7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA"

Transkriptio

1 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Kansantalouden työllisyys parani edelleen vuonna Vaikutus näkyi etenkin metsätaloudessa, jossa työllisyys parani selvästi edellisvuoteen verrattuna. Tästä huolimatta metsätalouden työttömyys pysyi kuitenkin suurempana kuin muilla aloilla keskimäärin. Metsäteollisuuden työllisyys oli lähes samalla tasolla kuin vuonna Metsäteollisuudessa palkkakehitys jatkui suotuisana, sen sijaan etenkin metsätalouden työntekijöiden reaalinen ansiokehitys heikkeni. Vuonna 1998 ei metsäteollisuudessa menetetty yhtään työpäivää työtaistelujen takia, mikä oli ensimmäinen kerta koko tilastointiajanjaksolla. Työvoima Vuonna 1998 metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät kaikkiaan henkilöä eli hieman yli 4 prosenttia koko kansantalouden työllisistä (taulukko 7.2 ja kuva 7.1). Kaksi kolmasosaa metsäsektorilla työskennelleistä oli metsäteollisuuden palveluksessa. Metsäsektorin osuus Suomen vuoden 1998 koko tavaraviennin arvosta oli 29 prosenttia (taulukko 10.12) sekä bruttokansantuotteesta vajaat 8 prosenttia (taulukko 11.6). Kansantalouden työllisyys jatkoi edelleen paranemistaan vuonna Metsäsektorilla tämä näkyi parhaiten metsätaloudessa, jossa työllisyys parani edellisvuodesta kaikkiaan 3 prosenttiyksikköä (taulukko 7.7). Työllisten määrä lisääntyi kuitenkin vain yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä ryhmässä (taulukko 7.3), johon kuuluvat lähinnä omassa metsässään hakkuu- ja metsänhoitotöitä tekevät henkilöt sekä erilaiset metsäkoneurakoitsijat. Kokonaisuutena metsätalouden työttömyys oli kuitenkin selvästi suurempi kuin kaikilla muilla aloilla keskimäärin. Metsäteollisuuden työttömyysaste pysyi lähes viimevuotisella tasolla. Työllisten määrä väheni puutavarateollisuudessa kun taas etenkin paperiteollisuuden työntekijämäärä lisääntyi (taulukko 7.6). Metsätalouden työntekijöiden jakautuminen eri tehtäviin on esitetty taulukossa 7.4. Metsäntutkimuslaitoksen laatiman markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilastosta saadut luvut eivät täysin vastaa Tilastokeskuksen työvoimatilaston lukuja (taulukko 7.3, työntekijät). Erot Metlan ja Tilastokeskuksen tietojen välillä johtuvat mm. erilaisesta perusjoukon määrittelystä sekä tiedonkeruumenetelmästä. Metlan kuukausitilaston mukaan omatoimista puunkorjuuta teki tammikuussa 1999 kaikkiaan metsänomistajaa ja omatoimisia metsänhoitotöitä metsänomistajaa. Toukokuussa vastaavat luvut olivat 700 ja metsänomistajaa. Luvut perustuvat metsänhoitoyhdistysten arvioihin. Koko työvoiman rakenne on viime vuosikymmeninä muuttunut tuntuvasti. Maa- ja metsätalouden osuus työvoimasta on laskenut 1970-luvun alun yli 20 prosentista vajaaseen 6 prosenttiin vuonna 1998 (taulukko 7.1) ja alalla tehdyn työn määrä on selvästi vähentynyt (taulukko 7.5). Metsätaloudessa koneellisen hakkuun lisääntyminen (91 prosenttia metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tekemistä hakkuista vuonna 1998, kuva 5.3) on vähentänyt työvoiman tarvetta metsissä. Metsäteollisuudessa automaatiotekniikan kehittyminen on muuttanut fyysisen työn pääasiassa erilaisiksi valvontatehtäviksi. Välillisesti metsäteollisuus kuitenkin työllistää useilla eri aloilla, joita ovat mm. konepajateollisuus, kuljetustoiminta, energiahuolto ja kemian teollisuus (taulukko 11.12). Metsätilastollinen vuosikirja 209

