7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

Transkriptio

1 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Kansantalouden työllisyys parani edelleen vuonna Vaikutus näkyi etenkin metsätaloudessa, jossa työllisyys parani selvästi edellisvuoteen verrattuna. Tästä huolimatta metsätalouden työttömyys pysyi kuitenkin suurempana kuin muilla aloilla keskimäärin. Metsäteollisuuden työllisyys oli lähes samalla tasolla kuin vuonna Metsäteollisuudessa palkkakehitys jatkui suotuisana, sen sijaan etenkin metsätalouden työntekijöiden reaalinen ansiokehitys heikkeni. Vuonna 1998 ei metsäteollisuudessa menetetty yhtään työpäivää työtaistelujen takia, mikä oli ensimmäinen kerta koko tilastointiajanjaksolla. Työvoima Vuonna 1998 metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät kaikkiaan henkilöä eli hieman yli 4 prosenttia koko kansantalouden työllisistä (taulukko 7.2 ja kuva 7.1). Kaksi kolmasosaa metsäsektorilla työskennelleistä oli metsäteollisuuden palveluksessa. Metsäsektorin osuus Suomen vuoden 1998 koko tavaraviennin arvosta oli 29 prosenttia (taulukko 10.12) sekä bruttokansantuotteesta vajaat 8 prosenttia (taulukko 11.6). Kansantalouden työllisyys jatkoi edelleen paranemistaan vuonna Metsäsektorilla tämä näkyi parhaiten metsätaloudessa, jossa työllisyys parani edellisvuodesta kaikkiaan 3 prosenttiyksikköä (taulukko 7.7). Työllisten määrä lisääntyi kuitenkin vain yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä ryhmässä (taulukko 7.3), johon kuuluvat lähinnä omassa metsässään hakkuu- ja metsänhoitotöitä tekevät henkilöt sekä erilaiset metsäkoneurakoitsijat. Kokonaisuutena metsätalouden työttömyys oli kuitenkin selvästi suurempi kuin kaikilla muilla aloilla keskimäärin. Metsäteollisuuden työttömyysaste pysyi lähes viimevuotisella tasolla. Työllisten määrä väheni puutavarateollisuudessa kun taas etenkin paperiteollisuuden työntekijämäärä lisääntyi (taulukko 7.6). Metsätalouden työntekijöiden jakautuminen eri tehtäviin on esitetty taulukossa 7.4. Metsäntutkimuslaitoksen laatiman markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilastosta saadut luvut eivät täysin vastaa Tilastokeskuksen työvoimatilaston lukuja (taulukko 7.3, työntekijät). Erot Metlan ja Tilastokeskuksen tietojen välillä johtuvat mm. erilaisesta perusjoukon määrittelystä sekä tiedonkeruumenetelmästä. Metlan kuukausitilaston mukaan omatoimista puunkorjuuta teki tammikuussa 1999 kaikkiaan metsänomistajaa ja omatoimisia metsänhoitotöitä metsänomistajaa. Toukokuussa vastaavat luvut olivat 700 ja metsänomistajaa. Luvut perustuvat metsänhoitoyhdistysten arvioihin. Koko työvoiman rakenne on viime vuosikymmeninä muuttunut tuntuvasti. Maa- ja metsätalouden osuus työvoimasta on laskenut 1970-luvun alun yli 20 prosentista vajaaseen 6 prosenttiin vuonna 1998 (taulukko 7.1) ja alalla tehdyn työn määrä on selvästi vähentynyt (taulukko 7.5). Metsätaloudessa koneellisen hakkuun lisääntyminen (91 prosenttia metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tekemistä hakkuista vuonna 1998, kuva 5.3) on vähentänyt työvoiman tarvetta metsissä. Metsäteollisuudessa automaatiotekniikan kehittyminen on muuttanut fyysisen työn pääasiassa erilaisiksi valvontatehtäviksi. Välillisesti metsäteollisuus kuitenkin työllistää useilla eri aloilla, joita ovat mm. konepajateollisuus, kuljetustoiminta, energiahuolto ja kemian teollisuus (taulukko 11.12). Metsätilastollinen vuosikirja 209

