7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA"

Transkriptio

1 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Kansantalouden työllisyys parani edelleen vuonna Vaikutus näkyi etenkin metsätaloudessa, jossa työllisyys parani selvästi edellisvuoteen verrattuna. Tästä huolimatta metsätalouden työttömyys pysyi kuitenkin suurempana kuin muilla aloilla keskimäärin. Metsäteollisuuden työllisyys oli lähes samalla tasolla kuin vuonna Metsäteollisuudessa palkkakehitys jatkui suotuisana, sen sijaan etenkin metsätalouden työntekijöiden reaalinen ansiokehitys heikkeni. Vuonna 1998 ei metsäteollisuudessa menetetty yhtään työpäivää työtaistelujen takia, mikä oli ensimmäinen kerta koko tilastointiajanjaksolla. Työvoima Vuonna 1998 metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät kaikkiaan henkilöä eli hieman yli 4 prosenttia koko kansantalouden työllisistä (taulukko 7.2 ja kuva 7.1). Kaksi kolmasosaa metsäsektorilla työskennelleistä oli metsäteollisuuden palveluksessa. Metsäsektorin osuus Suomen vuoden 1998 koko tavaraviennin arvosta oli 29 prosenttia (taulukko 10.12) sekä bruttokansantuotteesta vajaat 8 prosenttia (taulukko 11.6). Kansantalouden työllisyys jatkoi edelleen paranemistaan vuonna Metsäsektorilla tämä näkyi parhaiten metsätaloudessa, jossa työllisyys parani edellisvuodesta kaikkiaan 3 prosenttiyksikköä (taulukko 7.7). Työllisten määrä lisääntyi kuitenkin vain yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä ryhmässä (taulukko 7.3), johon kuuluvat lähinnä omassa metsässään hakkuu- ja metsänhoitotöitä tekevät henkilöt sekä erilaiset metsäkoneurakoitsijat. Kokonaisuutena metsätalouden työttömyys oli kuitenkin selvästi suurempi kuin kaikilla muilla aloilla keskimäärin. Metsäteollisuuden työttömyysaste pysyi lähes viimevuotisella tasolla. Työllisten määrä väheni puutavarateollisuudessa kun taas etenkin paperiteollisuuden työntekijämäärä lisääntyi (taulukko 7.6). Metsätalouden työntekijöiden jakautuminen eri tehtäviin on esitetty taulukossa 7.4. Metsäntutkimuslaitoksen laatiman markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilastosta saadut luvut eivät täysin vastaa Tilastokeskuksen työvoimatilaston lukuja (taulukko 7.3, työntekijät). Erot Metlan ja Tilastokeskuksen tietojen välillä johtuvat mm. erilaisesta perusjoukon määrittelystä sekä tiedonkeruumenetelmästä. Metlan kuukausitilaston mukaan omatoimista puunkorjuuta teki tammikuussa 1999 kaikkiaan metsänomistajaa ja omatoimisia metsänhoitotöitä metsänomistajaa. Toukokuussa vastaavat luvut olivat 700 ja metsänomistajaa. Luvut perustuvat metsänhoitoyhdistysten arvioihin. Koko työvoiman rakenne on viime vuosikymmeninä muuttunut tuntuvasti. Maa- ja metsätalouden osuus työvoimasta on laskenut 1970-luvun alun yli 20 prosentista vajaaseen 6 prosenttiin vuonna 1998 (taulukko 7.1) ja alalla tehdyn työn määrä on selvästi vähentynyt (taulukko 7.5). Metsätaloudessa koneellisen hakkuun lisääntyminen (91 prosenttia metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tekemistä hakkuista vuonna 1998, kuva 5.3) on vähentänyt työvoiman tarvetta metsissä. Metsäteollisuudessa automaatiotekniikan kehittyminen on muuttanut fyysisen työn pääasiassa erilaisiksi valvontatehtäviksi. Välillisesti metsäteollisuus kuitenkin työllistää useilla eri aloilla, joita ovat mm. konepajateollisuus, kuljetustoiminta, energiahuolto ja kemian teollisuus (taulukko 11.12). Metsätilastollinen vuosikirja 209

