luokassa 10 mm ja 1-luokassa 5 mm. Kuva 14. Taivutetun teräsbetonirakenteen toimintatapa: a) halkeamaton tila, b) käyttötila, c) murtotila. 495

12 Mitoitus murtotilassa.1 Mitoitus taivutukselle Mitoitusperusteet Taivutetun teräsbetonirakenteen murtumisen luonne riippuu vetorauoituksen määrästä. Jos poikkileikkaus on alirauoitettu, murtuminen tapahtuu hauraasti heti ensimmäisen halkeaman ilmestyessä. Tämän estämiseksi on syytä nouattaa normien vähimmäisrauoitusvaatimuksia. Myös ylirauoitettu poikkileikkaus murtuu hauraasti, kun puristuspuolen betoni murskaantuu ennen kuin vetorauoitus ehtii saavuttaa myötörajaansa. Normaalirauoitettu poikkileikkaus sen sijaan murtuu sitkeästi vetorauoituksen myötäessä, ja murtumista eeltää voimakas halkeilu ja suuret muoonmuutokset (kuva 14). Tasapainorauoitetussa poikkileikkauksessa vetorauoitus saavuttaa myötörajan samanaikaisesti kun puristuspuoli murtuu. Kohassa 1. esitettyjen perusoletusten lisäksi mitoitus perustuu seuraaviin otaksumiin: Betonin oletetaan olevan vetopuolella haljennut 0-viivaan asti. Betonin vetojännityksiä ei rauoitetuissa rakenteissa oteta huomioon. Betonin ja terästen välillä oletetaan täyellinen tartunta. Betonin puristusjännitysten jakautumiskuvion saa korvata suorakaiteella, jonka korkeus y = kx. Kerroin k lasketaan kaavasta ε k = cu 07, 10 ε cu 3 08, Taulukko 8. Teräs x b / β b µ b S35JRG 0,770 0,616 0,46 A500HW, B500K 0,583 0,467 0,358 B600KX 0,538 0,431 0,338 A700HW, B700K 0,500 0,400 0,30 Betoninormien [] mukaan teräsbetonirakenteissa poikkileikkaukseen ei saa sijoittaa enemmän vetorauoitusta kuin tasapainorauoitus pelkässä taivutuksessa, kun rauoituksen venymälle käytetään arvoa ε yk. Tätä vastaava tehollisen puristuspinnan suhteellinen korkeus β b lasketaan kaavasta εcu βb = 08, () εcu + εyk Taulukossa 8 on annettu β b ja vastaava suhteellinen momentti µ b sekä 0-viivan suhteellinen etäisyys x b / käytössä oleville betoniteräksille. Riittävän sitkeyen varmistamiseksi on suositeltavaa valita β 0,9β b betonin lujuuen ollessa enintään K60. Jos rakenteen myötäämiskykyä käytetään hyväksi mitoituksessa, on riittävän muoonmuutoskyvyn varmistamiseksi tehollisen puristuspinnan korkeutta tarvittaessa rajoitettava vieläkin enemmän. Suorakaiepoikkileikkaus Poikkileikkauksen sisäiset voimat (kuva 15): N c = byf c, N s = A s f y (3) Tasapainoehoista seuraa, että ω = β (4) β µ = β 1 joissa ω = ρ fy As ρ = fc b y β = y = 08, x M µ = f b c (5) 496

13 Kuva 15. Suorakaiepoikkileikkaus ilman puristusrauoitusta. Taivutuskestävyys M u voiaan laskea kaavasta Mu =µ b fc (6) tai kaavasta Mu = Asfyz (7) β z= 1 (8) Poikkileikkauksessa tarvittava vetorauoitus määritetään seuraavasti: 1. Arvioiaan tehollinen korkeus. Lasketaan suhteellinen taivutusmomentti M m µ = tai µ = f b f c 3. Lasketaan tehollisen puristuspinnan suhteellinen korkeus β = 1 1 µ 4. Tarvittava vetorauoituksen pinta-ala saaaan kaavasta A s f =ω f ω = β c c y b M tai kaavasta As = zfy z saaaan kaavasta 8. Kun suhteellinen taivutusmomentti µ tunnetaan, tarvittava vetorauoituksen pinta-ala voiaan myös laskea kaavasta A k M s = s teräskerroin k s saaaan taulukosta 9. [A s ] = mm, [M ] = knm ja [] = m. (9) Esimerkki 1 Määritettävä elementtipalkin 680 x 380 päärauoitus, kun betoni on K40-, teräs A500HW, palonkestävyys R60, ympäristöluokka Y3, toleranssiluokka 1, haat 8, kiviaineksen max raekoko 16 mm ja M = 80 knm. Arvioiaan 60 mm 0, 80 µ= 18, 7 0, 38 0, 6 = 0, 300 β = 1 1 0, 300 = 0, 368 A = s ,, 7 380mm 60mm 417 = 3886mm 8T 5 ( 398mm ) Taulukko 9. Teräskerroin k s ja kerroin k z = z/. A500HW µ 0,06 0,10 0,14 0,17 0,19 0,1 0,3 0,5 0,8 0,305 B500K Rakenneluokka k z 0,956 0,938 0,919 0,901 0,89 0,879 0,861 0,847 0,89 0,806 1 k s,30,35,39,44,47,50,55,60,65,73 k s,51,56,61,66,69,73,79,83,90,98 3 k s,8,88,93,99 3,03 3,07 3,13 3,19 3,5 3,35 497