2 ã 7 Forest sector s labour force Tiedot metsätalouden ja metsäteollisuuden työvoimasta perustuvat pääosin Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Työvoimatutkimus on kuukausittain tehtävä otantatutkimus, jossa haastattelemalla kerätään tietoa työikäisten työllisyydestä, työttömyydestä ja muusta toiminnasta. Tilastossa metsätalouden työllisiä ovat puunkorjuun, metsänhoidon, metsätalouden edistämisen ja muun metsätalouden piirissä työskentelevät henkilöt (ml. luonnonsuojelualueiden hoitotyöt). Ojituksen ja metsäteiden rakentamisen henkilöstö sekä tutkimus ja opetus eivät sisälly metsätalouden työllisiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen perusteita uusittiin vuosina vastaamaan EU:n sekä YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n määritelmiä, jolloin tutkimuksen tulokset tulivat vertailukelpoisiksi muiden maiden vastaaviin tilastoihin. Tilastokeskuksen käyttämä toimialaluokitus oli lisäksi muuttunut jo vuonna Muutosten vuoksi työvoimaa koskevat taulukot on päivitetty vuodesta 1989 alkaen vastaamaan uusia määritelmiä (vrt. Metsätilastollinen vuosikirja 1997). Työvoimalukuihin aiheuttivat muutoksia uudet työllisten ja työttömien määritelmät. Työllisiin luetaan uusien määritelmien perusteella kaikki avustavat perheenjäsenet, kun tähän ryhmään aikaisemmin kuuluivat vain tietyn työmäärätason ylittäneet perheenjäsenet ja heidän tekemänsä työ. Vastaavasti määräajaksi lomautettuja työntekijöitä ei enää lueta työttömiksi, vaan he kuuluvat työvoimaan. Esimerkiksi vuonna 1996 kyseiset muutokset vaikuttivat lukuihin siten, että metsäsektorilla työllisten määrä kasvoi 2 prosenttia, kun taas työttömiksi luettujen henkilöiden määrä väheni peräti 22 prosenttia. Palkat Metsäteollisuuden ja etenkin massa- ja paperiteollisuuden työntekijöiden reaalinen palkkakehitys on luvulla ollut parempi kuin teollisuudessa ja muilla toimialoilla keskimäärin (taulukko 7.8). Sen sijaan metsätaloudessa vastaava palkkakehitys on ollut hieman kaikkien toimialojen palkkakehitystä heikompi. Etenkin vuodesta 1996 alkaen metsätyöntekijöiden reaaliansioindeksi on jatkuvasti heikentynyt. Metsätyöntekijöiden päivä- ja vuosikeskiansiot on esitetty taulukossa 7.9. Päiväkeskiansiot ilmoittavat tehdyn työajan ansion ilman ylitöitä. Urakkapalkkaisilla, puutavaran teossa olevilla työtekijöillä palkka sisältää myös ansiontasausjärjestelmän mukaisen ansiontasauksen. Tilastoon sisältyvät kaikki vuotiaat työntekijät, jotka kuuluvat metsä- ja taimitarha-alan työehtosopimuksen piiriin ja joiden palkanlaskenta tapahtuu atk -perusteisesti. Samassa taulukossa (taulukko 7.9) esitetyt metsätyöntekijöiden keskimääräiset vuosiansiot perustuvat yli 200 työpäivää vuodessa metsätöitä tehneiden työntekijöiden ansioihin. Keskimääräinen vuosiansio vuonna 1998 ilman työvälineen osuutta oli noin markkaa, josta tehdyn työajan ansion osuus oli kaksi kolmasosaa eli noin markkaa. Vuodesta 1997 kokonaisvuosiansio nousi hieman yli 2 prosenttia. Vuosiansio sisältää tehdyn työajan ansion lisäksi myös ns. ei-tehdyn työajan ansiot, joita ovat mm. lomapalkka sekä matkaja sairausajan palkat. Keskimääräisiin vuosiansioihin eivät toisaalta kuulu työvälineen osuus eivätkä verottomat korvaukset, kuten kilometrikorvaus ja yöpymiskorvaus. Yli 200 työpäivää tehneiden metsätyöntekijöiden osuus oli noin 13 prosenttia koko metsäpalkkatilastosta. Tähän ryhmään kuuluneet toimivat pääosin puutavaran valmistustehtävissä, kun taas alle 50 työpäivää vuodessa tehneet, palkkatilaston suurin ryhmä, tekivät pääosin metsänhoito- ja taimitarhatöitä sekä muita metsätöitä. Puutavarateollisuudessa keskituntiansio vuonna 1998 oli 62,20 markkaa ja massa- ja paperiteollisuudessa 77,40 markkaa (taulukko 7.10). Vuoteen 1997 verrattuna sekä puutavarateollisuuden että massa- ja paperiteollisuuden työntekijöiden keskituntiansio nousi nimellisesti 3 prosenttia eli hieman enemmän kuin teollisuudessa keskimäärin. Keskituntiansiot sisältävät säännölliseltä työajalta maksetun palkan vuorotyö- ja olosuhdelisineen sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perus- ja korotusosat. Puutavarateollisuuden työntekijöiden keskimääräinen vuosiansio (taulukko 7.10) nousi edellisvuodesta noin 8 prosenttia ja massa-ja paperiteollisuuden työntekijöiden noin 5 prosenttia. 210 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

3 7 Metsäsektorin työvoima ã Vuosikeskiansiot perustuvat ympärivuotisessa työsuhteissa olleiden työntekijöiden ennakkoperinnän alaiseen rahapalkkaan. Metsäsektorin palkkatiedot perustuvat, metsäteollisuuden työntekijöiden vuosiansioita lukuun ottamatta, Tilastokeskuksen keräämään palkkatilastoon. Vuonna 1998 metsätyöntekijöiden palkkatilaston kattavuus oli noin 32 prosenttia toimialan työntekijöistä. Tilaston kattavuutta alentaa myös se, että metsäkoneyrittäjien palveluksessa olevat metsäkonetyöntekijät eivät ole tilastossa mukana. Puu- ja erityisalojen liiton metsäkonealan työoloja ja palkkausta koskevan jäsenkyselyn mukaan (vuosi 1996, II neljännes) metsäkoneenkuljettajan keskimääräinen tuntiansio oli 44,25 markkaa. Viimeisimmän selvityksen mukaan metsäkoneenkuljettajan tuntiansio vastaavana ajanjaksona vuonna 1999 oli 49,30 mk. Tuntipalkka on laskettu aika- ja urakkapalkkojen keskiarvona. Kysymyksessä on säännöllisen työajan ansio, jossa ei ole mukana vuorolisiä eikä ylityökorvauksia. Metsäteollisuuden keskituntiansiot puolestaan perustuvat teollisuuden palkkatilastoon, jonka kattavuus oli noin 58 prosenttia koko toimalan työntekijöistä. Työtaistelut Vuonna 1998 käytiin eri toimialoilla kaikkiaan 98 työtaistelua eli hieman enemmän kuin vuonna 1997 (taulukko 7.11). Työtaisteluiden määrä on vähentynyt luvulla kuitenkin selvästi aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna. Massa- ja paperiteollisuudessa oli vain yksi työtaistelu, joka tapahtui Enson hienopaperitehtaalla Oulussa. Kyseessä oli palkkaukseen liittyvä ylityökielto, mistä johtuen työtaistelun vaatimia menetettyjä työtunteja ei voitu määritellä. Puutavarateollisuudessa ei ollut yhtään työtaistelua. Työtapaturmat Työtapaturmien määrä on viime vuosina vähentynyt. Kun vielä luvulla metsäsektorilla sattui vuosittain keskimäärin työtapaturmaa (taulukko 7.12), on tapaturmien määrä pudonnut alle puoleen luvun lopulle tultaessa. Vuonna 1997 palkansaajille sattui Metsätilastollinen vuosikirja metsätaloudessa 457 ja metsäteollisuudessa tapaturmaa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja työministeriön laatimaan tapaturmatilastoon ja ovat vakuutusyhtiöiden keräämiä ja luokittelemia. Tilasto käsittää ne tapaturmat, joista seurasi vähintään kolmen päivän työkyvyttömyys. Tilastossa ei ole mukana työmatkatapaturmia. Metsänomistajien itse tekemissä metsätöissä sattui vuonna 1998 kaikkiaan 739 työtapaturmaa, joista puutavaran teon osuus oli 65 prosenttia. Suurin osa tapaturmista tapahtui puutavaran kasauksessa, johtuen lähinnä oman työliikkeen seurauksena tapahtuneesta satuttamisesta koneisiin tai kaatumisesta. Metsäomistajille sattuneita työtapaturmia tilastoi Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA). Tilastoihin sisältyvät kaikki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain perusteella korvatut metsätyön vahingot. Osa pelkkää metsätaloutta harjoittavista tiloista ei kuulu tapaturmavakuutuslain piiriin, joten näiltä osin tilaston kattavuudessa on puutteita. Koulutus Taulukoissa on esitetty tiedot vuosittain valmistuneista metsäalan opiskelijoista. Tilastot sisältävät kaikki suoritetut tutkinnot riippumatta siitä, onko tutkinnon suorittaja jatkanut opiskeluaan myöhemmin ja suorittanut lisää tutkintoja. Taulukot sisältävät keskeisimpien koulutusnimikkeiden tiedot aikasarjoina. Koulutusnimikkeet on ryhmitelty Tilastokeskuksen käyttämän Unescon koulutusluokituksen (ISCED) mukaan. Kansainvälinen koulutusluokitus uudistettiin vuoden 1997 lopussa. Uudessa luokituksessa on luovuttu aikaisemmasta, vain koulutusajan pituuteen perustuneesta koulutusasteen määrittelystä. Nykyisin koulutusasteen luokittelukriteereitä on useampia. Taulukoiden rakenteeseen eniten muutoksia aiheuttivat aikaisemman ylemmän ja alemman keskiasteen koulutuksen yhdistyminen yhteiseksi keskiasteen koulutukseksi sekä tieteellisten jatkotutkintojen (tutkijakoulutus) eriyttäminen korkeakoulujen perustutkinnoista. Lisäksi korkeakoulututkintojen koulutusasteiden nimikkeet muuttuivat. 211