2 ã 7 Forest sector s labour force Tiedot metsätalouden ja metsäteollisuuden työvoimasta perustuvat pääosin Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Työvoimatutkimus on kuukausittain tehtävä otantatutkimus, jossa haastattelemalla kerätään tietoa työikäisten työllisyydestä, työttömyydestä ja muusta toiminnasta. Tilastossa metsätalouden työllisiä ovat puunkorjuun, metsänhoidon, metsätalouden edistämisen ja muun metsätalouden piirissä työskentelevät henkilöt (ml. luonnonsuojelualueiden hoitotyöt). Ojituksen ja metsäteiden rakentamisen henkilöstö sekä tutkimus ja opetus eivät sisälly metsätalouden työllisiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen perusteita uusittiin vuosina vastaamaan EU:n sekä YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n määritelmiä, jolloin tutkimuksen tulokset tulivat vertailukelpoisiksi muiden maiden vastaaviin tilastoihin. Tilastokeskuksen käyttämä toimialaluokitus oli lisäksi muuttunut jo vuonna Muutosten vuoksi työvoimaa koskevat taulukot on päivitetty vuodesta 1989 alkaen vastaamaan uusia määritelmiä (vrt. Metsätilastollinen vuosikirja 1997). Työvoimalukuihin aiheuttivat muutoksia uudet työllisten ja työttömien määritelmät. Työllisiin luetaan uusien määritelmien perusteella kaikki avustavat perheenjäsenet, kun tähän ryhmään aikaisemmin kuuluivat vain tietyn työmäärätason ylittäneet perheenjäsenet ja heidän tekemänsä työ. Vastaavasti määräajaksi lomautettuja työntekijöitä ei enää lueta työttömiksi, vaan he kuuluvat työvoimaan. Esimerkiksi vuonna 1996 kyseiset muutokset vaikuttivat lukuihin siten, että metsäsektorilla työllisten määrä kasvoi 2 prosenttia, kun taas työttömiksi luettujen henkilöiden määrä väheni peräti 22 prosenttia. Palkat Metsäteollisuuden ja etenkin massa- ja paperiteollisuuden työntekijöiden reaalinen palkkakehitys on luvulla ollut parempi kuin teollisuudessa ja muilla toimialoilla keskimäärin (taulukko 7.8). Sen sijaan metsätaloudessa vastaava palkkakehitys on ollut hieman kaikkien toimialojen palkkakehitystä heikompi. Etenkin vuodesta 1996 alkaen metsätyöntekijöiden reaaliansioindeksi on jatkuvasti heikentynyt. Metsätyöntekijöiden päivä- ja vuosikeskiansiot on esitetty taulukossa 7.9. Päiväkeskiansiot ilmoittavat tehdyn työajan ansion ilman ylitöitä. Urakkapalkkaisilla, puutavaran teossa olevilla työtekijöillä palkka sisältää myös ansiontasausjärjestelmän mukaisen ansiontasauksen. Tilastoon sisältyvät kaikki vuotiaat työntekijät, jotka kuuluvat metsä- ja taimitarha-alan työehtosopimuksen piiriin ja joiden palkanlaskenta tapahtuu atk -perusteisesti. Samassa taulukossa (taulukko 7.9) esitetyt metsätyöntekijöiden keskimääräiset vuosiansiot perustuvat yli 200 työpäivää vuodessa metsätöitä tehneiden työntekijöiden ansioihin. Keskimääräinen vuosiansio vuonna 1998 ilman työvälineen osuutta oli noin markkaa, josta tehdyn työajan ansion osuus oli kaksi kolmasosaa eli noin markkaa. Vuodesta 1997 kokonaisvuosiansio nousi hieman yli 2 prosenttia. Vuosiansio sisältää tehdyn työajan ansion lisäksi myös ns. ei-tehdyn työajan ansiot, joita ovat mm. lomapalkka sekä matkaja sairausajan palkat. Keskimääräisiin vuosiansioihin eivät toisaalta kuulu työvälineen osuus eivätkä verottomat korvaukset, kuten kilometrikorvaus ja yöpymiskorvaus. Yli 200 työpäivää tehneiden metsätyöntekijöiden osuus oli noin 13 prosenttia koko metsäpalkkatilastosta. Tähän ryhmään kuuluneet toimivat pääosin puutavaran valmistustehtävissä, kun taas alle 50 työpäivää vuodessa tehneet, palkkatilaston suurin ryhmä, tekivät pääosin metsänhoito- ja taimitarhatöitä sekä muita metsätöitä. Puutavarateollisuudessa keskituntiansio vuonna 1998 oli 62,20 markkaa ja massa- ja paperiteollisuudessa 77,40 markkaa (taulukko 7.10). Vuoteen 1997 verrattuna sekä puutavarateollisuuden että massa- ja paperiteollisuuden työntekijöiden keskituntiansio nousi nimellisesti 3 prosenttia eli hieman enemmän kuin teollisuudessa keskimäärin. Keskituntiansiot sisältävät säännölliseltä työajalta maksetun palkan vuorotyö- ja olosuhdelisineen sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perus- ja korotusosat. Puutavarateollisuuden työntekijöiden keskimääräinen vuosiansio (taulukko 7.10) nousi edellisvuodesta noin 8 prosenttia ja massa-ja paperiteollisuuden työntekijöiden noin 5 prosenttia. 210 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

