by1030 Käytä desimaalien merkitsemiseen pilkkua. Käytä sivussa olevia painikkeita dokumentin sisällä liikkumiseen.
|
|
- Kirsi-Kaisa Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Halkeamaleveyden laskenta standardin mukaan Taipuman laskenta standardin mukaan Ankkurointipituuden laskenta standardin mukaan Tämä laskentapohja laskee annettujen voimasuureiden sekä rakenneja raudoitustietojen perusteella rakenteen taipuman ja tarkasteltavan poikkileikkauksen halkeamaleveyden. Käytä desimaalien merkitsemiseen pilkkua. Käytä sivussa olevia painikkeita dokumentin sisällä liikkumiseen.
2 Projektin nimi: Testi Rakenteen tunnus: P101 Laatija: mtn Päivämäärä: Huomautuksia: Palkkeja on 1 kappale Sisällysluettelo Projektitiedot Sisällysluettelo HALKEAMALEVEYS *Rakenteen tiedot *Materiaalitiedot *Voimasuureet *Poikkileikkauksen harjaterästen tiedot *Poikkileikkauksen jännepunosten tiedot *Halkeamaleveyskaavoissa esiintyviä kertoimia Halkeilukapasiteetin tarkistus Halkemaleveyden määrittäminen *VIRUMA *Lämpötilan vaikutus virumaan Lämpötilakorjaus *KUTISTUMA *Kuivumiskutistuma Sisäinen kutistuma Kokonaiskutistuma TAIPUMA *Pitkäaikaiskuormien osuus taipumasta *Taipumakerroin δ Lyhytaikaiskuormien osuus taipumasta Kutistuman osuus taipumasta Kokonaistaipuma *JÄNNEVOIMAN AJASTA RIIPPUVAT HÄVIÖT *ANKKUROINTIPITUUS YHTEENVETO Liitteet Ekvivalentti halkaisija k-kertoimet (halkeamaleveys) α-kertoimet (viruma ja kutistuma) Poikkileikkaus (kuva) Raudoitusjärjestelyt (kuva) Taipumakerroin δ (kuva) Siirry * = osioissa on lähtötietomäärittelyjä 2/34
3 Halkeamaleveys Rakenteen tiedot: Tarkasteltava jännemitta L eff := 8000 Osakappaleen leveys ja korkeus Rakenteen tiedot annetaan siten, että puristuspinta sijaitsee aina rakenteen yläreunassa. Poikkileikkaukselle, jonka leveys on vakio, annetaan vain arvot b1 ja h1. Poikkileikkaukselle, jolla on kaksi eri leveyttä, annetaan arvot b1, h1 ja b2, h2. Poikkileikkaukselle, jolla on kolme eri leveyttä, annetaan kaikki arvot. b 1 := h 1 := b 2 := h 2 := b 3 := h 3 := Materiaalitiedot: Betonin lieriölujuuden ominaisarvo f ck MPa : Taulukko 3.1 Harjateräksen lujuuden ominaisarvo f yk MPa Harjateräksen kiomoduuli E s MPa : Kohta Jänneteräksen kiomoduuli E p MPa : Kohta Voimasuureet: Taivutusmomentin ominaisarvo M k [+] 500 knm 80 Taivutusmomentin pitkäaikaisosuus % Normaalivoiman ominaisarvo N k (puristus positiivisena). Normaalivoiman sijainti määritellään kohdassa jännepunokset (d p ) kn 3/34
4 Poikkileikkauksen harjaterästen tiedot: Keskimääräinen vetoraudoituksen halkaisija ϕ s 25 Keskimääräinen tankoväli k/k 100 Pääraudoituksen betonipeitteen nimellisarvo vedetyllä puolella c 50 Vetoraudoitus kerroksittain. Tangon halkaisija ja kappalemäärä. Täyttäminen aloitetaan kerroksesta 1 jne. kerros 5 kpl kerros 4 kpl kerros 3 kpl kerros 2 kpl kerros kpl Raudoituskerrosten vapaa väli väli 4 väli 3 väli 2 väli 1 Keskimääräinen puristusraudoituksen halkaisija ϕ sc Etäisyys puristusraudoituksen painopisteeseen d sc Puristusraudoituksen pinta-ala A sc 2 4/34
5 Poikkileikkauksen jännepunosten tiedot: Jännepunosten kokonaispinta-ala A p 2 Etäisyys jännepunosten painopisteeseen d p Halkeamaleveyskaavoissa esiintyviä kertoimia: Kuormituksen keston huomioiva kerroin k t k t = 0.4 : kaava 7.11 Ankkurointiominaisuudet huomioiva kerroin k 1 k 1 = 0.8 : kaava 7.11 Rakenteen rasitustavan huomioiva kerroin k 2 k 2 = 0.5 Kerroin k 3 k 3 := 3.4 : kaava 7.11 Kerroin k 4 k 4 := : kaava /34
6 Mitoitus: Poikkileikkauksen tehollinen korkeus: A s.apu d apu d s := h sec A s if A s > 0 d s = otherwise Betonin keskimääräinen tehollinen puristuslujuus: f cm := f ck + 8MPa f cm = 40 MPa : Taulukko 3.1 Betonin keskimääräinen tehollinen vetolujuus: 3 f ck f ctm := 0.3 MPa if f MPa ck 50MPa f ctm = 3.02 MPa : Taulukko ln f cm MPa 10 MPa otherwise Betonin kiokerroin: f cm MPa E cm := MPa E 10 cm = MPa : Taulukko /34
7 Teräksen ja betonin kiokertoimien suhde: E s Vetoraudoitus: α s := α E s = cm Puristusraudoitus: α sc := 1.0 if A sc = 0 α sc = 1 E s E cm otherwise Jännepunokset: α p := 0.0 if A p = 0 α p = 0 E p E cm otherwise Poikkileikkauksen painopiste rakenteen yläreunasta: painopiste := T A osakappale pposakappale ( ) T + A s.apu etaisyys_ylareunasta αs 1 A osakappale... + A s.apu α s 1 + A sc d sc α s 1 ( ) ( ) painopiste = Betonin vedetyn osan tehollinen pinta-ala: b c.eff := b osakappale2 if b osakappale2 > 0 b c.eff = 400 b osakappale0 if b osakappale1 = 0 b osakappale1 otherwise 7/34
8 Poikkileikkauksen jäyhyysmomentti ( ) 2 T I sec := A osakappale pposakappale painopiste + + b osakappale T hosakappale T 2 A s.apu ( etaisyys_ylareunasta painopiste) + A sc d sc πϕ sc π ϕapu 4 64 α s 1 ( )... I sec m 4 = Poikkileikkauksen taivutusvastus I sec W ce_yla := painopiste W ce_yla = m 3 I sec W ce_ala h sec painopiste W ce_ala = m 3 Halkeilukapasiteetin tarkistus halkeileeko := N k A c f ctm M k + = W ce_ala f ctm kaavan arvo on > 1, joten tämä rakenne halkeilee. 8/34