14 Kuva 16. Esimerkki 1, rauoituksen sijoitus. Koska tangot eivät mahu yhteen riviin, sijoitetaan 6 alimpaan riviin ja toiseen riviin. Rivien etäisyyet palkin alareunasta ovat (vrt. kuva 16) e 1 = (0, , ) mm = 47, mm (huom! < 5) e =e 1 + (5 + 5) mm = 47, mm + 50 mm = 97, mm Tarkistetuksi teholliseksi korkeueksi saaaan tällöin 6 = mm 47, + 97, 680 mm= 60mm 8 valittu rauoitus riittää. Kuva 17. Poikkileikkauksen mitoitustapaukset. 498 Puristusrauoituksella voiaan lisätä taivutuskestävyyttä ja parantaa sitkeyttä. Puristusrauoitetun poikkileikkauksen kaavat ja tarvittavan rauoituksen määrittäminen on esitetty lähteessä [1]. Erikoispoikkileikkaukset ja vino taivutus Erikoispoikkileikkauksia ja vinoa taivutusta on käsitelty lähteessä [1].. Mitoitus normaalivoimalle Mitoitustapaukset ja murtumisen luonne Normaalivoiman luonteesta (puristusta tai vetoa) ja epäkeskisyyestä riippuen erotetaan seuraavat mitoitustapaukset (kuva 17): 1. Pienen epäkeskisyyen omaava vetävä normaalivoima. Poikkileikkauksesta toimii vain rauoitus.. Vetävä tai puristava normaalivoima, suuri epäkeskisyys. Puristuspuoli vain osittain rasitettu. 3. Vetävä tai puristava normaalivoima, suuri epäkeskisyys. Sekä veto- että puristuspuoli täysin rasitettu. 4. Puristava normaalivoima, pieni epäkeskisyys. Poikkileikkaukseen syntyy vetoa, mutta vetorauoitus ei ole täysin rasitettu. 5. Poikkileikkaus kauttaaltaan puristettu, pieni epäkeskisyys. Kuva 18. Murtumisen luonne epäkeskisessä puristuksessa: a) kestävyyskäyrä ja epäkeskisyyet b) muoonmuutokset.

15 M M u 1,0 kierrehaat Betonirakenteien suunnittelu Taulukko ulotteisen rakenteen (pilarin) k 0 -arvot. Tuenta Sivusiirtyvyys k o teoreettinen suositeltava tavall. haat s 100mm tavall. haat s 00mm Estetty 1,0 1,0 0 Kuva 19. Sitkeyen riippuvuus haoista. Estetty 0,5 0,7 Epäkeskisen veon rasittama poikkileikkaus saavuttaa murtotilan rauoituksen myötäessä, joten murtuminen on luonteeltaan sitkeä. Epäkeskisessä puristuksessa murtumisen luonne riippuu epäkeskisyyestä. Päinvastoin kuin pelkässä taivutuksessa vetorauoituksen myötämistä (ja siten sitkeyttä) ei voia varmistaa teräsmäärää rajoittamalla. Tasapainotilanteessa (e = e b jan=n b ) tapahtuu murtuminen siten, että betonipuristuma puristetulla reunalla saavuttaa kriittisen arvon (ε c = ε cu ) samanaikaisesti kun vetorauoitus alkaa myötää (ε s = ε y ). Jose>e b (N<N b ), tapahtuu murtuminen sitkeästi vetorauoituksen myötäessä. Jos taas e < e b (N>N b ), on aina kyseessä puristusmurto (kuva 18). Epäkeskisyyen ollessa pieni (e < e b ) riippuu sitkeys hakojen muoosta (tavalliset vai kierrehaat) sekä hakavälistä (kuva 19). Epäkeskinen puristus Puristetun rakenteen hoikkuus λ lasketaan kaavasta λ= L i0 (30) L 0 = k 0 L on nurjahuspituus I on betonipoikkileikkauksen c i = jäyhyyssäe tarkasteltavassa Ac suunnassa k 0 on rakenteen tuentatavasta riippuva kerroin, joka voiaan valita taulukosta 10 tai 11. Se voiaan määrittää myös tarkemmin kuvien 0 ja 1 avulla. Estetty 0,7 0,8 Vapaa,0, Vapaa 1,0 1, Rauoittamattomia rakenneosia mitoitettaessa käytetään kertoimelle k 0 arvoa 1,0 eellyttäen, että sivusiirtymät on estetty. Betoninormien mukaisten sallittujen mittapoikkeamien huomioon ottamiseksi mitoituksessa käytetään ns. perusepäkeskisyyttä e a. Jäykän rakenneosan (λ 5) perusepäkeskisyyeksi otaksutaan h/0 50 mm, h on poikkileikkauksen sivumitta tarkasteltavassa suunnassa. Hoikan rakenneosan (λ > 5) perusepäkeskisyys lasketaan kaavasta h L0 ea = + (31) h/0 50 mm 499

16 Taulukko 11. -ulotteisen rakenteen (seinän) k 0 -arvot. Tuenta Kahelta reunalta tuettu L Kuten teräsbetonipilareissa Kolmelta reunalta tuettu L b 1 1 L/ 3b, + ( ) 03 Neljältä reunalta tuettu Kuva 0. Sivusiirtymättömän pilarin k 0 -arvon määrittäminen. L b b ( L/ b) L > b 1 L/ b ( ) 500 Kuva 1. Sivusiirtyvän pilarin k 0 -arvon määrittäminen.