3 7 Metsäsektorin työvoima ã Vuosikeskiansiot perustuvat ympärivuotisessa työsuhteissa olleiden työntekijöiden ennakkoperinnän alaiseen rahapalkkaan. Metsäsektorin palkkatiedot perustuvat, metsäteollisuuden työntekijöiden vuosiansioita lukuun ottamatta, Tilastokeskuksen keräämään palkkatilastoon. Vuonna 1998 metsätyöntekijöiden palkkatilaston kattavuus oli noin 32 prosenttia toimialan työntekijöistä. Tilaston kattavuutta alentaa myös se, että metsäkoneyrittäjien palveluksessa olevat metsäkonetyöntekijät eivät ole tilastossa mukana. Puu- ja erityisalojen liiton metsäkonealan työoloja ja palkkausta koskevan jäsenkyselyn mukaan (vuosi 1996, II neljännes) metsäkoneenkuljettajan keskimääräinen tuntiansio oli 44,25 markkaa. Viimeisimmän selvityksen mukaan metsäkoneenkuljettajan tuntiansio vastaavana ajanjaksona vuonna 1999 oli 49,30 mk. Tuntipalkka on laskettu aika- ja urakkapalkkojen keskiarvona. Kysymyksessä on säännöllisen työajan ansio, jossa ei ole mukana vuorolisiä eikä ylityökorvauksia. Metsäteollisuuden keskituntiansiot puolestaan perustuvat teollisuuden palkkatilastoon, jonka kattavuus oli noin 58 prosenttia koko toimalan työntekijöistä. Työtaistelut Vuonna 1998 käytiin eri toimialoilla kaikkiaan 98 työtaistelua eli hieman enemmän kuin vuonna 1997 (taulukko 7.11). Työtaisteluiden määrä on vähentynyt luvulla kuitenkin selvästi aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna. Massa- ja paperiteollisuudessa oli vain yksi työtaistelu, joka tapahtui Enson hienopaperitehtaalla Oulussa. Kyseessä oli palkkaukseen liittyvä ylityökielto, mistä johtuen työtaistelun vaatimia menetettyjä työtunteja ei voitu määritellä. Puutavarateollisuudessa ei ollut yhtään työtaistelua. Työtapaturmat Työtapaturmien määrä on viime vuosina vähentynyt. Kun vielä luvulla metsäsektorilla sattui vuosittain keskimäärin työtapaturmaa (taulukko 7.12), on tapaturmien määrä pudonnut alle puoleen luvun lopulle tultaessa. Vuonna 1997 palkansaajille sattui Metsätilastollinen vuosikirja metsätaloudessa 457 ja metsäteollisuudessa tapaturmaa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja työministeriön laatimaan tapaturmatilastoon ja ovat vakuutusyhtiöiden keräämiä ja luokittelemia. Tilasto käsittää ne tapaturmat, joista seurasi vähintään kolmen päivän työkyvyttömyys. Tilastossa ei ole mukana työmatkatapaturmia. Metsänomistajien itse tekemissä metsätöissä sattui vuonna 1998 kaikkiaan 739 työtapaturmaa, joista puutavaran teon osuus oli 65 prosenttia. Suurin osa tapaturmista tapahtui puutavaran kasauksessa, johtuen lähinnä oman työliikkeen seurauksena tapahtuneesta satuttamisesta koneisiin tai kaatumisesta. Metsäomistajille sattuneita työtapaturmia tilastoi Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA). Tilastoihin sisältyvät kaikki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain perusteella korvatut metsätyön vahingot. Osa pelkkää metsätaloutta harjoittavista tiloista ei kuulu tapaturmavakuutuslain piiriin, joten näiltä osin tilaston kattavuudessa on puutteita. Koulutus Taulukoissa on esitetty tiedot vuosittain valmistuneista metsäalan opiskelijoista. Tilastot sisältävät kaikki suoritetut tutkinnot riippumatta siitä, onko tutkinnon suorittaja jatkanut opiskeluaan myöhemmin ja suorittanut lisää tutkintoja. Taulukot sisältävät keskeisimpien koulutusnimikkeiden tiedot aikasarjoina. Koulutusnimikkeet on ryhmitelty Tilastokeskuksen käyttämän Unescon koulutusluokituksen (ISCED) mukaan. Kansainvälinen koulutusluokitus uudistettiin vuoden 1997 lopussa. Uudessa luokituksessa on luovuttu aikaisemmasta, vain koulutusajan pituuteen perustuneesta koulutusasteen määrittelystä. Nykyisin koulutusasteen luokittelukriteereitä on useampia. Taulukoiden rakenteeseen eniten muutoksia aiheuttivat aikaisemman ylemmän ja alemman keskiasteen koulutuksen yhdistyminen yhteiseksi keskiasteen koulutukseksi sekä tieteellisten jatkotutkintojen (tutkijakoulutus) eriyttäminen korkeakoulujen perustutkinnoista. Lisäksi korkeakoulututkintojen koulutusasteiden nimikkeet muuttuivat. 211

4 ã 7 Forest sector s labour force Koulutuksessa, nimikkeissä ja koulutusasteissa vuosien mittaan tapahtuneiden muutosten vuoksi on eri nimikkeitä jouduttu taulukoissa yhdistelemään ja siirtämään koulutusasteesta toiseen. Varhaisempi koulutus ja sen myöhäisempi looginen jatke on pyritty esittämään nykytilanteen mukaisesti. Tällöin esim. metsäteknikon ja metsätalousinsinöörin sekä sahatyönjohtajan ja sahateollisuusteknikon koulutusnimikkeet yhdistettiin, vaikka nimikkeistä toinen kuului alunperin eri koulutusasteeseen. Vastaavasti eräitä nimikkeitä yhdistettiin yhdeksi nykyisin käytössä olevaksi nimikkeeksi, koska samansisältöisestä koulutuksesta on ajan myötä ollut käytössä eri koulutusnimikkeitä. Metsätalouden koulutuksesta valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä (taulukko 7.13) lisääntyi huomattavasti metsätalousteknikoiden ja metsätalousinsinöörien koulutusnimikkeiden osalta 1980-luvun loppupuolella. Syynä tähän oli pätevöittämiskoulutuksen kautta tapahtunut koulutusnimikkeen muutos, jolloin metsätyönjohtajan tutkinnon aikaisemmin suorittaneet saivat uuden tutkinnon mukaisen metsätalousteknikko-nimikkeen. Vastaava muutos tapahtui metsäteknikko-koulutusnimikkeen muuttuessa metsätalousinsinööriksi. Metsä- ja puualan oppilaitoksia on tällä hetkellä noin 30. Metsäteollisuuteen liittyvää koulutusta annetaan lisäksi eräissä yleisissä teknisissä oppilaitoksissa sekä eri teollisuusyhtiöiden omissa oppilaitoksissa. Ylintä metsäopetusta antavat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta sekä Joensuun yliopiston metsätieteellinen tiedekunta. Vastavaa metsäteollisuuteen liittyvää koulutusta annetaan teknillissä korkeakouluissa. Metsänomistajille tarkoitettuja lyhytkursseja järjestävät yksityismetsätalouden järjestöt, metsäoppilaitokset sekä erilaiset kansalais- ja aikuisopistot. Kirjallisuus Literature Ansiotasoindeksi. 1999, 2. neljännes. Ansiotasoindeksi 1999:3. Tilastokeskus. 15 s. Hinta- ja palkkatiedote 2/1999. SVT Palkat 1999:12. Tilastokeskus. 19 s. Koulutusluokitus uusittu laitos. Käsikirjoja 1. Tilastokeskus. 232 s. Lehtoviita, J Metsä- ja puutalousalan koulutus. Tapion Taskukirja, 23. uudistettu painos, s Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. 638 s. Maa- ja metsätyöntekijöiden palkat. 4. neljännes ja vuosiansiot Palkat 1999:9. Tilastokeskus. 40 s. Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto, kuukausitilasto. Metsätilastotiedote-sarja. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäsektorin suhdannekatsaus Lokakuu Metsäntutkimuslaitos, Helsingin tutkimuskeskus. 54 s. Metsäteollisuus. Tilastot vuodelta Metsäteollisuus ry. 82 s. Metsätilastollinen vuosikirja SVT Maa- ja metsätalous 1997:4. Metsäntutkimuslaitos. 348 s. Ruotsalainen, M Metsänomistajakoulutus ja -neuvonta. Tapion Taskukirja, 23. uudistettu painos, s Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. 638 s. Teollisuuden, rakennusalan ja liikenteen työntekijöiden palkat 1998, 2 neljännes. Palkat 1998: s. Työvoimatilasto Vuosikatsaus, ennakkotietoja. Työmarkkinat 1999:9. Tilastokeskus. 34 s. Örn, J Metsä- ja metsäkonealan palkat. Tapion Taskukirja, 23. uudistettu painos, s Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. 638 s. Muut tietolähteet Other sources of information Maatalousyrittäjien eläkelaitos, tapaturmaosasto Metsäteollisuus ry Tilastokeskus: ansiotasoindeksi, koulutus, palkat, työmarkkinat Puu- ja erityisalojen liitto 212 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