9 Tasapainoyhtälöistä ratkaistaan: Neutraliakselin sijainti rakenteen yläreunasta x = 137 Betonin puristusjännitys: σ c = 8.2 MPa Puristusraudoituksen jännitys: x d sc σ sc := ( α x sc 1) σ c σ sc = 0.0 MPa Vetoraudoituksen jännitys: d s x σ s := α x s σ c σ s = MPa Jännepunoksen jännityksen lisäys: d p x σ p := α x p σ c σ p = 0.0 MPa 1 x h 1 N c1 := x b 1 h 1 σ c if x > h 1 + h 2 N c1 = 224 kn x b w 0.5 σ c if x h 1 h x b 1 ( ) x h 1 h 2 N c2 := 2 x h 1 σ c otherwise ( x h 1 ) + h 2 x 2 σ c if x > h 1 + h 2 b 2 0 kn if x h 1 ( x h 1 ) 2 2 x b 2 σ c otherwise N c2 = 0 kn ( ) 2 x h 1 h 2 N c3 := 2 x 0 kn otherwise b 3 σ c if x > h 1 + h 2 N c3 = 0 kn N s := A s σ s N s = 561 kn N sc := A sc σ sc N sc = 0 kn N p := A p σ p N p = 0 kn 9/34
10 Poikkileikkauksen sisäinen momenttivarsi: z s := 2 2 x h 1 h 1 x h 1 h 1 b 1 + b x x 6 x h 1 h 2 h 2 + b 2 h x 2 + h x h 1 x h 1 h 2 h 2 h 2 + b 2 h x x x h 1 h 2 ( x h 1 h 2 ) ( x h 1 h 2 ) + b 3 h x h d s x h 1 x h 1 h 1 x h 1 h 2 b 1 h x 1 + b b x 2 2 h x 2... x h 1 x h 1 h 2 h 2 b 2 h 1 h 2 ( x h 1 h 2 ) + x x + 2 x 2 if x > h 1 + h 2 x d s if x h 3 1 b 1 d s ( x h 1 ) x 2 2 h 1 x h 1 h 1 x h 1 + b x h 1 + b x x h ( ) ( ) 2 x h 1 x h 1 h 1 x h 1 b 1 h x 1 + b b x x ( ) 2 otherwise z s = /34
11 Betoni- tai jänneteräksiä ympäröivän, vetojännityksen alaisen betonialueen tehollinen pinta-ala ( ) A c.eff := min 2.5 h sec d s h sec x h sec,, 3 2 ϕapu 4 minb c.eff, 5 c nom + 2 tankoja 4 Tehollinen raudoitussuhde: A s ρ s.eff := ρ A s.eff = c.eff Poikkileikkauksen halkeamakapasiteetti N k M r := W ce_ala f ctm + M A r = 263 knm c Vetoraudoituksen jännitys halkeaman kohdalla: σ s = MPa A c.eff 0.063m 2 = : kappale (3) Vetoraudoituksen käyttötilan keskimääräisen venymän ja halkeamien välin keskimääräisen venymän erotus ε sm := 0 if M r M k max ( ) f ctm σ s k t 1 + α ρ s ρ s.eff s.eff σ s, 0.6 E s E s Suurin halkeamaväli halkeilun vakiinnuttua: otherwise ε sm = : kaava 7.9 s r.max := 0 if M r M k : kaava 7.11 otherwise ϕ s k 3 c nom... if kk 5 c nom + 2 ϕ s + k 1 k 2 k 4 ρ s.eff s 1.3 h sec x otherwise r.max = ( ) 305 A c.eff = : kaava 7.14 Laske halkeamaleveys: w ks := s r.max ε sm w ks = : kaava /34
12 Viruma: Betonin ikä kuormituksen alkaessa t o 28 vrk Betonin ikä tarkasteluajankohtana t 1 vrk Betonin ikä kuivumiskutistumisen alkamisesta t s. Yleensä tämä hetki on jälkihoidon päättyminen 7 vrk t := if t 1 = 0 t 1 otherwise 40 Ympäristön suhteellinen kosteus RH % Poikkileikkauksen haihtumiselle altis piiri u 4000 Poikkileikkauksen muunnettu paksuus 2 A c h 0 := h u 0 = 245 liite B, kaava B.6 Betonin lujuuden vaikutuksen huomioivat kertoimet liite B, kaava B.8c 35 MPa α 1 := α f 1 = cm MPa α 2 := α f 2 = cm MPa α 3 := α f 3 = cm 0.5 Kerroin, joka huomioi suhteellisen kosteuden vaikutuksen nimelliseen virumalukuun. 1 RH φ RH := 1 + if f 3 cm 35 MPa = h0 liite B, kaava B.8a RH h0 α 1 α 2 otherwise liite B, kaava B.8b 12/34
13 Kerroin, joka huomioi betonin lujuuden vaikutuksen nimelliseen virumalukuun β_f cm := f cm MPa = liite B, kaava B.4 Lämpötilan vaikutus betonin kovettumisnopeuteen lämpötilavälillä C. Alla olevalla voi jakaa tarkasteltava aikaväli t-to viiteen ajanjaksoon. Kullekin ajanjaksolle voi antaa rakenteeseen vaikuttavan lämpötilan. Näiden arvojen pohjalta lasketaan korjattu betonin ikä aiein valittuna tarkasteluajankohtana. t i on aika vuorokausina, jonka betoni on lämpötilassa T T_ t i on lämpötila [ C] aikavälillä t i Ajanjaksojen suan Σ t i tulee vastata betonin ikää tarkasteluajankohtana (t). Syöttöruudut voi jättää tyhjäksi, jolloin korjausta ei tehdä. t 0 := T_ t 0 := vrk C t 1 := T_ t 1 := vrk C t 2 := T_ t 2 := vrk C t 3 := T_ t 3 := vrk C t 4 := T_ t 4 := vrk C rr := 0 if 1 if 2 if 3 if 0 i = 0 1 i = 0 2 i = 0 3 i = 0 4 otherwise t = t i o t = t i o t = t i o t = t i o = 4 Valitsemallesi betonin iälle (t) ei tehdä lämpötilakorjausta. 13/34
14 Betonin korjattu ikä tarkasteluajankohtana (t) T_ t i t T := e t = 0 t i T = 0 liite B, kaava B.10 i = 0 Betonin korjattu ikä kuormittumishetkellä ( t o ) 4000 rr T_ t i t o.t := e t = 0 t i o.t = 0 i = 0 Sementin tyypin vaikutus virumalukuun huomioidaan muuttamalla kuormittumisikää α = 0 liite B, s.199 α 9 t o := max0.5, t o if t = t o if t = 0 liite B, kaava B.9 t o.t otherwise 0 t o.t otherwise t o = 28 Betonin korjattu ikä tarkasteluajankohtana (t) t := t if t = 0 = t = t T otherwise Kerroin, joka huomioi betonin kuormittumisen alkamisajan vaikutuksen nimelliseen virumalukuun. 1 β_t o := β_t 0.2 o = t o liite B, kaava B.5 14/34