4 ã 7 Forest sector s labour force Koulutuksessa, nimikkeissä ja koulutusasteissa vuosien mittaan tapahtuneiden muutosten vuoksi on eri nimikkeitä jouduttu taulukoissa yhdistelemään ja siirtämään koulutusasteesta toiseen. Varhaisempi koulutus ja sen myöhäisempi looginen jatke on pyritty esittämään nykytilanteen mukaisesti. Tällöin esim. metsäteknikon ja metsätalousinsinöörin sekä sahatyönjohtajan ja sahateollisuusteknikon koulutusnimikkeet yhdistettiin, vaikka nimikkeistä toinen kuului alunperin eri koulutusasteeseen. Vastaavasti eräitä nimikkeitä yhdistettiin yhdeksi nykyisin käytössä olevaksi nimikkeeksi, koska samansisältöisestä koulutuksesta on ajan myötä ollut käytössä eri koulutusnimikkeitä. Metsätalouden koulutuksesta valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä (taulukko 7.13) lisääntyi huomattavasti metsätalousteknikoiden ja metsätalousinsinöörien koulutusnimikkeiden osalta 1980-luvun loppupuolella. Syynä tähän oli pätevöittämiskoulutuksen kautta tapahtunut koulutusnimikkeen muutos, jolloin metsätyönjohtajan tutkinnon aikaisemmin suorittaneet saivat uuden tutkinnon mukaisen metsätalousteknikko-nimikkeen. Vastaava muutos tapahtui metsäteknikko-koulutusnimikkeen muuttuessa metsätalousinsinööriksi. Metsä- ja puualan oppilaitoksia on tällä hetkellä noin 30. Metsäteollisuuteen liittyvää koulutusta annetaan lisäksi eräissä yleisissä teknisissä oppilaitoksissa sekä eri teollisuusyhtiöiden omissa oppilaitoksissa. Ylintä metsäopetusta antavat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta sekä Joensuun yliopiston metsätieteellinen tiedekunta. Vastavaa metsäteollisuuteen liittyvää koulutusta annetaan teknillissä korkeakouluissa. Metsänomistajille tarkoitettuja lyhytkursseja järjestävät yksityismetsätalouden järjestöt, metsäoppilaitokset sekä erilaiset kansalais- ja aikuisopistot. Kirjallisuus Literature Ansiotasoindeksi. 1999, 2. neljännes. Ansiotasoindeksi 1999:3. Tilastokeskus. 15 s. Hinta- ja palkkatiedote 2/1999. SVT Palkat 1999:12. Tilastokeskus. 19 s. Koulutusluokitus uusittu laitos. Käsikirjoja 1. Tilastokeskus. 232 s. Lehtoviita, J Metsä- ja puutalousalan koulutus. Tapion Taskukirja, 23. uudistettu painos, s Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. 638 s. Maa- ja metsätyöntekijöiden palkat. 4. neljännes ja vuosiansiot Palkat 1999:9. Tilastokeskus. 40 s. Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto, kuukausitilasto. Metsätilastotiedote-sarja. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäsektorin suhdannekatsaus Lokakuu Metsäntutkimuslaitos, Helsingin tutkimuskeskus. 54 s. Metsäteollisuus. Tilastot vuodelta Metsäteollisuus ry. 82 s. Metsätilastollinen vuosikirja SVT Maa- ja metsätalous 1997:4. Metsäntutkimuslaitos. 348 s. Ruotsalainen, M Metsänomistajakoulutus ja -neuvonta. Tapion Taskukirja, 23. uudistettu painos, s Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. 638 s. Teollisuuden, rakennusalan ja liikenteen työntekijöiden palkat 1998, 2 neljännes. Palkat 1998: s. Työvoimatilasto Vuosikatsaus, ennakkotietoja. Työmarkkinat 1999:9. Tilastokeskus. 34 s. Örn, J Metsä- ja metsäkonealan palkat. Tapion Taskukirja, 23. uudistettu painos, s Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. 638 s. Muut tietolähteet Other sources of information Maatalousyrittäjien eläkelaitos, tapaturmaosasto Metsäteollisuus ry Tilastokeskus: ansiotasoindeksi, koulutus, palkat, työmarkkinat Puu- ja erityisalojen liitto 212 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