5 7 Metsäsektorin työvoima ã 1000 henkilöä persons Koko väestö Whole population (100 %) Työikäiset Population of working age (75 %) Työvoima Labour force (49 %) Työlliset Employed (43 %) Muut 1 Others (27 %) Työttömät Unemployed 285 (6 %) < 15 vuotiaat Population under 15 years of age 956 (19 %) 75 vuotta täyttäneet Population aged 75 or more 319 (6 %) Palveluelinkeinot Service industries (28 %) Maaja metsätalous Forestry and agriculture 144 (3 %) Teollisuus ja rakentaminen Manufacturing and construction 613 (12 %) Metsätalous Forestry 24 (0 %) Maatalous Agriculture 120 (2 %) Metsäteoll. Forest industries 72 (1%) Muu teollisuus ja rakennustoiminta Other manufacturing and construction 541 (10 %) ¹ Mm. koululaiset ja opiskelijat, kotitaloustyötä tekevät, työkyvyttömät ja eläkeläiset. Incl. school children, students, conscripts, persons performing domestic work, disabled and pensioners. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 7.1 Väestön pääryhmät 1998 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Figure 7.1 Distribution of the population in 1998 according to the labour-force survey Metsätilastollinen vuosikirja 213

6 ã 7 Forest sector s labour force henkilöä 1000 persons henkilöä 1000 persons Henkilöt yhteensä Työntekijät Total Wage earners Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Self-employed and unpaid family workers Toimihenkilöt Salaried employees Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Vuosi - Year Vuosi - Year Kuva 7.2 Metsätalouden työlliset Figure 7.2 Persons employed in forestry, henkilöä 1000 persons 1000 henkilöä 1000 persons 30 Henkilöt yhteensä Muu puutavarateollisuus ¹ Total Other wood-products industries ¹ Sahateollisuus Sawmilling Vaneriteollisuus Plywood and veneer industry Muu levyteollisuus Other wood-based board industries Vuosi - Year ¹ Sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. Including, inter alia, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Vuosi - Year Lähteet: Tilastokeskus ja Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland and Finnish Forest Research Institute Kuva 7.3 Puutavarateollisuuden työlliset Figure 7.3 Persons employed in wood-products industries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry

7 7 Metsäsektorin työvoima ã henkilöä 1000 persons 1000 henkilöä persons Henkilöt yhteensä Total 30 Massateollisuus Pulp industry Paperiteollisuus Paper industry Kartonkiteollisuus Paperboard industry Vuosi - Year Vuosi - Year Lähteet: Tilastokeskus ja Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland and Finnish Forest Research Institute Kuva 7.4 Massa- ja paperiteollisuuden työlliset Figure 7.4 Persons employed in pulp and paper industries, = Metsätalous - Forestry Maatalous - Agriculture Metsäteollisuus - Forest industries Teollisuus keskimäärin - Manufacturing, average Lähde: Tilastokeskus Vuosi - Year Source: Statistics Finland Kuva 7.5 Työntekijöiden reaaliansioiden kehitys toimialoittain Figure 7.5 Index of real earnings (workers only) , by branch of industry Metsätilastollinen vuosikirja 215

8 ã 7 Forest sector s labour force 7.1 Työvoima Total labour force, henkilöä persons Vuosi Työlliset Persons employed Työttömät Työvoima Metsätalous Maatalous Teollinen Rakennus- Palvelu- Yhteensä 2 yhteensä toiminta 1 toiminta elinkeinot Year Forestry Agriculture Industry Construction Service Total 2 Unemployed Total labour etc. 1 industries persons force Ml. kaivostoiminta sekä energia- ja vesihuolto. Including mining and energy and water supply. 2 Ml. työlliset, joiden toimiala oli tuntematon. Including employed persons of unknown industry. 3 Työvoimatutkimus uudistettiin vuosina ILO/EU -määritelmien mukaiseksi ja toimialaluokitus muuttui 1995 (TOL-1995). Taulukon tiedot on päivitetty vuodesta 1989 alkaen vastaamaan uusia määritelmiä ja uutta luokitusta. Varhaisemman aikasarjan tiedot on esitetty TOL-1988 mukaisesti. The labour force survey was renewed in to meet the definitions of ILO and the EU. The industrial classification was also changed in 1995 (SIC-1995). The data presented in this table have been updated since 1989 to meet the new definitions. The pre-1989 data are classified according to the SIC-1988 classification. Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 216 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