15 Nimellinen virumaluku φ o := φ RH β_f cm β_t o φ o = liite B, kaava B.2 Kerroin, joka riippuu suhteellisesta kosteudesta ja poikkileikkauksen muunnetusta paksuudesta. β H min ( RH) 0.18 h 0 := + 250, 1500 if f cm 35 MPa min ( RH) 0.18 h α 3, 1500 α 3 otherwise liite B, kaava B.3a liite B, kaava B.3b β H = 993 Kerroin, joka kuvaa virumisen kehitystä ajan myötä kuormittumisen jälkeen. β c ( t, t o ) Virumaluku 0.3 t t o := β β H + t t c t, t o o ( ) = liite B, kaava B.7 ( ) φ o β c ( t, t o ) φ t, t o := φ t, t o ( ) = liite B, kaava B.1 15/34
16 Kutistuma: Kuivumiskutistuma: Sementin tyyppistä riippuva kerroin α ds1 liite B.2 α ds1 = 4 Sementin tyyppistä riippuva kerroin α ds2 liite B.2 α ds2 = 0.12 RH 0 := 100% liite B.2 f cmo := 10MPa 3 RH β RH := RH β 0 RH = liite B.2, kaava B.12 Kuivumiskutistuman perusarvo f cm α ds2 f ε cd ( α ds1 ) cmo e := 10 6 β RH liite B.2, kaava B.11 ε cd.0 = β ds ( t, t s ) := t t s ( ) t t s h 0 3 β ds ( t, t s ) = kaava 3.10 Muunnettu paksuus h 0 = /34
17 Kerroin, joka riippuu muunnetusta paksuudesta k h := 1.0 if h 0 < h ( ) h ( ) h ( ) 0.70 otherwise ( ) ( ) ( ) if if if 100 h h h 0 k h = < < < taulukko 3.3 Kuivumiskutistuman kehittyminen ajan mukana ( ) k h ε cd ( t) := β ds t, t s ε cd.0 ε cd ( t) = kaava 3.9 Sisäinen kutistuma: ( ) β as ( t) 1 e 0.2 := t0.5 β as ( t) = kaava 3.13 ε ca ( ) := ( ) 2.5 f ck 10MPa 10 6 MPa kaava 3.12 ε ca ( t) := β as ( t) ε ca ( ) ε ca ( t) = kaava 3.11 Kokonaiskutistuma: ε cs ( t) := ε cd ( t) + ε ca ( t) ε cs ( t) = kaava /34
18 Taipuma Betonin kiokertoimen pitkäaikainen tehollisarvo 1.05 E cm E c.eff := E 1 + φ( t, t o ) c.eff = MPa kaava 7.20 Teräksen ja betonin pitkäaikaisen kiokertoimen suhde: E s α s_pa := α E s_pa = c.eff E s α sc_pa := E c.eff α sc_pa = E p α p_pa := E c.eff α p_pa = /34
19 Tasapainoyhtälöistä ratkaistaan: Neutraliakselin sijainti rakenteen yläreunasta x_pa = 240 Poikkileikkauksen sisäinen momenttivarsi: z_pa := 2 2 x_pa h 1 h 1 x_pa h 1 h 1 b 1 + b x_pa x_pa 6 x_pa h 1 h 2 h 2 + b 2 h x_pa 2 + h x_pa h 1 x_pa h 1 h 2 h 2 h 2 + b 2 h x_pa x_pa ( ) 2 x_pa h 1 h 2 + b 3 2 x_pa h 1 + h 2... ( x_pa h 1 h 2 ) + 3 d s if x_pa > h x_pa h 1 x_pa h 1 h 1 + h 2 1 b 1 h x_pa 1 + b x_pa 2 x_pa h 1 h 2 + b 2 h x_pa 2... x_pa h 1 + b 2 x_pa x_pa d s if x_pa h 3 1 d s ( ) x_pa h 1 b 1 x_pa ( ) 2 x_pa h 1 h 2 x_pa 2 h 1 + b x_pa h 1 x_pa h 1 + b 2 2 x_pa h ( )... ( ) 2 h 2 x_pa h 1 h 2 + b x_pa x_pa h 1 x_pa 2 h x_pa h 1 x_pa h 1 h 1 x_pa h 1 b 1 h x_pa 1 + b b x_pa x_pa ( ) 2 otherwise z_pa = /34
20 Pitkäaikaiskuormien osuus taipumasta: Ehjän poikkileikkauksen taivutusjäykkyys K I_pa := E c.eff I sec K I_pa = 513 MN m 2 Neutraaliakselin sijainti rakenteen yläreunasta x_pa = 240 Poikkileikkauksen sisäinen momenttivarsi z_pa = 867 Täysin halkeilleen poikkileikkauksen taivutusjäykkyys ( ) K r := A s E s z_pa d s x_pa K r = 237 MN m 2 Taivutusmomentin ominaisarvo M k = knm Poikkileikkauksen halkeamakapasiteetti M r = knm M r α r := min 1, α M r = k 2 Kuormituksen keston huomioiva kerroin β β = 0.5 Jakautumakerroin ζ, jossa otetaan huomioon poikkileikkauksessa syntyvä vetojäykistysvaikutus ζ := 0 if M r M k ζ = β M r M k 2 otherwise 20/34
21 Taipumakerroin δ f Mahdolliset tukimomentit. Yläpintaan vetoa aiheuttavat -merkkisenä. M A := 100 knm M B := 0 knm 17 δ f := δ f if max( M A, M B ) = 0 δ f = M A + M B otherwise M k 10 knm Poikkileikkauksen tehollinen taivutusjäykkyys K ef_pa := ζ K r + ( 1 ζ) E c.eff I sec K ef_pa = 275 MN m 2 Taivutusmomentin ominaisarvo M k = 500 knm Taivutusmomentin pitkäaikaisosuus pa_osuus M k_pa := M 100 k M k_pa = 400 knm Taipuman pitkäaikaisosuus M k_pa 2 δ pa := δ f L K eff δ pa = 9.9 ef_pa 21/34
22 Lyhytaikaiskuormien osuus taipumasta: Ehjän poikkileikkauksen jäykkyys K I_la := E cm I sec K I_la = 1645 MN m 2 Neutraaliakselin sijainti rakenteen yläreunasta x_la := x x_la = Neutraaliakselin sijainti rakenteen yläreunasta z_la := z s z_la = 892 Täysin halkeilleen poikkileikkauksen taivutusjäykkyys ( ) K r_la := A s E s z_la d s x_la K r_la = 280 MN m 2 Taivutusmomentin ominaisarvo M k = 500 knm Taivutusmomentin lyhytaikaisosuus M k_la := M k M k_pa M k_la = 100 knm Poikkileikkauksen tehollinen taivutusjäykkyys K ef_la := ζ K r_la + ( 1 ζ) K I_la K ef_la = 468 MN m 2 Taipuman lyhytaikaisosuus M k_la 2 δ la := δ f L K eff δ la = 1.5 ef_la Kutistuman osuus taipumasta: ε cs ( t) 2 δ cs := δ f L d eff δ cs = 3.3 s Kokonaistaipuma: δ tot := δ la + δ pa + δ cs δ tot = 14.7 Laske suhteellinen taipuma L_a := L eff = 546 δ tot 22/34
23 Jännevoiman ajasta riippuvat häviöt: Kohta Kutistuman itseisarvo ε cs ( t) = Virumaluku hetkellä t φ( t, t o ) = Poikkileikkauksen pinta-ala A c = 0.49 m 2 Poikkileikkauksen jäyhyysmomentti I sec = m 4 Poikkileikkauksen ja jänneterästen painopisteiden välinen etäisyys z cp := d p painopiste z cp = 432 Betonin kiomoduuli E cm = MPa Jänneteräksen kiomoduuli E p = MPa Kohdassa x olevien jänneterästen pinta-ala A p = 0 2 Jänneteräksen relaksaatiosta aiheutuvan jännityksen muutoksen itseisarvo σ pr kohdassa x hetkellä t 0 MPa omasta painosta, alkujännevoimasta ja muista pitkäaikaisista kuormista aiheutuva, jänneteräksen kohdalla vaikuttava betonin jännityksen itseisarvo σ c.qp 0 MPa Ajasta riippuvat häviöt kohdassa x E p ε cs ( t) E p σ pr + φ( t, t E o ) σ c.qp cm P c.p.r := A p E p A p A c 2 Kaava z E cm A c I cp ( φ( t, t o ) ) sec P c.p.r = 0 kn 23/34