17 Taipumasta aiheutuva lisäepäkeskisyys e voiaan betoninormien mukaan laskea kaavasta e (3) Kaavan käytön eellytyksenä on, että λ 140 rauoitetuilla rakenneosilla λ 90 ja e 0 h/3 rauoittamattomilla rakenneosilla. Jos N > 0,5 A c f c, saa rauoitetuissa rakenneosissa lisäepäkeskisyyen e kertoa luvulla Epäkeskisyyen laskenta-arvo e Jäykissä rakenneosissa e = e 0 + e a Hoikissa siirtymättömissä rakenneosissa epäkeskisyyen laskenta-arvoksi valitaan suurin seuraavista: e 05, A f N ea + e01 = ea + e + 06, e + 04, e ea + e + 04, e (33) joissa e 01 on itseisarvoltaan suurempi ja e 0 pienempi rakenneosan päissä esiintyvistä alkuperäisistä epäkeskisyyksistä. Jos e 01 on erimerkkinen kuin e 0, valitaan e 0 negatiiviseksi. Hoikissa siirtyvissä rakenneosissa e = e + e + e cc = h λ a (34) Suorakaiepoikkileikkauksen kestävyys Epäkeskisyyen ollessa niin suuri, että poikkileikkaukseen syntyy vetoa (mitoitustapaukset,3 ja 4), saaaan tasapainoehoista kestävyyksille N u ja M u seuraavat lausekkeet (kuva ): ' N = byf + A σ A σ (35) u c s sc s s M N e f by y ' ' u = u s = c + Asσsc (36) joissa e s = e + a s Tavallisesti otaksutaan aluksi, että puristusrauoitus myötää, jolloin σ sc =f y. Jotta tämä pitäisi paikkansa, on seuraavan ehon oltava voimassa: ' x εsc = εc εy x Vetomurrossa (e e b ) on vetorauoituksen jännitys murtotilassa σ s = f y. Puristusmurrossa σ s = ε s E s. Mitoitusehot N Nu M = N e M = N e = M + M M =µ b f ( ) s s su u s uc usc uc c c ' ' M = A f usc s y ( ) (37) (38) Kaavoissa 37 ja 38 on otaksuttu, että σ s = σ sc = f y. Lisäehoksi tehtävän ratkaisussa voiaan valita jokin seuraavista: N u b ε c f c y x ε sc N sc N c e es h z a S h N s ε s > ε y Kuva. Suorakaiepoikkileikkauksen epäkeskinen puristus, vetomurto. 501

18 Kuva 3. Symmetrisesti rauoitettu suorakaiepoikkileikkaus. Kapasiteettikäyrästö, /h = 0, symmetrinen rauoitus A s =A' s (ehto on tavallisin pilareissa ja seinissä) puristusrauoitus A' s tunnettu A s + A' s = minimi + (ehto toteutuu, jos ' y = )) β β am

19 Yhteisvaikutusiagrammien eli kapasiteettikäyrästöjen käyttö 1. Valitaan poikkileikkausmitat h ja b.. Lasketaan normaalivoiman ja taivutusmomentin suhteelliset arvot ν= N (39) fcbh M e (40) µ = = ν fcbh h 3. Valitaan tapaukseen soveltuva käyrästö, /h:lla on sopiva arvo (suurta virhettä tekemättä voiaan useimmiten käyttää /h:n arvoa 0,10). 4. Luetaan kapasiteettikäyrästöstä vaaitun mekaanisen rauoitussuhteen ω arvo. 5. Tarvittava rauoituksen pinta-ala suorakaiepoikkileikkauksen yhellä reunalla saaaan kaavasta fc As =ω bh (41) fy ja kokonaisteräsmäärä A s,tot = A s. Kuvassa 3 on esitetty kapasiteettikäyrästö symmetriselle rauoitukselle (A s1 =A s =A s ) /h:n arvolla 0,10. Esimerkki Määritä kuvan 4 kytketyn kehän pilarissa tarvittava rauoitus, kun betoni on K40-1 ja teräs A500HW sekä pilari 380 x 380. Ympäristöluokka Y3, palonkestävyys R60 ja toleranssiluokka 1. F wk = 4,8 kn, g 3k = 31,7 kn/m, q 1k =,8 kn/m, q k =,0 kn/m ja q 3 k = 13,0 kn/m. ( ) = Ngk = 5 6, 5 0, , 0 317, kn 404kN Nqk = 1, 0 m 13, 0 kn / m = 156 kn Fhk = 3 ( + ) kn m m kn kn 8, 8, 0 / 6, 5 + 4, 8 = 16, 5 1 M1k kn m m kn m knm , 5 =, /, + 6, 5 = 68, 4 L0 =, 6, 5 m= 14, 3 m ea = + mm= 47, 6 mm λ= = = 130 e 380 mm= 305 mm 145 Kuva 4. Esimerkin rakennemalli. Kuormitustapaus a) tuuli kesällä: N = 0, kn= 363 kn M = 16, 68, 4 knm = 109 knm knm e = = 0, 300 m kn e = (, , , 305) m= 0, 653 m 0, 363 ν = = 011, 0, 7 0, 38 µ = 011 0,, 653 = 0, 08 0, 380 Kuvan 3 käyrästöstä saaaan ω = 0,0 Kuormitustapaus b) tuuli + samanaikainen lumi: N = 1, , kn 610 kn ν = 0, 04 µ = 0, 86 ϖ = 06, Kuormitustapaus c) lumi + samanaikainen. tuuli: N = ( 1, , 156) kn= 734 kn M = 08, 684, knm = 547, knm 1 ( ) = 109 e01 = m= 0179, m e = 0, 53 m 610 e01 = 0, 0745 m e = 0, 47 m ν = 0, 46 µ = 0, 76 ϖ = 03, As = 06 0,, mm = 1708 mm T5 mp (4 5 mp) kokonaisrauoitus pilarissa 8 T5. Haat T8 k