9 7 Metsäsektorin työvoima ã 7.2 Metsäsektorin työlliset Persons employed in the forest sector, Työlliset, henkilöä Osuus kaikista työllisistä, % Vuosi Employed, persons Proportion of total employment, % Year Metsä- Metsä- Metsäsektori Koko Metsä- Metsä- Metsäsektori talous teollisuus yhteensä kansantalous talous teollisuus yhteensä Forestry Forest Forest sector, National Forestry Forest Forest sector, industries total economy, total industries total ,7 5,2 7, ,3 5,0 7, ,4 4,8 7, ,3 4,6 6, ,1 4,3 6, ,1 4,0 6, ,9 4,0 5, ,9 3,8 5, ,7 3,5 5, ,6 3,7 5, ,6 3,7 5, ,4 3,5 4, ,4 3,5 4, ,4 3,6 5, ,2 3,7 4, ,3 3,5 4, ,2 3,4 4, ,1 3,3 4, ,1 3,2 4,3 1 Katso alaviite 3 taulukossa See footnote #3 in Table 7.1 Lähde - Source: Tilastokeskus - Statistics Finland 7.3 Metsätalouden työlliset ammattiaseman mukaan Persons employed in forestry , by employment status henkilöä persons Palkansaajat Yrittäjät ja yrittäjä- Yhteensä Vuosi Wage and salary earners perheenjäsenet Year Työntekijät Toimihenkilöt Yhteensä Self-employed and Total Wage earners Salaried Total unpaid family workers employees Katso alaviite 3 taulukossa See footnote #3 in Table 7.1 Lähde - Source: Tilastokeskus - Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 217

10 ã 7 Forest sector s labour force 7.4 Metsätalouden työntekijät työlajeittain Workers employed in forestry , by type of work henkilöä persons Vuosi ja kuukausi Puutavaran Lähikuljetus Uittotyöt Metsänhoito- Muut metsä- Yhteensä teko työt työt Year and month Timber Forest Timber Silvicultural Other forestry Total felling haulage floating works works I V Vuosina yksityismetsänomistajien omatoimisten hankintahakkuiden työvoimasta noin 30 % sisältyi tilastoon. Vuodesta 1989 alkaen tilasto ei sisällä omatoimisten hankintahakkuiden työvoimaa. The statistics include appr. 30% of the labour force in delivery-sale fellings carried out by non-industrial, private forest owners themselves during Since 1989, the delivery-sale fellings carried out by non-industrial, private forest owners themselves have not been included in the statistics. 2 Vuodesta 1997 alkaen työntekijöiden määrän vuosikeskiarvo lasketaan tilastointitavan muutoksen takia tammi-, touko- ja syyskuun työvoimalukujen keskiarvona. Vuodesta 1997 alkaen luvuissa ei myöskään ole mukana arviota omissa metsissään metsänhoitotöitä tekevien metsänomistajien määristä. Since 1997, resulting from the changes in the compilation of statistics, the annual average for persons employed in forestry is based on the average data for January, May and September. Since 1997, the silvicultural works carried out by non-industrial, private forest owners themselves have not been included in the statistics. Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Finnish Forest Research Institute 218 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

11 7 Metsäsektorin työvoima ã 7.5 Tehdyt työpäivät metsätaloudessa, maataloudessa ja kaikilla toimialoilla Working days in forestry, agriculture and in all industries, Tuhansia työpäiviä working days Vuosi ja Metsätalous Maatalous Kaikki toimi- Josta neljännes alat yhteensä palkattu työ Year and Forestry Agriculture All industries Of which quarter Yhteensä Josta Yhteensä Josta paid labour oman työn panos oman työn panos Total Of which Total Of which own labour input own labour input I II Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jonka menetelmää on muutettu vuosina 1983 ja Työpäivätietoja vuosilta ei ole korjattu. Tiedot vuodesta 1989 alkaen on korjattu uusimman menetelmän mukaiseksi (katso alaviite 3 taulukko 7.1). The figures are based on labour force surveys, the methods applied in which were changed in 1983 and in The data concerning working days performed during have not been corrected so as to be comparable with the new methods. The data presented in this table have been updated since 1989 to meet the new definitions (see footnote #3 in Table 7.1). Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 219

12 ã 7 Forest sector s labour force 7.6 Metsäteollisuuden työlliset Persons employed by forest industries, henkilöä persons Teollisuuslaji Branch of industry Puutavarateollisuus Wood-products industries Sahateollisuus Sawmilling Vaneriteollisuus Plywood and veneer industry Muu levyteollisuus Other wood-based board industries Muu puutavarateollisuus Other wood-products industries 2 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Massateollisuus Pulp industry Paperiteollisuus Paper industry Kartonkiteollisuus Paperboard industry Metsäteollisuus kaikkiaan Forest industries, total 1 Katso alaviite 3 taulukossa 7.1. See footnote #3 in Table Sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. Including, inter alia, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Lähteet: Sources: Tilastokeskus ja Metsäntutkimuslaitos Statistics Finland and Finnish Forest Research Institute 220 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

13 7 Metsäsektorin työvoima ã 7.7 Metsäsektorin työttömyys Unemployed persons in forest sector, Työttömät, henkilöä Työttömyysaste, % Vuosi Unemployed, persons Unemployment rate, % Year Metsä- Metsä- Metsä- Kaikki Metsä- Metsä- Metsä- Kaikkiaan talous teollisuus 1 sektori yht. 1 työttömät talous teollisuus 1 sektori yht. 1 Forestry Forest Forest sector, Unemployed, Forestry Forest Forest sector, Unemployment industries 1 total 1 total industries 1 total 1 rate, total ,0 2,8 3,6 4, ,7 3,9 4,6 4, ,4 4,5 5,8 5, ,5 6,8 8,3 5, ,8 6,8 8,3 5, ,5 6,5 8,1 5, ,5 7,7 9,9 5, ,2 4,2 6,1 5, ,7 3,4 5,3 4, ,2 2,1 3,1 3, ,0 1,9 2,8 3, ,4 5,9 7,2 6, ,2 9,0 11,6 11, ,9 9,7 13,4 16, ,7 9,8 14,1 16, ,6 9,8 12,4 15, ,6 9,7 12,3 14, ,3 6,2 9,4 12, ,3 6,4 8,8 11,4 1 Ml. graafinen teollisuus vuosina The labour force in printing and publishing is included in the figures for Katso alaviite 3 taulukossa 7.1. See footnote #3 in Table 7.1. Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 221