24 Pääraudoituksen ankkurointipituus Betonin lieriölujuuden ominaisarvo f ck_ankk MPa : Taulukko 3.1 Betonin materiaaliosavarmuusluku γ c 1,5 Taulukko 2.1N & liite A & kansallinen liite Kerroin α ct, jonka avulla otetaan huomioon puristuslujuuteen vaikuttavat pitkäaikaistekijät ja kuorman vaikuttamistavasta aiheutuvat epäedulliset tekijät. Betonin keskimääräinen tehollinen puristuslujuus: 1,0 Kohta (2) ( ) MPa f cm_ankk := f ck_ankk + 8 f cm_ankk = 40 MPa : Taulukko 3.1 Betonin keskimääräinen tehollinen vetolujuus: 2 ( ) 3 f ctm_ankk := 0.3 f ck_ankk MPa if f ck_ankk 50 : Taulukko 3.1 f cm_ankk 2.12 ln 1 + MPa 10 MPa otherwise f ctm_ankk = 3.02 MPa Betonin vetolujuuden ominaisarvo (5% fraktiili) ( ) f ctk.0.05_ankk := 0.7 min f ctm_ankk, 2.12 ln( ) MPa Taulukko 3.1 ja kohta 8.4.2(2) f ctk.0.05_ankk = 2.12 MPa Betonin vetolujuuden laskenta-arvo f ctk.0.05_ankk f ctd_ankk := α ct f γ ctd_ankk = 1.41 MPa c Kaava Ankkuroitavan tangon halkaisija ϕ ankk Betonipeitettä kuvaava termi c d Kuva /34
25 Tangon muoto Ankkuroitavan voiman tyyppi Rakenne Kerroin κ Poikittaisraudoituksen poikkileikkausala A st.tot pitkin mitoitusarvon mukaista ankkurointipituutta l bd 2 κ = 0.1 Kuva 8.4 Yksittäisen halkaisijaltaan suurian tangon poikkileikkausala A s.ankk 2 Poikittaisraudoituksen poikkileikkausalan vähiäisarvo A Taulukko 8.2 st.min A st.min := 0.25 A s.ankk 2 if rak = 1 A st.min = otherwise A st.min A st.tot 2 λ := λ = 0 A s.ankk Taulukko 8.2 Poikittaispaine p murtorajatilassa pitkin mitoitusarvon mukaista ankkurointipituutta l bd MPa Taulukko /34
26 Tankojen muodosta riippuva kerroin α 1 := if ankk = 1 α 1 = 1.0 Taulukko if cd > 3 ϕankk 1.0 otherwise 1.0 otherwise Betonipeitteen vähiäisarvosta riippuva kerroin α 2 := if ankk = 1 α 2 = 1 Taulukko 8.2 ( c d ϕ ankk ) minmax1 0.15, 0.7, 1 if muoto = 1 ϕ ankk ( ) c d 3 ϕ ankk minmax , 0.7, ϕ ankk 1.0 otherwise 1 otherwise Poikittaisraudoituksen (ei hitsatun) huomioiva kerroin α 3 := min( max( 1 κλ, 0.7), 1) if ankk = 1 α 3 = 1 Taulukko otherwise Hitsatun poikittaistangon huomioiva kerroin α 4 1,0 Taulukko 8.2 Lohkeilutasoon vaikuttavan paineen huomioiva kerroin α 5 := min( max( p, 0.7), 1) if ankk = 1 α 5 = 1 Taulukko otherwise Tangon mitoitusjännitys σ sd kohdassa, josta ankkurointipituus mitataan 434 MPa Kohta 8.4.3(2) Kerroin η 1, joka kuvaa tartuntaolosuhteiden laatua Tangon halkaisijasta riippuva kerroin η 1 = 1.0 Kohta 8.4.2(2) ja kuva ϕ ankk η 2 := if ϕ 100 ankk > 32 η 2 = 1.0 Kohta 8.4.2(2) 1.0 otherwise 26/34
27 Harjatankojen tartuntalujuuden mitoitusarvo f bd := 2.25 η 1 η 2 f ctd_ankk f bd = 3.18 MPa Kaava 8.2 Ankkurointipituuden perusarvo ϕ ankk σ sd MPa l b.rqd := l 4 f b.rqd = 0 bd Kaava 8.3 Ankkurointipituuden vähiäisarvo ( ) l b.min.t := max 0.3 l b.rqd, 10 ϕ ankk, 100 l b.min.t = 100 Kaava 8.6 ( ) l b.min.c := max 0.6 l b.rqd, 10 ϕ ankk, 100 l b.min.c = 100 Kaava 8.7 l b.min := l b.min.t if ankk = 1 l b.min = 100 l b.min.c otherwise Ankkurointipituuden mitoitusarvo ( ( ) ) l bd := max α 1 max α 2 α 3 α 5, 0.7 α 4 l b.rqd, l b.min l bd = 100 Kaavat 8.4 & /34
28 Yhteenveto: Projektin nimi: Testi Rakenteen tunnus: P101 Laatija: mtn Päivämäärä: Huomautuksia: Palkkeja on 1 kappale Rakenteen tiedot: Tarkasteltava jännemitta: L eff = 8000 Osakappaleen leveydet ja korkeudet: b 1 = 1000 h 1 = 150 b 2 b 3 = 400 h 2 = 850 = 0 h 3 = 0 Rakenteen kokonaiskorkeus: h sec = 1000 Rakenteen tehollinen korkeus: d s = 938 Materiaalien tiedot: Betonin lieriölujuuden ominaisarvo: f ck = 32 MPa Harjateräksen lujuuden ominaisarvo: f yk = 500 MPa Harjateräksen kiomoduuli: E s = MPa Jänneteräksen kiomoduuli: E p = MPa Raudoituksen tiedot: Vetoraudoituksen kokonaispinta-ala: A s = Puristusraudoituksen kokonaispinta-ala: A sc = /34
29 Halkeamaleveys: Tämä rakenne halkeilee. Halkeamaleveys w ks = 0.37 Neutraaliakseli on laipassa x = 137 Normaalivoiman ominaisarvo: N k = 0 kn Taivutusmomentin ominaisarvo: M k = 500 knm Poikkileikkauksen alkeamakapasiteetti: M r = 263 knm Teräksen ja betonin kiokertoimien suhteet: α s = α sc = 1 α p = 0 Betonin puristusjännitys: σ c = 8.2 MPa Puristusraudoituksen jännitys: σ sc = 0.0 MPa Vetoraudoituksen jännitys halkeaman kohdalla: σ s = MPa Jännepunoksen jännityksen lisäys: σ p = 0.0 MPa Laippaan vaikuttava normaalivoima: N c1 = 224 kn Uumaan vaikuttava normaalivoima: N c2 = 0 kn Vetoraudoitukseen vaikuttava normaalivoima: N s = 561 kn Puristusraudoitukseen vaikuttava normaalivoima: N sc = 0 kn Jännepunoksen voiman lisäys: N p = 0 kn 29/34