2 ã 7 Forest sector s labour force Tiedot metsätalouden ja metsäteollisuuden työvoimasta perustuvat pääosin Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Työvoimatutkimus on kuukausittain tehtävä otantatutkimus, jossa haastattelemalla kerätään tietoa työikäisten työllisyydestä, työttömyydestä ja muusta toiminnasta. Tilastossa metsätalouden työllisiä ovat puunkorjuun, metsänhoidon, metsätalouden edistämisen ja muun metsätalouden piirissä työskentelevät henkilöt (ml. luonnonsuojelualueiden hoitotyöt). Ojituksen ja metsäteiden rakentamisen henkilöstö sekä tutkimus ja opetus eivät sisälly metsätalouden työllisiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen perusteita uusittiin vuosina vastaamaan EU:n sekä YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n määritelmiä, jolloin tutkimuksen tulokset tulivat vertailukelpoisiksi muiden maiden vastaaviin tilastoihin. Tilastokeskuksen käyttämä toimialaluokitus oli lisäksi muuttunut jo vuonna Muutosten vuoksi työvoimaa koskevat taulukot on päivitetty vuodesta 1989 alkaen vastaamaan uusia määritelmiä (vrt. Metsätilastollinen vuosikirja 1997). Työvoimalukuihin aiheuttivat muutoksia uudet työllisten ja työttömien määritelmät. Työllisiin luetaan uusien määritelmien perusteella kaikki avustavat perheenjäsenet, kun tähän ryhmään aikaisemmin kuuluivat vain tietyn työmäärätason ylittäneet perheenjäsenet ja heidän tekemänsä työ. Vastaavasti määräajaksi lomautettuja työntekijöitä ei enää lueta työttömiksi, vaan he kuuluvat työvoimaan. Esimerkiksi vuonna 1996 kyseiset muutokset vaikuttivat lukuihin siten, että metsäsektorilla työllisten määrä kasvoi 2 prosenttia, kun taas työttömiksi luettujen henkilöiden määrä väheni peräti 22 prosenttia. Palkat Metsäteollisuuden ja etenkin massa- ja paperiteollisuuden työntekijöiden reaalinen palkkakehitys on luvulla ollut parempi kuin teollisuudessa ja muilla toimialoilla keskimäärin (taulukko 7.8). Sen sijaan metsätaloudessa vastaava palkkakehitys on ollut hieman kaikkien toimialojen palkkakehitystä heikompi. Etenkin vuodesta 1996 alkaen metsätyöntekijöiden reaaliansioindeksi on jatkuvasti heikentynyt. Metsätyöntekijöiden päivä- ja vuosikeskiansiot on esitetty taulukossa 7.9. Päiväkeskiansiot ilmoittavat tehdyn työajan ansion ilman ylitöitä. Urakkapalkkaisilla, puutavaran teossa olevilla työtekijöillä palkka sisältää myös ansiontasausjärjestelmän mukaisen ansiontasauksen. Tilastoon sisältyvät kaikki vuotiaat työntekijät, jotka kuuluvat metsä- ja taimitarha-alan työehtosopimuksen piiriin ja joiden palkanlaskenta tapahtuu atk -perusteisesti. Samassa taulukossa (taulukko 7.9) esitetyt metsätyöntekijöiden keskimääräiset vuosiansiot perustuvat yli 200 työpäivää vuodessa metsätöitä tehneiden työntekijöiden ansioihin. Keskimääräinen vuosiansio vuonna 1998 ilman työvälineen osuutta oli noin markkaa, josta tehdyn työajan ansion osuus oli kaksi kolmasosaa eli noin markkaa. Vuodesta 1997 kokonaisvuosiansio nousi hieman yli 2 prosenttia. Vuosiansio sisältää tehdyn työajan ansion lisäksi myös ns. ei-tehdyn työajan ansiot, joita ovat mm. lomapalkka sekä matkaja sairausajan palkat. Keskimääräisiin vuosiansioihin eivät toisaalta kuulu työvälineen osuus eivätkä verottomat korvaukset, kuten kilometrikorvaus ja yöpymiskorvaus. Yli 200 työpäivää tehneiden metsätyöntekijöiden osuus oli noin 13 prosenttia koko metsäpalkkatilastosta. Tähän ryhmään kuuluneet toimivat pääosin puutavaran valmistustehtävissä, kun taas alle 50 työpäivää vuodessa tehneet, palkkatilaston suurin ryhmä, tekivät pääosin metsänhoito- ja taimitarhatöitä sekä muita metsätöitä. Puutavarateollisuudessa keskituntiansio vuonna 1998 oli 62,20 markkaa ja massa- ja paperiteollisuudessa 77,40 markkaa (taulukko 7.10). Vuoteen 1997 verrattuna sekä puutavarateollisuuden että massa- ja paperiteollisuuden työntekijöiden keskituntiansio nousi nimellisesti 3 prosenttia eli hieman enemmän kuin teollisuudessa keskimäärin. Keskituntiansiot sisältävät säännölliseltä työajalta maksetun palkan vuorotyö- ja olosuhdelisineen sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perus- ja korotusosat. Puutavarateollisuuden työntekijöiden keskimääräinen vuosiansio (taulukko 7.10) nousi edellisvuodesta noin 8 prosenttia ja massa-ja paperiteollisuuden työntekijöiden noin 5 prosenttia. 210 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