5 7 Metsäsektorin työvoima ã 1000 henkilöä persons Koko väestö Whole population (100 %) Työikäiset Population of working age (75 %) Työvoima Labour force (49 %) Työlliset Employed (43 %) Muut 1 Others (27 %) Työttömät Unemployed 285 (6 %) < 15 vuotiaat Population under 15 years of age 956 (19 %) 75 vuotta täyttäneet Population aged 75 or more 319 (6 %) Palveluelinkeinot Service industries (28 %) Maaja metsätalous Forestry and agriculture 144 (3 %) Teollisuus ja rakentaminen Manufacturing and construction 613 (12 %) Metsätalous Forestry 24 (0 %) Maatalous Agriculture 120 (2 %) Metsäteoll. Forest industries 72 (1%) Muu teollisuus ja rakennustoiminta Other manufacturing and construction 541 (10 %) ¹ Mm. koululaiset ja opiskelijat, kotitaloustyötä tekevät, työkyvyttömät ja eläkeläiset. Incl. school children, students, conscripts, persons performing domestic work, disabled and pensioners. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 7.1 Väestön pääryhmät 1998 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Figure 7.1 Distribution of the population in 1998 according to the labour-force survey Metsätilastollinen vuosikirja 213

6 ã 7 Forest sector s labour force henkilöä 1000 persons henkilöä 1000 persons Henkilöt yhteensä Työntekijät Total Wage earners Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Self-employed and unpaid family workers Toimihenkilöt Salaried employees Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Vuosi - Year Vuosi - Year Kuva 7.2 Metsätalouden työlliset Figure 7.2 Persons employed in forestry, henkilöä 1000 persons 1000 henkilöä 1000 persons 30 Henkilöt yhteensä Muu puutavarateollisuus ¹ Total Other wood-products industries ¹ Sahateollisuus Sawmilling Vaneriteollisuus Plywood and veneer industry Muu levyteollisuus Other wood-based board industries Vuosi - Year ¹ Sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. Including, inter alia, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Vuosi - Year Lähteet: Tilastokeskus ja Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland and Finnish Forest Research Institute Kuva 7.3 Puutavarateollisuuden työlliset Figure 7.3 Persons employed in wood-products industries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry

7 7 Metsäsektorin työvoima ã henkilöä 1000 persons 1000 henkilöä persons Henkilöt yhteensä Total 30 Massateollisuus Pulp industry Paperiteollisuus Paper industry Kartonkiteollisuus Paperboard industry Vuosi - Year Vuosi - Year Lähteet: Tilastokeskus ja Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland and Finnish Forest Research Institute Kuva 7.4 Massa- ja paperiteollisuuden työlliset Figure 7.4 Persons employed in pulp and paper industries, = Metsätalous - Forestry Maatalous - Agriculture Metsäteollisuus - Forest industries Teollisuus keskimäärin - Manufacturing, average Lähde: Tilastokeskus Vuosi - Year Source: Statistics Finland Kuva 7.5 Työntekijöiden reaaliansioiden kehitys toimialoittain Figure 7.5 Index of real earnings (workers only) , by branch of industry Metsätilastollinen vuosikirja 215

8 ã 7 Forest sector s labour force 7.1 Työvoima Total labour force, henkilöä persons Vuosi Työlliset Persons employed Työttömät Työvoima Metsätalous Maatalous Teollinen Rakennus- Palvelu- Yhteensä 2 yhteensä toiminta 1 toiminta elinkeinot Year Forestry Agriculture Industry Construction Service Total 2 Unemployed Total labour etc. 1 industries persons force Ml. kaivostoiminta sekä energia- ja vesihuolto. Including mining and energy and water supply. 2 Ml. työlliset, joiden toimiala oli tuntematon. Including employed persons of unknown industry. 3 Työvoimatutkimus uudistettiin vuosina ILO/EU -määritelmien mukaiseksi ja toimialaluokitus muuttui 1995 (TOL-1995). Taulukon tiedot on päivitetty vuodesta 1989 alkaen vastaamaan uusia määritelmiä ja uutta luokitusta. Varhaisemman aikasarjan tiedot on esitetty TOL-1988 mukaisesti. The labour force survey was renewed in to meet the definitions of ILO and the EU. The industrial classification was also changed in 1995 (SIC-1995). The data presented in this table have been updated since 1989 to meet the new definitions. The pre-1989 data are classified according to the SIC-1988 classification. Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 216 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

9 7 Metsäsektorin työvoima ã 7.2 Metsäsektorin työlliset Persons employed in the forest sector, Työlliset, henkilöä Osuus kaikista työllisistä, % Vuosi Employed, persons Proportion of total employment, % Year Metsä- Metsä- Metsäsektori Koko Metsä- Metsä- Metsäsektori talous teollisuus yhteensä kansantalous talous teollisuus yhteensä Forestry Forest Forest sector, National Forestry Forest Forest sector, industries total economy, total industries total ,7 5,2 7, ,3 5,0 7, ,4 4,8 7, ,3 4,6 6, ,1 4,3 6, ,1 4,0 6, ,9 4,0 5, ,9 3,8 5, ,7 3,5 5, ,6 3,7 5, ,6 3,7 5, ,4 3,5 4, ,4 3,5 4, ,4 3,6 5, ,2 3,7 4, ,3 3,5 4, ,2 3,4 4, ,1 3,3 4, ,1 3,2 4,3 1 Katso alaviite 3 taulukossa See footnote #3 in Table 7.1 Lähde - Source: Tilastokeskus - Statistics Finland 7.3 Metsätalouden työlliset ammattiaseman mukaan Persons employed in forestry , by employment status henkilöä persons Palkansaajat Yrittäjät ja yrittäjä- Yhteensä Vuosi Wage and salary earners perheenjäsenet Year Työntekijät Toimihenkilöt Yhteensä Self-employed and Total Wage earners Salaried Total unpaid family workers employees Katso alaviite 3 taulukossa See footnote #3 in Table 7.1 Lähde - Source: Tilastokeskus - Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 217