20 Kuva 5. Epäkeskinen veto: a) suuri epäkeskisyys, b) pieni epäkeskisyys. 504 Muut poikkileikkaukset Ympyräpoikkileikkausta on käsitelty mm. lähteessä [1]. Epäsymmetrinen puristus (puristuksen ja vinon taivutuksen yhteisvaikutus) Epäsymmetristä puristusta on käsitelty mm. lähteessä [1]. Epäkeskinen veto Suurella epäkeskisyyellä (e >a s1 ) suorakaiepoikkileikkauksen vetorauoitus määritetään seuraavasti (kuva 5a): 1. Arvioiaan ja a s. Määritetään taivutusmomentti vetorauoituksen painopisteen suhteen kaavasta M = M N a = N e a (4) ( ) s s s 3. Lasketaan suhteellinen taivutusmomentti µ= M s f b c 4. Lasketaan sisäinen momenttivarsi z kaavasta β z = 1 β = 1 1 µ 5. Tarvittava vetorauoituksen pinta-ala saaaan kaavasta Ms N As = + (43) zfy fy Kaavoihin 4 ja 43 voimasuureet sijoitetaan itseisarvoina. Epäkeskisyyen ollessa pieni (e <a s1 ) poikkileikkauksesta toimii vain rauoitus. Vetovoima jakautuu tällöin teräksille vipuvarsisäännön perusteella, joten saaaan (kuva 5b) A s1 N es = f z y s N es As = f z y 1 s (44)

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään

Lisätiedot

BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211

BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211 Betoniteollisuus ry, Elementtisuunnittelu 2013 BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211 Osan 1 esittely Palkin laskenta Pekka Nykyri, TkL, yliopettaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu 21.11.2013

Lisätiedot

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op.

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. Rak 43-3136 Betonirakenteiden harjoitustyö II syksy 2014 1 Aalto Yliopisto/ Insinööritieteiden korkeakoulu/rakennustekniikan laitos Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. JÄNNITETTY

Lisätiedot

by1030 Käytä desimaalien merkitsemiseen pilkkua. Käytä sivussa olevia painikkeita dokumentin sisällä liikkumiseen.

by1030 Käytä desimaalien merkitsemiseen pilkkua. Käytä sivussa olevia painikkeita dokumentin sisällä liikkumiseen. Halkeamaleveyden laskenta standardin mukaan Taipuman laskenta standardin mukaan Ankkurointipituuden laskenta standardin mukaan Tämä laskentapohja laskee annettujen voimasuureiden sekä rakenneja raudoitustietojen

Lisätiedot

Stabiliteetti ja jäykistäminen

Stabiliteetti ja jäykistäminen Stabiliteetti ja jäykistäminen Lommahdusjännitykset ja -kertoimet Lommahdus normaalijännitysten vuoksi: Leikkauslommahdus: Eulerin jännitys Lommahduskerroin normaalijännitykselle, pitkä jäykistämätön levy:

Lisätiedot

Betonirakenneohjeet. Tielaitos. Sillansuunnittelu. Helsinki 2000. TIEHALLINTO Siltayksikkö

Betonirakenneohjeet. Tielaitos. Sillansuunnittelu. Helsinki 2000. TIEHALLINTO Siltayksikkö Tielaitos Betonirakenneohjeet Sillansuunnittelu Helsinki 2000 TIEHALLINTO Siltayksikkö Betonirakenneohjeet Tielaitos TIEHALLINTO Helsinki 2000 ISBN 951-726-616-2 TIEL 2172073-2000 Edita Oy Helsinki 2000

Lisätiedot

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen

Lisätiedot

Betonirakenteet OHJEET 2005

Betonirakenteet OHJEET 2005 B4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto 1 Betonirakenteet OHJEET 2005 Ympäristöministeriön asetus betonirakenteista Annettu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Betonirakenteet OHJEET 2001