3 7 Metsäsektorin työvoima ã Vuosikeskiansiot perustuvat ympärivuotisessa työsuhteissa olleiden työntekijöiden ennakkoperinnän alaiseen rahapalkkaan. Metsäsektorin palkkatiedot perustuvat, metsäteollisuuden työntekijöiden vuosiansioita lukuun ottamatta, Tilastokeskuksen keräämään palkkatilastoon. Vuonna 1998 metsätyöntekijöiden palkkatilaston kattavuus oli noin 32 prosenttia toimialan työntekijöistä. Tilaston kattavuutta alentaa myös se, että metsäkoneyrittäjien palveluksessa olevat metsäkonetyöntekijät eivät ole tilastossa mukana. Puu- ja erityisalojen liiton metsäkonealan työoloja ja palkkausta koskevan jäsenkyselyn mukaan (vuosi 1996, II neljännes) metsäkoneenkuljettajan keskimääräinen tuntiansio oli 44,25 markkaa. Viimeisimmän selvityksen mukaan metsäkoneenkuljettajan tuntiansio vastaavana ajanjaksona vuonna 1999 oli 49,30 mk. Tuntipalkka on laskettu aika- ja urakkapalkkojen keskiarvona. Kysymyksessä on säännöllisen työajan ansio, jossa ei ole mukana vuorolisiä eikä ylityökorvauksia. Metsäteollisuuden keskituntiansiot puolestaan perustuvat teollisuuden palkkatilastoon, jonka kattavuus oli noin 58 prosenttia koko toimalan työntekijöistä. Työtaistelut Vuonna 1998 käytiin eri toimialoilla kaikkiaan 98 työtaistelua eli hieman enemmän kuin vuonna 1997 (taulukko 7.11). Työtaisteluiden määrä on vähentynyt luvulla kuitenkin selvästi aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna. Massa- ja paperiteollisuudessa oli vain yksi työtaistelu, joka tapahtui Enson hienopaperitehtaalla Oulussa. Kyseessä oli palkkaukseen liittyvä ylityökielto, mistä johtuen työtaistelun vaatimia menetettyjä työtunteja ei voitu määritellä. Puutavarateollisuudessa ei ollut yhtään työtaistelua. Työtapaturmat Työtapaturmien määrä on viime vuosina vähentynyt. Kun vielä luvulla metsäsektorilla sattui vuosittain keskimäärin työtapaturmaa (taulukko 7.12), on tapaturmien määrä pudonnut alle puoleen luvun lopulle tultaessa. Vuonna 1997 palkansaajille sattui Metsätilastollinen vuosikirja metsätaloudessa 457 ja metsäteollisuudessa tapaturmaa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja työministeriön laatimaan tapaturmatilastoon ja ovat vakuutusyhtiöiden keräämiä ja luokittelemia. Tilasto käsittää ne tapaturmat, joista seurasi vähintään kolmen päivän työkyvyttömyys. Tilastossa ei ole mukana työmatkatapaturmia. Metsänomistajien itse tekemissä metsätöissä sattui vuonna 1998 kaikkiaan 739 työtapaturmaa, joista puutavaran teon osuus oli 65 prosenttia. Suurin osa tapaturmista tapahtui puutavaran kasauksessa, johtuen lähinnä oman työliikkeen seurauksena tapahtuneesta satuttamisesta koneisiin tai kaatumisesta. Metsäomistajille sattuneita työtapaturmia tilastoi Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA). Tilastoihin sisältyvät kaikki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain perusteella korvatut metsätyön vahingot. Osa pelkkää metsätaloutta harjoittavista tiloista ei kuulu tapaturmavakuutuslain piiriin, joten näiltä osin tilaston kattavuudessa on puutteita. Koulutus Taulukoissa on esitetty tiedot vuosittain valmistuneista metsäalan opiskelijoista. Tilastot sisältävät kaikki suoritetut tutkinnot riippumatta siitä, onko tutkinnon suorittaja jatkanut opiskeluaan myöhemmin ja suorittanut lisää tutkintoja. Taulukot sisältävät keskeisimpien koulutusnimikkeiden tiedot aikasarjoina. Koulutusnimikkeet on ryhmitelty Tilastokeskuksen käyttämän Unescon koulutusluokituksen (ISCED) mukaan. Kansainvälinen koulutusluokitus uudistettiin vuoden 1997 lopussa. Uudessa luokituksessa on luovuttu aikaisemmasta, vain koulutusajan pituuteen perustuneesta koulutusasteen määrittelystä. Nykyisin koulutusasteen luokittelukriteereitä on useampia. Taulukoiden rakenteeseen eniten muutoksia aiheuttivat aikaisemman ylemmän ja alemman keskiasteen koulutuksen yhdistyminen yhteiseksi keskiasteen koulutukseksi sekä tieteellisten jatkotutkintojen (tutkijakoulutus) eriyttäminen korkeakoulujen perustutkinnoista. Lisäksi korkeakoulututkintojen koulutusasteiden nimikkeet muuttuivat. 211