14 222 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 7.8 Palkansaajien reaaliansioindeksi metsätaloudessa ja metsäteollisuudessa Index of real earnings in forestry and forest industries, Vuosi ja Metsätalous Metsäteollisuuden työntekijät Teollisuus keskimäärin Kaikki toimialat neljännes Forestry Wage earners in forest industries Manufacturing, average All industries Year and Työntekijät Toimihenkilöt Keskimäärin Puutavarateollisuus Massa- ja paperi- Keskimäärin Työntekijät Työntekijät Toimihenkilöt Keskimäärin quarter teollisuus Wage Salaried Average Wood-products Pulp and paper Forest industries, Wage earners Wage Salaried Average earners employees industries industries average earners employees ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, ,6 101,5 98,2 100,1 101,6 101,1 100,9 100,6 100,5 100, ,6 103,2 98,1 99,9 103,3 102,2 102,5 101,8 102,0 101, ,2 103,9 97,4 101,2 104,8 103,6 103,9 103,0 104,1 103, ,3 104,5 97,6 103,4 108,9 107,1 105,9 105,3 106,5 106, ,2 105,4 97,2 104,1 112,6 109,4 107,7 107,8 109,1 108, ,3 108,5 99,0 107,5 114,8 112,1 110,4 110,3 113,2 112, ,5 111,6 100,8 110,6 117,7 115,1 113,7 114,0 116,8 115, ,1 115,5 104,5 113,4 119,8 117,4 117,3 118,3 121,3 120, ,7 117,6 107,8 117,4 119,9 119,0 120,0 121,4 123,7 122, ,7 123,9 111,6 121,6 123,0 122,6 124,1 125,8 127,0 126, ,6 125,8 113,5 124,1 127,0 126,1 126,8 128,4 129,7 129, ,6 125,4 111,9 124,3 127,5 126,6 126,6 127,0 129,1 128, ,4 124,3 114,1 124,4 124,7 124,1 125,7 126,3 128,5 127, ,4 125,7 116,6 129,4 128,8 129,0 130,0 126,3 128,5 127, ,7 131,5 122,7 137,2 137,3 137,3 138,4 131,6 132,9 132, ,2 136,3 125,3 141,6 143,1 142,5 143,1 135,9 137,4 136, ,6 137,1 125,1 144,6 146,4 145,8 145,2 136,9 138,7 138, * 117,0 141,2 125,9 147,9 151,0 149,9 147,9 139,4 141,8 141, I * 118,3 145,1 128,9 153,2 155,0 154,4 151,8 142,9 144,8 144,2 II * 117,0 143,8 127,6 152,1 153,9 153,3 150,5 141,7 143,5 142,9 * Ennakkoarvio Preliminary estimates Nimellispalkkojen kehitys on muunnettu reaalista ansiokehitystä kuvaavaksi kuluttajahintaindeksillä deflatoimalla. The development in real earnings is measured by using the consumer price index as the deflator. Lähde - Source: Tilastokeskus - Statistics Finland 1980=100 ã 7 Forest sector s labour force

15 7 Metsäsektorin työvoima ã Metsätilastollinen vuosikirja 7.9 Metsätyöntekijöiden keskimääräiset päivä- ja vuosiansiot Average daily and annual earnings of forestry workers, Keskimääräiset päiväansiot Keskimääräiset vuosiansiot 1 Average daily earnings Average annual earnings 1 Puutavaran valmistus moottorisahalla Motor-manual timber preparation Metsänhoitotyöt Silvicultural works Kokonais- Tehdyn työajan Työvälineosuus mukaanlukien Ilman työvälineosuutta Ilman työvälineosuutta ansio ansio Including tool costs Exluding tool costs Exluding tool costs Urakka-, palkkio- Urakka-, palkkio- Aikatyö Urakka-, palkkio- Aikatyö Total Earnings for Vuosi ja osaurakkatyö ja osaurakkatyö ja osaurakkatyö earnings hours worked Year Piece rate, fee and Piece rate, fee and Time rate Piece rate, fee and Time rate partial piece rate partial piece rate partial piece rate mk FIM Keskimääräiset vuosiansiot sisältävät vain yli 200 työpäivää vuodessa tehneiden työntekijöiden ansiot. Annual average earnings comprise the earnings of forestry workers employed for more than 200 days a year. Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 223

16 ã 7 Forest sector s labour force 7.10 Metsäteollisuuden työntekijöiden keskimääräiset tunti- ja vuosiansiot Average earnings per hour and average annual earnings of workers employed by the forest industries, Keskimääräiset tuntiansiot, mk/h 1 Keskimääräiset vuosiansiot, mk Average earnings per hour, FIM 1 Average annual earnings, FIM Vuosi Puutavara- Massa- ja Teollisuus Puutavara- Massa- ja teollisuus paperiteollisuus keskimäärin teollisuus paperiteollisuus Year Wood-products Pulp and paper All industries, Wood-products Pulp and paper industries industries average industries industries ,70 5,40 5, ,30 13,00 11, ,60 22,60 19, ,60 25,80 22, ,40 28,40 24, ,70 31,20 26, ,10 35,10 29, ,90 38,80 32, ,10 40,80 34, ,20 43,60 36, ,80 46,70 39, ,60 49,90 43, ,50 54,40 47, ,70 58,30 50, ,10 59,90 52, ,20 60,60 53, ,60 63,50 56, ,40 68,70 60, ,70 72,60 63, ,40 75,00 64, ,20 77,40 66, Vuodesta 1993 lähtien tilasto on laadittu vuoden 2. ja 4. neljännekseltä. Vuositiedot ovat 4. neljänneksen tietoja. Since 1993, the statistics are based on the 2nd and the 4th quarter. Annual figures for are from the 4th quarter. Lähde: Source: Tilastokeskus ja Metsäteollisuus ry Statistics Finland and Finnish Forest Industries Federation 224 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