30 Taipuma: Virumaluku: φ( t, t o ) = Betonin pitkäaikainen kiokerroin: E c.eff = MPa Kuivumiskutistuma: ε cd ( t) = Sisäinen kutistuma: ε ca ( t) = Kokonaiskutistuma: ε cs ( t) = Taipuman pitkäaikaisosuus: δ pa = 9.9 Taipuman lyhytaikaisosuus: δ la = 1.5 Kutistuman osuus taipumasta: δ cs = 3.3 Kokonaistaipuma: δ tot = 14.7 Jännevälin ja taipuman suhde: L_a = /34
31 Liitteet Mikäli poikkileikkauksessa on eri dimensioisia teräksiä, ekvivalentti halkaisija määritetään seuraavasti. Arvoa ϕ eq tulee käyttää määritettäessä teräskokoa ϕ. Tangon 1 halkaisija ϕ 1 : 0 Kappalemäärä tankokokoa 1: 0 kpl Tangon 2 halkaisija ϕ 2 : 0 Kappalemäärä tankokokoa 2: 0 kpl Ekvivalentti tangon halkaisija: 2 2 n 1 ϕ 1 + n 2 ϕ 2 ϕ eq := ϕ n 1 ϕ 1 + n 2 ϕ eq = 0 : 2 kaava 7.12 k t on kuormituksen keston huomioiva kerroin: : kaava 7.9 = 0.6 lyhytaikaiskuormitukselle = 0.4 pitkäaikaiskuormitus k 1 on ankkurointiominaisuudet huomioiva kerroin: = 0.8 ENV mukaiselle harjatangolle : kaava 7.11 = 1.6 sileäpintaiselle raudoitukselle k 2 on rakenteen kuormitustavan huomioiva kerroin: : kaava 7.11 = 0.5, kun kyseessä on puhdas taivutus = 1.0, kun kyseessä on aksiaalinen veto = epäkeskisen vedon tapauksessa tai paikallisessa tarkastelussa k 2 voidaan määrittää seuraavasti. Suurempi suhteellinen reunavenymä ε 1 : Pienempi suhteellinen reunavenymä ε 2 : 1,0 0,0 ε 1 + ε 2 k 2 := k 2 ε 2 = 0.5 : 1 kaava /34
32 α on sementin tyypistä riippuva eksponentti: : Liite B, B.1 = -1, kun sementti on S-tyyppiä = 0, kun sementti on N-tyyppiä = 1, kun sementti on R-tyyppiä α ds1 on sementin tyypistä riippuva kerroin: : Liite B, B.2 = 3, kun sementti on S-tyyppiä = 4, kun sementti on N-tyyppiä = 5, kun sementti on R-tyyppiä α ds2 on sementin tyypistä riippuva kerroin: : Liite B, B.2 = 0.13, kun sementti on S-tyyppiä = 0.12, kun sementti on N-tyyppiä = 0.11, kun sementti on R-tyyppiä 32/34
33 Poikkileikkaus Raudoitusjärjestelyt 33/34
34 Taipumakerroin δ f 34/34
Betonirakenteiden materiaaliominaisuudet
Betonirakenteiden materiaaliominaisuudet Siltaeurokoodien koulutus, 2.-3.12.29 Dipl.ins. Ulla Marttila, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö: 1. Standardit ja ohjeet 2. Betoni Lujuus, kimmokerroin,
LisätiedotArvioitu poikkileikkauksessa oleva teräspinta-ala. Vaadittu raudoituksen poikkileikkausala. Raudoituksen minimi poikkileikkausala
1/6 Latinalaiset isot kirjaimet A A c A s A s,est A s,vaad A s,valittu A s,min A sw A sw, min E c E cd E cm E s F F k F d G G k G Ed Poikkileikkausala Betonin poikkileikkauksen ala Raudoituksen poikkileikkausala
LisätiedotLiitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.
25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut
LisätiedotLiitos ja mitat. Murtorajatilan momenttimitoituksen voimasysteemi. laattakaistan leveys. b 1200mm. laatan jänneväli. L 8000mm
5.9.013 1/5 Liitoksen DO306 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Alkuperäisen kuvan mukaisen koukkuraudoituksen sijaan käytetään suoraa tankoa.
LisätiedotBETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211
Betoniteollisuus ry, Elementtisuunnittelu 2013 BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211 Osan 1 esittely Palkin laskenta Pekka Nykyri, TkL, yliopettaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu 21.11.2013
LisätiedotBetonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Osa 4: Palkit Palkkien suunnittelu eurokoodeilla Johdanto Mitoitusmenettely Palonkestävyys
1(12) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa
LisätiedotPääraudoituksen ankkurointi. Harjateräksen tartuntalujuus
Pääraudoituksen ankkurointi Harjateräksen tartuntalujuus f bd = 2,25 η 1 η 2 f ctd Tartuntaolosuhteita kuvaava kerroin: Hyvät tartuntaolosuhteet (tartuntatila I) η 1 =1,0 : - tangon etäisyys valun alapinnasta
LisätiedotOsa 3: Laatat. Betoniteollisuus 1(11) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien. Laattojen suunnittelu eurokoodeilla. Johdanto.
1(11) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa
LisätiedotLiitos ja mitat. Murtorajatilan momenttimitoituksen voimasysteemi. laattakaistan leveys. := 1200mm. laatan jänneväli. L := 8000mm
5.9.013 1/5 Liitoksen DO305 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Alkuperäisen kuvan mukaisen koukkuraudoituksen sijaan käytetään suoraa tankoa.
LisätiedotPalkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.
LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus
LisätiedotPalkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7,
Palkkien mitoitus 1. Mitoita alla oleva vapaasti tuettu vesikaton pääkannattaja, jonka jänneväli L = 10,0 m. Kehäväli on 6,0 m ja orsiväli L 1 =,0 m. Materiaalina on teräs S35JG3. Palkin kuormitus: kate
LisätiedotMitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.