4 ã 7 Forest sector s labour force Koulutuksessa, nimikkeissä ja koulutusasteissa vuosien mittaan tapahtuneiden muutosten vuoksi on eri nimikkeitä jouduttu taulukoissa yhdistelemään ja siirtämään koulutusasteesta toiseen. Varhaisempi koulutus ja sen myöhäisempi looginen jatke on pyritty esittämään nykytilanteen mukaisesti. Tällöin esim. metsäteknikon ja metsätalousinsinöörin sekä sahatyönjohtajan ja sahateollisuusteknikon koulutusnimikkeet yhdistettiin, vaikka nimikkeistä toinen kuului alunperin eri koulutusasteeseen. Vastaavasti eräitä nimikkeitä yhdistettiin yhdeksi nykyisin käytössä olevaksi nimikkeeksi, koska samansisältöisestä koulutuksesta on ajan myötä ollut käytössä eri koulutusnimikkeitä. Metsätalouden koulutuksesta valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä (taulukko 7.13) lisääntyi huomattavasti metsätalousteknikoiden ja metsätalousinsinöörien koulutusnimikkeiden osalta 1980-luvun loppupuolella. Syynä tähän oli pätevöittämiskoulutuksen kautta tapahtunut koulutusnimikkeen muutos, jolloin metsätyönjohtajan tutkinnon aikaisemmin suorittaneet saivat uuden tutkinnon mukaisen metsätalousteknikko-nimikkeen. Vastaava muutos tapahtui metsäteknikko-koulutusnimikkeen muuttuessa metsätalousinsinööriksi. Metsä- ja puualan oppilaitoksia on tällä hetkellä noin 30. Metsäteollisuuteen liittyvää koulutusta annetaan lisäksi eräissä yleisissä teknisissä oppilaitoksissa sekä eri teollisuusyhtiöiden omissa oppilaitoksissa. Ylintä metsäopetusta antavat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta sekä Joensuun yliopiston metsätieteellinen tiedekunta. Vastavaa metsäteollisuuteen liittyvää koulutusta annetaan teknillissä korkeakouluissa. Metsänomistajille tarkoitettuja lyhytkursseja järjestävät yksityismetsätalouden järjestöt, metsäoppilaitokset sekä erilaiset kansalais- ja aikuisopistot. Kirjallisuus Literature Ansiotasoindeksi. 1999, 2. neljännes. Ansiotasoindeksi 1999:3. Tilastokeskus. 15 s. Hinta- ja palkkatiedote 2/1999. SVT Palkat 1999:12. Tilastokeskus. 19 s. Koulutusluokitus uusittu laitos. Käsikirjoja 1. Tilastokeskus. 232 s. Lehtoviita, J Metsä- ja puutalousalan koulutus. Tapion Taskukirja, 23. uudistettu painos, s Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. 638 s. Maa- ja metsätyöntekijöiden palkat. 4. neljännes ja vuosiansiot Palkat 1999:9. Tilastokeskus. 40 s. Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto, kuukausitilasto. Metsätilastotiedote-sarja. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäsektorin suhdannekatsaus Lokakuu Metsäntutkimuslaitos, Helsingin tutkimuskeskus. 54 s. Metsäteollisuus. Tilastot vuodelta Metsäteollisuus ry. 82 s. Metsätilastollinen vuosikirja SVT Maa- ja metsätalous 1997:4. Metsäntutkimuslaitos. 348 s. Ruotsalainen, M Metsänomistajakoulutus ja -neuvonta. Tapion Taskukirja, 23. uudistettu painos, s Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. 638 s. Teollisuuden, rakennusalan ja liikenteen työntekijöiden palkat 1998, 2 neljännes. Palkat 1998: s. Työvoimatilasto Vuosikatsaus, ennakkotietoja. Työmarkkinat 1999:9. Tilastokeskus. 34 s. Örn, J Metsä- ja metsäkonealan palkat. Tapion Taskukirja, 23. uudistettu painos, s Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. 638 s. Muut tietolähteet Other sources of information Maatalousyrittäjien eläkelaitos, tapaturmaosasto Metsäteollisuus ry Tilastokeskus: ansiotasoindeksi, koulutus, palkat, työmarkkinat Puu- ja erityisalojen liitto 212 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

5 7 Metsäsektorin työvoima ã 1000 henkilöä persons Koko väestö Whole population (100 %) Työikäiset Population of working age (75 %) Työvoima Labour force (49 %) Työlliset Employed (43 %) Muut 1 Others (27 %) Työttömät Unemployed 285 (6 %) < 15 vuotiaat Population under 15 years of age 956 (19 %) 75 vuotta täyttäneet Population aged 75 or more 319 (6 %) Palveluelinkeinot Service industries (28 %) Maaja metsätalous Forestry and agriculture 144 (3 %) Teollisuus ja rakentaminen Manufacturing and construction 613 (12 %) Metsätalous Forestry 24 (0 %) Maatalous Agriculture 120 (2 %) Metsäteoll. Forest industries 72 (1%) Muu teollisuus ja rakennustoiminta Other manufacturing and construction 541 (10 %) ¹ Mm. koululaiset ja opiskelijat, kotitaloustyötä tekevät, työkyvyttömät ja eläkeläiset. Incl. school children, students, conscripts, persons performing domestic work, disabled and pensioners. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 7.1 Väestön pääryhmät 1998 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Figure 7.1 Distribution of the population in 1998 according to the labour-force survey Metsätilastollinen vuosikirja 213