Betonirakenteet OHJEET 2001 B4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto 1 Betonirakenteet OHJEET 2001 Ympäristöministeriön asetus betonirakenteista Annettu Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2000

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

1.3 Pilareiden epäkeskisyyksien ja alkukiertymien huomioon ottaminen

1.3 Pilareiden epäkeskisyyksien ja alkukiertymien huomioon ottaminen 1. MASTOPILARIN MITOITUSMENETELMÄ 1.1 Käyttökohteet Mitoitusmenetelmä soveltuu ensisijaisesti yksilaivaisen, yksikerroksisen mastojäykistetyn teräsbetonikehän tarkkaan analysointiin. Menetelmän soveltamisessa

Lisätiedot

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen

Lisätiedot

PUURAKENTEIDEN PERUSTEET T512905. Harjoitustyömalli v. 25.1.2012. Puurakenteisen talon rakenteiden mitoitus

PUURAKENTEIDEN PERUSTEET T512905. Harjoitustyömalli v. 25.1.2012. Puurakenteisen talon rakenteiden mitoitus PUURKENTEIDEN PERUSTEET T51905 Harjoitustyömalli v. 5.1.01 Puurakenteisen talon rakenteien mitoitus HUOM. Tässä harjoitustyömallissa on käytetty sinistä väriä täyentävien huomioien esittämiseen. Ohjaava

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015 Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN Esa Makkonen Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 Tiivistelmii: Artikkelissa kehitetaan laskumenetelma, jonka avulla

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS

Lisätiedot

Osa 3: Laatat. Betoniteollisuus 1(11) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien. Laattojen suunnittelu eurokoodeilla. Johdanto.

Osa 3: Laatat. Betoniteollisuus 1(11) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien. Laattojen suunnittelu eurokoodeilla. Johdanto. 1(11) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa

Lisätiedot

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen

Lisätiedot

TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat

TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat Lasketaan suurimmat leikkaus- ja taivutusrasitukset Analysoidaan sauvoja, jotka ovat suoria,

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

Betonirakenneohjeet 2006

Betonirakenneohjeet 2006 Betonirakenneohjeet 2006 Julkaisun nimi 1 Betonirakenneohjeet 2006 Tiehallinto Helsinki 2006 2 Julkaisun nimi Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 951-803-580-6 TIEH 2100037-v-06 Tiehallinto

Lisätiedot

VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140

VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390 VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 14.6.2013 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Toimintatapa 2. MITAT JA MATERIAALIT

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5

Lisätiedot

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS VERKKOLIITE 1a Diagonaalien liitos pääkannattajan alapaarteeseen (harjalohkossa) Huom! K-liitoksen mitoituskaavoissa otetaan muuttujan β arvoa ja siitä laskettavaa k n

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 14: VOIMALIITOKSET

HalliPES 1.0 OSA 14: VOIMALIITOKSET HalliPES 1.0 OSA 14: VOIMALIITOKSET 28.4.2015 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään primäärirungon voimaliitosia ja niien mitoitusohjeita. Voimaliitoset mitoitetaan tapausohtaisesti määräävän uormitusyhistelmän

Lisätiedot

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...

Lisätiedot

Taulukkoja käytettäessä ei tarvita lisätarkistuksia leikkaus- ja vääntökestävyyden, ankkurointiyksityiskohtien tai lohkeilun suhteen.

Taulukkoja käytettäessä ei tarvita lisätarkistuksia leikkaus- ja vääntökestävyyden, ankkurointiyksityiskohtien tai lohkeilun suhteen. TAULUKKOMITOITUS 1. Yleistä Tässä esitetään eurokoodin SFS-EN 199-1- ja Suomen kansallisen liitteen mukainen taulukkomitoitus normaalipainoiselle betonille. Standardiin nähden esitystapa on tiivistetty

Lisätiedot

Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Osa 4: Palkit Palkkien suunnittelu eurokoodeilla Johdanto Mitoitusmenettely Palonkestävyys

Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Osa 4: Palkit Palkkien suunnittelu eurokoodeilla Johdanto Mitoitusmenettely Palonkestävyys 1(12) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa

Lisätiedot

T512905 Puurakenteet 1 5 op

T512905 Puurakenteet 1 5 op T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin

Lisätiedot

Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet

Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ 3 2 LAMMI-LÄMPÖKIVIEN OMINAISUUDET 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ 4 4 LASKENTAPERUSTEET 4 5 KUORMAT 4 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET 5 7 SEINÄN

Lisätiedot

Hilti HIT-RE 500 + HIS-(R)N

Hilti HIT-RE 500 + HIS-(R)N HIS-(R)N Hilti HIT-RE 500 + Injektointijärjestelmä Hyödyt Hilti HIT-RE 500 330 ml pakkaus (saatavana myös 500 ml 500 ml ja 1400 ml pakkaus) Sekoituskärki BSt 500 S - soveltuu halkeilemattomaan betoniin

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

MODIX Raudoitusjatkokset

MODIX Raudoitusjatkokset MODIX Raudoitusjatkokset Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 23 2/2009 MODIX -raudoitusjatkos Peikko MODIX raudoitusjatkosten etuja: kaikki tangot voidaan jatkaa samassa poikkileikkauksessa mahdollistaa