17 7 Metsäsektorin työvoima ã 7.11 Metsäteollisuuden työtaistelut Labour disputes in the forest industries, Puutavarateollisuus Massa- ja paperiteollisuus Kaikki toimialat Wood-products industries Pulp and paper industries All industries Vuosi Työtaisteluiden Työtaisteluun Menetettyjä Työtaisteluiden Työtaisteluun Menetettyjä Työtaisteluiden Year lukumäärä osallistuneita työpäiviä lukumäärä osallistuneita työpäiviä lukumäärä Number of Workers Working Number of Workers Working Number of labour disputes involved days idle labour disputes involved days idle labour disputes Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 225

18 ã 7 Forest sector s labour force 7.12 Metsäsektorin työtapaturmat Forest sector accidents, Vuosi Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest industries Kaikki toimialat Palkansaajat Metsänomistajat Yhteensä Puutavara- Massa- ja paperi- Yhteensä yhteensä teollisuus teollisuus Year Wage and Non-industrial, Total Wood-products Pulp and paper Total All industries salary earners private forest owners industries industries Lähteet: Sources: Tilastokeskus ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Statistics Finland and the Farmers Social Insurance Institution 226 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

19 7 Metsäsektorin työvoima ã Metsätilastollinen vuosikirja 7.13 Metsätalouden koulutuksesta valmistuneet opiskelijat Forestry education, number of students graduating annually, Koulutusaste ja nimike - Education level category and title Keskiaste - Upper secondary education Metsuri, metsämekaanikko, metsätalouden perustutkinto Forestry worker, forestry mechanic, basic degree in forestry Metsäkoneasentaja - Forestry machine technician Metsäkoneenkuljettaja - Forestry machine operator Metsätyönjohtaja, metsätalousteknikko Forestry foreman, forestry technician Muu - Other Alin korkea-aste - Lowest tertiary education Metsäteknikko, metsätalousinsinööri Forestry technician, forestry engineer Alempi korkeakouluaste - Lower-degree tertiary education Metsätalousinsinööri (AMK), maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Forestry engineer (polytechnic), Bachelor of Science Ylempi korkeakouluaste - Higher-degree tertiary education Metsänhoitaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Graduate forester, Master of Science Tutkijakoulutusaste - Doctorate or equivalent tertiary education Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti - Licentiate of Science Maatalous- ja metsätieteiden tohtori - Doctor of Science Kaikkiaan - Total Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 227

20 228 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 7.14 Puutavarateollisuuden koulutuksesta valmistuneet opiskelijat Education for wood-products industries, number of students graduating annually, Koulutusaste ja nimike - Education level category and title Keskiaste - Upper secondary education Puuseppä, mekaanikko, puualan perustutkinto Joiner, wood-technology mechanic, basic degree in wood technology Prosessinhoitaja - Wood-products industries process manager Terä- ja laiteasentaja, terähuollon perustutkinto Wood-products industries saw doctor, basic degree in saw blade services Muu - Other Alin korkea-aste - Lowest tertiary education Sahatyönjohtaja, sahateollisuusteknikko Sawmilling foreman and technician Teknikko, puusepänteollisuus ja puutekniikka Carpentry and wood technology technician Teknikko, levyteollisuus - Wood-based board industry technician Alempi korkeakouluaste - Lower-degree tertiary education Puuteollisuusteknikko, puutalousinsinööri Wood-products industries technician and engineer Insinööri, puuteollisuus ja puutekniikka - Woodworking-industry engineer Ylempi korkeakouluaste - Higher-degree tertiary education Diplomi-insinööri - Master of Science Tutkijakoulutusaste - Doctorate or equivalent tertiary education Tekniikan lisensiaatti - Licentiate of Science Tekniikan tohtori - Doctor of Science Kaikkiaan - Total Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland ã 7 Forest sector s labour force

8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Luvun pääpaino on metsäsektorin työvoimaa ja palkkakehitystä kuvaavilla taulukoilla. Metsätalouden työvoimatietoja esitetään mm. työlajeittain ja ammattiaseman mukaan luokiteltuina.

Lisätiedot

8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Vuonna 1996 koko kansantalouden työllisyys koheni hieman edellisvuoteen verrattuna. Metsäsektorin työttömyys pysyi kuitenkin lähes samalla tasolla kuin vuonna 1995. Metsätalouden

Lisätiedot

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2003 kaikkiaan 89 000 henkilöä eli 3,8 prosenttia kansantalouden työllisistä. Heistä runsas kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden

Lisätiedot

7 Metsäsektorin työvoima

7 Metsäsektorin työvoima 7 Metsäsektorin työvoima Metsäsektorin työllisyys väheni edelleen hieman vuonna 2010. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät yhteensä 69 000 henkilöä, mikä vastasi vajaata kolmea prosenttia koko kansantalouden

Lisätiedot

7 Metsäsektorin työvoima

7 Metsäsektorin työvoima 7 Metsäsektorin työvoima Vuonna 2013 metsäsektorin työllisten määrä pysytteli edellisvuoden tasolla. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät 65 000 henkilöä, mikä vastasi 2,6 prosenttia kaikista työllisistä.

Lisätiedot

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2007 kaikkiaan 86 400 henkilöä, mikä oli 3,5 prosenttia koko kansantalouden työllisistä. Metsäsektorin henkilöstöstä kolme neljäsosaa

Lisätiedot

7 Metsäsektorin työvoima

7 Metsäsektorin työvoima 7 Metsäsektorin työvoima Vuonna 2012 metsäsektorin työllisten määrä väheni edellisvuodesta lähes seitsemällä prosentilla. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät 65 000 henkilöä, mikä vastasi 2,6 prosenttia

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Palkat ja työvoimakustannukset 2009 Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Tuntipalkka metsänhoitotöissä oli 12,43 euroa 2. neljänneksellä 2009 Metsätyöntekijöitä oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Kansantalouden työllisyys parani edelleen vuonna 1999 mikä näkyi myös metsäsektorin työllisyyden hienoisena paranemisena. Metsätaloudessa työttömyys oli kuitenkin liki viisi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009 Photo: Paavo Keränen KAINUU in statistics 2009 KAINUU IN PROPORTION TO THE WHOLE OF FINLAND Forest area Total area Roads Primary production Summer cottages Unemployed Populat. over 64 years Number of farms

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

56 Ulkoilun useus Koko vuosi Tammi maaliskuu Kesä elokuu Syys joulukuu ja ajankäyttö Year around January March June-August September December viikossa Weekly frequency and time use Ka / Mean Koko väestö

Lisätiedot

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2002 kaikkiaan 92 000 henkilöä eli 3,9 prosenttia kansantalouden työllisistä. Heistä runsas kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. RELINSIOT LSKIVT METLLISS J KOKO TEOLLISUUDESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 73,8 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin

Lisätiedot

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA 12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2005 kaikkiaan 91 800 henkilöä eli 3,8 prosenttia kansantalouden työllisistä. Näistä kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden palveluksessa.