6 ã 7 Forest sector s labour force henkilöä 1000 persons henkilöä 1000 persons Henkilöt yhteensä Työntekijät Total Wage earners Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Self-employed and unpaid family workers Toimihenkilöt Salaried employees Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Vuosi - Year Vuosi - Year Kuva 7.2 Metsätalouden työlliset Figure 7.2 Persons employed in forestry, henkilöä 1000 persons 1000 henkilöä 1000 persons 30 Henkilöt yhteensä Muu puutavarateollisuus ¹ Total Other wood-products industries ¹ Sahateollisuus Sawmilling Vaneriteollisuus Plywood and veneer industry Muu levyteollisuus Other wood-based board industries Vuosi - Year ¹ Sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. Including, inter alia, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Vuosi - Year Lähteet: Tilastokeskus ja Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland and Finnish Forest Research Institute Kuva 7.3 Puutavarateollisuuden työlliset Figure 7.3 Persons employed in wood-products industries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry

7 7 Metsäsektorin työvoima ã henkilöä 1000 persons 1000 henkilöä persons Henkilöt yhteensä Total 30 Massateollisuus Pulp industry Paperiteollisuus Paper industry Kartonkiteollisuus Paperboard industry Vuosi - Year Vuosi - Year Lähteet: Tilastokeskus ja Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland and Finnish Forest Research Institute Kuva 7.4 Massa- ja paperiteollisuuden työlliset Figure 7.4 Persons employed in pulp and paper industries, = Metsätalous - Forestry Maatalous - Agriculture Metsäteollisuus - Forest industries Teollisuus keskimäärin - Manufacturing, average Lähde: Tilastokeskus Vuosi - Year Source: Statistics Finland Kuva 7.5 Työntekijöiden reaaliansioiden kehitys toimialoittain Figure 7.5 Index of real earnings (workers only) , by branch of industry Metsätilastollinen vuosikirja 215

8 ã 7 Forest sector s labour force 7.1 Työvoima Total labour force, henkilöä persons Vuosi Työlliset Persons employed Työttömät Työvoima Metsätalous Maatalous Teollinen Rakennus- Palvelu- Yhteensä 2 yhteensä toiminta 1 toiminta elinkeinot Year Forestry Agriculture Industry Construction Service Total 2 Unemployed Total labour etc. 1 industries persons force Ml. kaivostoiminta sekä energia- ja vesihuolto. Including mining and energy and water supply. 2 Ml. työlliset, joiden toimiala oli tuntematon. Including employed persons of unknown industry. 3 Työvoimatutkimus uudistettiin vuosina ILO/EU -määritelmien mukaiseksi ja toimialaluokitus muuttui 1995 (TOL-1995). Taulukon tiedot on päivitetty vuodesta 1989 alkaen vastaamaan uusia määritelmiä ja uutta luokitusta. Varhaisemman aikasarjan tiedot on esitetty TOL-1988 mukaisesti. The labour force survey was renewed in to meet the definitions of ILO and the EU. The industrial classification was also changed in 1995 (SIC-1995). The data presented in this table have been updated since 1989 to meet the new definitions. The pre-1989 data are classified according to the SIC-1988 classification. Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 216 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

9 7 Metsäsektorin työvoima ã 7.2 Metsäsektorin työlliset Persons employed in the forest sector, Työlliset, henkilöä Osuus kaikista työllisistä, % Vuosi Employed, persons Proportion of total employment, % Year Metsä- Metsä- Metsäsektori Koko Metsä- Metsä- Metsäsektori talous teollisuus yhteensä kansantalous talous teollisuus yhteensä Forestry Forest Forest sector, National Forestry Forest Forest sector, industries total economy, total industries total ,7 5,2 7, ,3 5,0 7, ,4 4,8 7, ,3 4,6 6, ,1 4,3 6, ,1 4,0 6, ,9 4,0 5, ,9 3,8 5, ,7 3,5 5, ,6 3,7 5, ,6 3,7 5, ,4 3,5 4, ,4 3,5 4, ,4 3,6 5, ,2 3,7 4, ,3 3,5 4, ,2 3,4 4, ,1 3,3 4, ,1 3,2 4,3 1 Katso alaviite 3 taulukossa See footnote #3 in Table 7.1 Lähde - Source: Tilastokeskus - Statistics Finland 7.3 Metsätalouden työlliset ammattiaseman mukaan Persons employed in forestry , by employment status henkilöä persons Palkansaajat Yrittäjät ja yrittäjä- Yhteensä Vuosi Wage and salary earners perheenjäsenet Year Työntekijät Toimihenkilöt Yhteensä Self-employed and Total Wage earners Salaried Total unpaid family workers employees Katso alaviite 3 taulukossa See footnote #3 in Table 7.1 Lähde - Source: Tilastokeskus - Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 217