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ... 3 2 MUOTTIHARKKOJEN OMINAISUUDET... 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ... 3 4 LASKENTAOTAKSUMAT... 4 5 KUORMAT... 5 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET... 5

Lisätiedot

LIITTORAKENTEET-KIRJA TRY/by 58. Matti V. LESKELÄ OULU

LIITTORAKENTEET-KIRJA TRY/by 58. Matti V. LESKELÄ OULU LIITTORAKENTEET-KIRJA TRY/by 58 Matti V. LESKELÄ OULU KIRJAN TAUSTAT Liittorakenteet tulivat muotiin 1990-luvulla ja niitä pidettiin innovatiivisina Monia tuotteita kehiteltiin, jotkut osoittautuivat kilpailukykyisiksi

Lisätiedot

Betonirakenteiden materiaaliominaisuudet

Betonirakenteiden materiaaliominaisuudet Betonirakenteiden materiaaliominaisuudet Siltaeurokoodien koulutus, 2.-3.12.29 Dipl.ins. Ulla Marttila, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö: 1. Standardit ja ohjeet 2. Betoni Lujuus, kimmokerroin,

Lisätiedot

Arvioitu poikkileikkauksessa oleva teräspinta-ala. Vaadittu raudoituksen poikkileikkausala. Raudoituksen minimi poikkileikkausala

Arvioitu poikkileikkauksessa oleva teräspinta-ala. Vaadittu raudoituksen poikkileikkausala. Raudoituksen minimi poikkileikkausala 1/6 Latinalaiset isot kirjaimet A A c A s A s,est A s,vaad A s,valittu A s,min A sw A sw, min E c E cd E cm E s F F k F d G G k G Ed Poikkileikkausala Betonin poikkileikkauksen ala Raudoituksen poikkileikkausala

Lisätiedot

Saumattomat betonilattiat suunnittelu ja toteutus. Betonipäivät 2010 Casper Ålander

Saumattomat betonilattiat suunnittelu ja toteutus. Betonipäivät 2010 Casper Ålander Saumattomat betonilattiat suunnittelu ja toteutus Betonipäivät 2010 Casper Ålander 1 Miksi lattiat halkeilevat? Onko unohdettu betonin perusominaisuuksia? Alhainen vetolujuus Kutistuma ~ 0,6 mm/m Lämpökutistuma

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Kuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät:

Kuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät: PIENTALON PUURUNKO JA JÄYKISTYS https://www.virtuaaliamk.fi/bin/get/eid/51ipycjcf/runko- _ja_vesikattokaavio-oppimisaihio.pdf Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka, Puurakenteet Luentoaineisto: - Materiaalia

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet

Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet 1 1 YLEISTÄ 2 2 LAMMI-LÄMPÖKIVIEN OMINAISUUDET 2 3 MITTAJÄRJESTELMÄ 3 4 LASKENTAPERUSTEET 3 5 KUORMAT 3 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET 4 7 SEINÄN

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski 20.08.2006

RAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski 20.08.2006 CONCRETE RESIDENTIAL HOUSES PIENTALON TERÄSBETONIRUNKO https://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot/030501/1069228479773/11 29102600015/1130240838087/1130240901124.html.stx Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka,

Lisätiedot

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus TAVOITTEET Määritetään aksiaalisesti kuormitetun sauvan muodonmuutos Esitetään menetelmä, jolla ratkaistaan tukireaktiot tapauksessa, jossa statiikan tasapainoehdot eivät riitä Analysoidaan lämpöjännitysten,

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille

Lisätiedot

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4

Lisätiedot

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

Ontelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan.

Ontelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan. 1 Betoninormikortti n:o 27 3.5.2012 ONTELOLAATTA - SEINÄLIITOS Eurokoodi 1992-1-1 1. Normikortin soveltamisalue Tämä normikortti käsittelee raskaasti kuormitettujen (tyypillisesti yli 8-kerroksisten rakennusten)

Lisätiedot

Lujuusopin jatkokurssi IV.1 IV. KUORIEN KALVOTEORIAA

Lujuusopin jatkokurssi IV.1 IV. KUORIEN KALVOTEORIAA Lujuusoin jatkokussi IV. IV. KUORIE KALVOTEORIAA Kuoien kalvoteoiaa Lujuusoin jatkokussi IV. JOHDATO Kuoiakenteen keskiinta on jo ennen muoonmuutoksia kaaeva inta. Kaaevasta muoosta seuaa että keskiinnan

Lisätiedot

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT SEINÄKENKIEN KÄYTTÖ Václav Vimmr Zahra Sharif Khoda odaei Kuva 1. Erikokoisia seinäkenkiä JOHDNTO Seinäkengät on kehitetty yhdistämään jäykistävät seinäelementit toisiinsa. Periaatteessa liitos on suunniteltu

Lisätiedot

Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti

Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti Maanvaraisen lattian mitoitus by45/bly7 2014 Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti BETONI LATTIA 2014 by 45 BETONILATTIAT 2002, korvaa julkaisut by 8 (1975), by 12 (1981), by 31 (1989), by 45 (1997