10 ã 7 Forest sector s labour force 7.4 Metsätalouden työntekijät työlajeittain Workers employed in forestry , by type of work henkilöä persons Vuosi ja kuukausi Puutavaran Lähikuljetus Uittotyöt Metsänhoito- Muut metsä- Yhteensä teko työt työt Year and month Timber Forest Timber Silvicultural Other forestry Total felling haulage floating works works I V Vuosina yksityismetsänomistajien omatoimisten hankintahakkuiden työvoimasta noin 30 % sisältyi tilastoon. Vuodesta 1989 alkaen tilasto ei sisällä omatoimisten hankintahakkuiden työvoimaa. The statistics include appr. 30% of the labour force in delivery-sale fellings carried out by non-industrial, private forest owners themselves during Since 1989, the delivery-sale fellings carried out by non-industrial, private forest owners themselves have not been included in the statistics. 2 Vuodesta 1997 alkaen työntekijöiden määrän vuosikeskiarvo lasketaan tilastointitavan muutoksen takia tammi-, touko- ja syyskuun työvoimalukujen keskiarvona. Vuodesta 1997 alkaen luvuissa ei myöskään ole mukana arviota omissa metsissään metsänhoitotöitä tekevien metsänomistajien määristä. Since 1997, resulting from the changes in the compilation of statistics, the annual average for persons employed in forestry is based on the average data for January, May and September. Since 1997, the silvicultural works carried out by non-industrial, private forest owners themselves have not been included in the statistics. Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Finnish Forest Research Institute 218 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

11 7 Metsäsektorin työvoima ã 7.5 Tehdyt työpäivät metsätaloudessa, maataloudessa ja kaikilla toimialoilla Working days in forestry, agriculture and in all industries, Tuhansia työpäiviä working days Vuosi ja Metsätalous Maatalous Kaikki toimi- Josta neljännes alat yhteensä palkattu työ Year and Forestry Agriculture All industries Of which quarter Yhteensä Josta Yhteensä Josta paid labour oman työn panos oman työn panos Total Of which Total Of which own labour input own labour input I II Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jonka menetelmää on muutettu vuosina 1983 ja Työpäivätietoja vuosilta ei ole korjattu. Tiedot vuodesta 1989 alkaen on korjattu uusimman menetelmän mukaiseksi (katso alaviite 3 taulukko 7.1). The figures are based on labour force surveys, the methods applied in which were changed in 1983 and in The data concerning working days performed during have not been corrected so as to be comparable with the new methods. The data presented in this table have been updated since 1989 to meet the new definitions (see footnote #3 in Table 7.1). Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 219

12 ã 7 Forest sector s labour force 7.6 Metsäteollisuuden työlliset Persons employed by forest industries, henkilöä persons Teollisuuslaji Branch of industry Puutavarateollisuus Wood-products industries Sahateollisuus Sawmilling Vaneriteollisuus Plywood and veneer industry Muu levyteollisuus Other wood-based board industries Muu puutavarateollisuus Other wood-products industries 2 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Massateollisuus Pulp industry Paperiteollisuus Paper industry Kartonkiteollisuus Paperboard industry Metsäteollisuus kaikkiaan Forest industries, total 1 Katso alaviite 3 taulukossa 7.1. See footnote #3 in Table Sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. Including, inter alia, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Lähteet: Sources: Tilastokeskus ja Metsäntutkimuslaitos Statistics Finland and Finnish Forest Research Institute 220 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

13 7 Metsäsektorin työvoima ã 7.7 Metsäsektorin työttömyys Unemployed persons in forest sector, Työttömät, henkilöä Työttömyysaste, % Vuosi Unemployed, persons Unemployment rate, % Year Metsä- Metsä- Metsä- Kaikki Metsä- Metsä- Metsä- Kaikkiaan talous teollisuus 1 sektori yht. 1 työttömät talous teollisuus 1 sektori yht. 1 Forestry Forest Forest sector, Unemployed, Forestry Forest Forest sector, Unemployment industries 1 total 1 total industries 1 total 1 rate, total ,0 2,8 3,6 4, ,7 3,9 4,6 4, ,4 4,5 5,8 5, ,5 6,8 8,3 5, ,8 6,8 8,3 5, ,5 6,5 8,1 5, ,5 7,7 9,9 5, ,2 4,2 6,1 5, ,7 3,4 5,3 4, ,2 2,1 3,1 3, ,0 1,9 2,8 3, ,4 5,9 7,2 6, ,2 9,0 11,6 11, ,9 9,7 13,4 16, ,7 9,8 14,1 16, ,6 9,8 12,4 15, ,6 9,7 12,3 14, ,3 6,2 9,4 12, ,3 6,4 8,8 11,4 1 Ml. graafinen teollisuus vuosina The labour force in printing and publishing is included in the figures for Katso alaviite 3 taulukossa 7.1. See footnote #3 in Table 7.1. Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 221

14 222 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 7.8 Palkansaajien reaaliansioindeksi metsätaloudessa ja metsäteollisuudessa Index of real earnings in forestry and forest industries, Vuosi ja Metsätalous Metsäteollisuuden työntekijät Teollisuus keskimäärin Kaikki toimialat neljännes Forestry Wage earners in forest industries Manufacturing, average All industries Year and Työntekijät Toimihenkilöt Keskimäärin Puutavarateollisuus Massa- ja paperi- Keskimäärin Työntekijät Työntekijät Toimihenkilöt Keskimäärin quarter teollisuus Wage Salaried Average Wood-products Pulp and paper Forest industries, Wage earners Wage Salaried Average earners employees industries industries average earners employees ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, ,6 101,5 98,2 100,1 101,6 101,1 100,9 100,6 100,5 100, ,6 103,2 98,1 99,9 103,3 102,2 102,5 101,8 102,0 101, ,2 103,9 97,4 101,2 104,8 103,6 103,9 103,0 104,1 103, ,3 104,5 97,6 103,4 108,9 107,1 105,9 105,3 106,5 106, ,2 105,4 97,2 104,1 112,6 109,4 107,7 107,8 109,1 108, ,3 108,5 99,0 107,5 114,8 112,1 110,4 110,3 113,2 112, ,5 111,6 100,8 110,6 117,7 115,1 113,7 114,0 116,8 115, ,1 115,5 104,5 113,4 119,8 117,4 117,3 118,3 121,3 120, ,7 117,6 107,8 117,4 119,9 119,0 120,0 121,4 123,7 122, ,7 123,9 111,6 121,6 123,0 122,6 124,1 125,8 127,0 126, ,6 125,8 113,5 124,1 127,0 126,1 126,8 128,4 129,7 129, ,6 125,4 111,9 124,3 127,5 126,6 126,6 127,0 129,1 128, ,4 124,3 114,1 124,4 124,7 124,1 125,7 126,3 128,5 127, ,4 125,7 116,6 129,4 128,8 129,0 130,0 126,3 128,5 127, ,7 131,5 122,7 137,2 137,3 137,3 138,4 131,6 132,9 132, ,2 136,3 125,3 141,6 143,1 142,5 143,1 135,9 137,4 136, ,6 137,1 125,1 144,6 146,4 145,8 145,2 136,9 138,7 138, * 117,0 141,2 125,9 147,9 151,0 149,9 147,9 139,4 141,8 141, I * 118,3 145,1 128,9 153,2 155,0 154,4 151,8 142,9 144,8 144,2 II * 117,0 143,8 127,6 152,1 153,9 153,3 150,5 141,7 143,5 142,9 * Ennakkoarvio Preliminary estimates Nimellispalkkojen kehitys on muunnettu reaalista ansiokehitystä kuvaavaksi kuluttajahintaindeksillä deflatoimalla. The development in real earnings is measured by using the consumer price index as the deflator. Lähde - Source: Tilastokeskus - Statistics Finland 1980=100 ã 7 Forest sector s labour force