10 ã 7 Forest sector s labour force 7.4 Metsätalouden työntekijät työlajeittain Workers employed in forestry , by type of work henkilöä persons Vuosi ja kuukausi Puutavaran Lähikuljetus Uittotyöt Metsänhoito- Muut metsä- Yhteensä teko työt työt Year and month Timber Forest Timber Silvicultural Other forestry Total felling haulage floating works works I V Vuosina yksityismetsänomistajien omatoimisten hankintahakkuiden työvoimasta noin 30 % sisältyi tilastoon. Vuodesta 1989 alkaen tilasto ei sisällä omatoimisten hankintahakkuiden työvoimaa. The statistics include appr. 30% of the labour force in delivery-sale fellings carried out by non-industrial, private forest owners themselves during Since 1989, the delivery-sale fellings carried out by non-industrial, private forest owners themselves have not been included in the statistics. 2 Vuodesta 1997 alkaen työntekijöiden määrän vuosikeskiarvo lasketaan tilastointitavan muutoksen takia tammi-, touko- ja syyskuun työvoimalukujen keskiarvona. Vuodesta 1997 alkaen luvuissa ei myöskään ole mukana arviota omissa metsissään metsänhoitotöitä tekevien metsänomistajien määristä. Since 1997, resulting from the changes in the compilation of statistics, the annual average for persons employed in forestry is based on the average data for January, May and September. Since 1997, the silvicultural works carried out by non-industrial, private forest owners themselves have not been included in the statistics. Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Finnish Forest Research Institute 218 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

11 7 Metsäsektorin työvoima ã 7.5 Tehdyt työpäivät metsätaloudessa, maataloudessa ja kaikilla toimialoilla Working days in forestry, agriculture and in all industries, Tuhansia työpäiviä working days Vuosi ja Metsätalous Maatalous Kaikki toimi- Josta neljännes alat yhteensä palkattu työ Year and Forestry Agriculture All industries Of which quarter Yhteensä Josta Yhteensä Josta paid labour oman työn panos oman työn panos Total Of which Total Of which own labour input own labour input I II Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jonka menetelmää on muutettu vuosina 1983 ja Työpäivätietoja vuosilta ei ole korjattu. Tiedot vuodesta 1989 alkaen on korjattu uusimman menetelmän mukaiseksi (katso alaviite 3 taulukko 7.1). The figures are based on labour force surveys, the methods applied in which were changed in 1983 and in The data concerning working days performed during have not been corrected so as to be comparable with the new methods. The data presented in this table have been updated since 1989 to meet the new definitions (see footnote #3 in Table 7.1). Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 219

12 ã 7 Forest sector s labour force 7.6 Metsäteollisuuden työlliset Persons employed by forest industries, henkilöä persons Teollisuuslaji Branch of industry Puutavarateollisuus Wood-products industries Sahateollisuus Sawmilling Vaneriteollisuus Plywood and veneer industry Muu levyteollisuus Other wood-based board industries Muu puutavarateollisuus Other wood-products industries 2 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Massateollisuus Pulp industry Paperiteollisuus Paper industry Kartonkiteollisuus Paperboard industry Metsäteollisuus kaikkiaan Forest industries, total 1 Katso alaviite 3 taulukossa 7.1. See footnote #3 in Table Sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. Including, inter alia, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Lähteet: Sources: Tilastokeskus ja Metsäntutkimuslaitos Statistics Finland and Finnish Forest Research Institute 220 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

13 7 Metsäsektorin työvoima ã 7.7 Metsäsektorin työttömyys Unemployed persons in forest sector, Työttömät, henkilöä Työttömyysaste, % Vuosi Unemployed, persons Unemployment rate, % Year Metsä- Metsä- Metsä- Kaikki Metsä- Metsä- Metsä- Kaikkiaan talous teollisuus 1 sektori yht. 1 työttömät talous teollisuus 1 sektori yht. 1 Forestry Forest Forest sector, Unemployed, Forestry Forest Forest sector, Unemployment industries 1 total 1 total industries 1 total 1 rate, total ,0 2,8 3,6 4, ,7 3,9 4,6 4, ,4 4,5 5,8 5, ,5 6,8 8,3 5, ,8 6,8 8,3 5, ,5 6,5 8,1 5, ,5 7,7 9,9 5, ,2 4,2 6,1 5, ,7 3,4 5,3 4, ,2 2,1 3,1 3, ,0 1,9 2,8 3, ,4 5,9 7,2 6, ,2 9,0 11,6 11, ,9 9,7 13,4 16, ,7 9,8 14,1 16, ,6 9,8 12,4 15, ,6 9,7 12,3 14, ,3 6,2 9,4 12, ,3 6,4 8,8 11,4 1 Ml. graafinen teollisuus vuosina The labour force in printing and publishing is included in the figures for Katso alaviite 3 taulukossa 7.1. See footnote #3 in Table 7.1. Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 221