YLEISTÄ Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. Kaksi 57 mm päässä toisistaan olevaa U70x80x alumiiniprofiilia muodostaa varastohyllypalkkiparin, joiden ylälaippojen päälle
LisätiedotBetonirakenneohjeet. Tielaitos. Sillansuunnittelu. Helsinki 2000. TIEHALLINTO Siltayksikkö
Tielaitos Betonirakenneohjeet Sillansuunnittelu Helsinki 2000 TIEHALLINTO Siltayksikkö Betonirakenneohjeet Tielaitos TIEHALLINTO Helsinki 2000 ISBN 951-726-616-2 TIEL 2172073-2000 Edita Oy Helsinki 2000
LisätiedotMITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16
1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma
LisätiedotPUHDAS, SUORA TAIVUTUS
PUHDAS, SUORA TAIVUTUS Qx ( ) Nx ( ) 0 (puhdas taivutus) d t 0 eli taivutusmomentti on vakio dx dq eli palkilla oleva kuormitus on nolla 0 dx suora taivutus Taivutusta sanotaan suoraksi, jos kuormitustaso
LisätiedotSIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotOsa 7: Pilarilaatat. Betoniteollisuus 1(10) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan. Suunnittelu eurokoodin EN 1992 mukaisesti.
1(10) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa
LisätiedotESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki
ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P103 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Välipohjan omapaino on huomattavasti suurempi
LisätiedotJÄNNITETTYJEN I- JA HI-PALKKIEN SUUNNITTELUOHJEET
JÄNNITETTYJEN I- JA HI-PALKKIEN SUUNNITTELUOHJEET Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala ja käytettävät standardit 1. Suunnittelumerkinnät 1.3 Määritelmät ja oletukset - poikkileikkauksen muoto ja
LisätiedotBetonipaalun käyttäytyminen
Betonipaalun käyttäytyminen Rakenteellista kantavuutta uudella mitoitusfilosofialla Betoniteollisuuden paaluseminaari, TTY Yleistä tb-paalujen kantokyvystä Geotekninen kantokyky Paalua ympäröivän maa-
LisätiedotEurokoodien koulutus. Teräs-, liitto- ja puusillat. Liittopalkkisilta 29.-30.3.2010. Rakennemalli ja voimasuureiden laskenta
Eurokoodien koulutus Teräs-, liitto- ja puusillat Liittopalkkisilta 29.-30.3.2010 Liittopalkkisilta 1 Rakennemalli ja voimasuureiden laskenta - Voimasuureet voidaan aina (murto- ja käyttörajatila sekä
LisätiedotT512905 Puurakenteet 1 5 op
T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin
LisätiedotOvi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1
Esimerkki 4: Tuulipilari Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. - Tuulipilarin yläpää on nivelellisesti ja alapää jäykästi tuettu. Halli 1 6000 TP101 4 4 - Tuulipilaria
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla
Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...
LisätiedotEUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET
EUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET 1 2016-12-08 Toteutusluokan valinta Toteutusluokka valitaan seuraamusluokkien (CC1, CC2 ja CC3) sekä rakenteen käyttöön
LisätiedotOsa 8: Taipuma. Betoniteollisuus 1(9) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan. Taipuman rajoittaminen. Johdanto
1(9) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa
LisätiedotESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki
ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1992-2 BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/1 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN
LisätiedotOheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 17.12.2015 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LisätiedotESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki
ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän palkit PP101 ovat liimapuurakenteisia. - Palkki PP101 on jatkuva koko lappeen matkalla. 6000 - Palkin yläreuna on tuettu kiepahdusta
LisätiedotKANTAVUUSTAULUKOT (EN-1993-1-3 mukaan) Kantavat poimulevyt W-70/900 W-115/750 W-155/840
KANTAVUUSTAUUKOT (EN-1993-1-3 mukaan) Kantavat poimulevyt W-70/900 W-115/750 W-155/840 W-1 / Kantavilla poimulevyillä VTT:n laadunvalvontasopimus Poimulevyjä käytetään vesikattona tai kantavana rakenteena
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN
LIITE 14 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1994-1-1 EUROKOODI 4: BETONI- TERÄSLIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU. OSA 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä
LisätiedotEurokoodin vaikutus betonisten laattapalkkisiltojen mitoitukseen
TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN LAITOS Mikko Hilli Eurokoodin vaikutus betonisten laattapalkkisiltojen mitoitukseen Diplomityö,
LisätiedotESIMERKKI 2: Kehän mastopilari
ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
Lisätiedot1.3 Pilareiden epäkeskisyyksien ja alkukiertymien huomioon ottaminen
1. MASTOPILARIN MITOITUSMENETELMÄ 1.1 Käyttökohteet Mitoitusmenetelmä soveltuu ensisijaisesti yksilaivaisen, yksikerroksisen mastojäykistetyn teräsbetonikehän tarkkaan analysointiin. Menetelmän soveltamisessa
LisätiedotJOONAS TUOMOLA TARTUNNATTOMIN JÄNTEIN JÄNNITETYN PILARILAATAN MI- TOITUS EUROKOODIEN MUKAAN. Diplomityö
JOONAS TUOMOLA TARTUNNATTOMIN JÄNTEIN JÄNNITETYN PILARILAATAN MI- TOITUS EUROKOODIEN MUKAAN Diplomityö Tarkastaja: prof. Anssi Laaksonen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Talouden ja rakentamisen tiedekuntaneuvoston
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Palkin vahvistettu reikä
Esimerkkilaskelma Palkin vahvistettu reikä 3.08.01 3.9.01 Sisällsluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - REIÄN MITOITUSOHJEITA... - 3-3 VOIMASUUREET JA REIÄN TIEDOT... - - MATERIAALI... - - 5 MITOITUS... - 5-5.1
LisätiedotHSL-3 Raskas kiila-ankkuri
HSL-3 Ankkurin tyyppi HSL-3 Kuusiokanta Mutterikanta HSL-3-B Momenttihattu HSL-3-SH Kuusiokolokanta (ei Suomessa) HSL-3-SK Uppokanta (ei Suomessa) Hyödyt - soveltuu halkeilemattomaan ja halkeilleeseen
LisätiedotBETONISILTOJEN RAUDOITEVAATIMUKSET
BETONISILTOJEN RAUDOITEVAATIMUKSET Siltaeurokoodien koulutus, 2.-3.12.2009 DI Markus Ryynänen A-insinöörit Oy 2009 Esityksen sisältö Raudoitteen taivutus Ankkurointi ja limijatkos Puristetun raudoituksen
LisätiedotBetonirakenneohjeet 2006
Betonirakenneohjeet 2006 Julkaisun nimi 1 Betonirakenneohjeet 2006 Tiehallinto Helsinki 2006 2 Julkaisun nimi Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 951-803-580-6 TIEH 2100037-v-06 Tiehallinto
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 12.10.2012 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT...
Lisätiedotα γ MPa α f γ f cd Mitoitus SFS-EN (EC2) mukaan Betoni
Mitoitus SFS-EN-1992-2-1 (EC2) mukaan Betoni Betonin nimellislujuus; merkintä C ck / ck,cube rak.luokka C sylinteri / kuutio-lujuus esim: C 25/30-2 sylinterilujuus ck 20 MPa kuutiolujuus ck,cube 30 MPa
LisätiedotOsa 5. Pilarit. Betoniteollisuus 1(17) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien. Suunnittelu eurokoodin EN 1992 mukaisesti.
1(17) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa
LisätiedotBetonin lujuus ja rakenteiden kantavuus. Betoniteollisuuden kesäkokous Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen
Betonin lujuus ja rakenteiden kantavuus Betoniteollisuuden kesäkokous 2017 11.8.2017 Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen Sisältö 1) Taustaa 2) Lujuuden lähtökohtia suunnittelussa 3) Lujuus vs. rakenteen
Lisätiedot2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv
2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyvien vakioiden määrittämiseen. Jännitystila on siten
LisätiedotRak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op.