Lisätiedot

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Tero Lahtela Suuren jännevälin NR yläpohja L = 10 30 m L < 10 m Stabiliteettiongelma Kokonaisjäykistys puutteellinen Yksittäisten puristussauvojen tuenta puutteellinen

Lisätiedot

HKD Lyöntiankkuri Yhden ankkurin sovellukset

HKD Lyöntiankkuri Yhden ankkurin sovellukset HKD Lyöntiankkuri Ankkurin tyyppi Hyödyt HKD Hiiliteräs kauluksellinen HKD-S(R) Hiiliteräs, Haponkestävä teräs kauluksellinen (R) Hiiliteräs, Haponkestävä teräs ilman kaulusta - yksinkertainen ja luotettava

Lisätiedot

Teräsrakenneohjeet. Tielaitos. Sillansuunnittelu. Helsinki 2000. TIEHALLINTO Siltayksikkö

Teräsrakenneohjeet. Tielaitos. Sillansuunnittelu. Helsinki 2000. TIEHALLINTO Siltayksikkö Tielaitos Teräsrakenneohjeet Sillansuunnittelu Helsinki 2000 TIEHALLINTO Siltayksikkö Teräsrakenneohjeet Tielaitos TIEHALLINTO Helsinki 2000 ISBN 951-726-610-3 TIEL 2173449-2000 Oy Edita Ab Helsinki 2000

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari VÄÄNTÖRASITETUN RAKENNEOSAN EURONORMIIN PERUSTUVA KESTÄVYYSLASKENTAYHTÄLÖIDEN

Lisätiedot

HSL-3 Raskas kiila-ankkuri

HSL-3 Raskas kiila-ankkuri HSL-3 Ankkurin tyyppi HSL-3 Kuusiokanta Mutterikanta HSL-3-B Momenttihattu HSL-3-SH Kuusiokolokanta (ei Suomessa) HSL-3-SK Uppokanta (ei Suomessa) Hyödyt - soveltuu halkeilemattomaan ja halkeilleeseen

Lisätiedot

Aksiaalisella tai suoralla leikkauksella kuormitettujen rakenneosien lujuusopillinen analyysi ja suunnittelu

Aksiaalisella tai suoralla leikkauksella kuormitettujen rakenneosien lujuusopillinen analyysi ja suunnittelu TAVOITTEET Statiikan kertausta Kappaleen sisäiset rasitukset Normaali- ja leikkausjännitys Aksiaalisella tai suoralla leikkauksella kuormitettujen rakenneosien lujuusopillinen analyysi ja suunnittelu 1

Lisätiedot

Rautatiesiltojen kuormat

Rautatiesiltojen kuormat Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA...4 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...4 3.1 VALMISTUSTAPA... 4 3.2 VALMISTUSTOLERANSSIT... 4 3.3 LAADUNVALVONTA...

Lisätiedot

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja TAVOITTEET Tutkitaan väännön vaikutusta suoraan sauvaan Määritetään vääntökuormitetun sauvan jännitysjakauma Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti

Lisätiedot

1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit...

1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit... RLS sisäkierrehylsyankkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RLS sisäkierrehylsyankkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

PASI-VAIJERILENKKISIDONTA

PASI-VAIJERILENKKISIDONTA LIITE 1 1 (10) BY:N KÄYTTÖSELOSTE n:o 385 PASI-VAIJERILENKKISIDONTA KÄYTTÖOHJE 12.6.2013 PASI-VAIJERILENKIT PASI-100 PASI-400 Ei-kantavan ulkoseinäelementin yläreunan sitominen ontelolaatan reunaan 2 (10)

Lisätiedot

Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2

Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 BY 5 B-EC 2 nro. 67 Schöck Isokorb KS, QS 17.4.2013 Tekninen neuvonta ja laskentapyynnöt Linterm Oy Puh.: 0207 430 890 Faksi: 0207 430 891 info@schoeck.fi

Lisätiedot

Raudoite toimii valumuottina ja korvaa erilliset vaarnat ja reunateräkset

Raudoite toimii valumuottina ja korvaa erilliset vaarnat ja reunateräkset Korvaa esitteen 11/98 5/2000 Väli 8 Raudoite toimii valumuottina ja korvaa erilliset vaarnat ja reunateräkset www.peikko.com SISÄLLYSLUETTELO: 1. BETONILATTIOIDEN LIIKUNTASAUMAT... 3 1.1 LS 1 Kevyille

Lisätiedot

AOK ONTELOLAATAN KANNAKE KÄYTTÖOHJE

AOK ONTELOLAATAN KANNAKE KÄYTTÖOHJE 2/2013 AOK ONTELOLAATAN KANNAKE KÄYTTÖOHJE Suomen Betoniyhdistyksen käyttöselosteet: no 380 (BY 5B) RakMK no 65 (BY 5B-EC2) Eurokoodi www.anstar.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. TOIMINTATAPA... 3 2. KANNAKKEEN

Lisätiedot

PERUSPULTIT KÄYTTÖOHJE

PERUSPULTIT KÄYTTÖOHJE 5/2013 PERUSPULTIT KÄYTTÖOHJE AK-KENKIEN PERUSPULTIT AET, AES Suomen Betoniyhdistyksen käyttöselosteet: no 389 (BY 5B) RakMK no 70 (BY 5B-EC2) Eurokoodi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSPULTIN TOIMINTATAPA...