14 222 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 7.8 Palkansaajien reaaliansioindeksi metsätaloudessa ja metsäteollisuudessa Index of real earnings in forestry and forest industries, Vuosi ja Metsätalous Metsäteollisuuden työntekijät Teollisuus keskimäärin Kaikki toimialat neljännes Forestry Wage earners in forest industries Manufacturing, average All industries Year and Työntekijät Toimihenkilöt Keskimäärin Puutavarateollisuus Massa- ja paperi- Keskimäärin Työntekijät Työntekijät Toimihenkilöt Keskimäärin quarter teollisuus Wage Salaried Average Wood-products Pulp and paper Forest industries, Wage earners Wage Salaried Average earners employees industries industries average earners employees ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, ,6 101,5 98,2 100,1 101,6 101,1 100,9 100,6 100,5 100, ,6 103,2 98,1 99,9 103,3 102,2 102,5 101,8 102,0 101, ,2 103,9 97,4 101,2 104,8 103,6 103,9 103,0 104,1 103, ,3 104,5 97,6 103,4 108,9 107,1 105,9 105,3 106,5 106, ,2 105,4 97,2 104,1 112,6 109,4 107,7 107,8 109,1 108, ,3 108,5 99,0 107,5 114,8 112,1 110,4 110,3 113,2 112, ,5 111,6 100,8 110,6 117,7 115,1 113,7 114,0 116,8 115, ,1 115,5 104,5 113,4 119,8 117,4 117,3 118,3 121,3 120, ,7 117,6 107,8 117,4 119,9 119,0 120,0 121,4 123,7 122, ,7 123,9 111,6 121,6 123,0 122,6 124,1 125,8 127,0 126, ,6 125,8 113,5 124,1 127,0 126,1 126,8 128,4 129,7 129, ,6 125,4 111,9 124,3 127,5 126,6 126,6 127,0 129,1 128, ,4 124,3 114,1 124,4 124,7 124,1 125,7 126,3 128,5 127, ,4 125,7 116,6 129,4 128,8 129,0 130,0 126,3 128,5 127, ,7 131,5 122,7 137,2 137,3 137,3 138,4 131,6 132,9 132, ,2 136,3 125,3 141,6 143,1 142,5 143,1 135,9 137,4 136, ,6 137,1 125,1 144,6 146,4 145,8 145,2 136,9 138,7 138, * 117,0 141,2 125,9 147,9 151,0 149,9 147,9 139,4 141,8 141, I * 118,3 145,1 128,9 153,2 155,0 154,4 151,8 142,9 144,8 144,2 II * 117,0 143,8 127,6 152,1 153,9 153,3 150,5 141,7 143,5 142,9 * Ennakkoarvio Preliminary estimates Nimellispalkkojen kehitys on muunnettu reaalista ansiokehitystä kuvaavaksi kuluttajahintaindeksillä deflatoimalla. The development in real earnings is measured by using the consumer price index as the deflator. Lähde - Source: Tilastokeskus - Statistics Finland 1980=100 ã 7 Forest sector s labour force

15 7 Metsäsektorin työvoima ã Metsätilastollinen vuosikirja 7.9 Metsätyöntekijöiden keskimääräiset päivä- ja vuosiansiot Average daily and annual earnings of forestry workers, Keskimääräiset päiväansiot Keskimääräiset vuosiansiot 1 Average daily earnings Average annual earnings 1 Puutavaran valmistus moottorisahalla Motor-manual timber preparation Metsänhoitotyöt Silvicultural works Kokonais- Tehdyn työajan Työvälineosuus mukaanlukien Ilman työvälineosuutta Ilman työvälineosuutta ansio ansio Including tool costs Exluding tool costs Exluding tool costs Urakka-, palkkio- Urakka-, palkkio- Aikatyö Urakka-, palkkio- Aikatyö Total Earnings for Vuosi ja osaurakkatyö ja osaurakkatyö ja osaurakkatyö earnings hours worked Year Piece rate, fee and Piece rate, fee and Time rate Piece rate, fee and Time rate partial piece rate partial piece rate partial piece rate mk FIM Keskimääräiset vuosiansiot sisältävät vain yli 200 työpäivää vuodessa tehneiden työntekijöiden ansiot. Annual average earnings comprise the earnings of forestry workers employed for more than 200 days a year. Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 223