Rak 43-3136 Betonirakenteiden harjoitustyö II syksy 2014 1 Aalto Yliopisto/ Insinööritieteiden korkeakoulu/rakennustekniikan laitos Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. JÄNNITETTY
LisätiedotOntelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan.
1 Betoninormikortti n:o 27 3.5.2012 ONTELOLAATTA - SEINÄLIITOS Eurokoodi 1992-1-1 1. Normikortin soveltamisalue Tämä normikortti käsittelee raskaasti kuormitettujen (tyypillisesti yli 8-kerroksisten rakennusten)
LisätiedotLIITTORAKENNEKURSSI EC4 LIITTORAKENTEET TAIVUTETUT LIITTORAKENTEET LIITTOPALKIT JA -LAATAT. TkT Matti V. LESKELÄ
LIITTORAKENNEKURSSI EC4 LIITTORAKENTEET 8. - 9.9.016 TAIVUTETUT LIITTORAKENTEET LIITTOPALKIT JA -LAATAT TkT Matti V. LESKELÄ 016 Tämä materiaali on tarkoitettu vain otsikossa mainitulle kurssille osallistujien
LisätiedotBetonirakenteet OHJEET 2005
B4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto 1 Betonirakenteet OHJEET 2005 Ympäristöministeriön asetus betonirakenteista Annettu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotPILARIANTURAN A 3 MITOITUS 1
PILARIANTURAN A 3 MITOITUS 1 SINISELLÄ MERKITYT KOHDAT TÄYTETÄÄN Pilarin mitoituslaskelmista = 148,4kN Geo Pd Ant. ² maa Pilari BETONI TERÄS kn/m² kn kn m²~ kn m C8/35- A500HW 100 148,4 13,099 1,8 1,4
LisätiedotLadottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet
Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ... 3 2 MUOTTIHARKKOJEN OMINAISUUDET... 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ... 3 4 LASKENTAOTAKSUMAT... 4 5 KUORMAT... 5 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET... 5
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus
Esimerkkilaskelma Liimapuupalkin hiiltymämitoitus 13.6.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 TEHOLLINEN POIKKILEIKKAUS... - 4-4.2 TAIVUTUSKESTÄVYYS...
LisätiedotESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki
ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki Perustietoja - NR-ristikot kannatetaan seinän päällä olevalla palkilla P101. - NR-ristikoihin tehdään tehtaalla lovi kannatuspalkkia P101 varten. 2 1 2 1 11400
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotOheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 31.3.2016 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LisätiedotRakennusalan standardit ja Eurokoodit 2017 Kalastajatorppa, Helsinki Jorma Seppänen Insinööriosaston kehityspäällikkö Hilti (Suomi) Oy
JÄLKIKIINNITTEISET BETONITERÄSTARTUNNAT Rakennusalan standardit ja Eurokoodit 2017 Kalastajatorppa, Helsinki 14.12.2017 Jorma Seppänen Insinööriosaston kehityspäällikkö Hilti (Suomi) Oy JÄLKIKIINNITTEISET
LisätiedotBETONITUTKIMUSSEMINAARI 2018
BETONITUTKIMUSSEMINAARI 2018 KESKIVIIKKONA 31.10.2018 HELSINGIN MESSUKESKUS Esijännitetyn pilarin toiminta Olli Kerokoski, yliopistonlehtori, tekn.tri, TTY Lähtötietoja Jännitetyn pilarin poikkileikkaus
LisätiedotSaumattomat betonilattiat suunnittelu ja toteutus. Betonipäivät 2010 Casper Ålander
Saumattomat betonilattiat suunnittelu ja toteutus Betonipäivät 2010 Casper Ålander 1 Miksi lattiat halkeilevat? Onko unohdettu betonin perusominaisuuksia? Alhainen vetolujuus Kutistuma ~ 0,6 mm/m Lämpökutistuma
LisätiedotSUUNNITELUOHJE BETONIPORTAIDEN CE-MERKINTÄÄ VARTEN
SUUNNITELUOHJE BETONIPORTAIDEN CE-MERKINTÄÄ VARTEN Teppo Mantsinen Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Rakennustekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) MANTSINEN,
LisätiedotMEKAANISET OMINAISUUDET
MEKAANISET OMINAISUUDET Arvot on annettu standardin EN 14374 mukaan ja suunnitteluarvot standardin EN 1995:2004 mukaan. MATERIAALIARVOT Ominaisarvot taulukoissa 1, 2 ja 3 on annettu 20 ºC lämpötilassa
LisätiedotESIMERKKI 3: Nurkkapilari
ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotTeräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan
Teräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan Aksiaalisesti kuormitettu tukipaalu PO-2016 koulutustilaisuus 14.3.2017 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Yleistä tb-paalujen kestävyydestä Geoteknisen kestävyyden
LisätiedotJOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT
SEINÄKENKIEN KÄYTTÖ Václav Vimmr Zahra Sharif Khoda odaei Kuva 1. Erikokoisia seinäkenkiä JOHDNTO Seinäkengät on kehitetty yhdistämään jäykistävät seinäelementit toisiinsa. Periaatteessa liitos on suunniteltu
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5
LisätiedotBetonirakenteet OHJEET 2001
B4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto 1 Betonirakenteet OHJEET 2001 Ympäristöministeriön asetus betonirakenteista Annettu Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2000
LisätiedotVÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1
VÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1 Palkkien materiaali Sahatavara T3/C30 fm,k 30 taivutus syrjällään fv,k 3 leikkaus syrjällään fc,90,k,7 puristus syrjällään Emean 1000 kimmouli ҮM 1,4 Sahatavara T/C4 fm,k 4
LisätiedotLIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Eurokoodin sovellusohje Betonirakenteiden suunnittelu - NCCI 2
24 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Betonirakenteiden suunnittelu - NCCI 2 Betonirakenteiden suunnittelu NCCI 2 5.11.2010 Liikenneviraston ohjeita 24/2010 Liikennevirasto Helsinki 2010 Kannen kuvat: Markku
LisätiedotESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki
ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille
LisätiedotVakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari
Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen
LisätiedotESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa
ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa Perustietoja - Ulkoseinätolpat oletetaan päistään nivelellisesti tuetuksi. - Ulkoseinätolppien heikompi suunta on tuettu nurjahdusta vastaan tuulensuojalevytyksellä.