15 7 Metsäsektorin työvoima ã Metsätilastollinen vuosikirja 7.9 Metsätyöntekijöiden keskimääräiset päivä- ja vuosiansiot Average daily and annual earnings of forestry workers, Keskimääräiset päiväansiot Keskimääräiset vuosiansiot 1 Average daily earnings Average annual earnings 1 Puutavaran valmistus moottorisahalla Motor-manual timber preparation Metsänhoitotyöt Silvicultural works Kokonais- Tehdyn työajan Työvälineosuus mukaanlukien Ilman työvälineosuutta Ilman työvälineosuutta ansio ansio Including tool costs Exluding tool costs Exluding tool costs Urakka-, palkkio- Urakka-, palkkio- Aikatyö Urakka-, palkkio- Aikatyö Total Earnings for Vuosi ja osaurakkatyö ja osaurakkatyö ja osaurakkatyö earnings hours worked Year Piece rate, fee and Piece rate, fee and Time rate Piece rate, fee and Time rate partial piece rate partial piece rate partial piece rate mk FIM Keskimääräiset vuosiansiot sisältävät vain yli 200 työpäivää vuodessa tehneiden työntekijöiden ansiot. Annual average earnings comprise the earnings of forestry workers employed for more than 200 days a year. Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 223

16 ã 7 Forest sector s labour force 7.10 Metsäteollisuuden työntekijöiden keskimääräiset tunti- ja vuosiansiot Average earnings per hour and average annual earnings of workers employed by the forest industries, Keskimääräiset tuntiansiot, mk/h 1 Keskimääräiset vuosiansiot, mk Average earnings per hour, FIM 1 Average annual earnings, FIM Vuosi Puutavara- Massa- ja Teollisuus Puutavara- Massa- ja teollisuus paperiteollisuus keskimäärin teollisuus paperiteollisuus Year Wood-products Pulp and paper All industries, Wood-products Pulp and paper industries industries average industries industries ,70 5,40 5, ,30 13,00 11, ,60 22,60 19, ,60 25,80 22, ,40 28,40 24, ,70 31,20 26, ,10 35,10 29, ,90 38,80 32, ,10 40,80 34, ,20 43,60 36, ,80 46,70 39, ,60 49,90 43, ,50 54,40 47, ,70 58,30 50, ,10 59,90 52, ,20 60,60 53, ,60 63,50 56, ,40 68,70 60, ,70 72,60 63, ,40 75,00 64, ,20 77,40 66, Vuodesta 1993 lähtien tilasto on laadittu vuoden 2. ja 4. neljännekseltä. Vuositiedot ovat 4. neljänneksen tietoja. Since 1993, the statistics are based on the 2nd and the 4th quarter. Annual figures for are from the 4th quarter. Lähde: Source: Tilastokeskus ja Metsäteollisuus ry Statistics Finland and Finnish Forest Industries Federation 224 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

17 7 Metsäsektorin työvoima ã 7.11 Metsäteollisuuden työtaistelut Labour disputes in the forest industries, Puutavarateollisuus Massa- ja paperiteollisuus Kaikki toimialat Wood-products industries Pulp and paper industries All industries Vuosi Työtaisteluiden Työtaisteluun Menetettyjä Työtaisteluiden Työtaisteluun Menetettyjä Työtaisteluiden Year lukumäärä osallistuneita työpäiviä lukumäärä osallistuneita työpäiviä lukumäärä Number of Workers Working Number of Workers Working Number of labour disputes involved days idle labour disputes involved days idle labour disputes Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 225

18 ã 7 Forest sector s labour force 7.12 Metsäsektorin työtapaturmat Forest sector accidents, Vuosi Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest industries Kaikki toimialat Palkansaajat Metsänomistajat Yhteensä Puutavara- Massa- ja paperi- Yhteensä yhteensä teollisuus teollisuus Year Wage and Non-industrial, Total Wood-products Pulp and paper Total All industries salary earners private forest owners industries industries Lähteet: Sources: Tilastokeskus ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Statistics Finland and the Farmers Social Insurance Institution 226 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

19 7 Metsäsektorin työvoima ã Metsätilastollinen vuosikirja 7.13 Metsätalouden koulutuksesta valmistuneet opiskelijat Forestry education, number of students graduating annually, Koulutusaste ja nimike - Education level category and title Keskiaste - Upper secondary education Metsuri, metsämekaanikko, metsätalouden perustutkinto Forestry worker, forestry mechanic, basic degree in forestry Metsäkoneasentaja - Forestry machine technician Metsäkoneenkuljettaja - Forestry machine operator Metsätyönjohtaja, metsätalousteknikko Forestry foreman, forestry technician Muu - Other Alin korkea-aste - Lowest tertiary education Metsäteknikko, metsätalousinsinööri Forestry technician, forestry engineer Alempi korkeakouluaste - Lower-degree tertiary education Metsätalousinsinööri (AMK), maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Forestry engineer (polytechnic), Bachelor of Science Ylempi korkeakouluaste - Higher-degree tertiary education Metsänhoitaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Graduate forester, Master of Science Tutkijakoulutusaste - Doctorate or equivalent tertiary education Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti - Licentiate of Science Maatalous- ja metsätieteiden tohtori - Doctor of Science Kaikkiaan - Total Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 227