16 ã 7 Forest sector s labour force 7.10 Metsäteollisuuden työntekijöiden keskimääräiset tunti- ja vuosiansiot Average earnings per hour and average annual earnings of workers employed by the forest industries, Keskimääräiset tuntiansiot, mk/h 1 Keskimääräiset vuosiansiot, mk Average earnings per hour, FIM 1 Average annual earnings, FIM Vuosi Puutavara- Massa- ja Teollisuus Puutavara- Massa- ja teollisuus paperiteollisuus keskimäärin teollisuus paperiteollisuus Year Wood-products Pulp and paper All industries, Wood-products Pulp and paper industries industries average industries industries ,70 5,40 5, ,30 13,00 11, ,60 22,60 19, ,60 25,80 22, ,40 28,40 24, ,70 31,20 26, ,10 35,10 29, ,90 38,80 32, ,10 40,80 34, ,20 43,60 36, ,80 46,70 39, ,60 49,90 43, ,50 54,40 47, ,70 58,30 50, ,10 59,90 52, ,20 60,60 53, ,60 63,50 56, ,40 68,70 60, ,70 72,60 63, ,40 75,00 64, ,20 77,40 66, Vuodesta 1993 lähtien tilasto on laadittu vuoden 2. ja 4. neljännekseltä. Vuositiedot ovat 4. neljänneksen tietoja. Since 1993, the statistics are based on the 2nd and the 4th quarter. Annual figures for are from the 4th quarter. Lähde: Source: Tilastokeskus ja Metsäteollisuus ry Statistics Finland and Finnish Forest Industries Federation 224 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

17 7 Metsäsektorin työvoima ã 7.11 Metsäteollisuuden työtaistelut Labour disputes in the forest industries, Puutavarateollisuus Massa- ja paperiteollisuus Kaikki toimialat Wood-products industries Pulp and paper industries All industries Vuosi Työtaisteluiden Työtaisteluun Menetettyjä Työtaisteluiden Työtaisteluun Menetettyjä Työtaisteluiden Year lukumäärä osallistuneita työpäiviä lukumäärä osallistuneita työpäiviä lukumäärä Number of Workers Working Number of Workers Working Number of labour disputes involved days idle labour disputes involved days idle labour disputes Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 225

18 ã 7 Forest sector s labour force 7.12 Metsäsektorin työtapaturmat Forest sector accidents, Vuosi Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest industries Kaikki toimialat Palkansaajat Metsänomistajat Yhteensä Puutavara- Massa- ja paperi- Yhteensä yhteensä teollisuus teollisuus Year Wage and Non-industrial, Total Wood-products Pulp and paper Total All industries salary earners private forest owners industries industries Lähteet: Sources: Tilastokeskus ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Statistics Finland and the Farmers Social Insurance Institution 226 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

19 7 Metsäsektorin työvoima ã Metsätilastollinen vuosikirja 7.13 Metsätalouden koulutuksesta valmistuneet opiskelijat Forestry education, number of students graduating annually, Koulutusaste ja nimike - Education level category and title Keskiaste - Upper secondary education Metsuri, metsämekaanikko, metsätalouden perustutkinto Forestry worker, forestry mechanic, basic degree in forestry Metsäkoneasentaja - Forestry machine technician Metsäkoneenkuljettaja - Forestry machine operator Metsätyönjohtaja, metsätalousteknikko Forestry foreman, forestry technician Muu - Other Alin korkea-aste - Lowest tertiary education Metsäteknikko, metsätalousinsinööri Forestry technician, forestry engineer Alempi korkeakouluaste - Lower-degree tertiary education Metsätalousinsinööri (AMK), maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Forestry engineer (polytechnic), Bachelor of Science Ylempi korkeakouluaste - Higher-degree tertiary education Metsänhoitaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Graduate forester, Master of Science Tutkijakoulutusaste - Doctorate or equivalent tertiary education Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti - Licentiate of Science Maatalous- ja metsätieteiden tohtori - Doctor of Science Kaikkiaan - Total Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 227

20 228 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 7.14 Puutavarateollisuuden koulutuksesta valmistuneet opiskelijat Education for wood-products industries, number of students graduating annually, Koulutusaste ja nimike - Education level category and title Keskiaste - Upper secondary education Puuseppä, mekaanikko, puualan perustutkinto Joiner, wood-technology mechanic, basic degree in wood technology Prosessinhoitaja - Wood-products industries process manager Terä- ja laiteasentaja, terähuollon perustutkinto Wood-products industries saw doctor, basic degree in saw blade services Muu - Other Alin korkea-aste - Lowest tertiary education Sahatyönjohtaja, sahateollisuusteknikko Sawmilling foreman and technician Teknikko, puusepänteollisuus ja puutekniikka Carpentry and wood technology technician Teknikko, levyteollisuus - Wood-based board industry technician Alempi korkeakouluaste - Lower-degree tertiary education Puuteollisuusteknikko, puutalousinsinööri Wood-products industries technician and engineer Insinööri, puuteollisuus ja puutekniikka - Woodworking-industry engineer Ylempi korkeakouluaste - Higher-degree tertiary education Diplomi-insinööri - Master of Science Tutkijakoulutusaste - Doctorate or equivalent tertiary education Tekniikan lisensiaatti - Licentiate of Science Tekniikan tohtori - Doctor of Science Kaikkiaan - Total Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland ã 7 Forest sector s labour force