Lisätiedot

4. Kapasiteetit ja sallitut kuormat 4.1 Mitoitusperiaate 4.2 Kapasiteetit ja sallitut kuormat 4.3 Nostoankkureiden sallitut kuormat

4. Kapasiteetit ja sallitut kuormat 4.1 Mitoitusperiaate 4.2 Kapasiteetit ja sallitut kuormat 4.3 Nostoankkureiden sallitut kuormat VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 1074-A 1168-A 1988 995-G 1036-G 1140 1130 18.12.2009 Sivu 1/19 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1

Lisätiedot

DELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321

DELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321 DELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321 24.09.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 DELTA-ANSAS...3

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS 1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa

Lisätiedot

TT- JA HTT- LAATTOJEN LIITOSTEN MITOITUS ONNETTOMUUSKUORMILLE 1- KERROKSISISSA RAKENNUKSISSA

TT- JA HTT- LAATTOJEN LIITOSTEN MITOITUS ONNETTOMUUSKUORMILLE 1- KERROKSISISSA RAKENNUKSISSA 1 SUUNNITTELUOHJE 15.4.2008 TT- JA HTT- LAATTOJEN LIITOSTEN MITOITUS ONNETTOMUUSKUORMILLE 1- KERROKSISISSA RAKENNUKSISSA Ohje on laadittu Betonikeskus ry:n Elementtijaoksen toimesta. Elementtisuunnittelun

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi. APK-Pilarikengät Käyttöohje 2

Erstantie 2, 15540 Villähde Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi. APK-Pilarikengät Käyttöohje 2 2 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PILARIKENGÄN TOIMINTATAPA... 4 2. KENGÄN RAKENNE... 4 2.1 Kenkien valmistusohjelma... 4 2.2 Materiaalit... 4 2.3 Valmistustapa... 4 2.4 Valmistustoleranssit... 4 2.5 Pilarikenkien

Lisätiedot

LATTIA- JA KATTOPALKIT

LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,

Lisätiedot

Kuormat on yhdistettävä rakennesuunnittelussa riippuvasti

Kuormat on yhdistettävä rakennesuunnittelussa riippuvasti 16.5.2012/1(6)/tp Kuormat on yhdistettävä rakennesuunnittelussa riippuvasti Pysyvät kuormat ovat riippumattomia, mutta ne yhdistetään nykyisissä rakennesuunnittelunormeissa aina riippuvasti 1. Pysyvä ja

Lisätiedot

8. Yhdistetyt rasitukset

8. Yhdistetyt rasitukset TAVOITTEET Analysoidaan ohutseinäisten painesäiliöiden jännitystilaa Tehdään yhteenveto edellisissä luennoissa olleille rasitustyypeille eli aksiaalikuormalle, väännölle, taivutukselle ja leikkausvoimalle.

Lisätiedot

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet 1 1 YLEISTÄ... 2 2 MUOTTIHARKKOJEN OMINAISUUDET... 2 3 MITTAJÄRJESTELMÄ... 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT... 3 5 KUORMAT... 5 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET... 5

Lisätiedot

Betonin Eurocodestandardien. Eurocode 2 sisällön rakenne

Betonin Eurocodestandardien. Eurocode 2 sisällön rakenne EN 1992-1-1: Uusi eurooe 2 stanari betonirakenteien suunnittelua varten Matti V. Leskelä, tekniikan tohtori Erikoistutkija, Oulun yliopisto matti.leskela@oulu.fi Betonin Eurooestanarien käyttö Suomessa

Lisätiedot

WQ-palkkijärjestelmä

WQ-palkkijärjestelmä WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin

Lisätiedot

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT 3 4.1 Materiaalien ominaisuudet 3 4.2 Maanpaine 3 4.

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT 3 4.1 Materiaalien ominaisuudet 3 4.2 Maanpaine 3 4. 1 LAIUURIN RAKENNE JA OINAISUUDET KÄYTTÖKOHTEET 3 UURITYYPIT 4 LASKENTAOTAKSUAT 3 4.1 ateriaalien ominaiuudet 3 4. aanpaine 3 4.3 uurin ketävyy npaineelle 4 4.4 Kaatumi- ja liukumivarmuu 5 4.4.1. Kaatumivarmuu

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 1.2.2015 urokoodi 6 (korvaa 1.10.2014 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s.

Lisätiedot

Naulat Raudoitusverkot Harjatangot Muut verkot Väliketuet ja sidelangat Ansasraudoitteet Nostolenkit Kierrehaat Irtohaat Rengasraudoitteet

Naulat Raudoitusverkot Harjatangot Muut verkot Väliketuet ja sidelangat Ansasraudoitteet Nostolenkit Kierrehaat Irtohaat Rengasraudoitteet Naulat Raudoitusverkot Harjatangot Muut verkot Väliketuet ja sidelangat Ansasraudoitteet Nostolenkit Kierrehaat Irtohaat Rengasraudoitteet Erikoisraudoitteet RAUDOITUSVERKOT VARASTOTUOTTEET B500K, SFS

Lisätiedot