LisätiedotEurokoodin soveltamisohje Betonirakenteiden suunnittelu NCCI 2
13 2012 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Betonirakenteiden suunnittelu NCCI 2 21.6.2012 Betonirakenteiden suunnittelu NCCI 2 21.6.2012 Liikenneviraston ohjeita 13/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012 Kannen kuva:
LisätiedotPALKIN KIMMOVIIVA M EI. Kaarevuudelle saatiin aiemmin. Matematiikassa esitetään kaarevuudelle v. 1 v
PALKIN KIMMOVIIVA Palkin akseli taipuu suorassa taivutuksessa kuormitustasossa tasokäyräksi, jota kutsutaan kimmoviivaksi tai taipumaviivaksi. Palkin akselin pisteen siirtymästä y akselin suunnassa käytetään
LisätiedotEurokoodin soveltamisohje Betonirakenteiden suunnittelu NCCI 2
25 2014 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Betonirakenteiden suunnittelu NCCI 2 16.9.2014 Betonirakenteiden suunnittelu NCCI 2 16.9.2014 Liikenneviraston ohjeita 25/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014 Kannen kuva:
LisätiedotKANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840
KANTAVUUS- TAUUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 SISÄYSUETTEO MITOITUSPERUSTEET... 3 KANTAVUUSTAUUKOT W-70/900... 4-9 W-115/750... 10-15 W-155/560/840... 16-24 ASENNUS JA VARASTOINTI... 25 3 MITOITUSPERUSTEET
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta
Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Ann ettu Helsin gissä 30 päivän ä maaliskuuta 2009 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotHST Hiiliteräs, sinkitty HST-R Haponkestävä teräs HST-HCR Korkean korroosiokestävyyden. Korroosionkestävyys
Kiila-ankkuri Ankkurin tyyppi Hiiliteräs, sinkitty -R Haponkestävä teräs -HCR Korkean korroosiokestävyyden teräs Hyödyt - soveltuu halkeilemattomaan ja halkeilleeseen betoniin C 20/25 - C 50/60 - nopea
LisätiedotRAK-C3004 Rakentamisen tekniikat
RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Johdatus rakenteiden mitoitukseen joonas.jaaranen@aalto.fi Sisältö Esimerkkirakennus: puurakenteinen pienrakennus Kuormat Seinätolpan mitoitus Alapohjapalkin mitoitus Anturan
LisätiedotKÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI
KÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2 Nro 33 12.9.2014 1.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 3 2.1 Kalliokärkien mitat... 3 2.2 Materiaalit...
LisätiedotStabiliteetti ja jäykistäminen
Stabiliteetti ja jäykistäminen Lommahdusjännitykset ja -kertoimet Lommahdus normaalijännitysten vuoksi: Leikkauslommahdus: Eulerin jännitys Lommahduskerroin normaalijännitykselle, pitkä jäykistämätön levy:
LisätiedotHilti HIT-RE 500 + HIS-(R)N
HIS-(R)N Hilti HIT-RE 500 + Injektointijärjestelmä Hyödyt Hilti HIT-RE 500 330 ml pakkaus (saatavana myös 500 ml 500 ml ja 1400 ml pakkaus) Sekoituskärki BSt 500 S - soveltuu halkeilemattomaan betoniin
LisätiedotBetonirakenteiden suunnittelu
Eero Saarinen, iplomi-insinööri Rakennusinsinööritoimisto Eero Saarinen Oy Tässä artikkelissa annetaan ohjeita betonirakenteien suunnittelusta henkilöille, jotka vain tilapäisesti suorittavat rakennesuunnittelua.
LisätiedotTaiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje
Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22
Lisätiedot1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT 3 4.1 Materiaalien ominaisuudet 3 4.2 Maanpaine 3 4.
1 LAIUURIN RAKENNE JA OINAISUUDET KÄYTTÖKOHTEET 3 UURITYYPIT 4 LASKENTAOTAKSUAT 3 4.1 ateriaalien ominaiuudet 3 4. aanpaine 3 4.3 uurin ketävyy npaineelle 4 4.4 Kaatumi- ja liukumivarmuu 5 4.4.1. Kaatumivarmuu
LisätiedotTaulukkoja käytettäessä ei tarvita lisätarkistuksia leikkaus- ja vääntökestävyyden, ankkurointiyksityiskohtien tai lohkeilun suhteen.
TAULUKKOMITOITUS 1. Yleistä Tässä esitetään eurokoodin SFS-EN 199-1- ja Suomen kansallisen liitteen mukainen taulukkomitoitus normaalipainoiselle betonille. Standardiin nähden esitystapa on tiivistetty
Lisätiedot3. SUUNNITTELUPERUSTEET
3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen
LisätiedotHoikan teräsbetonipilarin mitoittamismenetelmien perusteet. Lauri Uotinen
Hoikan teäsbetonipilain mitoittamismenetelmien peusteet Laui Uotinen Johdanto Laui Uotinen, 9.3.8 Johdanto Laui Uotinen, 9.3.8 3 Johdanto Laui Uotinen, 9.3.8 4 Johdanto a b 3 M Laui Uotinen, 9.3.8 5 Johdanto
LisätiedotVANHAN BETONISILLAN PERUSPARANTA- MINEN
VANHAN BETONISILLAN PERUSPARANTA- MINEN Niko Tuovinen Opinnäytetyö Toukokuu 2016 Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka
LisätiedotVastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN
LIITE 15 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1994-1-2 EUROKOODI 4: BETONI- TERÄSLIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään
LisätiedotMARKUS RYYNÄNEN EN 1992-2 NA BETONISILLAT KANSALLINEN LIITE
MARKUS RYYNÄNEN EN 1992-2 NA BETONISILLAT KANSALLINEN LIITE Diplomityö Tarkastajat: DI Heikki Lilja, TkT Vesa Järvinen, Prof. Ralf Lindberg Tarkastajat ja aihe hyväksytty Rakennustekniikan osastoneuvoston
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotLaskuharjoitus 3 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tieostona MyCourses:iin 14.3. klo 14.00 mennessä. Maholliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 3 Ratkaisut 1. Kuvien
LisätiedotJÄNNERAUDOITTEET. Sisältö 5.2.2014. Jännityskorroosio rakenteellinen näkökulma 5.2.2014 TkT Anssi Laaksonen
JÄNNERAUDOITTEET Jännityskorroosio rakenteellinen näkökulma 5.2.2014 TkT Anssi Laaksonen Sisältö 1) Jännitetyistä betonirakenteista 2) Jännityskorroosiosta 3) Rakenteen toiminta 4) Arviointimenettely 5)
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotLadottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet
Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet 1 1 YLEISTÄ... 2 2 MUOTTIHARKKOJEN OMINAISUUDET... 2 3 MITTAJÄRJESTELMÄ... 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT... 3 5 KUORMAT... 5 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET... 5
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus
LIITE 8 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1992-1-2 EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin
LisätiedotEurocode Service Oy. Maanvarainen pilari- ja seinäantura. Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet
Maanvarainen pilari- ja seinäantura Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet Eurocode Service Oy Sisarustentie 9 00430 Helsinki tel. +358 400 373 380 www.eurocodeservice.com 10.5.2011 Maanvarainen pilari- ja
LisätiedotBetonimatematiikkaa
Betonimatematiikkaa.11.017 Kiviaineksen seulontatulokset ja läpäisyarvo Laske seuraavan seulontatuloksen rakeisuusluku ja piirrä rakeisuuskäyrä Seula # mm Seulalle jäänyt Läpäisyarvo g % % Pohja 60 9,0-0,15
LisätiedotTeräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI. DI Antti Laitakari
Teräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI DI Antti Laitakari Yleistä Uusi TB-paalujen tuotelehti korvaa Rakennusteollisuuden aiemmin julkaisemat teräsbetonipaalua koskevat tuotelehdet liitteineen Paalujen
Lisätiedot