20 228 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 7.14 Puutavarateollisuuden koulutuksesta valmistuneet opiskelijat Education for wood-products industries, number of students graduating annually, Koulutusaste ja nimike - Education level category and title Keskiaste - Upper secondary education Puuseppä, mekaanikko, puualan perustutkinto Joiner, wood-technology mechanic, basic degree in wood technology Prosessinhoitaja - Wood-products industries process manager Terä- ja laiteasentaja, terähuollon perustutkinto Wood-products industries saw doctor, basic degree in saw blade services Muu - Other Alin korkea-aste - Lowest tertiary education Sahatyönjohtaja, sahateollisuusteknikko Sawmilling foreman and technician Teknikko, puusepänteollisuus ja puutekniikka Carpentry and wood technology technician Teknikko, levyteollisuus - Wood-based board industry technician Alempi korkeakouluaste - Lower-degree tertiary education Puuteollisuusteknikko, puutalousinsinööri Wood-products industries technician and engineer Insinööri, puuteollisuus ja puutekniikka - Woodworking-industry engineer Ylempi korkeakouluaste - Higher-degree tertiary education Diplomi-insinööri - Master of Science Tutkijakoulutusaste - Doctorate or equivalent tertiary education Tekniikan lisensiaatti - Licentiate of Science Tekniikan tohtori - Doctor of Science Kaikkiaan - Total Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland ã 7 Forest sector s labour force

8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Luvun pääpaino on metsäsektorin työvoimaa ja palkkakehitystä kuvaavilla taulukoilla. Metsätalouden työvoimatietoja esitetään mm. työlajeittain ja ammattiaseman mukaan luokiteltuina.

Lisätiedot

8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Vuonna 1996 koko kansantalouden työllisyys koheni hieman edellisvuoteen verrattuna. Metsäsektorin työttömyys pysyi kuitenkin lähes samalla tasolla kuin vuonna 1995. Metsätalouden

Lisätiedot

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2003 kaikkiaan 89 000 henkilöä eli 3,8 prosenttia kansantalouden työllisistä. Heistä runsas kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden

Lisätiedot

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2001 kaikkiaan 94 000 henkilöä eli noin 4 prosenttia kansantalouden työllisistä. Heistä kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden

Lisätiedot

7 Metsäsektorin työvoima

7 Metsäsektorin työvoima 7 Metsäsektorin työvoima Metsäsektorin työllisyys väheni edelleen hieman vuonna 2010. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät yhteensä 69 000 henkilöä, mikä vastasi vajaata kolmea prosenttia koko kansantalouden

Lisätiedot

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2004 kaikkiaan 88 100 henkilöä eli 3,7 prosenttia kansantalouden työllisistä. Noin kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden palveluksessa.

Lisätiedot

7 Metsäsektorin työvoima

7 Metsäsektorin työvoima 7 Metsäsektorin työvoima Vuonna 2013 metsäsektorin työllisten määrä pysytteli edellisvuoden tasolla. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät 65 000 henkilöä, mikä vastasi 2,6 prosenttia kaikista työllisistä.

Lisätiedot

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2007 kaikkiaan 86 400 henkilöä, mikä oli 3,5 prosenttia koko kansantalouden työllisistä. Metsäsektorin henkilöstöstä kolme neljäsosaa

Lisätiedot

7 Metsäsektorin työvoima

7 Metsäsektorin työvoima 7 Metsäsektorin työvoima Vuonna 2012 metsäsektorin työllisten määrä väheni edellisvuodesta lähes seitsemällä prosentilla. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät 65 000 henkilöä, mikä vastasi 2,6 prosenttia

Lisätiedot

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2006 kaikkiaan 89 400 henkilöä eli 3,7 prosenttia koko kansantalouden työllisistä. Kolme vuosikymmentä sitten vastaava osuus

Lisätiedot

7 Metsäsektorin työvoima

7 Metsäsektorin työvoima 7 Metsäsektorin työvoima Metsäsektorin työllisten määrä pysyi edellisvuoden tasolla vuonna 2011. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät 69 000 henkilöä, mikä vastasi vajaata 3 prosenttia kaikista

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Palkat ja työvoimakustannukset 2009 Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Tuntipalkka metsänhoitotöissä oli 12,43 euroa 2. neljänneksellä 2009 Metsätyöntekijöitä oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Kansantalouden työllisyys parani edelleen vuonna 1999 mikä näkyi myös metsäsektorin työllisyyden hienoisena paranemisena. Metsätaloudessa työttömyys oli kuitenkin liki viisi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009 Photo: Paavo Keränen KAINUU in statistics 2009 KAINUU IN PROPORTION TO THE WHOLE OF FINLAND Forest area Total area Roads Primary production Summer cottages Unemployed Populat. over 64 years Number of farms

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

56 Ulkoilun useus Koko vuosi Tammi maaliskuu Kesä elokuu Syys joulukuu ja ajankäyttö Year around January March June-August September December viikossa Weekly frequency and time use Ka / Mean Koko väestö

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon

Lisätiedot

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8 2004 Statistics Uusimaa Helsinki Region Area and population 3 Demographic changes 4 Housing 5 Municipal economy 6 Sectoral employment 7 Labour and work self-sufficiency 8 Unemployment 9 Transport 10 Age

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden palkka ja työllisyyskatsaus Aleksi Kuusisto kansainvälinen sihteeri

Puutuoteteollisuuden palkka ja työllisyyskatsaus Aleksi Kuusisto kansainvälinen sihteeri Puutuoteteollisuuden palkka ja työllisyyskatsaus 13.6.2013 Puutuoteteollisuuden (toal 16*) tuotannon volyymi-indeksin työpäiväkorjattu vuosimuutos, %, 2007/01-2013/04. 30 20 10 0-10 -20-30 -40 2007 2008

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti

Lisätiedot

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2002 kaikkiaan 92 000 henkilöä eli 3,9 prosenttia kansantalouden työllisistä. Heistä runsas kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden

Lisätiedot

Koulutus, työllisyys, ikääntyminen ja eläkkeet

Koulutus, työllisyys, ikääntyminen ja eläkkeet Koulutus, työllisyys, ikääntyminen ja eläkkeet 1. Koulutus Koulutustason kehitys ikäluokissa Korkean koulutuksen saaneet ikäluokissa Pohjoismaissa ja OECD-maissa keskimäärin 2. Työllisyys Työllisyysasteiden

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys 1 Metalliteollisuuden palkkakehitys Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin sekä Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

5PUUNKORJUUJAKULJETUS

5PUUNKORJUUJAKULJETUS 5PUUNKORJUUJAKULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Tilastot osoittavat puunkorjuun koneellistuneen nopeasti. Vuonna 1998 metsäteollisuuden

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. RELINSIOT LSKIVT METLLISS J KOKO TEOLLISUUDESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

Teollisuustuotanto. Industrial Production. Kehittyvät maat / Emerging countries. Maailma / World. Kehittyneet maat / Advanced countries.