Lisätiedot

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS 6 PUUN KORJUU JA KULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Tilastot osoittavat puunkorjuun koneellistuneen nopeasti. Vuonna 1996 pystykauppapuusta

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEKNIIKAN'AKATEEMISET'TEK' ' TYÖLLISYYSKATSAUS'I/2013' Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys pysynyt ennallaan

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutetuilla työttömyyden nousu jatkui viimeisellä vuosineljänneksellä TEKin arvion mukaan

Lisätiedot

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Työpaikkojen määrä säilyi Helsingissä vuonna 2015 samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimialoittaiset erot olivat suuria; suurin

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

METSÄTILASTOLLINEN VUOSIKIRJA

METSÄTILASTOLLINEN VUOSIKIRJA SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2006 Jord- och skogsbruk samt fi ske Agriculture, forestry and fi shery METSÄTILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2006 Skogsstatistisk årsbok Finnish Statistical Yearbook of Forestry

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA 12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2011 2016 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 5.8.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED uudistus OKM:n

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

5 Puun korjuu ja kuljetus

5 Puun korjuu ja kuljetus 5 Puun korjuu ja kuljetus Markkinapuuta hakattiin vuonna 2010 kaikkiaan 52 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli neljäsosan enemmän kuin taantumavuonna 2009. Hakkuutyömailla työskenteli keskimäärin 1 900 hakkuukonetta

Lisätiedot

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 428 euroa lokakuussa 2012 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat

Lisätiedot

Employment in North Ostrobothnia - Spring 2014 -

Employment in North Ostrobothnia - Spring 2014 - Employment in North Ostrobothnia - Spring 2014 - Senior Adviser Jarkko Pietilä Centre for Economic Development, Transport and the Environment for North Ostrobothnia Department of Economic Development,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011 TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006- Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 2.8. Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto työttömien lkm % työttömistä ja lomautetuista Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

8 Puun käyttö. Raakapuu

8 Puun käyttö. Raakapuu 8 Puun käyttö Suomessa käytettiin raakapuuta 73,9 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2013, mikä oli 3 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuosina 2010 2012. Tästä meni metsäteollisuuden raaka-aineeksi 64,5

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

5 Puun korjuu ja kuljetus

5 Puun korjuu ja kuljetus 5 Puun korjuu ja kuljetus Markkinapuuta hakattiin vuonna 2009 kaikkiaan 41,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 10 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakkuutyömailla työskenteli keskimäärin

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014 Koulutus 2016 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014 Vastavalmistuneet työllistyivät edellistä taantumaa heikommin Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys jatkoi heikkenemistään

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2009

Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2009 Palkat ja työvoimakustannukset 2010 Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2009 Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 185 euroa lokakuussa 2009 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Opetusneuvos Jouni Suoheimo /Opetushallitus, 27.10.2010 Metsäalan koulutuksen kehittäminen Suomessa

Opetusneuvos Jouni Suoheimo /Opetushallitus, 27.10.2010 Metsäalan koulutuksen kehittäminen Suomessa Opetusneuvos Jouni Suoheimo /Opetushallitus, 27.10.2010 Metsäalan koulutuksen kehittäminen Suomessa 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Metsäsektori keskeinen Suomen menestykselle myös tulevaisuudessa Suomessa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS 6 PUUN KORJUU JA KULJETUS Luku käsittelee puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Valtaosa tässä luvussa julkaistavista tiedoista perustuu Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsätehon

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 328 euroa lokakuussa 2011 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvu jatkui nopeana vuonna 2000. Markkinahintainen BKT oli 783 miljardia markkaa, jossa oli reaalikasvua edellisvuodesta lähes 6 prosenttia.

Lisätiedot

5 PUUN KORJUU JA KULJETUS

5 PUUN KORJUU JA KULJETUS 5 PUUN KORJUU JA KULJETUS Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hakkuiden koneellistamisaste kasvoi hieman nousten 96 prosenttiin vuonna 2003. Puunkorjuu maksoi keskimäärin 8,47 euroa kuutiometriltä, mikä

Lisätiedot

8 Puun käyttö. metsäteollisuustuotteiden heikentynyt kysyntä.

8 Puun käyttö. metsäteollisuustuotteiden heikentynyt kysyntä. 8 Puun käyttö Suomessa käytettiin vuonna 2008 raakapuuta 72,8 miljoonaa kuutiometriä. Käyttö väheni edellisvuoden huippulukemista 11 prosenttia. Pääosa raakapuusta, 66,3 miljoonaa kuutiometriä, kului metsäteollisuudessa.

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. METLLIN RELINSIOT NOUSIVT, PROSENTTI VUODESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen kansainvälinen tilastointi. Mika Tuononen KOTA-AMKOTA -seminaari

Korkeakoulutuksen kansainvälinen tilastointi. Mika Tuononen KOTA-AMKOTA -seminaari Korkeakoulutuksen kansainvälinen tilastointi Mika Tuononen KOTA-AMKOTA -seminaari 26.10.2011 Kansainvälisen koulutustilastoinnin kehitys UNESCO kehittänyt ISCED-luokituksen (kansainvälinen koulutusluokitus)

Lisätiedot