Teollisuustuotanto. Industrial Production. Kehittyvät maat / Emerging countries. Maailma / World. Kehittyneet maat / Advanced countries. Teollisuustuotanto Industrial Production 13 125 12 115 11 15 1 95 9 85 8 27,1=1 27 28 29 21 Kehittyvät maat / Emerging countries Maailma / World Kehittyneet maat / Advanced countries Suomi/Finland Viimeinen

Lisätiedot

33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 3/2017. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 3/2017. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 29.6.2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2017 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA 12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 73,8 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2016

Yliopistokoulutus 2016 Koulutus Yliopistokoulutus Yliopistotutkintojen määrä väheni kolme prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna tutkintoja suoritettiin kaikkiaan, joka on 8 tutkintoa vähemmän

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä. tuoreimmat tilastotiedot. Minna Salorinne, yliaktuaari Kaupunginkanslia Kaupunkitutkimus- ja tilastot

Työmarkkinat Helsingissä. tuoreimmat tilastotiedot. Minna Salorinne, yliaktuaari Kaupunginkanslia Kaupunkitutkimus- ja tilastot Työmarkkinat Helsingissä tuoreimmat tilastotiedot Minna Salorinne, yliaktuaari Kaupunginkanslia Kaupunkitutkimus- ja tilastot Päivitetty 2.6.217 Sisältö TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus)

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys palasi lievään kasvuun vuoden 2013 toisen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden 9. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin,

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2010 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TYÖLLISYYSKATSAUS I/2010 TEK RY Diplomi insinöörien ja arkkitehtien työttömyys

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa luvuissa.

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

9 METSÄTEOLLISUUS. Tuotanto ja kotimainen kulutus. Investoinnit ja kannattavuus

9 METSÄTEOLLISUUS. Tuotanto ja kotimainen kulutus. Investoinnit ja kannattavuus 9 METSÄTEOLLISUUS Lähes kaikissa metsäteollisuuden tuoteryhmissä vuosi 1998 oli tuotantomääriltään ennätyksellinen. Myös massa- ja paperiteollisuuden kannattavuus parani hieman edellisvuodesta. Vuoden

Lisätiedot

10 METSÄTEOLLISUUS. Tuotanto ja kotimainen kulutus. Investoinnit ja kannattavuus

10 METSÄTEOLLISUUS. Tuotanto ja kotimainen kulutus. Investoinnit ja kannattavuus 10 METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden keskeisille toimialoille, sahoille ja paperiteollisuudelle, vuosi 1996 merkitsi notkahdusta alaspäin. Metsäteollisuuden kapasiteetin käyntiaste jäi 85 prosentin tasolle.

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2011

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2011 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2011 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS I/2011 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä pienentynyt hieman vuodenvaihteesta,

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEKNIIKAN'AKATEEMISET'TEK' ' TYÖLLISYYSKATSAUS'I/2013' Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys pysynyt ennallaan

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys TEOLLISUUSLIITTO Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. neljännes 2016 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 3/2017 METALLITEOLLISUUDEN SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN TUNTIANSIOT NOUSIVAT VUODESSA 1,4 PROSENTTIA Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015 Koulutus 2017 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015 Vastavalmistuneiden työllistyminen heikkeni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys jatkoi heikkenemistään

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi vain vajaan prosentin vuonna 2001, kun 1990-luvun jälkipuoliskolla vuosikasvut vaihtelivat 4 ja 6 prosentin välillä. Vuonna 2001 markkinahintainen

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

9 PUUN KÄYTTÖ. Tilastoa puun käytöstä Suomessa jäsentävät jako teolliseen ja ei-teolliseen puun käyttöön, jako kotimaiseen raakapuuhun

9 PUUN KÄYTTÖ. Tilastoa puun käytöstä Suomessa jäsentävät jako teolliseen ja ei-teolliseen puun käyttöön, jako kotimaiseen raakapuuhun 9 PUUN KÄYTTÖ Tilastoa puun käytöstä Suomessa jäsentävät jako teolliseen ja ei-teolliseen puun käyttöön, jako kotimaiseen raakapuuhun ja tuontipuuhun sekä raakapuulajeittaiset tiedot. Metsäteollisuuden

Lisätiedot

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 71,9 prosenttia, sama kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla työllisyysaste

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutetuilla työttömyyden nousu jatkui viimeisellä vuosineljänneksellä TEKin arvion mukaan

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS 6 PUUN KORJUU JA KULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Tilastot osoittavat puunkorjuun koneellistuneen nopeasti. Vuonna 1996 pystykauppapuusta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial Production Development by Year

Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial Production Development by Year Lähde/Source: Consensus Economics R:\kvtalous\jpkv7af.ppt 28.12.29/jp Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial Production Development by Year 48 46 44 42 4 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA 12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa

Lisätiedot

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Työpaikkojen määrä säilyi Helsingissä vuonna 2015 samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimialoittaiset erot olivat suuria; suurin

Lisätiedot

8 Moottoriveneily (matkavene) Large motorboat Purjehdus (matkapurjevene) Large sailing boat Purjehdus (pienpurjevene) Small sailing boat Osallis. Harr

8 Moottoriveneily (matkavene) Large motorboat Purjehdus (matkapurjevene) Large sailing boat Purjehdus (pienpurjevene) Small sailing boat Osallis. Harr 7 Veneily Boating Soutuveneily Rowing boat Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Pienmoottoriveneily Small motorboat Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Melonta Canoeing or kayaking Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, syyskuu 214 4/214 4.11.214 Elina Mäki-Simola Syyskuun hakkuut,3 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut ennätysvauhdissa

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot